EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.11.2023

COM(2023) 716 final

2023/0404(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EU:N OSAAJARESERVIN PERUSTAMISESTA

{SEC(2023) 716 final} - {SWD(2023) 716 final} - {SWD(2023) 717 final} - {SWD(2023) 718 final}

PERUSTELUT

1.1Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Laillinen muuttoliike on olennainen osa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa 1 esitettyä kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen. Toimivat lailliset maahantuloväylät voivat osaltaan vähentää laitonta muuttoliikettä ja paikata työmarkkinoiden puutteita. Vaikka jäsenvaltioille jää edelleen oikeus päättää, missä määrin ne ottavat vastaan kolmansista maista työnhakua varten tulevia ihmisiä, EU:n yhteisessä muuttoliikepolitiikassa on otettava huomioon EU:n talouden yhdentyminen ja jäsenvaltioiden työmarkkinoiden keskinäinen riippuvuussuhde. Tästä syystä, kuten uudessa sopimuksessa korostetaan, EU:n toimintapolitiikoilla on vaalittava tasapuolisia toimintaedellytyksiä muuttokohteina toimivien kansallisten työmarkkinoiden välillä. Niillä olisi myös autettava jäsenvaltioita hyödyntämään EU-jäsenyyttään voimavarana houkuteltaessa osaajia.

EU:n työnantajat, erityisesti pk-yritykset, kärsivät akuutista ja rakenteellisesta työvoimapulasta ja osaamisvajeesta useissa ammateissa. 2 Esimerkiksi EU:n siirtyminen vihreään ja digitaaliseen talouteen saa aikaan paljon kysyntää tiettyjen alojen erityistaidoille ja edellyttää talouden ja työmarkkinoiden rakenteen uudistamista. 3  Covid-19-pandemian yhteydessä on myös käynyt selväksi, että terveydenhuoltoalan työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen on puututtava. 4 Todennäköisesti eteen tulevat väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen sekä työmarkkinoiden toimintaan liittyvä tehottomuus aiheuttavat merkittävää painetta ja pitkän aikavälin haasteita EU:n ja sen jäsenvaltioiden valmiuksille puuttua tehokkaasti tällaiseen työvoimapulaan.

EU käsittelee tällaista työvoimapulaa kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, johon kuuluu työvoiman ulkopuolella olevan EU:n väestön aktivointi, nykyisen työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutus 5 , työolojen parantaminen ja EU:n sisäisen liikkuvuuden helpottaminen. Tähän toimintapoliittiseen yhdistelmään on kuitenkin kuuluttava myös työvoiman muuttoliike, kun otetaan huomioon työmarkkinoiden kasvavat tarpeet. Tästä syystä EU:n paikallisen työvoiman käyttämättömän potentiaalin hyödyntämisen lisäksi osaajia houkutellaan EU:n ulkopuolelta. Tämä on keino puuttua nykyiseen ja tulevaan, myös vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvään työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen. Sillä myös kannustetaan mahdollisia taloudellisista syistä muuttavia ihmisiä tulemaan EU:hun laillisia väyliä pitkin, millä voidaan vähentää laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvää painetta.

Työnantajilla ja kolmansista maista tulevilla työnhakijoilla on kuitenkin edelleen edessään useita kansainväliseen rekrytointiin liittyviä haasteita. Tämä heikentää laillisiin muuttoväyliin liittyvää potentiaalia, jolla voitaisiin osaltaan ratkaista työvoimapulaa ja osaamisvajetta EU:ssa. Työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattaminen kansainvälisesti on usein hankalaa ja tehotonta, mikä johtuu tehokkaiden kanavien ja välineiden puutteesta, rekrytointimenettelyjä koskevien tietojen saantiin ja ymmärtämiseen liittyvistä vaikeuksista sekä näihin menettelyihin liittyvistä korkeista kustannuksista. Tämä yhdessä epäoikeudenmukaiseen rekrytointiin ja hyväksikäyttöön perustuviin työoloihin liittyvän todetun riskin kanssa saattaa estää kolmansien maiden kansalaisia etsimästä työmahdollisuuksia EU:sta. Lisäksi epävarmuus ulkomailla hankittujen tutkintojen ja taitojen täsmällisestä sisällöstä, laadusta ja vertailukelpoisuudesta on yksi merkittävimpiä esteitä, jonka takia EU:n työnantajat ja kolmansien maiden kansalaiset eivät turvaudu kansainväliseen rekrytointiin. Työvoiman muuttoväylien vähäinen käyttö EU:n työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi liittyy myös muuttoliikettä koskevien puitteiden yleiseen hajanaisuuteen, josta aiheutuu monimutkaisia ja hankalia menettelyjä, joita sekä työnantajien että kolmansien maiden kansalaisten on vaikea ymmärtää ja selvittää. Lisäksi laillista muuttoliikettä ja muuttoliikkeen yleistä hallintaa koskevaan yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa sovelletaan epäjohdonmukaista ja hajanaista lähestymistapaa, mikä estää EU:ta houkuttelemasta tarvitsemiaan osaajia ja hyödyntämästä täysimääräisesti mahdollisuuksia, joita muuttoliikkeen kokonaisvaltaista hallintaa koskeva hyödyllinen yhteistyö tarjoaa.

Tätä varten muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa tunnustettiin nimenomaisesti tarve tutkia edelleen EU:n osaajareservin kehittämistä. Aloitteesta ilmoitettiin virallisesti huhtikuussa 2022 annetussa osaajien houkuttelemista koskevassa Euroopan komission tiedonannossa 6 .

EU:n osaajareservin tavoitteena on vastata osittain edellä mainittuihin haasteisiin helpottamalla työtarjouksen saamista, mikä on keskeinen edellytys työntekoon liittyvän viisumin tai oleskeluluvan saamiselle laillista muuttoliikettä koskevan EU:n kehyksen mukaisesti. Lisäksi sillä tarjotaan selkeämpää ja avoimempaa tietoa maahanmuuttoa, työllisyyttä ja tutkintojen tunnustamista koskevista säännöistä jäsenvaltioissa, mikä helpottaa pääsyä maahanmuutto- ja tunnustamismenettelyihin. Sillä tarjotaan myös väline, jonka avulla työpaikkoja voidaan välittää osaamiskumppanuuksien puitteissa, ja parannetaan osaltaan työvoiman muuttoliikettä koskevaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ottaen samalla huomioon kolmansien maiden huolenaiheet ja työmarkkinoiden tarpeet.

EU:n osaajareservi on ensimmäinen EU:n laajuinen alusta, jonka tarkoituksena on helpottaa kansainvälistä rekrytointia ja tarjota mahdollisuuksia kolmansista maista tuleville työnhakijoille, jotka ovat kiinnostuneita työskentelemään EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivissä ammateissa ja joilla on tähän tarvittavat taidot. Verkkoalusta auttaa saattamaan yhteen unioniin sijoittautuneiden työnantajien avoimet työpaikat ja unionin ulkopuolella asuvien kolmansista maista tulevien työnhakijoiden profiilit. Se on vapaaehtoinen väline asiasta kiinnostuneille jäsenvaltioille. Se on matalaa, keskitasoa ja korkeaa osaamistasoa edustavien työnhakijoiden käytettävissä. EU:n osaajareservin kohteena ovat ammatit, joissa on työvoimapulaa kaikilla osaamistasoilla, ja lisäksi helpotetaan osaamiskumppanuuksien toteuttamista. EU:n osaajareservin tietotekniseen alustaan sisällytetään erityisiä välineitä tunnistamisen ja yhteensaattamisen helpottamiseksi ja samalla hyödynnetään olemassa olevan Eures-foorumin tiettyjen tietoteknisten osien uudelleenkäyttöä. Alustalla tarjotaan myös muita palveluja, joilla tuetaan kansainvälistä rekrytointia, mukaan lukien tiedottaminen rekrytointi- ja maahanmuuttosäännöistä sekä tunnustamismenettelyistä, työ- ja elinoloista sekä osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten yhteyspisteiden tarjoamasta erityistuesta.

Jotkin jäsenvaltiot ovat jo tunnustaneet laillisen maahanmuuton keskeisen merkityksen ja kehittäneet osaajien houkuttelemista koskevia toimintapolitiikkoja esimerkiksi edistämällä erityisiä järjestelmiä muuttoliikemenettelyjen virtaviivaistamiseksi, jättämällä työmarkkinatestin ulkopuolelle tiettyjä työvoimapulasta kärsiviä ammatteja ja joissakin tapauksissa kansainvälisiä työnvälitysalustoja. Monet jäsenvaltiot saavat parhaillaan teknistä tukea komission teknisen tuen välineestä työvoiman muuttoliikettä koskevien uudistusten kehittämiseksi tai toteuttamiseksi. Kaiken kaikkiaan se, että jäsenvaltioilla ei ole yhdenmukaista lähestymistapaa työnhakijoiden houkuttelemiseksi kolmansista maista ja että nykyiset kansalliset alustat saattavat jäädä jokseenkin näkymättömiin laajemmalla maailmanlaajuisella tasolla, heikentää jäsenvaltioiden kykyä saavuttaa mittakaavaetuja niiden kehittäessä yksinään osaajien houkuttelemista koskevia politiikkoja. Sen vuoksi EU:n osaajareservillä tuetaan erityisesti osallistuvia jäsenvaltioita joidenkin kansainväliseen rekrytointiin liittyvien keskeisten haasteiden ratkaisemisessa.

1.2Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on jatkoa 23. syyskuuta 2020 hyväksytylle komission muuttoliike- ja turvapaikkasopimukselle, jonka mukaan laillinen muuttoliike on olennainen osa EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen ja jossa sitouduttiin tutkimaan ”edelleen mahdollisuutta luoda kolmansista maista tuleville ammattitaitoisille työntekijöille tarkoitettu EU:n osaajareservi”, joka ”voisi toimia EU:n laajuisena kansainvälisen rekrytoinnin foorumina”. Sopimuksessa korostetaan myös, että tehokkaat lailliset väylät voivat hyödyttää EU:n työmarkkinoita ja vähentää osaltaan laitonta muuttoliikettä.

Jotta voidaan varmistaa, että EU:sta tulee houkuttelevampi, ja parantaa muuttoliikkeen hallintaa kokonaisuudessaan, komissio hyväksyi huhtikuussa 2022 osaamispaketin, jossa esitetään aloitteita näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Paketissa ilmoitettiin erityisesti aikomuksesta perustaa EU:n osaajareservi. Euroopan parlamentti tuki tätä voimakkaasti kahdessa laillista muuttoliikettä koskevasta politiikasta vuonna 2021 antamassaan päätöslauselmassa 7 , ja lisäksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan alueiden komitea tukivat tätä osaamispaketista antamissaan lausunnoissa 8 .

Työvoiman muuttoväyliä säännellään tällä hetkellä laillista maahanmuuttoa koskevassa EU:n säännöstössä, jossa vahvistetaan oleskelu- ja työlupien myöntämisen ja perumisen ehdot sekä asiaan liittyvät oikeudet. Voimassa olevilla laillista muuttoliikettä koskevilla direktiiveillä yhdenmukaistetaan tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten ryhmiä varten jäsenvaltioissa säädettyjä maahantuloon ja oleskeluun liittyviä edellytyksiä, myös työnteon osalta. Tältä osin EU:n osaajareserviä koskeva aloite parantaisi laillista muuttoliikettä koskevien EU:n direktiivien käyttöä. Erityisesti kun laillista muuttoliikettä koskevaa lainsäädäntökehystä selkeytettäisiin tarjoamalla verkossa tieto- ja tukipalveluja, EU:n osaajareservillä edistettäisiin pääsyä menettelyihin ja tuettaisiin siten kolmansien maiden kansalaisten kansainvälistä rekrytointia laillisten väylien kautta.

Lisäksi osana muuttoliikkeen hallintaa koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa komissio käynnistää tiettyjen kumppanimaiden kanssa osaamiskumppanuuksia 9 , joilla edistetään kansainvälistä liikkuvuutta ja taitojen kehittämistä molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Osaamiskumppanuudet ovat yksi muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen ulkoisen ulottuvuuden keskeisistä seikoista, ja ne toteutetaan osaajien houkuttelemisesta EU:hun annetun komission tiedonannon mukaisesti. EU:n osaajareservi tukee osaamiskumppanuuksien täytäntöönpanoa tarjoamalla välineen näihin kumppanuuksiin osallistuvien kumppanimaiden työnhakijoiden tehokasta työnvälitystä varten. Sillä tehostetaan laillista muuttoliikettä koskevaa EU:n ja kolmansien maiden välistä yhteistyötä ja siten muuttoliikkeen yleistä hallintaa. EU:n osaajareservin olisi myös tuettava osaamiskumppanuuksien täytäntöönpanoa.

Kuten vuonna 2020 annetussa laillisia väyliä suojelun saamiseksi EU:ssa koskevassa komission suosituksessa 10 vahvistetaan, komissio tukee myös jäsenvaltioiden toimia laillisten ja turvallisten muuttoväylien tarjoamiseksi EU:hun kansainvälisen suojelun tarpeessa eri puolilla maailmaa oleville henkilöille ja näiden väylien lisäämistä. Koska EU:n osaajareservi on avoin kaikille kolmansista maista tuleville työnhakijoille, myös niille, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa, sillä tuetaan myös täydentävien väylien toteuttamista.

1.3Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

EU:n osaajareservi täydentää EU:n poliittisia aloitteita, joilla pyritään puuttumaan työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen EU:ssa. Esimerkkinä tällaisista voidaan mainita Euroopan osaamisohjelma 11 , jossa todetaan, että laillista muuttoliikettä varten tarvitaan strategisempi lähestymistapa, jolla pyritään houkuttelemaan paremmin osaajia ja säilyttämään osaamista kasvu- ja innovointipotentiaalin edistämiseksi ja laillisen muuttoliikkeen ohjaamiseksi alueille ja ammatteihin, joilla on osaamisvajetta.

Lisäksi EU:n osaajareservi edistää vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamista EU:ssa nettonollateollisuutta koskevan säädöksen 12 ja vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman 13 mukaisesti. Suunnitelmassa tunnustetaan tarve vahvistaa työvoiman osaamista kyseisessä teollisuuden muutosprosessissa tarvittavilla taidoilla.

EU:n osaajareservi on myös uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman mukainen, koska sillä autettaisiin startup-yrityksiä ja innovatiivisia yrityksiä löytämään kolmansista maista tulevia työnhakijoita, joilla on oikeanlaista osaamista. Se on myös yhdenmukainen EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä koskevan tiedonannon 14 kanssa, jossa siinäkin korostetaan tarvetta korjata osaamisvaje.

