Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tuote-eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen

(2023/C 202/13)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄN MUUN KUIN VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

”Parmigiano Reggiano”

EU-nro: PDO-IT-0016-AM06 – 2.12.2021

SAN (X) SMM ( )

1.   Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggiano [Parmigiano Reggiano -juuston tuottajat]

Päätoimipaikka: Via J.F. Kennedy, 18

42124 Reggio Emilia (RE)

ITALIA

P. +39 0522307741

F. +39 0522307748

Sähköposti: staff@parmigianoreggiano.it

Hakijaryhmän Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggiano muodostavat Parmigiano Reggiano -juuston tuottajat. Yhdistys on 14. lokakuuta 2013 annetun maa- ja metsätalous- sekä elintarvikeministeriön asetuksen nro 12511 13 §:n 1 momentin nojalla oikeutettu muutoshakemuksen tekemiseen.

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3.   Tuote-eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee

☐	Tuotteen nimi

☒	Tuotteen kuvaus

☐	Maantieteellinen alue

☐	Alkuperätodisteet

☒	Tuotantomenetelmä

☐	Yhteys maantieteelliseen alkuperään

☒

Merkinnät

☒	Muu: pakkaaminen, lehmien ruokintaa koskevat säännöt

4.   Muutoksen/muutosten tyyppi

☒	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

☐	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jonka yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

5.   Muutos/muutokset

Juustonvalmistusta koskeva normi on jaettu artikloihin jäsentelyn parantamiseksi ja kuulemisten helpottamiseksi. Näin se myös vastaa suojattuja nimityksiä koskevia sääntöjä ja lehmien ruokintaa koskevia sääntöjä, jotka jo olivat artiklamuodossa.

Kohta ”Tuotteen kuvaus”

Juustonvalmistusta koskeva normi

-   1 artikla

Italiankielinen kuorittua tarkoittava ilmaisu on muutettu ensimmäisessä kohdassa sanasta scremato sanaksi decremato.

Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.2 kohtaan.

Aiemmin käytetty termi parzialmente scremato tarkoittaa ”osittain kuorittua”, joka saattaa viitata vaadittuun rasvapitoisuusprosenttiin. Parmigiano Reggiano -juuston valmistukseen kuuluva prosessi, jossa kerma kuoritaan maidon pinnalta, perustuu kuitenkin pikemminkin kokemukseen ja käsityömenetelmään kuin tarkkaan arvoon.

Sana ”lehmät” on muutettu ensimmäisessä kohdassa sanaksi ”lypsylehmät”.

Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.2 ja 3.3 kohtaan.

Tavoitteena on yhdenmukaistaa terminologia lehmien ruokintaa koskevien sääntöjen 1 artiklan kanssa. Siinä lypsykarjalla tarkoitetaan kaikkia lypsy- ja umpilehmiä sekä hiehoja kuudennesta tiineyskuukaudesta alkaen.

Ensimmäisessä kohdassa oleva seuraava virke: Maitoa ei saa käsitellä lämmöllä, ja lisäaineiden käyttö on kielletty.

on muutettu muotoon:

Maitoa ei saa käsitellä lämmöllä eikä fysikaalisesti tai mekaanisesti, kuten sentrifugoimalla, baktofugoinnilla tai mikrosuodatuksella, ja lisäaineiden käyttö on kielletty.

Tämä muutos on osittain sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.2 kohtaan.

Muutoksella selvennetään, että maitoa ei saa käsitellä lämmöllä, fysikaalisesti eikä mekaanisesti, mainitsemalla nimenomaisesti myös fysikaalinen ja mekaaninen käsittely ja antamalla joitakin esimerkkejä kielletyistä prosesseista. Näin korostetaan, että käytettävän maidon on oltava raakaa ja käsittelemätöntä.

-   4 artikla

Ensimmäisessä kohdassa:

—

Seuraava virke: Sen ominaisuudet ovat seuraavat: on muutettu muotoon: Parmigiano Reggiano -juustoa ei saa käsitellä millään sellaisella tavalla, joka heikentää sen kemiallisia, fyysisiä tai aistinvaraisia ominaisuuksia, ja sen ominaisuudet ovat seuraavat: Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.2 kohtaan.

Suullisia tai graafisia viittauksia suojattuun alkuperänimitykseen ”Parmigiano Reggiano” tai suojattuun nimeen ”Parmesan” (yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 26.2.2008 asiassa C-132/05) käytetään monien markkinoilla (erityisesti EU:ssa) olevien esipakattujen yhdistelmätuotteiden, valmisteiden ja jalostettujen tuotteiden merkinnöissä, esittelyissä ja mainonnassa. Tällaisten viittausten käyttö on lisääntynyt merkittävästi, mikä johtuu nimen ”Parmigiano Reggiano” (tai ”Parmesan”) maineesta ja siitä, että Parmigiano Reggiano -juusto on monipuolinen ainesosa, jota voidaan käyttää monissa elintarvikevalmisteissa. Näihin tuotteisiin liittyy usein monia ongelmia erityisesti, koska ainesosa, josta käytetään nimitystä ”Parmigiano Reggiano” tai ”Parmesan”, ei tosiasiassa ole Parmigiano Reggiano -juustoa, vaan se on Parmigiano Reggiano -juustosta valmistettu puolivalmiste, jolla ei enää ole tuote-eritelmässä vaadittuja ominaisuuksia. Tämä johtuu juustolle tehdyistä erityisistä käsittelyistä, kuten kuivaamisesta, pakastekuivaamisesta tai muiden ainesosien kanssa sekoittamisesta.

On estettävä Parmigiano Reggiano -juuston maineen hyväksikäyttö, jossa nimen käytön yksinomaisena tarkoituksena on lisätä sellaisen lopullisen elintarvikkeen arvoa, joka sisältää Parmigiano Reggiano -juustosta valmistetun puolivalmisteen. Voimassa olevilla säännöillä on kuitenkin ollut EU:n markkinoilla vaikeuksia lopettaa tämä SAN-merkinnän ”Parmigiano Reggiano” tai suojatun nimen ”Parmesan” käyttö sellaisissa Parmigiano Reggiano -juustosta valmistetuissa tuotteissa, jotka eivät täytä tuote-eritelmän vaatimuksia. Siksi tekstissä todetaan nyt nimenomaisesti, että Parmigiano Reggiano -juustolle ei saa tehdä minkäänlaista sen kemiallisia, fyysisiä tai aistinvaraisia ominaisuuksia heikentävää käsittelyä. Tavoitteena on selventää, ettei tällaisilla käsittelyillä aikaansaadusta tuotteesta saa enää käyttää nimitystä ”Parmigiano Reggiano (SAN)”.

Tällä muutoksella pyritään puuttumaan edellä kuvattujen ongelmien ratkaisemisessa havaittuihin erityisiin vaikeuksiin, jotka johtuvat siitä, ettei Parmigiano Reggiano (SAN) -juuston tuote-eritelmässä ole selkeää säännöstä asiasta. Muutos on välttämätön, koska Parmigiano Reggiano (SAN) -nimeä käytetään tuotteen maineen vuoksi useisiin sääntöjenvastaisiin tarkoituksiin EU:n markkinoilla. Muutoksen tarkoituksena on näin ollen auttaa varmistamaan, että Parmigiano Reggiano (SAN) -juuston aitous ja maine suojataan EU:n markkinoilla.

Parmigiano Reggiano -juuston ominaisuuksiin on tehty ensimmäisessä kohdassa muutoksia:

—	Seuraava virke: tahkojen tasaisten pintojen halkaisija on 35–45 cm ja korkeus 20–26 cm on muutettu muotoon: tahkojen tasaisten pintojen halkaisija on 35–43 cm ja korkeus 20–26 cm

—	Seuraava virke: ulkonäkö: luonnonoljen värinen kuori on muutettu muotoon: kuoren väri: luonnonoljen värinen, voi muuttua ajan kuluessa Nämä muutokset on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.2 kohtaan.

Juustotahkojen paino oli vuosikausia keskimäärin noin 40 kg, mikä tarkoitti, että tasaisten pintojen halkaisija oli noin 40 cm. Arvot olivat harvoin edes lähellä enimmäiskokoa. Viime vuosina on kuitenkin vähitellen alettu valmistaa yhä suurempia juustoja, jotka ovat joissakin tapauksissa lähellä suurinta sallittua halkaisijaa (45 cm). Vaikka tällaiset juustotahkot ovat tuote-eritelmässä vahvistettujen raja-arvojen mukaisia, enimmäismittojen mukaiset juustot voivat painaa noin 50 kg. Tämä aiheuttaa vakavia ongelmia niiden siirtämisessä, puhdistamisessa ja paloittelussa, koska näihin prosesseihin käytettävät koneet on yleensä suunniteltu keskimääräisten mittojen mukaan. Siksi tasaisten pintojen halkaisijan enimmäiskokoa on pienennetty 45 cm:stä 43 cm:iin. Tämän tarkoituksena on ehkäistä tällaisissa toiminnoissa kohdattavat ongelmat, jotka johtuvat siitä, että valmistettujen juustojen halkaisija on lähellä tuote-eritelmässä nykyisin sallittua enimmäiskokoa. Muutoksella pienennetään Parmigiano Reggiano -juustotahkon painoa noin 4 kg. Tämä ei vaikuta juustotahkon laatuominaisuuksiin, mutta sen kokonaispaino pienenee noin 46 kg:aan.

Vaikka kuori on yleensä luonnonoljen värinen, kypsytyksen aikana vallitsevien ympäristöolojen (kosteus, lämpötila) ja juustojen puhdistamiseen käytettyjen tekniikkojen vaihtelu sekä puhdistamistiheys voivat aiheuttaa vaihtelua kuoren värissä 12 kuukauden vähimmäiskypsytysajan aikana. Väri ei siis välttämättä ole tasalaatuinen, vaan siinä voi olla vaihtelua luonnollisista syistä. Tätä selvennetään muutoksella.

Seuraava teksti on lisätty toiseksi kohdaksi: Juuston rakenteeseen liittyvien ominaisuuksien suhteen olisi viitattava suojattuja nimityksiä koskevissa säännöissä määriteltyihin tuoteluokkiin.

Tuote-eritelmän johdonmukaisuuden varmistamiseksi tekstissä todetaan nyt, että juustonvalmistusta koskevan normin 5 artiklassa kuvailtujen ja esitettyjen Parmigiano Reggiano -juuston ominaisuuksien lisäksi on otettava huomioon tuote-eritelmän suojattuja nimityksiä koskevissa säännöissä ja erityisesti Tuoteluokat-liitteessä määritellyt ja luokitellut rakenteeseen liittyvät ominaisuudet.

-   5 artikla

Ensimmäinen kohta: Raastettu Parmigiano Reggiano -juusto ja palat (kuorineen tai ilman kuorta) on pakattava alkuperäalueella laadun, jäljitettävyyden ja valvonnan takaamiseksi.

on muutettu muotoon:

Raastettu Parmigiano Reggiano -juusto ja palat (kuorineen tai ilman kuorta) on raastettava, paloiteltava ja sen jälkeen pakattava alkuperäalueella laadun, jäljitettävyyden ja valvonnan takaamiseksi.

Tätä kohtaa on muutettu vastaamaan yhtenäisen asiakirjan 3.5 kohdan toisessa kohdassa jo käytettyjä termejä.

Kolmas kohta: Kuten 4. marraskuuta 1991 annetussa Presidenza del Consiglion (Italian valtioneuvoston puheenjohtajan) asetuksessa vahvistetaan, alkuperänimitystä ”Parmigiano Reggiano” voidaan käyttää myös raastetusta juustosta, joka on peräisin yksinomaan kyseisen alkuperänimityksen vaatimukset täyttävästä kokonaisesta juustosta, edellyttäen, että raastaminen tapahtuu juustonvalmistusalueella ja raastettu juusto pakataan välittömästi käsittelemättä sitä millään tavalla ja lisäämättä siihen mitään ainetta, joka voi muuttaa sen säilyvyysaikaa tai alkuperäisiä aistinvaraisia ominaisuuksia.

on muutettu muotoon:

Kuten 4. marraskuuta 1991 annetussa Presidenza del Consiglion (Italian valtioneuvoston puheenjohtajan) asetuksessa vahvistetaan, alkuperänimitystä ”Parmigiano Reggiano” voidaan käyttää myös raastetusta juustosta, joka on peräisin yksinomaan kyseisen alkuperänimityksen vaatimukset täyttävästä kokonaisesta juustosta, edellyttäen, että raastaminen tapahtuu juustonvalmistusalueella ja raastettu juusto pakataan välittömästi käsittelemättä sitä millään tavalla ja lisäämättä siihen mitään ainetta.

Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.5 kohtaan.

Raastetun Parmigiano Reggiano -juuston pakkaamista käsittelevässä tekstissä lause ”lisäämättä siihen mitään ainetta, joka voi muuttaa sen säilyvyysaikaa tai alkuperäisiä aistinvaraisia ominaisuuksia” on muutettu muotoon ”lisäämättä siihen mitään ainetta”. Uudelleenmuotoilun tavoitteena on tehdä täysin selväksi, että lisäämiskielto koskee kaikkia aineita.

