61971J0093

1. Toimielimen säädökset, päätökset ja muut toimet - Asetus - Välitön sovellettavuus - Yksilölliset oikeudet - Saatava, johon voidaan vedota valtiota vastaan - Myöntäminen - Syntyminen - Käyttö

(ETY:n perustamissopimuksen 189 artikla)

2. Toimielimen säädökset, päätökset ja muut toimet - Asetus - Välitön sovellettavuus - Ensisijaisuus valtionsisäiseen oikeuteen nähden - Yksilölliset oikeudet

(ETY:n perustamissopimuksen 189 artikla)

3. Maatalous - Yhteinen markkinajärjestely - Lypsylehmät - Teurastuspalkkio - Yksilöllinen oikeus - Luonne - Käyttö

[Neuvoston asetus (ETY) N:o 1975/69; komission asetus (ETY) N:o 2195/69 ja erityisesti sen 10 artikla]

1. Yhteisön asetuksella on välittömiä oikeusvaikutuksia ja näin ollen sillä voidaan perustaa yksityisille oikeussubjekteille oikeuksia, joita kansallisten tuomioistuinten on suojeltava.

Tällaisella asetuksella perustetut oikeudet saatavaan, johon voidaan vedota valtiota vastaan, syntyvät, kun asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät, eikä kyseisten oikeuksien käytön edellytykseksi voida kansallisella tasolla asettaa muita soveltamissäännöksiä kuin ne, joita kyseisessä asetuksessa itsessään mahdollisesti vaaditaan.

2. Jotta yhteisön asetukset olisivat samalla tavoin velvoittavia kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisiin nähden, ne otetaan osaksi kansallisella alueella sovellettavaa oikeusjärjestystä, jonka on mahdollistettava 189 artiklassa määrätyn välittömän oikeusvaikutuksen toteutuminen siten, että yksityiset oikeussubjektit voivat vedota asetuksiin ilman, että valtionsisäiset säännökset tai menettelytavat voivat näitä siitä estää.

Jäsenvaltion talousarviosäännöksillä ei näin ollen voida estää yhteisön säännöksen välitöntä sovellettavuutta eikä siten myöskään tällaisella säännöksellä yksityisille oikeussubjekteille perustettujen yksilöllisten oikeuksien toteutumista.

3. Asetuksilla (ETY) N:o 1975/69

ja (ETY) N:o 2195/69 maataloudenharjoittajille perustettiin siitä alkaen, kun kaikki kyseisissä asetuksissa säädetyt edellytykset täyttyivät, oikeus oman jäsenvaltionsa maksamaan teurastuspalkkioon, oikeus, jota kansallisten tuomioistuinten on suojeltava ja johon kaikissa tapauksissa voitiin vedota heti, kun asetuksen (ETY) N:o 2195/69 10 artiklassa säädetyn teurastusta koskevan todisteen toimittamisesta oli kulunut kaksi kuukautta.

Kyseisestä ajankohdasta alkaen maataloudenharjoittajalle perustettiin mainituilla asetuksilla oikeus vaatia palkkion maksamista ilman, että asianomainen jäsenvaltio voi perustella tällaisesta maksusta kieltäytymistä millään lainsäädäntöönsä tai hallinnolliseen menettelytapaansa perustuvalla seikalla.

Asiassa 93/71,

jonka Pretore di Lonato on saattanut ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa

Orsolina Leonesio, maanviljelijä, Monica (Brescia, Italia),

vastaan

Ministero dell'Agricoltura e Foreste della Repubblica italiana

ennakkoratkaisun seuraavien säännösten tulkinnasta:

- erityisesti lehmien teurastuspalkkioiden järjestelmästä 6.10.1969 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1975/69 (EYVL N:o L 252, s. 1) 1-4 artikla, ja

- kyseisen järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 4.11.1969 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2195/69 (EYVL N:o L 278, s. 6) 3-11 artikla,

1 1) Pretore di Lonato on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle 3.11.1971 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 17.11.1971, ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla kaksi kysymystä 6.10.1969 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1975/69 ja 4.11.1969 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2195/69 tulkinnasta. Asetukset koskevat erityisesti lypsylehmiään teurastaville maataloudenharjoittajille myönnettäviä palkkioita.