Eures-verkosto muodostaa puitteet jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle, jolla edistetään työntekijöiden vapaan liikkuvuuden harjoittamista unionissa. Se tukee EU:n sisäistä työvoiman liikkuvuutta saattamalla yhteen avoimet työpaikat ja hakijoiden ansioluettelot. Vaikka Eures ei ole käytettävissä unionin ulkopuolella asuvien kolmansien maiden kansalaisten rekrytointiin, joitakin Eures-verkoston vakiintuneita osia, kuten julkisten työvoimapalvelujen merkitystä, asumis- ja työskentelyolosuhteita koskevaa tiedottamista sekä tiedonvaihtoa ja tietomuotoja koskevia teknisiä standardeja, olisi käytettävä uudelleen myös EU:n osaajareservin perustamisessa. Erityisesti julkisilla työvoimapalveluilla olisi oltava keskeinen asema EU:n osaajareservin täytäntöönpanossa. EU:ssa jo laillisesti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset saavat kansallisista julkisista työvoimapalveluista apua työpaikan löytämiseksi jäsenvaltiosta, jossa he oleskelevat. EU:ssa laillisesti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset voivat myös hyödyntää Euresia, kun heillä on oikeus liikkua ja työskennellä toisessa EU:n jäsenvaltiossa.

Lisäksi EU:n osaajareservi keskittyy EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsiviin ammatteihin, mikä luo synergiaa työllisyyspolitiikan kanssa. Tältä osin Euroopan työviranomaisella (ELA), Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiöllä (Eurofound) ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksella (Cedefop) voidaan katsoa olevan merkityksellinen rooli tunnistettaessa EU:n tasolla nykyisin työvoimapulasta kärsiviä ammatteja sen lisäksi, että niillä on jo vakiintunut asema ja asiantuntemusta työnhakijoiden ja työnantajien yhteensaattamisen edistämisestä Eures-foorumin kautta. Jatkoa varten olisi tutkittava Euroopan työviranomaisen roolin ja EU:n osaajareservin tulevan hallinnoinnin ja täytäntöönpanon välistä synergiaa.

EU:n osaajareservi on yksi keskeisistä osatekijöistä osaajien liikkuvuutta koskevassa komission paketissa, joka on osa Euroopan osaamisen teemavuotta. Pakettiin sisältyy myös tiedonanto osaamisesta ja osaajien liikkuvuudesta, ehdotus komission suositukseksi kolmansien maiden kansalaisten tutkintojen tunnustamisesta sekä ehdotus neuvoston suositukseksi ”Eurooppa liikkeellä – oppimiseen liittyvät liikkumismahdollisuudet kaikille”. Hyväksytyillä toimenpiteillä pyritään helpottamaan osaajien liikkuvuutta, tukemaan ulkomailla asuvien kolmansien maiden kansalaisten työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensaattamista sekä auttamaan jäsenvaltioita ja työnantajia tunnustamaan pätevyyksiä ja taitoja tehokkaammin. Niiden tavoitteena on lisätä EU:n houkuttelevuutta Euroopan ulkopuolelta tuleville osaajille ja auttaa varmistamaan, että EU:ssa olevaa osaamista voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

Lisäksi EU:n osaajareservi on yhdenmukainen toimintavälineistöstä väestörakenteen muutoksen hallitsemiseksi Euroopassa äskettäin annetun komission tiedonannon kanssa. Tiedonannossa todetaan, että jos EU:n väestön ikääntymiseen ja supistumiseen ei puututa, niiden odotetaan pahentavan työvoimapulaa, lisäävän julkisten varojen käyttöön kohdistuvaa painetta ja vaikuttavan EU:n kilpailuetuun. Siinä esitetään jäsenvaltioille EU:n tasolla jo käytettävissä olevat kattavat toimintapoliittiset välineet, joilla kaikki sukupolvet EU:ssa voivat saada vaikutusmahdollisuuksia ja tukea elämänvalintojensa ja potentiaalinsa toteuttamiseen taloudessa ja yhteiskunnassa yleisesti. Tiedonannossa todetaan myös, että työvoimapulaan on puututtava tarvittaessa hallitun laillisen muuttoliikkeen avulla siten, että se täydentää joka suhteessa EU:n osaamispotentiaalin hyödyntämistä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

2.1Oikeusperusta

2.2Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti EU voi toteuttaa toimia vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin saavuttaa asetettuja tavoitteita vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla.

Unionille annetaan SEUT-sopimuksessa nimenomaisesti valtuudet kehittää yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, joten se on selkeä tavoite, johon on pyrittävä EU:n tasolla. Samalla laillinen muuttoliike kuuluu EU:n ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan, ja SEUT-sopimuksen 79 artiklassa tunnustetaan jäsenvaltioiden oikeus päättää siitä, kuinka paljon kolmansista maista tulevia kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueelle hakemaan työtä. Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska kyseessä on jaettuun toimivaltaan kuuluva ala.

Kaikissa jäsenvaltioissa on osaamisvajetta ja työvoimapulaa, joiden odotetaan lisääntyvän väestörakenteen haasteiden sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän vaatimusten myötä. Jäsenvaltiot vastaavat jo näihin haasteisiin aktivoimalla kansallista työvoimaa, tarjoamalla täydennys- ja uudelleenkoulutusta, edistämällä EU:n sisäistä liikkuvuutta ja parantamalla työskentelyolosuhteita tietyissä ammateissa. Laillinen muuttoliike on kuitenkin myös tärkeä osa kattavia toimenpiteitä työvoimapulan ratkaisemiseksi.

Kolmansien maiden ammattitaitoisia kansalaisia rekrytoidaan vain vähän työvoiman muuttoliikkeen nykyisten väylien kautta työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi, mihin on selvästi syynä rajat ylittävä osatekijä.

Vaikka jotkin jäsenvaltiot tunnustavat jo laillisen muuttoliikkeen keskeisen merkityksen ja ovat kehittäneet osaajien houkuttelemista koskevia politiikkoja, kansalliset aloitteet ja politiikat, joilla parannetaan kolmansien maiden kansalaisten kansainvälistä rekrytointia, ovat hyvin hajanaisia ja vaihtelevat jäsenvaltioittain toimien laajuuden osalta.

Vain muutamilla jäsenvaltioilla on kansallisella tasolla käytössä digitaalisia alustoja ja osaajien houkuttelemiseen tarkoitettuja välineitä, jotka on suunnattu erityisesti kolmansista maista tuleville työnhakijoille työnhaun tukemiseksi ja kansainvälisen rekrytoinnin kannalta merkityksellisten tietojen tarjoamiseksi. Ne ovat kuitenkin kattavuudeltaan usein rajallisia, koska ne on suunnattu pääasiassa korkean osaamistason työntekijöille (vaikka EU:n työvoimapula koskee kaikkia osaamistasoja), ja niiden toiminnot ovat rajalliset. Lisäksi näissä välineissä keskitytään kansallisiin työmarkkinoihin, joten niissä ei hyödynnetä mittakaavaetuja, joita EU:n yhteistyö voisi tarjota kolmansien maiden kansalaisten houkuttelemiseksi.

Sen vuoksi yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla poistaa kolmansien maiden kansalaisten rekrytointiin liittyviä esteitä.

Toimiessaan yksin jäsenvaltiot ja erityisesti pienemmät jäsenvaltiot, joilla on vähemmän näkyvyyttä maailmanlaajuisesti, eivät ehkä pysty houkuttelemaan riittävästi potentiaalisia työntekijöitä kolmansista maista. Sen vuoksi kansallisen tason aloitteilla ei ratkaistaisi tehokkaasti työvoimapulaa eri puolilla EU:ta, kun taas yhtenäinen alusta voisi auttaa yhdistämään ja kuromaan umpeen kolmansista maista tulevan potentiaalisen työvoiman tarjonnan ja jäsenvaltioihin sijoittautuneiden työnantajien kysynnän välistä kuilua, mikä houkuttelisi ulkomaisia osaajia tehokkaammin verrattuna siihen, mitä jäsenvaltiot voisivat yksin saavuttaa. Lisäksi olemassa olevien kansallisten tai yksityisten alustojen välillä on hajanaisuutta ja koordinoinnin puutetta, mikä voitaisiin korjata vain EU:n tason alustalla, jolla tarjottaisiin kattava ja virtaviivaistettu lähestymistapa.

EU on kokonaisuudessaan houkuttelevampi maahanmuutosta kiinnostuneille kolmansien maiden kansalaisille kuin EU:n yksittäiset jäsenvaltiot yhteensä. EU:n osaajareservi, joka on yksi EU:n laajuinen työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamisalusta ja tarjoaa myös avoimesti tietoa maahanmuutto- ja rekrytointimenettelyistä sekä tukipalveluja, parantaisi työvoiman muuttoliikkeen hallinnoinnin yleistä tehokkuutta EU:n tasolla ja edistäisi EU:n asemaa määränpäänä kolmansista maista tuleville työnhakijoille, jotka voisivat paikata osaamisvajetta. EU:n yhteistyöllä saavutettavien mittakaavaetujen ansiosta EU:lla olisi paremmat valmiudet maailmanlaajuisessa kilpailussa, jossa houkutellaan ulkomaisia osaajia. Näin varmistetaan, että voidaan saavuttaa enemmän potentiaalisia työnhakijoita, joilla on tarvittavaa osaamista, ja että työnantajien työvoimatarpeet kussakin jäsenvaltiossa voidaan ottaa paremmin huomioon. Näin kolmansista maista tuleville työnhakijoille annettaisiin selkeä viesti siitä, että EU on valmis toivottamaan heidät tervetulleiksi työmarkkinoilleen, ja samalla tarjottaisiin suojelua epäoikeudenmukaiselta rekrytoinnilta ja hyväksikäyttöön perustuvilta työoloilta.

2.3Suhteellisuusperiaate

Tällä aloitteella ei korvattaisi kansainvälistä rekrytointia koskevia kansallisia aloitteita ja alustoja eikä määritettäisi jäsenvaltioiden politiikkoja, joilla houkutellaan osaajia. Koska EU:n osaajareservi ei myöskään muodosta uutta laillista muuttoväylää, se ei vaikuttaisi jäsenvaltioiden oikeuteen päättää siitä, kuinka paljon kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueelle, eikä niiden harkintavaltaan, joka koskee työmarkkinatestien käyttöönottoa kansallisella tasolla. EU:n osaajareservi toimisi vapaaehtoisena välineenä, jolla helpotettaisiin kansainvälistä rekrytointia ja tarjottaisiin lisätukea EU:n tasolla. Aloite rajoittuu niihin näkökohtiin, joita jäsenvaltiot eivät voi yksinään saavuttaa tyydyttävästi ja joiden osalta unionilla on paremmat mahdollisuudet toimia mittakaavaetujen saavuttamiseksi. Näin jäsenvaltiot voisivat säilyttää välineensä ja täydentää niitä uudella alustalla. Tällä aloitteella saataisiinkin lisäarvoa, sillä se tukisi jäsenvaltioita, jotka jo kehittävät osaajien houkuttelemista koskevaa politiikkaa. Jäsenvaltiot, joilla ei ole vastaavaa välinettä, voisivat käyttää EU:n osaajareserviä sen sijaan, että ne perustaisivat oman alustansa. Kaiken kaikkiaan EU:n osaajareservi auttaisi houkuttelemaan kolmansien maiden kansalaisia ulkomailta työntekijöiksi silloin, kun työvoimapulaa ja osaamisvajetta ei muuten pystytä riittävästi korjaamaan jäsenvaltioissa. Lisäksi EU:n osaajareservi tarjoaisi EU:n laajuisen alustan, jolla on laajempi valikoima välineitä ja palveluja kansainvälisen rekrytoinnin helpottamiseksi, ja se lisäisi näin EU:n työnantajien avointen työpaikkojen näkyvyyttä maailmanlaajuisesti ja tarjoaisi EU:n yrityksille laajemman valikoiman potentiaalisia työnhakijoita.

Edellä esitetyn perusteella ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.4Toimintatavan valinta

Ehdotuksen tarkoituksena on perustaa EU:n osaajareservi. Se on EU:n laajuinen alusta, jonka tarkoituksena on helpottaa kansainvälistä rekrytointia ja tarjota kolmansien maiden kansalaisille mahdollisuuksia työskennellä EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivissä ammateissa. Ehdotuksessa vahvistetaan soveltamisala, tietoteknisen järjestelmän arkkitehtuuri, hallinnointirakenne, kolmansista maista tulevia työnhakijoita koskevat säännöt ja työnantajien osallistuminen EU:n osaajareserviin sekä EU:n osaajareservin yleinen toiminta, mukaan lukien tiedotus- ja tukipalvelut.

EU:n osaajareservi on vapaaehtoinen väline. Jäsenvaltiot voivat päättää vapaasti siihen osallistumisestaan. Osallistumisaikeesta on ilmoitettava komissiolle. Ainoastaan osallistuviin jäsenvaltioihin sijoittautuneet työnantajat voivat julkaista avoimia työpaikkojaan EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla.

EU:n laajuisen alustan perustaminen edellyttää sellaisenaan sovellettavia sääntöjä. Tällaisia riittävän selkeitä, yksityiskohtaisia ja ehdottomia sääntöjä olisi sovellettava yhdenmukaisesti kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa, mutta ne eivät edellytä toimenpiteitä sääntöjen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sen vuoksi asetus on asianmukaisin väline ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

3.1Sidosryhmien kuuleminen

Komissio järjesti maalis-kesäkuussa 2023 laajoja kohdennettuja kuulemisia, joita käytettiin hyväksi EU:n osaajareserviä koskevassa vaikutustenarvioinnissa. Näissä kuulemisissa käsiteltiin teknisempiä kysymyksiä kuin julkisessa kuulemisessa ja OECD:n toteutettavuustutkimuksessa. Komissio järjesti kohdennettuja kuulemisia monenlaisten sidosryhmien kanssa, joita olivat muun muassa EU:n toimielimet ja virastot, kansainväliset järjestöt, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, kansalaisjärjestöt, talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet, ammattiliitot ja työnantajajärjestöt.

Kuulemisissa havaitut tärkeimmät ongelmat on otettu huomioon ja niitä on käsitelty ehdotuksessa.

3.2Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

EU:n osaajareservin perustamista koskevan vaikutustenarvioinnin tukena oli ulkopuolisen toimeksisaajan tekemä tutkimus. Lisäksi EU:n osaajareserviä koskevasta ehdotuksesta kuultiin useita asiantuntijaryhmiä: taloudellisista syistä tapahtuvaa muuttoliikettä käsittelevää asiantuntijaryhmää, laillisen muuttoliikkeen asiantuntijoiden EU-verkostoa, maahanmuuttajien näkemyksiä maahanmuuttoasioista käsittelevää asiantuntijaryhmää, ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevää asiantuntijaryhmää ja eurooppalaista tutkintojen viitekehystä käsittelevää neuvoa-antavaa ryhmää.

Lisäksi jäsenvaltioiden edustajia kuultiin työvoiman muuttoliikettä käsittelevän EU:n foorumin ja Euroopan julkisten työvoimapalvelujen neuvonantajien kokouksessa.

