EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.4.2024

COM(2024) 159 final

2024/0086(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle

{SWD(2024) 89 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Vaikka maailmanlaajuinen talouskehitys on yhä haastavampaa, Jordanian talouskasvu on pysynyt kaiken kaikkiaan vakaana noin 2 prosentissa viiden viime vuoden ajan (lukuun ottamatta covid-19-pandemian aikaista huomattavaa supistumista vuonna 2020). Kasvu on kuitenkin ollut heikompaa kuin alueen verrokkimailla, eikä se ole ollut riittävän vahvaa, jotta se olisi alentanut erittäin korkeaa työttömyyttä tai auttanut keventämään huomattavaa julkisen talouden velkataakkaa. Julkisen talouden paineet ovat pysyneet suurina ja julkisen talouden jatkuva alijäämäisyys on kasvattanut entisestään jo ennestään suurta julkista velkaa, joka vuonna 2023 oli 88,7 prosenttia suhteessa BKT:hen (lukuun ottamatta sosiaaliturvaorganisaatio Social Security Corporationin (SSC) osuuksia). Kuluttajahintainflaatio on pysytellyt suhteellisen maltillisena viiden viime vuoden ajan, ja vuoden 2023 lopussa se hidastui 1,6 prosenttiin muun muassa rahapolitiikan kiristämisen vuoksi. Korkeiden korkojen odotetaan kuitenkin heikentävän talouden toimeliaisuutta tulevaisuudessa. Ulkoisella puolella Jordanialla on krooninen ulkoinen alijäämä (7,1 % suhteessa BKT:hen vuoden 2023 alkupuoliskolla), joka johtuu tavarakaupan jatkuvasta alijäämästä. Tavarakaupan alijäämä heijastaa talouden riippuvuutta energian, elintarvikkeiden ja koneiden tuonnista sekä heikkoa vientipohjaa.

Pitkälti tarkoituksenmukaiset politiikkatoimet ja laajamittainen kansainvälinen tuki ovat tähän saakka auttaneet maata säilyttämään makrotalouden vakauden, mutta ulkoisista ja julkisen talouden alijäämistä johtuvat jatkuvat taloudelliset haasteet altistavat talouden ulkoisille häiriöille. Jordania on viime vuosina tehnyt aloitteita taloutensa nykyaikaistamiseksi houkutellakseen ulkomaisia investointeja ja edistääkseen kasvua. Viimeisin on vuonna 2022 julkaistu talouden nykyaikaistamisvisio. Aloitteita on tuettu myös uudistusohjelmilla, jotka ovat toimineet aiempien makrotaloudellisen rahoitusavun operaatioiden perustana.

Uudistustoimien toteuttamisajankohtana Jordania on kärsinyt monista ulkoisista häiriöistä, erityisesti naapurimaa Syyrian sodasta ja sitä seuranneesta suuresta pakolaistulvasta, covid-19-pandemiasta, Venäjän täysimittaisesta hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan, turvallisuushaasteiden lisääntymisestä Syyrian rajalla sekä viimeisimpänä Israelin/Gazan sodasta ja sitä seuranneesta Punaisenmeren kriisistä, joka vaikuttaa tärkeisiin kauppareitteihin.

Koska ulkoisia häiriöitä on ollut paljon ja niillä on ollut suuri merkitys alueen vakauden turvaamisen kannalta, Jordania on kymmenen viime vuoden aikana saanut kansainvälisiltä kumppaneiltaan huomattavaa tukea eri muodoissa. Vuodesta 2014 lähtien on toteutettu kolme makrotaloudellista rahoitusapuohjelmaa, joiden kokonaisarvo on 1 080 miljoonaa euroa. Vuodesta 2012 lähtien on toteutettu neljä perättäistä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ohjelmaa. Lisäksi Yhdysvallat on antanut huomattavaa tukea avustusten muodossa. Kolmas ja viimeisin makrotaloudellisen rahoitusavun operaatio (kolmas makrotaloudellinen rahoitusapuohjelma, 2020–2023) hyväksyttiin tammikuussa 2020. Sen alkuperäinen määrä oli 500 miljoonaa euroa, mutta sitä täydennettiin myöhemmin (toukokuussa 2020) 200 miljoonalla eurolla vastauksena covid-19-pandemian vuonna 2020 aiheuttamiin sosioekonomisiin seurauksiin. Kolmas makrotaloudellinen rahoitusapuohjelma saatettiin onnistuneesti päätökseen toukokuussa 2023. Sillä tuettiin uudistuksia, jotka koskivat julkista varainhoitoa, yleishyödyllisten palvelujen alaa, sosiaali- ja työvoimapolitiikkaa sekä hallintotapaa. Näissä uudistuksissa edistyttiin yleisesti ottaen myönteisesti, vaikkakin hivenen epätasaisesti.

Koska Jordanialla oli jatkuvia tuntuvia rahoitustarpeita ja monia erilaisia haasteita, Jordanian viranomaiset pyysivät 8. lokakuuta 2023 komissaari Gentilonille lähettämässään kirjeessä 700 miljoonan euron makrotaloudellista rahoitusapua. Viranomaiset viittasivat erityisesti haastaviin maailmanlaajuisiin talousnäkymiin, rahapolitiikan kiristymisestä johtuvaan luotonannon kiristymiseen, korkeisiin energiakustannuksiin, inflaatiopaineisiin ja Syyrian pakolaiskriisin aiheuttamaan taakkaan. Lisäapua pyydettiin tilanteessa, jossa turvattomuus ja alueellinen epävakaus olivat kasvussa erityisesti siksi, että Jordanian naapureina olevissa Israelissa ja Gazassa oli päivää ennen kirjeen lähettämistä puhjennut sota.

Komissio on arvioinut Jordanian poliittista ja taloudellista tilannetta perusteellisesti, ja se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen uudesta enintään 500 miljoonan euron makrotaloudellisesta rahoitusavusta Jordanialle. Ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu auttaisi Jordaniaa kattamaan osan jäljellä olevista ulkoisista rahoitustarpeistaan IMF:n uuden ohjelman yhteydessä. Tarjoamalla tarvittavaa julkisen talouden liikkumavaraa se auttaisi myös turvaamaan käynnissä olevan uudistusprosessin.

