This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52024DC0171
REPORT FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL on the application of Council Regulation (EC) No 1005/2008 establishing a community system to prevent, deter and eliminate illegal, unreported and unregulated (IUU) fishing (the IUU Regulation)
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 soveltamisesta
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 soveltamisesta
COM/2024/171 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 17.4.2024
COM(2024) 171 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 soveltamisesta
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 soveltamisesta
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
1. Johdanto
2. Edistyminen vuoden 2020 kertomuksen jälkeen
a) LIS-kalastuksen vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpano EU:ssa
i) Oikeusperustan muuttaminen – tarkistettu kalastuksenvalvontajärjestelmä ja muutokset LIS-asetukseen
ii) Varoittavat seuraamukset
iii) EU:n LIS-saalistodistusjärjestelmän täytäntöönpano
iv) LIS-kalastukseen osallistuvat tai sitä tukevat kansalaiset
v) Keskinäinen avunanto
vi) LIS-alusluettelo
b) Kansainvälinen LIS-hallintokehys
i) Kahdenvälinen yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa
ii) Alueellinen ja monenkeskinen yhteistyö
c) Yhteistyö sidosryhmien kanssa
3. LIS-asetuksen täytäntöönpanon keskeiset haasteet
a) EU:n sisällä
b) EU:n ulkopuolella
4. Päätelmät
1.Johdanto
Tällä määräaikaiskertomuksella annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle ajankohtaisia tietoja laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 1 , jäljempänä ’LIS-asetus’, soveltamisen edistymisestä. Kertomuksella täytetään LIS-asetuksen 55 artiklan 2 kohdan 2 mukainen kertomuksenantovelvoite, ja se perustuu jäsenvaltioiden 55 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamiin kertomuksiin ja komission omiin havaintoihin sekä arviointiin kaikista vuoden 2020 jälkeen saaduista merkityksellisistä tiedoista 3 .
Sen jälkeen kun LIS-asetus tuli voimaan 14 vuotta sitten, EU:sta on tullut maailmanlaajuisesti merkittävä toimija laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen, jäljempänä ’LIS-kalastus’, torjunnassa. LIS-kalastukseen sovelletaan nollatoleranssia 4 EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) valvontajärjestelmän ja EU:n päivitetyn kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevan ohjelman 5 puitteissa. LIS-asetuksella pyritään poistamaan LIS-kalastus kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 6 tavoitetta 14 koskevan EU:n sitoumuksen mukaisesti.
LIS-asetus perustuu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat i) saalistodistusjärjestelmä, jossa LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden pääsy EU:n markkinoille pyritään estämään jäljitettävyyden avulla, ja ii) EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävä kahdenvälinen yhteistyö, jolla vahvistetaan kalastuksen hallintaa EU:n ulkopuolisissa maissa ja autetaan niitä noudattamaan paremmin alueellisia ja kansainvälisiä velvoitteita.
LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskeva EU:n toiminta on kansainvälisen kalastusoikeuden mukaista ja perustuu LIS-asetuksen lisäksi valvonta-asetukseen 7 ja ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista annettuun asetukseen 8 sekä alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vahvistamiin toimenpiteisiin, jotka saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä.
Tässä kertomuksessa esitetään tärkeimmät toimet LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevan EU:n politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi vuosina 2020–2023. Niitä ovat muun muassa kyseisenä aikana tehdyt lainsäädäntömuutokset, pyrkimykset vahvistaa käytettävissä olevia välineitä ja yhteistyö keskeisten sidosryhmien kanssa. Kertomuksessa myös yksilöidään LIS-asetuksen täytäntöönpanon suurimmat haasteet.
2.Edistyminen vuoden 2020 kertomuksen jälkeen
Vuoden 2020 kertomuksessa todettiin, että LIS-asetuksen nykyaikaistamiseksi ja sen tehokkuuden lisäämiseksi olisi toteutettava lisätoimia muun muassa digitalisoimalla aiemmin paperiasiakirjoihin perustuva saalistodistusjärjestelmä. Kertomuksessa korostettiin tarvetta jatkaa yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja tukea niiden sitoutumista LIS-kalastuksen torjuntaan. Tässä jaksossa kuvataan edistymistä mainituilla osa-alueilla.
Lisäksi tässä jaksossa tarkastellaan toimia, joilla otetaan huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositukset, jotka se antoi vuonna 2022 suorittamassaan tarkastuksessa EU:n toimista laittoman kalastuksen torjumiseksi, jäljempänä ’ETT:n erityiskertomus’. ETT:n erityiskertomus sisältää suosituksia seuraamuksista, joita jäsenvaltioiden olisi määrättävä laittomasta kalastuksesta, sekä valvontajärjestelmistä, joilla estetään laittomien kalastustuotteiden tuonti EU:hun.
a)LIS-kalastuksen vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpano EU:ssa
i)Oikeusperustan muuttaminen – tarkistettu kalastuksenvalvontajärjestelmä ja muutokset LIS-asetukseen
EU:n kalastuksenvalvontajärjestelmän tarkistus saatiin onnistuneesti päätökseen vuoden 2023 lopussa 9 . Uusilla säännöillä luotiin tehokkaampi ja yhdenmukaisempi kalastuksenvalvontajärjestelmä ja nykyaikaistettiin sekä EU:n alusten että EU:n vesillä kalastavien alusten kalastustoiminnan valvontaa.
