Sen jälkeen, kun Venäjä kohdisti provosoimattoman ja perusteettoman täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, Venäjän kaasuntoimituksissa EU:hun on ollut häiriöitä tahallisena yrityksenä käyttää energiaa poliittisena aseena. Venäjä on ollut jo vuosia EU:n tärkein kaasuntoimittaja. Aikaisemmin yli 40 prosenttia EU:n kaasutoimituksista tuli Venäjältä. Kaasutoimitukset ovat jatkuvasti vähentyneet helmikuusta 2022 alkaen. Putkikaasuvirrat Venäjältä olivat alle 10 prosenttia EU:n kaasuntuonnista vuoden 2023 alkupuoliskolla. Kaksitoista jäsenvaltiota aktivoi kaasun toimitusvarmuutta koskevassa asetuksessa (EU) 2017/1938 säädetyn EU:n yhteisen luokituksen mukaisen ensimmäisen tai toisen tason kriisin.

Toimitushäiriöillä on jo ollut merkittäviä vaikutuksia sähkön ja kaasun hintatasoon ja hintojen vaihteluun, inflaatioon, EU:n yleiseen taloudelliseen ja makrotaloudelliseen vakauteen sekä kaikkiin kansalaisiin. Tukkuhinta oli vuonna 2022 keskimäärin yli viisinkertainen kriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna ja jopa yli 300 euroa/MWh kriisin ollessa pahimmillaan kesällä 2022. Hinnat ovat edelleen huomattavasti korkeampia kuin ennen kriisiä, ja heilahtelut ovat voimakkaita. Yritysten, erityisesti energiaintensiivisten teollisuudenalojen, kilpailukyky on heikennyt ja kansalaisten ostovoima heikkenee.

Tämän vuoksi neuvosto antoi 19. joulukuuta 2022 hätätoimenpiteenä neuvoston asetuksen (EU) 2022/2576 yhteisvastuun lisäämiseksi kaasuhankintojen paremman koordinoinnin, luotettavien viitehintojen ja rajatylittävän kaasukaupan avulla.

Asetuksessa (EU) 2022/2576 säädetään väliaikaisesta oikeusperustasta seuraaville:

Asetuksella (EU) 2022/2576 pyritään lieventämään vaikutusta kaasun hintaan puuttumalla kysyntään ja tarjontaan, varmistamalla toimitusvarmuus koko Euroopan unionissa ja lisäämällä yhteisvastuuta. Se sisältää erilaisia elementtejä, joilla pyritään johdonmukaisesti välttämään erittäin korkeita hintoja ja vahvistamaan yhteisvastuuta ja toimitusvarmuutta.

Tällä ehdotuksella pyritään pidentämään asetuksen (EU) 2022/2576 säännösten soveltamisaikaa yhdellä vuodella, koska energiahuoltoon unionissa kohdistuu edelleen riskejä.

REPowerEU-suunnitelman ja sen jälkeisten aloitteiden mukaiset unionin toimet, mukaan lukien asetuksessa (EU) 2022/2576 säädetyt toimenpiteet, auttoivat lieventämään Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksia kaasutoimituksiin ja niiden seurauksia hintatasoon, inflaatioon, rahoitus- ja makrotalouden vakauteen ja kaikkiin kansalaisiin.

Maailman kaasumarkkinat ovat kuitenkin edelleen hyvin kireät, ja markkinatasapainon odotetaan lähitulevaisuudessa pysyvän epävakaana. Tällä tilanteella on kielteisiä vaikutuksia kaasun hintoihin, jotka ovat edelleen yli kaksi kertaa ennen kriisiä vallinneita tasoja korkeampia, vaikka ne jäävätkin kesälle 2022 osuneen huipun alapuolelle. Useat riskit voivat toteutuessaan lisätä niukkuuden pelkoa, joka voi markkinoiden kireydestä johtuvan epävakauden vuoksi aiheuttaa suuria reaktioita, joilla on merkittäviä vaikutuksia hintoihin. Tällaisia riskejä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun (LNG) kysynnän elpyminen Aasiassa, mikä vähentää kaasun saatavuutta maailman kaasumarkkinoilla; kylmä talvi, joka voi johtaa siihen, että kaasun kysyntä kasvaa jopa 30 miljardilla kuutiometrillä; äärimmäiset sääolot, jotka voivat alhaisen vedenkorkeuden vuoksi vaikuttaa vesivoiman varastointiin ja ydinvoiman tuotantoon ja tästä seuraavaan kaasukäyttöisen sähköntuotannon kysynnän kasvuun; kriittisten infrastruktuurien muut häiriöt; geopoliittisen ympäristön ja uhkaympäristön paheneminen kaasua toimittavilla alueilla esimerkiksi Lähi-idän kriisin vuoksi.

Jos asiaa koskevia unionin toimenpiteitä lakattaisiin soveltamasta, tämä muuttaisi unionin tähän mennessä saavuttamaa vakaantunutta mutta haurasta tilannetta ja heikentäisi kykyä selviytyä todennäköisestä tulevasta kehityksestä, kuten Venäjän tuonnin täydellisestä pysähtymisestä.

Komissio suunnitteli ja pani palveluntarjoajan tuella asetuksen (EU) 2022/2576 nojalla täytäntöön ”AggregateEU”-mekanismin, joka mahdollistaa kysynnän yhdistämisen, tarjouskilpailujen järjestämisen kansainvälisten kaasuntoimittajien kanssa ja kysynnän sovittamisen yhteen toimittajien tarjousten kanssa. EU:hun ja energiayhteisön sopimuspuoliin sijoittautuneet yritykset voivat osallistua mekanismiin ostajina.

Asetuksessa säädetään pakollisesta kysynnän yhdistämisestä asettamalla jäsenvaltioille velvollisuus vaatia kotimaisia yrityksiä käyttämään palveluntarjoajaa kysynnän yhdistämiseen riittävän suurilla kaasumäärillä. Jäsenvaltioiden yritysten on sisällytettävä kysynnän yhdistämisprosessiin määrät, jotka vastaavat vähintään 15:tä prosenttia varastojen täyttötavoitteista (noin 13,5 miljardia kuutiometriä koko unionissa).

Asetuksessa (EU) 2022/2576 säädetään, että mukana ei saa olla Venäjän federaatioon sijoittautuneiden venäläisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taikka Venäjän federaatioon sijoittautuneiden yritysten määräysvallassa olevia yrityksiä, jottei toimituslähteiden monipuolistamista ja irtautumista Venäjän federaatiosta tulevista kaasutoimituksista koskeva tavoite vaarantuisi. Lisäksi Venäjän federaatiosta peräisin oleva maakaasu jätetään kysynnän yhdistämis- ja yhteishankintamekanismin ulkopuolelle, mukaan lukien maakaasutoimitukset, jotka saapuvat jäsenvaltioihin tai energiayhteisön sopimuspuoliin luetteloitujen maahantulopaikkojen kautta.

