EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.8.2023

COM(2023) 492 final

2023/0301(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2024 ja asetuksen (EU) 2023/194 muuttamisesta tiettyjen muilla vesillä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien osalta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Yhteisestä kalastuspolitiikasta (YKP) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 1 , jäljempänä ’YKP-perusasetus’, mukaisesti meren elollisia luonnonvaroja on hyödynnettävä siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton (MSY) mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään niillä tasoilla. Tärkeä väline tämän varmistamiseksi on kalastusmahdollisuuksien vuosittainen vahvistaminen suurimpien sallittujen saaliiden, jäljempänä ’TACit’, ja kiintiöiden muodossa.

Itämerta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1139 2 täsmennetään tavoitteena olevat kalastuskuolevuuden vaihteluvälit. Näitä vaihteluvälejä käytetään tässä ehdotuksessa yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti kestävän enimmäistuoton saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa Itämeren kaupallisesti tärkeimpien kalakantojen kalastusmahdollisuudet jäsenvaltioille vuodeksi 2024. Ehdotuksen tarkoituksena on myös säännellä merellä harjoitettavaa virkistyskalastusta siinä määrin kuin se on tarpeen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kalakantojen säilyttämiseksi. Vuosittain tehtävien TACeja ja kiintiöitä koskevien päätösten yksinkertaistamiseksi ja selkeyttämiseksi Itämeren kalastusmahdollisuudet on vahvistettu vuodesta 2006 alkaen erillisellä asetuksella.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus on johdonmukainen suhteessa unionin muuhun politiikkaan, erityisesti ympäristöalan politiikkaan.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 43 artiklan 3 kohta.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) 

Ehdotus kuuluu SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksessa kalastusmahdollisuudet jaetaan jäsenvaltioille YKP-perusasetuksen ja Itämeren monivuotisen suunnitelman tavoitteiden mukaisesti. YKP-perusasetuksen 16 artiklan 6 ja 7 kohdan ja 17 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on päätettävä, miten niille myönnetyt kalastusmahdollisuudet jaetaan niiden lipun alla purjehtiville kalastusaluksille kyseisissä artikloissa vahvistettujen tiettyjen perusteiden mukaisesti. Sen vuoksi jäsenvaltiot voivat käyttää TACien jakamisessa tarvittavaa harkintavaltaa sen sosiaalisen/taloudellisen mallin mukaisesti, jonka ne ovat valinneet ehdotuksen piiriin kuuluvien kalastusmahdollisuuksiensa jakamiseksi.

•Toimintatavan valinta

Asetusta pidetään tarkoituksenmukaisimpana välineenä, koska sen avulla voidaan asettaa vaatimuksia, joita sovelletaan suoraan jäsenvaltioihin ja asianomaisiin yrityksiin. Tämä auttaa varmistamaan, että vaatimukset pannaan täytäntöön ajallaan ja yhdenmukaisesti, mikä lisää oikeusvarmuutta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio kuuli sidosryhmiä erityisesti Itämeren neuvoa-antavan toimikunnan välityksellä tiedonannon Kestävä kalastus EU:ssa: tilannekatsaus ja suuntaviivat vuodeksi 2024 (COM(2023) 303 final) perusteella. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) toimitti tieteelliset lausunnot, joihin ehdotus perustuu. Kuulemiseen osallistuneiden sidosryhmien esittämät alustavat näkemykset kaikista asianomaisista kalakannoista otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon puuttumatta kuitenkaan voimassa oleviin politiikkoihin tai heikentämättä herkkien luonnonvarojen tilaa.

Saalisrajoituksia ja kantojen tilaa koskevista tieteellisistä lausunnoista keskusteltiin jäsenvaltioiden kanssa myös alueellisessa BALTFISH-foorumissa kesäkuussa 2023.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komissio kuuli Kansainvälistä merentutkimusneuvostoa (ICES) käytettävästä menetelmästä. ICESin tieteellinen lausunto perustuu sen asiantuntijaryhmien ja päätöksentekoelinten kehittämään lausuntokehykseen, ja se on annettu komission kanssa tehdyn kumppanuutta koskevan puitesopimuksen mukaisesti.

Unioni pyytää ICESiltä tieteellisiä lausuntoja tärkeimmistä kalakannoista vuosittain. Saadut lausunnot kattavat kaikki Itämeren kannat, ja TACeja ehdotetaan kaupallisesti tärkeimmille kannoille 3 .

•Vaikutustenarviointi

Ehdotus on osa pidemmän aikavälin lähestymistapaa, jonka avulla kalastus mukautetaan pitkän aikavälin kestävälle tasolle ja säilytetään sillä. Ajan mittaan tämän lähestymistavan odotetaan johtavan seuraaviin: i) vakaa pyyntipaine; ii) suuremmat kiintiöt; ja sen vuoksi iii) parempi tulotaso kalastajille ja heidän perheilleen. Purettujen saaliiden kasvamisen odotetaan hyödyttävän kalastusalaa, kuluttajia, jalostus- ja vähittäiskauppa-aloja sekä muita kaupalliseen ja virkistyskalastukseen liittyviä elinkeinoja. Tässä yhteydessä on korostettava kestävän kalastuksen ja Itämeren terveen meriympäristön välistä yhteyttä biodiversiteettistrategian ja muiden siihen liittyvien aloitteiden, erityisesti meriekosysteemejä ja kalastusta koskevan EU:n toimintasuunnitelman 4 , mukaisesti.