Tarkistuksen yhteydessä LIS-asetukseen tehdyillä kohdennetuilla muutoksilla vahvistettiin oikeudellinen velvoite käyttää digitaalisia välineitä saalistodistusjärjestelmän täytäntöönpanossa ja tiukennettiin tuontivalvontaa parantamalla EU:hun tuotavien tuotteiden jäljitettävyyttä.
Täytäntöönpano ja seuraamukset
EU:n kalastuksenvalvontajärjestelmän tarkistuksella edistettiin merkittävästi täytäntöönpanon yhdenmukaistamista 10 . LIS-asetuksen täytäntöönpanosäännöksiä tarkistettiin valvonta-asetuksen puitteissa siten, että tiettyjen YKP:n vakavien rikkomusten osalta otettiin käyttöön hallinnollinen vähimmäissakko tai vakiomäärä. Lisäksi tarkistetuilla säännöillä laajennettiin luetteloa vakavista rikkomuksista ja määritettiin rikkomukset, joita pidetään kaikissa olosuhteissa vakavina. Sen vuoksi LIS-asetuksen IX lukua muutettiin, jotta se olisi johdonmukainen valvonta-asetuksen nojalla hyväksyttyjen uusien täytäntöönpanosäännösten kanssa.
Digitaalisten välineiden käytön pakollisuus ja jäljitettävyyden parantaminen
Kalastuksenvalvontajärjestelmän tarkistuksen yhteydessä hyväksytyillä LIS-asetuksen muutoksilla otettiin käyttöön säännökset, joissa edellytetään CATCH-järjestelmän käyttöä. Kyseisellä tietojärjestelmällä pannaan täytäntöön EU:n saalistodistusjärjestelmä. Koska tietotekniikan kehittämiseen, koulutukseen, tiedottamiseen ja testaukseen on varattava aikaa, EU:n tuojien ja jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä CATCH-järjestelmää 10. tammikuuta 2026 alkaen.
CATCH on EU:n laajuinen reaaliaikainen tietojärjestelmä, jonka avulla kaikkia tietoja, dataa ja asiakirjoja voidaan hallinnoida keskitetysti. Sen tarkoituksena on tehostaa EU:n saalistodistusjärjestelmää ja mahdollistaa saalistodistusten ja EU:hun tuotavien kalastustuotteiden mukana seuraavien asiakirjojen sähköinen toimittaminen. Näin järjestelmää yhdenmukaistetaan ja tuontivalvontaa parannetaan.
LIS-asetuksen muutoksilla muutettiin myös saalistodistuksen ja saateasiakirjojen sisältöä. Muutosten tavoitteena oli parantaa EU:n markkinoille tarkoitettujen kalastustuotteiden jäljitettävyyttä ja valvontaa keräämällä lisätietoja, joita tarvitaan kalastustuotteiden, niihin liittyvän kalastustoiminnan ja kauppavirtojen asianmukaiseen tunnistamiseen.
Toinen tärkeä muutos oli jalostusilmoituksen antamista koskevan vaatimuksen laajentaminen koskemaan myös kalastustuotteita, jotka on jalostettu siinä maassa, joka on kalastusaluksen lippuvaltio. Tarkoituksena oli vahvistaa kaikkien EU:hun tulevien lähetysten jäljitettävyyttä ja varmistaa määrien hallinnoinnin moitteeton toiminta CATCH-järjestelmässä.
Komissiolle on myös siirretty valta antaa sekundaarilainsäädäntöä, jolla täydennetään kalastustuotteiden jäljitettävyyttä ja niiden kuljettamista EU:n markkinoille koskevia asiakirjavaatimuksia.
Vaikka CATCH-järjestelmän käyttö tulee olemaan pakollista vain EU:n toimijoille ja jäsenvaltioiden viranomaisille, myös EU:n ulkopuolisten maiden toimijat ja viranomaiset voivat luoda, validoida ja siirtää saalistodistuksia ja niihin liittyviä asiakirjoja suoraan järjestelmässä.
Saalistodistusjärjestelmän mukaiset EU:n riskien tunnistamisperusteet
LIS-asetuksen muutetun 17 artiklan 3 kohdan perusteella kaikkien jäsenvaltioiden on sovellettava EU:n riskien tunnistamisperusteita tarkistaessaan saalistodistusjärjestelmän mukaista tuontia. Näin varmistetaan entistä johdonmukaisempi toimintatapa saalistodistuksiin liittyvässä tuontivalvonnassa ja hyödynnetään samalla CATCH-järjestelmän automaattista tietojen ristiintarkastusta. Jäsenvaltiot ovat aiemmin voineet käyttää kansallisia riskien tunnistamisperusteita, mikä esti tuontivalvonnan yhdenmukaistamisen.
LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomia maita koskevat lisätoimenpiteet
Yksi LIS-asetuksen muutos liittyy 38 artiklaan, joka koskee yhteistyöhön osallistumattomiin EU:n ulkopuolisiin maihin sovellettavia toimenpiteitä sen jälkeen, kun ne on merkitty LIS-asetuksen 33 artiklassa tarkoitettuun luetteloon. Sen lisäksi, että tällaiset maat eivät saa viedä merikalastustuotteita EU:hun, uusilla toimenpiteillä estetään luetteloon merkittyjen maiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten pääsy EU:n satamiin 11 . Luetteloon merkittyjen maiden lipun alla purjehtivia kalastusaluksia käyttävien tai omistavien EU:n tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien on myös pyydettävä niiden poistamista rekisteristä.
