EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 9.7.2024
COM(2024) 285 final
LIITTEET
asiakirjaan
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan pöytäkirjan (2024–2029) tekemisestä Euroopan unionin puolesta
LIITE 1
Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskeva PÖYTÄKIRJA (2024–2029)
1 artikla
Tavoite
Tämän pöytäkirjan tavoitteena on panna täytäntöön Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, määräykset määrittelemällä erityisesti edellytykset, jotka koskevat Euroopan unionin, jäljempänä ’unioni’, alusten pääsyä Guinea-Bissaun tasavallan, jäljempänä ’Guinea-Bissau’, kalastusalueelle sekä kestävää kalastusta koskevan kumppanuuden täytäntöönpanoa koskevat määräykset.
Pöytäkirjaa tulkitaan ja sovelletaan sopimuksen yhteydessä ja sen kanssa yhdenmukaisella tavalla.
2 artikla
Pöytäkirjan suhde muihin sopimuksiin ja oikeudellisiin asiakirjoihin
Pöytäkirjaa tulkitaan ja sovelletaan seuraavien mukaisesti:
(a)vuonna 1982 tehty Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimus (UNCLOS);
(b)kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) tai muiden asiaankuuluvien alueellisten kalastusjärjestöjen, kuten CECAF:n (Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitea) suositukset ja päätöslauselmat;
(c)vuonna 1995 tehty Yhdistyneiden Kansakuntien kalakantasopimus;
(d)vastuullisen kalastuksen toimintaohje vuodelta 1995 (FAO);
(e)satamavaltion toimenpiteitä koskeva sopimus vuodelta 2009 (FAO);
(f)vuonna 2015 julkaistu vapaaehtoinen ohjeisto elintarviketurvaan ja köyhyyden poistamiseen liittyvän kestävän pienimuotoisen kalastuksen turvaamisesta (FAO);
ja on yhteensopiva niiden kanssa.
3 artikla
Periaatteet
1.Avoimuusperiaatteen mukaisesti osapuolet sitoutuvat julkistamaan ja vaihtamaan tietoja kaikista sopimuksista, joilla myönnetään ulkomaalaisille aluksille pääsy Guinea-Bissaun kalastusalueelle, ja niihin perustuvasta pyyntiponnistuksesta, erityisesti annettujen kalastuslupien lukumäärästä ja pyydetyistä saaliista.
1.Osapuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta Guinea-Bissaun kalastusalueella syrjimättömyyden periaatetta noudattaen. Guinea-Bissau sitoutuu olemaan myöntämättä tässä pöytäkirjassa määrättyjä edellytyksiä suotuisampia teknisiä edellytyksiä muille sellaisille Guinea-Bissaun kalastusalueella toimiville ulkomaisille laivastoille, joilla on samat ominaisuudet ja jotka pyytävät samoja lajeja. Kyseiset edellytykset koskevat kalavarojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä, kehittämistä ja hoitoa sekä maksuja ja oikeuksia, jotka liittyvät kalastuslupien myöntämiseen asianomaiselle kalastusalueelle.
2.Hajallaan olevien tai laajasti vaeltavien kalakantojen kalastuksen osalta käytettävissä olevien kalavarojen määrittelyssä sopimuspuolet ottavat asianmukaisesti huomioon kansallisella ja alueellisella tasolla tehtävät tieteelliset arvioinnit sekä kansallisesti hyväksytyt ja toimivaltaisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymät säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet.
3.Osapuolet sitoutuvat varmistamaan, että pöytäkirja pannaan täytäntöön noudattaen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön jäsenten välisen kumppanuussopimuksen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna, jäljempänä ’Samoan sopimus’, 9 artiklaa, jossa määrätään kyseisen sopimuksen olennaisista osista, jotka koskevat ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteita, sekä perusosasta, joka koskee hyvää hallintotapaa, kestävää kehitystä ja ympäristön kestävää ja moitteetonta hoitoa.
4.Unionin aluksilla työskentelevien kalastajien työehdot eivät saa olla ristiriidassa kalastajiin sovellettavien Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) asiakirjojen kanssa (erityisesti ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista (1998), sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2022, ja kalastusalan työtä koskeva ILO:n yleissopimus nro 188). Tähän sisältyvät yhdistymisvapauden kunnioittaminen ja työntekijöiden kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallinen tunnustaminen, pakkotyön ja lapsityön poistaminen, syrjinnän poistaminen työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä sekä turvallinen ja terveellinen työympäristö ja ihmisarvoiset elin- ja työolot unionin kalastusaluksilla.
5.Osapuolet sitoutuvat edistämään kalastajiin sovellettavien ILO:n ja IMO:n yleissopimusten ratifiointia. Ne sitoutuvat myös edistämään kalastajien asianmukaista koulutusta, erityisesti kalastusaluksen laivaväen koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevassa IMO:n kansainvälisessä yleissopimuksessa (STCW-F) tarkoitettua koulutusta.
6.Unionin alukset voivat sopimuksen 5 artiklan mukaisesti harjoittaa kalastusta Guinea-Bissaun kalastusalueella ainoastaan, jos niillä on tämän pöytäkirjan nojalla sen liitteen mukaisesti myönnetty kalastuslupa. Kalastuslisenssien myöntäminen unionin aluksille, jotka eivät kuulu tämän pöytäkirjan soveltamisalaan, erityisesti suorana kalastuslisenssinä, on kielletty.
4 artikla
Kalastusmahdollisuudet
Unionin aluksille sopimuksen 5 artiklan mukaisesti myönnettävät kalastusmahdollisuudet ovat tämän artiklan mukaiset.
1.Kalastusmahdollisuudet ilmaistaan bruttorekisteritonniin (brt) perustuvan pyyntiponnistusjärjestelmän avulla tai suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) perusteella seuraavasti:
(a)pohjakalalajit (äyriäiset, pääjalkaiset ja kalat) ja pienet pelagiset lajit:
(1)kaloja ja pääjalkaisia pyytävät pakastustroolarit: 3 500 brt vuodessa;
(2)katkarapuja pyytävät pakastustroolarit: 3 700 brt vuodessa;
(3)pieniä pelagisia lajeja pyytävät troolarit: 0 tonnia vuodessa;
(b)laajasti vaeltavat kalalajit (vuonna 1982 allekirjoitetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen liitteessä I luetellut lajit), lukuun ottamatta Alopiidae-heimoa, Sphyrnidae-heimoa ja seuraavia lajeja: Cetorhinus maximus, Rhincodon typus, Carcharodon carcharias, Carcharinus falciformis ja Carcharinus longimanus:
(1)nuottaa käyttävät tonnikalan pakastusalukset ja siima-alukset: 28 alusta,
(2)vapapyydyksiä käyttävät tonnikala-alukset: 13 alusta.
2.Tukialuksille myönnetään lupa liitteessä vahvistetuin edellytyksin ja asiaa koskevien ICCAT:n päätöslauselmien ja suositusten mukaisesti.
3.Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa siirtyä pyyntiponnistusten hallinnointijärjestelmästä TACiin perustuvaan saalisrajoitusjärjestelmään; siirtyminen voidaan toteuttaa, kun sen tekniset ja oikeudelliset edellytykset täyttyvät, ja sitä varten on erityisesti oltava tosiasiallisesti käytössä sähköinen järjestelmä saaliiden ilmoittamista ja saalistietojen käsittelyä varten (Electronic Reporting System – ERS) liitteessä esitettyjen määräysten mukaisesti. Sopimuksen 10 artiklassa määrätty sekakomitea, jäljempänä ’sekakomitea’, tekee päätöksen siirtymisen mahdollistavien edellytysten ja järjestelyjen täyttymisestä.
4.Tämän artiklan ensimmäistä kohtaa sovelletaan, jollei 10 ja 11 artiklasta muuta johdu.
5 artikla
Kesto
Tätä pöytäkirjaa ja sen liitteitä sovelletaan viiden vuoden ajan sen 19 artiklan mukaisesta väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä, jollei pöytäkirjaa sanota irti 18 artiklan mukaisesti.
6 artikla
Taloudellinen korvaus
1.Sopimuksen 7 artiklassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen määräksi tämän pöytäkirjan 5 artiklassa tarkoitetulla ajanjaksolla vahvistetaan 17 000 000 euroa vuodessa.
2.Taloudellinen korvaus käsittää:
(a)vuotuisen 12 500 000 euron määrän pääsystä kalavaroihin Guinea-Bissaun kalastusalueella ja
(b)vuotuisen 4 500 000 euron erityismäärän, joka on tarkoitettu Guinea-Bissaun alakohtaisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon tukemiseen.
3.Tämän artiklan 1 kohtaa sovelletaan, jollei 10, 11, 17 ja 18 artiklasta muuta johdu.
4.Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu taloudellinen korvaus maksetaan ensimmäisenä vuonna 90 päivän kuluessa tämän pöytäkirjan väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä ja seuraavina vuosina viimeistään 30 päivän kuluttua tämän pöytäkirjan soveltamisen vuosipäivästä.
5.Guinea-Bissaun viranomaisilla on yksinomainen toimivalta päättää 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen käyttötarkoituksesta.
6.Tässä artiklassa määrätyt maksut suoritetaan Guinea-Bissaun keskuspankkiin avatulle valtionkassan tilille, jonka viitetiedot kalastuksesta vastaava ministeriö toimittaa vuosittain. Edellä 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu, alakohtaiseen tukeen tarkoitettu taloudellinen korvaus asetetaan Guinea-Bissaun käyttöön kalastuksesta vastaavan ministeriön ja valtiovarainministeriön yhteiselle tilille. Guinea-Bissaun viranomaiset toimittavat tilitiedot vuosittain Euroopan komissiolle.
7.Taloudellisen korvauksen kumpikin osa otetaan valtion talousarvioon, ja siihen sovelletaan Guinea-Bissaun julkista varainhoitoa koskevia sääntöjä ja menettelyjä
7 artikla
Alakohtainen tuki
1.Pöytäkirjan mukaisella alakohtaisella tuella edistetään kalastusta ja sinistä taloutta koskevan kansallisen strategian täytäntöönpanoa. Tuen tavoitteena on kalavarojen kestävä hoito ja alan kehittäminen Guinea-Bissaussa erityisesti seuraavilla tavoilla:
–kalastustoimien seurannan, valvonnan ja tarkkailun parantaminen (myös ERS-järjestelmän käyttöönoton ja toimintavalmiuden varmistamisen avulla);
–tieteellisen tiedon keräämisen ja käsittelyn sekä kalavaroja ja kalastusta koskevien analyysi- ja arviointivalmiuksien kehittäminen;
–kalastusalan toimijoiden valmiuksien parantaminen;
–perinteisen pienimuotoisen kalastuksen tukeminen;
–kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen;
–kalastustuotteiden viennin edellytysten parantaminen ja alan investointien edistäminen;
–kalastuksen kannalta merkityksellisen infrastruktuurin kehittäminen;
–sinisen talouden tukeminen ja vesiviljelyn kehittäminen.
2.Sekakomitea hyväksyy viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän pöytäkirjan väliaikaisen soveltamisen alkamisesta monivuotisen alakohtaisen ohjelman ja sen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka sisältävät erityisesti
(a)yksivuotiset ja monivuotiset suuntaviivat, joiden mukaisesti 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu taloudellinen korvaus käytetään;
(b)yksivuotiset ja monivuotiset tavoitteet kohti kestävän ja vastuullisen kalastuksen toteutumista ottaen huomioon Guinea-Bissaun kansallisen kalastuspolitiikan tai muiden asiaankuuluvien politiikkojen prioriteetit, erityisesti perinteisen pienimuotoisen kalastuksen tukemisen, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen, jäljempänä ’LIS-kalastus’, seurannan, valvonnan ja torjunnan sekä Guinea-Bissaun kalastusalan tieteellisten valmiuksien parantamisen osalta;
(c)käytettävät arviointiperusteet ja menettelyt, mukaan lukien tarvittaessa talousarvio- ja rahoitusindikaattorit, jotka mahdollistavat saavutettujen tulosten vuosittaisen arvioinnin.
3.Kummankin osapuolen on hyväksyttävä sekakomiteassa kaikki alakohtaiseen ohjelmaan ehdotetut muutokset.
4.Guinea-Bissau esittää vuosittain sekakomitealle alakohtaisen tuen avulla toteutetuista hankkeista tilannekatsauksen ja asiakirjatodisteet, jotka sekakomitea tarkastelee. Guinea-Bissau toimittaa myös loppukertomuksen ennen tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymistä.
5.Unioni voi tarkistaa 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrättyä taloudellista korvausta tai keskeyttää sen maksamisen osittain tai kokonaan, jos tätä taloudellista korvausta ei ole pantu täytäntöön tai kun saadut tulokset eivät sekakomitean arvioinnin mukaan ole ohjelmien mukaisia. Taloudellista korvausta aletaan maksaa uudelleen osapuolten kuulemisen jälkeen ja niiden suostumuksella, kun se on tuen täytäntöönpanon tulosten mukaan perusteltua. Taloudellista korvausta aletaan maksaa uudelleen osapuolten kuulemisen jälkeen ja niiden suostumuksella, kun se on tuen täytäntöönpanon tulosten mukaan perusteltua.
6.Osapuolet seuraavat alakohtaisen tuen toteutumista siihen asti, kun 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrätty taloudellinen erityiskorvaus on käytetty kokonaan, tarvittaessa myös tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymisen jälkeen. Korvausta ei kuitenkaan voida maksaa yli kuuden kuukauden kuluttua tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymisestä.
7.Osapuolet varmistavat Guinea-Bissaun kanssa solmitun kumppanuuden puitteissa alakohtaisella tuella rahoitettujen toimien ja toteutetun unionin toiminnan näkyvyyden. Näkyvyys on yksi edellä mainituista tavoitteista.
8.Kummankin osapuolen tarkastus- ja valvontaelimet, mukaan lukien Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan petostentorjuntavirasto, voivat suorittaa 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun korvauksen käyttöä koskevia tarkastuksia ja valvontaa. Tähän sisältyy oikeus tutustua edunsaajien tietoihin, asiakirjoihin, tiloihin ja laitoksiin.
8 artikla
Tieteellinen yhteistyö kestävän kalastuksen hyväksi
1.Osapuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta ja torjumaan LIS-kalastusta Guinea-Bissaun kalastusalueella syrjimättä mitään näillä vesillä kalastavia laivastoja ja noudattaen kalavarojen ja meriekosysteemien kestävän hoidon periaatteita.
