This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52023XC00915
Publication of a communication of approval of a standard amendment to a product specification for a name in the wine sector referred to in Article 17(2) and (3) of Commission Delegated Regulation (EU) 2019/33
Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)
Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)
PUB/2023/877
EUVL C, C/2023/915, 13.11.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/915/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
virallinen lehti |
FI Sarjan C |
C/2023/915 |
13.11.2023 |
Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)
(C/2023/915)
Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN
”Дунавска равнина”
PGI-BG-A1538-AM02
Tiedonannon päivämäärä: 6.7.2023
HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA SYYT
Hyväksymisasiakirjan N:o RD 18 – 1/10.03.2017 mukainen muutos
Tuottajat ovat jättäneet Mustanmeren alueellisen viiniyhdistyksen kautta hakemuksen Sangiovese-rypälelajikkeen lisäämiseksi roseeviinien tuotannon osalta ja Gergana-rypälelajikkeen lisäämiseksi valkoviinien tuotannon osalta tuote-eritelmän kohtaan ”Дунавска равнина / Dunavska Ravnina (SMM) -viinien tuottamiseen sallitut rypälelajikkeet”.
Sangiovese- ja Gergana-viinit ovat saaneet erittäin hyvän vastaanoton markkinoilla, ja kysyntä on kasvanut. Gergana on bulgarialainen rypälelajike, jota esiintyy vain Tonavan tasangolla. Viinien analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet ovat erinomaiset. Niiden sisällyttäminen Дунавска равнина / Dunavska Ravnina (SMM) -viinien tuote-eritelmään parantaa tuotekuvaa ja laajentaa maantieteellisen merkinnän kaupallista ulottuvuutta. Muutos vaikuttaa tuote-eritelmän 5 kohtaan ”Дунавска равнина / Dunavska Ravnina (SMM) -viinien tuottamiseen sallitut rypälelajikkeet” ja yhtenäisen asiakirjan 7 kohtaan ”Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet”.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
1. Nimi/nimet
Дунавска равнина
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
SMM – suojattu maantieteellinen merkintä
3. Rypäletuotteiden luokat
1. |
Viini |
4. Viinin/viinien kuvaus
1. Valkoviinit
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Todellinen alkoholipitoisuus: vähintään 10 tilavuusprosenttia.
Kokonaissokeripitoisuus:
— |
kuivat viinit: 4 grammaa litrassa tai 9 grammaa litrassa, kun kokonaishappopitoisuus ilmoitettuna grammoina viinihappoa litraa kohden ei alita jäännössokeripitoisuutta enempää kuin 2 grammaa litraa kohden; |
— |
puolikuivat viinit: enemmän kuin kuivien viinien enimmäismäärä mutta enintään 12 grammaa litrassa tai 18 grammaa litrassa, kun kokonaishappopitoisuus ilmoitettuna grammoina viinihappoa litraa kohden ei alita jäännössokeripitoisuutta enempää kuin 10 grammaa litraa kohden; |
— |
puolimakeat viinit: enemmän kuin puolikuivien viinien enimmäismäärä mutta enintään 45 grammaa litrassa; |
— |
makeat viinit: enemmän kuin 45 grammaa litrassa. |
— |
Kokonaishappopitoisuus viinihappona ilmaistuna: vähintään 4 grammaa litrassa. |
— |
Haihtuvien happojen pitoisuus etikkahappona ilmaistuna: enintään 13,3 milliekvivalenttia litrassa. |
— |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus: enintään 200 milligrammaa litrassa. |
— |
Sokeriton uutos: vähintään 16 grammaa litrassa. |
Kirkkaus: kirkas neste. Viinissä saa olla pieni määrä pitkästä pullokypsytyksestä johtuvaa värillistä sakkaa.
Väri: oljenkeltainen, vihreään vivahtava.
Aromi ja maku: monivivahteinen maku, jota hallitsevat sitrushedelmät ja jossa on yrttien, tuoreen ruohon ja luonnonvaraisten kukkien vivahteita. Maku on raikas, tasapainoisen hapokas ja harmoninen. Pitkä jälkimaku.