2 Ensimmäisenä kysymyksenä yhteisöjen tuomioistuinta pyydetään ratkaisemaan, "sovelletaanko asetuksen (ETY) N:o 1975/69 ja asetuksen (ETY) N:o 2195/69 säännöksiä sellaisenaan Italian oikeusjärjestyksessä, ja jos näin on, perustetaanko niillä yksityisille oikeussubjekteille yksilöllisiä oikeuksia, joita kansallisten tuomioistuinten on suojeltava".

Toisella kysymyksellä pyritään pääasiallisesti selvittämään, perustetaanko näillä asetuksilla teurastuspalkkion osalta maataloudenharjoittajalle, jota asia koskee, asetuksen (ETY) N:o 2195/69 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 6 ja 9 artiklassa tarkoitettujen edellytysten täyttyessä oikeus oman jäsenvaltionsa maksamaan palkkioon, oikeus, jota kansallisen tuomioistuimen on välittömästi suojeltava ja jolle kyseinen jäsenvaltio ei voi asettaa muita edellytyksiä etenkään asetuksen (ETY) N:o 2195/69 10 artiklasta ilmenevän maksua koskevan määräajan osalta.

3 Nämä kysymykset esitetään sen vuoksi, että pääasian kantaja, joka katsoo täyttäneensä kaikki edellä tarkoitetuissa asetuksissa lypsylehmien teurastuspalkkion myöntämiselle asetetut edellytykset, on saattanut Pretore di Lonaton käsiteltäväksi kanteen, jossa vaaditaan, että kyseinen tuomioistuin velvoittaa Italian maa- ja metsätalousministeriön maksamaan kyseisen palkkion.

Asiakirjoista ilmenee lisäksi, että vaikka kansalliset viranomaiset ovat myöntäneet palkkion "väliaikaisella luvalla", ne ovat keskeyttäneet sen maksamisen sillä perusteella, että niiden mukaan maksamisen edellytyksenä on, että Italian parlamentti ensin hyväksyy lait tarvittavien määrärahojen myöntämisestä.

4 Koska molemmat kysymykset ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa, niihin on aiheellista vastata yhteisesti.

5 2) Perustamissopimuksen 189 artiklan toisen kohdan mukaisesti asetus "pätee yleisesti" ja sitä "sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa".

Näin ollen asetuksella on luonnostaan ja sillä yhteisön oikeuslähdejärjestelmässä olevan tehtävän mukaisesti välittömiä oikeusvaikutuksia ja näin ollen sillä voidaan perustaa yksityisille oikeussubjekteille oikeuksia, joita kansallisten tuomioistuinten on suojeltava.

6 Kun on kysymys oikeuksista saatavaan, joihin voidaan vedota valtiota vastaan, nämä oikeudet syntyvät, kun asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät, eikä kyseisten oikeuksien käytön edellytykseksi voida kansallisella tasolla asettaa muita soveltamissäännöksiä kuin ne, joita kyseisessä asetuksessa itsessään mahdollisesti vaaditaan.

Esitettyihin kysymyksiin on vastattava näiden näkökohtien perusteella.

7 3) Mitä tulee edellytyksiin, jotka maataloudenharjoittajan on täytettävä voidakseen vaatia palkkion maksamista, siihen kenen velvoitteena palkkion maksaminen on, sekä määräaikaan, jossa maksu on suoritettava, on aiheellista viitata asetuksen (ETY) N:o 1975/69 1-4 artiklaan ja 12 artiklaan sekä asetuksen (ETY) N:o 2195/69 3, 7, 9 ja 10 artiklaan.

8 Asetuksen (ETY) N:o 1975/69 1 artiklan mukaisesti "maataloudenharjoittajat, joilla on vähintään kaksi lypsylehmää, voivat hakemuksesta ja jäljempänä määritellyin edellytyksin saada teurastuspalkkiota", jonka suuruudeksi vahvistetaan saman asetuksen 3 artiklan 1 kohdan nojalla 200 laskentayksikköä teurastettua lypsylehmää kohden.