2.Unioni ja Guinea-Bissau tekevät yhteistyötä tämän pöytäkirjan voimassaoloajan seuratakseen kalavarojen ja kalastuksen kehitystä Guinea-Bissaun kalastusalueella.
3.Osapuolet sitoutuvat edistämään ICCAT:n ja CECAF:n suosituksia sekä vastuulliseen kalastuksenhoitoon liittyvää yhteistyötä osa-alueen tasolla ja erityisesti osa-alueellisen kalastuskomitean (CRFC) puitteissa.
4.Osapuolet kuulevat toisiaan sekakomiteassa toteuttaakseen tarvittaessa ja yhteisestä sopimuksesta uusia kalavarojen kestävää hoitoa edistäviä toimenpiteitä.
9 artikla
Yhteinen tiedekomitea
1.Sopimuksen 4 artiklassa tarkoitettu yhteinen tiedekomitea koostuu tutkijoista, joita osapuolet nimeävät yhtä monta. Yhteiseen tiedekomiteaan voidaan osapuolten suostumuksella ottaa myös tarkkailijoita, erityisesti alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, kuten CECAF:n, edustajia.
2.Yhteinen tiedekomitea kokoontuu sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Kokoukset on määrä pitää pääsääntöisesti vuorotellen Guinea-Bissaussa ja unionissa. Komitea voidaan jommankumman osapuolen pyynnöstä kutsua koolle muulloinkin. Osapuolet vuorottelevat kokouksen puheenjohtajana.
3.Yhteisen tiedekomitean tehtävänä on erityisesti
(a)kerätä tietoja Guinea-Bissaun kalastusalueella toimivien, tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvia lajeja pyytävien kansallisten ja ulkomaisten laivastojen pyyntiponnistuksista ja saaliista;
(b)ehdottaa, seurata tai analysoida kantojen arviointiprosessia edistäviä vuotuisia arviointeja, joiden avulla voidaan määritellä kalastusmahdollisuudet ja hyödyntämisvaihtoehdot, joilla taataan kalavarojen ja meren ekosysteemin säilyminen;
(c)laatia tältä pohjalta vuotuinen tieteellinen kertomus tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvista kalastuksista;
(d)laatia omasta aloitteestaan tai sekakomitean tai jommankumman osapuolen pyynnöstä tieteellinen lausunto, joka koskee tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvien kantojen ja kalastusten kestävän hyödyntämisen kannalta tarpeellisiksi katsottuja hoitotoimenpiteitä.
4.ICCAT:n antamien suositusten ja päätöslauselmien sekä parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen, esimerkiksi CECAF:n lausuntojen, ja tapauksen mukaan yhteisen tiedekomitean päätelmien perusteella sekakomitea hyväksyy tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvien kalavarojen kestävää hoitoa edistäviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat unionin alusten toimintaan.
10 artikla
Kalastusmahdollisuuksien ja teknisten toimenpiteiden tarkistaminen
1.Jos Guinea-Bissau päättää yhteisen tiedekomitean lausunnon perusteella kalavarojen säilyttämistoimenpiteenä vahvistaa kalastuskieltoalueita tai rauhoitusaikoja, sekakomitea kokoontuu tarkastelemaan päätöksen perusteita, arvioimaan kalastuskiellon vaikutusta unionin alusten toimintaan sopimuksen puitteissa ja päättämään mahdollisista korjaavista toimenpiteistä.
2.Edellä 1 kohdassa määrätyissä tapauksissa sekakomitea sopii sopimuksessa määrätyn unionin maksaman taloudellisen korvauksen oikeasuhteisesta alentamisesta ja tarvittaessa alusten omistajille tarjottavasta hyvityksestä.
3.Jos Guinea-Bissau päättää tieteellisen lausunnon perusteella kalastuskiellosta, sitä sovelletaan syrjimättä kaikkiin aluksiin, joita asianomainen kalastus koskee, mukaan lukien kansalliset alukset ja kolmansien maiden lipun alla purjehtivat alukset.
4.Edellä 4 artiklassa tarkoitettuja kalastusmahdollisuuksia voidaan tarkistaa sekakomiteassa yhteisestä sopimuksesta yhteisen tiedekomitean suosituksen perusteella. Tällöin 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua taloudellista korvausta mukautetaan vastaavassa suhteessa, ja sekakomitea sisällyttää tarvittavat mukautukset tähän pöytäkirjaan ja sen liitteeseen.
5.Sekakomitea voi tarvittaessa tarkastella ja mukauttaa yhteisestä sopimuksesta kalastuksen harjoittamisen edellytyksiin liittyviä määräyksiä sekä tässä pöytäkirjassa ja sen liitteessä määrättyjä täytäntöönpanosääntöjä, alakohtaisen tuen toteutumisen seurantaa koskevat säännöt mukaan luettuina.
11 artikla
Koekalastus ja uudet kalastusmahdollisuudet
1.Siinä tapauksessa, että unionin alukset olisivat kiinnostuneita harjoittamaan muunlaista kuin 4 artiklassa tarkoitettua kalastusta uudenlaisen kalastuksen teknisen toteutettavuuden ja taloudellisen kannattavuuden arvioimiseksi, niille voidaan Guinea-Bissaun voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti myöntää lupia tällaisen toiminnan kokeelliseen harjoittamiseen. Koekalastuksen on mahdollisuuksien mukaan tapahduttava käytettävissä olevaan paikalliseen tieteelliseen ja tekniseen asiantuntijuuteen nojaten. Koekalastuksen tarkoituksena on testata uusien kalastuksien teknistä toteutettavuutta ja taloudellista kannattavuutta.
2.Tätä varten Euroopan komissio antaa Guinea-Bissaun viranomaisille tiedoksi koekalastuslupia koskevat hakemukset sellaisen teknisen aineiston perusteella, jossa ilmoitetaan
(a)kohdelajit;
(b)aluksen tekniset ominaisuudet;
(c)aluksen päällystön kokemus asianomaisesta kalastuksesta;
(d)ehdotus koekalastuskauden teknisistä parametreista (kesto, pyydys, tutkimusalueet jne.);
(e)kerättävät tiedot, joilla varmistetaan kyseisestä kalastustoiminnasta luonnonvaroille ja ekosysteemeihin aiheutuvien vaikutusten tieteellinen seuranta.
3.Koekalastusluvat myönnetään enintään kuudeksi kuukaudeksi. Niistä peritään Guinea-Bissaun viranomaisten vahvistama maksu.
4.Aluksella on koko koekalastuskauden ajan oltava lippuvaltion tieteellinen tarkkailija ja Guinea-Bissaun valitsema tarkkailija.
5.Guinea-Bissaun viranomaiset vahvistavat koekalastuskauden aikana sallitut saaliit. Koekalastuskauden puitteissa ja sen aikana saadut saaliit ovat aluksen omistajan omaisuutta. Kaloja, jotka ovat kooltaan säännösten vastaisia tai joiden kalastus ei ole Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti sallittua, ei saa pitää aluksella eikä kaupan.
6.Koekalastuskauden yksityiskohtaiset tulokset toimitetaan sekakomitealle ja yhteiselle tiedekomitealle analyysia varten.
7.Sopimuspuolet voivat erityisesti koekalastuskauden tulosten ja yhteisen tiedekomitean lausunnon perusteella päättää ottaa käyttöön uusia kalastusmahdollisuuksia, joita ei ole lueteltu tämän pöytäkirjan 4 artiklassa. Osapuolet sopivat kyseisiin uusiin kalastusmahdollisuuksiin sovellettavista edellytyksistä ja muuttavat tätä pöytäkirjaa ja sen liitettä siten, että muutokset ovat voimassa tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymiseen saakka. Tällöin tämän pöytäkirjan 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua taloudellista korvausta korotetaan. Liitteessä vahvistetut alusten omistajiin sovellettavat maksut ja edellytykset määritetään vastaavasti.
12 artikla
Unionin toimijoiden taloudelliset sidokset Guinea-Bissaun kalatalousalaan
1.Osapuolet sitoutuvat edistämään unionin toimijoiden taloudellisia sidoksia Guinea-Bissaun koko kalatalousalaan, erityisesti yhteisyritysten perustamisen ja infrastruktuurihankkeiden kautta.
2.Osapuolet tekevät yhteistyötä lisätäkseen unionin yksityisten toimijoiden tietoisuutta kaupallisista ja teollisista mahdollisuuksista erityisesti suorien investointien osalta Guinea-Bissaun koko kalatalousalalla.
3.Guinea-Bissau voi saman tavoitteen saavuttamiseksi myöntää kannustimia tällaisia investointeja tekeville unionin toimijoille.
4.Osapuolet tekevät yhteistyötä määrittääkseen investointimahdollisuudet ja rahoitusvälineet yksilöityjen toimien tai hankkeiden toteuttamiseksi, myös olemassa olevien unionin rahoitusvälineiden puitteissa.
5.Kun kaikki tarvittavat tekniset edellytykset on täytetty, osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen unionin alusten Guinea-Bissaussa pyytämien saaliiden saattamista unionin markkinoille.
6.Osapuolet tukevat työryhmän perustamista määrittelemään ja tukemaan investointihankkeita ja helpottamaan rahoituksen hakemista sekä kahden- että monenvälisesti.
7.Sekakomitea raportoi vuosittain tämän artiklan täytäntöönpanosta.
13 artikla
Tietojen vaihto
1.Osapuolet sitoutuvat asettamaan etusijalle sähköiset järjestelmät pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyvien tietojen ja asiakirjojen vaihtoa varten. Ne ottavat käyttöön turvallisia tietojärjestelmiä, joilla automatisoidaan unionin alusten lupia ja toimintaa koskevien tietojen vaihto, tai sähköisen tietojenvaihdon tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti.
2.Tässä pöytäkirjassa määrättyjen asiakirjojen sähköisten versioiden katsotaan vastaavan kaikilta kohdiltaan niiden paperiversiota.
3.Osapuolet ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista tietojärjestelmän toimintahäiriöistä. Sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät tiedot ja asiakirjat korvataan tällöin automaattisesti niiden paperiversioilla tämän pöytäkirjan liitteessä määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
4.Tietojen toimittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien tietojenvaihdon jatkuvuutta koskevat määräykset, vahvistetaan liitteessä.
14 artikla
Tietojen luottamuksellisuus
1.Guinea-Bissau ja unioni valvovat, että toimivaltainen viranomainen käyttää sopimuksen nojalla vaihdettuja tietoja yksinomaan sopimuksen täytäntöönpanoon sekä erityisesti hallinnointiin ja kalastuksen seurantaan, valvontaan ja tarkkailuun.
2.Osapuolet sitoutuvat siihen, että kaikkia unionin aluksiin ja niiden kalastustoimintaan liittyviä, sopimuksen yhteydessä saatuja kaupallisesti arkaluonteisia tietoja ja henkilötietoja sekä unionin käyttämiin viestintäjärjestelmiin liittyviä kaupallisesti arkaluonteisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Osapuolet varmistavat, että ainoastaan ne yhdistetyt tiedot, jotka liittyvät kalastusalueella harjoitettuun kalastustoimintaan, ovat julkisia.
3.Henkilötietoja on käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi.
4.Tämän sopimuksen nojalla vaihdettuja henkilötietoja käsitellään pöytäkirjan liitteen lisäyksen 3 määräysten mukaisesti. Sekakomitea voi vahvistaa muita takeita ja oikeussuojakeinoja, jotka koskevat henkilötietoja ja rekisteröityjen oikeuksia.
5.Sopimuksen puitteissa vaihdettujen tietojen käsittelyä jatketaan tämän artiklan ja lisäyksen 3 mukaisesti myös tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymisen jälkeen.
15 artikla
Sovellettava lainsäädäntö
1.Guinea-Bissaun vesillä toimivien unionin alusten toimintaa säännellään Guinea-Bissaussa sovellettavalla lainsäädännöllä, jollei sopimuksessa tai tässä pöytäkirjassa ja sen liitteessä ja lisäyksissä toisin määrätä.
2.Osapuolten on ilmoitettava toisilleen kirjallisesti kaikista kalastuspolitiikkansa ja -lainsäädäntönsä muutoksista. Lainsäädännön tai sääntelyn muutoksia, jotka ovat luonteeltaan teknisiä ja vaikuttavat kalastustoimiin, sovelletaan unionin aluksiin kolmen kuukauden kuluttua muutosten virallisesta tiedoksiannosta.
16 artikla
Sekakomitean oikeudet
1.Sopimuksen 10 artiklalla perustettu sekakomitea voi käsitellä asioita tai tehdä niistä päätöksiä kirjeenvaihdolla tai etäkokouksella.
2.Sekakomitea voi hyväksyä tähän pöytäkirjaan muutoksia, jotka koskevat seuraavia:
(a)4 ja 10 artiklan mukaiset kalastusmahdollisuudet ja tarvittaessa 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu taloudellinen korvaus;
(b)yksityiskohtaiset säännöt 7 artiklassa tarkoitetun alakohtaisen tuen täytäntöönpanosta;
(c)edellytykset ja tekniset järjestelyt, joiden mukaisesti unionin kalastusalukset voivat harjoittaa kalastusta;
(d)14 artiklan 4 kohdassa säädetyt henkilötietojen suojaa koskevat lisätakeet.
Tällaiset tähän pöytäkirjaan tehtävät muutokset merkitään sopimuspuolten allekirjoittamaan kokouspöytäkirjaan, jossa mainitaan päivämäärä, jona muutokset ovat täytäntöönpanokelpoisia.
17 artikla
Tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttäminen
1.Tämän pöytäkirjan täytäntöönpano, mukaan luettuna 6 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen maksaminen, voidaan keskeyttää sekakomiteassa käytyjen neuvottelujen jälkeen, jos yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
(a)epätavalliset olosuhteet, jotka eivät ole luonnonilmiöitä, estävät kalastuksen harjoittamisen Guinea-Bissaun kalastusalueella;
(b)jommankumman osapuolen kalastuspolitiikan määrittelyn ja täytäntöönpanon merkittävät muutokset, jotka vaikuttavat tämän pöytäkirjan määräyksiin;
(c)Samoan sopimuksen 96 artiklan mukaisten neuvottelumenettelyjen aloittaminen mainitun sopimuksen 9 artiklassa määriteltyjen ihmisoikeuksia koskevien olennaisten ja perusosien rikkomisen johdosta;
(d)unioni on laiminlyönyt 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määrätyn taloudellisen korvauksen maksamisen muista kuin tämän kohdan c alakohdan mukaisista syistä;
(e)osapuolten välillä syntyy vakava ja ratkaisematon erimielisyys sopimuksen tai tämän pöytäkirjan tulkinnasta tai täytäntöönpanosta.