Maksut on tarkoitus suorittaa kolmessa erässä siten, että erät olisi tiukasti kytketty sekä IMF:n ohjelman että useiden komission ja viranomaisten välillä sovittujen ja yhteisymmärryspöytäkirjassa lueteltujen lisätoimenpiteiden toteuttamisessa saavutettuun edistymiseen. Yhteisymmärryspöytäkirjaan voisi periaatteessa sisältyä talouden ohjausjärjestelmää koskevia politiikkauudistuksia, mukaan lukien julkinen varainhoito ja verohallinto; sosiaali- ja työvoimapolitiikka; hallintotapa sekä petosten, korruption ja rahanpesun torjunta. Ehdotettu järjestely on tarkoitus toteuttaa rinnan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä – Globaali Eurooppa (NDICI-GE) rahoitettavien talousarviotoimien yhteydessä annettavan tuen kanssa.

Tähän ehdotukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa selostetun mukaisesti ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) poliittisesta tilanteesta tekemän arvion perusteella komissio katsoo, että ehdotetulle makrotaloudellisen rahoitusavun operaatiolle asetetut poliittiset ja taloudelliset ennakkoedellytykset täyttyvät.

•Yleinen taloudellinen ympäristö

Talouskasvu on pysynyt viime vuosina vakaana, joskin suhteellisen hitaana (alueen verrokkimaihin verrattuna), ja sen odotetaan piristyvän hitaasti. Covid-19-pandemian aiheuttaman supistumisen jälkeen BKT kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2021 ja 2,5 prosenttia vuonna 2022. Vuoden 2023 kasvuodotuksia tarkistettiin hieman alaspäin 2,6 prosenttiin sen jälkeen kun Israelin/Gazan sota puhkesi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2023 talouskasvua edistivät eniten maatalous, valmistusteollisuus, matkailu ja kaivostoiminta, mikä kuvastaa näiden alojen yhä vahvaa roolia taloudessa mutta myös matkailun elpymistä. Talouskasvun vauhdittamiseen liittyy edelleen suuria rakenteellisia haasteita erityisesti yksityisellä sektorilla, jonka osalta on edelleen puutteita liiketoimintaympäristössä, rahoituksen saatavuudessa, työmarkkinoiden joustavuudessa ja julkishallinnossa.

Talouskasvu ei ole riittänyt alentamaan erittäin korkeaa työttömyysastetta. Perinteisesti korkean työttömyysasteen alentaminen ja työmarkkinoille osallistumisen lisääminen ovat merkittäviä rakenteellisia haasteita Jordaniassa. Vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä työttömyysaste laski hieman, 22,3 prosenttiin (22,9 % vuonna 2022). Työttömyys on edelleen korkea erityisesti naisten, nuorten ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa, ja naisten työvoimaosuus (noin 14 % vuonna 2023) on maailman alhaisimpia.

Inflaatio hidastui huomattavasti vuonna 2023 ja oli keskimäärin 2,1 prosenttia (4,2 % vuonna 2022). Hintojen nousu tasaantui rahapolitiikan kiristymisen ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen laskun vuoksi. Jordanian keskuspankki nosti ohjauskorkojaan kymmenen kertaa 2,5 prosentista (maaliskuu 2022) 7,5 prosenttiin heinäkuussa 2023. Keskuspankin päätökset olivat tarpeen, kun otetaan huomioon Jordanian dinaarin kiinnittäminen Yhdysvaltain dollariin ja Yhdysvaltain keskuspankin kiristynyt rahapolitiikka sekä pyrkimys välttää paineiden kohdistumista pääomavirtoihin, ja ne hillitsivätkin inflaatiopaineita.

Julkisen talouden tilanne on edelleen haastava, sillä suuret rakenteelliset alijäämät johtuvat kapeasta tulopohjasta (valtion verotulonhankintaprosentti on 16 suhteessa BKT:hen verrattuna Tunisian 23,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja Marokon 21,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen) ja lisäävät jo ennestään suurta velkaa entisestään. Julkisen talouden alijäämä oli vuoden 2023 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 5,1 prosenttia suhteessa BKT:hen (4,6 % vuonna 2022), mikä vastaa suurin piirtein viiden viime vuoden keskimääräistä julkisen talouden alijäämää. Julkisen sektorin tulot kasvoivat ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana 5,4 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon vuotta aiemmin, koska tulo- ja liikevoittoveroja kerättiin aiempaa enemmän. Kokonaismenot kasvoivat 2,9 prosenttia, mikä johtui suuremmista korkomaksuista, sotilasmenoista ja siviilialan palkansaajakorvauksista. Huhtikuussa 2023 Jordania onnistui laskemaan liikkeeseen 1,25 miljardin Yhdysvaltain dollarin eurobond-joukkolainat huolimatta rahoitusolojen maailmanlaajuisesta tiukentumisesta. Joukkolainojen maturiteetti on kuusi vuotta 7,5 prosentin korolla, ja anti ylimerkittiin kuusinkertaisesti, minkä ansiosta hallitus pystyi kasvattamaan alun perin tavoiteltua määrää.

Julkisen sektorin kokonaisvelka (lukuun ottamatta Social Security Corporationin velkaosuuksia) oli vuonna 2023 edelleen erittäin korkea, 88,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2021 oli ollut 90,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Syynä hienoiseen velan supistumiseen oli se, että nimellisen BKT:n kasvu oli näiden kahden vuoden aikana nopeampaa kuin velan kasvu. Kun myös Social Security Corporationin velkaosuudet otetaan huomioon, julkisen sektorin velka vuonna 2023 oli 111,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen sektorin velka on kasvanut jatkuvasti viimeisten kymmenen vuoden aikana (84,5 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2013). IMF arvioi Jordanian kanssa tehtyä uutta laajennettua rahoitusjärjestelyä koskevassa raportissaan (tammikuu 2024) Jordanian julkisen velan tason kestäväksi ja totesi lisäksi, että vaikka velkakestävyysriskejä on edelleen, viranomaisten politiikkatoimet ja kehitysyhteistyökumppaneiden jatkuva sitoutuminen Jordaniaan olivat tärkeitä suojatoimia.