Ehdotuksessa pyritään välttämään lyhyen aikavälin ratkaisuja ja suosimaan pitkän aikavälin kestävyyttä. Siinä otetaan sen vuoksi huomioon sidosryhmien ja neuvoa-antavien toimikuntien aloitteet, jos ICES ja/tai tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) on antanut niistä myönteiset arviot. YKP:n uudistusta koskeva komission ehdotus perustui vaikutustenarviointiin (SEC(2011) 891), jonka mukaan kestävää enimmäistuottoa koskevan tavoitteen saavuttaminen on ympäristön, talouden ja yhteiskunnallisen kestävyyden välttämätön edellytys, mutta kyseisiä kolmea tavoitetta ei voida saavuttaa erillisinä.

Itämeren kalastusmahdollisuuksista tehdyillä päätöksillä kalastuskuolevuus onnistuttiin vuoteen 2019 saakka saattamaan TACien vahvistamisajankohdan mukaisille kestävän enimmäistuoton vaihteluväleille kaikilla kannoilla, joista oli annettu kestävää enimmäistuottoa koskeva lausunto, lukuun ottamatta Itämeren länsiosan silakkaa. Vaikutti siltä, että näillä päätöksillä onnistuttiin myös elvyttämään kalakantoja ja palauttamaan tasapaino kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välille. Vuonna 2019 kävi kuitenkin ilmi, että Itämeren itäosan turskaan on kohdistunut voimakasta painetta. Tuon jälkeen ICESin arviot ovat viitanneet siihen, että tämä kanta todennäköisesti pysyy uhanalaisena myös tulevina vuosina. Vuonna 2021 kävi ilmi, että myös Itämeren länsiosan turskakanta on ollut kestävien biologisten rajojen alapuolella (eli alle Blim-viitearvon) useiden vuosien ajan. Lisäksi ICES korosti useiden lohikantojen heikkoa tilaa. ICES arvioi vuoteen 2020 asti, että Itämeren keskiosan silakan biomassa oli terveiden tasojen alapuolella (eli alle niin kutsutun Btrigger-viitearvon), mutta nyt ICES arvioi, että biomassa on itse asiassa ollut Blim -arvon tuntumassa 1990-luvun puolivälistä lähtien ja alle Blim-arvon usean vuoden ajan. Vaikka ICES arvioi vuoteen 2022 asti, että Pohjanlahden silakka oli tullut hyvin lähelle Btrigger-rajaa, ICES arvioi nyt, että kanta on ollut kyseisen rajan alapuolella vuodesta 2021. Sen vuoksi tarvitaan vielä lisäedistystä kestävän enimmäistuoton saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi kaikkien Itämeren kantojen tapauksessa.

ICES julkaisi Itämeren eri kantoja koskevan tieteellisen lausuntonsa 31. toukokuuta 2023. ICES arvioi, että Itämeren länsiosan silakan ja Itämeren itä- ja länsiosan turskan biomassa on edelleen Blim-arvon alapuolella. Myös Itämeren keskiosan silakan biomassa on nyt Blim-arvon alapuolella ja Pohjanlahden silakan biomassa Btrigger-arvon alapuolella. Itämeren itä- ja länsiosan turskasta ja Suomenlahden lohesta on annettu varovaisuusperiaatteen mukainen lausunto. Lopuille seitsemälle kannalle on annettu seuraavat kestävän enimmäistuoton mukaiset lausunnot:

·kilohailin, Riianlahden silakan ja punakampelan kannat ovat Btrigger-arvon yläpuolella;

·Pohjanlahden silakka on tippunut Btrigger-arvon alapuolelle;

·Itämeren länsi- ja keskiosan silakka on Blim-arvon alapuolella;

·pääaltaan eri lohikantojen tila vaihtelee edelleen suuresti (vaihdellen alle Rlim-arvon ja yli RMSY-arvon).

Edellä esitetty huomioon ottaen ehdotetaan pääaltaan loheen sovellettavan lähestymistavan säilyttämistä samalla kun TACia vähennetään 15 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Ehdotus lisäisi lohen kalastusmahdollisuuksia Suomenlahdella 7 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Ehdotus vähentäisi silakan kalastusmahdollisuuksia Riianlahdella 20 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Muiden kantojen osalta komissio on pyytänyt ICESiä toimittamaan lisätietoja lajien välisistä suhteista ja tahattomista sivusaaliista. Komissio päivittää ehdotustaan saatuaan tiedot ICESiltä.

Ehdotuksen taloudellista vaikutusta vuonna 2024 ei sen vuoksi voida arvioida tässä vaiheessa, vaikka kaikkien jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuudet vähenevätkin.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotuksessa säilytetään joustoa sellaisten kiintiöidenvaihtojärjestelmien soveltamisessa, jotka on jo otettu käyttöön edellisten vuosien Itämeren kalastusmahdollisuuksia koskevissa asetuksissa. Ehdotukseen ei ole sisällytetty uusia sääntöjä tai uusia hallintomenettelyjä, jotka saattaisivat lisätä viranomaisten (unionin tai kansallisten) hallinnollista taakkaa.