2.Taloudellista korvausta aletaan maksaa uudelleen osapuolten kuulemisen jälkeen ja niiden suostumuksella, kun 1 kohdassa tarkoitettuja tapahtumia edeltävä tilanne on palautunut.
3.Unionin aluksille myönnetyt kalastusluvat voidaan keskeyttää samalla kun 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen taloudellisen korvauksen maksaminen keskeytetään. Jos kalastuslupia aletaan jälleen soveltaa, niiden voimassaoloaikaa pidennetään kalastustoiminnan keskeytymistä vastaavalla ajalla. Kaikki unionin alusten toiminta Guinea-Bissaun kalastusalueella on keskeytettävä pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttämisen ajaksi.
4.Tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttäminen edellyttää, että asianomainen osapuoli ilmoittaa aikeestaan kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen päivää, jona kyseinen keskeytys tulisi voimaan, lukuun ottamatta 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tilannetta, jolloin keskeytys tulee voimaan välittömästi. Sillä välin osapuolet aloittavat neuvottelut sekakomiteassa.
5.Jos pöytäkirjan soveltaminen keskeytetään, osapuolet jatkavat neuvotteluja löytääkseen erimielisyyteen sovintoratkaisun. Kun ratkaisu löydetään, tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa jatketaan jälleen, ja taloudellisen korvauksen määrää alennetaan vastaavasti suhteessa tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeytymisen kestoon.
18 artikla
Irtisanominen
1.Tämän pöytäkirjan irtisanomista varten asianomaisen osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti aikeestaan irtisanoa tämä pöytäkirja vähintään kuusi kuukautta ennen päivää, jona irtisanominen tulee voimaan.
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen lähettäminen avaa osapuolten väliset neuvottelut.
19 artikla
Väliaikainen soveltaminen
Tätä pöytäkirjaa sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoituspäivästä alkaen.
20 artikla
Voimaantulo
Tämä pöytäkirja tulee voimaan päivänä, jona sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.
21 artikla
Todistusvoimaiset tekstit
Pöytäkirja laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.
LIITE
UNIONIN ALUSTEN KALASTUSTOIMINTAA GUINEA-BISSAUN VESILLÄ KOSKEVAT EDELLYTYKSET
I LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1.Toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen
Tämän liitteen soveltamiseksi ja jollei toisin määrätä, viittauksia unionin tai Guinea-Bissaun toimivaltaiseen viranomaiseen pidetään
(a)unionin osalta: viittauksina Euroopan komissioon, tarvittaessa unionin Guinea-Bissaussa sijaitsevan edustuston välityksellä;
(b)Guinea-Bissaun osalta: viittauksina kalastuksesta vastaavaan valtioneuvoston ministeriöön.
2.Kalastusalue
Alue, jolla unionin alukset saavat kalastaa, käsittää Guinea-Bissaun kalastusalueen, Guinea-Bissaun ja Senegalin väliseen yhteisalueeseen kuuluva osuus mukaan luettuna, Guinea-Bissaun lainsäädännön ja niiden sovellettavien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, joiden osapuoli Guinea-Bissau on.
Perusviivat määritellään kansallisessa lainsäädännössä.
3.Paikallisen edustajan nimeäminen
Tonnikala-aluksia lukuun ottamatta kaikilla unionin aluksilla, jotka haluavat saada tämän pöytäkirjan mukaisen kalastusluvan, on oltava Guinea-Bissauhun sijoittautunut edustaja.
4.Pankkitili
Guinea-Bissau ilmoittaa ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa unionille tiedot pankkitilistä/-tileistä, jolle/joille unionin kalastusalusten sopimuksen mukaisesti maksamat määrät suoritetaan. Aluksen omistaja vastaa pankkisiirtoihin liittyvistä kuluista.
5.Yhteystahot
Osapuolet ilmoittavat toisilleen yhteystahonsa, jotta ne voivat vaihtaa tietoja tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa, kuten saaliita ja pyyntiponnistusta koskevien koostettujen tietojen vaihto, kalastuslupiin ja saaliisiin liittyvät menettelyt sekä alakohtaisen tuen täytäntöönpano.
II LUKU
KALASTUSLUVAT
1 jakso
Sovellettavat menettelyt
1.Ennakkoedellytys kalastusluvan saamiseksi – kelpoisuusehdot täyttävät alukset
Sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettujen kalastuslupien myöntämisen edellytyksenä on, että alus on rekisteröity unionin kalastusalusrekisteriin ja että se noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2403 säännöksiä. Kaikkien sopimuksen puitteissa Guinea-Bissaussa harjoitettavaan kalastustoimintaan perustuvien, aluksen omistajaa, aluksen päällikköä tai alusta koskevien aikaisempien velvollisuuksien on oltava täytetty.
2.Kalastuslupahakemus
Unioni toimittaa Guinea-Bissaulle sähköisesti tämän pöytäkirjan liitteen lisäyksessä olevalla lomakkeella hakemuksen jokaisesta aluksesta, jolle haetaan lupaa, vähintään 40 työpäivää ennen toiminnan pyydettyä alkamispäivää.
Kalastuslupahakemukset jätetään ja ilmoitus luvan myöntämisestä lähetetään LICENCE-järjestelmän (Euroopan komission käyttöön antaman kalastuslupien suojatun sähköisen hallintajärjestelmän) kautta.
Ennen kuin LICENCE-järjestelmä on täysin toimintakykyinen, unioni toimittaa Guinea-Bissaulle edelleen virkatietä lupahakemuksen kustakin aluksesta. Sekakomitea tekee päätöksen siirtymisestä LICENCE-järjestelmän käyttöön.
Jokaiseen tämän pöytäkirjan mukaiseen ensimmäiseen kalastuslupahakemukseen tai hakemukseen, joka tehdään asianomaisen aluksen teknisen muuttamisen jälkeen, on liitettävä
(a)todistus kiinteämääräisen maksun suorittamisesta haetun kalastusluvan voimassaoloajalta;
(b)aluksen paikallisen edustajan nimi ja osoite, jos sellainen on;
(c)troolarien osalta todiste siitä, että tarkkailijaan liittyvistä kustannuksista on maksettu kiinteämääräinen korvaus etukäteen;
(d)troolarien osalta lippuvaltion antama todistus aluksen vetoisuudesta.
Uusittaessa tämän pöytäkirjan mukaista kalastuslupaa sellaisen aluksen osalta, jonka tekniset ominaisuudet eivät ole muuttuneet, uusimishakemukseen liitetään yksinomaan todiste kiinteämääräisen maksun ja tapauksen mukaan tarkkailijaan liittyvistä kustannuksista suoritettavan kiinteämääräisen korvauksen maksamisesta.
3.Kalastusluvan myöntäminen
Guinea-Bissau myöntää kalastusluvan 25 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta ja vähintään 15 päivää ennen kalastuskauden alkua. Lupa on lähetettävä aluksen omistajalle
(a)troolareiden osalta edustajan välityksellä, ja skannattu jäljennös siitä on lähetettävä unionille, ja
(b)tonnikala-alusten osalta unionin Guinea-Bissaussa sijaitsevan edustuston välityksellä. Jos edustusto on kiinni, Guinea-Bissau voi toimittaa kalastusluvan suoraan aluksen omistajalle tai tämän edustajalle ja antaa siitä jäljennöksen unionille.
Tonnikala-alusten osalta toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä kyseisen kalastusluvan jäljennös välittömästi aluksen omistajalle ja tarvittaessa tämän paikalliselle edustajalle sähköisesti. Jäljennöksen voimassaolo päättyy sen jälkeen, kun alkuperäinen kalastuslupa on vastaanotettu. Kyseinen jäljennös on säilytettävä aluksella, ja se on voimassa 40 päivää, jonka aikana sen katsotaan vastaavan alkuperäistä lupaa.
Kun LICENCE-työkalu on toiminnassa, Guinea-Bissau ilmoittaa hakemuksen hyväksymisestä LICENCE-järjestelmässä ja lataa järjestelmään sähköisen jäljennöksen allekirjoitetusta alkuperäisestä lisenssistä. Ennen järjestelmän toimintaa Guinea-Bissau lähettää unionille sähköpostitse skannatun jäljennöksen myönnetyistä luvista.
4.LICENCE-järjestelmän toimintahäiriö
Jos LICENCE-järjestelmän tiedonsiirrossa Euroopan komission ja Guinea-Bissaun välillä esiintyy ongelmia, kalastusluvat siirretään virkateitse siihen saakka, kun järjestelmä toimii taas häiriöttä.
Kun järjestelmä toimii jälleen, kumpikin osapuoli päivittää tiedot LICENCE-järjestelmään.
5.Luettelo aluksista, joilla on lupa kalastaa
Kalastusluvan myönnettyään Guinea-Bissau vahvistaa kunkin alusluokan osalta viipymättä lopullisen luettelon aluksista, joilla on lupa kalastaa Guinea-Bissaun kalastusalueella. Luettelo toimitetaan välittömästi kalastuksen valvonnasta vastaavalle kansalliselle viranomaiselle ja sähköisesti unionille.
6.Kalastusluvan voimassaoloaika
Kalastusluvat myönnetään neljännesvuodeksi, puoleksi vuodeksi tai vuodeksi. Voimassaoloajan alkamisen määrittämiseksi ’vuosittaisella jaksolla’ tarkoitetaan
(a)tämän pöytäkirjan ensimmäisen soveltamisvuoden aikana sen väliaikaisen soveltamisen alkamispäivän ja saman vuoden 31 päivän joulukuuta välistä jaksoa;
(b)sen jälkeen kutakin kokonaista kalenterivuotta;
(c)tämän pöytäkirjan viimeisen soveltamisvuoden osalta 1 päivän tammikuuta ja tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymispäivän välistä ajanjaksoa.
Neljännes- ja puolivuosittainen voimassaolojakso alkaa kunkin kuukauden ensimmäisenä päivänä. Kalastuslupa ei kuitenkaan voi olla voimassa sen myöntämisvuoden 31 päivän joulukuuta jälkeen.
7.Kalastusluvan säilyttäminen aluksella
Kalastuslupa on aina säilytettävä aluksella.
Tonnikala-aluksen sallitaan kuitenkin kalastaa heti, kun se on merkitty alustavaan luetteloon. Alustava luettelo on säilytettävä aluksella, kunnes sille toimitetaan sen kalastuslupa.
8.Kalastusluvan siirtäminen
Kalastuslupa myönnetään aluskohtaisesti, eikä se ole siirrettävissä.
Ylivoimaisen esteen johdosta ja unionin pyynnöstä kalastuslupa kuitenkin korvataan uudella, korvattavan aluksen kaltaiselle toiselle alukselle myönnettävällä luvalla.
Siirto tapahtuu siten, että aluksen omistaja tai tämän Guinea-Bissauhun sijoittautunut edustaja palauttaa korvattavan kalastusluvan, ja Guinea-Bissau antaa viipymättä korvaavan luvan. Korvaava lupa toimitetaan viipymättä aluksen omistajalle tai tämän edustajalle, kun korvattava lupa palautetaan tämän luvun 9 kohdan mukaisesti suoritetun teknisen tarkastuksen jälkeen. Korvaava lupa tulee voimaan päivänä, jona korvattava lupa palautetaan.
Jos korvaavan troolarin vetoisuus on suurempi kuin korvattavan troolarin, maksun lisäosa lasketaan suhteessa vetoisuuden eroon ja jäljellä olevaan voimassaoloaikaan. Aluksen omistaja maksaa lisämaksun kalastusluvan siirron yhteydessä.
Guinea-Bissau saattaa viipymättä ajan tasalle luettelon aluksista, joilla on lupa kalastaa. Uusi luettelo toimitetaan viipymättä kalastuksen valvonnasta vastaavalle kansalliselle viranomaiselle ja unionille.
Osapuolet päivittävät tiedot LICENCE-järjestelmään.
9.Tukialukset
Guinea-Bissau sallii unionin pyynnöstä, että kalastusluvan saaneilla unionin aluksilla on apunaan tukialuksia. Tukialusten on purjehdittava jonkin unionin jäsenvaltion lipun alla tai kuuluttava jollekin unionin yritykselle, eivätkä ne saa olla varustettuja kalastuksen harjoittamista varten.
Guinea-Bissau laatii luettelon sallituista tukialuksista ja toimittaa sen viipymättä kalastuksen valvonnasta vastaavalle kansalliselle viranomaiselle ja unionille.
Osapuolet päivittävät tiedot LICENCE-järjestelmään.
Tukialuksilla on oltava Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti tätä tarkoitusta varten ja vuosimaksun suorittamista vastaan myönnetty lupa.
10.Troolareiden tekninen tarkastus
Kaikkien unionin troolareiden on kerran vuodessa tai sen jälkeen, kun aluksen vetoisuus on muuttunut, tai jos käytetään kalastusluokan muutoksen aiheuttavia muita pyydyksiä, käytävä Bissaun satamassa teknistä tarkastusta varten Guinea-Bissaun voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Teknisen tarkastuksen tarkoituksena on tarkastaa aluksen ja aluksella olevien pyydysten teknisten ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus sekä terveyttä ja guineabissaulaisten merimiesten alukselle ottamista koskevien säännösten noudattaminen.
Guinea-Bissau suorittaa teknisen tarkastuksen 48 tunnin kuluessa siitä, kun troolari saapuu satamaan, edellyttäen että saapumisesta on ilmoitettu ennalta.
Teknisen tarkastuksen päätteeksi Guinea-Bissau antaa aluksen päällikölle viipymättä vaatimustenmukaisuustodistuksen.
Vaatimustenmukaisuustodistus on voimassa yhden vuoden. Jos kalastuksessa siirrytään katkarapuluokasta tai katkarapuluokkaan, tarvitaan uusi vaatimustenmukaisuustodistus. Uusi vaatimustenmukaisuustodistus tarvitaan myös silloin kun alus on poistunut Guinea-Bissaun kalastusalueelta yli 45 päivän ajaksi.