II)Varoittavat seuraamukset
ETT:n suositusten ja seuraamusjärjestelmiä koskevan tutkimuksen jatkotoimena komissio on tehnyt jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä varoittavien seuraamusten soveltamiseksi yhdenmukaisesti ja tehokkaasti. Tämä varmistetaan jatkuvilla tarkastuksilla ja seurannalla. Vuoden 2022 jälkeen komissio on käynnistänyt 15 EU:n pilottihanketta tai muuta jäsenvaltioiden kanssa kirjeenvaihtona toteutettavaa hanketta 12 , jotka koskevat jäsenvaltioiden seuraamusjärjestelmiä. EU:n pilottihankkeista saatavien tulosten perusteella komissio saattaa myöhemmin katsoa tarpeelliseksi toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, joilla puututaan jäsenvaltioissa todettuihin puutteisiin ja varmistetaan, että seuraamusjärjestelmät ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Tällaisia korjaavia toimenpiteitä voivat olla toimintasuunnitelmat, hallinnolliset tutkimukset ja/tai rikkomusmenettelyt.
III)EU:n LIS-saalistodistusjärjestelmän täytäntöönpano
EU on yksi maailman suurimmista kalastustuotteiden tuojista, ja sillä on velvollisuus varmistaa, etteivät LIS-kalastuksesta peräisin olevat tuotteet pääse sen markkinoille.
Yhteensä 93 EU:n ulkopuolista maata on antanut komissiolle tiedoksi maansa viranomaiset, joilla on valtuudet vahvistaa EU:n markkinoille vietäville tuotteille myönnettävissä saalistodistuksissa olevien tietojen todenmukaisuus, jäljempänä ’toimivaltaiset viranomaiset’. Vuosina 2020–2021 jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille toimitettiin tuontia varten noin 400 000 saalistodistusta ja 59 000 jalostusilmoitusta 13 . Kertomuksen kattavalla jaksolla 93:n kalastustuotteiden lähetyksen tuonti EU:n markkinoille kiellettiin LIS-saalistodistusjärjestelmän puitteissa 14 .
ETT:n erityiskertomuksessa tarkasteltiin laittomien kalastustuotteiden EU:hun tuonnin estämiseen tarkoitettujen valvontajärjestelmien tehokkuutta. Komissiolle suositeltiin, että se jatkaa saalistodistusjärjestelmän digitalisointia, pyrkii riskien tunnistamisperusteiden yhdenmukaiseen käyttöön ja seuraa jäsenvaltioiden tekemien tarkastusten laajuutta ja laatua sekä toteuttaa tarvittavat toimet. Muutetussa LIS-asetuksessa otetaan huomioon digitalisaatiota ja riskien tunnistamisperusteiden yhdenmukaista käyttöä koskevat suositukset.
Jotta LIS-asetuksen muutokset voidaan ottaa huomioon, komissio teki vuosina 2020–2023 yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa CATCH-järjestelmän parantamiseksi teknisesti. Lisäksi yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston, jäljempänä ’EFCA’, kanssa määritettiin tietojen ristiintarkastuksiin perustuvia automaattisia ennakkovaroituksia, jollaisia on annettu jo useita.
LIS-asetuksen tarkistetuissa säännöksissä viitataan CATCH-järjestelmän ja EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön yhteentoimivuuteen. Yhdennetty palveluympäristö perustettiin asetuksella (EU) 2022/2399 15 kalastustuotteiden yleisten tuontimenettelyjen ja tuontivalvonnan helpottamiseksi. Komissio on varmistanut rahoituksen tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja kartoittaa parhaillaan tulevan järjestelmän teknisiä eritelmiä. Yhteentoimivuus olisi saavutettava 10. tammikuuta 2028 mennessä. Sillä helpotetaan tuontimenettelyjä ja kalastustuotteiden valvontaa LIS-politiikassa edellytettyä enemmän.
Helpottaakseen edelleen jäsenvaltioiden riskinhallintaa komissio tarkastelee uudelleen EU:n riskien tunnistamisperusteita 16 ennen uusien säännösten voimaantuloa ja ottaa huomioon CATCH-järjestelmän tilastolliset ominaisuudet.
Jäsenvaltioiden ja EFCAn kanssa käytyjen keskustelujen perusteella komissio korvasi EU:n toimijoille ja viranomaisille tarkoitetun käyttäjien käsikirjan usein esitetyt kysymykset -osiolla 17 , joka on julkaistu meri- ja kalastusasioiden pääosaston verkkosivustolla. Tällä pyritään siihen, että kaikki sidosryhmät saalistodistusjärjestelmää yhdenmukaisesti.
Komissio on lisäksi laatinut yhteistyössä EFCAn ja jäsenvaltioiden kanssa ohjeasiakirjan yhteisestä toimintatavasta nykyisen saalistodistusjärjestelmän mukaisissa tarkastuksissa ja tarkistuksissa sekä ohjeasiakirjan, joka sisältää lisätietoja CATCH-järjestelmän tulevasta pakollisesta käytöstä jäsenvaltioissa 18 .
ETT:n erityiskertomuksessa annettiin suositus jäsenvaltioiden tekemien tarkastusten ja tarkistusten laajuuden ja laadun seurannasta. Sen mukaisesti komissio tarkisti kyselylomaketta, jota jäsenvaltiot käyttävät LIS-asetuksen täytäntöönpanoa koskevissa kaksivuotiskertomuksissa 19 . Lisäksi komissio on tarkastellut kattavasti tietoja 20 , jotka jäsenvaltiot ovat antaneet saalistodistusjärjestelmän täytäntöönpanosta kaksivuotiskertomuksissaan. Komissio päättää asianmukaisista jatkotoimista kautta 2022–2023 koskevien tietojen perusteella.