Lisätään uusi kohta seuraavasti: Leikkuujäämien käyttö on kuitenkin sallittua edellä määritettyjen ehtojen mukaisesti.

Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.5 kohtaan.

Tekstissä todetaan nyt nimenomaisesti, että raastettuun Parmigiano Reggiano -juustoon voidaan käyttää kokonaisten juustojen lisäksi niin kutsuttuja leikkuujäämiä.

Markkinat ovat vuosien mittaan kehittyneet vaihtelevien kuluttajavaatimusten mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että markkinoilla on nykyään saatavilla paljon enemmän paloitellun Parmigiano Reggiano -juuston pakkausmuotoja ja tyyppejä. Siinä missä aiemmin 1 kg oli lähes ainoa saatavilla oleva annoskoko, kuluttajien muuttuneiden tapojen vuoksi nykyään on kysyntää yhä pienemmille pakkausmuodoille (esimerkiksi kiinteä paino 150/200 g, kuorettomat pienet snack-palat). Näiden pakkausmuotojen valmistaminen Parmigiano Reggiano -juustoista tuottaa paljon enemmän ylijääviä osia (esimerkiksi juustotahkojen tasaiset pinnat, tahkon keskellä oleva ydinosa tai kiinteää painoa suuremmat tai pienemmät palat).

Näitä ylijääviä osia, joita kutsutaan leikkuujäämiksi, ei pakata paloiksi, vaan valvontajärjestelmään kuuluvat toimijat käyttävät ne uudelleen muiden pakkausmuotojen, erityisesti raastetun Parmigiano Reggiano -juuston, valmistukseen 8 artiklan mukaisesti. Tämän muutoksen tarkoituksena oli näin ollen selventää, että raastettu juusto voi olla peräisin paitsi kokonaisista juustoista myös leikkuujäämistä.

Viidennessä kohdassa on tehty muutoksia raastetun Parmigiano Reggiano -juuston ominaisuuksiin:

—	Seuraava virke: kuorta on enintään 18 prosenttia on muutettu muotoon: — kuorta on enintään 18 painoprosenttia

—

Seuraava virke: niiden ulkonäkö on homogeeninen ja ei-jauhemainen, ja partikkeleja, joiden halkaisija on alle 0,5 mm, on enintään 25 prosenttia koko tuotteesta. on muutettu muotoon: — niiden ulkonäkö on homogeeninen ja ei-jauhemainen, ja partikkeleja, joiden halkaisija on alle 0,5 mm, on enintään 35 prosenttia koko tuotteesta.

Ensimmäinen näistä muutoksista on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.5 kohtaan.

Muuttamalla ilmaisu ”prosenttia” ilmaisuksi ”painoprosenttia” on tarkoitus määritellä, miten tämä prosenttiosuus lasketaan.

Tämä raastetussa juustossa olevien hienorakeisten partikkelien määrää koskeva raja-arvo ei ole tuotteen laatuparametri. Se otettiin alun perin käyttöön vuosia sitten, koska riskinä oli, että toimijat valmistavat raastetun Parmigiano Reggiano (SAN) -juuston osittain tai kokonaan kuivatusta juustosta (joka on tavallisesti hienorakeista ja jauhemaista). Siksi partikkeleille, joiden halkaisija on alle 0,5 mm, määritettiin raja-arvo.

Partikkelin koko vaihtelee paljon, koska se riippuu useista tekijöistä (mm. kosteus, kypsytys, raastimen tyyppi ja raastamisessa käytetty paine).

Markkinat ja tuotantoteknologia ovat kehittyneet viime vuosina. Toimijoilta toivotaan yhä hienorakeisempaa ja homogeenisempaa raastettua juustoa erityisesti, kun se on määrä sekoittaa muiden aineiden kanssa. Lisäksi pidempään (30 kuukautta ja enemmän) kypsytetystä juustosta ja pienistä pakkausmuodoista (suupalan kokoiset kuutiot ja pienet palat) on tullut yhä suositumpia. Näiden pienten pakkausmuotojen valmistamisesta syntyy paljon ylijäämäjuustoa (myös pienikokoisia ylijääviä osia), joka kuivaa herkemmin ja on entistä kestävämpää, kun raastettava juusto on pitkään kypsytettyä. Tämä tarkoittaa, että partikkelikoko on pienempi, vaikka juustoon kohdistettava paine pysyy samana. Siksi halkaisijaltaan alle 0,5 mm:n kokoisten partikkelien prosenttiosuus muutetaan enintään 25 prosentista enintään 35 prosenttiin. Se vastaa tarkemmin nykyisin tuotettavaa raastettua Parmigiano Reggiano -juustoa vaarantamatta sen laatuominaisuuksia.

–   7 artikla

Lisätään uusi kohta seuraavasti: Ylijääneitä Parmigiano Reggiano -juuston osia, joita valvontajärjestelmään kuuluvat toimijat käyttävät muiden pakkausmuotojen valmistamiseen, kutsutaan ”leikkuujäämiksi”.

Tämä viimeinen muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.5 kohtaan.

Käsite ”leikkuujäämät” selitetään, kuten jo 5 artiklan yhteydessä, ja samoista syistä.

Kohta ”Tuotantomenetelmä”

Juustonvalmistusta koskeva normi

-   3 artikla

Kolmannesta kohdasta on poistettu seuraava sääntö: Maidolle ei saa tehdä sentrifugointiprosesseja. Kohta on siirretty 1 artiklaan ja muotoiltu uudelleen seuraavasti: Maitoa ei saa käsitellä lämmöllä eikä fysikaalisesti tai mekaanisesti, kuten sentrifugoimalla [...]. Syyt tähän muutokseen on esitetty Tuotteen kuvaus -kohdan 1 artiklaan tehdyn muutoksen yhteydessä.

Viides kohta: Iltamaito kuoritaan osittain pinnalta [italiankielinen termi scremato] antamalla kerman nousta luonnollisesti pintaan päältä avoimissa terässäiliöissä. Kun aamumaito toimitetaan juustolaan, se sekoitetaan edelliseltä illalta peräisin olevan, osittain pinnalta kuoritun [scremato] maidon kanssa. Se voidaan myös kuoria osittain pinnalta [scrematura] antamalla kerman nousta luonnollisesti pintaan.

on muutettu muotoon:

Iltamaito kuoritaan osittain pinnalta [italiankielinen termi decremato] antamalla kerman nousta luonnollisesti pintaan avoimissa terässäiliöissä, joissa ilma vaihtuu luonnollisesti. Kun aamumaito toimitetaan juustolaan, se sekoitetaan edelliseltä illalta peräisin olevan, osittain pinnalta kuoritun [decremato] maidon kanssa. Se voidaan myös kuoria osittain pinnalta [decrematura] antamalla kerman nousta luonnollisesti pintaan.

Yhtenäisen asiakirjan 3.4 kohdassa sanan ”illalta” eteen on lisätty sana ”edelliseltä” selkeyden vuoksi.

Säiliöt olivat perinteisesti avoimia kattiloita, joihin maito jätettiin lepäämään, jotta kerma nousisi pintaan. Vuosien mittaan on kehitetty uutta teknologiaa, jotta on voitu vähentää tilaa ja tehdä laitoksista puhtaampia ja tehokkaampia. Samalla nämä säiliöt on korvattu monitasoisilla laitteilla, joissa on avattavat kannet. Siksi terässäiliöiden kuvauksessa ollut ilmaisu ”päältä avoimissa” on muutettu muotoon ”avoimissa [...] joissa ilma vaihtuu luonnollisesti”.

Italiankieliset kuorittua maitoa ja kuorimisprosessia tarkoittavat termit scremato ja scrematura on muutettu termeiksi decremato ja decrematura kohdan Tuotteen kuvaus 1 artiklaan tehdyn muutoksen mukaisesti.

Tämä viimeinen muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.4 kohtaan.

Kuudes kohta: Maidon rasvan ja kaseiinin suhde lämmityskattilassa, laskettuna tietyn päivän tuotannon kaikkien kattilaerien painotettuna keskiarvona, ei saa ylittää 1,1 + 12:ta prosenttia.

on muutettu muotoon:

Maidon rasvan ja kaseiinin suhde lämmityskattilassa, laskettuna tietyn päivän tuotannon kaikkien kattilaerien painotettuna keskiarvona, ei saa ylittää 1,10 + 10:tä prosenttia.

Tämä viimeinen muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.4 kohtaan.

Rasvan ja kaseiinin suhdetta on tarkistettu: vaihteluväliä on pienennetty 12 prosentista 10 prosenttiin ja arvo ”1,1” on muutettu selkeyden vuoksi muotoon ”1,10”.

Useiden tilastollisten ja tieteellisten tutkimusten perusteella rasvan ja kaseiinin suhdetta koskeva keskimääräinen viitearvo Parmigiano Reggiano -juustossa on noin 1,1. Koska tämä suhde voi vaihdella kyseisen juuston valmistukseen käytettävien perinteisten juustonvalmistusmenetelmien ja valmistuksessa käytetyn maidon rasvapitoisuudessa olevien, vuodenajasta ja maatalousmuodosta johtuvien erojen vuoksi, määritettiin vaihteluväli, jonka arvioitiin aluksi olevan noin 10 prosenttia.

Siihen lisättiin ylimääräiset 2 prosenttiyksikköä (10 %:sta 12 %:iin) mittauksen ja näytteenoton epävarmuuden sekä edellä mainittujen vaihtelujen huomioon ottamiseksi. Siksi ehdotettiin suhdetta 1,1 + 12 prosenttia, kun vähäinen muutos tuote-eritelmään hyväksyttiin (EUVL C 132, 13.4.2018, s. 7).

Muutoksen hyväksymisen jälkeen valtuutettu valvontaelin (OCQPR Soc. Coop.) lähetti valvontasuunnitelmaa laatiessaan maa- ja metsätalous- sekä elintarvikeministeriöön 23. toukokuuta 2018 selvennyspyynnön rasvan ja kaseiinin suhteesta Parmigiano Reggiano -juustossa. Selvennyspyynnössä tiedusteltiin, sisälsikö tekstissä todettu vaatimus, jonka mukaan ”[m]aidon rasvan ja kaseiinin suhde lämmityskattilassa [...] ei saa ylittää 1,1 + 12:ta prosenttia”, mittausepävarmuuden.

Maa- ja metsätalous- sekä elintarvikeministeriön vastauksen mukaan arvo 1,1 + 12 prosenttia ei itsessään kata mittausepävarmuutta. Tämä tarkoittaa, että vaihteluväliä on pienennettävä kaksi prosenttiyksikköä, jotta tuote-eritelmässä oleva sääntö vastaa alkuperäisen päätöksen taustalla olevaa periaatetta.

Seitsemäs kohta: Enintään 15 prosenttia aamumaidosta voidaan ottaa talteen seuraavan päivän juustonvalmistusta varten. Maito, joka on säilytettävä juustolassa sopivissa terässäiliöissä korkeintaan 10 celsiusasteen lämpötilassa, on jätettävä rasvanerotinsäiliöihin iltamaidon kanssa, jotta kerma nousee pintaan.

on muutettu muotoon:

Enintään 15 prosenttia aamumaidosta voidaan ottaa talteen seuraavan päivän juustonvalmistusta varten. Talteen voidaan ottaa enemmän kuin 15 prosenttia edellyttäen, että tämän määrän avulla voidaan valmistaa enintään yksi juustotahko. Maito, joka on säilytettävä juustolassa terässäiliöissä korkeintaan 10 celsiusasteen lämpötilassa, on jätettävä rasvanerotinsäiliöihin iltamaidon kanssa, jotta kerma nousee pintaan.

Tekstissä sallitaan nyt, että aamumaidosta otetaan talteen seuraavan päivän juustonvalmistusta varten enemmän kuin 15 prosenttia, edellyttäen, että suurempaa prosenttiosuutta tarvitaan enintään yhden juustotahkon valmistukseen. Lisäyksellä pyritään varmistamaan, että pienillä juustoloilla on tiettyinä vuodenaikoina tarpeeksi maitoa lämmityskattilassa kokonaisen juustotahkon valmistukseen.

Kahdeksas kohta: Maitoon lisätään herahapate, maitohappokäytteistä koostuva luonnollinen hapate, joka saadaan jättämällä edellisen päivän juustonvalmistuksesta ylijäänyt hera hapattumaan spontaanisti.

on muutettu muotoon:

Maitoon lisätään herahapate, maitohappobakteereista koostuva luonnollinen hapate, joka saadaan jättämällä edellisestä juustonvalmistuksesta ylijäänyt makea hera fermentoitumaan valvotussa lämpötilassa spontaanisti.

Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.4 kohtaan.

Samaan kohtaan on lisätty seuraava teksti: Herahapatteeseen ei saa lisätä maitohappobakteeriviljelmiä sen muokkaamista tai vahvistamista varten eikä maitohappobakteeriflooran kehittymistä edistäviä ravintolisiä. Vain yhden maitoannoksen lisääminen on sallittua.