Vaatimustenmukaisuustodistus on aina säilytettävä aluksella.
Teknisen tarkastuksen kustannuksista vastaa aluksen omistaja, ja kustannusten määrä on Guinea-Bissaun lainsäädännössä vahvistettujen tariffien mukainen. Kustannukset eivät saa korkeammat kuin kansallisten alusten tai kolmannen maan lipun alla purjehtivien alusten samasta palvelusta maksamat määrät.
2 jakso
Maksut ja ennakot
Kiinteämääräisen maksun määrä vahvistetaan kunkin alusluokan osalta tämän liitteen lisäyksessä olevissa teknisissä selvityksissä. Se sisältää kaikki kansalliset ja paikalliset verot lukuun ottamatta satamaveroja, palvelumaksuja ja lupamaksuihin sovellettavaa leimaveroa.
Pöytäkirjan allekirjoittamishetkellä voimassa olevissa leimaveromääräyksissä määritellään lupiin sovellettava verokanta, joka pysyy voimassa pöytäkirjan voimassaolon ajan.
Jos kalastuslupa on voimassa alle vuoden, kiinteämääräisen maksun määrää mukautetaan suhteessa haettuun voimassaoloaikaan. Kyseiseen mukautettuun määrään lisätään tapauksen mukaan korotus neljännes- tai puolivuosittaisen keston perusteella vastaavissa teknisissä selvityksissä vahvistettujen tariffien mukaan.
III LUKU
TEKNISET SÄILYTTÄMISTOIMENPITEET
Kalastusluvan saaneisiin unionin aluksiin sovellettavat aluetta, pyydyksiä ja sivusaaliita koskevat tekniset toimenpiteet määritellään kalastusluokittain tämän liitteen lisäyksessä olevissa teknisissä selvityksissä.
Tonnikala-alusten on noudatettava kaikkia ICCAT:n antamia suosituksia.
IV LUKU
SAALIIDEN ILMOITTAMINEN
1.Kalastuspäiväkirja
Sopimuksen nojalla kalastavan unionin aluksen päällikön on pidettävä kalastuspäiväkirjaa. Tonnikala-alusten osalta kalastuspäiväkirjan on oltava kalastustoimintaa koskevien tietojen keruuta ja toimittamista koskevien ICCAT:n päätöslauselmien mukainen.
Kaikilla unionin aluksilla on oltava sähköinen järjestelmä, jäljempänä ’ERS-järjestelmä’, jolla pystytään kirjaamaan ja välittämään aluksen kalastustoimintaan liittyviä tietoja, jäljempänä ’ERS-tiedot’.
Jos unionin aluksella ei ole ERS-järjestelmää tai jos kyseinen järjestelmä ei toimi, alus ei saa siirtyä Guinea-Bissaun kalastusalueelle kalastamaan.
Päällikön on täytettävä kalastuspäiväkirja kultakin päivältä, jonka alus on Guinea-Bissaun kalastusalueella. Alus toimittaa ERS-tiedot lippuvaltiolleen, joka huolehtii niiden toimittamisesta automaattisesti Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskuksen käyttöön heti, kun sen ERS-järjestelmä on toiminnassa.
ERS-tietojen toimittamisessa käytetään sähköisiä viestintävälineitä, joita Euroopan komissio hallinnoi kalastukseen liittyvien tietojen vaihtamiseksi vakiomuodossa. ERS-viestintää koskevat tekniset vaatimukset vahvistetaan sekakomiteassa.
Päällikön on kirjattava joka päivä kalastuspäiväkirjaan kunkin pyydetyn ja aluksella pidetyn, FAO:n kolmikirjaimisella koodilla merkityn lajin määrä kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä.
Päällikön on kirjattava kalastuspäiväkirjaan joka päivä tarvittaessa myös mereen heitetyt määrät kunkin lajin osalta kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä.
Guinea-Bissaun viranomaisille lähetettävä kalastuspäiväkirja on täytettävä selkeästi suuraakkosin, ja päällikön on allekirjoitettava se.
Päällikkö vastaa kalastuspäiväkirjaan merkittyjen tietojen paikkansapitävyydestä.
2.Saalisilmoitukset
Saaliiden ilmoittamissääntö siihen asti, kun ERS-järjestelmä on tosiasiallisesti käytössä
Päällikön on ilmoitettava aluksen saaliit luovuttamalla Guinea-Bissaulle kalastuspäiväkirjansa, jotka koskevat aluksen Guinea-Bissaun kalastusalueella oloaikaa.
Päällikön on lähetettävä kalastuspäiväkirjat Guinea-Bissaulle tätä tarkoitusta varten ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Guinea-Bissau vahvistaa viipymättä vastaanottaneensa ne vastaamalla sähköpostiviestiin.
Vaihtoehtoisesti kalastuspäiväkirjat voidaan toimittaa myös seuraavasti:
(a)jos alus poikkeaa jossakin Guinea-Bissaun satamassa, kunkin kalastuspäiväkirjan alkuperäiskappale luovutetaan Guinea-Bissaun kalastusministeriön teollisen kalastuksen pääosaston, jäljempänä ’teollisen kalastuksen pääosasto’, edustajalle, joka antaa siitä kirjallisen vastaanottoilmoituksen
(b)jos alus poistuu Guinea-Bissaun kalastusalueelta poikkeamatta sitä ennen jossakin Guinea-Bissaun satamassa, kunkin kalastuspäiväkirjan alkuperäiskappale on lähetettävä postitse 14 päivän kuluessa siitä, kun saavutaan mihin tahansa muuhun satamaan, ja joka tapauksessa 30 päivän kuluessa Guinea-Bissaun kalastusalueelta poistumisesta.
Päällikön on lähetettävä unionille jäljennös kaikista kalastuspäiväkirjoista. Tonnikala-alusten ja pintasiima-alusten päälliköiden on lähetettävä jäljennös kaikista kalastuspäiväkirjoistaan myös jollekin seuraavista tutkimuslaitoksista:
(a)IRD (Institut de recherche pour le développement);
(a)IEO (Instituto Español de Oceanografia); tai
(b)IPMA (Instituto Português do Mar e da Atmosfera).
Jos alus palaa Guinea-Bissaun kalastusalueelle aluksen kalastusluvan voimassaoloaikana, on tehtävä uusi toiminta- ja saalisilmoitus.
Jollei tämän luvun määräyksiä noudateta, Guinea-Bissau voi peruuttaa asianomaisen aluksen kalastusluvan siihen asti, kun puuttuvat saalisilmoitukset toimitetaan, ja rangaista aluksen omistajaa voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä tätä varten vahvistettujen säännösten mukaisesti. Rikkomuksen toistuessa Guinea-Bissau voi kieltäytyä uusimasta kalastuslupaa. Guinea-Bissau ilmoittaa viipymättä unionille kaikista tässä yhteydessä sovelletuista seuraamuksista.
Saaliiden ilmoittamissääntö sen jälkeen, kun ERS-järjestelmä on tosiasiallisesti käytössä
Saaliiden ilmoittamista koskevat menettelyt ovat seuraavat:
(a)kaikkien tämän pöytäkirjan mukaisesti Guinea-Bissaun vesillä toimivien alusten päälliköiden on pidettävä päivittäin sähköistä kalastuspäiväkirjaa ja toimitettava se ERS-järjestelmän kautta, tai silloin, kun järjestelmä ei toimi, lähetettävä se sähköpostilla sekä lippuvaltion että Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukseen seitsemän päivän kuluessa kalastusalueelta poistumisesta;
(b)sähköisessä kalastuspäiväkirjassa on täsmennettävä kunkin pyydetyn ja aluksella pidetyn, FAO:n kolmikirjaimisella koodilla merkityn lajin määrä kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä. Päällikön on mainittava kunkin pääasiallisen lajin osalta myös se, jos saaliita ei ole saatu. Päällikön on kirjattava kalastuspäiväkirjaan myös kunkin lajin mereen heitetyt määrät kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä.
Alus toimittaa ERS-tiedot lippuvaltiolleen, joka saattaa ne automaattisesti Guinea-Bissaun käyttöön. Lippuvaltio varmistaa tietojen vastaanottamisen ja tallentamisen sähköiseen tietokantaan, jossa niitä voidaan säilyttää suojattuina vähintään 36 kuukautta.
Lippuvaltio ja Guinea-Bissau huolehtivat siitä, että niillä on ERS-tietojen automaattiseen toimittamiseen tarvittavat tietotekniset laitteet ja ohjelmistot.
ERS-tietojen toimittamisessa on käytettävä sähköisiä viestintävälineitä, joita Euroopan komissio hallinnoi kalastukseen liittyvien tietojen vaihtamiseksi vakiomuodossa.
Jollei saalisilmoitukseen liittyviä määräyksiä noudateta, Guinea-Bissau voi peruuttaa asianomaisen aluksen kalastusluvan siihen asti, kun puuttuvat saalisilmoitukset toimitetaan, ja määrätä aluksen omistajalle voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä tätä varten vahvistettujen säännösten mukaisen seuraamuksen. Rikkomuksen toistuessa Guinea-Bissau voi kieltäytyä uusimasta kalastuslupaa. Guinea-Bissau ilmoittaa viipymättä unionille kaikista tässä yhteydessä sovelletuista seuraamuksista.
Lippuvaltio ja Guinea-Bissau nimeävät kumpikin ERS-vastaavan, joka toimii yhteystahona tämän liitteen täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa. Lippuvaltio ja Guinea-Bissau ilmoittavat toisilleen ERS-vastaavansa yhteystiedot ja päivittävät niitä tarvittaessa viipymättä.
3.Tonnikala-alusten suoritettavaksi kuuluvien maksujen tilitys
Unioni vahvistaa kullekin tonnikalaa pyytävälle alukselle sen saalisilmoitusten perusteella lopullisen tilityksen alukselle kuuluvista maksuista sen edelliselle kalenterivuodelle ajoittuneen kalastusvuoden osalta.
Unioni lähettää lopullisen tilityksen Guinea-Bissaulle viimeistään 30 päivänä toukokuuta saaliin saantivuotta seuraavana vuonna. Guinea-Bissaulla on kuukausi aikaa vahvistaa tilitys tai pyytää selvennystä.
Jos lopullisessa tilityksessä vahvistettu summa on kalastusluvan saamiseksi maksettua kiinteämääräistä maksua suurempi, aluksen omistaja suorittaa loppumaksun viipymättä Guinea-Bissaulle. Jos lopullisessa tilityksessä vahvistettu summa on kiinteämääräistä maksua pienempi, erotusta ei palauteta aluksen omistajalle.
V LUKU
PURKAMINEN JA JÄLLEENLAIVAUS
1.Saaliin purkaminen tai jälleenlaivaus
Jos unionin alus haluaa purkaa tai jälleenlaivata Guinea-Bissaun kalastusalueella pyytämiään saaliita Bissaun satamassa, aluksen päällikön on ilmoitettava teollisen kalastuksen pääosaston edustajalle vähintään 24 tuntia ennen purkamista tai jälleenlaivausta seuraavat tiedot:
(a)saaliit purkavan tai jälleenlaivaavan unionin aluksen nimi;
(b)purkamis- tai jälleenlaivaussatama;
(c)purkamista tai jälleenlaivausta varten suunniteltu päivä ja kellonaika;
(d)kunkin purettavan tai jälleenlaivattavan lajin määrä (ilmoitettu kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä) (FAO:n kolmikirjaimisella koodilla merkittynä);
(e)jälleenlaivauksen osalta saaliit vastaanottavan aluksen nimi.
Kun saaliita jälleenlaivataan, päällikön on varmistettava, että vastaanottavalla aluksella on toimivaltaisten viranomaisten tällaista toimenpidettä varten myöntämä lupa.
Jälleenlaivaus on suoritettava Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti Bissaun sataman redillä; toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat sataman maantieteelliset koordinaatit aluksen päällikölle ja aluksen edustajalle. Saaliiden jälleenlaivaus merellä on kielletty.
Näiden määräysten rikkominen johtaa Guinea-Bissaun lainsäädännössä tätä varten säädettyjen seuraamusten soveltamiseen.
2.Luontoissuoritukset elintarviketurvan parantamiseksi
Guinea-Bissaussa kalastustoimintaa harjoittavat troolarit ovat velvollisia purkamaan osan saaliistaan Guinea-Bissaussa osana maan elintarviketurvaa. Purkamiset on toteutettava seuraavasti:
(a)2,5 tonnia neljännesvuotta ja alusta kohden, kun kyseessä ovat kaloja ja pääjalkaisia pyytävät alukset;
(a)1,25 tonnia neljännesvuotta ja alusta kohden, kun kyseessä ovat katkarapualukset.
Tämän toimenpiteen täytäntöönpanon helpottamiseksi aluskohtaiset suoritukset voidaan koota useamman aluksen ryhmiin ja asettaa saataville kumulatiivisesti useamman vuosineljänneksen osalta. Saaliiden purkamiset on suoritettava Bissaun satama-alueella, ja saaliita on oltava vastaanottamassa teollisen kalastuksen pääosaston edustaja.
Sopimuksen 5 artiklan mukaisesti tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien purkamisten on oltava Guinea-Bissaussa voimassa olevien säännösten ja erityisesti purkamisvelvoitteen kohteena olevien lajien vähimmäiskokoa koskevien säännösten mukaisia. Tämän velvoitteen noudattamiseksi unionin alukset saavat purkaa aluksesta ainoastaan kalalajeja, joiden pyynti on sallittua tämän pöytäkirjan nojalla, mukaan lukien sallitut sivusaaliit.
Teollisen kalastuksen pääosasto laatii ja allekirjoittaa luontoissuoritusten vastaanottamisesta joka kerta lomakkeen, joka palautetaan aluksen päällikölle.
VI LUKU
TARKASTUKSET JA VALVONTA
1.Kalastusalueelle saapuminen ja siltä poistuminen
Kaikista kalastusluvan saaneiden unionin alusten Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisista ja siltä poistumisista on ilmoitettava Guinea-Bissaulle viimeistään 24 tuntia ennen saapumista tai poistumista. Tonnikala-aluksilla tämä määräaika on neljä tuntia.
Saapumisestaan tai poistumisestaan ilmoittavan aluksen on annettava erityisesti seuraavat tiedot:
(a)suunnitellun saapumisen tai poistumisen päivä, kellonaika ja paikka;
(b)kunkin aluksella pidetyn, FAO:n kolmikirjaimisella koodilla merkityn lajin määrä kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä;
(c)tuotteiden jalostusaste.