3.3Vaikutustenarviointi

Sääntelyn parantamista koskevan politiikkansa mukaisesti komissio teki ehdotusta valmistellessaan vaikutustenarvioinnin, jossa arvioitiin kolmea toimintavaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1: Pehmeät toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan tiedotusta ja edistämään tunnistamista ja yhteensaattamista (muu kuin lainsäädännöllinen vaihtoehto)

Tämä vaihtoehto koostui muista kuin lainsäädännöllisistä toimenpiteistä, joilla pyrittäisiin parantamaan tiedottamista ja edistämään tunnistamista ja yhteensaattamista. Siinä kaavailtiin komission suosituksen mukaisesti i) EU:n maahanmuuttoportaalin parantamista, ii) työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamista koskevien tapahtumien järjestämistä ja iii) sellaisen jäsenvaltioiden perustaman verkkoluettelon kehittämistä, joka sisältää kolmansien maiden työtä hakevien kansalaisten salanimellä tallennettuja profiileja. Kansallisten koordinaattoreiden verkosto auttaisi luomaan yhteyksiä asiasta kiinnostuneiden työnantajien ja työnhakijoiden välillä.

Vaihtoehto 2: Kehitetään EU:n osaajareservi, jolla pyritään vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin keskeisissä ammateissa (lainsäädännöllinen vaihtoehto)

Tähän vaihtoehtoon sisältyi lainsäädäntötoimi EU:n osaajareservin perustamiseksi. Se edellyttäisi sellaisen verkkoalustan kehittämistä, johon koottaisiin yhteen unionin ulkopuolella asuvien kolmansista maista tulevien työnhakijoiden rekisteröimät profiilit ja unioniin sijoittautuneiden työnantajien avoimet työpaikat. Väline olisi avoin kaikille osaamistasoille, ja samalla se pyrittäisiin kohdentamaan EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsiviin ammatteihin (alueelliset näkökohdat huomioon ottaen). Lisäksi siitä tulisi väline, jolla tuetaan osaamiskumppanuuksien täytäntöönpanoa ohjaamalla osaamiskumppanuuteen osallistuneiden kolmansien maiden työtä hakevia kansalaisia kyseeseen tulevaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden työnantajien työnvälitykseen. EU:n osaajareservi olisi myös vapaaehtoinen järjestelmä, johon voisivat osallistua pelkästään asiasta kiinnostuneet jäsenvaltiot. EU:n osaajareservin alustaan sisällytettäisiin erityisiä välineitä, joilla helpotettaisiin tunnistamista ja työnhakijoiden ja työnantajien yhteensaattamista (esimerkiksi automatisoitu työnhakijoiden ja työntekijöiden yhteensaattamisväline), ja siinä käytettäisiin uudelleen tiettyjä Eures-järjestelmän tietoteknisiä osia. Alustan avulla tarjottaisiin verkossa tietoa rekrytointi-, maahanmuutto- ja tunnustamismenettelyistä jäsenvaltioissa. Myös osallistuviin jäsenvaltioihin perustetut ja välineen käytännön täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset yhteyspisteet tarjoaisivat yksilöllistä tukea ja ohjausta. Tässä vaihtoehdossa jäsenvaltiot voivat päättää rekrytointimenettelyä helpottavien ja nopeuttavien aputoimenpiteiden käyttöönotosta (esimerkiksi nopeutetut maahanmuuttomenettelyt).

Vaihtoehto 3: Kehitetään EU:n osaajareservi täysin kysyntälähtöiseksi välineeksi (lainsäädännöllinen vaihtoehto)

3.4Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

3.5Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET 22

Tietotekniikkakustannukset liittyvät uuden tietoteknisen alustan kehittämiseen, missä käytetään osittain uudelleen tiettyjä Eures-järjestelmän tietoteknisiä osia. Valtaosa tietotekniikkakustannuksista on suunniteltu EU:n tasolla asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseen, mihin kuuluvat esimerkiksi ydinjärjestelmä, esiseulontavälineen luominen, tietokannan luominen kolmansista maista tulevien työnhakijoiden profiileja varten sekä Eures-järjestelmän osien asiaankuuluvat mukautukset (esimerkiksi automatisoitu työnhakijoiden ja työntekijöiden yhteensaattamisväline). Nämä kustannukset kattavat myös asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmien ja EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan välisen yhteentoimivuuden.

–Rahoitus komissiolle: 6 722 056–6 804 539 euroa (11–20 osallistuvaa jäsenvaltiota);

–Rahoitus jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmien ja EU:n osaajareservin väliselle yhteentoimivuudelle (komissiota varten): 2 672 400–4 175 625 euroa (11–20 osallistuvaa jäsenvaltiota).

2) Vuosittain toistuvat hallinnointiin ja muuhun kuin tietotekniikkaan liittyvistä seikoista aiheutuvat kustannukset (vuodesta 2026 alkaen):

EU:n tasolla tarvittaisiin lisää henkilöstöä, koska EU:n osaajareservin sihteeristö perustettaisiin komissioon. 24 Lisäksi komissiolle aiheutuu kustannuksia toimista, jotka liittyvät kansallisten yhteyspisteiden koordinointiin, koulutukseen, viestintään, kääntämiseen ja verkossa annettavien tietojen tarjoamiseen.

Lisäksi jäsenvaltioissa nimettäisiin kansallisia yhteyspisteitä (vuodesta 2026 alkaen). Koska EU:n osaajareservi on yhteydessä osaamiskumppanuuksiin, sillä voidaan helpottaa niiden työntekijöiden työnvälitystä, jotka ovat kehittäneet taitojaan tai validoineet ne osaamiskumppanuuden puitteissa ja saaneet tämän todistavan EU:n osaamiskumppanuustodistuksen (vuoden 2027 jälkeen).

–Rahoitus komissiolle: 5 426 500–6 000 000 euroa vuodessa.

–Rahoitus jäsenvaltioille (katetaan AMIF-rahastosta): 9 440 000–16 040 000 euroa: 8 000 000–14 600 000 euroa nimetyille kansallisille yhteyspisteille (vuodesta 2026 alkaen) ja 1 440 000 euroa (vuoden 2027 jälkeen) hallinnolliseen tukeen EU:n osaamiskumppanuustodistusten antamiseksi (molempien luokkien kustannukset katetaan AMIF-rahastosta).

3) Vuosittain toistuvat tietotekniikkaan liittyvät kustannukset toimintavaiheessa (vuoden 2027 jälkeen):

–Rahoitus komissiolle: 1 906 255–1 947 497 euroa EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan ylläpitoon, missä yhteydessä sen lisätoimintoja ja infrastruktuuria kehitetään kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana (kustannukset vähenevät asteittain seuraavina vuosina).

Talousarviovaikutukset sekä tarvittavat henkilöstö- ja hallintoresurssit esitetään yksityiskohtaisesti lainsäädäntöesitykseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

5.1Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

EU:n osaajareservin täytäntöönpanoa suhteessa pääasiallisiin politiikkatavoitteisiin valvotaan käyttäen useita asianmukaisia ja mitattavissa olevia indikaattoreita, jotka perustuvat helposti saatavissa oleviin, hyväksyttyihin ja uskottaviin tietolähteisiin. Erityisesti kerätään tietoja seuraavista: i) EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle rekisteröityneiden kolmansista maista tulevien työnhakijoiden profiilien määrä ja tyyppi; ii) EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle rekisteröityjen avointen työpaikkojen määrä ja tyyppi; iii) käyntien määrä EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla; iv) EU:n osaajareservin välityksellä toteutettujen työnvälitysten määrä; v) myönnettyjen EU:n osaamiskumppanuustodistusten määrä; vi) EU:n osaajareservin kautta toteutettujen työnvälitysten määrä ja tyyppi osaamiskumppanuuksien yhteydessä. EU:n osaajareservin sihteeristö seuraisi säännöllisesti EU:n osaajareservin toimintaa.

5.2Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

I LUKU – YLEISET SÄÄNNÖKSET

1–4 artikla

Tässä luvussa esitetään ehdotuksen kohde, soveltamisala ja määritelmät.

Ehdotuksella perustetaan kaikkien jäsenvaltioiden käytettävissä oleva EU:n osaajareservi, jolla helpotetaan unionin ulkopuolella asuvien kolmansista maista tulevien työnhakijoiden rekrytointia. Tämä kattaa myös kolmansissa maissa olevat työntekijät, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa.

EU:n osaajareservi on vapaaehtoinen väline, jolla tarjotaan EU:n tason lisätukea asiasta kiinnostuneille jäsenvaltioille kansainvälisen rekrytoinnin helpottamiseksi. Jäsenvaltiot voisivat säilyttää olemassa olevat välineet ja täydentää niitä uudella alustalla. Koska jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää järjestelmään liittymisestään, osallistumista koskevat selkeät säännöt vahvistetaan 3 artiklassa. Erityisesti todetaan, että jäsenvaltiot voivat milloin tahansa päättää liittyä EU:n osaajareserviin. Näistä päätöksistä on ilmoitettava komissiolle viimeistään yhdeksän kuukautta etukäteen. Vain osallistuviin jäsenvaltioihin sijoittautuneet työnantajat voisivat käyttää EU:n osaajareserviä ja julkaista avoimia työpaikkojaan alustalla.

Alustalla julkaistaan tietoja osallistuvista jäsenvaltioista tämän asetuksen soveltamisalan avoimuuden varmistamiseksi.

II LUKU – TIETOTEKNISEN JÄRJESTELMÄN ARKKITEHTUURI

5 ja 6 artikla

Ehdotuksen 5 artiklalla perustetaan uusi tietotekninen alusta (EU:n osaajareservin tietotekninen alusta), johon kootaan yhteen unionin ulkopuolella asuvien kolmansista maista tulevien työnhakijoiden profiilit ja osallistuviin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden työnantajien avoimet työpaikat ja tuetaan niiden yhteensaattamista. Tätä varten kehitettävät tietotekniset osat luetellaan 5 artiklan 2 kohdassa. Lisäksi on tarkoitus hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla määritellään yhdenmukaiset tekniset standardit tiedonvaihtoa, tietomuotoja, avoimia työpaikkoja ja työnhakijoiden profiilien muotoja varten.

Jotta voitaisiin vähentää uuden tietoteknisen alustan kehittämisen vaikutuksia resursseihin, EU:n osaajareservin tietotekninen alusta olisi kehitettävä käyttämällä mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa komission omistamaa tietoteknistä infrastruktuuria.

Jotta voidaan varmistaa, että EU:n osaajareservi toimii osallistuville jäsenvaltioille tehokkaana tukivälineenä, kansallisten järjestelmien ja EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan yhteentoimivuus on taattava. Näin osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset – kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden ja EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien lisäksi – voisivat yhdellä kertaa tutustua avoimiin työpaikkoihin ja työnhakijoiden profiileihin, jotka on rekisteröity kansallisiin ja EU:n tietokantoihin.

Koska EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan toimintaan kuuluu kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden ja EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien henkilötietojen käsittelyä, ehdotuksen 6 artiklassa säädetään henkilötietojen käsittelyä koskevista säännöistä, jotka käsittävät muun muassa määritelmän rekisterinpitäjistä ja henkilöistä, joilla on pääsy EU:n osaajareservissä oleviin henkilötietoihin, sekä säännöksiä työnhakijoiden oikeuksista tässä yhteydessä. Täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen tarkoituksena on antaa tarkempia sääntöjä, jotka koskevat muun muassa käsiteltävien henkilötietojen alaluokkien määrittelyä, rekisterinpitäjien velvollisuuksia ja henkilötietoihin pääsyn edellytyksiä.

III LUKU – HALLINNOINTI

7–10 artikla

Näissä säännöksissä määritellään EU:n osaajareservin hallinnoinnista vastaavat asiaankuuluvat viranomaiset sekä niiden tehtävät ja vastuualueet.

Ehdotuksen 8 artiklassa perustetaan EU:n osaajareservin sihteeristö, jonka tehtävänä on varmistaa EU:n osaajareservin yleinen hallinnointi, mukaan lukien EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan perustaminen ja hallinnointi.

Ehdotuksen 9 artiklassa vahvistettava EU:n osaajareservin ohjausryhmä koostuu osallistuvien jäsenvaltioiden edustajista (muiden kuin osallistuvien jäsenvaltioiden edustajat voivat osallistua kokouksiin tarkkailijoina), ja sen tarkoituksena on tarjota tukea useissa EU:n osaajareservin täytäntöönpanon kannalta merkityksellisissä kysymyksissä, muun muassa EU:n osaajareservin toiminnan suunnittelun ja koordinoinnin osalta. Ryhmä voi toimia myös keskustelufoorumina, jotta helpotetaan jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa nopeutettujen maahanmuuttomenettelyjen täytäntöönpanosta, mikä edistää sellaisten kolmansista maista tulevien työnhakijoiden rekrytointia, jotka on saatettu yhteen työnantajien kanssa EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan kautta.

Kunkin osallistuvan jäsenvaltion on 10 artiklan mukaisesti nimettävä EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet, jotka vastaavat EU:n osaajareservin täytäntöönpanosta kansallisella tasolla. EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden on erityisesti välitettävä avoimia työpaikkoja EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle ja ilmoitettava EU:n osaajareservin sihteeristölle kansalliset luettelot työvoimapulasta kärsivistä ammateista sekä ne työvoimapulasta kärsivät ammatit, jotka on poistettu EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luettelosta tai lisätty siihen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

IV LUKU – KOLMANSISTA MAISTA TULEVIEN TYÖNHAKIJOIDEN REKISTERÖITYMINEN JA TYÖNANTAJIEN OSALLISTUMINEN EU:N OSAAJARESERVIIN

11 artikla – Kolmansista maista tulevien työnhakijoiden rekisteröityminen ja pääsy EU:n osaajareserviin

Ehdotuksen 11 artiklassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat kolmansista maista tulevien työnhakijoiden rekisteröitymistä ja pääsyä EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle. Kun kolmansista maista tulevat työnhakijat ovat rekisteröineet profiilinsa Europass-profiilin laatimistyökalun avulla, he tulevat näkyville työnantajille ja voivat hakea alustalla olevia avoimia työpaikkoja.

12 artikla – Kolmansista maista tulevien työnhakijoiden profiilien rekisteröinti ja pääsy EU:n osaajareserviin osaamiskumppanuuksien yhteydessä

EU:n osaajareservin tietotekninen alusta tarjoaa välineen osaamiskumppanuuksien toteuttamiseen helpottamalla työnvälitystä tässä yhteydessä. Tätä varten 12 artiklassa vahvistetaan erityiset säännöt, jotka koskevat kolmansista maista tulevien työnhakijoiden osallistumista osaamiskumppanuuden yhteydessä.

Osaamiskumppanuuteen osallistuneista kolmansista maista tulevien työnhakijoiden olisi saatava EU:n osaamiskumppanuustodistus, jolla todistetaan osaamiskumppanuuden yhteydessä kehitetyt tai validoidut taidot. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava EU:n osaamiskumppanuustodistuksen myöntämisedellytykset asianomaisen osaamiskumppanuuden puitteissa. Tällaisen todistuksen muotoiluun käytettävien mallien hyväksymisestä on tarkoitus antaa täytäntöönpanosäädös.

Kun näiden työnhakijoiden profiilit on rekisteröity EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle, EU:n osaamiskumppanuustodistus tulee työnantajien näkyville.