Herahapatteen ominaisuuksien kuvauksessa ilmaisu ”maitohappokäyte” on muutettu teknisesti oikeammaksi ilmaisuksi ”maitohappobakteeri”. Lisäksi tietyt käytännöt eli maitohappobakteeriviljelmien tai luonnollisten maitohappobakteerien kehittymistä edistävien ravintolisien lisääminen kielletään nimenomaisesti. Muutoksen tavoitteena on selventää, että herahapate on luonnollinen ainesosa, ja korostaa sen roolia Parmigiano Reggiano -juuston valmistuksessa eli vahvaa yhteyttä alueen ja tuotteen välillä. Siksi herahapate voidaan saada vain edellisestä juustonvalmistuksesta ylijääneen makean heran fermentoinnista. Sana ”päivä” on poistettu, jotta juustonvalmistajat voivat lisätä maidon kemiallisten, fysikaalisten ja mikrobiologisten ominaisuuksien mukaan myös pieniä määriä herahapatetta (samaa hapatetta, jota lisätään lämmityskattilassa olevaan maitoon seuraavana päivänä) iltamaitoon, joka jätetään säiliöihin, jotta kerma nousee pintaan. Tämän käytännön tarkoituksena on edistää maitohappobakteeriflooraa ja hapattaa maitoa hieman yön aikana, jotta se soveltuu paremmin juustonvalmistukseen seuraavana aamuna.

Lisäksi selvennetään, että seokseen voidaan lisätä yksi annos juustolan maitoa. Tämä autenttinen ja muuttumaton paikallinen käytäntö on jo vakiintunut perinne. Tämän käytännön avulla herahapatteessa olevat maitohappobakteerit saavat kasvua edistäviä ravinteita.

Kolmannentoista kohdan loppuun lisätään seuraava virke: Juustot voidaan kypsyttää puuhyllyisissä telineissä.

Tämä muutos on osittain sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.4 kohtaan.

Läpinäkyvyyden varmistamiseksi tekstissä todetaan, että juustot voidaan kypsyttää puuhyllyisissä telineissä. Puun käyttö Parmigiano Reggiano -kellareissa on vakiintunut ja perusteltu perinne, jota ei voida muuttaa. Joillakin ulkomaanmarkkinoilla (erityisesti Yhdysvalloissa) on tuotu esiin mahdolliset puun käyttöön liittyvät terveys- tai hygieniaongelmat. Siksi pidetään tärkeänä selventää tuote-eritelmässä, että puu on olennainen materiaali eikä se ole koskaan aiheuttanut terveysongelmia (nimenomaan, koska se on osa vakiintunutta perinnettä).

Kohta ”Merkinnät”

Juustonvalmistusta koskeva normi

-   8 artikla

Lisätään seuraava kohta:

Juustotahkojen pinnoilta ja kyljistä ylijääneistä osista (paloista, joissa on yli 18 % kuorta) ei saa käyttää nimitystä ”Parmigiano Reggiano”, paitsi kun niitä käytetään leikkuujääminä.

Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.6 kohtaan.

Parmigiano Reggiano -juuston laatuominaisuudet on määritelty tarkasti tuote-eritelmässä, ja niissä on nimenomaisia viittauksia juustomassaan:

—	massan luonteenomainen tuoksu ja maku: tuoksuva, kevyt, maukas mutta ei voimakas

—	massan rakenne: hienorakeinen ja lohkeava.

Lisäksi tuote-eritelmässä on määritetty vuodesta 1991 saakka, että raastetussa juustossa saa olla enintään 18 prosenttia kuorta (4.11.1991 annetulla Italian valtioneuvoston puheenjohtajan asetuksella). Tämän vaatimuksen lisäys vaikutti vain raastettuun juustoon, koska kuoren osuus on aina vähemmän kuin 18 prosenttia kuorellisissa pakkausmuodoissa (kokonaiset juustot ja kuoren sisältävät palat). Kuten edellä leikkuujäämien yhteydessä kuvailtiin, myyntipakkausmuotojen valmistuksesta syntyy juustotahkojen pinnoilta ja kyljistä ylijääviä osia (palat, joissa on yli 18 % kuorta). Jos näitä ylijääviä osia ei käytetä raastetun Parmigiano Reggiano -juuston valmistuksessa, jolloin juustomassan lisääminen korjaa massan ja kuoren tasapainon, ne voidaan myydä. Tällaiset ylijäävät osat sisältävät kuitenkin paljon kuorta, eikä niissä näin ollen ole tarpeeksi varsinaista juustomassaa, jotta ne vastaisivat Parmigiano Reggiano -juuston tyypillisten ominaisuuksien määritelmää. Koska ne eivät enää täytä tuote-eritelmän vaatimuksia, niitä ei saa enää myydä Parmigiano Reggiano -juustona.

Edellä mainituista syistä ja jotta kuluttajille voidaan antaa oikeaa tietoa ja varmistaa tasapuolinen kilpailu toimijoiden välillä, juustotahkojen pinnoilta ja kyljistä ylijääneistä osista (paloista, joissa on yli 18 % kuorta) ei saa käyttää nimitystä ”Parmigiano Reggiano”, ellei niitä käytetään leikkuujääminä.

-   9 artikla

Seuraava ensimmäisessä kohdassa oleva virke: [...] alla esitetty tunnus, joka kuvaa Parmigiano Reggiano -juuston lohkoa ja tahkoa ja pientä veistä sanojen ”PARMIGIANO REGGIANO” yläpuolella, on sisällytettävä kuhunkin pakkaukseen. Tunnus on painettava CMYK-väreillä asiaan liittyvässä konsortiosopimuksessa vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisesti.

on muutettu muotoon:

[...] alla esitetty tunnus, joka sisältää tyylitellyn kuvan Parmigiano Reggiano -juuston lohkosta ja tahkosta sanojen ”PARMIGIANO REGGIANO” yläpuolella, on sisällytettävä kuhunkin pakkaukseen. Tunnus on painettava värillisenä asiaan liittyvässä konsortiosopimuksessa vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisesti.

Tämä muutos on osittain sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.6 kohtaan.

Tunnusta on muutettu tyyliltään modernimmaksi ja ajanmukaisemmaksi. Se on myös sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.6 kohtaan.

Toinen kohta: Kaikkien esipakattujen, yli 15 gramman paloina myyntiin saatettavien Parmigiano Reggiano -juustojen merkintöihin on merkittävä vähimmäiskypsytysaika, jotta kuluttajat saavat selville sen kypsyyden.

on muutettu muotoon:

Kaikkien esipakattujen, yli 15 gramman paloina myyntiin saatettavien Parmigiano Reggiano -juustojen etikettiin on merkittävä vähimmäiskypsytysaika, jotta sen kypsyys on mahdollista selvittää.

Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.6 kohtaan.

Viittaus ”kuluttajiin” on poistettu, koska juuston vähimmäiskypsyyden ilmoittamista koskevaa velvoitetta on sovellettava kaikkiin esipakattuihin, yli 15 gramman paloina myytäviin juustoihin myös silloin, kun ne myydään kaupallisille toimijoille (esim. jalostusyritykset, suurtalousyritykset, kuten ravintolat), ei vain loppukuluttajille. Muutoksella pyritään selventämään tätä asiaa. Asetuksen (EU) N:o 1169/2011 2 artiklan 2 kohdan i ja j alakohdassa vahvistettujen määritelmien perusteella sana ”merkinnät” on muutettu sanaksi ”etiketti”, koska vähimmäiskypsymisaika on esitettävä pakkauksessa tai astiassa. Sitä ei pidä esittää asiakirjoissa.

Seuraava teksti on lisätty kolmanneksi kohdaksi:

Parmigiano Reggiano -massan tuoksu ja maku kehittyvät kypsytyksen aikana. Siksi etiketissä voidaan aistinvaraisten ominaisuuksien ilmaisemiseksi käyttää seuraavia kuvailevia adjektiiveja ja kypsytysaikaa tiettyjen kypsyysluokkien osalta:

—	delicato [mieto] (12–19 kuukautta)

—	armonico [tasapainoinen] (noin 20–26 kuukautta)

—	aromatico [aromaattinen] (noin 27–34 kuukautta)

—	intenso [voimakas] (noin 35–45 kuukautta).

Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.6 kohtaan.

Samalla kun otettiin käyttöön yli 15 g painavien, paloina myyntiin saatettavien Parmigiano Reggiano -juustojen vähimmäiskypsyyden ilmoittamista koskeva vaatimus, syntyi tarve ilmaista aistinvarainen arviointi käyttämällä kypsyyden mukaan vaihtelevia ”kuvailevia” adjektiiveja. Parmigiano Reggiano -juuston tuoksu ja maku kehittyvät pitkän, 12–40 kuukautta tai pidempään kestävän kypsytyksen vuoksi. Siksi tekstiin on lisätty mahdollisuus käyttää etiketeissä kuvailevia adjektiiveja. Tämä auttaa kuluttajia tuotteen valinnassa.

Neljäs kohta: Juustolan rekisterinumeron tai nimen esittäminen merkinnöissä on pakollista vain, kun on kyse suojattuja nimityksiä koskevia sääntöjä koskevan 15 artiklan mukaisesti ”Premium”-merkitystä juustosta peräisin olevasta raasteesta tai paloista.

on muutettu muotoon:

Juustolan rekisterinumeron tai nimen esittäminen etiketissä on pakollista vain, kun on kyse suojattuja nimityksiä koskevia sääntöjä koskevan 15 artiklan mukaisesti ”Premium”-merkitystä juustosta peräisin olevasta raasteesta tai paloista.

Asetuksen (EU) N:o 1169/2011 2 artiklan 2 kohdan i ja j alakohdassa vahvistettujen määritelmien perusteella sana ”merkinnät” on muutettu sanaksi ”etiketti”, koska juustolan rekisterinumero tai nimi on esitettävä pakkauksessa tai astiassa. Sitä ei pidä esittää asiakirjoissa.

Suojattuja nimityksiä koskevat säännöt

-   1 artikla: ”Merkinnät”

Toinen kohta: 2. Kunkin juustolan on merkittävä juustoihinsa alkuperätieto

a)	kiinnittämällä kuhunkin juustotahkoon kaseiinilevy, jossa on sen tunnistamiseen käytettävät koodit;

b)	painamalla pistekirjoituksella kirjoitetut sanat ”Parmigiano Reggiano” (ks. kuva 1), juustolan rekisterinumero sekä tuotantovuosi ja -kuukausi tahkon kyljen ympärille sabloneilla.

on muutettu muotoon:

2.

Kunkin juustolan on merkittävä juustoihinsa alkuperätieto a) kiinnittämällä kuhunkin juustotahkoon kaseiinilevy tai käyttämällä vastaavaa ratkaisua, jolla varmistetaan kunkin juuston yksilöllinen tunnistaminen (jäljempänä ’levy’ tai ”levyt”); b) painamalla pistekirjoituksella kirjoitetut sanat ”Parmigiano Reggiano” (ks. kuva 1 ja kuva 1 a), juustolan rekisterinumero, tuotantovuosi ja -kuukausi sekä lyhenne ”DOP” [SAN] tahkon kyljen ympärille sabloneilla.

Nämä muutokset on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.6 kohtaan.

Teknologian kehityksen myötä voi syntyä myös muita tapoja tunnistaa Parmigiano Reggiano -juustot yksilöllisesti. Siksi tekstissä todetaan nyt, että on mahdollista käyttää muitakin ratkaisuja kuin kaseiinilevyjä.

Tekstiin on myös lisätty viittaus kuvaan 1 a, joka on lisätty kohtaan ”Esimerkkikuvat”.

Tekstissä todetaan nyt, että sablonien, joilla alkuperämerkinnät painetaan juustoihin, on sisällettävä myös lyhenne DOP (SAN), koska tämä lyhenne on jo nykyisin käytetyissä sabloneissa.

Kolmas kohta: 3. Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggiano tekee valintamerkinnät jäljempänä olevan 4, 5, 6, 7 ja 8 art. mukaisesti, kun valtuutettu valvontaelin on suorittanut tarkastukset.

on muutettu muotoon:

3.

Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggiano tekee valintamerkinnät jäljempänä olevan 4, 5, 6, 7 ja 8 artiklassa vahvistetun mukaisesti, kun valtuutettu valvontaelin on suorittanut tarkastukset.

Lyhenne ”art.” on korvattu auki kirjoitetulla sanalla ”artikla”.

-   3 artikla: ”Juustoloiden velvollisuudet”

Ensimmäinen kohta: 1. Juustoloiden, jotka aikovat valmistaa Parmigiano Reggiano -juustoa, on tehtävä vähintään neljä kuukautta ennen toiminnan aloittamista Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianolle hakemus, jossa ilmoitetaan, että juustolat on sisällytetty valvontajärjestelmään, jotta niille voidaan osoittaa rekisterinumero ja jotta ne voivat pyytää sabloneja ja kaseiinilevyjä alkuperämerkintöjä varten.

on muutettu muotoon:

1.