Asetus (EU) 2022/2576 sisältää säännöksiä, joilla pyritään varmistamaan kaasuhankintojen parempi koordinointi unionissa ja energiayhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä. Tämän saavuttamiseksi asetuksella pyritään antamaan komissiolle yleiskuva tulevista tarjouskilpailuista tai sopimuksista, jotka liittyvät kaasun myyntiin ja ostoon. Sen vuoksi maakaasualan yritysten tai kaasua kuluttavien yritysten on ilmoitettava komissiolle kaikista tulevista tarjouksista tai sopimuksista, joiden määrä on yli 5 TWh/vuosi. Tämän jälkeen komissio voi antaa tällaisille yrityksille suosituksia tapauksissa, joissa tarjoukset tai sopimukset voivat vaikuttaa kielteisesti yhteishankintamekanismiin, markkinoiden toimintaan, toimitusvarmuuteen tai yhteisvastuuseen.

Asetuksella (EU) 2022/2576 parannetaan myös putkistojen ja LNG-terminaalien tehokasta käyttöä.

Toimituslähteiden monipuolistaminen pois venäläisestä kaasusta on muuttanut kaasuvirtoja EU:ssa. Tästä syystä reitit LNG-terminaaleista kulutuskeskuksiin ovat tulleet tärkeämmiksi kuin aiemmin hallinneet idän ja lännen väliset virrat. Tällaiset kaasuvirtojen muutokset ovat kuitenkin johtaneet erityisen suureen ylikuormitukseen yhteenliitäntäpisteissä, erityisesti Luoteis-Euroopassa.

Jotta voidaan parantaa kaasujärjestelmän kykyä reagoida ylikuormitukseen ja parantaa järjestelmän joustavuutta, asetuksen (EU) 2022/2576 14 artikla sisältää säännöksiä, joilla siirtoverkonhaltijat velvoitetaan tarjoamaan vajaakäytettyä sovittua kiinteää kapasiteettia kaikille yhteenliitäntäpisteille, eikä pelkästään ylikuormitetuille yhteenliitäntäpisteille, joko i) ottamalla käyttöön uusi kuukausittainen ”käytä tai menetä” -menettely tai ii) laajentamalla nykyisiä menettelyjä, joilla on sama tavoite.

Lisäämällä avoimuutta saadaan parempi ja kattavampi yleiskuva nesteytetyn maakaasun markkinoista ja varastointimarkkinoista EU:ssa. Sillä myös tehostetaan näiden infrastruktuurien käyttöä ja lisätään mahdollisuuksia houkutella lisää toimittajia.

Päivänsisäisen hintavolatiliteetin hallintamekanismi:

Rahoituslainsäädännössä (MiFID II) edellytetään jo nyt, että kauppapaikat perustavat joukon mekanismeja rahoitusmarkkinoiden merkittävän volatiliteetin hillitsemiseksi, ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) on pyrkinyt parantamaan kaupan hintavaihtelurajojen toimintaa kaikissa omaisuusluokissa. Tällä on pysyvämpi myönteinen vaikutus kaupankäyntiin kaikilla omaisuusluokilla, myös energiajohdannaisilla. Juuri päätökseen saadussa MiFIR-asetuksen uudelleentarkastelussa otettiin myös käyttöön hätätilanteen käsite ja annettiin ESMAlle lisävaltuuksia kaupan hintavaihtelurajojen osalta. Nämä muutokset on määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Asetuksessa (EU) 2022/2576 säädetty päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismi on otettu käyttöön, jotta kauppapaikat ottavat käyttöön mekanismeja, joilla estetään hintojen liialliset muutokset kaupankäyntipäivän aikana joko mukauttamalla olemassa olevia hintavaihtelurajoja tai luomalla lisämekanismi. Kaasu- ja sähkömarkkinoiden suurten volatiliteettipiikkien vuoksi energiayritysten on vaikea jatkaa osallistumistaan kyseisille markkinoille ja huolehtia suojaustarpeistaan niin, että ne varmistavat samalla energian toimitusvarmuuden loppukuluttajille.

Sen vuoksi asetuksessa (EU) 2022/2576 säädetään vaatimuksesta, jonka mukaan kauppapaikkojen on perustettava väliaikainen päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismi, jonka tarkoituksena on rajoittaa energiaan liittyvien johdannaissopimusten suuria hintamuutoksia saman kaupankäyntipäivän aikana. Kauppapaikat voivat toteuttaa päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismin joko sisällyttämällä sen olemassa oleviin hintavaihtelurajoihinsa, jotka ne ovat jo ottaneet käyttöön direktiivin 2014/65/EU mukaisesti, tai täydentävänä mekanismina.

Asetukseen (EU) 2017/1938 perustuvaa nykyistä yhteisvastuuvelvoitetta sovelletaan sellaisten jäsenvaltioiden välillä, joiden välillä on suora tai kolmannen maan kautta kulkeva yhteys. Ehdotetulla pidennyksellä säilytetään tämän velvoitteen ulottaminen jäsenvaltioihin, joilla on sellaisia nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia, jotka voisivat tarjota yhteisvastuuta jollekin jäsenvaltiolle hätätilanteessa, vaikka niiden välillä ei olisikaan suoraa yhteyttä, jos jäsenvaltiolla on kyseisen nesteytetyn maakaasun vastaanottamiseen tarvittava infrastruktuuri.

REPowerEU-suunnitelman ja sen jälkeisten aloitteiden mukaiset unionin toimet, mukaan lukien asetuksessa (EU) 2022/2576 säädetyt toimenpiteet, auttoivat lieventämään kriisin vaikutuksia ja valmistelivat EU:ta kaasun toimitusvarmuuden heikkenemiseen. Kertomuksessa 1 asetuksen (EU) 2022/2576 uudelleentarkastelun tärkeimmistä havainnoista komissio totesi unioniin suuntautuvien kaasutoimitusten yleisen tilanteen valossa, että asetuksen säännöksillä on ollut tärkeä rooli kaasumarkkinoiden tilanteen vakauttamisessa ja riittävien kaasutoimitusten varmistamisessa unionissa ja että asetus on tärkeä osa kaasun toimitusvarmuutta koskevaa EU:n välineistöä.

Asetuksen soveltaminen päättyy 30. joulukuuta 2023, jollei sen voimassaoloa jatketa.

Tämän ehdotuksen hyväksymispäivänä unioniin suuntautuvissa kaasutoimituksissa on kuitenkin edelleen vakavia vaikeuksia.

Koska putkikaasun tuonti Venäjältä on vähentynyt merkittävästi kuluneen vuoden aikana, unioniin suuntautuvien kaasutoimitusten saatavuus on pienentynyt huomattavasti kriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Putkikaasun nykyisellä tuontitasolla unionin odotetaan tuovan Venäjältä noin 20 miljardia kuutiometriä putkikaasua vuonna 2023, ja tämä epäluotettava tuonti saattaa vähentyä tästäkin tai katketa kokonaan. Tällaisenaan määrä olisi noin 110 miljardia kuutiometriä vähemmän kuin vuonna 2021.