Ilmoitus on toimitettava ensisijaisesti sähköpostilla tai, jos se ei ole mahdollista, faksilla tai radiolla Guinea-Bissaun ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen, faksinumeroon tai radiotaajuuteen. Guinea-Bissau ilmoittaa asianomaisille aluksille ja unionille viipymättä kaikista sähköpostiosoitteeseen, faksinumeroon tai radiotaajuuteen tehdyistä muutoksista.
Alus, joka tavataan kalastamasta Guinea-Bissaun alueella ilman ennakolta tehtyä saapumisilmoitusta, katsotaan ilman lupaa kalastavaksi alukseksi.
2.Alusten sijainti-ilmoitukset – VMS-järjestelmä
Unionin aluksilla on Guinea-Bissaun alueella ollessaan oltava satelliittiseurantalaitteet (Vessel Monitoring System – VMS), joilla varmistetaan, että alusten sijainti on automaattisesti ja jatkuvasti niiden lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen tiedossa.
Alukselle tietojen välittämiseksi asennetun satelliittivälitystä käyttävän ja sijainnin jatkuvasti kertovan järjestelmän poistaminen, katkaiseminen, tuhoaminen, vahingoittaminen ja toimintakyvyttömäksi tekeminen on kiellettyä; samoin on kiellettyä tarkoituksellisesti muuttaa, ohjata muualle tai väärentää kyseisen järjestelmän tuottamia tai rekisteröimiä tietoja.
Sijainti-ilmoitukset tehdään pääsääntöisesti VMS/ERS-järjestelmän kautta tai silloin, kun se ei toimi, sähköpostilla, faksilla tai radion välityksellä. Guinea-Bissau ilmoittaa asianomaisille aluksille ja unionille viipymättä kaikki sähköpostiosoitteen, faksinumeron tai radiotaajuuden muutokset.
Kussakin sijainti-ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:
(a)aluksen tunnistetiedot,
(b)aluksen viimeisin maantieteellinen sijainti (pituus- ja leveyspiiri) siten, että virhemarginaali on alle 500 metriä ja luotettavuusväli 99 prosenttia;
(c)sijainnin kirjaamisen päivä ja kellonaika,
(d)aluksen nopeus ja kurssi .
Alus, joka tavataan kalastamasta Guinea-Bissaun alueella ilman ennakolta tehtyä saapumisilmoitusta, katsotaan määräyksiä rikkovaksi alukseksi.
3.Tarkastukset merellä tai satamassa
Tarkastuksen kalastusluvan saaneille unionin aluksille Guinea-Bissaun kalastusalueella tai satamassa tekevät Guinea-Bissaun alukset ja tarkastajat, jotka ovat selvästi tunnistettavissa kalastuksen valvontaan osoitetuiksi tahoiksi.
Guinea-Bissaun tarkastajien on ennen unionin alukselle nousemista ilmoitettava alukselle päätöksestään tehdä tarkastus. Tarkastuksen tekee enintään kaksi tarkastajaa, joiden on ennen tarkastuksen tekemistä todistettava henkilöllisyytensä ja tarkastajan pätevyytensä. Tarkastuksiin voi tarvittaessa osallistua Guinea-Bissaun kansallisten turvallisuusjoukkojen edustajia kansainvälisen merioikeuden mukaisesti.
Guinea-Bissaun tarkastajat ovat unionin aluksella ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen tarkastustehtävien suorittamiseksi. Heidän on tehtävä tarkastus siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa alukselle ja sen kalastustoiminnalle ja lastille.
Guinea-Bissau voi sallia unionin valtuuttamien tarkastajien osallistumisen tarkastukseen tarkkailijoina.
Unionin aluksen päällikön on helpotettava Guinea-Bissaun tarkastajien alukselle pääsyä ja työtä.
Guinea-Bissaun tarkastajat laativat jokaisen tarkastuksen päätteeksi tarkastusraportin. Unionin aluksen päälliköllä on oikeus tehdä tarkastusraporttiin huomautuksensa. Raportin laatinut tarkastaja ja unionin aluksen päällikkö allekirjoittavat tarkastusraportin.
Guinea-Bissaun tarkastajat antavat unionin aluksen päällikölle jäljennöksen tarkastusraportista ennen alukselta poistumistaan. Guinea-Bissau toimittaa tarkastusraportin jäljennöksen unionille kahdeksan päivän kuluessa tarkastuksesta.
4.Saaliiden valvonta
Siihen asti, kun ERS-järjestelmä on tosiasiallisesti käytössä, tarkastetaan otostarkastuksilla, vastaavatko kalastuspäiväkirjoissa ilmoitetut tiedot ja saadut saaliit toisiaan; tarkastukset suoritetaan neljännesvuosittain, ja vuorotellen tarkastetaan kolmannes kalastusluvan saaneista unionin troolareista. Tämän jälkeen saaliiden seurantatarkastusten tiheyttä tarkistetaan, jotta voidaan ottaa huomioon käyttöön otettu saalistietojen tarkistaminen ERS-järjestelmän avulla.
Tarkastus, joka kestää enintään neljä tuntia, suoritetaan kalastusmatkan päättyessä, ja siitä ilmoitetaan 24 tuntia etukäteen.
Toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat aluksen päällikölle ja aluksen edustajalle tarkastuksen suorittamispaikan maantieteelliset koordinaatit Guinea-Bissaun kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
VII LUKU
RIKKOMUKSET
1.Yleiset määräykset
Sopimuksen 5 artiklan mukaisesti kalastustoiminnan valvontaa koskevia Guinea-Bissaun sääntöjä sovelletaan unionin aluksiin, jotka harjoittavat kalastustoimintaa tämän pöytäkirjan mukaisesti.
Unioni toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jonkin sen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat alukset noudattavat tämän pöytäkirjan määräyksiä ja Guinea-Bissaun vesillä harjoitettavaa kalastusta koskevaa lainsäädäntöä YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti.
2.Rikkomusten käsittely
Kaikista pöytäkirjan määräyksiin liittyvistä rikkomuksista, joihin kalastusluvan saanut unionin alus on syyllistynyt, on ilmoitettava unionille 48 tunnin kuluessa, ja rikkomuksen luonne on mainittava. Kyseistä rikkomusta koskeva päätös on toimitettava unionille ja lippuvaltiolle seitsemän työpäivän kuluessa.
Tarkastusraportissa oleva päällikön allekirjoitus ei rajoita aluksen omistajan oikeutta puolustautua rikkomuksen johdosta.
3.Aluksen pysäyttäminen – tiedotuskokous
Jos ilmoitetun rikkomuksen osalta kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, rikkomukseen syyllistynyt unionin alus voidaan pakottaa keskeyttämään kalastustoimintansa ja, jos alus on merellä, palaamaan johonkin Guinea-Bissaun satamaan.
Guinea-Bissau ilmoittaa unionille 48 tunnin kuluessa kaikista kalastusluvan saaneiden unionin alusten pysäyttämisistä. Tähän ilmoitukseen on liitettävä todisteet havaitusta rikkomuksesta.
Ennen kuin asianomaisen aluksen, päällikön tai lastin suhteen toteutetaan mitään toimenpiteitä, lukuun ottamatta todisteiden säilyttämiseksi toteutettavia toimenpiteitä, Guinea-Bissau järjestää unionin pyynnöstä yhden työpäivän kuluessa aluksen pysäyttämistä koskevasta ilmoituksesta tiedotuskokouksen niiden seikkojen selventämiseksi, jotka ovat johtaneet aluksen pysäyttämiseen, ja mahdollisten jatkotoimien selittämiseksi. Tiedotuskokoukseen voi osallistua edustaja aluksen lippuvaltiosta.
4.Rikkomuksesta määrättävä seuraamus – sovittelumenettely
Guinea-Bissau määrää rikkomuksesta asetettavan seuraamuksen voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Jos rikkomuksen ratkaisu edellyttää oikeudellista menettelyä, Guinea-Bissaun ja unionin välillä aloitetaan ennen tällaisen menettelyn vireille panoa sovittelumenettely seuraamuksen ehtojen ja tason määrittämiseksi. Aluksen lippuvaltion edustaja voi osallistua kyseiseen sovittelumenettelyyn. Sovittelumenettely päättyy viimeistään neljän päivän kuluttua aluksen pysäyttämistä koskevasta ilmoituksesta.
5.Oikeudellinen menettely – pankkivakuus
Jos sovittelumenettely epäonnistuu ja rikkomus viedään toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, rikkomukseen syyllistyneen aluksen omistajan on asetettava Guinea-Bissaun osoittamaan pankkiin Guinea-Bissaun asettaman suuruinen vakuus, jonka määrä kattaa kaikki aluksen pysäyttämisestä, arvioidusta sakosta ja mahdollisista korvauksista aiheutuvat kustannukset. Pankkivakuutta ei voi vapauttaa ennen kuin oikeuskäsittely on päättynyt.
Vakuus vapautetaan ja palautetaan tuomion antamisen jälkeen viipymättä aluksen omistajalle
(a)kokonaisuudessaan, jos seuraamuksia ei määrätä;
(a)jäljellä olevan määrän osalta, jos seuraamukseksi määrätään pankkivakuutta pienempi sakko.
Guinea-Bissau ilmoittaa oikeudellisen menettelyn tulokset unionille kahdeksan päivän kuluessa tuomion antamisesta.
6.Aluksen vapauttaminen
Alus ja sen päällikkö saavat poistua satamasta heti, kun sovittelumenettelyssä määrätty seuraamus on suoritettu tai kun pankkivakuus on asetettu.
VIII LUKU
KALASTAJIEN PALKKAAMINEN UNIONIN ALUKSILLE
1.Palvelukseen otettavien kalastajien lukumäärä
Tämän pöytäkirjan nojalla luvan saaneen unionin aluksen toimijan on otettava Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön (AKT-järjestö) jäsenmaihin kuuluvia kalastajia työskentelemään aluksellaan miehistön jäseninä pöytäkirjan mukaisen kalastustoiminnan ajan.
Kukin unionin troolari ottaa kalastuslupansa voimassaoloaikana miehistöönsä guineabissaulaisia kalastajia seuraavasti:
(a)alle 250 brt:n troolarit: kuusi kalastajaa;
(b)250–400 brt:n troolarit: seitsemän kalastajaa;
(c)yli 400 brt:n troolarit: kahdeksan kalastajaa.
Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti alukselle otettavien kalastajien on noudatettava lippuvaltion sen lainsäädännön vaatimuksia, jolla neuvoston direktiivi (EU) 2017/159 saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, mukaan lukien passia, merimieskirjaa, lääkärintodistusta ja peruskoulutusta koskevat vaatimukset. Lippuvaltion on toimitettava Guinea-Bissaun viranomaisille riittävän ajoissa luettelo tästä lainsäädännöstä johtuvista vaatimuksista. AKT-järjestön maista tulevien kalastajien, jotka otetaan alukselle 1.1 kohdan mukaisesti, on kyettävä ymmärtämään kalastusaluksella käytettyä työkieltä.
Guinea-Bissaun toimivaltaisten viranomaisten on laadittava luettelo pätevistä kalastajista, päivitettävä sitä säännöllisesti ja toimitettava se kalastusalusten omistajille.
Aluksen päällikön on laadittava, päivättävä ja allekirjoitettava miehistöluettelo kansainvälisen meriliikenteen helpottamista koskevan IMO:n yleissopimuksen lomakkeen 5 mukaisesti ja toimitettava jäljennös luettelosta Guinea-Bissaun viranomaisille ennen kuin alus lähtee satama-alueelta.
Aluksen omistajan tai tämän puolesta päällikön on kieltäydyttävä ottamasta kalastajaa alukselle, jos tämä ei täytä 1.3 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.
Unionin alusten omistajien on pyrittävä ottamaan aluksilleen vielä enemmänkin guineabissaulaisia kalastajia.
2.Työolot
AKT-järjestön maiden kalastajien alukselle ottamista koskevien ehtojen on oltava lippuvaltion sen lainsäädännön mukaisia, jolla neuvoston direktiivi (EU) 2017/159 saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, mukaan lukien työ- ja lepoajat, kotimatkaoikeudet sekä työterveys ja -turvallisuus.
3.Kalastajan työsopimus
Jokaisen unionin aluksella 1 kohdan mukaisesti toimivan kalastajan osalta on neuvoteltava ja allekirjoitettava kalastajan ja työnantajan välinen kirjallinen työsopimus, jonka Guinea-Bissaun toimivaltainen viranomainen hyväksyy.
Sopimuksen on oltava lippuvaltiossa neuvoston direktiivin (EU) 2017/159 (direktiivin liite I) saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annetun lainsäädännön vaatimusten mukainen.
4.Kalastajien palkkiot
Palkkioista ja ylimääräisistä työvoimakustannuksista vastaa suoraan tai, jos kalastajan työnantaja on yksityinen työvoimapalvelu, välillisesti aluksen omistaja.
AKT-järjestön maiden kalastajille on maksettava taattu kuukausipalkka tai säännöllinen palkka, mieluiten pankkisiirtona. Palkka vahvistetaan aluksen omistajien tai näiden edustajien ja kalastajien ja/tai heidän ammattiyhdistystensä taikka edustajiensa välisellä sopimuksella. Jos työehtosopimuksia ei ole tehty eikä lippuvaltioiden vähimmäisperuspalkkoja sovelleta, AKT-järjestön maiden kalastajille myönnettävät peruspalkkaehdot eivät saa olla ILO:n normeja heikompia.
Kalastajilta ei saa periä heidän saamistaan maksuista mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia. Kalastajilla on oltava mahdollisuus siirtää perheilleen kuluitta saamansa maksut kokonaan tai osittain, ennakot mukaan luettuina.
Kalastajan on saatava palkkakuitti jokaisesta palkanmaksusta ja, jos hän sitä pyytää, todistus palkan maksamisesta.
5.Sosiaaliturva
Guinea-Bissau varmistaa, että kalastajilla, joiden vakinainen asuinpaikka on sen alueella, ja heidän huollettavinaan olevilla henkilöillä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeus sosiaaliseen suojeluun ehdoin, jotka eivät ole epäedullisempia kuin ne, joita sovelletaan muihin työntekijöihin, erityisesti palkansaajiin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin, joiden vakinainen asuinpaikka on sen alueella.