Kolmansista maista tulevat työnhakijat, jotka ovat saaneet EU:n osaamiskumppanuustodistuksen, ovat saaneet tukea taitojen kehittämiseen ja validointiin osallistuvien jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden sopimassa kehyksessä. Nämä toimet voidaan kohdistaa yhden tai useamman osaamiskumppanuuteen osallistuvan jäsenvaltion työmarkkinoihin, ja kyseiset jäsenvaltiot voivat osallistua myös taloudellisesti tämän tuen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tämän seurauksena asianomaiseen osaamiskumppanuuteen osallistuvat jäsenvaltiot voivat päättää rajoittaa kolmansista maista tulevien ja EU:n osaamiskumppanuustodistuksen saaneiden työnhakijoiden profiilien näkyvyyden enintään yhden vuoden ajaksi työnantajille, jotka ovat sijoittautuneet samaan osaamiskumppanuuteen osallistuvaan jäsenvaltioon tai osallistuviin jäsenvaltioihin.

13 artikla – Työnantajien osallistuminen EU:n osaajareserviin

Ehdotuksen 13 artiklassa vahvistetaan säännöt työnantajien osallistumisesta EU:n osaajareserviin. EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet siirtävät työnantajien avoimia työpaikkoja EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle. Koska EU:n osaajareservi kohdistetaan tiettyihin työvoimapulasta kärsiviin ammatteihin, alustalle siirretään ainoastaan EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luetteloon (14 artikla) kuuluvia avoimia työpaikkoja, kyseisen luettelon kansallisten mukautusten (15 artikla) mukaisia avoimia työpaikkoja ja osaamiskumppanuuden kannalta merkityksellisiä avoimia työpaikkoja. Jotta kyseiset avoimet työpaikat voidaan siirtää alustalle, niiden on oltava avoimia myös kolmansista maista tulevien työnhakijoiden rekrytoinnille unionin kansalaisten etuuskohtelun periaatteen mukaisesti.

EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien on noudatettava asiaankuuluvaa unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Näin kolmansista maista tulevia työnhakijoita suojellaan syrjinnältä, epäoikeudenmukaisen rekrytoinnin riskiltä ja puutteellisilta työoloilta.

14–15 artikla – Luettelo EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivistä ammateista ja kansalliset mukautukset luetteloon

Jotta osallistuvien jäsenvaltioiden nykyisen ja tulevan työvoimapulan ratkaisemiseen kohdistuvia pyrkimyksiä tuettaisiin paremmin, EU:n osaajareservi olisi kohdennettava erityisesti merkityksellisimpiin ammatteihin. Tätä varten laaditaan luettelo EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivistä ammateista ISCO-08-luokituksen nelinumerotasolla, ja luettelo esitetään asetuksen liitteessä. Komissio voi muuttaa EU:n laajuista luetteloa delegoiduilla säädöksillä ottaen huomioon sellaiset työvoimapulasta kärsivät ammatit, jotka ovat samoja merkittävässä määrässä osallistuvia jäsenvaltioita, sekä ammatit, joilla on suoraan vaikutusta EU:n vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Osallistuvat jäsenvaltiot voivat päättää lisätä työvoimapulasta kärsiviä ammatteja EU:n laajuiseen luetteloon tai poistaa niitä luettelosta omien työmarkkinatarpeidensa täyttämiseksi. Kansalliset mukautukset vaikuttavat työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamiseen ainoastaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

16 artikla – Haku ja työnhakijoiden ja työntekijöiden yhteensaattaminen

Kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden ja EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien on voitava tehdä toisistaan hakuja tietoteknisellä alustalla, jossa on suodattimilla varustettu hakutoiminto. Tarjolla on oltava erityisiä suodattimia, joilla voidaan tunnistaa EU:n osaamiskumppanuustodistuksen saaneiden työnhakijoiden profiilit.

Lisäksi tietotekniseen alustaan sisältyvällä automatisoidulla työnhakijoiden ja työntekijöiden yhteensaattamisvälineellä luodaan luettelo ehdotetuista työnhakijoiden profiileista ja avoimista työpaikoista. Luettelo perustuu profiilissa ilmoitettujen taitojen, pätevyyksien ja työkokemuksen merkityksellisyyteen suhteessa tietyssä työpaikassa vaadittuihin taitoihin, pätevyyksiin ja työkokemukseen.

V LUKU – TIEDOTTAMINEN, TUKIPALVELUT JA NOPEUTETUT MAAHANMUUTTOMENETTELYT

17 artikla – Tiedottaminen ja tukipalvelut

Rekrytointia pyritään helpottamaan tekemällä eri jäsenvaltioissa sovellettavista säännöistä ymmärrettävämpiä ja avoimempia työnantajille ja kolmansista maista tuleville työnhakijoille, minkä takia EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla annetaan verkossa tietoa erityisesti rekrytointi-, maahanmuutto- ja tunnustamismenettelyistä.

Lisäksi annetaan tietoja osallistuvissa jäsenvaltioissa käytettävissä olevista oikeussuojamekanismeista, jotta voidaan taata EU:n osaajareservin kautta rekrytoitujen kolmansista maista tulevien työnhakijoiden riittävä suojelu.

Valinnan jälkeen annettavan tuen osalta 17 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että EU:n osaajareservin yhteyspisteet antavat kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden ja EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien pyynnöstä ohjeistusta ja tietoa perheenyhdistämismenettelyistä ja perheenjäsenten oikeuksista, kansallisista kotouttamistoimenpiteistä ja kolmansien maiden kansalaisille työhönoton jälkeen annettavaa tukea tarjoavista järjestöistä. Tällaisiin tietoihin olisi sisällyttävä myös käytettävissä olevat oikeussuojamekanismit sellaisia tapauksia varten, joihin liittyy työvoiman hyväksikäyttöä ja epäoikeudenmukaisia rekrytointikäytäntöjä osallistuvissa jäsenvaltioissa.

18 artikla – Kantelujen helpottaminen

Kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden tehokkaan suojelun takaamiseksi 18 artiklassa asetetaan jäsenvaltioille velvoite varmistaa, että käytössä on tehokkaita mekanismeja, joiden avulla kolmansista maista tulevat rekisteröityneet työnhakijat voivat tehdä kantelun, jos EU:n osaajareserviin osallistuvat työnantajat rikkovat 13 artiklassa säädettyjä velvoitteita. EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet lakkauttavat 10 artiklan mukaisesti EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien pääsyn osaajareserviin ja poistavat näiden ilmoittamat avoimet työpaikat, jos kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat asiaankuuluvasta lainsäädännöstä ja asiaankuuluvista käytännöistä, ilmoittavat unionin ja kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen rikkomisesta, jotta voidaan 13 artiklan mukaisesti taata kolmansien maiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ja suojelu epäoikeudenmukaiselta rekrytoinnilta ja epäasianmukaisilta työoloilta.

19 artikla – Nopeutetut maahanmuuttomenettelyt

Jotta ulkomailla asuvien kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden rekrytointi olisi helpompaa ja nopeampaa työnantajien kannalta, 19 artiklassa säädetään osallistuvien jäsenvaltioiden mahdollisuudesta ottaa käyttöön nopeutettuja maahanmuuttomenettelyjä, jotka koskevat erityisesti viisumeja ja oleskelulupia työntekoa varten ja vapautusta unionin kansalaisten etuuskohtelun periaatteesta.

VI LUKU – LOPPUSÄÄNNÖKSET

20–24 artikla

Näissä artikloissa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat seurantaa, raportointia, siirretyn säädösvallan käyttämistä ja täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä sekä tämän asetuksen voimaantuloa.

2023/0404 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EU:N OSAAJARESERVIN PERUSTAMISESTA

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 79 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 25 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 26 ,

ottavat huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon 27 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unionissa ja yksittäisissä jäsenvaltioissa on työvoimapulaa monilla aloilla ja monissa ammateissa, myös vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta merkityksellisillä aloilla ja merkityksellisissä ammateissa. Rakennusalalla, terveydenhuollossa, hotelli- ja ravintola-alalla, liikenteessä, tieto- ja viestintätekniikassa sekä luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa on kärsitty jo pitkään työvoimapulasta, ja covid-19-pandemia sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittaminen ovat pahentaneet sitä. Työvoimapulan odotetaan jatkuvan ja mahdollisesti pahenevan väestöhaasteiden vuoksi.

(2)Työvoimapulaan puuttuminen edellyttää unionin ja kansallisen tason kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon kuuluu ensisijaisesti sellaisten ryhmien koko potentiaalin parempi hyödyntäminen, joiden osallistuminen työmarkkinoille on vähäisempää, olemassa olevan työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutus, EU:n sisäisen työvoiman liikkuvuuden helpottaminen sekä työolojen ja tiettyjen ammattien houkuttelevuuden parantaminen. Työvoimapulan nykyisen laajuuden ja väestökehityksen vuoksi pelkästään unionin sisäiseen työvoimaan kohdistetut toimenpiteet eivät todennäköisesti riitä nykyisen ja tulevan työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseen. Laillinen muuttoliike onkin keskeinen tekijä näiden toimien täydentämiseksi, ja sen on oltava osa ratkaisua, jolla tuetaan täysimääräisesti vihreää ja digitaalista siirtymää.

(3)Jotta voidaan helpottaa kansainvälistä rekrytointia ja tarjota kolmansien maiden kansalaisille mahdollisuuksia työskennellä EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivissä ammateissa, olisi perustettava EU:n osaajareservi unionin laajuisena alustana, johon kootaan yhteen unionin ulkopuolella asuvien kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden profiilit ja järjestelmään osallistuviin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden työnantajien avoimet työpaikat ja jolla edistetään niiden yhteensaattamista.

(4)Laillisista väylistä suojelun saamiseksi EU:ssa annetussa komission suosituksessa 28 kehotetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ja tukemaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien työskentelyyn liittyviä täydentäviä väyliä 29 . Myös EU:n osaajareservi voisi tukea täydentävien väylien toteuttamista.

(5)EU:n osaajareservillä olisi pyrittävä tukemaan osallistuvia jäsenvaltioita nykyisen ja tulevan osaamisvajeen ja työvoimapulan ratkaisemisessa rekrytoimalla kolmansien maiden kansalaisia siinä määrin kuin kotimaisen työvoiman aktivointi ja EU:n sisäinen liikkuvuus eivät riitä tämän tavoitteen saavuttamiseen. Kansainvälistä rekrytointia helpottavana vapaaehtoisena välineenä EU:n osaajareservin olisi tarjottava unionin tason lisätukea asiasta kiinnostuneille jäsenvaltioille. Tätä varten olisi varmistettava täydentävyys ja yhteentoimivuus olemassa olevien kansallisten aloitteiden ja alustojen kanssa. Jäsenvaltioiden erityistarpeet olisi otettava huomioon kehitettäessä EU:n osaajareserviä mahdollisimman laajan osallistumisen varmistamiseksi. Termillä ’osaajat’ viitataankin kattavasti koko taitokirjoon, jota jäsenvaltioiden työmarkkinoilla mahdollisesti tarvitaan.

(6)EU:n osaajareservin tavoitteena on tarjota palveluja osallistuviin jäsenvaltioihin sijoittautuneille työnantajille, mukaan lukien yksityisille työnvälitystoimistoille, työvoiman vuokrausyrityksille ja työmarkkinavälittäjille, sellaisina kuin ne on määritelty vuonna 1997 tehdyssä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksessa nro 181.

(7)EU:n osaajareservillä olisi tuettava myös osaamiskumppanuuksien täytäntöönpanoa. Ne ovat yksi muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen 30 ulkoisen ulottuvuuden keskeisistä seikoista, ja ne toteutetaan osaajien houkuttelemisesta EU:hun annetun komission tiedonannon 31 mukaisesti. Jäsenvaltion osallistumisen osaamiskumppanuuteen ei pitäisi vaikuttaa sen päätökseen osallistumisesta EU:n osaajareserviin.

(8)Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioiden viranomaiset ovat asianmukaisesti edustettuina EU:n osaajareservin ohjausryhmässä, kustakin osallistuvasta jäsenvaltiosta olisi nimettävä kaksi edustajaa, yksi työvoimaviranomaisista ja toinen maahanmuuttoviranomaisista.

(9)EU:n osaajareserville olisi kehitettävä tietotekninen alusta käyttäen mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa komission omistamaa tietoteknistä infrastruktuuria. EU:n osaajareservin tietoteknisessä alustassa voitaisiin käyttää osittain uudelleen Eures-verkoston puitteissa kehitettyä tietoteknistä infrastruktuuria, kuten yhtä koordinoitua kanavaa ja automatisoitua työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamisvälinettä tarvittavin mukautuksin, jotta voidaan muun muassa ottaa asianmukaisesti huomioon EU:n osaamiskumppanuustodistus.

(10)Tarvittaessa olisi varmistettava synergia EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan ja muiden asiaankuuluvien unionin tason välineiden ja palvelujen välillä, myös siltä osin, miten koulutusmateriaaleja, kuten EU Academy -palvelu ja Yhteentoimiva Eurooppa ‑akatemia, on saatavana. EU:n osaajareservin tietoteknistä alustaa olisi mukautettava nopeasti ja säännöllisesti uusiin teknologisiin käytäntöihin, ja sillä olisi tarjottava uusimpia tietoteknisiä palveluja ottamalla käyttöön innovatiivisia ominaisuuksia ja välineitä.

(11)Työnhakijoiden profiilien ja avointen työpaikkojen muotoilu olisi määritettävä käyttäen olemassa olevaa, asetuksen (EU) 2016/589 32 mukaista eurooppalaista taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitusta (ESCO). Asetuksessa säädetään ammatteja, taitoja ja pätevyyksiä koskevasta vakiintuneesta terminologiasta, ja sillä edistetään pätevyyksien ja tutkintojen avoimuutta. ESCO-luokituksella olisi tuettava kolmansista maista tulevia työnhakijoita, työnantajia ja EU:n osaajareservin kansallisia yhteyspisteitä, jotta voidaan tarjota vertailukelpoista tietoa työkokemuksesta, avoimien työpaikkojen kattamista ammateista sekä työnhakijoiden tarjoamista ja työnantajien vaatimista taidoista, sillä näin mahdollistetaan laadukas yhteensaattamismenettely. EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden olisi tarvittaessa käytettävä ESCO-muotoilua siirrettäessä avoimia työpaikkoja EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle. Jäsenvaltioiden, jotka eivät käytä ESCO-luokitusta kansallisesti ilmoitetuissa avoimissa työpaikoissa, olisi laadittava vastaavuustaulukot, joissa verrataan kansallisissa järjestelmissä käytettyä luokitusta ja ESCO-luokitusta yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi. Vastaavuustaulukot olisi asetettava komission saataville, ja niitä olisi käytettävä, kun avoimia työpaikkoja tai työnhakijoiden profiileja koskevien tietojen koodeja muutetaan automaattisesti toisiksi yhteisen tietoteknisen alustan kautta tapahtuvaa automaattista yhteensaattamista varten.

(12)Tehtävät olisi annettava EU:n osaajareservin sihteeristölle ja EU:n osaajareservin kansallisille yhteyspisteille EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan haku- ja yhteensaattamistoimintojen takaamiseksi. Näitä tehtäviä olisi pidettävä asetuksen (EU) 2018/1725 33 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja asetuksen (EU) 2016/679 34 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuina yleistä etua koskevina tehtävinä, joiden suorittamiseksi on tarpeen käsitellä henkilötietoja. Henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklaa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2018/1725 ja (EU) 2016/679.