Juustoloiden, jotka aikovat valmistaa Parmigiano Reggiano -juustoa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianolle hakemus, jossa ilmoitetaan, että juustolat on sisällytetty valvontajärjestelmään, jotta niille voidaan osoittaa rekisterinumero ja jotta ne voivat pyytää sabloneja ja levyjä alkuperämerkintöjä varten. Viittaus neljään kuukauteen poistettiin, koska sitä pidettiin liian pitkänä aikana. Sana ”kaseiini” on poistettu 1 artiklaan tehdyn muutoksen mukaisesti. Toinen kohta: 2. Sablonien ja kaseiinilevyjen toimittaminen juustoloille perustuu luottamukseen, ja juustolat vastaavat niiden asianmukaisesta käytöstä ja säilyttämisestä. on muutettu muotoon:

2.

Sablonien ja levyjen toimittaminen juustoloille perustuu luottamukseen, ja juustolat vastaavat niiden säilyttämisestä ja asianmukaisesta käytöstä.

Muutoksella muotoillaan sablonien ja levyjen säilyttämistä ja asianmukaista käyttöä koskeva virke loogisempaan järjestykseen.

Viides kohta: 5. [...] Jos vaatimuksia ei noudateta, Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianon on määrättävä sablonien ja levyjen poisvetämisestä ja/tai seuraamuksesta valvontasuunnitelmassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

on muutettu muotoon:

6.

[...] Jos vaatimuksia ei noudateta, Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianon on määrättävä sablonien ja levyjen poisvetämisestä ja/tai seuraamuksesta voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Tekstissä selvennetään, että Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianon on noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä sablonien tai levyjen poisvetämisessä ja/tai seuraamusten määräämisessä.

-   6 artikla: ”Juustojen luokitus”

Toinen kohta: 2. Jotta laadunvalvontaprosessi olisi mahdollisimman objektiivinen, tarkastusraatien on leikattava auki kustakin erästä vähintään yksi juustotahko ja vähintään yksi juusto tuhannesta juustosta tai osasta sitä, jotta voidaan arvioida rakenteeseen liittyviä ja aistinvaraisia ominaisuuksia. [...]

on muutettu muotoon:

2.

Juustojen arvioinnin helpottamiseksi tarkastusraatien on leikattava auki kustakin erästä vähintään yksi juustotahko ja joka tapauksessa niin monta juustoa kuin on tarpeen rakenteeseen liittyvien ja aistinvaraisten ominaisuuksien arvioimiseksi. [...]

Tarkastajien toimintaa Parmigiano Reggiano -juuston arvioinnissa kuvaillaan nyt täsmällisemmin toteamalla, että juustojen auki leikkaamisen tarkoituksena on auttaa tarkastajia laadunarvioinnissa. Tekstissä ei enää määritetä, kuinka monta juustoa tarkastusraatien on vähintään leikattava auki, vaan edellytetään, että tarkastajat leikkaavat auki niin monta juustoa kuin on tarpeen juustomassan rakenteeseen liittyvien ja aistinvaraisten ominaisuuksien parasta mahdollista arvioimista varten. Tämä parantaa arviointia.

-   7 artikla: ”Musteleima”

Ensimmäinen kohta: Edellä 6 artiklassa tarkoitettujen laaduntarkastusten aikana juustoihin on leimattava pysyvällä musteella alustava merkintä, jossa sille määritetään yksi seuraavista liitteessä määritellyistä luokista:

on muutettu muotoon:

Edellä 6 artiklassa tarkoitettujen laaduntarkastusten aikana juustoihin on leimattava pysyvällä musteella tai käyttämällä vastaavaa järjestelmää alustava merkintä, jossa sille määritetään yksi seuraavista liitteessä määritellyistä luokista:

Yleisenä käytäntönä on, että tarkastajat merkitsevät laaduntarkastuksen ja laatuluokittelun jälkeen juustoihin musteleimalla alustavasti juustolle annetun laatuluokan (yksi, kaksi tai kolme). Sitä käytetään siihen saakka, että juustot käyvät läpi merkintäprosessin, joka voidaan toteuttaa seitsemän päivän kuluttua tarkastuksesta valvontaelimen ohjeiden mukaisesti. Teknologian kehittymisen vuoksi muutoksella mahdollistetaan eri menetelmien käyttö juustojen tilapäiseen tunnistamiseen.

-   9 artikla: ”Merkintöjen peruuttaminen”

Seuraava kohta: Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianon henkilöstön [...] on poistettava merkinnät luokan kolme juustoista […].

on muutettu muotoon:

Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianon henkilöstön [...] on poistettava alkuperämerkinnät luokan kolme juustojen kyljistä […].

Juustojen alkuperämerkintöjä ovat juustotahkon kyljen ympärille sablonilla painetut, pistekirjoituksella kirjoitetut sanat ”Parmigiano Reggiano” (sekä juuston valmistaneen juustolan rekisterinumero, tuotantovuosi ja -kuukausi sekä lyhenne DOP [SAN]) ja jäljitettävyyttä varten kiinnitetty kaseiinilevy, joka kiinnitetään yleensä tahkon tasaiseen pintaan. Jos juusto ei täytä suojatun alkuperänimityksen käyttöön sovellettavia vaatimuksia, juuston kyljessä olevat alkuperämerkinnät, mukaan lukien pistekirjoituksella painetut sanat ”Parmigiano Reggiano”, poistetaan, jotta juustoa ei enää markkinoida kuluttajille Parmigiano Reggiano -juustona. Juustoon jätetään kuitenkin kiinni kaseiinilevy, joka on yleensä jommallakummalla juustotahkon tasaisella pinnalla ja joka on säilytettävä jäljitettävyyden varmistamiseksi. Muutoksella selvennetään, että alkuperämerkintöjen peruuttaminen koskee vain juustotahkon kyljissä olevia merkintöjä.

-   11 artikla: ”Muutoksenhaku”

Ensimmäinen kohta: 1. Juustolat voivat hakea muutosta laadun tarkastuksesta tehtyyn lausuntoon kirjallisesti Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianolle allekirjoitusta vastaan toimitetulla pyynnöllä neljän päivän kuluessa kunkin yksittäisen laaduntarkastuspäivän päättymisestä.

on muutettu muotoon:

1.

Juustolat voivat riitauttaa laadun tarkastuksesta tehdyn lausunnon ottamalla kirjallisesti yhteyttä Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianoon kahden (2) päivän kuluessa kunkin yksittäisen laaduntarkastuspäivän päättymisestä.

Määräaikaa, jonka kuluessa laadun tarkastuksesta tehtyyn lausuntoon on haettava muutosta, on lyhennetty neljästä päivästä kahteen päivään. Hallinnollisen menettelyn yksinkertaistamiseksi tekstissä todetaan nyt, että muutoksenhaku on tehtävä kirjallisesti, mutta sitä ei välttämättä tarvitse tehdä allekirjoitusta vastaan toimitettavalla asiakirjalla.

-   12 artikla: ”Alkuperämerkintöjen korjaamisen pyytäminen”

Tämä artikla, jonka nykyinen sanamuoto on seuraava: Jos sitä osaa kuoresta, jossa levy sijaitsee, on työstettävä kypsytyksen aikana syntyneiden vikojen korjaamiseksi, juustolan on pyydettävä Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianoa korvaamaan levy pysyvällä leimalla. Juustoloiden on säilytettävä poistetut levyt ja luovutettava ne Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianolle.

on muutettu muotoon:

1.

Jos levy ei enää pysy kunnolla kiinni juustossa kypsytyksen jälkeen tai sitä osaa kuoresta, jossa levy sijaitsee, on työstettävä kypsytyksen aikana syntyneiden vikojen korjaamiseksi, juustolan on viipymättä pyydettävä Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianoa korvaamaan levy pysyvällä leimalla. Juustoloiden on säilytettävä poistetut levyt ja luovutettava ne Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianolle.

Tekstissä edellytetään nyt myös, että juustolat pyytävät Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianoa korvaamaan levyt pysyvillä leimoilla, jos levy ei enää pysy kunnolla kiinni juustossa. Lisäksi täsmennetään, että tämä pyyntö on esitettävä viipymättä.

-   13 artikla: ”Alkuperämerkintöjen peruuttamisen pyytäminen”

Tämä artikla, jonka nykyinen sanamuoto on seuraava: Jos kypsytyksen aikana syntyneet viat ovat niin vakavia, ettei kypsytysprosessia voida jatkaa, juustoloiden on pyydettävä ennen laaduntarkastusta, että Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggiano peruuttaa kyseisen juuston alkuperämerkinnät tai että juusto luovutetaan sille 9 artiklan mukaisesti.

on muutettu muotoon:

Jos kypsytyksen aikana syntyneet viat ovat niin vakavia, ettei kypsytysprosessia voida jatkaa vähimmäisaikaa, juustoloiden on pyydettävä ennen laaduntarkastusta, että Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggiano peruuttaa kyseisen juuston kyljissä olevat alkuperämerkinnät tai että juusto luovutetaan sille 9 artiklan mukaisesti.

”Vähimmäisaika” on lisätty sen selventämiseksi, että juustolat voivat pyytää merkintöjen peruuttamista 12 kuukautta kestävän vähimmäiskypsytyksen aikana. Lisäksi 9 artiklaan tehdyn muutoksen ja kyseisen artiklan säännösten mukaisesti tässä artiklassa täsmennetään, että alkuperämerkintöjen peruuttaminen koskee ainoastaan juustotahkon kyljissä olevia merkintöjä.

-   16 artikla: ”Kustannukset”

Kolmas kohta: Juustoloita on edellytettävä kattamaan sellaisten sablonien korvaamiskustannukset, jotka ovat kuluneet ennenaikaisesti tai muutoin vahingoittuneet.

on muutettu muotoon:

Juustoloita voidaan edellyttää kattamaan sellaisten sablonien korvaamiskustannukset, jotka ovat kuluneet ennenaikaisesti tai muutoin vahingoittuneet.

”On edellytettävä” on muutettu muotoon ”voidaan edellyttää”, koska näiden kustannusten maksamista voidaan pyytää mutta sitä ei edellytetä.

Liite

”Tuoteluokat”

Parmigiano Reggiano mezzano [keskikypsä] -juustoa koskevassa 3 kohdassa seuraava virke: tahkon kylkiin tai tasaisiin pintoihin tehdyt hyvin toteutetut korjaukset, jotka ovat niin pieniä, etteivät ne heikennä merkittävästi juuston ulkonäköä, ilman tuoksuun liittyviä vikoja.

on muutettu muotoon:

tahkon kylkiin tai tasaisiin pintoihin tehdyt korjaukset, jotka ovat niin pieniä, etteivät ne heikennä merkittävästi juuston ulkonäköä, ilman tuoksuun liittyviä vikoja.

Parmigiano Reggiano -juuston kauppaluokkien määritelmän kannalta merkityksellisten tapojen ja käytäntöjen, joihin viitataan suojattuja nimityksiä koskevien sääntöjen 6 artiklassa ja tarkemmin sanottuna vuoden 1990 julkaisun Provincial Compendium of Customs of the Reggio Emilia Chamber of Commerce, Craft Trades and Agriculture neljännessä luvussa (Parmigiano Reggiano -juusto) olevassa juuston luokitusta käsittelevässä otsakkeessa olevassa b alakohdassa (markkinointiluokat 0–1), mukaisesti ”luokan 0” juustoon on voitu tehdä ”tiettyjä hyvin toteutettuja korjauksia tai niissä voi olla pieniä korjaamista odottavia ongelmia, jotka eivät vaikuta juuston muotoon”. Käsite ”korjaaminen” kattaa tässä sekä esteettiset viat, jotka ovat juuston kuoressa ja vaihtelevat koon, syvyyden ja mahdollisesti kosteuspitoisuuden suhteen (”korjaamista odottava ongelma”), että esteettisen vian (yleensä polttamalla tehdyn) korjauksen tuloksen, jonka tarkoituksena on ratkaista ongelma tai vähentää sitä tai poistaa kosteutta (”toteutettu korjaus”).

Suojattuja nimityksiä koskevien sääntöjen Tuoteluokat-liitteen 2 kohdan (Parmigiano Reggiano -juuston luokka 0 ja luokka 1) a alakohdassa (luokka 0) ei erotella toteutettuja korjauksia ja korjaamista odottavia ongelmia. Siinä todetaan vain, että korjauksen on oltava kooltaan pieni ja että se ei saa muuttaa juuston muotoa.

Nykyään juustoloissa on yleisenä käytäntönä ilmoittaa korjaamista odottavat ongelmat laaduntarkastusraadille, jolloin juustoille annetaan vian laajuuden perusteella asianmukainen tuoteluokka.

Sanojen ”hyvin toteutettu” sisällyttäminen tarkoitti, että tämä kappale kattoi vain toteutetut korjaukset. Nämä sanat on poistettu, jotta tarkastukseen voidaan ilmoittaa sellaiset luokan kaksi juustot, joissa on sekä toteutettuja korjauksia että korjaamista odottavia ongelmia.