Ehdotus koskee vuonna 2024 sovellettavaa vuotuista asetusta eikä sen vuoksi sisällä tarkistuslauseketta.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksessa vahvistetaan eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet kalastuksessa Itämerellä vuodeksi 2024.

Venäjän federaation kanssa jaettavien kantojen EU-kiintiöiden vahvistamiseksi ICESin lausunnon mukaisista saalismääristä vähennettiin kyseisten kantojen määrät. Jäsenvaltioille myönnettävät TACit ja kiintiöt esitetään ehdotuksen liitteessä.

ICES ei edelleenkään pysty määrittämään Itämeren itäosan turskaa koskevia FMSY-arvon vaihteluvälien arvoja. Sen vuoksi se antoi myös vuodeksi 2024 varovaisuusperiaatteen mukaisen lausunnon. ICES suosittaa viidentenä vuonna peräkkäin, että Itämeren itäosan turskan pyynti rajoitetaan nollaan. ICES arvioi, että kannan koko on vain 71 prosenttia Blim-arvosta vuonna 2023 ja pysyy tämän tason alapuolella keskipitkällä aikavälillä, vaikkei kantaa kalastettaisi lainkaan. Lisäksi ICES arvioi, että rekrytointi on edelleen vähäistä. Koska kannat ovat uhanalaisia, vuodesta 2019 alkaen on toteutettu tiukkoja toimenpiteitä. Itämeren itäosan turskan kohdennettu kalastus on kielletty lukuun ottamatta puhtaasti tieteellistä kalastusta, ja TAC rajoittuu tahattomiin sivusaaliisiin, jotta vältetään useimpien muiden Itämeren kalastusten tyrehdyttäminen. Lisäksi kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyviä korjaavia lisätoimenpiteitä on hyväksytty vuodesta 2019 alkaen kutualueiden rauhoittamisena, joka kattaa kutuhuipun ja mahdolliset kutu- ja kutuvaellusalueet. Kutualueiden rauhoittamiseen hyväksyttiin poikkeuksia, jotka koskivat puhtaasti tieteellistä kalastusta, tiettyä pienimuotoista rannikkokalastusta passiivisilla pyydyksillä ja tiettyjä ihmisravinnoksi tarkoitetun silakan kalastuksia. Lisäksi virkistyskalastus on ollut kiellettyä vuodesta 2020 lähtien pääasiallisella levinneisyysalueella, koska pyydetyt määrät olisivat merkittäviä sivusaaliiden TACiin verrattuna. Koska näillä korjaavilla toimenpiteillä ei ole vielä ollut aikaa parantaa kantojen tilaa, komissio ehdottaa YKP-perusasetuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että ne säilytetään ja että tiettyjä silakan kalastuksia koskeva poikkeus kutualueiden rauhoitusajasta lopetetaan, koska Itämeren keskiosan silakan kohdennettu kalastus lopetetaan. TAC-tason osalta komissio odottaa ICESiltä tietoja Itämeren itäosan turskan tahattomien sivusaaliiden tasosta muissa kalastuksissa. Nämä tiedot ovat tarpeen, koska tällä hetkellä saatavilla olevat tiedot ovat vuodelta 2020 ja kalastusolosuhteet ovat sen jälkeen muuttuneet. Erityisesti punakampelan rekrytointi on ollut poikkeuksellisen korkeaa viime vuosina.

Itämeren länsiosan turskaa koskevaan ICESin lausuntoon on sisältynyt merkittäviä epävarmuustekijöitä useiden vuosien ajan. ICES totesi vuotta 2021 koskevassa lausunnossaan, että kanta oli ollut Blim-arvoa pienempi useampana vuonna edellisten 10 vuoden aikana. Tämän seurauksena neuvosto on vuodesta 2021 lopettanut sen kohdennetun kalastuksen, lukuun ottamatta puhtaasti tieteellistä kalastusta, ja rajoittanut TACin tahattomiin sivusaaliisiin, jotta vältetään muiden kalastusten tyrehdyttäminen. Lisäksi neuvosto on pitänyt voimassa tai tiukentanut muita kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyviä korjaavia toimenpiteitä. Neuvosto on pitänyt voimassa erityisesti kutualueiden rauhoituksen, joka kattaa kutuhuipun ja mahdolliset kutualueet, lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia: i) puhtaasti tieteellinen kalastus, ii) tietty pienimuotoinen rannikkokalastus, jossa käytetään passiivisia pyydyksiä, iii) tietyt ihmisravinnoksi tarkoitetun silakan kalastukset ja iv) simpukoiden pyynti tietyillä matalilla vesillä. Lisäksi neuvosto on ulottanut kutualueiden rauhoitusajan virkistyskalastukseen. Kutualueiden rauhoitusajan ulkopuolella neuvosto pienensi virkistyskalastusta koskevan saalisrajoituksen yhteen kalaan virkistyskalastajaa kohti vuorokaudessa. Koska epävarmuustekijät jatkuvat, ICES päätti alentaa vuotta 2024 koskevan lausuntonsa luokkaan 3 kuuluvaksi varovaisuusperiaatteen mukaiseksi lausunnoksi ja vähentää Itämeren länsiosan turskan suositeltuja kokonaissaaliita 97 prosenttia. ICES on todennut, että kannan biomassa on ollut Blim-arvon alapuolella useimpina vuosina viimeisten 15 vuoden aikana ja se oli historiallisen alhaisella tasolla vuonna 2022. Vaikka se on kasvanut hieman vuodesta 2022, se on edelleen huomattavasti alle Blim-arvon. Ottaen huomioon alhaisia saaliita koskevan lausunnon komissio ehdottaa YKP-perusasetuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti virkistyskalastuksen lopettamista, kohdennetun kalastuksen kiellon jatkamista, kutualueiden rauhoituksen jatkamista ja silakan tiettyjä kalastuksia koskevan poikkeuksen lopettamista, koska Itämeren länsi- ja keskiosan silakan kohdennettu kalastus lopetetaan. TAC-tason osalta komissio odottaa ICESiltä tietoja Itämeren länsiosan turskan tahattomien sivusaaliiden tasosta muissa kalastuksissa, erityisesti kampelakalojen kalastuksissa.