(13)Käsittely EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan haku- ja yhteensaattamistoimintoja varten olisi rajoitettava henkilötietoihin, jotka ovat tarpeen kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden ja EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien tunnistamiseksi, EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla tehtävien hakujen ja työnhakijoiden ja työntekijöiden yhteensaattamisen mahdollistamiseksi sekä tietojen keräämiseksi osaajareservin toiminnan parantamiseksi. Tämä ei saisi edellyttää asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa eikä asetuksen (EU) 2018/1725 10 artiklassa tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyä.

(14)Kolmansista maista tulevilla rekisteröityneillä työnhakijoilla olisi oltava oikeus valita useista teknisistä vaihtoehdoista, joilla rajoitetaan pääsyä heidän henkilötietoihinsa, esimerkiksi pääsyä heidän yhteystietoihinsa. Kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden ja EU:n osaajareservin tietotekniseen alustaan osallistuvien työnantajien profiilit olisi poistettava automaattisesti, jos niitä ei ole käytetty kahteen vuoteen. Kun profiilit poistetaan, rajallinen määrä anonymisoituja tietoja voitaisiin edelleen tallentaa tutkimus- ja tilastotarkoituksiin, myös Euroopan tilastojen tuottamisen ja laadun varmistamiseksi.

(15)Rajoittamatta EU:n osaajareservin sihteeristön ja EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden velvollisuutta ilmoittaa rekisteröidyille heidän henkilötietojensa käsittelystä ja heidän oikeuksistaan rekisteröityinä asetuksen (EU) 2016/679 12 ja 13 artiklan sekä asetuksen (EU) 2018/1725 14 ja 15 artiklan mukaisesti, niiden olisi myös ilmoitettava rekisteröityneille työnhakijoille ja EU:n osaajareserviin osallistuville työnantajille oikeuksista rajoittaa teknisesti pääsyä henkilötietoihin ja vaatia milloin tahansa profiileihin sisältyvien henkilötietojen poistamista tai muuttamista.

(16)EU:n osaajareservillä olisi edistettävä tavoitetta, jolla pyritään torjumaan laitonta muuttoliikettä muun muassa helpottamalla olemassa olevien laillisten väylien käyttöä. Kolmansista maista tulevien työnhakijoiden, joista on tehty oikeudellinen tai hallinnollinen päätös jäsenvaltioon tulon tai jäsenvaltiossa oleskelun epäämisestä tai joille on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY 35 mukainen maahantulokielto, ei pitäisi voida rekisteröidä profiilejaan EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle, koska he eivät saa tulla unioniin ja oleskella siellä. Tätä varten kolmansista maista tulevia työnhakijoita olisi vaadittava ilmoittamaan ennen profiilien rekisteröintiä EU:n osaajareserviin, että heiltä ei tällä hetkellä ole evätty maahantuloa jäsenvaltioon tai oleskelua jäsenvaltiossa tai että heille ei ole annettu maahantulokieltoa unionin alueelle. Lisäksi olisi annettava tietoja virheellisten ilmoitusten tekemisen seurauksista.

(17)EU:n osaajareserviin rekisteröitymistä haluavien kolmansista maista tulevien työnhakijoiden olisi luotava profiili, jossa käytetään Europass-palvelun 36 profiilin laatimistoimintoa, jonka avulla voidaan luoda profiili maksutta ja ilmoittaa tarvittavat taidot, pätevyydet ja muu kokemus verkossa sijaitsevassa suojatussa paikassa.

(18)Kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden pätevyyksien tunnustaminen ja taitojen validointi olisi tarvittaessa toteutettava osallistuvissa jäsenvaltioissa työnhakijan tai työnantajan pyynnöstä kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen sekä asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti, mukaan lukien ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista koskevat järjestelyt. EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla olisi oltava saatavilla yksilöllistä apua ja verkkotietoa nykyisistä tunnustamis- ja validointimenettelyistä kansallisella tasolla, ja myös EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden olisi tarjottava sitä.

(19)Tiettyjen kolmansien maiden kansalaiset saavat osaamiskumppanuuksien puitteissa tukea taitojen kehittämiseen ja validointiin osaamiskumppanuuteen osallistuvien jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden sopimassa kehyksessä. Siksi osaamiskumppanuuden puitteissa kehitetyt tai validoidut taidot olisi todistettava EU:n osaamiskumppanuustodistuksella, joka olisi näkyvillä EU:n osaajareservissä. EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien olisi voitava suodattaa kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden profiileja saadakseen näkyviin työntekijät, jotka ovat saaneet EU:n osaamiskumppanuustodistuksen. Näin työnantajia kannustettaisiin tarjoamaan työpaikkaa unionissa. Jäsenvaltioiden olisi osaamiskumppanuuden puitteissa määritettävä EU:n osaamiskumppanuustodistuksen myöntämisen edellytykset EU:n osaajareserviä varten, ja lisäksi niiden olisi määritettävä, olisiko kumppanimaan kansallisen viranomaisen, kansainvälisen järjestön tai muun sidosryhmän tuettava tällaisen todistuksen myöntämistä. EU:n osaamiskumppanuustodistuksen myöntäminen ei vaikuta säänneltyihin ammatteihin pääsyä koskevien eurooppalaisten ja kansallisten sääntöjen soveltamiseen.

(20)Luettelo osaamiskumppanuuksiin osallistuvista kolmansista maista ja jäsenvaltioista olisi julkaistava EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla yhdessä kunkin kumppanuuden kohteena olevien ammattien kanssa.

(21)Taitojen kehittäminen ja validointi voidaan kohdentaa osaamiskumppanuuden puitteissa yhden tai useamman osallistuvan jäsenvaltion työmarkkinoille. Jäsenvaltiot voivat osallistua, myös taloudellisesti, osaamiskumppanuuden puitteissa tarjottavan taitojen kehittämistä ja validointia koskevan tuen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Osaamiskumppanuuteen osallistuvat jäsenvaltiot voivatkin halutessaan päättää, että vain osaamiskumppanuuteen osallistuvaan yhteen tai useampaan jäsenvaltioon sijoittautuneet työnantajat voivat hakea enintään yhden vuoden ajan rekisteröityneitä työnhakijoita, joilla on EU:n osaamiskumppanuustodistus. Tätä mahdollisuutta voitaisiin soveltaa erityisesti tapauksissa, joissa taitojen kehittäminen on suunnattu erityisesti jäsenvaltion tarpeisiin. Tämän mahdollisuuden soveltamisesta ja mahdollisista käyttötilanteista olisi annettava tietoja EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla, jotta kolmansista maista tuleville rekisteröityneille työnhakijoille sekä EU:n osaajareserviin osallistuville työnantajille voidaan tiedottaa asiasta. Kun edellä mainittu ajanjakso on päättynyt, kaikki EU:n osaajareserviin osallistuvat työnantajat voivat hakea niiden rekisteröityneiden työnhakijoiden profiileja, joilla on EU:n osaamiskumppanuustodistus. Kolmansista maista tulevilla, osaamiskumppanuuden puitteissa tukea saaneilla työnhakijoilla olisi oltava aina mahdollisuus rekisteröityä EU:n osaajareserviin muiden kolmansien maiden kansalaisten tavoin, ilman että heidän tarvitsee ilmoittaa EU:n osaamiskumppanuustodistuksen saamisesta, ja siten hakea työtä muissa jäsenvaltioissa.

(22)Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita olisi sovellettava kaikkiin EU:n osaajareservin puitteissa toteutettaviin toimiin, erityisesti siltä osin kuin on kyse oikeudesta oikeudenmukaiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun työolojen, vähimmäispalkkojen, sosiaalisen suojelun saatavuuden, koulutuksen ja nuorten työntekijöiden suojelun osalta. EU:n osaajareservissä olisi varmistettava näiden periaatteiden mukaisesti työpaikkojen korkea laatu. 

(23)Kansainvälinen työjärjestö (ILO) vahvisti oikeudenmukaista rekrytointia koskevissa yleisissä periaatteissaan ja toimintaohjeissaan useita vaatimuksia, jotka koskevat kolmansista maista tulevien työnhakijoiden riittävää suojelua epäoikeudenmukaiselta rekrytoinnilta. Työnantajien olisi noudatettava sovellettavaa unionin lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Työnantajien olisi myös varmistettava kolmansista maista tulevien työnhakijoiden yhdenvertainen kohtelu suhteessa osallistuvien jäsenvaltioiden kansalaisiin direktiivin 2011/98/EU 37 , direktiivin 2014/36/EU 38 , direktiivin 2021/1883/EU 39 ja direktiivin 2016/801/EU 40 mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2019/1152/EU 41 mukaisesti EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien olisi annettava kolmansista maista tuleville rekisteröityneille työnhakijoille työsuhteen alussa kirjallisesti ja ymmärrettävällä kielellä tiedot työsuhteesta johtuvista oikeuksista ja velvollisuuksista. Näihin tietoihin olisi sisällyttävä ainakin työn paikka ja tyyppi, työsuhteen kesto, palkka, työaika, mahdollisen palkallisen loman määrä ja tarvittaessa muut asiaankuuluvat työehdot. Työnantaja ei saisi periä maksua rekrytoinnista eikä kieltää työntekijää ottamasta vastaan töitä muilta työnantajilta kyseisen työnantajan kanssa sovitun työaikataulun ulkopuolella eikä kohdella työntekijää epäsuotuisasti, jos hän näin tekee. EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien on noudatettava direktiiviä 96/71/EY 42 , sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/957, kun ne lähettävät työntekijöitä palvelujen tarjoamisen yhteydessä, erityisesti tällaisessa tilanteessa määritettyjen työehtojen ja -olojen osalta, joihin kuuluu muun muassa velvollisuus, jonka mukaan kolmansista maista tulevia työntekijöitä voidaan lähettää jäsenvaltioon vain, jos heidät otetaan toisessa jäsenvaltiossa töihin laillisesti ja tavanomaisesti. 

(24)Laadukkaan yhteensaattamisen varmistamiseksi kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden ja EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien olisi saatava käyttöönsä luettelo ehdotetuista rekisteröityneiden työnhakijoiden profiileista ja avoimista työpaikoista, jotka perustuvat työnhakijoiden taitojen, pätevyyden ja työkokemuksen merkityksellisyyteen avoimen työpaikan kannalta. Luettelo luodaan EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan automatisoidulla työnhakijoiden ja työntekijöiden yhteensaattamisvälineellä.

(25)EU:n osaajareservin alustan olisi vastattava työmarkkinoilla määritettyihin tarpeisiin, eikä sen pitäisi toimia keinona, jolla syrjäytettäisiin olemassa olevaa työvoimaa tai vaikutettaisiin siihen kielteisesti tai jolla muuten heikennettäisiin ihmisarvoista työtä tai reilua kilpailua. Jotta voidaan tukea paremmin jäsenvaltioiden pyrkimyksiä puuttua nykyiseen ja tulevaan työvoimapulaan, EU:n osaajareservi olisi kohdistettava sellaisiin tämän asetuksen liitteessä esitettyihin tiettyihin ammatteihin kaikilla osaamistasoilla, jotka edustavat unionin yleisimpiä työvoimapulasta kärsiviä ammatteja sekä ammatteja, jotka vaikuttavat suoraan vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Osallistuvien jäsenvaltioiden on voitava ilmoittaa EU:n osaajareservin sihteeristölle tiettyjen työvoimapulasta kärsivien ammattien lisäämisestä tai poistamisesta, jotta avoimet työpaikat voidaan mukauttaa kansallisten työmarkkinoiden erityistarpeisiin ja jotta lähtökohtana voidaan pitää EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luetteloa, joka esitetään liitteessä. Tällaisten ilmoitusten pitäisi vaikuttaa vain kyseisen jäsenvaltion ilmoittamien avointen työpaikkojen yhteensaattamiseen työnhakijoiden kanssa. EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luettelo ja jäsenvaltioiden ilmoitukset eivät saa vaikuttaa unionin kansalaisten etuuskohtelun periaatteeseen.

(26)Osallistuvien jäsenvaltioiden olisi asetettava EU:n osaajareserviä ja sen toimintaa koskevat tiedot helposti kolmansista maista tulevien työnhakijoiden ja työnantajien saataville erityisesti osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia koskevien tietojen osalta. Näihin tietoihin olisi sisällyttävä ehdot ja menettelyt, jotka koskevat osallistumista EU:n osaajareserviin.

(27)EU:n osaajareservin sihteeristön olisi varmistettava, että EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla on helposti saatavilla olevaa tietoa maahanmuuttomenettelyistä, tutkintojen tunnustamisesta ja taitojen validoinnista, kolmansien maiden kansalaisten oikeuksista, elin- ja työoloista sekä käytettävissä olevista oikeussuojamekanismeista sellaisia tapauksia varten, joihin liittyy työvoiman hyväksikäyttöä ja epäoikeudenmukaisia rekrytointikäytäntöjä osallistuvissa jäsenvaltioissa. EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden olisi toimitettava asiaankuuluvat tiedot EU:n osaajareservin sihteeristölle, jotta ne voidaan julkaista EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla. Lisäksi EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla olisi annettava tietoja tuesta, jota tarjotaan kansainvälisen suojelun tarpeessa kolmansissa maissa oleville työnhakijoille. Jäsenvaltioiden toteuttamiin tukitoimiin voisi kuulua erityisiä tiedotuskampanjoita, tukea matkustusasiakirjan saamiseksi ja kotouttamistukea saapumisen yhteydessä.

(28)EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla annettavat tiedot olisi asetettava saataville vähintään osallistuvien jäsenvaltioiden virallisilla kielillä.

(29)Euroopan unionin edustustojen tulisi tukea sitä, että kolmansista maista tuleville työnhakijoille annetaan tietoja EU:n osaajareservistä ja sen toiminnasta sekä osallistuvista jäsenvaltioista.

(30)EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet voisivat tarjota lisätukea kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työntekijöiden ja EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien pyynnöstä. Lisätukeen olisi sisällyttävä räätälöityjä tietoja asiaankuuluvista viisumeista ja oleskeluluvista osallistuvassa jäsenvaltiossa työskentelyä varten sekä kolmansien maiden kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, kuten sosiaalietuuksien, terveydenhuollon, koulutuksen ja asuntojen saatavuudesta. Lisäksi voidaan antaa erityisiä ohjeita ja tietoja perheenyhdistämismenettelyistä ja perheenjäsenten oikeuksista sekä olemassa olevista toimenpiteistä, joilla helpotetaan kotoutumista vastaanottavaan jäsenvaltioon, kuten kielikursseista ja ammatillisesta koulutuksesta. Tällaisiin tietoihin olisi sisällyttävä myös käytettävissä olevat oikeussuojamekanismit sellaisia tapauksia varten, joihin liittyy työvoiman hyväksikäyttöä ja epäoikeudenmukaisia rekrytointikäytäntöjä osallistuvissa jäsenvaltioissa. EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden olisi annettava EU:n osaajareserviin osallistuville työnantajille tietoja oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka liittyvät sosiaaliturvaan, aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, verotukseen, työsopimuksiin, eläkeoikeuksiin ja sairausvakuutukseen.