ESIMERKKIKUVAT

Kuva pistekirjoituksella painetuista sanoista ”Parmigiano Reggiano” Parmigiano Reggiano -juustotahkon kyljessä on sisällytetty havainnollisuuden vuoksi.

Kohta ”Muu”

Alakohta ”Pakkaaminen”

Juustonvalmistusta koskeva normi

-   6 artikla

Seuraava kohta: Parmigiano Reggiano -juuston palat voidaan pakata välitöntä kuluttajille myyntiä varten samassa yrityksessä, jossa ne on leikattu.

on muutettu muotoon:

Raastaminen, paloittelu ja esipakkaaminen suoramyyntiä varten voidaan toteuttaa vähittäismyymälässä ainoastaan loppukuluttajalle myyntiä varten.

Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.5 kohtaan.

Tuote-eritelmän nykyisessä versiossa säädetään mahdollisuudesta paloitella ja pakata Parmigiano Reggiano -juusto välitöntä kuluttajamyyntiä varten siinä vähittäismyymälässä, jossa juusto paloitellaan. Tämä mahdollisuus sisällytettiin Euroopan unionin tuomioistuimen esittämien periaatteiden perusteella (asiassa C-469/00, 20.5.2003 annetun tuomion 62 kohta). Sen ansiosta yritykset kykenevät tarjoamaan palvelun loppukuluttajille: palojen leikkaaminen tahkoista tai juustotahkojen osista on aikaavievää, ja myymälöiden kannalta olisi erityisesti kiireisinä aikoina hyvin vaikeaa, jos palat voitaisiin leikata vain kuluttajan pyynnöstä.

Koska tuomioistuimen tuomiossa mainitaan myös raastaminen, tähän muutokseen sisällytetään nimenomainen mahdollisuus siihen, että raastaminen ja pakkaaminen voivat tapahtua vähittäismyymälässä loppukuluttajalle suuntautuvaa suoramyyntiä varten, samoista syistä kuin edellä. Tämä selvennys on tarpeen, koska viime vuosina tarkastuksista vastaaville elimille on esitetty useita vastalauseita mahdollisuudesta raastaa ja pakata Parmigiano Reggiano -juustoa vähittäismyymälöissä suoramyyntiä varten.

Kohta ”Lehmien ruokintaa koskevat säännöt”

Lehmien ruokintaa koskevat säännöt

-   1 artikla: ”Soveltamisala”

1 artiklaan on lisätty toinen, kolmas ja neljäs kohta.

Toinen kohta kuuluu seuraavasti:

Maito on tuotettava alkuperäalueella sijaitsevilla ja valvontajärjestelmään kuuluvilla tiloilla.

Tämä virke on lisätty yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaan, ja seuraavat tekstit on poistettu: 3.3 kohdassa oleva lause ”Maito saadaan rajatulla maantieteellisellä alueella kasvatetuista lehmistä”, 3.4 kohdassa oleva lause ”Tilat, joilla kasvatetaan Parmigiano Reggiano -juuston valmistukseen käytettävää maitoa tuottavia lehmiä, sijaitsevat rajatulla maantieteellisellä alueella” ja yhtenäisen asiakirjan 3.4 kohdassa oleva viittaus maidon ”tuottamiseen”.

Selvennetään, että raaka-aineena käytettävä lehmänmaito on tuotettava sellaisilla rajatulla maantieteellisellä alueella sijaitsevilla tiloilla, joille tehdään virallisia tarkastuksia tuote-eritelmän noudattamisen todentamiseksi.

Kolmas kohta kuuluu seuraavasti:

Korvaavat lypsylehmät (uudistuseläimet) on kasvatettava alkuperäalueella ja sisällytettävä valvontajärjestelmään maitotilan erityisenä toimintana. Muilta tuotantoaloilta peräisin olevaan karjaan sovelletaan 9 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaan.

Teksti sisältää nyt nimenomaisen viittauksen korvaavien lypsylehmien (uudistuseläinten) eli sellaisten naaraspuolisten vasikoiden ja hiehojen kasvatukseen, jotka liitetään lypsylehmälaumaan tulevaisuudessa. Lisäksi tekstiin on lisätty tarvittava viittaus siihen, että tämä on maitotilan erityistä toimintaa. Tämän lypsykarjatalouteen liittyvän rakenteellisen ja toiminnallisen yhteyden vuoksi tekstissä edellytetään nyt, että uudistuseläinten kasvatus tapahtuu rajatulla maantieteellisellä alueella ja siihen sovelletaan virallisia tarkastuksia tuote-eritelmän noudattamisen todentamiseksi.

Lisäksi viitataan lehmien ruokintaa koskevien sääntöjen 9 artiklaan, joka koskee muista tuotantoketjuista kuin Parmigiano Reggiano -tuotantoketjusta peräisin olevan karjan tuontia maitotiloille tai uudistuseläinten kasvatusyksiköihin.

Neljäs kohta kuuluu seuraavasti:

Maitotilat, joilla oli uudistuseläinten kasvatustoimintaa alkuperäalueen ulkopuolella 5. tammikuuta 2021, voivat jatkaa tätä toimintaa alkuperäalueen ulkopuolella edellyttäen, että se sisältyy valvontajärjestelmään.

Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaan.

Muutoksella otetaan huomioon tiettyjen Parmigiano Reggiano -juuston valmistukseen käytettävän karjan kasvatukseen ja maidon tuottamiseen osallistuvien yritysten esittämät tiedot. Kyseiset yritykset ovat pitkään huolehtineet omista tuotantosykleistään käyttämällä rajatun maantieteellisen alueen ulkopuolella sijaitsevaa uudistuseläinten kasvatusyksikköä. Tämä on ollut sallittua tuote-eritelmän nykyisen version perusteella. Tämän toiminnan ainoa tarkoitus on kasvattaa naaraspuolisia vasikoita ja nuoria hiehoja, joilla korvataan niiden aikuistuessa samojen yritysten omistamilla, rajatulla maantieteellisellä alueella sijaitsevilla maitotiloilla olevia lypsylehmiä. Muutoksella varmistetaan tällä tavoin järjestetyn liiketoimintamallin jatkuvuus. Siinä kuitenkin edellytetään, että näiden yritysten harjoittamaan rajatun maantieteellisen alueen ulkopuolella tapahtuvaan uudistuseläinten kasvatustoimintaan sovelletaan lehmien ruokintaa koskevien sääntöjen 5 ja 9 artiklassa vahvistettuja perusvaatimuksia ja virallisia tarkastuksia tuote-eritelmän noudattamisen todentamiseksi. Lisäksi edellytetään, että tämä toiminta oli jo käynnissä, kun muutoshakemus julkaistiin Italian tasavallan virallisessa lehdessä.

-   4 artikla: ”Sallittu rehu”

Ensimmäisen kohdan toinen alakohta: Lypsylehmille voidaan syöttää

—

[...]

—	rehuksi käytettävää raiheinää, rehuruista, rehukauraa, rehuohraa, rehuvehnää, rehumaissia [...];

on muutettu muotoon:

Lypsylehmille voidaan syöttää

—

[...]

—	rehuksi käytettävää raiheinää, rehuruista, rehukauraa, rehuohraa, rehuvehnää, rehuksi käytettävää ruisvehnää, rehumaissia [...];

Sallittujen rehujen luetteloon sisällytetään rehuksi käytettävä ruisvehnä, jolla on samankaltaisia ominaisuuksia kuin muilla, jo sallituilla rehukasveilla (kuten ohra, vehnä, ruis). Rehuksi käytettävän ruisvehnän käyttö, joko tuoreena tai kuivattuna, voi olla erityisen kiinnostavaa rajatun maantieteellisen alueen mäkisimmissä osissa, joissa sitä esiintyy erityisen runsaasti. Sen käyttömahdollisuus on nyt sisällytetty nimenomaisesti tekstiin, jotta voidaan käyttää mahdollisimman paljon paikallista rehua.

-   5 artikla: ”Kielletyt rehut ja sivutuotteet”

Ensimmäiset kaksi kohtaa:

Jotta voidaan estää säilörehun päätyminen sellaisten eläinsuojien ympäristöön, joissa kasvatetaan naaraspuolisia vasikoita, enintään kuudennella tiineyskuukaudella olevia hiehoja ja lypsylehmiä (myös estämällä maaperän ja rehun kautta tapahtuva saastuminen), kaikenlaisen säilörehun käyttö ja pitäminen on kielletty.

Lypsylehmiä kasvattavien tilojen on varmistettava, että muihin tuotantoketjuihin liittyvään maataloustoimintaan (esim. lihakarja ja mädättämöt) käytetään täysin erillisiä alueita. Näitä muita maataloustoimintoja varten voidaan pitää ja niissä voidaan käyttää viljasäilörehua ja sivutuotteita.

on muutettu muotoon:

Jotta voidaan estää säilörehun päätyminen eläinsuojien ympäristöön (myös estämällä maaperän ja rehun kautta tapahtuva saastuminen) ja jotta eläinten pötsit voivat sopeutua fysiologisesti säilörehuttomaan ruokavalioon, kaikenlaisen säilörehun käyttö ja pitäminen on kielletty maitotiloilla ja uudistuseläinten kasvatusyksiköissä.

Lypsylehmiä kasvattavien tilojen ja uudistuseläinten kasvatusyksikköjen on varmistettava, että muihin tuotantoketjuihin liittyvään maataloustoimintaan (esim. lihakarja ja mädättämöt) käytetään täysin erillisiä alueita. Näitä muita maataloustoimintoja varten voidaan pitää ja niissä voidaan käyttää viljasäilörehua ja sivutuotteita.

Ensimmäisen kohdan muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaan.

Tämän muutoksen tarkoituksena on ensinnäkin mukauttaa artikla vastaamaan lehmien ruokintaa koskevien sääntöjen 1 artiklaan tehtyjä muutoksia, myös yhdenmukaistamalla käytettyä terminologiaa. Tämä tehdään määrittämällä, että myöskään uudistuseläinten kasvatusyksiköt eivät saa käyttää eivätkä pitää minkäänlaista säilörehua. Tätä edellytystä sovellettiin jo maitotiloihin. Toiseksi muutoksella sisällytetään tekstiin nimenomaisesti toinen perustavanlaatuinen syy säilörehun pitämisen ja käytön kiellolle navetan ympäristön saastumisen estämisen lisäksi: tarve mahdollistaa eläinten pötsien fysiologinen sopeutuminen säilörehuttomaan ruokavalioon (nuoresta iästä lähtien). Tämän toisen näkökohdan osalta katso lehmien ruokintaa koskevien sääntöjen 9 artiklaan tehtyjä muutoksia koskevat syyt.

Myös toiseen kohtaan tehdyn muutoksen tavoitteena on saattaa artikla vastaamaan lehmien ruokintaa koskevien sääntöjen 1 artiklaan tehtyjä muutoksia.

Aiemmin neljännen kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa ollut maininta nestemäinen melassi (paitsi kun käyttö on sallittua 6 artiklan nojalla) on poistettu.

Melassin ehdoton käyttökielto johtui alun perin melassin usein huonosta laadusta ja vaihtelevista ominaisuuksista. Käyttökielto on nyt poistettu (vaikka käyttöä säännellään edelleen 6 artiklalla), koska kyseinen tuote on nykyään täysin luotettava uudenaikaisen tuotantoteknologian, jonka käyttöä edellytetään lainsäädännössä, ansiosta. Melassin käyttö on jopa suositeltavaa tietyissä annoksissa, kuten heinäpohjaisissa rehuannoksissa, joissa on vähemmän sokeria kuin tuoreessa ruohossa. Tämä johtuu siitä, että kevyt käyminen, jonka myötä ruoho muuttuu heinäksi, vähentää jossakin määrin sokeripitoisuutta.

Eläinsuojista huolehditaan nykyään hyvin eri tavalla, mikä tarkoittaa, että juotto- ja maatalouslaitteiden likaantumista koskeva riski, joka oli alun perin yksi tärkeimmistä syistä melassin käyttöä koskevaan varovaisuuteen sisätiloissa, on nyt helposti hallittavissa.

-   6 artikla: ”Muun kuin nurmirehun raaka-aineet”

Seuraavat kohdat: Täydentävässä rehuseoksessa voidaan käyttää myös seuraavia:

—	johanneksenleipäpuu, enintään 3 prosenttia

—	melassi, enintään 3 prosenttia.

Melassiharkkojen, myös rouheen, muodossa olevaa rehua saa antaa enintään 1 kg:n eläintä kohden vuorokaudessa. Melassiharkkoja ei saa kuitenkaan käyttää yhdessä melassia sisältävän rehun kanssa.

Myös sokeripohjaiset tuotteet ja/tai propyleeniglykoli- ja glyserolipohjaiset tuotteet ovat sallittuja, joko nestemäisinä tai rehuun sekoitettuina. Niitä saa antaa enintään 300 g eläintä kohden vuorokaudessa.

on muutettu muotoon:

Täydentävässä rehuseoksessa voidaan käyttää myös johanneksenleipäpuun melassia, juurikas- tai ruokomelassia, mallasuutetta, propyleeniglykolia ja glyserolia enintään 6 prosenttia.