ICES on jo ainakin 1990-luvulta lähtien todennut, että Itämeren lohen jokikantojen tila on heterogeeninen: toiset kannat ovat terveitä mutta toiset hyvin heikkoja. Vertailututkimuksen jälkeen ICES totesi vuotta 2022 koskevassa lausunnossa ensimmäistä kertaa, että pääaltaassa harjoitettava lohen kaupallinen ja virkistyskalastus, joka on luontaisesti sekakalastusta, jossa pyydetään lohta sekä terveistä että heikoista jokikannoista, olisi kokonaan lopetettava heikkojen jokikantojen suojelemiseksi. Samaan aikaan ICES kuitenkin katsoi, että nykyisen kohdennetun kalastuksen jatkaminen Pohjanlahden ja Ahvenanmeren rannikkoalueilla (ICES-osa-alueet 29N, 30 ja 31) olisi edelleen mahdollista lohen kesävaelluksen aikana. Sen vuoksi neuvosto on vuodesta 2021 kieltänyt pääaltaan lohen kohdennetun kalastuksen ja vahvistanut sivusaalis-TACin tahattomille sivusaaliille, lukuun ottamatta puhtaasti tieteellistä kalastusta, sekä sallinut lohen kohdennetun kalastuksen kesäkaudella kyseisillä pohjoisilla rannikkoalueilla. Vuodesta 2021 lähtien neuvosto on myös hyväksynyt uusia korjaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät toiminnallisesti kalastusmahdollisuuksiin, ja kieltänyt pitkäsiimakalastuksen yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista. Lisäksi neuvosto on päättänyt, että vuodesta 2021 lähtien virkistyskalastuksessa sovelletaan yhtä rasvaeväleikatun lohen päivittäistä saalisrajoitusta virkistyskalastajaa kohti, missä ja milloin kohdennettu kaupallinen kalastus on kielletty, ja että pyydystä ja päästä -kalastus on kielletty. ICES toistaa vuotta 2024 koskevassa lausunnossaan, että kaikki pääaltaan lohen kaupallinen ja virkistyskalastus olisi lopetettava heikon jokikannan suojelemiseksi mutta osa kohdennetusta lohenkalastuksesta voisi jatkua tietyin edellytyksin. Koska yksi lohen jokikanta Selkämerellä (ICES-osa-alue 30) on kuitenkin asianomaisen viitearvon alapuolella, ICES katsoo, että kohdennettu kalastus rannikkoalueilla kesän vaelluskuukausina on mahdollista vain Perämerellä (ICES-osa-alue 31) ja että kokonaissaaliiden tasoa olisi vastaavasti alennettava. Tämän perusteella ja YKP-perusasetuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio ehdottaa seuraavaa: i) rajoitetaan kohdennettu kalastus Perämerelle, ii) mukautetaan TAC ICESin suosittelemalle tasolle ja iii) säilytetään nykyiset korjaavat toimenpiteet.

ICES antoi Suomenlahden lohen osalta varovaisuusperiaatteen mukaisen lausunnon vuodeksi 2024. Tämän perusteella komissio ehdottaa TACia YKP-perusasetuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Komissio ehdottaa myös, että säilytetään i) alueiden välinen rajoitettu joustomahdollisuus lohen kahden TACin välillä, ii) kielto kalastaa meritaimenta yli neljän meripeninkulman päässä ja iii) kielto käyttää pitkäsiimoja meritaimenen tai lohen kalastuksessa yli neljän meripeninkulman päässä.