Ulkoisella puolella Jordanialla on krooninen ulkoinen alijäämä, joka johtuu tavarakaupan jatkuvasta alijäämästä. Tavarakaupan alijäämä heijastaa Jordanian riippuvuutta energian, elintarvikkeiden ja koneiden tuonnista sekä heikkoa vientipohjaa, joka perustuu matalan jalostusarvon sektoreihin. Viime vuosina tärkeimmät vientituotteet ovat olleet fosforihappo, potaska ja fosfaatit, joiden kysyntä on kasvanut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kaiken kaikkiaan vaihtotaseen alijäämä oli viiden viime vuoden aikana keskimäärin noin 6,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuosina 2021–2023 alijäämä oli keskimääräistä suurempi. Sittemmin vaihtotaseen alijäämä supistui vuoden 2023 alkupuoliskolla 7,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen (13 % vuoden 2022 alkupuoliskolla ja 8,8 % vuonna 2022 suhteessa BKT:hen), sillä palvelukaupan ylijäämä kasvoi matkailutulojen lisääntymisen myötä. Perinteisesti suuret rahalähetykset (viime vuosina noin 8 % suhteessa BKT:hen) ovat myös osaltaan pienentäneet vaihtotaseen alijäämää. Keskuspankin bruttomääräinen valuuttavaranto on pysynyt vahvana. Se kuitenkin pieneni hieman vuosina 2021–2023 ja oli syyskuun 2023 lopussa 17,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa tavaroiden ja palveluiden 7,6 kuukauden tuontia.

IMF:n tammikuun 2024 talousennusteen mukaan talouskasvu on 2,6 prosenttia sekä vuonna 2023 että vuonna 2024. IMF:n aiempaa ennustetta tarkistettiin hieman alaspäin Israelin/Gazan sodan puhjettua. Sodan vuoksi näkymiin kohdistuu kuitenkin hyvin merkittävä heikkenemisriski, joka johtuu erityisesti epävarmuuden lisääntymisestä alueella ja mahdollisesta vaikutuksesta tärkeään matkailualaan, sillä kehittyneistä talouksista tulevat matkailijat, joiden osuus matkailutuloista on kolmannes, saattavat peruuttaa matkojaan. Kotimaiseen kysyntään voivat vaikuttaa kielteisesti kuluttajien mieliala ja länsimaisten tuotemerkkien boikotti, mikä saattaa heikentää arvonlisäverotuloja. Hamasin 7. lokakuuta 2023 tekemän terrori-iskun jälkeen Jordanian valtion joukkolainojen tuottoerot kasvoivat tilapäisesti mutta palasivat sotaa edeltäneelle tasolle neljä viikkoa myöhemmin. Öljyn hintakehitys oli samansuuntaista. Punaisenmeren rahti- ja energia-aluksiin kohdistuvat jatkuvat huthi-kapinallisten iskut haittaavat alusliikennettä Aasiaan ja vaikuttavat Jordanian vientiin, erityisesti mineraalien ja kemikaalien vientiin, sekä tuontiin. Vaikutus Jordanian energiantuontiin on vähäisempää, sillä energiaa kuljetetaan pääasiassa paikallisesti putkistojen kautta.

Julkisen talouden merkittävän velkataakan vuoksi julkisen talouden vakauttamista on jatkettava IMF:n uuden ohjelman mukaisesti, jotta voidaan supistaa julkisen talouden alijäämää laajentamalla veropohjaa, tehostamalla sosiaalipoliittisia toimenpiteitä ja parantamalla niiden kohdentamista. Jordanian inflaatiovauhti on hidastunut alhaiselle tasolle, ja sen odotetaan pysyvän alhaisena vuonna 2024, mikä johtuu myös keskuspankin rahapolitiikan kiristämisestä. Tästä johtuvien korkeiden korkojen odotetaan hillitsevän yksityiselle sektorille suunnatun luotonannon kasvua. Julkisen talouden alijäämän ja ulkoisen alijäämän odotetaan pysyvän suurina, mikä kuvastaa taustalla olevia rakenteellisia haasteita, jotka liittyvät julkisen talouden tulojen ja kauppavajeen kestävään parantamiseen. Samaan aikaan raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen hidastunut nousu helpottaa julkiseen talouteen ja ulkoiseen tasapainoon kohdistuvia paineita, koska Jordania tuo suurimman osan energiastaan ja suuren osan elintarvikkeistaan, myös välttämättömästä viljasta. Punaisenmeren kriisin odotetaan heikentävän lannoitteiden ja fosfaattien vientiä, ja sodan ja yleisen alueellisen epävakauden odotetaan vähentävän matkailutuloja. Tavanomaisina aikoina molemmat alat lieventävät huomattavasti ulkoisia paineita.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitteita, jotka liittyvät Jordanian makrotalouden lyhyen aikavälin vakauden ylläpitämiseen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Pääasiallisia syitä tähän ovat kansallisen tason budjettirajoitteet ja tarve avunantajien vahvaan koordinointiin rahoitusavun ja sen vaikutusten maksimoimiseksi.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen makrotalouden lyhyen aikavälin vakauteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuten komissio on todennut IMF:n laatimien, laajennettuun rahoitusjärjestelyyn liittyvien arvioiden perusteella, ehdotetun uuden makrotaloudellisen rahoitusavun määrä kattaa 7,1 prosenttia arvioidusta vuosien 2025–2027 jäljellä olevasta rahoitusvajeesta. Tämä on makrotaloudellisen rahoitusavun operaatioiden taakanjakoa koskevien vakiokäytäntöjen mukaista (assosioituneen maan enimmäismäärä olisi Ecofin-neuvoston 8. lokakuuta 2002 antamien päätelmien mukaan 60 %), kun otetaan huomioon, että myös muut kahden- ja monenväliset rahoittajat ovat luvanneet myöntää Jordanialle tukea. Kun tarkastellaan Jordanialle EU:n eri välineiden kautta (mukaan lukien ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu, EU:n budjettituki ja EIP:n lainat, mutta lukuun ottamatta jäsenvaltioiden myöntämää kahdenvälistä tukea) myönnettyä tukea, EU:n kokonaistuki kattaisi 16,0 prosenttia arvioidusta jäljellä olevasta rahoitusvajeesta. EU:n kokonaisrahoitusosuuden, mukaan lukien budjettituki ja EIP:n lainat Jordanialle, odotetaan olevan aiempaa suurempi.