Sokeripohjaisten tuotteiden, myös nestemäisessä tai melassipohjaisessa muodossa olevien tuotteiden (ruoko- tai juurikasmelassi), mallasuutteen, propyleeniglykolin ja glyserolin, käyttö lypsylehmien ruokavaliossa on rajattu 800 g:aan eläintä kohden vuorokaudessa riippumatta siitä, annostellaanko se yksittäisille lehmille vai lisätäänkö se seosrehuruokintaan. Näitä tuotteita ei saa antaa juomavedessä.

Artiklassa yhdistetään johanneksenleipäpuuta ja melassia (sekä muita vastaavia sokerituotteita) koskevat raja-arvot, jotka oli aiemmin jaettu 3 prosenttiin melassin osalta ja 3 prosenttiin johanneksenleipäpuun osalta, yhdeksi kokonaisraja-arvoksi, joka on 6 prosenttia.

Sokerituotteiden, mukaan lukien aiemmin 5 artiklassa kielletty melassi, käyttö on laajennettu pelkästään melassiharkoista laajempaan vastaavien tuotteiden ryhmään. Sitä säännellään määrittämällä päivittäinen enimmäismäärä, jota pidetään asianmukaisena Parmigiano Reggiano -juuston tuotantoketjulle tyypillisen korkeakuituisen rehuannoksen täydentämiseksi.

Näiden tuotteiden käyttö on erityisen sopivaa nykypäivänä verrattuna tuote-eritelmän edellisen version laatimisajankohtaan, koska seosrehuruokinta (TMR) on yleistynyt ja näillä tuotteilla voi olla hyödyllinen tehtävä: ne sitovat rehun ja tekevät siitä vähemmän jauhemaista, minkä avulla voidaan parantaa seoksen homogeenisuutta ja eläinsuojan ympäristön hygieenisyyttä.

Viides kohta: Rajoittamatta 8 artiklan soveltamista ruokinnassa voidaan käyttää myös muita tuotteita ja rehuja, joiden käyttö lypsylehmillä sallitaan nykyisessä lainsäädännössä, edellyttäen, että ne läpäisevät Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianon testauksen. Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianon on ilmoitettava toimivaltaisille elimille, kun se on todentanut tällaisten tuotteiden ja rehujen yhteensopivuuden.

on nyt neljäs kohta, ja se on muutettu muotoon:

Rajoittamatta 8 artiklan soveltamista ruokinnassa voidaan käyttää myös muita tuotteita ja rehuja, joiden käyttö lypsylehmillä sallitaan nykyisessä lainsäädännössä, edellyttäen, että ne läpäisevät Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianon arvioinnin. Concorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianon on ilmoitettava toimivaltaisille elimille, kun se on todentanut tällaisten tuotteiden ja rehujen yhteensopivuuden 2 artiklassa vahvistettujen periaatteiden kanssa.

Tiettyjen raaka-aineiden käytön kieltämisen lypsylehmien ruokintaan tarkoitetuissa muissa kuin nurmirehuissa ja -tuotteissa yhteydessä termi ”testaus” on muutettu termiksi ”arviointi”. Tekstissä täsmennetään nyt, että on todennettava yhteensopivuus lehmien ruokintaa koskevien sääntöjen 2 artiklassa vahvistettujen rehua koskevien yleisten periaatteiden kanssa.

-   7 artikla: ”Täydennetyn ja täydentämättömän yksinkertaisen täydennysrehun ja täydennysrehuseoksen käyttö”

Neljäs kohta on poistettu. Se kuului seuraavasti: Soijasta, pellavasta, auringonkukasta, maissin- ja vehnänalkiosta saaduista tuotteista ja sivutuotteista peräisin olevan raakarasvan kokonaismäärä saa olla enintään 300 g eläintä kohden vuorokaudessa.

Edellä mainittu tiettyjen muun kuin nurmirehun valmistukseen käytettävien ainesosien rasvamäärän kvantifiointimenetelmä on korvattu viimeisessä kohdassa kuvatulla menetelmällä. Tämä ei muuta tämän erityisvaatimuksen taustalla olevien perusteluja eikä tuote-eritelmän yleistä lähestymistapaa rasvojen käyttöön, jota on säänneltävä tiukasti. Muutoksen tarkoituksena on parantaa tarkastusten toteutettavuutta, koska on erittäin vaikeaa erottaa toisistaan pelkästään ”soijasta, pellavasta, auringonkukasta, maissin- ja vehnänalkiosta saaduista tuotteista ja sivutuotteista” peräisin olevat rasvat ja huomattavasti helpompaa tarkistaa annetun rasvan kokonaismäärä – sekä paperitöiden (rehutietojen tai TMR-sekoittimeen asetettujen ainesosien perusteella) kannalta että analyyttiselta kannalta.

Seuraava teksti, joka oli aiemmin 8 artiklan toinen kohta, on siirretty tähän, ja siitä tulee neljäs kohta: Lypsylehmille ei saa syöttää mitään eläin- tai kasviperäistä saippuaa tai rasvaa (öljy, tali, sianihra, voi) suoraan tai rehun ainesosana.

8 artiklan kolmas kohta: Kasviperäisiä lipidejä voidaan käyttää kuljettamaan ja suojaamaan mikroravintoaineita enintään 100 g eläintä kohden vuorokaudessa.

on nyt 7 artiklan viides kohta, ja se on muutettu muotoon:

Minkä tahansa tyyppisiä tai muotoisia kasviöljyjä ja -rasvoja voidaan käyttää ainoastaan esiseoksen kantaja-aineina ja aminohappojen, vitamiinien, kivennäisaineiden ja muiden ravintoaineiden suojaamiseksi enintään 50 g eläintä kohden vuorokaudessa.

Muutos tekstiin, joka oli aiemmin 8 artiklassa, koostuu siitä, että ”kasviperäiset lipidit” muutetaan ”kasviöljyiksi ja -rasvoiksi” ja ”mikroravintoaineet” muutetaan ”aminohapoiksi, vitamiineiksi, kivennäisaineiksi ja muiksi ravintoaineiksi”, koska nämä ovat kattavampia termejä.

”Sellaisena kuin ne ovat” minkä tahansa tyyppisenä tai muotoisena lisättyjen kasviöljyjen ja -rasvojen enimmäismäärää vähennetään 100 g:sta 50 g:aan eläintä kohden vuorokaudessa. Tämä johtuu siitä, että näiden aineiden ainoana tehtävänä on oltava aminohappojen, vitamiinien, kivennäisaineiden ja muiden ravintoaineiden suojaaminen. Niitä ei saa käyttää peiteltynä tapana lisätä rasvoja, jotka on muuten kielletty. Tämä käytäntö tehdään tyhjäksi vähentämällä näiden aineiden kokonaismäärää siten, että samalla säilytetään niiden käyttö aminohappojen, kuten metioniinin, tai vitamiinien, kuten koliinin, kantaja-aineena.

Seuraava teksti on lisätty kuudenneksi kohdaksi: Jotta voidaan välttää kielteinen yhteisvaikutus märehtijöiden suolistokäymisen kanssa ja maidon laadun heikkeneminen, lypsylehmille annettava lipidien määrä vuorokaudessa (eteerisinä aineina arvioituna)

—	saa olla enintään 4,0 prosenttia kuiva-aineen kokonaismäärästä

—	saa olla enintään 700 g näiden sääntöjen 2 artiklassa määritellyn muun kuin nurmirehun mukana annetusta määrästä.

Sallituissa tuotteissa lypsylehmille annettavien lipidien enimmäismääräksi vuorokaudessa on määritetty 4 prosenttia annoksessa olevan kuiva-aineen kokonaismäärästä. Tämä kokonaisraja-arvo saavutetaan muun kuin nurmirehun mukana annettavaa rasvaa koskevalla raja-arvolla. Aiempi raja-arvo 300 g rasvaa, joka voitiin antaa öljysiemeninä (soija, pellava, auringonkukka, maissinalkio ja vehnänalkio), oli erittäin vaikea todentaa. Se on korvattu raja-arvolla 700 g rasvaa, joka voidaan antaa muussa kuin nurmirehussa rehuaineissa luontaisesti olevien rasvojen kautta (johon näin ollen on sisällytetty esimerkiksi maissi).

-   8 artikla: ”Kielletyt rehuaineet ja kielletyt tuotteet”

Seuraava ensimmäisen kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa oleva teksti: kaikki eläinperäiset elintarvikkeet: kalajauho, liha, veri, plasma, höyhenet, erilaiset teurastuksen sivutuotteet ja kuivatut maidon- ja munanjalostuksen sivutuotteet;

on muutettu muotoon:

kaikki eläinperäiset elintarvikkeet: kalajauho, liha, veri, plasma, höyhenet, erilaiset teurastuksen sivutuotteet sekä kuivatut maidon- ja munanjalostuksen sivutuotteet;

Teksti on muotoiltu uudelleen korvaamalla konjunktio ja konjunktiolla sekä.

Ensimmäisen kohdan kahdeksannessa luetelmakohdassa ilmaisu viljelty levä on muutettu pelkäksi leväksi, koska sen alkuperää ei voida todentaa ja koska markkinoilla tällä hetkellä olevat tuotteet, joihin näin ollen sovelletaan kaikkia voimassa olevia sääntöjä, takaavat riittävän kokonaisturvallisuustason.

Seuraava neljännen kohdan toisessa luetelmakohdassa oleva teksti: hapettumisenestoaineet butyylihydroksianisoli, butyylihydroksitolueeni ja etoksikiini.

on nyt toisen kohdan toinen luetelmakohta, ja se on muutettu muotoon:

hapettumisenestoaineet butyylihydroksianisoli, butyylihydroksitolueeni ja etoksikiini, jollei niitä anneta vitamiinien kanssa teknologisissa tarkoituksissa stabilointiaineina.

Tekstiin on lisätty ilmaisu ”jollei niitä anneta vitamiinien kanssa teknologisissa tarkoituksissa stabilointiaineina”, koska mainittuja hapettumisenestoaineita on tosiasiassa aina käytetty rehussa tällä tavoin. Niitä on rehutehtaiden rehun valmistukseen käyttämissä vitamiinien esiseoksissa, joissa niiden tarkoituksena on varmistaa rasvaliukoisten vitamiinien, kuten A-vitamiinin (joka hapettuu helposti ja jota ei siksi voida käyttää ilman stabilointiaineita), stabiilisuus ja laatu. Lainsäädäntöön hiljattain tehtyjen muutosten vuoksi ainesosat on kuitenkin lueteltava lopputuotteessa. Tämä tarkoittaa, että ne voivat näkyä tietoesitteissä, minkä vuoksi vaikuttaa siltä, että vaatimuksia ei noudateta, vaikka tilanne ei tosiasiassa ole muuttunut.

Siksi tekstiä on mukautettu sen huomioon ottamiseksi, että lainsäädännössä edellytetään näiden tuotteiden mainitsemista tietoesitteissä silloin, kun niitä käytetään esiseoksissa. Näiden tuotteiden käyttö erillisinä ainesosina rehussa on kuitenkin edelleen kielletty. Tällä pyritään estämään niiden käyttö ratkaisuna heikkolaatuisten rehuaineiden käytöstä johtuviin ongelmiin.

-   9 artikla: ”Muilta tuotantoaloilta peräisin oleva karja”

9 artiklan kaksi ensimmäistä kohtaa:

Muista tuotantoketjuista kuin Parmigiano Reggiano -tuotantoketjusta peräisin olevia lypsylehmiä ei saa tuoda ympäristöihin, joissa lypsy- ja umpilehmiä pidetään, ennen kuin vähintään neljän kuukauden kuluttua niiden saapumisesta tilalle.

Tänä aikana lypsylehmiä on ruokittava näiden sääntöjen mukaisesti, eikä niiden tuottamaa maitoa saa toimittaa juustoloihin.

on muutettu muotoon:

Muista tuotantoketjuista kuin Parmigiano Reggiano -tuotantoketjusta peräisin oleva karja, joka ei näin ollen sisälly valvontajärjestelmään, on tuotava maitotiloille tai uudistuseläinten kasvatusyksiköihin viimeistään sinä päivänä, kun eläin täyttää 10 kuukautta.

Tämä muutos on sisällytetty yhtenäisen asiakirjan 3.3 kohtaan.

Parmigiano Reggiano -juustosta ainutlaatuisen tekevät keskeiset tekijät voidaan esittää seuraavasti:

—

Alue: Kattaa maaperän, ilman ja veden, jotka ovat olennaisia alueen kyvylle tuottaa ruokaa karjalle ja pitää aktiivisena hyvä mikrobisto, jolla on ratkaiseva merkitys juuston valmistuksessa ja kypsytyksessä. Tämän alueen säilyttämisen kannalta keskeisinä osatekijöinä pidetään erityisesti lypsylehmiä koskevaa säilörehun käyttökieltoa ja laitumilta (esimerkiksi pysyvä ja lyhytikäinen nurmi) saadun rehun roolia. Juustonvalmistukseen tarvittava herkkä mikrobiologinen tasapaino voidaan säilyttää vain pitämällä hyvää huolta maaperästä, eläinsuojista ja juustoloista.