Pohjanlahden silakan arviointi on viime vuosina ollut epävarmaa. Vuotta 2023 koskevassa lausunnossaan ICES pienensi arviotaan kannan biomassasta ja arvioi, että se oli laskenut tasolle, joka hienokseltaan ylitti Btrigger-arvon. ICESin mukaan tämä kehitys johtuu todennäköisesti silakan koon pienenemisestä, jonka eräät rannikkokalastajat ovat jo jonkin aikaa sitten havainneet. Vuotta 2024 koskevassa lausunnossaan ICES pienensi arviotaan kannan biomassasta entisestään, ja se on nyt alle Btrigger-arvon. Vaikka saaliita ei otettaisi lainkaan, todennäköisyys sille, että kanta putoaa Blim-arvon alapuolelle vuonna 2025, on lisäksi 9 prosenttia. Tämän perusteella komissio ehdottaa kohdennetun kalastuksen lopettamista Itämeren monivuotisen suunnitelman 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti. TAC-tason osalta komissio odottaa ICESiltä tietoja Pohjanlahden silakan tahattomien sivusaaliiden tasosta muissa kalastuksissa, erityisesti kilohailin kalastuksessa.

Itämeren länsiosan silakan osalta ICES arvioi vuotta 2024 koskevassa lausunnossaan kannan kooksi vain 71 prosenttia Blim-arvosta vuonna 2023. ICES myös arvioi, että biomassa pysyy Blim-arvon alapuolella ainakin vuoteen 2025, vaikkei kantaa kalastettaisi lainkaan. Rekrytointi on ollut historiallisen alhaista useiden vuosien ajan. Koska mikään pyyntiskenaario ei nostaisi Itämeren länsiosan silakan biomassaa Blim-arvon yläpuolelle lähitulevaisuudessa, ICES toisti kuudentena peräkkäisenä vuonna lausuntonsa, jonka mukaan pyynti olisi rajoitettava nollaan. Neuvosto on vuodesta 2021 lopettanut kohdennetun kalastuksen, lukuun ottamatta puhtaasti tieteellistä kalastusta ja pienimuotoista rannikkokalastusta, ja vahvistanut TACin tahattomille sivusaaliille, jotta vältetään muiden kalastusten tyrehdyttäminen. Koska näillä korjaavilla toimenpiteillä ei ole vielä ollut aikaa parantaa kannan tilaa, komissio ehdottaa Itämeren monivuotisen suunnitelman 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti kohdennetun kalastuksen kiellon jatkamista ja pienimuotoista rannikkokalastusta koskevan poikkeuksen lopettamista. TAC-tason osalta komissio odottaa ICESiltä lisätietoja Itämeren länsiosan silakan tahattomien sivusaaliiden tasosta muissa kalastuksissa. Nämä tiedot ovat tarpeen, koska pienimuotoinen kalastus on lopetettava eivätkä tällä hetkellä saatavilla olevat tiedot vaikuta riittäviltä asianmukaisen TACin ehdottamiseksi.

Itämeren keskiosan silakan biomassan tila on ollut viime vuosina epävarma. ICES teki sen vuoksi vertailututkimuksen vuonna 2023. ICES arvioi nyt, että biomassa on ollut Blim-arvon alapuolella useimpina vuosina viimeisten 30 vuoden aikana, myös viime vuosina. Vaikka saaliita ei otettaisi lainkaan, todennäköisyys sille, että kanta pysyy Blim-arvon alapuolella vuonna 2025, on 22 prosenttia. Sen vuoksi komissio ehdottaa kohdennetun kalastuksen lopettamista Itämeren monivuotisen suunnitelman 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti. TAC-tason osalta komissio odottaa ICESiltä tietoja Itämeren keskiosan silakan tahattomien sivusaaliiden tasosta muissa kalastuksissa, erityisesti kilohailin kalastuksessa.

Kuten aiempinakin vuosina, Riianlahden silakasta annettu vuotta 2024 koskeva ICESin lausunto osoittaa, että osa Itämeren keskiosan silakasta vaeltaa pääaltaasta Riianlahdelle ja että osa Riianlahden silakasta vaeltaa Riianlahdelta pääaltaaseen. Lisäksi ICES ehdottaa aiempien vuosien tapaan, että tämä vaeltava silakka siirretään Riianlahden silakan TACiin tai vähennetään siitä. Vuoden 2024 osalta komissio katsoo kuitenkin, että koska Itämeren keskiosan silakkakanta on alle Blim -arvon ja Itämeren keskiosan silakan saaliita olisi sen vuoksi vähennettävä mahdollisimman paljon, ei olisi asianmukaista lisätä Itämeren keskiosan silakan saaliita Riianlahden silakan TACiin. Sen sijaan komissio katsoo, että sen Riianlahden silakan määrä, joka vaeltaa Riianlahdelta, on aiheellista vähentää edelleen, koska kyseistä silakkaa ei enää ole Riianlahdella. Tuloksena saatu Riianlahden silakan TACin FMSY-pistearvo merkitsee 23 prosentin vähennystä. Tämän perusteella ja koska kanta on Btrigger-arvon yläpuolella, komissio ehdottaa TACin vahvistamista yläarvoihin Itämeren monivuotisen suunnitelman 4 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaisesti niin, että TACia pienennetään enintään 20 prosenttia.