Maailmanlaajuiset kaasumarkkinat ovat edelleen hyvin kireät, ja niiden odotetaan pysyvän sellaisina jonkin aikaa, koska maailmanlaajuisesti on suunniteltu otettavan käyttöön vain hyvin rajallisesti uutta LNG-nesteytyskapasiteettia ennen vuotta 2026.

Tilanne vaikuttaa kielteisesti kaasun hintoihin, jotka ovat edelleen yli kaksi kertaa korkeammat kuin ennen kriisiä, vaikka ne jäävätkin kesälle 2022 osuneen huipun alapuolelle (tuolloin hinnat olivat korkeimmillaan yli 300 euroa/MWh). Edellisen vuosikymmenen aikana hinnat olivat vaihdelleet 5 eurosta 35 euroon megawattitunnilta ja olivat keskimäärin noin 20 euroa megawattitunnilta. Alkusyksystä 2023 hinnat vaihtelivat 40 eurosta 50 euroon megawattitunnilta. Tällä hintatasolla on yhä väistämättömiä vaikutuksia EU:n kansalaisten ostovoimaan ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn.

Markkinoiden epävakaus on myös seurausta markkinoiden kireydestä ja muodostaa lisäriskin EU:n taloudelle. Kesällä ja syksyllä 2023 esiintyi useita huomattavia epävakausjaksoja, joiden aikana hinnat nousivat yli 50 prosenttia muutamassa viikossa. Tämä osoittaa, että kaasumarkkinat ovat edelleen hauraat ja saattavat reagoida voimakkaasti tarjonnan ja kysynnän odottamattomiin ja äkillisiin häiriöihin, kuten tapahtui Australian nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten lakon, Lähi-idän kriisin ja Balticconnector-kaasuputken vaurioitumisen jälkeen. Näissä olosuhteissa pelko kaasun riittämättömyydestä voi aiheuttaa suuria reaktioita, joilla on merkittäviä vaikutuksia hintoihin.

Useat riskit voivat toteutuessaan lisätä niukkuuden pelkoa, joka voi markkinoiden kireydestä johtuvan epävakauden vuoksi aiheuttaa suuria reaktioita, joilla on merkittäviä vaikutuksia hintoihin. Tällaisia riskejä ovat muun muassa seuraavat: nesteytetyn maakaasun kysynnän elpyminen Aasiassa, mikä vähentäisi entisestään kaasun saatavuutta maailmanmarkkinoilla, kylmä talvi, joka voisi lisätä kaasun kysyntää jopa 30 miljardilla kuutiometrillä, äärimmäiset sääolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa vesivoiman varastointiin tai ydinvoiman tuotantoon ja edellyttäisivät kaasukäyttöisen sähköntuotannon lisäämistä ja/tai johtaisivat kaasun kysynnän kasvuun, sekä muut mahdolliset kaasun toimitushäiriöt, kuten kaasun tuonnin täydellinen loppuminen Venäjältä tai kriittisen kaasuinfrastruktuurin häiriöt.

Uhkaympäristö on vielä huonontunut asetuksen (EU) 2022/2576 uudelleentarkastelun tärkeimmistä havainnoista annetun kertomuksen hyväksymisen jälkeen. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan lisäksi käynnissä on nyt intensiivisiä aseellisia konflikteja useilla EU:n keskeisillä kaasun toimittaja-alueilla (Azerbaidžan, Lähi-itä).

Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, miten todennäköisiä ja merkityksellisiä kriittisen kaasuinfrastruktuurin häiriöihin liittyvät riskit ovat. Syyskuussa 2022 NordStream 1 -kaasuputkea sabotoitiin siinä määrin, ettei siinä voida tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessa siirtää kaasua. Lokakuussa 2023 tärkeää Suomen ja Viron välistä Balticconnector-putkea vaurioitettiin. Tutkinnassa selvitetään, ovatko vauriot ulkoisia ja jonkin aluksen ankkurin aiheuttamia. Balticconnector-putken vaurioitumisen vuoksi Suomi ei pysty enää täyttämään asetuksen (EU) 2017/1938 5 artiklassa määriteltyyn infrastruktuurinormiin kuuluvaa N-1-kriteeriä. N-1-kriteerillä varmistetaan, että jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että niillä on suurimman yksittäisen kaasuinfrastruktuurin häiriötilanteessa edelleen tekninen kapasiteetti tyydyttää kokonaiskysyntänsä huippukysynnän päivänä. Balticconnector-putken vaurioitumisen seurauksena Suomi nosti 27. lokakuuta 2023 asetuksen (EU) 2017/1938 11 artiklan mukaisen kriisitasonsa ennakkovaroitustasosta hälytystasoon, joka on viimeinen kriisitaso ennen hätätilatasoa. Tämä uusi infrastruktuurihäiriö osoittaa, miten todennäköisiä ja merkityksellisiä kriittisen kaasuinfrastruktuurin uusiin häiriöihin liittyvät riskit ovat.

On myös huomattava, että maakaasun kysynnän merkittävä väheneminen (18 prosenttia elokuun 2022 ja syyskuun 2023 välisenä aikana) edistää kaasutaseen vakautta EU:ssa. Kysynnän väheneminen johtuu taloudellisista tekijöistä (esim. korkeista hinnoista) sekä hallinnollisista toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot ovat hyväksyneet koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2022/1369 ja sen voimassaoloa pidentäneen asetuksen (EU) 2023/706 nojalla. Kaasun käytön elpyminen kotitalouksissa, yrityksissä ja teollisuudessa tai kysynnän vähentämiseen tähtäävien hallinnollisten toimenpiteiden lopettaminen ja tästä mahdollisesti aiheutuva kaasun kysynnän lisääntyminen muodostaa lisäriskin, joka voisi markkinoiden nykyisessä kireässä tilanteessa heikentää kaasun toimitusvarmuutta EU:ssa.

Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) on kolmessa peräkkäisessä raportissaan joulukuussa 2022, helmikuussa 2023 ja heinäkuussa 2023 johdonmukaisesti tuonut esiin EU:n kaasun toimitusvarmuuteen kohdistuvia riskejä ja varoittanut suhtautumasta huolettomasti vallitsevaan tilanteeseen huolimatta tilanteen parantumisesta kriisin huippuajoista kesällä 2022. Helmikuussa 2023 julkaistun raportin mukaan ”kaasun saannin odotetaan pysyvän tiukkana maailmanlaajuisesti vuonna 2023, ja maailmanlaajuiseen taseeseen kohdistuu poikkeuksellisen monenlaisia epävarmuustekijöitä ja ulkoisia riskitekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi putkikaasutoimitusten lakkauttaminen kokonaan Venäjältä Euroopan unioniin, Kiinan nesteytetyn maakaasun tuonnin elpyminen maan pitkäaikaisten LNG-sopimusten mukaisesti ja nesteytetyn maakaasun toimitusten mahdollinen huonompi saatavuus.” IEA varoitti, että ”parantuneet näkymät eivät saisi kääntää huomiota pois tarpeellisista toimenpiteistä, joilla lievennetään Euroopan unionin altistumista ulkoisille riskeille”. 2 Se laati stressiskenaarioita, joissa Venäjän kaasutoimitukset pysäytetään, nesteytetyn maakaasun saatavuus pysyy tiukkana ja sääolojen aiheuttama kysyntä kasvaa. Niiden perusteella kaasun kysyntä EU:ssa saattaa ylittää tarjonnan 40 miljardilla kuutiometrillä. Heinäkuussa 2023 antamassaan raportissa IEA korosti, että ”riskit ja epävarmuustekijät ovat edelleen olemassa pohjoisen pallonpuoliskon talven 2023/24 alkaessa” ja että ”täydet varastot eivät ole tae talvikauden epävakautta ja uusien markkinajännitteiden riskiä vastaan”. 3

Lisäksi kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto (Kaasu-ENTSO) julkaisi vuotuisen talvitoimitusten riittävyysnäkymän, joka sisälsi myös kesää koskevan katsauksen, asetuksen (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisesti. Kaasu-ENTSO totesi, että vaikka yleinen toimitusvarmuustilanne EU:ssa on parantunut merkittävästi, lisätoimenpiteitä saatetaan tarvita, jos Venäjältä tulevat toimitukset katkeavat kokonaan. Lisäksi varastoja on hallittava huolellisesti talvella 2023–2024, koska varastojen täyttökauden alussa täyttöasteen on todennäköisesti oltava 46 prosenttia, jotta asetuksessa (EU) 2022/1032 asetettu 90 prosentin varastointitavoite saavutetaan. 4

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaasutoimituksiin liittyvä tilanne on jatkuvat vakavat vaikeudet ja riskit huomioon ottaen edelleen epävakaa, vaikka tilanne on parantunut verrattuna kriisin huippuun kesällä 2022. REPowerEU-suunnitelman ja sen jälkeisten aloitteiden mukaiset unionin toimet, mukaan lukien asetuksessa (EU) 2022/2576 säädetyt toimenpiteet, auttoivat parantamaan tilannetta. Jos asiaa koskevia unionin toimenpiteitä lakattaisiin soveltamasta, tämä muuttaisi unionin tähän mennessä saavuttamaa vakaantunutta mutta haurasta tilannetta ja heikentäisi kykyä selviytyä todennäköisestä tulevasta kehityksestä, kuten Venäjän tuonnin täydellisestä pysähtymisestä.

Kun otetaan huomioon nämä kaasun toimitusvarmuuteen EU:ssa liittyvät vakavat ja jatkuvat vaikeudet ja riskit sekä jotta nykyistä haurasta tasapainoa ei muutettaisi, asetuksen (EU) 2022/2576 voimassaoloa on tarpeen jatkaa kiireellisesti. Tästä syystä tämän ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa yhteisvastuun lisäämisestä kaasuhankintojen paremman koordinoinnin, luotettavien viitehintojen ja rajatylittävän kaasukaupan avulla annetun asetuksen (EU) 2022/2576 soveltamisaikaa yhdellä vuodella. Vuoden pituinen jatkoaika on tarpeen ja oikeasuhteinen, koska vakavat vaikeudet ja lisäriskit jatkuvat ja koska nykytilanteeseen liittyy epävarmuutta, jonka odotetaan jatkuvan vuoden 2024 ajan.

Asetuksen (EU) 2022/2576 eri säännökset, joiden voimassaoloa tällä ehdotuksella pyritään jatkamaan, ovat tarpeen, jotta seuraavista syistä voidaan puuttua edellä mainittuihin kaasun toimitusvarmuuteen EU:ssa liittyviin vakaviin ja jatkuviin vaikeuksiin ja riskeihin.

Kaasuhankintojen koordinoinnin parantaminen (II luku – 1 ja 2 jakso)

Kysynnän yhdistäminen ja kaasuhankintojen parempi koordinointi auttavat yleisesti varmistamaan, että yrityksillä, erityisesti sisämaassa sijaitsevissa tai kansainvälisille markkinoille vain välillisesti pääsevissä jäsenvaltioissa, on tasavertaisemmat mahdollisuudet käyttää uusia tai täydentäviä kaasulähteitä kiireellisissä tilanteissa, joissa tarvitaan yhteisvastuuta. Tämä voi yhteisvastuun hengessä vähentää jäsenvaltioiden keskinäisen kilpailun haitallista vaikutusta, joka nostaa hintoja, ja auttaa erityisesti pienempiä yrityksiä hyötymään kokonaiskysynnästä johtuvista edullisemmista ostoehdoista.

Komissio suunnitteli ja käynnisti palveluntarjoajan avustuksella asetuksen (EU) 2022/2576 nojalla kysynnän yhdistämis- ja yhteishankintamekanismin nimeltä ”AggregateEU”. Jäsenvaltiot ja maakaasualan yritykset sekä kaasua kuluttavat yritykset ovat tosiasiallisesti osallistuneet asetuksen (EU) 2022/2576 mukaiseen kysynnän yhdistämis- ja yhteishankintamekanismiin, jäljempänä ’AggregateEU’, ja myötävaikuttaneet siihen, että lokakuuhun 2023 mennessä kaasun yhdistetty kokonaiskysyntä oli 44,04 miljardia kuutiometriä, mikä on yli kolme kertaa kysynnän yhdistämisen pakollinen määrä. Tätä vastaan käyttöön saadut määrät samalla ajanjaksolla olivat 34,77 miljardia kuutiometriä, mikä on noin 10 prosenttia EU:n kulutuksesta vuonna 2022. Tämä osoittaa, että markkinatoimijat ovat olleet huomattavan kiinnostuneita AggregateEU:sta.

Komissio toteutti myös asetuksessa säädettyjä tukitoimenpiteitä, jotka liittyvät muun muassa läpinäkyvyyteen ja tiedonvaihtoon, EU:n energianhankintafoorumin hallinnointiin ja AggregateEU:n pakolliseen käyttöön. Läpinäkyvyyttä ja tiedonvaihtoa koskevien asetuksen säännösten mukaisesti komissio antoi kaksi suositusta heinäkuuhun 2023 mennessä. Niissä komissio katsoi, että kaasun ostotarjousten koordinointia on jatkettava, koska se voisi parantaa yhteishankintojen toimintaa taikka estää kielteiset vaikutukset sisämarkkinoihin, toimitusvarmuuteen tai energiayhteisvastuuseen.