9 Kyseisen asetuksen 2 artiklan mukaan "palkkion myöntämisen edellytyksenä on erityisesti, että saaja sitoutuu kirjallisesti a) luopumaan maidontuotannosta kokonaisuudessaan ja b) teurastamaan kaikki tilallaan olevat lypsylehmät erikseen vahvistettavan ajanjakson kuluessa ja viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 1970".

10 Saman asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että "maataloudenharjoittajille, joilla on kahdesta viiteen lypsylehmää, palkkio maksetaan hakijan toimittaessa todisteen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetun sitoumuksen täyttämisestä".

11 Mainitun asetuksen 12 artiklassa, jossa täsmennetään, että "Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto korvaa jäsenvaltioille 50 prosenttia palkkioista", tarkoitetaan, että jäsenvaltioiden velvoitteena on maksaa kyseiset palkkiot maataloudenharjoittajille.

12 Asetuksen (ETY) N:o 2195/69 3 artiklan mukaisesti "palkkion myöntämistä koskeva hakemus on jätettävä 1 päivän ja 20 päivän joulukuuta 1969 välisenä aikana kunkin jäsenvaltion nimeämälle toimivaltaiselle viranomaiselle" ja siihen on sisällytettävä tietyt tiedot ja ilmoitukset.

13 Kyseisen asetuksen 7 artiklassa täsmennetään, että "asetuksen (ETY) N:o 1975/69 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettu teurastusaika on 9 päivän helmikuuta ja 30 päivän huhtikuuta 1970 välinen aika".

14 Saman asetuksen 9 artiklassa vahvistetaan, millä tavoin maataloudenharjoittajan on toimitettava asetuksen (ETY) N:o 1975/69 4 artiklan 1 kohdassa säädetty todiste.

15 Asetuksen (ETY) N:o 2195/69 10 artiklan mukaan "asetuksen (ETY) N:o 1975/69- - 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun palkkion maksu suoritetaan kahden kuukauden määräajassa siitä, kun todiste teurastuksesta on toimitettu tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti".

16 Asetuksen (ETY) N:o 2195/69 5 artiklan 1 kohdasta ilmenee, että palkkion myöntämisen edellytyksenä oli lisäksi komission toteamus, "että jätetyt hakemukset voidaan hyväksyä", minkä komissio totesi kaikkien mainitun asetuksen 3 artiklan mukaisesti tehtyjen hakemusten osalta asetuksen (ETY) N:o 140/70 1 artiklan a kohdan mukaisesti.

17 Komissiolla oli lisäksi asetuksen (ETY) N:o 1975/69 10 artiklan mukaisesti valtuudet antaa jäsenvaltioille lupa "määrätä muista edellytyksistä" kyseisen palkkion myöntämiselle, ja asetuksen (ETY) N:o 2195/69 19 artiklassa tällaisia edellytyksiä esitetään samalla, kun siinä vaaditaan jäsenvaltioita tarvittaessa antamaan tiedoksi komissiolle kyseisen artiklan mukaisesti antamansa säännökset.

On kuitenkin kiistatonta, että Italia ei ole käyttänyt näitä valtuuksia.

Samoin on kiistatonta, että Italian tasavalta on toteuttanut asetuksen (ETY) N:o 2195/69 4 artiklassa, 5 artiklan 2 kohdassa, sekä 6, 8 ja 11 artiklassa säädetyt tekniset toimenpiteet.

18 4) Edellä esitetyistä säännöksistä kokonaisuudessaan ilmenee, että asetuksilla (ETY) N:o 1975/69 ja (ETY) N:o 2195/69 maataloudenharjoittajille perustettiin siitä alkaen, kun kaikki kyseisissä asetuksissa säädetyt edellytykset täyttyivät, oikeus oman jäsenvaltionsa maksamaan teurastuspalkkioon, oikeus, jota kansallisten tuomioistuinten on suojeltava ja jota kaikissa tapauksissa voitiin käyttää heti, kun asetuksen (ETY) N:o 2195/69 10 artiklassa säädetyn teurastusta koskevan todisteen toimittamisesta oli kulunut kaksi kuukautta.

19 Kyseisestä ajankohdasta alkaen maataloudenharjoittajalle perustettiin mainituilla asetuksilla oikeus vaatia palkkion maksamista ilman, että asianomainen jäsenvaltio voi perustella tällaisesta maksusta kieltäytymistä lainsäädännöllään tai hallinnollisella menettelytavallaan.