•Toimintatavan valinta

Hankerahoitus tai tekninen apu ei soveltuisi tai riittäisi makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna muihin EU:n välineisiin, olisi se, että sillä helpotetaan ulkoisia rahoitusvaikeuksia ja autetaan luomaan vakaa makrotalouskehys – muun muassa parantamalla maksutaseen ja julkisen talouden tilanteen kestävyyttä – ja asianmukainen kehys rakenneuudistuksille. Makrotaloudellisella rahoitusavulla helpotetaan tarkoituksenmukaisen yleisen toimintakehyksen käyttöönottoa, mikä voi lisätä EU:n muista, kapea-alaisemmista välineistä rahoitettavien toimien tuloksellisuutta Jordaniassa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

Makrotaloudellinen rahoitusapu on erottamaton osa Jordanian talouden vakauttamiseen annettavaa kansainvälistä tukea. Tämän makrotaloudellista rahoitusapua koskevan ehdotuksen valmistelemiseksi komissio kuuli IMF:ää, joka on jo ottanut käyttöön mittavia rahoitusohjelmia. Komissio kuuli 26. helmikuuta 2024 talous- ja rahoituskomiteaa (varajäsenet), joka antoi ehdotusluonnokselle hyväksyntänsä. Komissio on ollut säännöllisesti yhteydessä myös Jordanian viranomaisiin.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 7 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vaatimusten mukaisesti komission yksiköt aikovat tehdä ennen makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanoa operatiivisen arvioinnin varmistuakseen siitä, että ohjelmaan sisältyvän tuen, mukaan lukien makrotaloudellisen rahoitusavun, hallinnoinnin kannalta merkitykselliset Jordanian varainhoitorakenteet ja hallintomenettelyt tarjoavat riittävät takeet.

•Vaikutustenarviointi

Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellinen hätäavun väline, jolla pyritään ratkomaan vakavia maksutasevaikeuksia EU:n ulkopuolisissa maissa. Komission paremman sääntelyn suuntaviivojen (SWD(2015) 111 final) mukaisesti tästä makrotaloudellista rahoitusapua koskevasta ehdotuksesta ei sen vuoksi tarvitse tehdä vaikutustenarviointia, sillä tällaisessa hätätilanteessa on poliittisesti välttämätöntä toimia nopeasti.

Yleisesti ottaen makrotaloudellista rahoitusapua koskevat komission ehdotukset perustuvat EU:n naapurialueilla aiemmin toteutettujen operaatioiden jälkiarvioinneista saatuihin kokemuksiin. Uudella makrotaloudellisella rahoitusavulla ja siihen liitetyllä talouden sopeutus- ja uudistusohjelmalla helpotetaan Jordanian lyhyen aikavälin rahoitustarpeita ja tuetaan politiikkatoimia, joilla pyritään vahvistamaan keskipitkän aikavälin maksutasetta ja julkisen talouden kestävyyttä sekä vauhdittamaan kestävää kasvua. Näin myös täydennetään IMF:n johtokunnan hyväksymää ohjelmaa. Näillä politiikkaa koskevilla ehdoilla on määrä vaikuttaa joihinkin perustavaa laatua oleviin heikkouksiin, joita Jordanian taloudessa ja talouden ohjaus- ja hallintajärjestelmässä on vuosien kuluessa esiintynyt. Mahdollisia osa-alueita, joilla voitaisiin periaatteessa asettaa ehtoja, ovat talouden ohjausjärjestelmää koskevat politiikkauudistukset, mukaan lukien julkinen varainhoito ja verohallinto; sosiaali- ja työvoimapolitiikka; hallintotapa sekä petosten, korruption ja rahanpesun torjunta.

•Perusoikeudet

Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvat maat voivat saada EU:lta makrotaloudellista rahoitusapua. Makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä on, että tukikelpoinen maa noudattaa toimivia demokratian mekanismeja – kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää – ja oikeusvaltioperiaatetta sekä takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen.

Jordania on jatkanut poliittisia uudistuspyrkimyksiään parlamentaarisen demokratian ja oikeusvaltion lujittamiseksi. Vuonna 2021 Jordania käynnisti vaaleja ja poliittisia puolueita koskevaan lainsäädäntöön tehtävien muutosten avulla poliittisen nykyaikaistamisprosessin, jolla pyritään edistämään naisten ja nuorten poliittista osallistumista, poistamaan heimouskollisuutta ja edistämään valtakunnallisten ohjelmapohjaisten poliittisten puolueiden muodostamista. Hallitus muutti vuonna 2023 työlakia kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaiseksi.

Vaikka Jordanialla on yhä tuntuvia poliittisia, turvallisuuteen liittyviä, taloudellisia ja sosiaalisia haasteita ja vaikka alueellinen tilanne on yhä haastavampi, Jordania on asteittain siirtymässä kohti toimivampaa demokraattista poliittista järjestelmää, joka perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. EU on edelleen täysin sitoutunut tukemaan Jordaniaa tässä haastavassa siirtymäprosessissa. Makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisen poliittisen ennakkoedellytyksen katsotaan tässä tilanteessa täyttyvän.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotettu enintään 500 miljoonan euron lainamuotoinen makrotaloudellinen rahoitusapu Jordanialle on tarkoitus maksaa kolmena eränä vuosina 2024–2027. Laina katetaan ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä 9 prosentin rahoitusasteella NDICI – Globaali Eurooppa ‑välineen puitteissa, ja järjestely kattaa 45 miljoonan euron kokonaismäärän (budjettikohta 14 02 01 70 ”NDICI – Yhteisen vararahaston rahoittaminen”). Lainat maksetaan takaisin erissä, ja ne ovat ensin lyhennysvapaita. Kun lyhennykset alkavat, erät ovat samansuuruisia ja jakautuvat pidemmälle ajalle. Tällaisesta lainarakenteesta on hyötyä sekä edunsaajalle, koska se helpottaa takaisinmaksua, että talousarviolle, sillä ehdolliset velat jakautuvat pitkälle ajanjaksolle.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Euroopan unioni myöntää Jordanialle makrotaloudellista rahoitusapua yhteensä enintään 500 miljoonaa euroa lainoina, joilla autetaan kattamaan Jordanian jäljellä olevia rahoitustarpeita operaation saatavuusajalla. Rahoitusapu suunnitellaan maksettavan kolmessa erässä edellyttäen, että kuhunkin erään liittyvät politiikkatoimet on toteutettu ajallaan.