(31)Tämän asetuksen tavoitteen saavuttamiseksi olisi varmistettava laillista muuttoliikettä koskevan EU:n säännöstön tehokas täytäntöönpano. Jotta unionin ulkopuolella asuvien kolmansista maista tulevien työnhakijoiden rekrytointi olisi helpompaa ja nopeampaa työnantajien kannalta, osallistuvat jäsenvaltiot voivat lisäksi ottaa käyttöön nopeutettuja maahanmuuttomenettelyjä, jotka koskevat erityisesti viisumeja ja oleskelulupia työntekoa varten sekä vapautusta unionin kansalaisten etuuskohtelun periaatteesta. Nopeutettujen maahanmuuttomenettelyjen täytäntöönpanosta voitaisiin keskustella EU:n osaajareservin ohjausryhmässä, erityisesti parhaiden käytäntöjen vaihdon tukemiseksi jäsenvaltioiden välillä.

(32)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli sellaisen unionin laajuisen alustan perustamista, jolla pyritään puuttumaan työvoimapulaan unionin tasolla helpottamalla kolmansien maiden kansalaisten rekrytointia EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsiviin ammatteihin, koska tehokkaita kanavia ei ole ja näkyvyys maailmanlaajuisella tasolla on rajallinen, vaan tavoitteet voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(33)Kansainvälisen rekrytoinnin helpottamista koskevien tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta siltä osin kuin on kyse EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luetteloa koskevasta liitteestä. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 43 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(34)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 44 mukaisesti.

(35)Neuvoa-antavaa menettelyä olisi käytettävä hyväksyttäessä EU:n osaamiskumppanuustodistuksen muotoiluun käytettäviä malleja. Tiedonvaihtoa, tietomuotoja, avoimia työpaikkoja ja kolmansista maista tulevien työnhakijoiden profiileja koskevien teknisten standardien hyväksymiseen ja päivittämiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä. Tarkastelumenettelyä olisi sovellettava myös sellaisten teknisten standardien hyväksymiseen, jotka koskevat käsiteltävien henkilötietojen alaluokkien hyväksymistä, rekisterinpitäjien velvollisuuksia, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat henkilötietojen käsittelijän tai henkilötietojen käsittelijöiden mahdollista käyttöä, sekä edellytyksiä, jotka koskevat pääsyä henkilötietoihin ja rekisteröityneiden työnhakijoiden mahdollisuutta rajoittaa pääsyä henkilötietoihinsa EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla.

(36)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisesti.

(37)Osallistuvien jäsenvaltioiden olisi pantava tämä asetus täytäntöön noudattaen täysimääräisesti kaikkia EU:n perusoikeuskirjan velvoitteita ja erityisesti ilman sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Oikeudenmukaisten ja kohtuullisten työolojen kunnioittaminen ja nuorten suojelu on taattava.

(38)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(39)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista. TAI [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut [[…] päivänä […] kuuta […] päivätyllä kirjeellä] haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen].

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
Kohde

1.Tällä asetuksella perustetaan kaikkien jäsenvaltioiden käytettävissä oleva EU:n osaajareservi helpottamaan unionin ulkopuolella asuvien kolmansista maista tulevien työnhakijoiden rekrytointia.

2.Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt seuraavista:

a)EU:n osaajareservin hallinnoinnista ja toiminnasta vastaavat viranomaiset sekä näiden viranomaisten välinen yhteistyö;

b)EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan ja siihen liittyvien tukipalvelujen toiminta;

c)edellytykset ja menettelyt, jotka koskevat kolmansista maista tulevien työnhakijoiden ja työnantajien osallistumista EU:n osaajareserviin;

d)työnhakijoiden rekrytoinnin helpottaminen sellaisista kolmansista maista, jotka hyötyvät osaamiskumppanuudesta.

2 artikla
Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan unionin ulkopuolella asuviin kolmansista maista tuleviin työnhakijoihin sekä työnantajiin, jotka ovat sijoittautuneet osallistuviin jäsenvaltioihin.

3 artikla
Osallistuminen

1.Mikä tahansa jäsenvaltio voi milloin tahansa päättää osallistua EU:n osaajareserviin. Tällaisen jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle viimeistään yhdeksän kuukautta ennen päivää, josta alkaen sen osallistumisen on tarkoitus alkaa. Kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden työnantajien avoimet työpaikat voidaan ensimmäisestä osallistumispäivästä alkaen siirtää EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle.

2.Tiedot osallistuvista jäsenvaltioista on asetettava julkisesti saataville EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle.

4 artikla
Määritelmät

1.Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’osallistuvilla jäsenvaltioilla’ EU:n osaajareserviin osallistuvia jäsenvaltioita;

2)’kolmannesta maasta tulevalla työnhakijalla’ unionin ulkopuolella asuvaa henkilöä, joka ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen ja joka hakee työtä unionissa;

3)’työnantajalla’ osallistuvaan jäsenvaltioon sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka johdolla tai valvonnassa työ tehdään, sekä yksityisiä työnvälitystoimistoja, työvoiman vuokrausyrityksiä ja työmarkkinoilla toimivia välittäjiä;

4)’profiililla’ tietoja, jotka kolmannesta maasta tuleva työnhakija antaa vakiotietomuodossa EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan kautta tapahtuvaa työnhakua varten;

5)’yhdellä koordinoidulla kanavalla’ tietoteknistä palvelua, joka on perustettu avointen työpaikkojen välittämiseksi osallistuvista jäsenvaltioista EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle yhtenäisen järjestelmän mukaisesti ja tarvittavaa teknistä infrastruktuuria käyttäen.

II LUKU
TIETOTEKNISEN JÄRJESTELMÄN ARKKITEHTUURI

5 artikla
EU:n osaajareservin tietotekninen alusta

1.Perustetaan EU:n osaajareservin tietotekninen alusta, jolla helpotetaan kolmansista maista tulevien työnhakijoiden rekrytointia.

2.EU:n osaajareservin tietotekninen alusta koostuu seuraavista osista:

a)yksi koordinoitu kanava, jonka avulla osallistuvat jäsenvaltiot voivat siirtää ilmoituksia avoimista työpaikoista EU:n osaajareservitietokantaan;

b)tekninen infrastruktuuri, jonka avulla EU:n osaajareservitietokanta voi vastaanottaa osallistuvilta jäsenvaltioilta ilmoituksia avoimista työpaikoista;

c)tekninen infrastruktuuri kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden profiilien keräämiseksi ja ylläpitämiseksi;

d)tekninen infrastruktuuri, jonka avulla EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet ja EU:n osaajareserviin osallistuvat työnantajat voivat hakea kolmansista maista tulevia rekisteröityneitä työnhakijoita ja rekisteröityneet työnhakijat voivat hakea avoimia työpaikkoja;

e)automatisoitu työnhakijoiden ja työntekijöiden yhteensaattamisväline;

f)suojattu viestintäkanava, jonka avulla rekisteröityneet työnhakijat ja EU:n osaajareserviin osallistuvat työnantajat voivat viestiä EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla.

3.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä tarvittavat tekniset standardit, jotka koskevat tiedonvaihtoa, tietomuotoja (mukaan lukien ESCO), avointen työpaikkojen muotoja ja työnhakijoiden profiilien muotoja. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.Osallistuvat jäsenvaltiot ja 8 artiklassa tarkoitettu EU:n osaajareservin sihteeristö varmistavat teknisen yhteentoimivuuden kansallisten järjestelmien ja EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan välillä. EU:n osaajareservin sihteeristö varmistaa tarvittaessa yhteydet muihin asiaankuuluviin unionin tasolla tarjottaviin välineisiin ja palveluihin.

6 artikla
Henkilötietojen käsittely

1.EU:n osaajareservin sihteeristö voi käsitellä kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden ja EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien henkilötietoja vain siltä osin kuin se on tarpeen sen 8 artiklan mukaisten tehtävien suorittamiseksi. Käsitellessään henkilötietoja tätä tarkoitusta varten EU:n osaajareservin sihteeristö toimii asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 8 alakohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä.

2.EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet voivat käsitellä EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien ja kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden henkilötietoja vain siltä osin kuin se on tarpeen niiden 10 artiklan mukaisten tehtävien suorittamiseksi. Käsitellessään henkilötietoja tätä tarkoitusta varten EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet toimivat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuina rekisterinpitäjinä.

3.Kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden profiileihin on sisällyttävä etu- ja sukunimi, yhteystiedot, syntymäaika ja kansalaisuus, tiedot akateemisesta ja ammatillisesta pätevyydestä, työkokemuksesta, muista taidoista ja kielitaidosta. EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien avoimia työpaikkoja koskevissa ilmoituksissa on oltava etu- ja sukunimi sekä yhteystiedot. 

4.EU:n osaajareservin sihteeristö ja EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet ilmoittavat kolmansista maista tuleville rekisteröityneille työnhakijoille ja EU:n osaajareserviin osallistuville työnantajille heidän henkilötietojensa käsittelystä ja heidän oikeuksistaan rekisteröityinä tahoina sekä heidän 6 ja 7 kohdan mukaisista oikeuksistaan.

5.EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle tämän asetuksen mukaisesti rekisteröidyt tai siirretyt henkilötiedot on indeksoitava, tallennettava ja asetettava saataville alustalla ainoastaan hakua ja työnhakijoiden ja työntekijöiden yhteensaattamista varten. Kolmansista maista tulevilla rekisteröityneillä työnhakijoilla on oltava oikeus valita useista teknisistä vaihtoehdoista, joilla rajoitetaan pääsyä heidän henkilötietoihinsa.

6.Kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden profiilit, joita ei ole tarkasteltu kahteen vuoteen näiden profiilien rekisteröinnistä, on poistettava tai anonymisoitava, eikä henkilötietoja saa tallentaa. Kun profiilit on poistettu, pieni määrä anonymisoituja tietoja voitaisiin edelleen säilyttää tutkimus- ja tilastointitarkoituksia sekä EU:n osaajareservin toiminnan parantamista varten.

7.EU:n osaajareservin sihteeristö asettaa kolmansista maista tulevia rekisteröityneitä työnhakijoita ja EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien avoimia työpaikkoja koskevat tiedot saataville hakuja ja yhteensaattamista varten EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla.

8.Kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden tiedot ovat ainoastaan EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien ja EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden saatavilla. EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien tiedot ovat kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden ja EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden saatavilla.

9.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä lisäsäännöksiä, jotka koskevat avoimia työpaikkoja koskeviin ilmoituksiin ja työnhakijoiden profiileihin sisällytettäviä käsiteltäviä henkilötietoja, rekisterinpitäjien velvollisuuksia (mukaan lukien henkilötietojen käsittelijän tai käsittelijöiden mahdollista käyttöä koskevat säännöt), henkilötietoihin pääsyn edellytyksiä sekä rekisteröityneiden työnhakijoiden mahdollisuutta rajoittaa pääsyä henkilötietoihinsa EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III LUKU
HALLINNOINTI

7 artikla
Rakenne

1.EU:n osaajareservi koostuu seuraavista:

a)EU:n osaajareservin sihteeristö;

b)EU:n osaajareservin ohjausryhmä;

c)EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet.

8 artikla
EU:n osaajareservin sihteeristö 

1.Komissio huolehtii EU:n osaajareservin sihteeristön tehtävistä.

2.Sihteeristön tehtävänä on

a)EU:n osaajareservin yleisen hallinnoinnin varmistaminen, mukaan lukien EU:n osaajareservin toiminnan suunnittelu ja koordinointi;

b)EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan ja siihen liittyvien ja sen toiminnan kannalta tarpeellisten tietoteknisten palveluiden perustaminen sekä alustan hallinnoiminen, erityisesti käyttämällä tarvittaessa jo saatavilla olevaa unionin tason teknistä infrastruktuuria;

c)tietojen julkaiseminen EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla 3 artiklan 3 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan f alakohdan, 12 artiklan 5, 6 ja 7 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

d)EU:n osaajareservin ohjausryhmän kokousten valmistelu;

e)tietojen kerääminen EU:n osaajareservin toiminnan seuraamiseksi 20 artiklan mukaisesti;

f)10 artiklassa tarkoitetun EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden verkoston säännöllisten kokousten kutsuminen koolle tämän asetuksen teknistä täytäntöönpanoa koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi kansallisella tasolla.

9 artikla
EU:n osaajareservin ohjausryhmä

1.Perustetaan EU:n osaajareservin ohjausryhmä. EU:n osaajareservin ohjausryhmän tehtävänä on

a)EU:n osaajareservin sihteeristön tukeminen 14 artiklan mukaisen EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luettelon laatimisessa;

b)EU:n osaajareservin sihteeristön tukeminen EU:n osaajareservin toiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa;

c)20 artiklassa tarkoitettujen EU:n osaajareservin seurantatoimien kannalta merkityksellisten tietojen keräämisen helpottaminen;

d)keskusteleminen nopeutettujen maahanmuuttomenettelyjen täytäntöönpanosta kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden rekrytoinnin helpottamiseksi 19 artiklan mukaisesti.

2.Ainoastaan osallistuvat jäsenvaltiot ovat EU:n osaajareservin ohjausryhmän jäseniä. Jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu EU:n osaajareserviin, voivat osallistua EU:n osaajareservin ohjausryhmän kokouksiin tarkkailijoina.

3.EU:n osaajareservin ohjausryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarvittaessa tapauskohtaisesti. Komissio kutsuu kokoukset koolle ja toimii niiden puheenjohtajana.

4.Eri alojen työmarkkinaosapuolten unionin tason edustajilla on oikeus osallistua tarkkailijoina EU:n osaajareservin ohjausryhmän kokouksiin. EU:n osaajareservin ohjausryhmä huolehtii, että sekä ammattiliitoilla että työnantajajärjestöillä on kaksi osallistuvaa edustajaa. Näiden edustajien on allekirjoitettava kirjallinen ilmoitus siitä, että heille ei tilanteessa synny eturistiriitaa.

10 artikla
EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet

1.Kukin osallistuva jäsenvaltio nimeää EU:n osaajareservin kansallisen yhteyspisteen. Osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että EU:n osaajareservin kansallisiksi yhteyspisteiksi nimitetään viranomaisia työllisyyden ja maahanmuuton aloilta.