Yleiset analyyttiset ominaisuudet |
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (tilavuusprosenttia) |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (tilavuusprosenttia) |
10 |
Vähimmäishappopitoisuus |
4 g/l viinihappona ilmaistuna |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) |
13,3 |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra) |
200 |
2. Roseeviini
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Todellinen alkoholipitoisuus: vähintään 10 tilavuusprosenttia.
Kokonaissokeripitoisuus:
— |
kuivat viinit: 4 grammaa litrassa tai 9 grammaa litrassa, kun kokonaishappopitoisuus ilmoitettuna grammoina viinihappoa litraa kohden ei alita jäännössokeripitoisuutta enempää kuin 2 grammaa litraa kohden; |
— |
puolikuivat viinit: enemmän kuin kuivien viinien enimmäismäärä mutta enintään 12 grammaa litrassa tai 18 grammaa litrassa, kun kokonaishappopitoisuus ilmoitettuna grammoina viinihappoa litraa kohden ei alita jäännössokeripitoisuutta enempää kuin 10 grammaa litraa kohden; |
— |
puolimakeat viinit: enemmän kuin puolikuivien viinien enimmäismäärä mutta enintään 45 grammaa litrassa; |
— |
makeat viinit: enemmän kuin 45 grammaa litrassa. |
— |
Kokonaishappopitoisuus viinihappona ilmaistuna: vähintään 4 grammaa litrassa. |
— |
Haihtuvien happojen pitoisuus etikkahappona ilmaistuna: enintään 13,3 milliekvivalenttia litrassa. |
— |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus: enintään 200 milligrammaa litrassa. |
— |
Sokeriton uutos: vähintään 16 grammaa litrassa. |
Kirkkaus: kirkas neste. Viinissä saa olla pieni määrä pitkästä pullokypsytyksestä johtuvaa värillistä sakkaa.
Väri: kirkkaan vaaleanpunainen.
Aromi ja maku: Aromia hallitsevat punaiset marjat ja luumarjat. Maku on pehmeä ja rakenteeltaan pyöreä, ja siinä on herkullisia karhunvatukoiden ja kypsien kirsikoiden vivahteita. Jälkimaku on runsas, hieman kireä ja voimakkaan raikas.
Yleiset analyyttiset ominaisuudet |
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (tilavuusprosenttia) |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (tilavuusprosenttia) |
10 |
Vähimmäishappopitoisuus |
4 g/l viinihappona ilmaistuna |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) |
13,3 |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra) |
200 |
3. Punaviinit
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Todellinen alkoholipitoisuus: vähintään 10 tilavuusprosenttia.
Kokonaissokeripitoisuus:
— |
kuivat viinit: 4 grammaa litrassa tai 9 grammaa litrassa, kun kokonaishappopitoisuus ilmoitettuna grammoina viinihappoa litraa kohden ei alita jäännössokeripitoisuutta enempää kuin 2 grammaa litraa kohden; |
— |
puolikuivat viinit: enemmän kuin kuivien viinien enimmäismäärä mutta enintään 12 grammaa litrassa tai 18 grammaa litrassa, kun kokonaishappopitoisuus ilmoitettuna grammoina viinihappoa litraa kohden ei alita jäännössokeripitoisuutta enempää kuin 10 grammaa litraa kohden; |
— |
puolimakeat viinit: enemmän kuin puolikuivien viinien enimmäismäärä mutta enintään 45 grammaa litrassa; |
— |
makeat viinit: enemmän kuin 45 grammaa litrassa. |
— |
Kokonaishappopitoisuus viinihappona ilmaistuna: vähintään 4 grammaa litrassa. |
— |
Haihtuvien happojen pitoisuus etikkahappona ilmaistuna: enintään 15 milliekvivalenttia litrassa. |
— |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus: enintään 150 milligrammaa litrassa. |
— |
Sokeriton uutos: vähintään 20 grammaa litrassa. |
Kirkkaus: kirkas neste. Viinissä saa olla pieni määrä pitkästä pullokypsytyksestä johtuvaa värillistä sakkaa.
Väri: rubiininpunainen.
Aromi ja maku: punaisten ja mustien metsämarjojen, luumujen, mausteiden, vaniljan ja pähkinöiden aromeja. Maku on tasapainoinen ja mehumainen, ja siinä on pehmeitä tanniineja ja hedelmäistä raikkautta.