Rahoitusapua hallinnoi komissio. Apuun sovelletaan EU:n varainhoitoasetuksen mukaisia petosten torjuntaa ja muita väärinkäytöksiä koskevia erityissäännöksiä.

Ehdotetun makrotaloudellisen rahoitusavun operaation puitteissa suoritettavien maksujen ehtona on IMF:n ohjelman mukaisista ohjelmatarkasteluista saadut positiiviset tulokset. Lisäksi komissio ja Jordanian viranomaiset sopivat erityisistä rakenneuudistustoimenpiteistä, jotka esitetään yhteisymmärryspöytäkirjassa. Näillä uudistustoimilla on tarkoitus tukea viranomaisten uudistusohjelmaa ja täydentää IMF:n, Maailmanpankin ja muiden avunantajien kanssa tehtyjä ohjelmia sekä EU:n budjettitukeen liittyviä politiikkaohjelmia. Niiden olisi oltava johdonmukaisia EU:n ja Jordanian assosiaatiosopimuksessa, kumppanuuden painopisteissä, liitteenä olevassa sopimuksessa, Jordanian nykyaikaistamisvisiossa sekä muissa strategisissa asiakirjoissa sovittujen tärkeimpien talousuudistusten painopisteiden kanssa.

2024/0086 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä 8 ,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan, jäljempänä ’Jordania’, ja Euroopan unionin, jäljempänä ’unioni’, suhteita kehitetään osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa, jäljempänä ’naapuruuspolitiikka’. Unioni ja Jordania allekirjoittivat 24 päivänä marraskuuta 1997 assosiaatiosopimuksen, joka tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002 9 . Assosiaatiosopimuksen mukaan unioni ja Jordania perustavat vapaakauppa-alueen asteittain 12 vuoden siirtymäajan kuluessa. Lisäksi vuonna 2007 tuli voimaan sopimus uusista maataloustuotteiden kaupan vapauttamistoimista. Vuonna 2010 unioni myönsi Jordanialle pitkälle edistyneen kumppanimaan aseman, jonka myötä yhteistyöalojen määrä kasvaa. Joulukuussa 2009 parafoitu unionin ja Jordanian pöytäkirja kaupan alan riidanratkaisumekanismeista tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011. Kahdenvälistä poliittista vuoropuhelua ja taloudellista yhteistyötä on kehitetty edelleen assosiaatiosopimuksen sekä EU:n ja Jordanian välisen kumppanuuden vuosien 2022–2027 painopisteiden puitteissa.

(2)Jordania on vuodesta 2011 alkaen toteuttanut lukuisia poliittisia uudistuksia parlamentaarisen demokratian ja oikeusvaltion lujittamiseksi. Maahan on perustettu perustuslakituomioistuin ja riippumaton vaalilautakunta, ja parlamentti on hyväksynyt joitakin merkittäviä lakeja, kuten vaalilain, puoluelain, lain hallinnon hajauttamisesta ja kuntalain. On hyväksytty oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja naisten oikeuksia koskevia lainsäädännöllisiä parannuksia.

(3)Jordanian talous on kärsinyt tuntuvasti alueen pitkittyneistä konflikteista, jotka koskevat varsinkin naapurimaata Syyriaa ja viimeksi Israelia/Gazaa ja Punaistamerta. Syyrian sodan alettua syyrialaispakolaisten suuri määrä on vaikuttanut Jordanian talouteen lisäämällä julkisen talouden rahoitusasemaan, julkisiin palveluihin ja infrastruktuuriin kohdistuvaa painetta. Alueellisen epävakauden lisäksi vuosien 2020–2021 covid-19-pandemiaan liittyvät makrotaloudelliset ja julkisen talouden haasteet, Venäjän Ukrainaan vuonna 2022 kohdistaman hyökkäyksen jälkeinen raaka-aineiden hintakehitys, merkittävä altistuminen kaupan vaihtelulle sekä kehittyvien markkinoiden lainakustannusten maailmanlaajuinen nousu rasittavat yhä Jordanian taloutta. Tämän seurauksena Jordanian talous supistui vuonna 2020. Tämän jälkeen talouden elpyminen on ollut hidasta, sillä työttömyysaste kasvoi tuntuvasti vuonna 2020 ja on pysynyt korkeana. Lisäksi on syntynyt uusia julkisen talouden ja ulkoisen rahoituksen tarpeita.

(4)Lokakuussa 2023 alkaneen Israelin/Gazan sodan vuoksi talousnäkymiin kohdistuu erittäin merkittävä heikkenemisriski, joka on erityisesti seurausta epävarmuuden lisääntymisestä alueella sekä mahdollisesta vaikutuksesta tärkeään matkailualaan ja kuluttajien mielialaan. Punaisenmeren rahti- ja energia-aluksiin kohdistuvat jatkuvat huthi-kapinallisten iskut haittaavat alusliikennettä Aasiaan ja vaikuttavat Jordanian vientiin, erityisesti mineraalien ja kemikaalien vientiin, sekä tuontiin. Jordanian viranomaiset ja IMF sopivat tammikuussa 2024 uudesta talouden sopeutusohjelmasta. Ohjelmaa tuetaan nelivuotisella 1,2 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisella laajennetulla rahoitusjärjestelyllä. Se on jatkoa vuosien 2020–2023 nelivuotiselle 1,7 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiselle laajennetulle rahoitusjärjestelylle, johon sisältyi nopean rahoituksen välineestä myönnetty laina.