Saalistodistusjärjestelmää koskevien tietojen lisäksi jäsenvaltioiden kaksivuotiskertomuksissa esitetään komissiolle tiedot satamatarkastusten tuloksista ja EU:n ulkopuolisista kalastusaluksista suoraan puretuista kalastustuotteista ja niiden jälleenlaivauksesta 21 . Vuosina 2020–2021 noin 6 000 EU:n ulkopuolista alusta purki kalastustuotteita EU:n satamissa. Jäsenvaltiot tarkastivat niistä 1 004.
IV)LIS-kalastukseen osallistuvat tai sitä tukevat kansalaiset
Komissio on analysoinut perusteellisesti kansallisia oikeudellisia kehyksiä ja täytäntöönpanotoimenpiteitä, joita jäsenvaltioissa sovelletaan LIS-kalastukseen osallistuviin tai sitä tukeviin EU:n kansalaisiin. Analyysi osoitti, että LIS-asetuksen 39 ja 40 artiklassa säädettyjä velvoitteita ei otettu yhtenäisesti huomioon jäsenvaltioiden kansallisessa oikeusjärjestyksessä. Vuosina 2017–2021 jäsenvaltiot havaitsivat 51 tapausta, joissa EU:n kansalaiset olivat osallistuneet LIS-kalastukseen tai tukeneet sitä, määräsivät seuraamuksia 47:lle EU:n kansalaiselle ja epäsivät 79:ltä EU:n kansalaiselta EU:n tai julkisen rahoituksen 22 . Lisäksi keskinäisen avunannon avulla havaittiin 96 tapausta, joissa EU:n kansalainen osallistui LIS-kalastukseen tai tuki sitä, ja jäsenvaltiot vaihtoivat tästä aiheesta tietoja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa 86 tapauksessa 23 .
V)Keskinäinen avunanto
Komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa LIS-kalastustoimien havaitsemiseksi, ehkäisemiseksi ja estämiseksi muun muassa analysoimalla ilmoituksia EU:n ulkopuolisten alusten niiden vesillä harjoittamasta epäillystä LIS-kalastuksesta 24 .
LIS-asetuksen 51 artiklalla perustetulla keskinäisen avunannon järjestelmällä helpotetaan jäsenvaltioiden, komission ja EU:n ulkopuolisten maiden välistä yhteistyötä. Järjestelmällä voidaan varmistaa, että LIS-kalastusta tutkitaan ja siitä rangaistaan asianmukaisesti. Sen avulla on voitu vaihtaa jatkuvasti tietoja muun muassa ennakkovaroituksista, hankituista tiedoista ja epäiltyjä LIS-kalastustoimia koskevien tutkimusten tuloksista. Vuosina 2020–2023 komissio antoi 61 ennakkovaroitusta, joilla se pyysi jäsenvaltioilta tietoja, ilmoitti mahdollisista riskialueista ja antoi ohjeita tuonnin tarkistamisesta. Aktiivisen keskinäisen avunannon avulla on pystytty estämään LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden tuontia.
VI)LIS-alusluettelo
Komissio hyväksyy vuosittain alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen luetteloihin perustuvan päivitetyn EU:n LIS-alusluettelon 25 . Komissio myös osallistuu aktiivisesti alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen LIS-alusluetteloiden laatimiseen saamiensa tietojen, omien tutkimustensa ja arviointiensa pohjalta.
b)Kansainvälinen LIS-hallintokehys
Koska LIS-kalastuksen vaikutukset ovat maailmanlaajuiset, EU korostaa voimakkaasti jatkuvaa yhteistyötä ja kaikkien kumppaneiden sitoutumista ennakoiviin ja tiukkoihin toimiin kansainvälisellä, alueellisella ja kansallisella tasolla. LIS-kalastus on myös yksi tarkistetussa EU:n merellisessä turvallisuusstrategiassa 26 yksilöidyistä haasteista, ja siihen liittyvässä toimintasuunnitelmassa esitetään LIS-kalastusta koskevia vastatoimia. Kertomuksen kattavan jakson aikana komissio jatkoi aktiivista yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja teki kahdenvälistä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa LIS-kalastusta koskevien vuoropuhelujen ja LIS-työryhmien sekä alueellisten ja monenvälisten yhteistyökehysten puitteissa.
I)Kahdenvälinen yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa
Komissio pitää jatkuvasti yhteyttä useisiin EU:n ulkopuolistiin maihin ja tukee niitä niiden kalastuksenvalvontajärjestelmien perusteellisten uudistusten toteuttamisessa. Huolimatta covid-19-pandemian aiheuttamista matkustusrajoituksista komissio teki kertomuksen kattavan jakson aikana tarkastuskäyntejä sellaisiin EU:n ulkopuolisiin maihin, jotka tekevät EU:n kanssa LIS-asetuksen mukaista aktiivista yhteistyötä, ja kävi niiden kanssa videoneuvotteluja (yhteensä yli 30). Lisäksi kyseisellä ajanjaksolla pidettiin 17 LIS-työryhmien kokousta.