Punakampelan TAC on seuraavien yhdistelmä: i) osa-alueiden 21, 22 ja 23 kannalle annettu kestävää enimmäistuottoa koskeva lausunto ja ii) osa-alueiden 24–32 kannalle annettu kestävää enimmäistuottoa koskeva lausunto, jonka ICES nosti vuonna 2022 ICES-tietoluokkaan 2 kestävää enimmäistuottoa koskevaksi lausunnoksi. Vuotta 2024 koskevan ICESin lausunnon mukaan molemmissa kannoissa rekrytointi oli poikkeuksellista vuosina 2019–2021. Lisäksi purettujen saaliiden kokonaismäärä on vähentynyt huomattavasti ja poisheitettyjen saaliiden määrä on lisääntynyt. Lisäksi huomioon olisi otettava monilajinen vuorovaikutus, koska turska on punakampelan kalastuksen tahaton sivusaalis ja sivusaaliiden tasot voivat olla merkittäviä erityisesti niin kauan kuin ei käytetä valikoivampia pyydyksiä. TAC-tason osalta komissio odottaa ICESiltä tietoja turskan tahattomien sivusaaliiden tasosta punakampelan kalastuksissa.

ICESin vuotta 2024 koskevan lausunnon mukaan kilohailin biomassa on Btrigger-arvoa suurempi, vaikka aiempi kalastuspaine on ylittänyt FMSY-arvon ja rekrytointi on ollut historiallisen vähäistä vuosina 2021 ja 2022. TAC-tason osalta komissio odottaa ICESiltä tietoja eri silakkakantojen tahattomien sivusaaliiden tasosta kilohailin kalastuksissa.

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 847/96 otetaan käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyviä lisäedellytyksiä, mukaan lukien sen 3 ja 4 artiklan mukaiset sellaisiin kantoihin sovellettavat joustosäännökset, joihin sovelletaan varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja. Sen 2 artiklassa säädetään, että neuvosto päättää TACeja vahvistettaessa kannoista, joihin 3 tai 4 artiklaa ei tulisi soveltaa, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilaa. YKP-asetuksen 15 artiklan 9 kohdassa myös vahvistetaan kaikkia purkamisvelvoitteen alaisia kantoja koskeva vuotuinen joustomekanismi. Jotta vältettäisiin liiallinen joustonvara, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta ja vaikeuttaisi YKP:n tavoitteiden saavuttamista, olisi sen vuoksi selkeytettävä, että asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa sovelletaan vain siinä tapauksessa, etteivät jäsenvaltiot hyödynnä YKP-perusasetuksen 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta.

Komissio ehdottaa myös neuvoston asetuksen (EU) 2023/194 muuttamista siten, että vahvistetaan TAC harmaaturskalle, jonka kalastuskausi alkaa 1. marraskuuta 2023. TAC-taso esitetään merkinnällä ”pm” (pro memoria) odotettaessa ICESin lausuntoa, joka odotetaan julkaistavan 9. lokakuuta 2023, ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytäviä neuvotteluja.

2023/0301 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2024 ja asetuksen (EU) 2023/194 muuttamisesta tiettyjen muilla vesillä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 6 edellytetään, että säilyttämistoimenpiteet hyväksytään ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) ja muiden neuvoa-antavien elinten laatimat kertomukset sekä neuvoa-antavien toimikuntien antamat lausunnot.

(2)Neuvoston on määrä hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet, mukaan lukien kyseisiin kalastusmahdollisuuksiin tarvittaessa toiminnallisesti liittyvät tietyt edellytykset. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaan kalastusmahdollisuudet on määritettävä mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjen yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteiden mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 1 kohdan mukaan kalastusmahdollisuudet on jaettava jäsenvaltioille siten, että varmistetaan kullekin jäsenvaltiolle kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kannan tai kalastuksen osalta.

(3)Suurimmat sallitut saaliit, jäljempänä ’TACit’, olisi sen vuoksi vahvistettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset vaikutukset ja varmistaen samalla kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu sekä ottaen huomioon näkemykset, jotka on tuotu esiin sidosryhmien kuulemisissa.

(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1139 7 vahvistetaan monivuotinen suunnitelma Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja kyseisiä kantoja hyödyntäviä kalastuksia varten. Kyseisellä suunnitelmalla pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto (MSY), ja pidetään tällaisilla tasoilla. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään, että yksittäisten monivuotisten suunnitelmien alaisten kantojen kalastusmahdollisuudet on vahvistettava kyseisissä monivuotisissa suunnitelmissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

(5)Asetuksen (EU) 2016/1139 1 artiklassa lueteltujen kantojen kalastusmahdollisuudet on mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettava siten, että saavutetaan kestävän enimmäistuoton mukainen, vaihteluväleinä ilmoitettu kalastuskuolevuus mahdollisimman pian ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2024 sovellettavat Itämeren asiaankuuluvien kantojen saalisrajoitukset olisi sen vuoksi vahvistettava siten, että ne vastaavat mainitulla asetuksella vahvistettuja monivuotisen suunnitelman sääntöjä ja tavoitteita.

(6)Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) julkaisi Itämeren kantoja koskevan vuotuisen lausuntonsa 31 päivänä toukokuuta 2023 8 .