(5)Tammikuussa 2020 unioni hyväksyi kolmannen lainamuotoisen 500 miljoonan euron suuruisen makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman 10 vastauksena Jordanian heinäkuussa 2019 esittämään pyyntöön, kun toinen, 200 miljoonan euron makrotaloudellinen rahoitusapuohjelma oli toteutettu vuonna 2019. Toinen makrotaloudellinen rahoitusapuohjelma toteutettiin vuoden 2015 11 ensimmäisen makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman (180 miljoonaa euroa) jatkotoimena 12 . Kolmatta makrotaloudellista rahoitusapuohjelmaa täydennettiin toukokuussa 2020 annetulla unionin päätöksellä 200 miljoonalla eurolla vastauksena covid-19-pandemian sosioekonomisiin seurauksiin. Kolmannen makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman ensimmäinen erä maksettiin 25 päivänä lokakuuta 2020, toinen erä 20 päivänä heinäkuuta 2021 ja kolmas erä 3 päivänä toukokuuta 2023 sen jälkeen, kun sovitut politiikkatoimet oli pantu täytäntöön. Rahoitusapu maksettiin kokonaisuudessaan vuosina 2020–2023.

(6)Kolmanteen makrotaloudelliseen rahoitusapuohjelmaan sisältyi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma, jossa komissio sitoutui tarvittaessa esittämään Jordanian finanssipoliittisten haasteiden ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi uuden ehdotuksen Jordanialle myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun jatkamisesta ja lisäämisestä. Edellytyksenä on, että tämäntyyppistä apua koskevat tavanomaiset vaatimukset, jotka koskevat muun muassa avun poikkeuksellista luonnetta, poliittisia ennakkoehtoja, täydentävyyttä, ehdollisuutta ja talouskuria, täyttyvät Jordanian ulkoisista rahoitustarpeista tehdyn komission päivitetyn arvion perusteella.

(7)Näissä haastavissa oloissa unioni ja kansainvälinen yhteisö ovat useasti toistaneet sitoumuksensa tukea Jordaniaa, erityisesti vuosittain Brysselissä järjestettävässä Supporting the Future of Syria and the region ‑konferenssissa sekä EU:n ja Jordanian assosiaationeuvostossa kesäkuussa 2022.

(8)Syyrian kriisin puhjettua vuonna 2011 unioni on myöntänyt Jordanialle noin 3,5 miljardia euroa eri välineiden kautta (mukaan luettuna 1 080 miljoonaa euroa edellä mainittujen kolmen makrotaloudellisen rahoitusavun operaation puitteissa), jotta maata voidaan auttaa säilyttämään talouden vakaus, edistämään poliittisia ja taloudellisia uudistuksia ja vastaamaan niihin liittyviin humanitaarisiin sekä kehitys- ja turvallisuustarpeisiin. Lisäksi Euroopan investointipankki on myöntänyt Jordanialle noin 1,1 miljardin euron suuruiset hankelainat vuodesta 2011 lähtien.

(9)Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa) mukaiset EU:n kahdenväliset alustavat määrärahat (avustukset) Jordanialle vuosina 2021–2024 ovat 364 miljoonaa euroa, ja niitä täydennetään EU:n tuella, jolla Jordaniaa autetaan selviytymään Syyrian kriisin vaikutuksista (214 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023) sekä muilla alueellisilla ja temaattisilla ohjelmilla. Vuosina 2014–2020 EU tuki Jordaniaa pääasiassa Euroopan naapuruusvälineen kautta 765 miljoonalla eurolla. Samalla ajanjaksolla Jordania sai myös 126 miljoonaa euroa lisärahoitusta naapuruuspolitiikan investointijärjestelyn kautta. Sillä saatiin aikaan noin 580 miljoonan euron investoinnit.

(10)Vaikean taloustilanteen ja heikkojen talousnäkymien yhä jatkuessa Jordania pyysi lokakuussa 2023 unionilta lisää makrotaloudellista rahoitusapua.

(11)IMF:n johtokunta hyväksyi tammikuussa 2024 uuden nelivuotisen laajennetun rahoitusjärjestelyn. Ensimmäinen tarkastuskäynti on määrä tehdä huhtikuussa 2024, ja tarkastusraportti on määrä julkaista kesäkuussa 2024.

(12)Koska Jordania kuuluu naapuruuspolitiikan piiriin, sille olisi voitava myöntää unionin makrotaloudellista apua.

(13)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea avunsaajan välittömiin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin. Sillä olisi tuettava sellaisen politiikkaohjelman täytäntöönpanoa, joka sisältää tiukkoja ja välittömiä sopeutus- ja rakenneuudistustoimia maksutasetilanteen parantamiseksi lyhyellä aikavälillä.

(14)Jordanian maksutaseessa on IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten käyttöön asettamien varojen jälkeen edelleen rahoitusvaje, joten Jordanialle annettavaa unionin makrotaloudellista rahoitusapua pidetään tämänhetkisissä poikkeusolosuhteissa yhdessä IMF:n ohjelman kanssa asianmukaisena vastauksena Jordanian unionille esittämään pyyntöön saada tukea taloutensa vakauttamiseen. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin Jordanian talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa täydentämällä IMF:n rahoitusjärjestelyllä käyttöön asetettuja resursseja.

(15)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista Jordaniaan ja siten tuettava sen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

(16)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun odotetaan kulkevan käsi kädessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 13 perustetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa mukaisten budjettitukitoimien toteuttamisen kanssa.

(17)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrän määrittämisessä käytetään perustana Jordanian jäljellä olevien ulkoisten rahoitustarpeiden määrän kokonaisvaltaista arviointia ja siinä otetaan huomioon maan kyky huolehtia rahoituksestaan omin varoin ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset valuuttavarannot. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Määritettäessä avun määrää huomioon otetaan myös kahden- ja monenvälisiltä avunantajilta odotetut rahoitusosuudet ja tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Jordaniassa ja unionin kaikkien toimenpiteiden tuottama lisäarvo.

(18)Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on oikeudellisesti ja sisällöltään ulkoisen toiminnan keskeisten periaatteiden sekä ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen tavoitteiden ja niiden yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden mukaista.

(19)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Jordanian-suhteissa soveltamaa ulkoista politiikkaa. Komission yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusavun operaation keston ajan unionin ulkoisen politiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(20)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Jordanian sitoutumista arvoihin, jotka ovat yhteisiä unionin kanssa, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä sen sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.