2.EU:n osaajareservin kansallisen yhteyspisteen tehtävänä on

a)EU:n osaajareservin tietoteknisen alustan toiminnan helpottaminen kansallisella tasolla 5 artiklan mukaisesti;

b)avoimia työpaikkoja koskevien ilmoitusten siirtäminen EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle yhden koordinoidun kanavan kautta ja kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden ja EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien välisen yhteensaattamisen helpottaminen;

c)työvoimapulasta kärsivistä ammateista laaditun kansallisen luettelon ilmoittaminen EU:n osaajareservin sihteeristölle kerran vuodessa sekä ilmoittaminen mahdollisista kansallisista mukautuksista EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luetteloon 15 artiklan mukaisesti;

d)rekisterin pitäminen työnantajista, jotka osallistuvat EU:n osaajareserviin;

e)EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle pääsyn keskeyttäminen ja niiden ilmoittamien avointen työpaikkojen poistaminen alustalta, jos asiaankuuluvan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja asiaankuuluvia käytäntöjä valvovat viranomaiset ilmoittavat EU:n osaajareservin kansallisille yhteyspisteille, että 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua asiaankuuluvaa lainsäädäntöä tai tarkoitettuja asiaankuuluvia käytäntöjä on rikottu;

f)tietojen antaminen EU:n osaajareservin sihteeristölle kansallisen tason maahanmuutto- ja tunnustamismenettelyistä, mukaan lukien unionin kansalaisten etuuskohtelua koskevan periaatteen täytäntöönpano, sekä EU:n osaajareservin seurantaa varten tarvittavien tietojen toimittaminen 20 artiklan mukaisesti;

g)tiedotus- ja tukipalvelujen tarjoaminen kolmansista maista tuleville rekisteröityneille työnhakijoille ja EU:n osaajareserviin osallistuville työnantajille 17 artiklan mukaisesti.

3.EU:n osaajareservin sihteeristö kutsuu kunkin osallistuvan jäsenvaltion EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet säännöllisesti koolle kansallisten yhteyspisteiden verkoston puitteissa vaihtamaan tietoja ja parhaita käytäntöjä, jotka koskevat tämän asetuksen täytäntöönpanoa.

IV LUKU
KOLMANSISTA MAISTA TULEVIEN TYÖNHAKIJOIDEN REKISTERÖITYMINEN JA TYÖNANTAJIEN OSALLISTUMINEN EU:N OSAAJARESERVIIN

11 artikla
Kolmansista maista tulevien työnhakijoiden rekisteröityminen ja pääsy EU:n osaajareserviin

1.Kolmansista maista tulevat työnhakijat voivat rekisteröityä EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle luotuaan itselleen profiilin Europass-profiilin laatimistoiminnon avulla.

2.Pääsy rekisteröimään profiili EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla on rajoitettava henkilöihin, jotka nimenomaisesti ilmoittavat, ettei heiltä ole evätty pääsyä jäsenvaltioon tai lupaa oleskella jäsenvaltiossa jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla annetulla oikeudellisella tai hallinnollisella päätöksellä tai etteivät he ole saaneet direktiivin 2008/115/EY mukaista maahantulokieltoa unionin alueelle.

3.EU:n osaajareserviin rekisteröityneiden kolmansista maista tulevien työnhakijoiden profiilien on oltava EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien nähtävissä.

4.EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle rekisteröityneet kolmansista maista tulevat työnhakijat voivat hakea avoimia työpaikkoja.

12 artikla
Kolmansista maista tulevien työnhakijoiden profiilien rekisteröinti ja pääsy EU:n osaajareserviin osaamiskumppanuuksien yhteydessä

1.Osallistuvat jäsenvaltiot, jotka osallistuvat myös osaamiskumppanuuteen, voivat päättää hyödyntää EU:n osaajareserviä helpottaakseen sellaisten osaamiskumppanuuteen osallistuvasta kolmannesta maasta tulevien työnhakijoiden rekrytointia, jotka ovat saaneet taitonsa tai joiden taidot on validoitu osaamiskumppanuuden puitteissa ja sertifioitu EU:n osaamiskumppanuustodistuksella.

2.Kolmansista maista tulevat työnhakijat, jotka ovat saaneet osaamiskumppanuuden puitteissa hankitut tai validoidut taitonsa osoittavan EU:n osaamiskumppanuustodistuksen, voivat rekisteröidä profiilinsa EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla ja yhdistää profiilinsa EU:n osaamiskumppanuustodistukseen.

3.EU:n osaamiskumppanuustodistuksen on oltava näkyvissä EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla, ja sen on sisällettävä tiedot yhdestä tai useammasta seuraavista seikoista:

a)yksityiskohtaiset tiedot osaamiskumppanuuteen osallistuvan kolmannen maan kansalaisen saamasta koulutuksesta, mukaan lukien koulutuksen sisältö ja kesto sekä hankittujen taitojen tyyppi ja taso;

b)kolmannen maan kansalaisen hankkima pätevyys ja taidot, jotka on validoitu osaamiskumppanuuden puitteissa, mukaan lukien tiettyyn ammattiin liittyvät taidot ja osaaminen, kielitaito tai yhteen tai useampaan jäsenvaltioon kotoutumista helpottavat taidot;

c)muut tiedot, jotka katsotaan merkityksellisiksi rekrytoinnin kannalta.

4.Komissio hyväksyy EU:n osaamiskumppanuustodistuksen mallit täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

5.Jäsenvaltioiden on määritettävä EU:n osaamiskumppanuustodistuksen myöntämisedellytykset sen osaamiskumppanuuden puitteissa, johon ne osallistuvat. Komissio julkaisee näitä edellytyksiä koskevat tiedot EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla.

6.Osallistuvat jäsenvaltiot voivat asianomaisen osaamiskumppanuuden puitteissa päättää rajoittaa kolmansista maista tulevien EU:n osaamiskumppanuustodistuksen saaneiden rekisteröityneiden työnhakijoiden profiilien näkyvyyttä niin, että ne ovat enintään yhden vuoden ajan näkyvillä vain työnantajille, jotka ovat sijoittautuneet samaan osaamiskumppanuuteen osallistuvaan jäsenvaltioon tai osallistuviin jäsenvaltioihin. EU:n osaajareservin sihteeristö julkaisee tiedot tämän kohdan soveltamisesta EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla.

7.Luettelo osaamiskumppanuuteen osallistuvista kolmansista maista ja jäsenvaltioista sekä osaamiskumppanuuden kattamista ammateista julkaistaan EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla.

13 artikla
Työnantajien osallistuminen EU:n osaajareserviin

1.Työnantajat, jotka haluavat osallistua EU:n osaajareserviin, voivat pyytää sijoittautumisjäsenvaltiossaan toimivaa EU:n osaajareservin kansallista yhteyspistettä siirtämään niiden avoimia työpaikkoja EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle.

2.EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet siirtävät EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle avoimia työpaikkoja,

a)jotka kuuluvat 14 artiklassa vahvistettuun EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luetteloon ja sisältyvät kyseiseen luetteloon 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtyihin kansallisiin mukautuksiin tai ovat osaamiskumppanuuden kannalta merkityksellisiä avoimia työpaikkoja;

b)joihin voidaan rekrytoida työnhakijoita kolmansista maista unionin kansalaisten etuuskohtelun periaatteen mukaisesti, jos periaatetta sovelletaan kansallisen lainsäädännön nojalla.

3.EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien on noudatettava asiaankuuluvaa unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja asiaankuuluvia käytäntöjä, jotta varmistetaan kolmansien maiden kansalaisten suojelu epäoikeudenmukaiselta rekrytoinnilta, puutteellisilta työoloilta ja syrjinnältä. Osallistuvat jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön lisäedellytyksiä työnantajien osallistumiselle EU:n osaajareserviin, jotta voidaan varmistaa muiden asiaankuuluvien kansallisten käytäntöjen, työehtosopimusten sekä Kansainvälisen työjärjestön vahvistamien periaatteiden ja suuntaviivojen noudattaminen unionin oikeuden mukaisesti.

EU:n osaajareserviin osallistuvat työnantajat eivät saa periä kolmansista maista tulevilta rekisteröityneiltä työnhakijoilta maksuja rekrytoinnista.

4.EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien avointen työpaikkojen on oltava kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden nähtävissä EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla.

5.EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla, että ne ovat saaneet kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden rekrytointiprosessin onnistuneesti päätökseen kyseisen avoimen työpaikan osalta. Näiden rekisteröityneiden työnhakijoiden profiilit ja täytetyt työpaikat poistuvat automaattisesti näkyvistä EU:n osaajareservin tietotekniseltä alustalta.

6.Asiaankuuluvasta lainsäädännöstä ja asiaankuuluvista käytännöistä osallistuvissa jäsenvaltioissa vastaavien kansallisten viranomaisten on ilmoitettava välittömästi EU:n osaajareservin kansallisille yhteyspisteille kaikista 3 kohdassa vahvistettujen asiaankuuluvan lainsäädännön ja asiaankuuluvien käytäntöjen rikkomisista 10 artiklan 2 kohdan e alakohdan soveltamiseksi.

14 artikla
Luettelo EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivistä ammateista

1.Tämän asetuksen soveltamista varten liitteessä vahvistetaan luettelo EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivistä ammateista ISCO-08-luokituksen nelinumerotasolla.

Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 21 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen liitteen muuttamiseksi seuraavin perustein:

a)EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden EU:n osaajareservin sihteeristölle 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoittamat ammatit, jotka kärsivät työvoimapulasta merkittävässä määrässä osallistuvia jäsenvaltioita;

b)ammatit, jotka edistävät suoraan EU:n vihreää ja digitaalista siirtymää ja joiden merkitys todennäköisesti kasvaa.

2.EU:n osaajareservin sihteeristö julkaisee luettelon EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivistä ammateista EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla.

15 artikla
Kansalliset mukautukset EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luetteloon

1.Täyttääkseen työmarkkinoidensa tarpeet osallistuvat jäsenvaltiot voivat päättää lisätä luetteloon työvoimapulasta kärsiviä ammatteja ISCO-08-luokituksen nelinumerotasolla. Ne voivat myös päättää poistaa työvoimapulasta kärsiviä ammatteja EU:n laajuisesta luettelosta, jos ne eivät vastaa niiden työmarkkinoiden tarpeita. Maakohtaiset mukautukset vaikuttavat työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamiseen ainoastaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

Sellaisten jäsenvaltioiden EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden, jotka ilmoittavat 3 artiklan mukaisesti osallistuvansa EU:n osaajareserviin, on ilmoitettava kaikista EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luetteloon tehdyistä lisäyksistä tai poistoista viimeistään kolme kuukautta ennen EU:n osaajareserviin liittymistä.

Osallistuvien jäsenvaltioiden EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden on ilmoitettava kaikista EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luetteloon tehdyistä lisäyksistä tai poistoista kolmen kuukauden kuluessa liitteen muuttamisesta.

EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet voivat ilmoittaa EU:n osaajareservin sihteeristölle EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luetteloon tehtävistä uusista lisäyksistä ja poistoista enintään kerran vuodessa.

2.EU:n osaajareservin sihteeristö julkaisee EU:n osaajareservin yhteyspisteiden ilmoittamat mukautukset EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luetteloon EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla.

3.EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet siirtävät EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle ainoastaan ne avoimet työpaikat, jotka ovat EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivien ammattien luettelon mukaisia, kun otetaan huomioon 1 kohdassa tarkoitetut mukautukset.

16 artikla
Haku ja työnhakijoiden ja työntekijöiden yhteensaattaminen

1.EU:n osaajareservin tietotekniseen alustaan osallistuvat työnantajat voivat hakea kolmansista maista tulevia rekisteröityneitä työnhakijoita EU:n osaajareservin tietotekniseltä alustalta.

2.EU:n osaajareserviin osallistuvat työnantajat voivat käyttää EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla olevaa erityistä suodatinta hakeakseen sellaisten rekisteröityneiden työnhakijoiden profiileja, jotka ovat saaneet EU:n osaamiskumppanuustodistuksen.

3.EU:n osaajareserviin osallistuvat työnantajat voivat tutustua ehdotettujen rekisteröityneiden työnhakijoiden profiileista automatisoidulla työnhakijoiden ja työntekijöiden yhteensaattamisvälineellä luotuun luetteloon, joka perustuu työnhakijoiden taitoihin, pätevyyteen ja työkokemukseen, jotka ovat merkityksellisiä avoimen työpaikan kannalta.

4.Kolmansista maista tulevat rekisteröityneet työnhakijat voivat hakea EU:n osaajareservistä avoimia työpaikkoja ja tutustua automatisoidulla yhteensaattamisvälineellä luotuun luetteloon, joka sisältää merkitykselliset ehdotetut avoimet työpaikat.

V LUKU
TIEDOTTAMINEN, TUKIPALVELUT JA NOPEUTETUT MAAHANMUUTTOMENETTELYT

17 artikla
Tiedottaminen ja tukipalvelut

1.Osallistuvien jäsenvaltioiden on asetettava EU:n osaajareserviä ja sen toimintaa koskevat tiedot helposti saataville.

EU:n osaajareservin sihteeristö asettaa EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden avustuksella saataville EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla seuraavat tiedot:

(a)tiedot rekrytointi- ja maahanmuuttomenettelyistä, tutkintojen tunnustamisesta ja taitojen validoinnista, kolmansien maiden kansalaisten oikeuksista, myös käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, sekä tiedot asumis- ja työskentelyolosuhteista osallistuvissa jäsenvaltioissa;

(b)kolmansista maista tuleville työnhakijoille selkeä selitys siitä, että jos heiltä on oikeudellisella tai hallinnollisella päätöksellä evätty maahantulo johonkin jäsenvaltioon tai oleskelu jossakin jäsenvaltiossa tai jos he ovat saaneet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY mukaisen maahantulokiellon, heidän maahantulonsa ja oleskelunsa kaikkien jäsenvaltioiden alueella on kielletty.

2.Kolmansista maista tulevien rekisteröityneiden työnhakijoiden ja EU:n osaajareserviin osallistuvien työnantajien sitä pyytäessä EU:n osaajareservin kansalliset yhteyspisteet antavat lisätukea ja valinnan jälkeistä apua kolmansista maista tuleville rekisteröityneille työnhakijoille ja EU:n osaajareserviin osallistuville työnantajille erityisesti seuraavien osalta:

a)tiedot kansallisista maahanmuuttomenettelyistä viisumien ja oleskelulupien saamiseksi työntekoa varten valintamenettelyn jälkeen;

b)perheenyhdistämismenettelyjä ja perheenjäsenten oikeuksia koskevat erityisohjeet ja -tiedot;

c)erityiset tiedot kolmansien maiden kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, mukaan lukien oikeus sosiaalietuuksiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, asumiseen, tutkintojen tunnustamiseen ja 18 artiklan mukaiseen kantelumekanismiin;

d)kansallisella tasolla saatavilla olevat tiedot toimenpiteistä, joilla helpotetaan kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista vastaanottavaan jäsenvaltioon, kuten kielikurssit, ammatillinen koulutus ja muut kotouttamistoimenpiteet;

e)mahdollisuuksien mukaan sellaisten organisaatioiden yhteystiedot, jotka tarjoavat kolmansien maiden kansalaisille rekrytoinnin jälkeistä apua.

3.EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden on tarvittaessa toimitettava tieto-, ohjaus- ja tukipyynnöt muille toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja tapauksen mukaan muille asianmukaisille kansallisen tason elimille, jotka tukevat kolmansien maiden kansalaisten integroitumista työmarkkinoille.

18 artikla
Kantelujen helpottaminen

1.Osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on tehokkaat mekanismit, joiden avulla kolmansista maista tulevat rekisteröityneet työnhakijat voivat tehdä kantelun, jos EU:n osaajareserviin osallistuvat työnantajat rikkovat 13 artiklan 3 kohdassa säädettyjä velvoitteita ja edellytyksiä.