Komissio totesi asetuksen (EU) 2022/2576 uudelleentarkastelun tärkeimmistä havainnoista antamassaan kertomuksessa, että AggregateEU-mekanismi, joka perustuu asetuksen säännöksiin kysynnän yhdistämisestä, tarjosi eurooppalaisille ostajille (EU:hun ja energiayhteisön sopimuspuoliin sijoittautuneille yrityksille) lisämahdollisuuksia hankkia kaasua luotettavilta toimittajilta kilpailukykyisin ehdoin ja paransi markkinoiden läpinäkyvyyttä kysynnän ja tarjonnan suhteen, mikä vähensi osaltaan markkinoiden epävakautta.

Edellä esitetyn perusteella kysynnän yhdistäminen ja kaasuhankintojen parempi koordinointi ovat edelleen arvokas väline, jolla voidaan puuttua edellä mainittuihin kaasun toimitusvarmuuteen EU:ssa kohdistuviin vakaviin vaikeuksiin ja riskeihin. Sen vuoksi asiaa koskevien säännösten voimassaoloa olisi jatkettava yhdellä vuodella.

Toimenpiteet nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten, kaasuvarastojen ja putkistojen käytön tehostamiseksi (II luku – 3 jakso)

Asetuksessa (EU) 2022/2576 edellytetään, että kaikissa Euroopan yhteenliitäntäpisteissä on käytössä ”käytä tai menetä” -mekanismit. Aiemmin tämä vaatimus koski vain tiettyjä yhteenliitäntäpisteitä. Tällaisten mekanismien avulla järjestelmä voi reagoida nopeasti ja joustavasti kaasuvirtojen muuttumisesta johtuvaan mahdolliseen ylikuormitukseen.

Toimenpiteet nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten, kaasuvarastojen ja putkistojen käytön tehostamiseksi ovat edelleen arvokkaita, jotta voidaan puuttua edellä mainittuihin kaasun toimitusvarmuuteen EU:ssa kohdistuviin vakaviin vaikeuksiin ja riskeihin, minkä vuoksi asiaa koskevien säännösten voimassaoloa olisi jatkettava yhdellä vuodella.

Toimenpiteet liian korkeiden kaasun hintojen ja liiallisen päivänsisäisen volatiliteetin ehkäisemiseksi energiajohdannaismarkkinoilla (III luku)

Koska nesteytetyn maakaasun hintojen oikeellisuutta markkinoilla on vaikea arvioida, asetuksessa (EU) 2022/2576 annetaan Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle (ACER) tehtäväksi kerätä kaikki tiedot unioniin suuntautuviin nesteytetyn maakaasun toimituksiin liittyvistä liiketoimista, jotta se voi laatia päivittäisen nesteytetyn maakaasun hinta-arvion ja nesteytetyn maakaasun päivittäisen vertailuarvon, joka määritetään LNG:n päivittäisen hinta-arvion ja ensimmäisenä erääntyvän (front-month) TTF Gas Futures -sopimuksen selvityshinnan erotuksena.

Kaupankäynnin osalta asetus (EU) 2022/2576 sisältää toimenpiteen, jonka avulla hallitaan kaasu- ja sähköjohdannaismarkkinoiden liiallista volatiliteettia säilyttäen kuitenkin hinnanmuodostusprosessit. Päivänsisäisen hintapiikin ylärajalla pyritään välttämään hintojen liiallista vaihtelua ja estämään äärimmäiset hintapiikit energiajohdannaismarkkinoilla kaupankäyntipäivän aikana.

Kuten asetuksen (EU) 2022/2576 uudelleentarkastelun tärkeimmistä havainnoista laaditussa kertomuksessa todetaan, koska kaasumarkkinoilla esiintyy edelleen merkittävää volatiliteettia, asetuksen (EU) 2022/2576 III luvun säännöksillä voi olla merkitystä kohtuuttomien hintapiikkien estämisessä ja markkinoiden vakauttamisessa. Kesällä ja syksyllä 2023 havaittu voimakas volatiliteetti vahvistaa päätelmää, jonka mukaan kaasumarkkinat ovat edelleen hauraat ja alttiita äärimmäisille hintapiikeille. Päivänsisäisen volatiliteetin hallintamekanismi voi edelleen olla arvokas väline, jolla voidaan lieventää edellä mainittuja kaasun toimitusvarmuuteen EU:ssa kohdistuvia vakavia vaikeuksia ja riskejä, minkä vuoksi asiaa koskevien säännösten voimassaoloa olisi jatkettava yhdellä vuodella.

Kaasuhätätilanteessa toteutettavat toimenpiteet (IV luku)

Asetuksella (EU) 2022/2576 täydennettiin väliaikaisesti kaasun toimitusvarmuutta koskevaa asetusta erityisesti siten, että yhteisvastuumekanismia alettiin kahdenvälisten sopimusten puuttuessa soveltaa oletusarvoisesti, sekä laajentamalla yhteisvastuumekanismi koskemaan nesteytettyä maakaasua ja sähkön kannalta kriittisiä kaasumääriä. Lisäksi asetukseen lisättiin säännös, jolla helpotetaan suojattujen asiakkaiden kysynnän vähentämistä, sekä säännös rajatylittävien virtojen suojaamisesta.

Komissio toteutti joulukuussa 2022 EU:n jäsenvaltioiden ja Kaasu-ENTSOn kanssa yhteisen ”yhteisvastuuharjoituksen”, jossa testattiin hätätilasääntöjä ja -menettelyjä sekä yhteisvastuumekanismia. Lisäksi komissio jakoi kaasualan koordinointiryhmälle kyselylomakkeen kerätäkseen palautetta esimerkiksi asetuksen (EU) 2022/1576 säännöksistä. ”Harjoituksen” tuloksia ja kyselylomaketta käsitellään tarkemmin kertomuksessa asetuksen (EU) 2022/2576 uudelleentarkastelun tärkeimmistä havainnoista.

Asetuksen (EU) 2022/2576 uudelleentarkastelun tärkeimmistä havainnoista annetun kertomuksen havaintojen ja uuden uhkaympäristön perusteella komissio katsoo, että IV luvussa esitetyt toimenpiteet ovat edelleen olennaisen tärkeitä mahdollisten kaasukriisien lieventämiseksi ja tällaisten kriisien kollektiivisten kustannusten vähentämiseksi sekä meneillään olevien tai tulevien kysynnän vähentämispyrkimysten helpottamiseksi. Haavoittuvuutta aiheuttaa edelleen erityisesti kahdenvälisten sopimusten puuttuminen, mikä tarkoittaa, että oletussääntöjen voimassaoloa on tarpeen jatkaa. Myös sähköntuotannon kannalta kriittiset kaasumäärät ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä sen estämiseksi, ettei mahdollinen kaasukriisi leviä sähköjärjestelmään. Liitteessä I esitetyt kriittisten kaasumäärien arvot pätevät edelleen asetuksen vuoden 2024 loppuun ulottuvan soveltamisen jatkon aikana.