Yleiset analyyttiset ominaisuudet |
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (tilavuusprosenttia) |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (tilavuusprosenttia) |
10 |
Vähimmäishappopitoisuus |
4 g/l viinihappona ilmaistuna |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) |
15 |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra) |
150 |
5. Viininvalmistusmenetelmät
5.1. Olennaiset viininvalmistusmenetelmät
1. Tuotos
Asianomainen viininvalmistusmenetelmien rajoitus
Viinituotos 100:aa rypälekiloa kohden on enintään 70 litraa.
5.2. Enimmäistuotokset
13 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden
6. Rajattu maantieteellinen alue
1. |
Дунавска равнина / Dunavska Ravnina (SMM) -viinien rajattu tuotantoalue sisältää seuraaviin paikkakuntiin kuuluvat alueet: |
Montanan alue: Berkovitsa, Boychinovtsi, Brusartsi, Chiprovtsi, Georgi Damyanovo, Yakimovo, Lom, Medkovets, Montana, Valchedram ja Varshets.
Vidinin alue: Belogradchik, Boynitsa, Bregovo, Chuprene, Gramada, Kula, Makresh, Novo Selo, Ruzhintsi, Vidin ja Dimovo.
Vratsan alue: Byala Slatina, Borovan, Hayredin, Kozloduy, Krivodol, Mezdra, Miziya, Oryahovo, Roman ja Vratsa.
Gabrovon alue: Gabrovo, Sevlievo ja Dryanovo.
Lovechin alue: Letnitsa, Lovech, Lukovit, Troyan, Ugarchin ja Yablanitsa.
Plevenin alue: Belene, Cherven Bryag, D. Mitropoliya, Dolni Dabnik, Gulyantsi, Iskar, Knezha, Levski, Nikopol, Pleven ja Pordim.
Veliko Tarnovon alue: Gorna Oryahovitsa, Lyaskovets, Pavlikeni, Polski Trambesh, Strazhitsa, Suhindol, Svishtov, Veliko Tarnovo, Zlataritsa ja Elena.
Razgradin alue: Tsar Kaloyan, Isperih, Kubrat, Loznitsa, Razgrad ja Zavet.
Rusen alue: Byala, Borovo, Tsenovo, Ivanovo, Ruse, Vetovo, Dve Mogili ja Slivo Pole.
Silistran alue: Glavinitsa, Tutrakan, Alfatar, Dulovo, Kaynardzha, Silistra ja Sitovo.
Targovishten alue: Omurtag, Opaka, Popovo ja Targovishte.
Dobrichin alue: Balchik, General Toshevo, Kavarna, Shabla, Dobrich, Krushari ja Tervel.
Shumenin alue: Hitrino, Kaolinovo, Kaspichan, Novi Pazar, Shumen, Smyadovo, Veliki Preslav, Varbitsa, Venets ja Nikola Kozlevo.
Varnan alue: Aksakovo, Avren, Beloslav, Byala, Devnya, Dolni Chiflik, Dalgopol, Provadiya, Suvorovo, Varna, Vetrino ja Valchidol.
Sofian alue: Botevgrad ja Pravets.
Seuraavat kunnittain luetteloidut paikkakunnat eivät kuulu rajattuun alueeseen:
Belogradchikin kunta: Granichakin, Prauzhdan, Salashin ja Stakevtsin kylät.
Chiprovtsin kunta: Martinovon ja Prevalan kylät.
Georgi Damyanovon kunta: Dalgi Delin ja Kopilovtsin kylät.
Berkovitsan kunta: Chereshovitsan kylä.
Varshetsin kunta: Gorna Bela Rechkan, Gorno Ozirovon ja Dolno Ozirovon kylät.
Vratsan kunta: Lyutadzhikin kylä.
Botevgradin kunta: Gurkovon, Kraevon, Radotinan ja Trudovetsin kylät.
Pravetsin kunta: Razlivin kylä.
Troyanin kunta: Balkanetsin, Beli Osamin, Golyama Zhelyaznan, Gumoshtnikin, Dobrodanin, Oreshakin, Staro Selon, Terziyskon, Cherni Osamin, Chiflikin ja Shipkovon kylät.
Lovechin kunta: Stefanovon, Malinovon ja Balgarenen kylät.