Poliittinen sitoutuminen uudistuksiin on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi pyrittäessä saattamaan kalastuksenvalvontajärjestelmät kansainvälisten ja alueellisten velvoitteiden mukaisiksi. Yleisesti ottaen EU:n ulkopuoliset maat, joiden kanssa komissio tekee yhteistyötä, ovat osoittaneet vahvaa poliittista tahtoa torjua LIS-kalastusta ja korjata yhdessä havaitut puutteet. Kokemus on osoittanut, että johdonmukaisella poliittisella johtajuudella ja ohjauksella voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia kalastusta koskevien sääntöjen noudattamisessa.
·LIS-kalastusta koskevat vuoropuhelut
LIS-kalastusta koskevat vuoropuhelut EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ovat yksi keskeinen osa LIS-asetusta. Komission päätös aloittaa LIS-kalastusta koskeva vuoropuhelu EU:n ulkopuolisen maan kanssa riippuu useista indikaattoreista, joilla arvioidaan, noudattaako kyseinen maa lippu-, rannikko-, satama- ja markkinavaltiona kansainvälisiä velvoitteitaan, sekä sitä, kuinka suuri LIS-kalastuksen riski kyseisessä maassa on.
LIS-asetuksella perustettiin ”kortinantojärjestelmä”, jolla komissio voi ilmoittaa EU:n ulkopuoliselle maalle riskistä, että tämä todetaan LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi (toteamista edeltävä menettely tai ”keltainen kortti”) 27 . Tällöin komissio käynnistää keltaisen kortin saaneen maan kanssa virallisen LIS-kalastusta koskevan vuoropuhelun ja aloittaa yhteistyön toimintasuunnitelman pohjalta.
Vuoden 2020 lopun jälkeen keltainen kortti on poistettu yhdeltä maalta sen toteutettua merkittäviä uudistuksia kalatalousalalla. Tänä aikana on annettu yhdeksän keltaista korttia, joilla on aloitettu virallinen vuoropuhelu havaittujen puutteiden korjaamiseksi 28 .
Jos keltaisen kortin saanut maa ei korjaa puutteita ja laiminlyö siten kansainväliset velvoitteensa, komissio voi todeta sen LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi (”punainen kortti”) 29 . Toisin kuin keltainen kortti, johon ei liity seuraamuksia, tämä menettely johtaa vakaviin seurauksiin, kuten kauppakieltoihin. Jäsenvaltioiden on kiellettävä kyseisen yhteistyöhön osallistumattoman maan lipun alla purjehtivien alusten pyytämien luonnonvaraisten merikalastustuotteiden maahantuonti.
Kun maa on todettu yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi, komissio ehdottaa neuvostolle sen sisällyttämistä yhteistyöhön osallistumattomien EU:n ulkopuolisten maiden luetteloon, jäljempänä ’luetteloon merkityt maat’. Tällainen luetteloon merkitseminen sisältää tuontikieltoja pidemmälle meneviä toimenpiteitä. Niillä esimerkiksi kielletään EU:n toimijoita ostamasta kalastusaluksia näistä maista tai siirtämästä aluksia purjehtimaan tällaisen maan lipun alla sekä kielletään EU:n kalastusalusten vienti, yksityiset kauppasopimukset EU:n kansalaisten kanssa ja yhteiset kalastustoimet EU:n alusten kanssa. Toimenpiteet tulivat voimaan 9. tammikuuta 2024. Niissä kielletään luetteloon merkittyjen maiden kalastusaluksia käyttämästä EU:n satamia ja EU:n kansalaisia omistamasta, käyttämästä tai hallinnoimasta näiden maiden lipun alla purjehtivia kalastusaluksia.
Vuoden 2020 lopun jälkeen on annettu kaksi punaista korttia, ja kyseiset maat on sisällytetty neuvoston luetteloon LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomista EU:n ulkopuolisista maista 30 .
LIS-kalastusta koskeva vuoropuhelu on tarjonnut maille puitteet kansallisten oikeudellisten kehystensä parantamiseen ja niiden sovittamiseen kansainvälisiin velvoitteisiin lippu-, rannikko-, satama- ja markkinavaltiona. Lisäksi asianomaiset EU:n ulkopuoliset maat ovat pyrkineet parantamaan seuranta-, valvonta- ja tarkkailujärjestelmiään sekä niiden lipun alla purjehtivien alusten että niiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä kalastavien ulkomaisten alusten osalta. Tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset ovat myös osa LIS-kalastusta koskevien vuoropuhelujen avulla toteutettuja uudistuksia, joiden ansiosta EU:n ulkopuoliset maat ovat voineet panna tehokkaasti täytäntöön kansallisen lainsäädäntönsä ja torjua LIS-kalastusta.
·LIS-työryhmät EU:n ulkopuolisten maiden kanssa
Merkittävien kalastusmaiden kanssa on perustettu useita kahdenvälisiä LIS-työryhmiä. Ne kokoontuvat vähintään kerran vuodessa ja tarjoavat foorumin, jossa annetaan säännöllisesti ajantasaista tietoa kalastuksenvalvonnan uusista kehityssuuntauksista sekä vaihdetaan parhaita käytäntöjä ja kokemuksia, joita on saatu kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanosta. Niissä annetaan ajantasaisia tietoja myös saaliiden dokumentointijärjestelyistä, alueellisista kalastuksenhoitojärjestöistä ja kauppavirroista.
Edellisen kertomuksen kattavan jakson jälkeen komissio on jatkanut yhteistyötään tällaisissa työryhmissä Amerikan yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Korean tasavallan, Taiwanin ja Thaimaan kanssa.
·Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen vaikutukset
Yhdistyneestä kuningaskunnasta tuli 1. tammikuuta 2021 LIS-asetuksessa tarkoitettu EU:n ulkopuolinen maa. Komissio varmisti, että asiasta ilmoitettiin jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille hyvissä ajoin, jotta ne voivat vahvistaa kalastustuotteiden Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuvaa vientiä varten annettavat saalistodistukset, ja teki yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten kanssa varmistaakseen kalastustuotteiden kauppavirtojen jatkumisen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Komissio antoi jäsenvaltioille säännöllisesti tukea täytäntöönpano-ongelmien välttämiseksi.
Erosopimukseen 31 kuuluvan Windsorin puitteiston 32 määräysten perusteella LIS-asetusta sovelletaan myös Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta. Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanossa esiin tulleiden haasteiden osalta komissio ja Yhdistynyt kuningaskunta pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen kattavasta yhteisten ratkaisujen kokonaisuudesta, jonka tarkoituksena on ratkaista kansalaisten ja yritysten kohtaamat käytännön haasteet Pohjois-Irlannissa ja tarjota niihin pysyvää varmuutta ja ennustettavuutta. Tämän seurauksena kalastustuotteita voidaan viedä Isosta-Britanniasta Pohjois-Irlantiin loppukulutusta varten maatalouselintarvikkeiden vähittäiskauppaan sovellettavien uusien yksinkertaistettujen sertifiointi-, merkintä- ja valvontavaatimusten mukaisesti.
·Kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset (kalastuskumppanuussopimukset)
Vuoden 2023 lopussa EU:lla oli Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueen kumppanimaiden kanssa voimassa 20 kalastuskumppanuussopimusta 33 , joista 14 sisältää aktiivisia pöytäkirjoja kalastustoiminnan mahdollistamiseksi. Kalastuskumppanuussopimusten alakohtaisella tuella edistetään LIS-politiikan tavoitteita valmiuksien kehittämisohjelmien ja koulutuksen avulla sekä pyrkimällä kehittämään valvontajärjestelmiä ja varmistamaan niiden moitteeton toiminta. Tällä on myönteinen vaikutus myös LIS-kalastuksen torjuntaan.
Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisen ulottuvuuden kanssa, komissio ehdottaa, että kaikki LIS-asetuksen 38 artiklan mukaiseen neuvoston luetteloon merkittyjen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehdyt kalastuskumppanuussopimukset irtisanotaan.
II)Alueellinen ja monenkeskinen yhteistyö
Yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisen ulottuvuuden mukaisesti EU edistää alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä LIS-kalastuksen vastaisia toimenpiteitä, jotka perustuvat EU:n periaatteisiin ja standardeihin. Keskeisiä ovat EU:n toimet, joilla tuetaan ja päivitetään LIS-alusten ristiinluettelointia alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä ja toteutetaan luettelointi sekä säännökset seuraamusten määräämiseksi LIS-kalastukseen osallistuville kansalaisille. LIS-alusten ristiinluetteloinnilla luodaan ainutlaatuinen maailmanlaajuinen järjestelmä, joka estää aluksia hyödyntämästä laittomasti samanaikaisesti erilaisia tai koordinoimattomia sääntelyjärjestelmiä.
Mitä tulee satamavaltion toimenpiteistä tehdyn FAO:n sopimuksen täytäntöönpanoon, komissio edisti kaikissa ulkoisissa kalastussuhteissaan aktiivisesti sopimuksen ratifiointia ja tehokasta täytäntöönpanoa, myös FAO:lle annettavalla taloudellisella tuella. Komissiolla oli myös aktiivinen rooli jälleenlaivausta koskevien selkeiden vapaaehtoisten suuntaviivojen neuvottelemisessa ja hyväksymisessä FAO:ssa. Lisäksi komissiolla oli keskeinen rooli kalastustukia koskevien WTO:n neuvottelujen päätökseen saattamisessa siltä osin kuin oli kyse LIS-kalastusta edistävien tukien poistamisesta kestävän kehityksen tavoitteen 14.6 mukaisesti.
Kertomuksen kattavalla jaksolla EU oli tärkein rahoittaja FAO:n maailmanlaajuisen valmiuksien kehittämisohjelmassa, jolla autetaan EU:n ulkopuolisia maita panemaan täytäntöön satamavaltion toimenpiteistä tehty sopimus. EU antoi tukea myös Afrikalle ja indopasifiselle alueelle kestävän kalastuksen kehittämisen ja hoidon edistämiseksi. Tämä tarkoittaa toimia, joilla tuetaan niiden valmiuksia torjua LIS-kalastusta. Lisäksi EU osoitti 35 miljoonaa euroa Tyynenmeren AKT-valtioille Tyynenmeren alueen ja Euroopan unionin välisen merikumppanuuden puitteissa, 28 miljoonaa euroa Intian valtameren alueelle ECOFISH-ohjelmasta ja 16,5 miljoonaa euroa Länsi-Afrikan maille Länsi-Afrikan alueellisen kalastuksenhoidon parantamista koskevasta ohjelmasta.