—

Karja: Karjanhoito, erityisesti asianmukainen ruokinta, auttaa eläimiä kehittämään kyvyn muuttaa niille syötetyt rehuannokset maidoksi ja edistää niiden tuotantotulosta, terveyttä ja pitkäikäisyyttä. Siksi tuote-eritelmässä on järkevää kannustaa keskittymään enemmän näihin asioihin, myös silloin, kun saataville tulee uutta tietoa.

—	Juustonvalmistuksen kannalta hyvät mikro-organismit: Näillä on aina katsottu olevan olennainen merkitys Parmigiano Reggiano -juuston ainutlaatuisuuden varmistamisessa.

Kaikki nykyisen tuote-eritelmän säännöt on laadittu edistämään suotuisaa mikrobiologista elinympäristöä kaikissa vaiheissa pellolta tilalle ja juustolaan. Parmigiano Reggiano -juuston tuotantoalueelle ominaisen (hyvän ja huonon) mikrobiston valintaa koskeva lähestymistapa perustuu erityisesti kaikenlaisen säilörehun kieltämiseen naaraspuolisten vasikoiden, enintään kuudennella tiineyskuukaudella olevien hiehojen ja lypsylehmien kasvatuksessa sekä heinäpohjaiseen ruokavalioon.

Näiden lyhyiden perusperiaatteiden perusteella pidetään tärkeänä, että tuote-eritelmä kehittyy ja että siinä määritetään säännöt, jotka koskevat sellaisten naaraspuolisten vasikoiden ja hiehojen hoitoa, joiden täysikasvuisina tuottamaa maitoa käytetään juuston valmistuksessa. Lypsylehmille syötettävää ravintoa koskevia tuote-eritelmän sääntöjä on jo pitkään sovellettu myös umpilehmiin ja hiehoihin kuudennesta tiineyskuukaudesta alkaen. Näiden sääntöjen tavoitteena on paitsi estää maidon laatuominaisuuksien heikkeneminen (kaksi viimeksi mainittua ryhmää eivät tuota maitoa) myös (ennen kaikkea) ohjata tuottajia kohti perusperiaatteiden mukaista viljelymallia: säilörehun käyttökieltoa, heinäpohjaisia rehuannoksia, pötsin kykyä prosessoida kuitua ja kaiken tilalla olevan karjan huomioimista. Kuten edellä jo todettiin, nykyisellä tuote-eritelmällä laajennetaan kaikenlaisen säilörehun käyttöä ja pitämistä koskeva kielto naaraspuolisiin vasikoihin ja enintään kuudennella tiineyskuukaudella oleviin hiehoihin.

Esitetyn muutoksen myötä muista tuotantoketjuista peräisin oleva karja on tuotava maitotilalle tai yksiköihin, jotka luetellaan valvontajärjestelmässä ja joilla maitotilan erityiset uudistuseläinten kasvatustoimet toteutetaan, 10 kuukauden ikään mennessä. Muutoksen päätavoitteena on parantaa ja lisätä lehmän kykyä sopeutua elämänmittaisesti Parmigiano Reggiano (SAN) -juuston valvontajärjestelmään kuuluvien tilojen tyypilliseen ruokavalioon, jolla ruokitaan jo tuotantoalueella kasvatettavia lehmiä, käyttämällä rehua ja kieltämällä säilörehun käyttö.

Teoriassa nämä eläimet olisi ihannetapauksessa tuotava tiloille heti, kun ne on vieroitettu, jotta ne voivat sopeutua elämänmittaisesti Parmigiano Reggiano (SAN) -juuston valvontajärjestelmään kuuluvien tilojen tyypilliseen ruokavalioon. Silti 10 kuukauden ikää pidetään riittävän alhaisena, jotta nykyisen tuote-eritelmän mukaista tilannetta voidaan parantaa selvästi. Tämä ehdotus on reilu kompromissi, jolla vältetään asettamasta suurta taloudellista rasitetta niille toimijoille, jotka kasvattavat nuorta karjaa Parmigiano Reggiano (SAN) -tuotantoketjun ulkopuolella.

Lisäksi yleisenä suuntauksena on, että hiehot siemennetään yhä nuorempina, joissakin tapauksissa lähellä 12 kuukauden ikää. Siksi vaatimuksella siitä, että eläimet tuodaan tiloille 10 kuukauden ikään mennessä, varmistettaisiin, että hedelmöitys tapahtuu SAN-tuotantoketjuun kuuluvilla tiloilla. Tämän tavoitteena on geneettinen parantaminen.

Edellyttämällä, että karjaa ruokitaan säilörehuttomalla ruokavaliolla 10 kuukauden iästä lähtien, pyritään varmistamaan, että eläinten pötsit kehittyvät heinällä. Tällöin voidaan odottaa, että lehmät kehittävät maidontuotannon seuraavaan vaiheeseen paremmin soveltuvia anatomisia ja histologisia ominaisuuksia eli toimivat paremmin tämäntyyppisellä ruokavaliolla. Naaraspuolisten vasikoiden ja hiehojen ruokkimisen pääsääntöisesti kuivaan rehuun perustuvalla ruokavaliolla (säilörehun sijaan) on yleisesti ajateltu vaikuttavan myönteisesti eläinten morfologiseen kehitykseen (suurempi rungon syvyys ja parempi ruoansulatuskyky) ja vähentävän liiallisen rasvakerroksen riskiä (jota maissisäilörehun väärinkäyttö helposti aiheuttaa).

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että hiehojen ruokkimisesta heinällä on hyötyä kuiva-aineen saannille ja kasvulle ja että heinän syöminen säilörehun sijaan vaikuttaa myönteisesti eläimen rehunkäyttökykyyn. Tämän oletetaan johtuvan kasvavan hiehon pötsin paremmasta morfologisesta ja toiminnallisesta kehityksestä. Lisäksi sellaiset rehuannokset, jotka muodostavat happoa liiallisen tärkkelyspitoisuuden vuoksi, kuten yleensä viljasäilörehuun (ja erityisesti maissisäilörehuun) perustuvat annokset, voivat aiheuttaa kudosvaurioita pötsin limakalvossa (eroosio) ja maksassa (paiseet). Nämä vauriot ovat peruuttamattomia. Ne altistavat eläimet muille taudeille ja vähentävät niiden kykyä hyödyntää korkeakuituiseen, kuohkeaan rehuun perustuvia annoksia, kuten Parmigiano Reggiano (SAN) -valvontajärjestelmään kuuluvilla tiloilla yleisiä heinäpohjaisia annoksia. Nämä vauriot ovat hyvin harvinaisia eläimillä, joiden ruokavalio perustuu muuhun kuin säilörehuun, erityisesti heinään.

Hiehojen ruokkiminen tuoreella rehulla ja heinällä säilörehun sijaan vähentää merkittävästi riskiä siihen, että ne nielevät mykotoksiineja, jotka saattavat esimerkiksi heikentää eläimen immuunijärjestelmää, mikä altistaa sen taudeille ja lyhentää sen elinikää.

Muutoksen tavoitteena on myös parantaa Parmigiano Reggiano -juuston sertifioidussa tuotantojärjestelmässä tehtävää valvontaa, mikä lisää loppukuluttajan varmuutta siitä, että tuote on tuote-eritelmän mukainen.

Tuote-eritelmässä kielletään kaikenlaisen säilörehun käyttö naaraspuolisten vasikoiden, enintään kuudennella tiineyskuukaudella olevien hiehojen ja lypsylehmien kasvatuksessa sekä säilörehun säilyttäminen tilalla. Nykyisen tuote-eritelmän lehmien ruokintaa koskevien sääntöjen 9 artiklassa vahvistetun karanteenivaatimuksen tavoitteena on nimenomaisesti vähentää itiökontaminaation riskiä ympäristössä, jossa Parmigiano Reggiano -juuston valmistukseen käytettävää maitoa tuottavaa lypsykarjaa pidetään. Siksi toimijoita vaaditaan erottamaan lehmät täksi karanteeniajaksi asianmukaisesti muista tuotantoketjuista kuin Parmigiano Reggiano -tuotantoketjusta, pitämään niiden maidon erillään ja pitämään kirjaa asiaan liittyvistä tilatiedoista.

Nykyisen tuote-eritelmän karanteenisääntöjen noudattamisen valvomiseksi on tehty tarkastuksia, joissa on ajan mittaan paljastunut useita puutteita Parmigiano Reggiano (SAN) -juustoa koskevassa valvontasuunnitelmassa vahvistetun karanteenivaatimuksen noudattamisessa.

Valtuutettu Parmigiano Reggiano (SAN) -juuston valvontaelin havaitsi karanteenivaatimuksen noudattamista koskevissa tarkastuksissa vuosina 2012–2017 yhteensä 12 tapausta, joissa oli merkittäviä vaatimustenvastaisuuksia. Näiden merkittävien vaatimustenvastaisuuksien seurauksena määrättiin raaka-aineen käsittelyyn liittyvässä valvontataulukossa vahvistetut seuraukset ja suljettiin asianomaiset tuotteet suojatun maantieteellisen merkinnän ulkopuolelle. Lisäksi kyseisten toimijoiden oli hyväksyttävä korjaavia toimenpiteitä syyn tai syiden poistamiseksi. Valtuutettu valvontaelin havaitsi saman ajanjakson aikana 639 vähäistä noudattamatta jättämistä, joiden seurauksena kyseiset toimijat hyväksyivät korjaavia toimenpiteitä noudattamatta jättämisen syyn tai syiden poistamiseksi.

Lisäksi merkittävää noudattamatta jättämistä koskevien tapausten määrä vuosina 2018 (5) ja 2019 (4) kasvoi suhteellisesti edellisestä kaudesta (2012–2017), mikä tarkoittaa, että noudattamatta jättäminen on yleistymässä.

Valvontaelimen olisi ensinnäkin paljon helpompaa tarkistaa sen edellytyksen toteutuminen, että lehmät tuodaan tuotantoketjuun viimeistään 10 kuukauden iässä, koska eläimen ikä (syntymästä alkaen) on helppo selvittää tietokannoista. Sitä vastoin nykyisissä karanteenitarkastuksissa keskitytään sellaiseen vaiheeseen lehmän elämässä (kuudes tiineyskuukausi, lypsettävyys tai ummella olo), joka vaihtelee sen mukaan, milloin lehmä tiinehtyi.

Lisäksi ”karanteenia” (sellaisena kuin se käsitetään nykyisellään) ei enää tarvittaisi, koska kuten jo todettiin, lehmällä olisi 10 kuukauden iästä riittävästi aikaa sopeutua tyypilliseen ruokavalioon (koska siitä menee keskimäärin vielä 12–14 kuukautta siihen, että se alkaa tuottaa maitoa) eikä olisi riskiä siihen, että toimija ei huolehtisi asianmukaisesti karanteenissa olevien eläinten ja niiden maidon erottamisesta, mikä voisi aiheuttaa ongelmia juustossa (näin voisi tapahtua tällä hetkellä, jos lehmä tuottaisi maitoa jo tullessaan tilalle).

-   10 artikla: ”Uusien tilojen lisääminen tuotantoketjuun”

9 artiklan kolmas kohta: Parmigiano Reggiano -juuston tuotantoketjuun kuulumattomat maatilat eivät saa toimittaa maitoa ennen kuin vähintään neljän kuukauden kuluttua tarkastuskäynnistä.

on nyt 10 artikla, jonka nimi on ”Uusien tilojen lisääminen tuotantoketjuun”, ja sitä on muutettu seuraavasti:

Parmigiano Reggiano -juuston tuotantojärjestelmään kuulumattomat maatilat eivät saa toimittaa maitoa ennen kuin vähintään neljän kuukauden kuluttua valtuutetun valvontaelimen tekemästä tarkastuksesta.

Tekstissä täsmennetään nyt, että näiden vaatimusten noudattamisen tarkastamisesta vastaa valvontaelin.

-   11 artikla

10 artikla on nyt 11 artikla, ja sen otsikko pysyy samana (”Seosrehuruokinta”).

-   12 artikla: ”Uudet tuotteet ja teknologia”

11 artikla: Näiden sääntöjen piiriin kuulumattoman ravinnon käyttö, määrätyissä määrissä tapahtuva vaihtelu tai sellaisten valmistus- ja antotapojen käyttöönotto, joita ei ole vahvistettu näissä säännöissä, edellyttää myönteistä tulosta Consorzio del Parmigiano-Reggianon arvioimissa testeissä ja tutkimuksissa. Jos tulos on myönteinen, voidaan tehdä senmukainen tuote-eritelmän muuttamista koskeva hakemus.

on nyt 12 artikla, ja sitä on muutettu seuraavasti:

Näiden sääntöjen piiriin kuulumattoman ravinnon käyttö, määrätyissä määrissä tapahtuva vaihtelu tai sellaisten valmistus- ja antotapojen käyttöönotto, joita ei ole vahvistettu näissä säännöissä, edellyttää myönteistä tulosta Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianon arvioimissa testeissä ja tutkimuksissa. Jos tulos on myönteinen ja se hyväksytään 6 artiklan säännösten perusteella, se on lisättävä tuote-eritelmään seuraavan kerran, kun sitä muutetaan.