6.Merenkulkijoiden yksityiset rekrytointi- ja työnvälityspalvelut
Yksityisiksi työmarkkinapalveluiksi katsotaan
merenkulkijoille rekrytointi- ja työnvälityspalveluja tarjoava yksityinen palvelu, sellainen henkilö, yritys, laitos, virasto tai muu organisaatio, mukaan lukien alusten omistajien valitsemat edustajat, jotka rekrytoivat kalastajia alusten omistajien puolesta tai välittävät kalastajia näiden palvelukseen.
Guinea-Bissaun viranomaiset varmistavat, että sekä kalastajille että laivanvarustajille rekrytointi- ja työnvälityspalveluja tarjoavat toimijat
(a)eivät käytä menetelmiä, mekanismeja tai luetteloita, joiden tarkoituksena on estää kalastajia tekemästä työsopimus tai saada nämä luopumaan sopimuksen tekemisestä;
(b)eivät veloita kalastajilta rahana tai luontoisetuna, suoraan tai välillisesti, kokonaan tai osittain palkkioita tai muita maksuja tarjoamistaan työmarkkinapalveluista;
(c)eivät myönnä kalastajalle sellaisia lainoja tai toimita sellaisia tavaroita tai palveluja, jotka kalastajan on korvattava tai maksettava;
(d)eivät vähennä kalastajan palkkiosta ennen kalastajan työsopimuksen tekemistä tarjottujen lainojen, tavaroiden tai palvelujen maksamista tai takaisinmaksua; ja
(e)varmistavat, että
(1)kalastajan työsopimus on tämän luvun sekä kalastajan työsopimusta säätelevien lakien, asetusten ja työehtosopimusten mukainen;
(2)kalastajan työsopimus on laadittu kalastajan ymmärtämällä kielellä ja asianomaisen unionin kalastusaluksen virallisella tai työkielellä;
(3)palvelukseen otetuille kalastajille ilmoitetaan ennen työsopimuksen allekirjoittamista heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan;
(4)toteutetaan tarvittavat toimenpiteet, jotta palvelukseen otetut kalastajat voivat tarkastella työsopimuksensa ehtoja ja pyytää sitä koskevia neuvoja ennen sen allekirjoittamista;
(5)palvelukseen otetut kalastajat saavat allekirjoitetun jäljennöksen työsopimuksestaan;
(6)kalastajat noudattavat tämän luvun mukaisia velvoitteitaan; ja
(7)aluksen omistaja saa kohtuullisessa ajassa jäljennöksen jokaisesta palkkakuitista ja maksutositteesta kunkin palkkionmaksun osalta, jos edustaja maksaa palkkion.
Guinea-Bissaun viranomaiset varmistavat, että kansalliset toimijat, joiden palvelukseen ottamia kalastajia työskentelee unionin kalastusaluksilla, varmistavat, että kalastajien kanssa allekirjoitetuissa työsopimuksissa ilmoitetaan, että asianomainen toimija on ottanut kalastajat palvelukseen sitä varten, että heidät voidaan lähettää työskentelemään alusten omistajille, jotka osoittavat heille heidän tehtävänsä ja valvovat näiden tehtävien suorittamista.
Poiketen siitä, mitä 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa määrätään, kalastaja vastaa merimieskirjan, lääkärintodistuksen ja passin hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. Työnantaja vastaa tarvittaessa viisumin ja työluvan hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista.
7.Tämän luvun noudattaminen
Molempien osapuolten toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kalastajiin sovellettava lainsäädäntö on helposti ja maksutta saatavilla kattavalla ja avoimella tavalla.
Guinea-Bissaun viranomaisten on varmistettava tämän luvun asianmukainen täytäntöönpano niille kansainvälisestä oikeudesta johtuvien velvoitteiden ja tässä luvussa säädettyjen velvoitteiden mukaisesti.
Lippuvaltion viranomaisten on varmistettava, että kyseisen valtion lipun alla purjehtivilla aluksilla sovelletaan asianmukaisesti 1, 2 ja 3 jaksoa. Niiden on noudatettava velvoitteitaan niiden ILO:n ohjeiden mukaisesti, jotka koskevat lippuvaltion suorittamaa elin- ja työolojen tarkastamista kalastusaluksilla.
Sekakomitea valvoo tässä luvussa säädettyjen velvoitteiden noudattamista.
IX LUKU
TARKKAILIJAT
1.Kalastustoiminnan tarkkailu
Kalastusluvan saaneiden alusten sopimuksen puitteissa harjoittamaan kalastustoimintaan sovelletaan tarkkailijaohjelmaa.
Tarkkailijan on oltava kansallisen viranomaisen valtuuttama henkilö, joka vastaa kalastustoimiin sovellettavien sääntöjen täytäntöönpanosta tai näiden toimien tarkkailusta tieteellisessä tarkoituksessa.
Tonnikala- ja pintasiima-alusten osalta osapuolet kuulevat toisiaan ja muita asiasta kiinnostuneita maita mahdollisimman pian alueellisten tarkkailijoiden järjestelmän määrittelystä ja toimivaltaisen kalastusjärjestön valinnasta.
Muille aluksille otetaan Guinea-Bissaun nimeämä tarkkailija. Jos tarkkailija ei saavu sovittuun paikkaan sovittuna aikana, hänen tilalleen on otettava toinen tarkkailija, jotta alus voi aloittaa viipymättä toimintansa.
2.Nimetyt alukset ja tarkkailijat
Guinea-Bissau ilmoittaa kalastuslupaa myöntäessään unionille ja aluksen omistajalle tai tämän edustajalle nimetyt alukset ja tarkkailijat sekä ajan, jonka tarkkailija viettää kullakin aluksella. Guinea-Bissau ilmoittaa viipymättä unionille ja aluksen omistajalle tai tämän edustajalle kaikista nimettyjen alusten tai tarkkailijoiden muutoksista.
Tarkkailijan aluksellaoloaika ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen hänen tehtäviensä suorittamiseksi.
3.Kiinteämääräinen taloudellinen korvaus
Kalastuslupamaksun suorittamisen yhteydessä aluksen omistaja maksaa Guinea-Bissaulle kunkin aluksen osalta 10 000 euron vuotuisen summan, jota mukautetaan nimettyjen alusten kalastusluvan voimassaolon keston mukaan.
4.Tarkkailijan palkka
Tarkkailijan palkan ja sosiaalimaksut maksaa Guinea-Bissau.
5.Alukselle ottamisen edellytykset
Tarkkailijaa on kohdeltava kuten aluksen päällystöä. Tarkkailijalle aluksella järjestettävässä majoituksessa otetaan kuitenkin huomioon aluksen tekninen rakenne.
Aluksen omistaja vastaa majoituksesta ja ruokailusta aluksella aiheutuvista kuluista.
Aluksen päällikön on kaikin vastuulleen kuuluvin tavoin huolehdittava tarkkailijan fyysisestä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.
Tarkkailijalla on oltava käytettävissään kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat keinot. Hänellä on oltava käytössään viestintävälineet, kalastustoimintaan liittyvät asiakirjat, erityisesti kalastuspäiväkirja ja lokikirja, ja hänellä on oltava pääsy niihin aluksen osiin, jotka liittyvät suoraan hänen tehtäviinsä.
6.Tarkkailijan velvollisuudet
Aluksella olonsa aikana tarkkailija
(a)huolehtii kaikin mahdollisin tavoin siitä, etteivät kalastustoimet keskeydy tai häiriinny;
(b)käsittelee aluksella olevia varusteita ja laitteita asianmukaisesti;
(c)ottaa huomioon aluksen kaikkien asiakirjojen luottamuksellisuuden.
7.Tarkkailijan alukselle nousu ja alukselta poistuminen
Aluksen omistajan tai tämän edustajan on ilmoitettava Guinea-Bissaulle 10 päivää ennen alukselle nousemista tarkkailijan alukselle nousemisen päivä, kellonaika ja satama. Jos tarkkailija nousee alukselle muussa kuin kotimaassaan, aluksen omistaja vastaa kuluista, jotka aiheutuvat tarkkailijan matkustamisesta kyseiseen satamaan.
Jos tarkkailija ei poistu alukselta Guinea-Bissaun satamassa, aluksen omistaja vastaa kuluista, jotka aiheutuvat tarkkailijan mahdollisimman pikaisesta paluusta Guinea-Bissauhun.
8.Tarkkailijan tehtävät
Tarkkailijan tehtävänä on
(a)tehdä havaintoja aluksen kalastustoiminnasta;
(b)tarkistaa aluksen sijainti kalastustoimien aikana;
(c)toteuttaa tieteellisiin ohjelmiin liittyviä toimia, mukaan lukien näytteiden otto biologisiin tarkoituksiin;
(d)laatia luettelo käytetyistä pyydyksistä;
(e)tarkastaa Guinea-Bissaun alueella pyydettyjä saaliita koskevat tiedot kalastuspäiväkirjasta;
(f)tarkistaa sivusaaliiden prosenttiosuudet sen perusteella, mitä kullekin luokalle on selvityksissä määritelty, ja tehdä arvio poisheitetyistä määristä;
(g)osana tehtäviään ilmoittaa tehtäviensä yhteydessä tekemistään havainnoista kerran päivässä, mukaan luettuna aluksella olevien pää- ja sivusaaliiden määrä.
9.Tarkkailijan raportti
Ennen alukselta poistumistaan tarkkailija esittää aluksen päällikölle selvityksen havainnoistaan. Aluksen päälliköllä on oikeus esittää huomautuksensa. Tarkkailija ja päällikkö allekirjoittavat selvityksen. Tarkkailija toimittaa Guinea-Bissaun valvonnasta ja tarkkailusta vastaaville viranomaisille välittömästi alukselta poistumisen jälkeen alkuperäiskappaleen selvityksestä sekä tarkastuskäynnin loppuraportin, jonka aluksen päällikkö on asianmukaisesti allekirjoittanut ja leimannut; tarkkailija antaa päällikölle jäljennökset näistä asiakirjoista. Guinea-Bissaun viranomaiset toimittavat unionille jäljennöksen kaikista asiakirjoista.
LISÄYKSET
Lisäys 1 – Kalastusluvan hakulomake
Lisäys 2 – Kalastusluokkia koskevat tekniset selvitykset
Lisäys 3 – Henkilötietojen käsittely
Lisäys 1
Kalastuslupahakemuksen malli
KALASTUSKUMPPANUUSSOPIMUS
GUINEA-BISSAU – EUROOPAN UNIONI
I. HAKIJA
1. Hakijan nimi:
2. Tuottajaorganisaation tai aluksen omistajan nimi:
3. Tuottajaorganisaation tai aluksen omistajan osoite:
4. Puhelin:
Faksi:
Sähköposti:
5. Aluksen päällikön nimi:
Kansalaisuus:
Sähköposti:
6. Paikallisen edustajan nimi ja osoite:
II. ALUKSEN TUNNISTETIEDOT
7. Aluksen nimi:
8. Lippuvaltio:
Rekisteröintisatama:
9. Ulkoiset merkinnät:
MMSI-numero:
IMO-numero:
10. Nykyisen rekisteröinnin päivämäärä (pp/kk/vvvv): ……I…...I
11. Mahdollinen aiempi lippuvaltio:
12. Rakennuspaikka:
Päivämäärä (pp/kk/vvvv): ……I…..I…..
13. Radion kutsutaajuus:
HF:
VHF:
14. Satelliittipuhelimen numero:
Kansainvälinen radiokutsutunnus:
III. ALUKSEN TEKNISET TIEDOT
15. Suurin pituus (m):
Suurin leveys (m):
16. Bruttovetoisuus (brt):
17. Vetoisuus (bruttotonneina Lontoon yleissopimuksen mukaisesti):
18. Moottorityyppi:
Koneteho (kW):
19. Miehistön lukumäärä:
20. Saaliin säilytystapa aluksella: [ ] jää [ ] jäähdytys [ ] yhdistelmä [ ] jäädytys
21. Prosessointikapasiteetti / 24 h (tonnia):
Kalaruumien lukumäärä:
Kalaruumien kokonaistilavuus (m3):
22.VMS. Automaattisen paikannuslaitteen tiedot:
Valmistaja:
Malli:
Sarjanumero:
Ohjelmaversio: …................................ Satelliittioperaattori (MCSP): …..................................
IV: KALASTUSTOIMINTA
1. Kaloja, pääjalkaisia ja katkarapuja pyytävät pakastustroolarit
Troolin tyyppi:
Kaloille:
◻
Pääjalkaisille:
◻
Katkaravuille:
◻
Troolin pituus:
Yläpaulan (yläköyden) pituus:
Silmäkoko troolin perässä:
Silmäkoko troolin siivessä:
Troolausnopeus:
2. Suurten pelagisten lajien pyynti (tonnikala)
Vavalla:
◻
Vapojen lukumäärä:
………
Nuotalla:
◻
Verkon pituus:
Syvyys:
Pitkäsiimalla:
◻
Säiliöiden lkm:
Kapasiteetti (tonnia):
3. Pienten pelagisten lajien kalastus
Pelagisella troolilla:
◻
Troolin pituus:
Yläpaulan (yläköyden) pituus:
Silmäkoko troolin perässä:
Silmäkoko troolin siivessä:
Troolausnopeus:
Kurenuotalla:
◻
Verkon pituus:
Syvyys:
4. Saaliin purkamispaikka:
5. Haettu voimassaoloaika
alkaa (pp/kk/vvvv)
päättyy (pp/kk/vvvv):
Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä hakemuksessa annetut tiedot ovat tosia ja oikeita ja vilpittömässä mielessä annettuja.
Tehty (paikka)
………/…..…/………….(päiväys)
Hakijan allekirjoitus
Lisäys 2
Kalastusluokkia koskevat tekniset selvitykset
SELVITYS 1
KALASTUSLUOKKA 1 – KALOJA JA PÄÄJALKAISIA PYYTÄVÄT PAKASTUSTROOLARIT
1.Kalastusalue:
|
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka.
|
2.Sallitut pyydykset:
|
Ovitroolit ja muut valikoivat pyydykset sallitaan.
Levityspuomitroolit sallitaan.