Vuonna 2023 EU liittyi LIS-kalastuksen vastaisen toiminta-allianssin sitoumukseen, joka tarjoaa koordinointifoorumin siihen osallistuville kumppaneille sen varmistamiseksi, että LIS-kalastuksen torjunta pysyy ensisijaisena tavoitteena kansainvälisellä poliittisella tasolla. Sitoumus vastaa EU:n politiikan pääperiaatteita, ja siinä hahmotellaan toimia, joita komissio voi toteuttaa LIS-asetuksen perusteella.
c)Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Tehostaakseen LIS-asetuksen koordinointia ja parantaakseen sen täytäntöönpanoa kaikkialla EU:ssa komissio järjestää säännöllisiä teknisiä kokouksia jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Kokoukset tarjoavat foorumin, jolla voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja keskustella saalistodistusjärjestelmän soveltamisessa esiin tulleista kysymyksistä. Keskustelujen tarkoituksena on varmistaa, että CATCH-järjestelmä on käyttäjäystävällinen ja siinä on kaikki tarvittavat ominaisuudet.
Komissio jatkaa yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa muun muassa tiedottamalla kalatalousvaliokunnalle säännöllisesti LIS-kalastuksen torjunnassa meneillään olevista toimista. Nämä keskustelut auttavat varmistamaan vastuuvelvollisuuden EU:n sisällä, ja ne toteutetaan suljetuin ovin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävien LIS-kalastusta koskevien vuoropuhelujen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.
Komissio jatkaa yhteistyötä myös kansalaisjärjestöjen kanssa LIS-asetuksen täytäntöönpanon tukemiseksi jakamalla LIS-kalastukseen liittyvien tapausten ja LIS-kalastusta koskevan vuoropuhelun kannalta merkityksellisiä tietoja. Komissio on myös yhteydessä YKP:n puitteissa perustettuihin neuvoa-antaviin toimikuntiin ja antaa niille säännöllisesti ajantasaisia tietoja meneillään olevasta CATCH-järjestelmän kehittämisestä ja LIS-kalastusta koskevista vuoropuheluista.
3.LIS-asetuksen täytäntöönpanon keskeiset haasteet
a)EU:n sisällä
Yksi komission suurimmista haasteista on luoda perusta muutetun LIS-asetuksen tehokkaalle täytäntöönpanolle, mikä tarkoittaa erityisesti CATCH-järjestelmän pakollista käyttöä. Järjestelmän on määrä olla toiminnassa 10. tammikuuta 2026. CATCH-järjestelmän mukauttaminen uusiin oikeudellisiin vaatimuksiin on jo aloitettu, ja se on määrä saada päätökseen hyvissä ajoin ennen kyseistä päivämäärää. Näin jäisi aikaa jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden toimivaltaisten viranomaisten koulutukseen, käyttäjän käsikirjan viimeistelyyn, CATCH-järjestelmän käytöstä kiinnostuneiden EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisten yksilöimiseen ja yhteentoimivuuden jatkuvaan kehittämiseen.
Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus uusien oikeudellisten säännösten kanssa, komission asetusta (EY) N:o 1010/2009 34 on tarkistettava. CATCH-järjestelmän toimintaa koskevien sääntöjen vahvistamiseksi olisi annettava uusia säännöksiä.
Komissio on myös jo aloittanut CATCH-järjestelmän yhteenliittämisen EU:n tullialan yhdennettyyn palveluympäristöön, jonka on määrä valmistua 10. tammikuuta 2028 mennessä. Yhteenliittämisellä helpotetaan ja vahvistetaan entisestään EU:hun tuotavien kalastustuotteiden LIS-, tulli- ja terveystarkastusten välistä johdonmukaisuutta.
Komissio seuraa myös tapauksia, joissa jäsenvaltioiden saalistodistusjärjestelmän mukaisessa valvonnassa on havaittu vakavia puutteita, ja antaa jäsenvaltioille edelleen aktiivisesti tukea tuontivalvonnan yhdenmukaistamisessa.
Mitä tulee LIS-asetuksen 39 ja 40 artiklan täytäntöönpanoon LIS-kalastukseen osallistuvien tai sitä tukevien EU:n kansalaisten osalta, komissio jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa yhdenmukaistaakseen ja helpottaakseen käytössä olevia menettelyjä tällaisten kansalaisten tunnistamiseksi ja edistääkseen mahdollisten täytäntöönpanotoimenpiteiden johdonmukaisuutta jäsenvaltioissa.
b)EU:n ulkopuolella
Suurin haaste LIS-asetuksen ulkoisen ulottuvuuden täytäntöönpanossa on edelleen riittävän poliittisen tuen varmistaminen kumppanimaissa, jotta ne voivat mukauttaa kansalliset sääntönsä kansainvälisiin velvoitteisiin ja panna ne tehokkaasti täytäntöön.
Alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä komission haasteena on saada aikaan konsensus LIS-kalastuksen vastaisista toimenpiteistä sopimusosapuolten ja yhteistyötä tekevien ei-sopimuspuolten välille, erityisesti siltä osin kuin on kyse LIS-alusten ristiinluetteloimisesta. Komissio on todennut, että järjestöt, joiden päätöksenteko perustuu yleisesti konsensukseen, vastustavat kalastustoiminnan valvonnan vahvistamista ja kalastusalusten tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevan avoimuuden lisäämistä.
Mukavuuslippujen käyttö voi estää kansainvälisen oikeuden mukaisten lippuvaltion velvollisuuksien hoitamisen. Tämä kysymys on ollut etusijalla komission yhteistyössä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, ja siitä on keskusteltu kahdenvälisesti LIS-kalastusta koskevissa vuoropuheluissa useiden maiden kanssa. Komissio on käynnistänyt tutkimuksen, jossa kartoitetaan tekijöitä, jotka edistävät avoimia rekistereitä tukevien taloudellisten ja julkisten toimijoiden toimintaa. Tutkimuksessa analysoidaan myös avointen rekisterien vaikutuksia EU:n tavoitteisiin ja kansainvälisiin sääntöihin ja kehyksiin keskeisillä politiikan aloilla, joita ovat kalastus, verotusalan hyvä hallintotapa, turvallisuus ja ympäristönsuojelu, sosiaaliset ja työolosuhteet sekä EU:n pakotteiden kiertäminen.