2.Osallistuvien jäsenvaltioiden on asetettava käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja koskevat tiedot helposti saataville.

19 artikla
Nopeutetut maahanmuuttomenettelyt

1.Osallistuvat jäsenvaltiot voivat päättää ottaa käyttöön nopeutettuja maahanmuuttomenettelyjä, jotta kolmansista maista tulevat rekisteröityneet työnhakijat, jotka on valittu EU:n osaajareservissä avoinna olevaan työpaikkaan, voidaan rekrytoida nopeammin.

2.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu menettely voi koskea

a)viisumien ja oleskelulupien saamista työntekoa varten;

b)vapautusta unionin kansalaisten etuuskohtelun periaatteesta EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle siirrettyjen avointen työpaikkojen osalta.

VI LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET

20 artikla
Seurantatoimet

1.EU:n osaajareservin sihteeristö seuraa säännöllisesti EU:n osaajareservin toimintaa 8 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti. Tietoja kerätään erityisesti seuraavista:

a)EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle rekisteröityneiden kolmansista maista tulevien työnhakijoiden profiilien määrä ja tyyppi;

b)EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle siirrettyjen avointen työpaikkojen määrä ja tyyppi;

c)käyntien määrä EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla;

d)EU:n osaajareservin kautta toteutettujen työnvälitysten määrä ja tyyppi;

e)myönnettyjen EU:n osaamiskumppanuustodistusten määrä;

f)EU:n osaajareservin kautta osaamiskumppanuuksien yhteydessä toteutettujen työnvälitysten määrä.

2.EU:n osaajareservin sihteeristö järjestää tiedonkeruun tilastokäsitteiden ja määritelmien mukaisesti ja vaihtaa tietoja komission kanssa tämän asetuksen nojalla kerättyjen tietojen laadun sekä Euroopan tilastojen tuottamisen ja laadun varmistamiseksi.

3.EU:n osaajareservin sihteeristö kerää 1 kohdassa tarkoitetut tiedot EU:n osaajareservin kansallisten yhteyspisteiden ja EU:n osaajareservin ohjausryhmän tuella.

21 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä viiden vuoden ajaksi 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 14 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

22 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa tällä asetuksella perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

23 artikla
Kertomukset

1.Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2031 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

24 artikla
Voimaantulo

1.Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan osallistuvissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 45  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

–EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle rekisteröityneiden kolmansista maista tulevien työnhakijoiden profiilien määrä ja tyyppi;

–EU:n osaajareservin tietotekniselle alustalle rekisteröidyt avoimet työpaikat;

–käyntien määrä EU:n osaajareservin tietoteknisellä alustalla ja EU:n osaajareservin kautta toteutettujen työnvälitysten määrä;

–myönnettyjen EU:n osaamiskumppanuustodistusten määrä ja EU:n osaajareservin kautta toteutettujen työnvälitysten määrä osaamiskumppanuuksien yhteydessä.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

 kesto on rajattu

–    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2026 ja päättyy vuonna 2028,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 46

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 50  

–    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

   milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuodesta 2028 alkaen ehdotuksen vuotuiset kustannukset ovat arviolta 25 miljoonaa euroa, ja ne rahoitetaan seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja ohjelmista tehtävää sopimusta. Lisäksi vuodesta 2028 alkaen tarkoituksena on tukea taloudellisesti kolmansissa maissa toimivia kansainvälisiä tai EU:hun sijoittautuneita toimijoita, jotka voisivat auttaa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia siirtymään joutuneita ihmisiä hyödyntämään EU:n osaajareservin tarjoamia mahdollisuuksia, ja tukea näin työvoiman EU:hun pääsyn täydentävien väylien kehittämistä. Määrää ei ole tässä vaiheessa mahdollista määrittää yksityiskohtaisesti.

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) 57

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 60  

–    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla komission yksiköiden määrärahoilla ja/tai näissä komission yksiköissä toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoivat komission yksiköt voivat saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla komission yksiköiden henkilöstöllä ja/tai näissä komission yksiköissä toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoivat komission yksiköt voivat saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–    vaikutukset omiin varoihin

–    vaikutukset muihin tuloihin

–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)     COM(2020) 609 final .

(2)    Työllisyyttä ja sosiaalista kehitystä Euroopassa vuonna 2023 koskeva vuotuinen katsaus. Kuten esitetään työvoimapulaa ja ylitarjonta-ammatteja koskevaan Euresin vuoden 2022 raporttiin sisältyvissä luetteloissa laajalle levinneestä ja akuutista työvoimapulasta kärsivistä ammateista. Ks. lisätietoja: Euresin raportti työvoimapulasta (europa.eu) .

(3)    Vuoden 2023  vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa todetaan, että vihreä siirtymä lisää uusien taitojen kysyntää kaikilla tasoilla. Euroopassa on esimerkiksi rekrytoitava lisää erityisesti tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita teollisuuden ekosysteemien tarpeisiin vastaamiseksi. Vuonna 2021 noin 60 prosentilla EU:n yrityksistä, jotka rekrytoivat tai yrittivät rekrytoida tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita, olikin vaikeuksia täyttää tieto- ja viestintätekniikan alan avoimia työpaikkoja. Koska komissio aikoo saavuttaa johtoaseman maailmanlaajuisessa siirtymisessä Web 4.0:een ja virtuaalimaailmoihin, tähän kehitykseen liittyvien teknologioiden, kuten laajennetun todellisuuden, pilvipalvelujen, 5G:n ja hajautetun tilikirjan, pariin tarvitaan jatkuvasti enemmän pitkälle koulutettuja asiantuntijoita.

(4)    Covid-19-pandemia pahensi pitkäaikaista työvoimapulaa terveydenhuollon sekä tieto- ja viestintätekniikan kaltaisilla aloilla. Eurofound, Tackling labour shortages in EU Member States, 2021, s. 6.

(5)    Vuonna 2020 käynnistetyssä  Euroopan osaamisohjelmassa esiteltiin EU:n tavoitteet täydennys- ja uudelleenkoulutukselle seuraavien viiden vuoden aikana. Osaamisohjelmassa käsitellään myös työelämän ulkopuolella olevan EU:n väestön aktivointia edistämällä heidän integroitumistaan työmarkkinoille.

(6)     COM(2022) 657 final .

(7)    Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. toukokuuta 2021 työvoiman muuttoliikkeen uusista laillisista väylistä ( 2020/2010(INI) ); Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2021 suosituksista komissiolle laillista muuttoliikettä koskevasta politiikasta ja lainsäädännöstä ( 2020/2255(INL) .

(8)    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Osaajien houkutteleminen EU:hun”, 28. helmikuuta 2023, EESC 2022/02745 ; Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Laillinen muuttoliike: Osaajien houkutteleminen EU:hun, COR 2022/03942 .

(9)     Osaamiskumppanuudet (europa.eu) .

(10)     C(2020) 6467 .

(11)    Vuonna 2020 käynnistetyssä  Euroopan osaamisohjelmassa esiteltiin EU:n tavoitteet täydennys- ja uudelleenkoulutukselle seuraavien viiden vuoden aikana.

(12)     COM(2023) 161 final .

(13)     COM(2023) 62 final .

(14)     COM(2023) 168 final .

(15)     https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12594-Laillinen-muuttoliike-julkinen-kuuleminen_fi  

(16)    Kysymykset koskivat sellaisten ammattien määrittämistä, joissa EU:n on lähivuosina rekrytoitava pääasiassa kolmansien maiden kansalaisia, EU:n osaajareservin päätavoitteita ja mahdollisia EU:n osaajareserviin pääsyä koskevia perusteita. Lopuksi esitettiin avoin kysymys siitä, miten laillista muuttoliikettä koskevaa EU:n politiikkaa voitaisiin parantaa.

(17)    OECD:n toteutettavuustutkimus kattoi arvioinnin kolmesta mahdollisesta skenaariosta EU:n osaajareservin kehittämiseksi sekä kustannus-hyötyanalyysin kustakin versiosta. Tutkimuksessa arvioitiin yksityiskohtaisesti EU:n tulevan osaajareservin mahdollista oikeudellista kehystä, hallinnointia, soveltamisalaa ja toimintoja. Ks. OECD:n toteutettavuustutkimus osaajareservistä .

(18)     https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13716-EU-Talent-Pool_fi  

(19)    Se helpottaisi työllistymismahdollisuuksia EU:ssa ja vähentäisi useiden kansallisten menettelyjen hallinnollista taakkaa.

(20)    Erityisesti rekrytointikäytäntöjen ja työolojen osalta.

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta.

(22)    Vuoden 2027 jälkeiset kustannukset ovat viitteellisiä, eivätkä ne vaikuta määrärahoihin, jotka ovat käytettävissä aloitetta varten tulevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

(23)    Kuten lainsäädäntöehdotukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa selitetään, tämä olettamus perustui useisiin näkökohtiin. Vaikka aloite suunniteltaisiin houkuttelevaksi mahdollisimman monelle jäsenvaltiolle, on todennäköistä, että ne osallistuisivat asteittain niin, että vain osa jäsenvaltioista liittyisi ensimmäisinä toimintavuosina ja määrä kasvaisi vähitellen pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi olettamuksena pidettiin, että osallistumisesta eniten kiinnostuneet jäsenvaltiot liittyisivät mukaan alusta alkaen, kun taas muut jäsenvaltiot tulisivat mukaan myöhemmin. Pitkällä aikavälillä aloitteen käyttöönoton odotetaan lisääntyvän, mistä on osoituksena se, että suurin osa kuulemiseen osallistuneista jäsenvaltioista suhtautui aloitteeseen myönteisesti. Lisäksi voidaan kohtuudella olettaa, että useat jäsenvaltiot liittyvät mukaan, kun otetaan huomioon haastavaan väestötilanteeseen liittyvät kiireelliset tarpeet, joiden vuoksi olisi turvauduttava lailliseen maahanmuuttoon sellaisen tulevan osaamisvajeen ja työvoimapulan ratkaisemiseksi, jonka ratkaisemiseen EU:n paikallinen työvoima ei riitä.

(24)    Arvion mukaan komissiossa tarvitaan 13 työntekijää kaikkia EU:n osaajareserviä koskevia tehtäviä varten. Tämä henkilöstö otetaan palvelukseen asteittain aloitteen kehittämisen vaiheen mukaan. Vuoteen 2027 mennessä tarvittaisiin 10 työntekijää. Vuoden 2027 jälkeiset kustannukset ovat viitteellisiä, eivätkä ne vaikuta määrärahoihin, jotka ovat käytettävissä aloitetta varten tulevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

(25)    EUVL C , , s. . .

(26)    EUVL C , , s. . .

(27)    EUVL C , , s. . .

(28)    Komission suositus (EU) 2020/1364, annettu 23 päivänä syyskuuta 2020, laillisista väylistä suojelun saamiseksi EU:ssa: uudelleensijoittamisen, humanitaarisen maahanpääsyn ja muiden täydentävien väylien edistäminen.

(29)    ’Täydentävät maahantuloväylät’ ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille tarkoitettuja turvallisia ja säänneltyjä väyliä, jotka täydentävät uudelleensijoittamista tarjoamalla laillista oleskelua kolmannessa maassa, jossa henkilöiden kansainvälisen suojelun tarpeet on täytetty. Täydentävät työväylät antavat kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille mahdollisuuden päästä olemassa oleviin työvoiman muuttoväyliin, hyödyntää taitojaan ja auttaa ratkaisemaan työvoimapulaa vastaanottavissa maissa. Ks. myös: https://www.unhcr.org/complementary-pathways.html  

(30)     COM(2020) 609 final .

(31)     COM(2022) 657 final .

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/589, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2016, työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta (EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1, http://data.europa.eu/eli/reg/2016/589/oj ).

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39, http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj ).

(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj ).

(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98, http://data.europa.eu/eli/dir/2008/115/oj ).

(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2018/646, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, yhteisistä puitteista parempien palvelujen tarjoamiseksi taitojen ja tutkintojen alalla (EUVL L 112, 2.5.2018, s. 42, http://data.europa.eu/eli/dec/2018/646/oj ).

(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/98/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (EUVL L 343, 23.12.2011, s. 1–9, http://data.europa.eu/eli/dir/2011/98/oj ).

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/36/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 375, http://data.europa.eu/eli/dir/2014/36/oj ).

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/1883, annettu 20 päivänä lokakuuta 2021, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten ja neuvoston direktiivin 2009/50/EY kumoamisesta (EUVL L 382, 28.10.2021, s. 1, http://data.europa.eu/eli/dir/2021/1883/oj ).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (uudelleenlaadittu toisinto), EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21, http://data.europa.eu/eli/dir/2016/801/oj ).

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1152, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 105, http://data.europa.eu/eli/dir/2019/1152/oj ).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EUVL L 18, 21.1.1997, s. 1, http://data.europa.eu/eli/dir/1996/71/oj ).

(43)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1, http://data.europa.eu/eli/agree_interinstit/2016/512/oj ).

(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, http://data.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj .

(45)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(46)    Kuvaukset talousarvion eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/implementation-methods.aspx

(47)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(48)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(49)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(50)    Tämän kohdan taulukoissa esitetään skenaario, jossa järjestelmään osallistuu 20 jäsenvaltiota. Tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden valintoihin, ja talousarviota mukautetaan sen mukaan, kuinka monta jäsenvaltiota osallistuu EU:n osaajareserviin.

(51)    Vuoden 2027 jälkeiset kustannukset ovat viitteellisiä, eivätkä ne vaikuta määrärahoihin, jotka ovat käytettävissä aloitetta varten tulevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

(52)    Ks. edellinen alaviite.

(53)    Ks. edellinen alaviite.

(54)    Ks. edellinen alaviite.

(55)    Ks. edellinen alaviite.

(56)    Ks. edellinen alaviite.

(57)    Tässä taulukossa esitetään skenaario, jossa järjestelmään osallistuu 20 jäsenvaltiota. Tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden valintoihin, ja talousarviota mukautetaan sen mukaan, kuinka monta jäsenvaltiota osallistuu EU:n osaajareserviin.

(58)    Ks. edellinen alaviite.

(59)    Ks. edellinen alaviite.

(60)    Tässä taulukossa esitetään skenaario, jossa järjestelmään osallistuu 20 jäsenvaltiota. Tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden valintoihin, ja talousarviota mukautetaan sen mukaan, kuinka monta jäsenvaltiota osallistuu EU:n osaajareserviin.

(61)    Ks. edellinen alaviite.

(62)    Ks. edellinen alaviite.

(63)    Ks. edellinen alaviite.

(64)    Ks. edellinen alaviite.

(65)    Ks. edellinen alaviite.

(66)    Ks. edellinen alaviite.

(67)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(68)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.11.2023

COM(2023) 716 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

EU:n osaajareservin perustamisesta

{SEC(2023) 716 final} - {SWD(2023) 716 final} - {SWD(2023) 717 final} - {SWD(2023) 718 final}

LIITE
Luettelo EU:n laajuisesta työvoimapulasta kärsivistä ammateista