(7)ICES suosittaa joidenkin kantojen pyynnin rajoittamista nollatasolle. Jos kyseisten kantojen TACit kuitenkin vahvistetaan suositellulle tasolle, velvoite purkaa aluksesta kaikki saaliit, mukaan lukien kyseisten kantojen sekakalastuksen sivusaaliit, johtaisi ns. pullonkaulatilanteisiin eli kiintiön tyrehtymiseen. Jotta voitaisiin löytää sopiva tasapaino tilanteessa, jossa kalastusta ylläpidetään sen keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuvien vakavien sosioekonomisten vaikutusten välttämiseksi mutta jossa on samalla tarpeen varmistaa kyseisten kantojen hyvän biologisen tilan saavuttaminen, ottaen huomioon, että sekakalastuksessa on vaikeaa kalastaa kaikkia kantoja samanaikaisesti kestävää enimmäistuottoa (MSY) noudattaen, on aiheellista vahvistaa erityiset TACit kyseisten kantojen sivusaaliille. Kyseiset TACit olisi vahvistettava tasoille, joilla varmistetaan kyseisten kantojen kuolevuuden aleneminen ja jotka kannustavat parantamaan valikoivuutta ja välttämään kyseisten kantojen sivusaaliita. Jotta voitaisiin vähentää niiden kantojen saaliita, joille on asetettu sivusaalis-TACeja, kyseisiä kantoja hyödyntävissä kalastuksissa käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava sellaisille tasoille, joilla edistetään haavoittuvien kantojen biomassan palauttamista kestävälle tasolle. Olisi myös otettava käyttöön kalastusmahdollisuuksiin olennaisesti liittyviä teknisiä toimenpiteitä ja valvontatoimenpiteitä, jotta voitaisiin estää saaliiden laitonta poisheittämistä.

(8)Itämeren itäosan turskakannan osalta ICES arvioi, että Itämeren itäosan turskakannan biomassa on edelleen alle kutevan kannan biomassan rajaviitearvon (Blim), jonka alittuessa lisääntymiskyky saattaa vähentyä, eikä se ole juurikaan kasvanut vuoteen 2022 verrattuna. Sen vuoksi ICES suosittaa, että Itämeren itäosan turskan kalastus kielletään viidentenä peräkkäisenä vuonna 9 . Näissä olosuhteissa on aiheellista jatkaa kohdennettujen kalastusten kieltoa ja siihen toiminnallisesti liittyviä korjaavia toimenpiteitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti samalla kun lakkautetaan ihmisravinnoksi tarkoitetun lajiteltavan silakan kalastuksia koskeva poikkeus kutualueiden rauhoitusajasta, koska Itämeren keskiosan silakan kohdennettu kalastus lopetetaan. Tahattomien sivusaaliiden kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava alhaiselle tasolle välttäen kuitenkin samalla pullonkaulatilanteet.

(9)Itämeren länsiosan turskakannan osalta ICES on alentanut lausuntonsa 10 varovaisuusperiaatteen mukaiseksi lausunnoksi, koska lausuntoon liittyy edelleen epävarmuustekijöitä. Nyt vaikuttaa siltä, että kanta on ollut Blim-arvon alapuolella useimpina vuosina viimeisten 15 vuoden aikana ja että se oli historiallisen alhaisella tasolla vuonna 2022. Varovaisuusperiaatteen mukainen saalislausunto on erittäin alhainen. Näissä olosuhteissa on aiheellista jatkaa kohdennettujen kalastusten kieltoa ja siihen toiminnallisesti liittyviä korjaavia toimenpiteitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti samalla kun lakkautetaan ihmisravinnoksi tarkoitetun lajiteltavan silakan kalastuksia koskeva poikkeus, koska Itämeren keskiosan silakan kohdennettu kalastus lopetetaan. Lisäksi on aiheellista lopettaa virkistyskalastus. Tahattomien sivusaaliiden kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava alhaiselle tasolle välttäen kuitenkin samalla pullonkaulatilanteet.

(10)ICES piti ICES-osa-alueiden 22–31 lohen osalta voimassa lausuntonsa pyynnin rajoittamista nollaan, rajoitti mahdollisuuden jatkaa kohdennettua rannikkokalastusta ICES-osa-alueeseen 31 ja vähensi saalislausuntoaan vastaavasti 11 . Näissä olosuhteissa on aiheellista mukauttaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan nojalla kalastusaluetta ja kalastusmahdollisuuksien tasoa ICESin lausunnon mukaisesti ja säilyttää niihin toiminnallisesti liittyvät korjaavat toimenpiteet.

(11)Rannikkokalastusmahdollisuuksien täysimääräisen käytön varmistamiseksi ICES-osa-alueella 32 otettiin vuonna 2019 käyttöön lohen osalta rajoitettu alueiden välinen jousto ICES-osa-alueiden 22–31 ja ICES-osa-alueen 32 välillä 12 . Kyseisten kahden kannan kalastusmahdollisuuksien muutosten vuoksi kyseinen jousto on aiheellista säilyttää.

(12)Meritaimenen kalastamisen kieltäminen yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista ja meritaimenen sivusaaliiden rajoittaminen kolmeen prosenttiin meritaimenen ja lohen kokonaissaaliista on merkittävästi vähentänyt sitä, että lohenkalastuksen saaliista ilmoitetaan virheellisesti, erityisesti meritaimensaaliina. Virheellisten ilmoitusten määrän pitämiseksi vähäisenä on sen vuoksi aiheellista säilyttää nykyiset rajoitukset.