4.Päätelmät
LIS-asetus muodostaa edelleen kattavan ja vaikuttavan kehyksen LIS-kalastuksen torjumiseksi EU:ssa. Tämä saavutetaan estämällä LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden pääsy EU:n markkinoille ja tehostamalla toimia LIS-kalastuksen torjumiseksi maailmanlaajuisesti kahdenvälisen LIS-kalastusta koskevan vuoropuhelumekanismin avulla ja monenvälisillä foorumeilla.
LIS-asetuksen mukaisesta kortinantojärjestelmästä on tullut kansainvälisesti tunnustettu väline, jonka avulla voidaan edistää LIS-kalastuksen torjuntaa ja herättää poliittista kiinnostusta maailmanlaajuisesti.
Nyt onkin tarpeen digitalisoida saalistodistusjärjestelmä ja käyttää sen tarjoamat mahdollisuudet LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden pääsyn estämiseksi EU:n markkinoille. Verkkopohjaisen lähestymistapansa ja huomattavan yhteentoimivuuspotentiaalinsa ansiosta CATCH-järjestelmästä voi muodostua saaliiden dokumentointijärjestelyjen ja kalastustuotteiden kansainvälisten kauppavirtojen digitaaliympäristön viitekohta.
Jotta kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 mukaiset EU:n sitoumukset ja LIS-kalastuksen nollatoleranssi voidaan toteuttaa täysimääräisesti, on EU:n edun mukaista edistää saalistodistusjärjestelmää, kortinantojärjestelmää ja LIS-alusten järjestelmällistä ristiinluetteloimista alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen välillä tehokkaina LIS-kalastuksen torjunnan välineinä. Lisäksi on toteutettava toimia hallinnollisten puutteiden korjaamiseksi alueellisella ja kansallisella tasolla ja EU:n ulkopuolisten maiden valmiuksien parantamiseksi LIS-kalastuksen torjunnassa.
EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1.
Jäsenvaltioiden tiedot, jotka kattavat ajanjaksot 2018–2019 ja 2020–2021.
Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (LIS-asetus) soveltamisesta, COM(2020) 772, 9. joulukuuta 2020, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52020DC0772 .
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640, 11. joulukuuta 2019; vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia, COM(2020) 380, 20. toukokuuta 2020; Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten, COM(2020) 381 final, 20. toukokuuta 2020.
Kestävä tulevaisuus siniselle planeetalle - Yhteinen tiedonanto EU:n kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin ohjelmasta, JOINT(2022) 28 final.
EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81.
EUVL L, 2023/2842, 20.12.2023, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202302842 .
LIS-asetuksen 41–44 artikla.
Säännöksiä sovelletaan niiden voimaantulosta eli 9. tammikuuta 2024 alkaen.
Valvonta-asetuksen 96 artiklan mukaisesti.
LIS-asetuksen 55 artiklan 1 kohta.
LIS-asetuksen 55 artiklan nojalla joka toinen vuosi toimitettavat tiedot vuosien 2020–2021 osalta. Kautta 2022–2023 koskevat tiedot perustuvat LIS-asetuksen 18 artiklan 5 kohdan mukaisiin jäsenvaltioiden ilmoituksiin.
EUVL L 317, 9.12.2022, s. 1.
Komission asetuksen (EY) N:o 1010/2009 31 artikla.
LIS-asetuksen 55 artiklan 1 kohta.
Tarkastelussa arvioidaan kansallisella tason asiaa koskevia säännöksiä, ohjeasiakirjoja, vakiotoimintamenettelyjä, käsikirjoja ja virastojen välisiä yhteistyöjärjestelyjä, joista komissio on tietoinen.
LIS-asetuksen 55 artiklan 1 kohta.
Ks. edellinen alaviite.
Jäsenvaltiot ilmoittivat yli 1 300 havaintoa ulkomaisista kalastusaluksista vuosina 2020–2021. Kolmen jäsenvaltion ilmoittamat havainnot jätettiin kokonaismäärän ulkopuolelle kahdesta syystä. Yksi jäsenvaltio ilmoitti 385 havainnosta täsmentämättä, koskivatko ne EU:n ulkopuolisen maan vai jäsenvaltion aluksia. Kaksi jäsenvaltiota ilmoitti havainnoista, jotka koskivat yksinomaan muiden jäsenvaltioiden aluksia. Tiedot perustuvat LIS-asetuksen 55 artiklan 1 kohdan mukaisesti vuosina 2020–2021 tehtyihin jäsenvaltioiden ilmoituksiin.
EUVL L 181, 18.7.2023, s. 16.
Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle EU:n merellisen turvallisuusstrategian ja sen toimintasuunnitelman päivittämisestä ”Tehokkaammalla EU:n merellisellä turvallisuusstrategialla muuttuvia uhkia vastaan”, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52023JC0008 .
LIS-asetuksen 32 artikla.
LIS-asetuksen 31 ja 33 artikla.
Ks. edellinen alaviite.
EUVL C 384I, 12.11.2019, s. 1.
EUVL L 102, 17.4.2023, s. 87.
https://ec.europa.eu/fisheries/cfp/international/agreements_en .
EUVL L 280, 27.10.2009, s. 5.