EU:n tarjontaympäristö on lisäksi muuttunut merkittävästi, ja LNG on tärkein toimituslähde vuonna 2023. Muuttuneen tilanteen huomioon ottamiseksi yhteisvastuu olisikin laajennettava kattamaan myös jäsenvaltiot, joilla on nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia. Lopuksi katsottiin, että suojattujen asiakkaiden ei-välttämättömän kulutuksen käsite ja rajatylittäviä virtoja koskevat ylimääräiset suojatoimet hätätilanteessa ovat hyödyllisiä konsepteja kriisien ehkäisemisessä ja lieventämisessä ja siten hyödyllisiä säännöksiä, joiden voimassaoloa on syytä jatkaa.

Ehdotetussa säädöksessä esitetään väliaikaisia, oikeasuhteisia ja poikkeuksellisia toimenpiteitä. Se täydentää voimassa olevia EU:n aloitteita ja säädöksiä, joilla varmistetaan, että kuluttajat voivat hyötyä varmoista kaasutoimituksista ja asiakkaita suojellaan suurilta toimitushäiriöiltä. Se edistää myös maakaasutoimitusten monipuolistamista koskevaa tavoitetta.

Asetuksen (EU) 2022/2576 säännökset ovat johdonmukaisia olemassa olevien aloitteiden kanssa, joita ovat esimerkiksi REPowerEU-tiedonanto, ehdotus vety- ja kaasumarkkinoiden hiilestä irtautumista koskevaksi paketiksi sekä kysynnän vähentämistä koskeva asetus ja siihen liittyvä tiedonanto ”Kaasua säästöön talven varalle”. Säännökset täydentävät sisämarkkinoita ja toimitusvarmuutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä.

Asetuksella (EU) 2022/2576 vahvistetaan ja täydennetään kaasun toimitusvarmuutta koskevaa asetusta (EU) 2017/1938. Viimeksi mainittuun sisältyy jo yhteisvastuuvelvoite sekä yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaiden käsite, joka kattaa kotitaloudet ja – tietyissä olosuhteissa – keskeiset sosiaalipalvelut ja kaukolämmön. Asetuksella (EU) 2022/2576 yhteisvastuuvelvoitetta laajennetaan, jotta voidaan turvata kaasuvoimaloiden kriittisten määrien toimitukset, ja velvoite otetaan käyttöön oletusarvoisella mekanismilla, jos kahdenvälisesti sovittuja yhteisvastuujärjestelyjä ei ole. Näitä järjestelyjä sovelletaan nyt myös jäsenvaltioihin, joissa on nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia.

Ehdotuksessa otetaan myös täysin huomioon koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2022/1369 tavoite vähentää ennakoivasti kaasun kysyntää Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta johtuvien mahdollisten toimitushäiriöiden lieventämiseksi. Kysynnän vähentäminen on edelleen keskeinen osa toimitusvarmuuteen reagoimista EU:ssa, ja ehdotuksella vahvistetaan tätä pilaria antamalla jäsenvaltioille mahdollisuus säästää suojattujen asiakkaiden ei-välttämättömästä kulutuksesta niin, että heikossa asemassa olevia kuluttajia kuitenkin suojataan.

Maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä 1 olevassa 2.2.5 kohdassa on säännöksiä pitkän aikavälin ”käytä tai menetä” -mekanismista. Säännökset on annettu, jotta markkinatoimijat eivät estäisi siirtokapasiteetin käyttöä, kun ne eivät itse voi tai aio käyttää sitä. Kriisitilanteen vuoksi asetuksella (EU) 2022/2576 vähennetään hallinnollista taakkaa ja varmistetaan näiden säännösten soveltaminen. Sillä lyhennetään erityisesti kapasiteetin käyttämättömyydestä kuluva aika kuudesta kuukaudesta yhteen kuukauteen.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyksen seurauksena EU laati REPowerEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on lopettaa EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Tämän saavuttamiseksi REPowerEU-suunnitelmassa luonnostellaan EU:n energiafoorumi ja ilmoitettiin mekanismista kysynnän yhdistämistä ja yhteishankintoja varten. Asetuksella (EU) 2022/2576, jonka säännösten voimassaoloa tällä ehdotuksella pyritään pidentämään, perustettiin tällainen mekanismi. Nyt ehdotettu aloite on täysin yhdenmukainen REPowerEU-suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden kanssa.

Ehdotus asetuksen (EU) 2022/2576 soveltamisajan pidentämisestä täydentää sen vuoksi energia-alan nykyisiä säännöksiä ja viimeaikaisia aloitteita, ja sillä turvataan kaasun toimitusvarmuus, autetaan vakauttamaan markkinoita ja pitämään hinnat kurissa sekä edistetään kaasutoimitusten monipuolistamista.

Lisäksi tällä ehdotuksella täydennetään Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) toimia, sillä se antoi 12. lokakuuta 2023 direktiivissä (EU) 2014/65 edellytetyn, hintavaihtelurajojen kalibrointia koskevan valvontaohjeiston, jonka tavoitteena on vahvistaa tällaisten hintavaihtelurajamekanismien toimintaa kaikissa omaisuusluokissa.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Asetuksen (EU) 2022/2576, jonka säännösten voimassaoloa tällä ehdotuksella pyritään jatkamaan, tarkoituksena on vahvistaa toimitusvarmuutta perustavanlaatuisesti sekä puuttua korkeisiin ja vaihteleviin energian hintoihin. Asetus on myös linjassa vihreän kehityksen ohjelman pitkän aikavälin tavoitteen kanssa. Kysynnän yhdistämistä ja yhteishankintoja koskevat säännökset, joissa vahvistetaan tapoja ostaa kaasua koordinoidummin, ovat myös linjassa vihreän kehityksen ohjelmassa ja RepowerEU-aloitteessa esitetyn hiilestä irtautumisprosessin kanssa.

Sisämarkkinapolitiikka

Ehdotus on energian sisämarkkinoita koskevien sääntöjen mukainen. Toimivat rajatylittävät energiamarkkinat ovat avainasemassa toimitusvarmuuden varmistamisessa silloin kun toimituksista on pulaa.

Kilpailupolitiikka

Kysynnän yhdistämistä ja yhteishankintoja koskevia sääntöjä voidaan soveltaa niin, että ne sopivat yhteen EU:n kilpailusääntöjen kanssa. Näissä säännöissä sallitaan kilpailevien yritysten väliset yhteishankinnat tietyin edellytyksin ja niitä sovelletaan vallitsevissa markkinaolosuhteissa.

Tämän säädöksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 122 artiklan 1 kohta.