Sellaisten keinojen ja välineiden käyttö, jotka tukkivat verkkojen silmät tai vähentävät niiden valikoivuutta, on kiellettyä kaikissa pyydyksissä. Kulumisen ja rikkoontumisen estämiseksi on kuitenkin sallittua kiinnittää pohjatroolipussien pohjalle verkosta tai muusta materiaalista valmistettu suoja. Kyseiset suojat kiinnitetään ainoastaan troolipussin etu- ja sivureunoille. Troolien takaosassa on sallittua käyttää suojavälineitä, jos ne koostuvat yhdestä verkonpalasta, joka on samaa materiaalia kuin pohja ja jonka silmät venytettyinä ovat vähintään 300 millimetriä.
Troolin pohjaverkon lankojen, olivat ne yksinkertaisia tai punottuja, kaksinkertaistaminen on kiellettyä.
|
3.Pienin sallittu silmäkoko:
|
70 mm
|
4.Sivusaaliit:
|
Bruttorekisteritonniin perustuvassa pyyntiponnistusten hallinnointijärjestelmässä aluksella saa kalastusmatkan lopussa olla äyriäisiä enintään 5 prosenttia Guinea-Bissaun kalastusalueella pyydetystä kokonaissaaliista. Kalmarisaalis (Todarodes sagittatus ja Todaropsis eblanae) sallitaan ja luetaan kohdelajeihin.
Kun on siirrytty TACiin perustuvaan saalisrajoitusjärjestelmään, osapuolet neuvottelevat keskenään sekakomiteassa määrittääkseen sallittujen sivusaaliiden määrät yhteisen tiedekomitean suosituksen perusteella.
Sivusaaliiden sallittujen prosenttiosuuksien ylittämisestä seuraa Guinea-Bissaun lainsäädännön mukainen seuraamus.
|
5.Sallittu vetoisuus / Maksut:
|
5.1 Pyyntiponnistusten hallinnointijärjestelmässä sallittu vetoisuus (bruttorekisteritonnin perusteella)
|
3 500 brt vuodessa
|
5.2 Maksut euroina bruttorekisteritonnia kohti pyyntiponnistusten hallinnointijärjestelmässä
|
310 euroa/brt/vuosi
Kolmi- ja kuusikuukautisten lisenssien osalta maksut lasketaan suhteessa aikaan, ja niitä korotetaan vastaavasti 4 tai 2,5 prosenttia.
|
SELVITYS 2
KALASTUSLUOKKA 2 – KATKARAPUTROOLARIT
1.Kalastusalue:
|
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka.
|
2.Sallitut pyydykset:
|
Ovitroolit ja muut valikoivat pyydykset sallitaan.
Levityspuomitroolit sallitaan.
Sellaisten keinojen ja välineiden käyttö, jotka tukkivat verkkojen silmät tai vähentävät niiden valikoivuutta, on kiellettyä kaikissa pyydyksissä. Kulumisen ja rikkoontumisen estämiseksi on kuitenkin sallittua kiinnittää pohjatroolipussien pohjalle verkosta tai muusta materiaalista valmistettu suoja. Kyseiset suojat kiinnitetään ainoastaan troolipussin etu- ja sivureunoille. Troolien takaosassa on sallittua käyttää suojavälineitä, jos ne koostuvat yhdestä verkonpalasta, joka on samaa materiaalia kuin pohja ja jonka silmät venytettyinä ovat vähintään 300 millimetriä.
Troolin pohjaverkon lankojen, olivat ne yksinkertaisia tai punottuja, kaksinkertaistaminen on kiellettyä.
|
3.Pienin sallittu silmäkoko:
|
50 mm
|
4.Sivusaaliit:
|
Katkaraputroolareiden Guinea-Bissaun kalastusalueella pyydetystä kokonaissaaliista saa kalastusmatkan lopussa enintään 15 prosenttia olla pääjalkaisia ja enintään 70 prosenttia kaloja.
Sivusaaliiden sallittujen prosenttiosuuksien ylittämisestä seuraa Guinea-Bissaun lainsäädännön mukainen seuraamus.
Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa sallitun prosenttiosuuden mukauttamisesta yhteisen tiedekomitean suosituksen perusteella.
|
5.Sallittu vetoisuus / Maksut:
|
5.1 Pyyntiponnistusten hallinnointijärjestelmässä sallittu vetoisuus (bruttorekisteritonnin perusteella)
|
3 700 brt vuodessa
|
5.2 Maksut euroina bruttorekisteritonnia kohti pyyntiponnistusten hallinnointijärjestelmässä
|
434 euroa/brt/vuosi
Kolmi- ja kuusikuukautisten lisenssien osalta maksut lasketaan suhteessa aikaan, ja niitä korotetaan vastaavasti 4 tai 2,5 prosenttia.
|
SELVITYS 3
KALASTUSLUOKKA 3 – VAPAPYYDYKSIÄ KÄYTTÄVÄT TONNIKALA-ALUKSET
1.Kalastusalue:
|
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka.
Vapapyydyksiä käyttävät tonnikala-alukset saavat kalastaa elävällä syötillä kalastuskautensa aikana Guinea-Bissaun kalastusalueella.
|
2.Sallitut pyydykset:
|
2.1.Vavat
2.2.Kurenuotat, joissa käytetään elävää syöttiä: 16 mm
|
3.Sivusaaliit:
|
Muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen ja asiaankuuluvien ICCAT:n suositusten mukaisesti jättiläishain (Cetorhinus maximus), valkohain (Carcharodon carcharias), isosilmäkettuhain (Alopias superciliosus), Sphyrnidae-heimon vasarahaiden (nuijahaita lukuun ottamatta), valkopilkkahain (Carcharhinus longimanus) ja haukkahain (Carcharhinus falciformis) pyynti on kiellettyä. Hietahain (Carcharias taurus) ja harmaahain (Galeorhinus galeus) pyynti on kiellettyä.
Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa tämän luettelon päivittämiseksi tieteellisten suositusten perusteella.
|
4.Sallittu vetoisuus / Maksut:
|
4.1.Vuotuinen kiinteä ennakkomaksu
|
3 600 euroa / 51,43 tonnia / alus
|
4.2.Lisämaksu kalastettua tonnia kohden
|
70 euroa/tonni
|
4.3.Niiden alusten lukumäärä, joilla on lupa kalastaa
|
13 alusta
|
SELVITYS 4
KALASTUSLUOKKA 3 – NUOTTAA KÄYTTÄVÄT TONNIKALAN PAKASTUSALUKSET JA PINTASIIMA-ALUKSET
1.Kalastusalue:
|
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka.
|
2.Sallitut pyydykset:
|
Nuotta ja pintasiima
|
3.Sivusaaliit:
|
Muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen ja asiaankuuluvien ICCAT:n suositusten mukaisesti jättiläishain (Cetorhinus maximus), valkohain (Carcharodon carcharias), isosilmäkettuhain (Alopias superciliosus), Sphyrnidae-heimon vasarahain (nuijahaita lukuun ottamatta), valkopilkkahain (Carcharhinus longimanus) ja haukkahain (Carcharhinus falciformis) pyynti on kiellettyä. Hietahain (Carcharias taurus) ja harmaahain (Galeorhinus galeus) pyynti on kiellettyä.
Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa tämän luettelon päivittämiseksi tieteellisten suositusten perusteella.
|
4.Sallittu vetoisuus / Maksut:
|
4.1.Vuotuinen kiinteä ennakkomaksu
|
5 500 euroa, joka vastaa 68,75:tä tonnia nuotta-alusta kohti pöytäkirjan kahden ensimmäisen soveltamiskauden aikana ja 64,71:tä tonnia nuotta-alusta kohti seuraavina soveltamiskausina
3 600 euroa / 51,43 tonnia / pintasiima-alus
|
4.2.Lisämaksu kalastettua tonnia kohden
|
80 euroa/tonni nuotta-alusten osalta pöytäkirjan kahden ensimmäisen soveltamiskauden aikana ja 85 euroa/tonni nuotta-alusten osalta seuraavina soveltamiskausina
70 euroa/tonni pintasiima-alusten osalta
|
4.3.Tukialuksiin sovellettava maksu
|
5 000 euroa vuodessa alusta kohden
|
4.4.Niiden alusten lukumäärä, joilla on lupa kalastaa
|
28 alusta
|
SELVITYS 5
KALASTUSLUOKKA 5 – PIENIÄ PELAGISIA LAJEJA PYYTÄVÄT KALASTUSALUKSET
1.Kalastusalue:
|
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka.
|
2.Sallitut alukset ja pyydykset:
|
2.1.Lupa myönnetään Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti ainoastaan sellaisille aluksille, joiden vetoisuus on enintään 5 000 bruttotonnia.
2.2.Sallittuja pyydyksiä ovat pelaginen trooli ja teollinen kurenuotta.
|
3.Pienin sallittu silmäkoko:
|
70 mm troolien osalta.
|
4.Sivusaaliit:
|
Troolareiden Guinea-Bissaun kalastusalueella pyydetystä kokonaissaaliista saa kalastusmatkan lopussa enintään 10 prosenttia olla muita kuin pelagisten lajien kaloja, enintään 10 prosenttia pääjalkaisia ja enintään 5 prosenttia äyriäisiä.
Sivusaaliiden sallittujen prosenttiosuuksien ylittämisestä seuraa Guinea-Bissaun lainsäädännön mukainen seuraamus.
Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa sallitun prosenttiosuuden mukauttamisesta yhteisen tiedekomitean suosituksen perusteella.
|
5.Sallittu vetoisuus / Maksut:
|
5.1 Saalisrajoituksiin (TAC) perustuvassa hallinnointijärjestelmässä sallittu vetoisuus
|
0 tonnia vuodessa
|
5.2 Maksut euroina tonnia kohti saalisrajoituksiin (TAC) perustuvassa hallinnointijärjestelmässä
|
Vahvistetaan myöhemmin
|
Kalastusmatkan käsite:
Unionin aluksen kalastusmatkan kestolla tarkoitetaan tässä lisäyksessä seuraavaa:
–joko aika, joka kuluu Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisen ja sieltä poistumisen välillä, tai
–aika, joka kuluu Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisen ja jälleenlaivauksen välillä, tai
–aika, joka kuluu Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisen ja Guinea-Bissaussa tapahtuvan purkamisen välillä.
Lisäys 3
Henkilötietojen käsittely
1.Määritelmät ja soveltamisala
1.1
Määritelmät
Tässä lisäyksessä sovelletaan kalastuskumppanuussopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja määritelmiä. Lisäksi tarkoitetaan:
–’henkilötiedoilla’ kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön, jäljempänä ’rekisteröity’, liittyviä tietoja; tunnistettavissa olevana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilönumeron tai sijaintitietojen perusteella;
–’käsittelyllä’ toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai muutoin, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, jäsentämistä, säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista, hakua, kyselyä, käyttöä, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittamista tai yhdistämistä, rajoittamista, poistamista tai tuhoamista;
–’siirtävällä viranomaisella’ viranomaista, joka lähettää henkilötietoja;
–’vastaanottavalla viranomaisella’ viranomaista, joka vastaanottaa henkilötietoja;
–’tietoturvaloukkauksella’ tietoturvaloukkausta, jonka seurauksena on siirrettyjen, tallennettujen tai muuten käsiteltyjen henkilötietojen vahingossa tapahtuva tai luvaton tuhoaminen, häviäminen, muuttaminen, luvaton luovuttaminen taikka pääsy tietoihin;
–’edelleen siirtämisellä’ vastaanottavan osapuolen suorittamaa henkilötietojen siirtoa yhteisölle, joka ei ole tämän pöytäkirjanosapuoli, jäljempänä ’kolmas osapuoli’;
–’valvontaviranomaisella’ riippumatonta viranomaista, joka vastaa tämän artiklan soveltamisen seurannasta luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojelemiseksi henkilötietojen käsittelyssä.
1.2
Soveltamisala
Pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvat erityisesti luonnolliset henkilöt, jotka omistavat unionin aluksia, heidän edustajansa, aluksen päällikkö ja miehistö tämän pöytäkirjan nojalla toimivilla unionin aluksilla.
Tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon osalta erityisesti lupahakemusten, kalastustoiminnan seurannan ja laittoman kalastuksen torjunnan osalta voitaisiin vaihtaa ja käsitellä seuraavia tietoja:
–aluksen tunniste- ja yhteystiedot,
–aluksen toiminta tai alukseen liittyvä toiminta, aluksen sijainti ja liikkuminen, aluksen kalastustoiminta tai kalastukseen liittyvä toiminta, kun tiedot on saatu valvonnasta, tarkastuksista tai tarkkailijoilta,
–aluksen omistajaa (omistajia) tai omistajan edustajaa koskevat tiedot, kuten nimi, kansallisuus, työyhteystiedot ja yritystilin tiedot,
–paikallisen edustajan tiedot, kuten nimi, kansallisuus ja työyhteystiedot,
–aluksen päällikköä ja miehistön jäseniä koskevat tiedot, kuten nimi, kansallisuus, tehtävä ja päällikön yhteystiedot,
–alukselle otettuja kalastajia koskevat tiedot, kuten nimi, yhteystiedot, koulutus ja terveystodistus.
1.3
Vastuuviranomaiset
Tietojen käsittelystä vastaavat unionin osalta Euroopan komissio ja lippujäsenvaltion viranomainen sekä Guinea-Bissaun osalta sen nimeämä toimivaltainen viranomainen.
2.Takeet henkilötietojen suojasta
2.1
Käyttötarkoituksen rajoittaminen ja tietojen minimointi
Tämän pöytäkirjan nojalla pyydettävien ja siirrettävien henkilötietojen on oltava asianmukaisia, olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeen pöytäkirjan täytäntöönpanoa varten eli kalastuslupien käsittelyä sekä unionin alusten harjoittaman toiminnan valvontaa ja seurantaa varten. Osapuolet voivat vaihtaa henkilötietoja tämän pöytäkirjan mukaisesti ainoastaan pöytäkirjassa määrättyjä tiettyjä tarkoituksia varten.
Saatuja tietoja ei käsitellä muihin kuin edellä tarkoitettuihin tarkoituksiin, tai ne anonymisoidaan.
Vastaanottava viranomainen ilmoittaa siirtävälle viranomaiselle tämän pyynnöstä unionin toimitettujen tietojen käytöstä viipymättä.
2.2
Tarkkuus
Osapuolet varmistavat, että tämän pöytäkirjan nojalla siirrettävät henkilötiedot ovat täsmällisiä ja ajantasaisia ja että niitä päivitetään tarvittaessa säännöllisesti siirtävän viranomaisen tietojen mukaan. Jos jompikumpi osapuolista toteaa, että siirretyt tai vastaanotetut henkilötiedot ovat virheellisiä, sen on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle viipymättä ja toteutettava tarvittavat korjaukset ja päivitykset.