(21)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä olisi oltava se, että Jordania noudattaa tuloksellisia demokratian mekanismeja – kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää – ja oikeusvaltioperiaatetta ja takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisääminen Jordaniassa ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja julkisen talouden vakauttamista. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi säännöllisesti seurattava sekä ennakkoedellytyksen täyttymistä että näiden tavoitteiden saavuttamista.

(22)Sen varmistamiseksi, että unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, Jordanian olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi komission ja Jordanian viranomaisten välillä tehtävän lainasopimuksen olisi sisällettävä määräyksiä, joilla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) valtuutetaan suorittamaan tutkimuksia, mukaan lukien paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 14 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/966 15 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti, komissio ja tilintarkastustuomioistuin valtuutetaan suorittamaan tarkastuksia ja Euroopan syyttäjänvirasto valtuutetaan käyttämään toimivaltaansa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisen osalta sen saatavuusaikana ja sen jälkeen.

(23)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.

(24)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen määrien olisi vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahoja.

(25)Komission olisi hallinnoitava unionin makrotaloudellista rahoitusapua. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(26)Jotta tämän päätöksen täytäntöönpanolle voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 16 mukaisesti.

(27)Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun olisi sovellettava talouspoliittisia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista Jordanian viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Mainitun asetuksen mukaan neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava pääsääntöisesti kaikkiin muihin kuin asetuksessa säädettyihin tapauksiin. Kun otetaan huomioon yli 90 miljoonan euron suuruisen avun mahdollisesti huomattava vaikutus, kyseisen raja-arvon ylittävien operaatioiden osalta olisi asianmukaista käyttää tarkastelumenettelyä. Kun otetaan huomioon unionin Jordanialle myöntämän makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen ja rahoitusavun mahdolliseen vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.Unioni myöntää Jordanialle enintään 500 miljoonaa euroa makrotaloudellista rahoitusapua, jäljempänä ’unionin makrotaloudellinen rahoitusapu’, tukeakseen maan talouden vakauttamista ja maan huomattavaa uudistusohjelmaa. Rahoitusavulla katetaan osa IMF:n ohjelmassa määritetyistä Jordanian maksutasetarpeista.

2.Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu myönnetään Jordanialle kokonaisuudessaan lainoina.

3.Komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin puolesta pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta ja lainata ne edelleen Jordanialle.

4.Komissio hallinnoi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista tavalla, joka on IMF:n ja Jordanian välisten sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen sekä EU:n ja Jordanian assosiaatiosopimuksessa vahvistettujen talousuudistusten keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden mukainen.

5.Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tietoja unionin makrotaloudellisen rahoitusavun kehityksestä, myös sen maksamisesta, ja toimittaa kyseisille toimielimille asiaan liittyvät asiakirjat hyvissä ajoin.

6.Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla kahden ja puolen vuoden ajan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä ensimmäisestä päivästä alkaen.

7.Jos Jordanian rahoitustarpeet vähenevät alkuperäisiin ennusteisiin nähden olennaisesti unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksukaudella, komissio vähentää avun määrää tai keskeyttää tai peruuttaa avun 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 artikla

1.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä on, että Jordania noudattaa tuloksellisia demokratian mekanismeja – kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää – ja oikeusvaltioperiaatetta ja takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen.

2.Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto valvovat tämän ennakkoedellytyksen täyttymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun alusta loppuun.

3.Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU 17 mukaisesti.

3 artikla

1.Komissio sopii 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen Jordanian viranomaisten kanssa unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun sovellettavista selkeästi määritellyistä talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevista ehdoista, joissa keskitytään rakenneuudistuksiin ja vakaaseen julkiseen talouteen ja jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa, johon sisältyy mainittujen ehtojen täyttämisen aikataulu. Yhteisymmärryspöytäkirjassa esitettyjen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen on oltava yhdenmukaisia 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen kanssa, mukaan lukien ne makrotalouden sopeutusohjelmat ja rakenneuudistusohjelmat, joita Jordania toteuttaa IMF:n tuella.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla ehdoilla pyritään erityisesti parantamaan Jordanian julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta muun muassa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käytön osalta. Politiikkatoimia suunniteltaessa otetaan asianmukaisesti huomioon myös edistyminen markkinoiden vastavuoroisessa avaamisessa, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan kehitys ja muut unionin ulkoisen politiikan painopisteet. Komissio seuraa säännöllisesti, miten kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.

3.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja Jordanian viranomaisten välillä tehtävässä varainhoitoasetuksen 220 artiklan mukaisessa lainasopimuksessa.

4.Komissio tarkastaa säännöllisin väliajoin, että 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät edelleen, ja sen, onko Jordanian talouspolitiikka unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden mukaista. Tätä varten komissio sovittaa toimintansa tiiviisti yhteen IMF:n ja Maailmanpankin ja tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

4 artikla

1.Komissio asettaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun saataville kolmessa lainaerässä edellyttäen, että 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Kunkin erän suuruus vahvistetaan 3 artiklassa tarkoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa.

2.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrät rahoitetaan tarvittaessa asetuksen (EU) 2021/947 mukaisesti.

3.Komissio tekee päätöksen erien maksamisesta sen perusteella, täyttyvätkö kaikki seuraavat edellytykset:

a)2 artiklassa säädetty ennakkoedellytys;

b)jatkuva tyydyttävä edistyminen sellaisen politiikkaohjelman täytäntöönpanossa, joka sisältää IMF:n muulla kuin ennaltavarautuvalla luottojärjestelyllä tukemia tiukkoja sopeutus- ja rakenneuudistustoimia; ja

c)yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen täyttyminen tyydyttävällä tavalla.

Toinen erä voidaan lähtökohtaisesti maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta. Kolmas erä voidaan lähtökohtaisesti maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua toisen erän maksamisesta.

4.    Jos 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset eivät täyty, komissio keskeyttää tilapäisesti unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamisen tai peruuttaa sen. Tällöin sen on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle keskeyttämisen tai peruuttamisen syyt.