Nykyinen ja jatkuva kaasutoimitusten puute merkitsee SEUT-sopimuksen 122 artiklassa tarkoitettua vakavaa vaikeutta energiatuotteen saatavuudessa. Kuten edellä on selitetty, kaasun toimitusvarmuuteen EU:ssa kohdistuu edelleen vakavia vaikeuksia ja riskejä. Koska putkikaasun tuonti Venäjältä on vähentynyt merkittävästi kuluneen vuoden aikana, unioniin suuntautuvien kaasutoimitusten saatavuus on pienentynyt huomattavasti kriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Maailmanlaajuiset kaasumarkkinat ovat edelleen hyvin kireät, ja niiden odotetaan pysyvän sellaisina jonkin aikaa, koska maailmanlaajuisesti on suunniteltu otettavan käyttöön vain hyvin rajallisesti uutta LNG-nesteytyskapasiteettia ennen vuotta 2026. Kesällä ja syksyllä 2023 esiintyi useita merkittäviä heilahtelujaksoja, jotka osoittavat, että kaasumarkkinat ovat edelleen hauraat ja niillä saattaa esiintyä suuria rektioita tarjonnan ja kysynnän odottamattomiin ja äkillisiin häiriöihin, kuten tapahtui Australian nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten lakon, Lähi-idän kriisin ja Balticconnector-kaasuputken vaurioitumisen jälkeen.

Useat riskit voivat toteutuessaan lisätä niukkuuden pelkoa, joka voi markkinoiden kireydestä johtuvan epävakauden vuoksi aiheuttaa suuria reaktioita, joilla on merkittäviä vaikutuksia hintoihin. Tällaisia riskejä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun kysynnän elpyminen Aasiassa, mikä vähentäisi kaasun saatavuutta maailmanmarkkinoilla, äärimmäiset sääolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa vesivoiman varastointiin tai ydinvoiman tuotantoon ja edellyttäisivät kaasukäyttöisen sähköntuotannon lisäämistä, sekä muut mahdolliset kaasun toimitushäiriöt, esimerkiksi kaasun tuonnin täydellinen loppuminen Venäjältä tai kriittisen kaasuinfrastruktuurin häiriöt.

Sen vuoksi on kiireellisesti jatkettava toimenpiteitä koordinoidumpien ja välittömien toimien toteuttamiseksi, jotta voidaan valmistautua paremmin mahdollisiin uusiin kaasuhäiriöihin ja markkinoiden heilahtelukausiin ensi vuonna. Toimenpiteet, joita on tarkoitus jatkaa tämän välineen puitteissa rajoitetun ajan, antavat kaikille jäsenvaltioille ja markkinatoimijoille mahdollisuuden valmistautua yhteensovitetusti mahdollisiin uusiin tarjonnan puutteisiin ja markkinoiden heilahteluihin ja selviytyä niistä. Asetuksen (EU) 2022/2576 mukaiset toimenpiteet, joiden voimassaoloa on tarkoitus jatkaa, toteutetaan jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä. Esimerkiksi kysynnän yhdistäminen ja yhteishankinnat voivat vahvistaa unionin yhteisvastuuta tukemalla erityisesti yrityksiä, jotka ovat aiemmin ostaneet kaasua ainoastaan tai pääasiassa venäläisiltä toimittajilta, ja auttamalla niitä hankkimaan toimitukset vaihtoehtoisilta maakaasun toimittajilta kilpailukykyisin ehdoin. Lisäksi asetuksen (EU) 2022/2576 nojalla julkaistut hinta-arviot ja vertailuarvot ovat ratkaisevan tärkeitä pyrittäessä lisäämään jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta rajallisten LNG-toimitusten hankinnassa. Asetuksessa (EU) 2022/2576 otetaan myös käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä kaasuhätätilanteita varten. Niiden tarkoituksena on jakaa kaasua oikeudenmukaisesti rajojen yli, turvata kaasutoimitukset kriittisimmille asiakkaille ja varmistaa rajatylittävien yhteisvastuutoimenpiteiden toteuttaminen. Näin varmistetaan, ettei paikallinen kaasukriisi leviä useisiin jäsenvaltioihin.

Näistä syistä on aiheellista perustaa ehdotettu säädös SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohtaan.

Asetuksen (EU) 2022/2576 säännökset ja niiden voimassaolon ehdotettu jatkaminen ovat täysin toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Koska kaasun toimitusvarmuuteen EU:ssa kohdistuvat vakavat vaikeudet ja riskit ovat laajuudeltaan ja vaikutukseltaan merkittäviä, tarvitaan EU:n tason toimia. Mahdollisten merkittävien häiriöiden riskin minimoimiseksi tarvitaan EU:n laajuista lähestymistapaa kysynnän yhdistämisen, toimitusten paremman koordinoinnin ja LNG-terminaalien, kaasuvarastojen ja putkistojen tehokkaamman käytön avulla yhteisvastuun hengessä. Tätä voidaan säännellä tehokkaasti kansallisen tason sijaan EU:n tasolla.

Toimitusvarmuuteen liittyvien toimenpiteiden osalta tarvitaan myös koordinoitua lähestymistapaa EU:n tasolla. Tällainen koordinointi on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus vastata tehokkaasti ja oikea-aikaisesti yhteisvastuupyyntöihin. Jäsenvaltioilla on edelleen mahdollisuus tehdä kahdenvälisiä yhteisvastuujärjestelyjä, mutta oletussääntöjä noudatetaan, kunnes tällaiset järjestelyt on tehty. Näin kaikki EU:n jäsenvaltiot voivat hyötyä yhteisvastuusta. Tällä varmistetaan viime kädessä, ettei jäsenvaltioiden välisten hallinnollisten ja taloudellisten järjestelyjen puute haittaa kahdenvälisen yhteisvastuun tarjoamista, ja samalla annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus täydentää oletussääntöjä neuvotelluilla ehdoilla.

Kun otetaan huomioon kaasuntoimituskriisin ennennäkemätön luonne ja sen rajatylittävät vaikutukset sekä EU:n energian sisämarkkinoiden yhdentymisaste, unionin tason toimet ovat perusteltuja, koska jäsenvaltiot eivät yksin voi tehokkaasti torjua hintojen noususta tai merkittävistä toimitushäiriöistä aiheutuvaa vakavien taloudellisten vaikeuksien riskiä. Ainoastaan jäsenvaltioiden keskinäiseen yhteisvastuuseen perustuvilla jatkuvilla EU:n toimilla voidaan varmistaa, etteivät toimitushäiriöt ja markkinaheilahtelut aiheuta pysyvää haittaa kansalaisille ja taloudelle.

Koska toimenpide voidaan laajuutensa ja vaikutustensa vuoksi toteuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Asetuksen säännökset ja niiden voimassaolon ehdotettu jatkaminen ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Toimenpide on oikeassa suhteessa määriteltyjen ongelmien laajuuteen ja luonteeseen sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Kun otetaan huomioon ennennäkemätön geopoliittinen tilanne sekä väestöön ja EU:n talouteen kohdistuva merkittävä uhka, koordinoitujen toimien tarve on selvä. Ehdotuksessa esitetyissä toimenpiteissä ei mennä pidemmälle kuin niiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ja ne ovat oikeassa suhteessa näihin tavoitteisiin nähden.