2.3
Säilytyksen rajoittaminen
Henkilötietoja ei saa säilyttää pidempään kuin on tarpeen siihen tarkoitukseen, jota varten ne on vaihdettu; tiedot saa säilyttää enintään yhden vuoden ajan tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymisen jälkeen, paitsi jos henkilötiedot ovat tarpeen rikkomisen, tarkastuksen tai oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn seurantaa varten. Niissä tapauksissa tiedot voidaan säilyttää niin kauan kuin se on tarpeen rikkomisen tai tarkastuksen seurantaa varten tai kunnes oikeudelliset tai hallinnolliset menettelyt on saatettu lopullisesti päätökseen.
Jos henkilötietoja säilytetään pidempään, tiedot on anonymisoitava.
2.4
Turvallisuus ja luottamuksellisuus
Henkilötietoja on käsiteltävä siten, että varmistetaan niiden asianmukainen turvallisuus ottaen huomioon käsittelyyn liittyvät erityiset riskit, mukaan lukien suojaaminen luvattomalta tai laittomalta käsittelyltä sekä vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai vahingoittumiselta. Käsittelystä vastaavien viranomaisten on puututtava tietoturvaloukkauksiin ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet puuttuakseen henkilötietojen tietoturvaloukkauksen mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin ja lieventääkseen niitä. Vastaanottavien viranomaisten on ilmoitettava tällaisesta tietoturvaloukkauksesta asianomaiselle siirtävälle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä ja tehtävä keskenään tarvittavaa yhteistyötä kohtuullisessa ajassa, jotta kumpikin viranomaisista voi täyttää henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta johtuvat kansallisen lainsäädäntönsä mukaiset velvoitteensa.
Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan asianmukaiset tekniset tai organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käsittely on tämän pöytäkirjan määräysten mukaista.
2.5
Oikaisu tai poistaminen
Molemmat osapuolet varmistavat, että siirtävät ja vastaanottavat viranomaiset toteuttavat kaikki kohtuulliset toimenpiteet varmistaakseen tarvittaessa henkilötietojen oikaisemisen tai poistamisen viipymättä, jos henkilötietojen käsittely ei ole tämän pöytäkirjan määräysten mukaista, erityisesti siksi, että tiedot eivät ole riittäviä, olennaisia ja paikkansapitäviä tai ovat liian laajoja käsittelyn tarkoitukseen nähden.
Osapuolten on ilmoitettava toisilleen kaikista oikaisuista tai poistoista.
2.6
Avoimuus
Osapuolet varmistavat, että rekisteröidyille ilmoitetaan – sekä osoittamalla heille henkilökohtainen ilmoitus että julkaisemalla kyseinen sopimus osapuolten omilla verkkosivustoilla – siirretyistä ja edelleen käsiteltävistä tietoryhmistä, henkilötietojen käsittelytavasta, siirtoon käytetystä asiaankuuluvasta välineestä, käsittelyn tarkoituksesta, kolmansista osapuolista tai kolmansien osapuolten ryhmistä, joille tietoja voidaan edelleen siirtää, yksilöllisistä oikeuksista ja mekanismeista, joilla rekisteröidyt voivat käyttää oikeuksiaan ja saada oikeussuojaa, sekä yhteystiedot riita-asian vireillepanoa tai valituksen tekemistä varten.
2.7
Tietojen siirtäminen edelleen
Vastaanottava viranomainen saa siirtää tämän pöytäkirjan nojalla saatuja henkilötietoja kolmannelle osapuolelle, joka on sijoittautunut muuhun maahan kuin lippujäsenvaltioon, ainoastaan, jos se on perusteltua sellaisen tärkeän, yleisen edun mukaisen tavoitteen vuoksi, joka tunnustetaan myös siirtävään viranomaiseen sovellettavassa oikeudellisessa kehyksessä, ja jos lisäyksen muut vaatimukset (erityisesti käyttötarkoituksen rajoittamisen ja tietojen minimoinnin osalta) täyttyvät, ja
–jos maa, jossa kolmas osapuoli sijaitsee tai jossa kansainvälinen järjestö hyötyy Euroopan komission asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan nojalla tekemästä tietosuojan riittävyyttä koskevasta päätöksestä, joka kattaa edelleen siirtämisen, tai
–jos on kyse erityistapauksesta, jossa siirto on tarpeen, jotta siirtävä viranomainen voi täyttää velvoitteensa alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä tai alueellisia kalastusjärjestöjä kohtaan, tai
–jos poikkeuksellisesti, ja silloin kun se katsotaan tarpeelliseksi, kolmas osapuoli sitoutuu käsittelemään tietoja ainoastaan siihen erityiseen tarkoitukseen, jota varten ne siirretään edelleen, ja poistamaan ne välittömästi, kun käsittely ei ole enää tarpeen tätä tarkoitusta varten.
3.Rekisteröityjen oikeudet
3.1
Oikeus tutustua henkilötietoihin
Rekisteröidyn pyynnöstä vastaanottavan viranomaisen on
–vahvistettava rekisteröidylle, käsitelläänkö häntä koskevia henkilötietoja vai ei;
–annettava tietoja käsittelyn tarkoituksesta, henkilötietoryhmistä, säilytysajasta (jos mahdollista), oikeudesta pyytää tietojen oikaisemista tai poistamista, oikeudesta tehdä valitus jne.;
–annettava jäljennös henkilötiedoista;
–annettava yleisiä tietoja sovellettavista takeista.
3.2
Henkilötietojen oikaiseminen
Vastaanottavan viranomaisen on rekisteröidyn pyynnöstä oikaistava tämän henkilötiedot, jotka ovat puutteellisia, virheellisiä tai vanhentuneita.
3.3
Henkilötietojen poistaminen
Rekisteröidyn pyynnöstä vastaanottavan viranomaisen on
–poistettava tätä koskevat henkilötiedot, joita ei ole käsitelty tässä pöytäkirjassa määrättyjen takeiden mukaisesti;
–poistettava häntä koskevat henkilötiedot, joita ei enää tarvita siihen tarkoitukseen, jota varten niitä on lainmukaisesti käsitelty.
–lopetettava henkilötietojen käsittely, jos rekisteröity vastustaa sitä erityiseen tilanteeseensa liittyvistä syistä, paitsi jos käsittelylle on pakottavia ja perusteltuja syitä, jotka syrjäyttävät rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet.
3.4
Menettelyt
Vastaanottavan viranomaisen on vastattava rekisteröidyn pyyntöön, joka koskee pääsyä henkilötietoihin tai niiden oikaisemista tai poistamista, kohtuullisen ajan kuluessa ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnöstä. Vastaanottava viranomainen voi toteuttaa asianmukaisia toimia, kuten periä kohtuullisia maksuja hallinnollisten kustannusten kattamiseksi, tai kieltäytyä suorittamasta pyydettyä toimea, jos pyyntö on ilmeisen perusteeton tai kohtuuton.
Jos rekisteröidyn pyyntöön vastataan kieltävästi, vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava rekisteröidylle kieltäytymisen syyt.
3.5
Rajoittaminen
Edellä mainittuja oikeuksia voidaan rajoittaa, jos tällaisesta rajoittamisesta säädetään laissa ja se on tarpeen ja oikeasuhteista demokraattisessa yhteiskunnassa rikosten ehkäisemistä, tutkimista tai paljastamista taikka rikoksiin liittyviä syytetoimia varten.
Näitä oikeuksia voidaan rajoittaa myös sellaisen valvonta-, tarkastus- tai sääntelytehtävän takaamiseksi, joka vaikka vain satunnaisestikin liittyy julkisen vallan käyttöön.
Oikeuksia voidaan samoin edellytyksin rajoittaa myös rekisteröidyn tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.
4.Muutoksenhaku ja riippumaton valvonta
4.1
Riippumaton valvonta
Tämän pöytäkirjan noudattamisesta henkilötietojen käsittelyssä on järjestettävä riippumaton valvonta, jota suorittaa ulkopuolinen tai sisäinen laitos, joka harjoittaa riippumatonta valvontaa ja jolla on tutkinta- ja muutoksenhakuvaltuudet.
4.2
Valvontaviranomaiset
Unionin osalta tällaisesta valvonnasta vastaa Euroopan tietosuojavaltuutettu, jos käsittely kuuluu komission toimivaltaan, tai EU:n kansalliset tietosuojaviranomaiset, jos käsittely kuuluu lippujäsenvaltion toimivaltaan, ja Guinea-Bissaun osalta nimetty toimivaltainen viranomainen.
Edellä mainittujen viranomaisten on käsiteltävä tehokkaasti ja kohtuullisessa ajassa rekisteröityjen valitukset, jotka koskevat heidän henkilötietojensa käsittelyä tämän pöytäkirjan puitteissa.
4.3
Muutoksenhakuoikeus
Kumpikin osapuoli varmistaa, että sen oikeusjärjestyksessä annetaan rekisteröidylle, joka katsoo, että viranomainen ei ole noudattanut 14 artiklassa ja tässä lisäyksessä määrättyjä takeita tai että hänen henkilötietoihinsa on kohdistunut tietoturvaloukkaus, oikeus hakea tuomioistuimessa tai vastaavassa elimessä muutosta kyseistä viranomaista vastaan sovellettavien säännösten sallimissa rajoissa.
Viranomaisia vastaan tehtävät kantelut voidaan osoittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle, kun kyseessä on Euroopan komissio, ja Guinea-Bissaun nimeämälle toimivaltaiselle viranomaiselle, kun kyseessä on Guinea-Bissau. Tietyt viranomaisia vastaan tehtävät kanteet voidaan nostaa Euroopan unionin tuomioistuimessa, kun kyseessä on Euroopan komissio, ja guineabissaulaisissa tuomioistuimissa, kun kyseessä on Guinea-Bissau.
Jos rekisteröity panee henkilötietojensa käsittelyn yhteydessä vireille riita-asian tai nostaa kanteen siirtävää viranomaista, vastaanottavaa viranomaista tai molempia vastaan, viranomaisten on ilmoitettava toisilleen tällaisista riita-asioista tai kanteista ja pyrittävä kaikin tavoin ratkaisemaan ne sovinnollisesti ilman aiheetonta viivytystä.
4.4
Ilmoittaminen osapuolille
Osapuolet ilmoittavat toisilleen kaikista vastaanottamistaan kanteluista, jotka koskevat tämän pöytäkirjan nojalla tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä, sekä niiden ratkaisuista.
5.Tarkistaminen
Osapuolet ilmoittavat toisilleen lainsäädäntönsä muutoksista, jotka vaikuttavat henkilötietojen käsittelyyn. Kumpikin osapuoli tarkastelee säännöllisesti omia toimintaperiaatteitaan ja menettelyjään, joilla ne panevat täytäntöön 14 artiklan ja tämän lisäyksen ja osapuolten on toisen osapuolen kohtuullisen pyynnön perusteella tarkasteltava uudelleen henkilötietojen käsittelyä koskevia toimintaperiaatteitaan ja menettelyjään tarkistaakseen ja vahvistaakseen, että 14 artiklassa ja tässä lisäyksessä määrätyt suojatoimet pannaan tosiasiallisesti täytäntöön. Tarkastelun tulokset ilmoitetaan pyynnön esittäneelle osapuolelle.
Tarvittaessa ne sopivat sekakomiteassa tähän liitteeseen tarvittavista muutoksista.
6.Siirron keskeyttäminen
Siirtävä osapuoli voi keskeyttää tai lopettaa henkilötietojen siirron, jos osapuolet eivät pääse sovintoratkaisuun riidoista, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä tämän lisäyksen mukaisesti, kunnes se katsoo, että vastaanottava osapuoli on ratkaissut asian tyydyttävästi. Jo siirrettyjä tietoja käsitellään edelleen tämän lisäyksen mukaisesti.
LIITE 2
MENETTELY PÖYTÄKIRJAN MUUTOSTEN HYVÄKSYMISEKSI SEKAKOMITEASSA
Kun sekakomiteaa pyydetään hyväksymään muutoksia pöytäkirjaan Euroopan yhteisön ja Guinea-bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen 10 artiklan ja pöytäkirjan 16 artiklan mukaisesti, komissio on valtuutettu hyväksymään ehdotetut muutokset unionin puolesta seuraavin edellytyksin:
1.Komissio varmistaa, että unionin puolesta annettava hyväksyntä
(a)vastaa yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita;
(a)sopii yhteen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymien asiaankuuluvien sääntöjen kanssa ja ottaa huomioon rantavaltioiden toteuttaman yhteisen hallinnoinnin;
(b)ottaa huomioon komissiolle toimitetut uusimmat tilastolliset ja biologiset tiedot ja muut asian kannalta olennaiset tiedot.
2.Ennen kuin komissio hyväksyy ehdotetut muutokset unionin puolesta, se esittää ne neuvostolle riittävän ajoissa ennen asianomaista sekakomitean kokousta.
3.Neuvosto arvioi, ovatko ehdotetut muutokset tässä liitteessä olevassa 1 kohdassa esitettyjen kriteerien mukaisia.
4.Jollei Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdan mukainen jäsenvaltioiden määrävähemmistö vastusta ehdotettuja muutoksia, komissio hyväksyy muutokset unionin puolesta. Jos tällainen määrävähemmistö muodostuu, komissio hylkää ehdotetut muutokset unionin puolesta.
5.Jos sekakomitean seuraavissa kokouksissa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen, asia saatetaan uudelleen neuvoston käsiteltäväksi 2–4 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, jotta unionin kannassa voitaisiin ottaa huomioon uusia seikkoja.
6.Komissiota kehotetaan toteuttamaan hyvissä ajoin kaikki sekakomitean päätöksen noudattamisen edellyttämät toimet, mukaan lukien tarvittaessa asianomaisen päätöksen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja päätöksen täytäntöönpanon mahdollisesti edellyttämien ehdotusten toimittaminen.
Muissa asioissa, jotka eivät koske pöytäkirjan muutoksia, Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen 10 artiklan ja pöytäkirjan 16 artiklan mukaisesti sekakomiteassa otettava unionin kanta määritetään perussopimusten ja vakiintuneiden työkäytäntöjen mukaisesti.