Muutoksella täsmennetään, että kaikki sellainen rehun ja teknologian käyttö, joka ei kuulu lehmien ruokintaa koskevien sääntöjen piiriin, määrätyissä määrissä tapahtuva vaihtelu tai valmistus- ja antotapojen käyttöönotto edellyttää myönteistä tulosta Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianon arvioimissa testeissä ja tutkimuksissa. Jos tulos on myönteinen ja se hyväksytään 6 artiklan säännösten perusteella, se on lisättävä (ei enää ”voidaan” lisätä) tuote-eritelmään seuraavan kerran, kun sitä muutetaan.

Lisäksi Consorzio del Formaggio Parmigiano-Reggianon nimeen on lisätty sana ”Formaggio”.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Parmigiano Reggiano”

EU-nro: PDO-IT-0016-AM06 – 2.12.2021

SAN (X) SMM ( )

1.   Nimi/nimet

”Parmigiano Reggiano”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.3. Juustot

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Parmigiano Reggiano on kova ja hitaasti kypsytetty, kuumennetusta juustomassasta valmistettu juusto, joka valmistetaan tuoreesta, osittain pinnalta kuoritusta lehmän raakamaidosta. Maitoa ei saa käsitellä lämmöllä eikä fysikaalisesti tai mekaanisesti, ja maitoa tuottavien lehmien ravinnon on perustuttava pääosin alkuperäalueelta saatuun rehuun. Kypsytyksen on kestettävä vähintään 12 kuukautta. Parmigiano Reggiano voidaan saattaa myyntiin kokonaisina tahkoina, paloina tai raastettuna.

Parmigiano Reggiano -juustoa ei saa käsitellä millään sellaisella tavalla, joka heikentää sen kemiallisia, fyysisiä tai aistinvaraisia ominaisuuksia, ja sen ominaisuudet ovat seuraavat:

—	juustotahkojen kyljet ovat hiukan koverat tai melkein suorat, tasaisten pintojen reunat ovat hiukan kohollaan

—	koko: tahkojen tasaisten pintojen halkaisija on 35–43 cm ja korkeus 20–26 cm

—	vähimmäispaino: 30 kg tahkoa kohden

—	kuoren väri: luonnonoljen värinen, voi muuttua ajan kuluessa

—	kuoren paksuus: noin 6 mm

—	juustomassan väri: vaalean oljen tai oljen värinen

—	massan luonteenomainen tuoksu ja maku: tuoksuva, kevyt, maukas mutta ei voimakas

—	massan rakenne: hienorakeinen ja lohkeava

—	rasvapitoisuus kuiva-aineesta vähintään: 32 prosenttia

—	ei lisäaineita

—	syklopropaanirasvahappojen osuus: alle 22 mg 100 grammassa rasvaa (sisältää mittausepävarmuuden, perustuu kaasukromatografi-massaspektrometriaan [CG-MS]).

3.3.   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

Korvaavat lypsylehmät (uudistuseläimet) on kasvatettava rajatulla maantieteellisellä alueella ja sisällytettävä valvontajärjestelmään maitotilan erityisenä toimintana. Kaikenlaisen säilörehun käyttö ja pitäminen on kielletty.

Muista tuotantoketjuista kuin Parmigiano Reggiano -tuotantoketjusta peräisin oleva karja, joka ei näin ollen sisälly valvontajärjestelmään, on tuotava maitotiloille tai uudistuseläinten kasvatustiloille viimeistään sinä päivänä, kun eläin täyttää 10 kuukautta.

Maitotilat, joilla oli uudistuseläinten kasvatustoimintaa rajatun maantieteellisen alueen ulkopuolella 5. tammikuuta 2021, voivat jatkaa tätä toimintaa alkuperäalueen ulkopuolella edellyttäen, että se sisältyy valvontajärjestelmään.

Lypsylehmien ruokavalio perustuu rajatulta maantieteelliseltä alueelta peräisin olevaan rehuun, ja sen määrä ja laatu on täsmennetty.

Vähintään 75 prosenttia rehun kuiva-aineesta on oltava tuotettu rajatulla maantieteellisellä alueella.

Muu kuin nurmirehu saa muodostaa enintään 50 prosenttia annoksen kuiva-aineesta.

Kaikenlaisen säilörehun käyttö ja pitäminen on kielletty.

Lehmänmaito, suola, vasikanjuoksute.

Maito on tuotettava rajatulla maantieteellisellä alueella sijaitsevilla ja valvontajärjestelmään kuuluvilla tiloilla.

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Maito on valmistettava juustoksi rajatulla maantieteellisellä alueella. Maito otetaan ilta- ja aamulypsystä ja viedään tuoreena ja käsittelemättömänä juustolaan tuote-eritelmän mukaisesti. Aamumaito kaadetaan kuparikattilaan ja sekoitetaan iltamaidon kanssa, joka on osittain pinnalta kuorittu. Maidon rasvan ja kaseiinin suhde lämmityskattilassa, laskettuna tietyn päivän tuotannon kaikkien kattilaerien painotettuna keskiarvona, ei saa ylittää 1,10 + 10:tä prosenttia. Maitoon lisätään herahapate, maitohappobakteereista koostuva luonnollinen hapate, joka saadaan jättämällä edellisestä juustonvalmistuksesta ylijäänyt makea hera fermentoitumaan spontaanisti valvotussa lämpötilassa. Kaupallisten heräteviljelmien käyttö on kielletty. Juoksettuminen saadaan aikaan käyttämällä yksinomaan vasikanjuoksutetta. Juoksettumisen jälkeen juustomassa rikotaan ja kaltataan. Kun saostunut juustomassa on painunut kattilan pohjaan, se siirretään muotteihin. Sen jälkeen juustot merkitään. Muutaman päivän kuluttua tahkot käytetään suolaliuoksessa, minkä jälkeen juustoa kypsytetään vähintään 12 kuukautta. Juustot voidaan kypsyttää puuhyllyisissä telineissä.

Vähintään 12 kuukautta kestävän kypsytyksen on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella.

Kypsytyksen vähimmäisajan jälkeen otetaan näytteitä sen varmistamiseksi, että tuotantoeritelmää on noudatettu.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Parmigiano Reggiano voidaan saattaa myyntiin kokonaisina tahkoina, paloina tai raastettuna.

Esipakattuna, raastettuna tai paloina myydyn Parmigiano Reggiano -juuston aitouden varmistamiseen liittyvien kuluttajansuojasyiden vuoksi paloittelun, raastamisen ja pakkaamisen on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella. Tämä on välttämätöntä siksi, ettei juustopaloissa tai -raasteessa ole näkyvissä kokonaisessa juustotahkossa olevia Parmigiano Reggiano -juuston tunnistamiseen tarkoitettuja merkkejä. Siksi esipakatun tuotteen aitous on taattava. Tämä on välttämätöntä myös siksi, että palat on pakattava nopeasti paloittelun jälkeen niin, että estetään kuivuminen ja hapettuminen ja siten Parmigiano Reggiano -juuston alkuperäisten aistinvaraisten ominaisuuksien huononeminen. Kun juustotahkoa leikataan, juusto menettää kuivan kuoren tarjoaman luonnollisen suojan, joka eristää juuston erinomaisesti ilman vaikutukselta.

Vain kokonaisia Parmigiano Reggiano (SAN) -juuston tahkoja saa raastaa myytäväksi. Juusto on pakattava välittömästi raastamisen jälkeen. Sitä ei saa käsitellä millään tavoin, eikä siihen saa lisätä mitään aineita. Leikkuujäämien käyttö on kuitenkin sallittua edellä määritettyjen ehtojen mukaisesti. Raastetussa Parmigiano Reggiano -juustossa saa olla kuorta enintään 18 painoprosenttia.

Ylijääneitä Parmigiano Reggiano -juuston osia, joita valvontajärjestelmään kuuluvat toimijat käyttävät muiden pakkausmuotojen valmistamiseen, kutsutaan ”leikkuujäämiksi”.

Raastaminen, paloittelu ja esipakkaaminen suoramyyntiä varten voidaan toteuttaa vähittäismyymälässä ainoastaan loppukuluttajalle myyntiä varten.

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Kussakin Parmigiano Reggiano -juustossa olevat suojatut nimitykset ovat pistekirjoituksella kirjoitetut sanat ”Parmigiano Reggiano” sekä sen valmistaneen juustolan rekisterinumero, tuotantovuosi ja -kuukausi ja lyhenne DOP (SAN), jotka on painettu juustotahkon kyljen ympärille sablonilla, soikea leima, jossa lukee Parmigiano Reggiano Consorzio Tutela (Parmigiano Reggiano -juustoa suojeleva yhteenliittymä), kaseiinilevy tai vastaava ratkaisu, jolla varmistetaan kunkin juuston yksilöllinen tunnistaminen, ja luokan kaksi leima kyseiseen luokkaan kuuluville juustoille.

Esipakattuna, raastettuna ja paloina myyntiin saatettavan Parmigiano Reggiano -juuston tunniste on merkki, joka sisältää tyylitellyn kuvan Parmigiano Reggiano -juuston lohkosta ja tahkosta sanojen ”PARMIGIANO REGGIANO” yläpuolella.

Tämä tunnus, joka on pakollinen osa merkintöjä, on painettava värillisenä asiaan liittyvässä konsortiosopimuksessa vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisesti.

Kaikkien esipakattujen, yli 15 gramman paloina myyntiin saatettavien Parmigiano Reggiano -juustojen etikettiin on merkittävä vähimmäiskypsytysaika, jotta juuston kypsyys on mahdollista selvittää.

Parmigiano Reggiano -massan tuoksu ja maku kehittyvät kypsytysprosessin aikana. Siksi etiketissä voidaan aistinvaraisten ominaisuuksien ilmaisemiseksi käyttää seuraavia kuvailevia adjektiiveja ja kypsytysaikaa tiettyjen kypsyysluokkien osalta:

—	delicato [mieto] (12–19 kuukautta)

—	armonico [tasapainoinen] (noin 20–26 kuukautta)

—	aromatico [aromaattinen] (noin 27–34 kuukautta)

—	intenso [voimakas] (noin 35–45 kuukautta). Juustotahkojen pinnoilta ja kyljistä ylijääneistä osista (paloista, joissa on yli 18 % kuorta) ei saa käyttää nimitystä ”Parmigiano Reggiano”, paitsi kun niitä käytetään leikkuujääminä.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Rajattu maantieteellinen alue käsittää Reno-joen vasemmalla puolella sijaitsevat Bolognan maakunnan alueet, Po-joen oikealla puolella sijaitsevat Mantovan alueet sekä Modenan, Parman ja Reggio Emilian.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Luontoon liittyvistä tekijöistä mainittakoot erityisesti Apenniinien harjalta Po-joelle ulottuvan rajatun maantieteellisen alueen maaperän ominaisuudet. Maaperä vaikuttaa yhdessä ilmaston kanssa suoraan sekä luonnon kasvillisuuteen että tuotteen fermentaatioprosesseihin. Ihmisiin liittyvistä tekijöistä mainittakoon, että juustolla on luonnollisesti ollut historiallista merkitystä paikallistaloudessa. Parmigiano Reggiano -juuston tuotantoon liittyvät monimutkaiset toimet ovat perinteisten juustonvalmistustaitojen tulosta vuosisatojen ajalta tällä seudulla, ja paikallisia käytänteitä vaalitaan edelleen uskollisesti.

Parmigiano Reggiano -juuston erityisominaisuuksia ovat massan hienorakeinen ja hiutaleina lohkeava rakenne, tuoksuva aromi ja hieno, erottuva muttei voimakas maku, liukoisuus ja hyvä sulavuus ruoansulatuksessa.

Nämä ominaisuudet johtuvat maidon erityislaadusta ja sen valintakriteereistä. Maito käsitellään päivittäin tuoreena kupariastioissa ja juoksetetaan vasikanjuoksetteella, jossa on runsaasti kymosiinia. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat kyllästetyssä suolaliuoksessa suolaaminen sekä pitkä luonnollinen kypsytys.

Maidon erityiset fysikaalis-kemialliset ja mikrobiologiset ominaisuudet, jotka takaavat Parmigiano Reggiano -juuston erityisominaisuudet ja laadun, johtuvat olennaisesti nautojen ravinnosta, joka perustuu alkuperäalueen rehun käyttöön, sekä kaikenlaisen säilörehun käyttökiellosta. Vähintään 12 kuukauden kypsytys, jonka on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella sen erityisten sääolojen vuoksi, on välttämätön, jotta maidon jalostuksessa saatu tuote voi erityisten entsymaattisten reaktioiden kautta saada Parmigiano Reggiano -juuston erityisominaisuudet.

Eritelmän julkaisutiedot

http://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/3335

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.