5.    Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu maksetaan Jordanian keskuspankille. Ellei yhteisymmärryspöytäkirjassa toisin sovita ja edellyttäen, että siinä vahvistetaan jäljellä oleva julkisen talouden rahoitustarve, Jordanian keskuspankki voi siirtää unionin varat Jordanian valtiovarainministeriölle, joka on avun lopullinen vastaanottaja.

5 artikla

1.Makrotaloudellisesta avusta lainojen muodossa myönnettävän tuen rahoittamiseksi komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin lukuun pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 220 artiklan mukaisesti.

2.Komissio tekee 1 artiklassa tarkoitetusta määrästä Jordanian kanssa lainasopimuksen. Makrotaloudellisesta avusta lainojen muodossa myönnettävän tuen yksityiskohtaiset ehdot vahvistetaan varainhoitoasetuksen 220 artiklan mukaisessa lainasopimuksessa, joka tehdään komission ja Jordanian välillä. Lainasopimuksessa vahvistetaan makrotaloudellisesta rahoitusavusta lainojen muodossa myönnettävän tuen saatavuusaika ja yksityiskohtaiset ehdot, myös sisäisen valvonnan järjestelmien osalta. Lainaehtoihin kuuluu pitkä takaisinmaksuaika, myös mahdollinen lyhennysvapaa jakso. Enimmäislaina-aika on 35 vuotta.

3.Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen operaatioiden etenemisestä.

6 artikla

1.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 1046/2018 18 .

2.Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin avulla.

3.Ennen unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanoa komissio selvittää operatiivisen arvioinnin avulla, ovatko rahoitusavun kannalta merkitykselliset Jordanian rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit moitteettomia.

7 artikla

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

8 artikla

1.Komissio antaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta edellisen vuoden aikana, täytäntöönpanoa koskeva arviointi mukaan lukien. Kertomuksessa on

a)tarkasteltava Jordanialle myönnettävän unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa tapahtunutta edistystä;

b)arvioitava Jordanian taloudellista tilannetta ja näkymiä sekä edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen noudattamisessa;

c)osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspoliittisten ehtojen, Jordaniassa meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamista koskevien komission päätösten välillä.

2.Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun saatavuusajan päättymisestä jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan päätökseen saadun unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin rahoitusapu on myötävaikuttanut sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

9 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA1.4

Ehdotuksen/aloitteen nimi1.1.4

Toimintalohko(t)1.2.4

Ehdotus/aloite liittyy1.3.4

Tavoite (Tavoitteet)1.4.4

Yleistavoite (Yleistavoitteet)1.4.1.4

Erityistavoite (Erityistavoitteet)1.4.2.4

Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset1.4.3.4

Tulosindikaattorit1.4.4.5

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut5

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu5

EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta).5

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset5

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin6

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen6

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset7

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat7

2.HALLINNOINTI8

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin11

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin11

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset14

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin15

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa17

3.2.5.Kolmansien osapuolten rahoitusosuudet17

3.3.Arvioitu vaikutus tuloihin18

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.    PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.    Toimintalohko(t) 

1.3.    Ehdotus/aloite liittyy

X uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 19  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.    Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.    Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.    Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.    Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.    Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.    Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.    EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.    Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.    Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.    Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.    Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

X kesto on rajattu

–Toiminta alkaa yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulosta ja kestää 2,5 vuotta, kuten päätöksen 1 artiklan 4 kohdassa todetaan.

–Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2024 ja päättyvät vuonna 2027 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2024 ja päättyvät vuonna 2027 maksumäärärahojen osalta.

1.7.    Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 20  

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

2.    HALLINNOINTI

2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.    Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.    Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.    Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.    EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat – Ei sovelleta

3.2.    Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

X    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä (Euroopan komissiota koskeva pääluokka) annetun komission päätöksen liite 5) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.    Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

X    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.    Henkilöresurssien arvioitu tarve

X    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.    Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.    Kolmansien osapuolten rahoitusosuudet

Ehdotus/aloite

X rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.    Arvioitu vaikutus tuloihin

X    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

    vaikutukset omiin varoihin

    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin     

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2020/33, annettu 15 päivänä tammikuuta 2020, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle (EUVL L 14, 17.1.2020, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2020/33/oj).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2020/701, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä laajentumis- ja naapuruuskumppaneille covid-19-pandemian yhteydessä (EUVL L 165, 27.5.2020, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2020/701/oj).

(3)    EYVL L 129, 15.5.2002, s. 3–176. (http://data.europa.eu/eli/agree_internation/2002/357(1)/oj)

(4)    EU:n ja Jordanian välisen kumppanuuden painopisteet 2021–2027, saatavilla osoitteessa https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-3304-2022-ADD-1/fi/pdf.

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/2371, annettu 14 päivänä tammikuuta 2016, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle (EUVL L 352, 23.12.2016, s. 18, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2016/2371/oj).

(6)    Jälkiarviointi eteläisille naapurimaille Tunisialle ja Jordanialle suunnatuista makrotaloudellisen rahoitusavun operaatioista (2016–2019), syyskuu 2021, saatavilla osoitteessa https://commission.europa.eu/about-european-commission/departments-and-executive-agencies/economic-and-financial-affairs/evaluation-reports-economic-and-financial-affairs-policies-and-spending-activities/joint-ex-post-evaluation-macro-financial-assistance-mfa-operations-tunisia-and_en

(7)    EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1046/oj).

(8)    Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu …, ja neuvoston päätös, annettu ….

(9)    EUVL L 129, 15.5.2002, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_internation/2002/357(1)/oj .

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2020/33, annettu 15 päivänä tammikuuta 2020, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle (EUVL L 14, 17.1.2020, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2020/33/oj).

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/2371, annettu 14 päivänä tammikuuta 2016, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle (EUVL L 352, 23.12.2016, s. 18, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2016/2371/oj).

(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1351/2013/EU, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle (EUVL L 341, 18.12.2013, s. 4, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2013/1351/oj).

(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/947/o).

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/883/oj).

(15)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/1939/oj).

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj).

(17)    Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2010/427/oj).

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(19)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(20)    Kuvaukset talousarvion eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivustolla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/implementation-methods.aspx

(21)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(22)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(23)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(24)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(25)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(26)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(27)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(28)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(29)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(30)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.