Sevlievon kunta: Boazatin, Valevtsin, Voynishkan, Dyalakin, Kravenikin, Kupenin, Mlechevon, Selishten, Stokiten, Tabashkan, Ugoreletsin ja Shopiten kylät.
Gabrovon kunta: Balaniten, Boychetan, Borikin, Zhalteshin, Zeleno Darvon, Malushan, Orlovtsin, Potokin, Charkovon ja Chernevtsin kylät.
Veliko Tarnovon kunta: Voynezhan, Voneshta Vodan, Vaglevtsin, Kladni Dyalin, Osenariten ja Raykovtsin kylät.
Elenan kunta: Bebrovon, Beykovtsin, Buynovtsin, Valchovtsin, Ganev Dolin, Gramatitsin, Debeli Ratin, Drentan, Ivanivanovtsin, Ignatovtsin, Kamenarin, Kolarin, Konstantinin, Kostelin, Maryanin, Miykovtsin, Palitsin, Popskan, Ruhovtsin, Svetoslavtsin, Todyuvtsin ja Chakalin kylät.
Zlataritsan kunta: Dedintsin, Dalgi Pripekin, Ravnovon, Razsohan ja Rosnon kylät.
Strazhitsan kunta: Vodnon, Zhelezartsin ja Kavlakin kylät.
Popovon kunta: Dolna Kabdan, Konakin ja Marchinon kylät.
Targovishten kunta: Bozhurkan, Bratovon, Gorna Kabdan, Kopretsin, Paydushkon, Presiyanin, Prolazin, Tarnovtsan, Tsvetnitsan ja Cherkovnan kylät.
Omurtagin kunta: Belomortsin, Velikdenchen, Verentsin, Gorna Hubavkan, Gorsko Selon, Dolna Hubavkan, Zelena Moravan, Zmeynon, Iliynon, Kamburovon, Kozma Prezviterin, Krasnoseltsin, Panayot Hitovon, Panichinon, Petrinon, Ptichevon ja Stanetsin kylät.
Varbitsan kunta: Tushovitsan kylä.
Smyadovon kunta: Rishin kylä.
7. Rypälelajike/rypälelajikkeet
|
Aligote |
|
Aheloy |
|
Bouket |
|
Viognier |
|
Gamay Noir |
|
Gamay Fréaux |
|
Gergana |
|
Grand Noir |
|
Gamza – Kadarka |
|
Dimiat – Smederevka |
|
Dunavska Gamza |
|
Evmolpia – Trakiiski Mavrud |
|
Cabernet Sauvignon |
|
Cabernet Franc |
|
Kamtchiya |
|
Carmenère |
|
Colombard |
|
Cot – Malbec |
|
Kuklenski Mavrud |
|
Mavrud |
|
Marselan |
|
Melnik 82 |
|
Melnishki Rubin |
|
Merlot |
|
Misket Varnenski – Muskat Varnenski |
|
Misket Vrachanski – Vrachanski Misket |
|
Misket Kailashki |
|
Misket Markovski |
|
Misket Sandanski – Muskat Sandanski |
|
Misket Sungurlarski |
|
Misket Cherven – Brezovski Misket |
|
Misket Cherven – Karlovski Misket |
|
Misket Cherven – Cherven Misket |
|
Muscat Ottonel |
|
Müller-Thurgau |
|
Orfei |
|
Pamid |
|
Petit Verdot |
|
Pinot Gris |
|
Plevenski Kolorit |
|
Pomoriiski Biser |
|
Ranna Melnishka Loza – Melnik 55 |
|
Rheinriesling – Nemski Rizling |
|
Rheinriesling – Rizling |
|
Rkatsiteli – Rikat |
|
Rubin |
|
Roussanne |
|
Sangiovese |
|
Cinsaut |
|
Septemvriiski Rubin |
|
Sylvaner |
|
Syrah – Shiraz |
|
Sauvignon Blanc |
|
Sungurlarski Biser |
|
Tamyanka – Moskatelo |
|
Tamyanka – Moscato Bianco |
|
Tamyanka – Muscat Blanc à Petits Grains |
|
Tamyanka – Temenuga |
|
Trakiiska Slava |
|
Fetyaska Alba – Fetyaska Byala |
|
Fetyaska Regala |
|
Furmint |
|
Harslevelut – Lipovina |
|
Hebros |
|
Chernomorski Brilyant |
|
Chernomorski Eleksir |
|
Chardonnay |
|
Chenin – Chenin-Blanc |
|
Shiroka Melnishka Loza – Melnik |
|
Ugni Blanc – Claret |
|
Ugni Blanc – Sent Emilion |
8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus
Дунавска равнина / Dunavska Ravnina