Tarkemmin sanottuna kysynnän yhdistämistä ja yhteishankintoja koskevat säännökset, joiden voimassaoloa tällä ehdotuksella pyritään jatkamaan, pannaan yleisesti täytäntöön vapaaehtoisuuden pohjalta, lukuun ottamatta rajoitettua poikkeusta, joka koskee pakollista osallistumista tietyn kaasumäärän kysynnän yhdistämiseen. Yksityisillä yrityksillä on edelleen täysi vapaus tehdä kaasuntoimitussopimuksia tai olla tekemättä niitä.

Laajentamalla yhteisvastuu kattamaan keskeiset kaasuvoimalat markkinatoimijoille asetetaan rajoituksia, jotka ovat tarpeen kaasun toimitusvarmuuden takaamiseksi tilanteessa, jossa kaasun tarjonta on vähentynyt ja kysyntä kasvanut talvikaudella. Toimenpiteet perustuvat asetuksissa (EU) 2022/1369 ja (EU) 2017/1938 vahvistettuihin voimassa oleviin toimenpiteisiin, ja pyrkimyksenä on lisätä kyseisten toimenpiteiden vaikuttavuutta nykyisissä olosuhteissa.

Markkinatoimijoiden velvollisuus toimittaa ACERille tiedot LNG-liiketoimista on linjassa REMIT-asetuksen mukaisten markkinatoimijoiden nykyisten velvoitteiden kanssa, ja ACER pitää arkaluonteiset liiketoimintatiedot luottamuksellisina.

Päivänsisäisen hintavolatiliteetin rajoittamista koskevassa toimenpiteessä vahvistetaan kauppapaikoille ja kauppiaille asetetut vaatimukset, jotta energiayhtiöt voivat edelleen osallistua kaasu- ja sähkömarkkinoille ja täyttää suojautumistarpeensa ja varmistaa siten energian toimitusvarmuuden loppukuluttajille. Asetuksen säännökset jättävät kuitenkin kauppapaikoille harkintavaltaa vahvistaa sovellettava laskentamenetelmä, jolla määritetään niiden hintarajat suhteessa viitehintaan.

Voimassaolon jatkaminen yhdellä vuodella on oikeasuhteista, koska energian saantiin liittyy edelleen vakavia vaikeuksia ja niistä aiheutuu hintoihin ja toimitusvarmuuteen kohdistuvia riskejä, joiden odotetaan jatkuvan ainakin koko vuoden 2024 ajan, sillä markkinaolosuhteissa odotetaan tapahtuvan rakenteellisempia muutoksia vasta vuoden 2025 aikana.

Kun otetaan huomioon energiakriisin mittakaava ja sen sosiaalisten, taloudellisten ja rahoituksellisten vaikutusten laajuus, säännökset, joiden voimassaoloa tällä ehdotuksella pyritään jatkamaan, sisältyvät asetukseen, joka on soveltamisalaltaan yleinen ja jota sovelletaan suoraan ja välittömästi. Myös näiden säännösten soveltamisaikaa olisi sen vuoksi pidennettävä asetuksella.

Asetuksen (EU) 2022/2576 voimassaolon jatkamista koskeva ehdotus on pitänyt valmistella kiireellisesti, jotta neuvosto voi hyväksyä sen nopeasti. Tämän vuoksi sidosryhmien kuulemista ei voitu toteuttaa. Asetuksen täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä, kuten tarpeesta jatkaa sen säännösten soveltamista, on kuitenkin keskusteltu asiaankuuluvilla foorumeilla, kuten tilapäisessä ohjausryhmässä ja toimialan neuvoa-antavassa ryhmässä.

Tämä ehdotus kaasualan yhteisvastuuta koskevan asetuksen voimassaolon jatkamisesta on SEUT-sopimuksen 122 artiklan 1 kohtaan perustuva kiireellinen toimenpide, jolla puututaan kaasun toimitusvarmuuteen EU:ssa kohdistuviin jatkuviin vakaviin vaikeuksiin ja riskeihin. Tästä syystä vaikutustenarviointia ei voitu tehdä. Ehdotus perustuu kuitenkin asetuksen (EU) 2022/2576 uudelleentarkastelun tärkeimmistä havainnoista laaditun kertomuksen päätelmiin.

Perusoikeuksiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia ei ole todettu. Tämän säädöksen mukaiset toimenpiteet eivät vaikuta sellaisten asiakkaiden oikeuksiin, jotka on luokiteltu asetuksen (EU) 2017/1938 nojalla suojatuiksi, mukaan lukien kaikki kotitalousasiakkaat. Säädöksen avulla voidaan vähentää riskejä, jotka liittyvät kaasupulaan, jolla muutoin olisi merkittäviä vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan.

Talousarviovaikutukset rajoittuvat tarpeeseen rahoittaa komission ja kysynnän yhdistämisfoorumia, Aggregate EU:ta, ylläpitävän palveluntarjoajan välisen palvelusopimuksen jatkaminen.

Tämän ehdotuksen vaikutus EU:n talousarvioon koskee myös Euroopan komission energian pääosaston sekä ACERin henkilöresursseja ja muita hallintomenoja. Ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa niiden säännösten voimassaoloa, joissa esitetään tehostettu kaasun toimitusvarmuuden arkkitehtuuri, johon liittyy uusia velvoitteita jäsenvaltioille ja vastaavasti energiapääosaston alkuperäiseen asetukseen verrattuna vahvempi rooli monilla eri aloilla, joihin kuuluvat erityisesti seuraavat:

asetuksen yleinen hallinnointi ja täytäntöönpano (3 kokoaikavastaava);

kaasunhankintakonsortion kilpailulainsäädännön mukaisen toteutuksen suunnittelutyö, joka edellyttää yhteydenpitoa toimialan kanssa (2 kokoaikavastaavaa);

jäsenvaltioiden tekemien, kriittisten kaasumäärien lisäämistä koskevien päästöoikeuspyyntöjen arviointi; yhteisvastuupyyntöjen jatkotoimet; yhteisvastuusopimusten täytäntöönpanon helpottaminen (1 kokoaikavastaava);

hallinnollinen apu (2 kokoaikavastaavaa).

Lisäksi ehdotuksessa esitetään ACERille uusia tehtäviä, jotka koskevat tietojen keräämistä LNG-kaupoista LNG-viitearvon määrittämiseksi (5 kokoaikavastaavaa).

Ehdotus ei edellytä muita talousarviovaroja kuin ne, jotka on jo osoitettu asetuksen (EU) 2022/2576 hyväksymisen yhteydessä ja jotka esitetään asetukseen (EU) 2022/2576 liitetyssä rahoitusselvityksessä.

Ehdotetut muutokset ovat kohdennettuja ja soveltamisalaltaan rajoitettuja. Niiden tarkoituksena on jatkaa asetuksen (EU) 2022/2576 säännösten soveltamisaikaa yhdellä vuodella.

Asetusehdotuksen 31 artiklassa ehdotetaan, että asetuksen soveltamisaikaa muutetaan 30 päivästä joulukuuta 2023 (vuoden kuluttua asetuksen 2022/2576 voimaantulosta) 31 päivään joulukuuta 2024.