Tämän toteamuksen vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 2195/69 johdanto-osan seitsemäs perustelukappale, jossa tähdennetään tarvetta "varmistaa palkkioiden maksaminen samassa määräajassa kaikissa jäsenvaltioissa".

20 Italian hallitus väittää kuitenkin, että kyseisillä asetuksilla ei perustettu oikeutta maksettavaan palkkioon niin kauan kuin kansallinen lainsäätäjä ei ollut hyväksynyt sitä varten tarvittavia määrärahoja.

21 Perustamissopimuksen 5 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti "jäsenvaltiot toteuttavat kaikki yleis- ja erityistoimenpiteet, jotka ovat aiheellisia tästä sopimuksesta tai yhteisön toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi".

Jos Italian tasavallan vastaväite hyväksyttäisiin, se merkitsisi kyseisen jäsenvaltion maataloudenharjoittajien asettamista epäsuotuisampaan asemaan kuin vastaavat maataloudenharjoittajat muissa jäsenvaltioissa mikä olisi vastoin sitä perusperiaatetta, joka velvoittaa soveltamaan asetuksia yhdenmukaisella tavalla kaikkialla yhteisössä.

Asetuksissa (ETY) N:o 1975/69 ja (ETY) N:o 2195/69, joissa kyseisten yksilöllisten oikeuksien syntymisen edellytykset luetellaan tyhjentävästi, ei myöskään esitetä tällaisina edellytyksinä talousarvioon liittyviä näkökohtia.

22 Jotta yhteisön asetukset olisivat samalla tavoin velvoittavia kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisiin nähden, ne otetaan osaksi kansallisella alueella sovellettavaa oikeusjärjestystä, jonka on mahdollistettava 189 artiklassa määrätyn välittömän oikeusvaikutuksen toteutuminen siten, että yksityiset oikeussubjektit voivat vedota asetuksiin ilman, että valtionsisäiset säännökset tai menettelytavat voivat näitä siitä estää.

23 Jäsenvaltion talousarviosäännöksillä ei näin ollen voida estää yhteisön säännöksen välitöntä sovellettavuutta eikä siten myöskään tällaisella säännöksellä yksityisille oikeussubjekteille perustettujen yksilöllisten oikeuksien toteutumista.

24 Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Italian tasavallan hallitukselle ja Euroopan yhteisöjen komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa esillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikuluista.

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

on ratkaissut Pretore di Lonaton 3.11.1971 tekemällään päätöksellä sille esittämät kysymykset seuraavasti:

1) Yhteisön asetuksella on välittömiä oikeusvaikutuksia ja näin ollen sillä voidaan perustaa yksityisille oikeussubjekteille oikeuksia, joita kansallisten tuomioistuinten on suojeltava.

Tällaisella asetuksella perustetut oikeudet saatavaan, joihin voidaan vedota valtiota vastaan, syntyvät, kun asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät, eikä kyseisten oikeuksien käytön edellytykseksi voida kansallisella tasolla asettaa muita soveltamissäännöksiä kuin ne, joita kyseisessä asetuksessa itsessään mahdollisesti vaaditaan.

2) Asetuksilla (ETY) N:o 1975/69 ja (ETY) N:o 2195/69 maataloudenharjoittajille perustettiin siitä alkaen, kun kaikki kyseisissä asetuksissa säädetyt edellytykset täyttyivät, oikeus oman jäsenvaltionsa maksamaan teurastuspalkkioon, oikeus, jota kansallisten tuomioistuinten on suojeltava ja jota kaikissa tapauksissa voitiin käyttää heti, kun asetuksen (ETY) N:o 2195/69 10 artiklassa säädetyn teurastusta koskevan todisteen toimittamisesta oli kulunut kaksi kuukautta.

Kyseisestä ajankohdasta alkaen maataloudenharjoittajalle perustettiin mainituilla asetuksilla oikeus vaatia palkkion maksamista ilman, että asianomainen jäsenvaltio voi perustella tällaisesta maksusta kieltäytymistä millään lainsäädäntöönsä tai hallinnolliseen menettelytapaansa perustuvalla seikalla.