Дунавска равнина / Dunavska Ravnina (SMM) -viinien rajatulle tuotantoalueelle istutetut viinitarhat sijaitsevat Tonavan tasangolla Bulgarian pohjoisosassa. Tasanko rajoittuu pohjoisessa Tonavaan ja etelässä Stara Planinan vuoriston rinteisiin ja ulottuu lännessä Timokjokeen ja idässä Mustaanmereen saakka. Suurin osa tasangosta on 100–250 metrin korkeudessa ja kohoaa Predbalkanin kukkuloilla 300–400 metriin. Tonavan tasangon maasto koostuu matalista tasangoista, kukkuloista ja alangoista. Alueella vallitsee lauhkea mannerilmasto, johon vaikuttavia tekijöitä ovat koillisosien merkittävä altistuminen auringolle ja suhteellisen tasainen maasto. Vuotuisen keskilämpötilan vaihteluväli on tasangon eri osissa 10–12,2 °C. Talvet ovat kylmiä mutta itäosassa huomattavasti leudompia Mustanmeren ilmastovaikutusten ja vähemmän jyrkkien lämpötilavaihteluiden vuoksi. Muina vuodenaikoina vallitsevat lännestä ja luoteesta saapuvat merelliset ilmamassat. Kesät ovat kuumia ja kuivia. Kuumimman kuukauden päivittäinen keskilämpötila on 21,5–24,0 °C. Korkein lämpötilan vaihteluväli on Tonavan tasangolla (25 °C). Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 450–650 mm. Suurin osa Tonavan tasangon maaperästä on muodostunut lössimaalle, ja kasvillisuus on aro- ja metsäaropiirteistä. Maaperä on enimmäkseen mustaamultaa (karbonaattipitoista, tyypillistä, huuhtoutunutta ja uutemaata) ja metsien harmaamultaa. Valkoviineissä on monivivahteinen maku, jota hallitsevat sitrushedelmät ja jossa on yrttien, tuoreen ruohon ja luonnonvaraisten kukkien vivahteita. Maku on raikas, harmoninen ja tasapainoisen hapokas, ja jälkimaku on pitkä.
Roseeviineissä aromia hallitsevat punaiset marjat ja luumarjat. Maku on pehmeä ja rakenteeltaan pyöreä, ja siinä on herkullisia karhunvatukoiden ja kypsien kirsikoiden vivahteita. Jälkimaku on runsas, hieman kireä ja voimakkaan raikas.
Punaviineissä on punaisten ja mustien metsämarjojen, luumujen, mausteiden, vaniljan ja pähkinöiden aromeja. Maku on tasapainoinen ja mehumainen, ja siinä on pehmeitä tanniineja ja hedelmäistä raikkautta. Tuotettujen viinien erityisyys ja laadulliset ominaisuudet määräytyvät seuraavien seikkojen perusteella: lauhkea mannermainen ilmasto kuumine ja kuivine kesineen, maasto, joka koostuu matalista tasangoista, kukkuloista ja alangoista, maaperä, joka on muodostunut lössimaalle ja koostuu mustastamullasta (karbonaattipitoisesta, tyypillisestä, huuhtoutuneesta ja uutemaasta) ja metsien harmaamullasta, sekä ihmisen toimintaan liittyvät tekijät.
9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)
Дунавска равнина
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Lisäedellytyksen tyyppi:
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Edellytyksen kuvaus:
Maantieteellistä merkintää voidaan käyttää sekoittamalla valmistettuihin viineihin, jos 85 prosenttia käytetyistä rypäleistä on tuotettu etiketissä mainitulla alueella.
Linkki tuote-eritelmään
https://eavw.com/updocs/1323061686662190_Specifikacia.Dunavska.ravnina.2023.pdf
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/915/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)