(13)Turskan ja lohen virkistyskalastusta koskevat toimenpiteet sekä meritaimen- ja lohikantojen säilyttämistoimenpiteet eivät saisi rajoittaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 ja 20 artiklan mukaisten tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista.

(14)Pohjanlahden silakan osalta ICES pienensi arviota kannan biomassasta, ja se on nyt alle viitearvon, jonka alapuolella on toteutettava erityisiä ja asianmukaisia hoitotoimenpiteitä (Btrigger) 13 . Lisäksi ICES toteaa, että vaikka saaliita ei otettaisi lainkaan, todennäköisyys sille, että kanta putoaa Blim-arvon alapuolelle vuonna 2025, on 9 prosenttia. Näin ollen on aiheellista lopettaa kohdennetut kalastukset asetuksen (EU) 2016/1139 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti ja vahvistaa tahattomien sivusaaliiden kalastusmahdollisuudet alhaiselle tasolle välttäen kuitenkin samalla pullonkaulatilanteet.

(15)Itämeren länsiosan silakan osalta ICES arvioi, että vaikka kannan biomassa on kasvanut, se on vain 71 prosenttia Blim-arvosta 14 . Lisäksi rekrytointi on edelleen historiallisen alhaisella tasolla, eikä biomassan odoteta elpyvän Blim-arvoa suuremmaksi vuonna 2025. Sen vuoksi ICES suosittaa, että Itämeren länsiosan silakan kalastus kielletään kuudentena peräkkäisenä vuonna. Näissä olosuhteissa on aiheellista asetuksen (EU) 2016/1139 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti jatkaa kohdennettujen kalastusten kieltoa ja lopettaa pienimuotoista kalastusta harjoittavia kalastajia koskeva poikkeus. Tahattomien sivusaaliiden kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava alhaiselle tasolle välttäen kuitenkin samalla pullonkaulatilanteet.

(16)Itämeren keskiosan silakan osalta ICES arvioi nyt, että kanta on ollut Blim-arvon alapuolella useimpina vuosina viimeisten 30 vuoden aikana, myös viime vuosina 15 . Vaikka saaliita ei otettaisi lainkaan, todennäköisyys sille, että kanta pysyy Blim-arvon alapuolella vuonna 2025, on lisäksi 22 prosenttia. Näin ollen on aiheellista lopettaa kohdennetut kalastukset asetuksen (EU) 2016/1139 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti ja vahvistaa tahattomien sivusaaliiden kalastusmahdollisuudet alhaiselle tasolle välttäen kuitenkin samalla pullonkaulatilanteet.

(17)Riianlahden silakan osalta ICES arvioi, että biomassa ylittää Btrigger-arvon ja kalastuspaine on FMSY-arvon tasolla 16 .. ICES myös arvioi, että kyseinen kanta sekoittuu Itämeren keskiosan silakkaan. Tämä sekoittuminen otettiin aiemmin huomioon ICESin arvioiden perusteella kalastusmahdollisuuksia vahvistettaessa. Itämeren keskiosan silakkakannan tila huomioon ottaen Riianlahteen vaeltavan Itämeren keskiosan silakan määrää ei kuitenkaan tulisi lisätä Riianlahden silakan TACiin vuodeksi 2024. Näissä olosuhteissa on aiheellista vahvistaa kalastusmahdollisuudet yläarvoihin siten, että vuotuiset vaihtelut rajoitetaan enintään 20 prosenttiin asetuksen (EU) 2016/1139 4 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(18)Kun kyse on punakampelasta, ICESin mukaan turskaa pyydystetään punakampelan kalastuksissa 17 . Lisäksi punakampelan poisheittämisaste on kasvanut huomattavasti. Sen vuoksi on aiheellista ottaa nämä tekijät huomioon ja vahvistaa punakampelan kalastusmahdollisuudet vastaavasti.

(19)Kilohailin osalta ICES arvioi, että vaikka sen biomassa on Btrigger-arvoa suurempi, rekrytointi ei ole ollut voimakasta vuoden 2014 jälkeen. Lisäksi ICES arvioi, että rekrytointi oli vuosina 2021 ja 2022 jopa historiallisen alhaista 18 . Lisäksi kilohailin kalastus on usein sekakalastusta silakan kanssa. Sen vuoksi on aiheellista ottaa nämä tekijät huomioon ja vahvistaa kilohailin kalastusmahdollisuudet vastaavasti.

(20)Tässä asetuksessa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 19 ja erityisesti sen 33 artiklaa, joka koskee saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista, sekä sen 34 artiklaa, joka koskee kalastusmahdollisuuksien loppuun käyttämistä koskevien tietojen toimittamista komissiolle. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi tarkennettava koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä niiden toimittaessa komissiolle tietoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista.

(21)Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 847/96 20 säädetään TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvistä lisäedellytyksistä, mukaan lukien sen 3 ja 4 artiklan mukaiset sellaisiin kantoihin sovellettavat joustosäännökset, joihin sovelletaan varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja. Mainitun asetuksen 2 artiklan mukaan neuvosto päättää TACeja vahvistettaessa kannoista, joihin 3 tai 4 artiklaa ei sovelleta, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilaa. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdalla on myös otettu käyttöön kaikkia purkamisvelvoitteen alaisia kantoja koskeva vuotuinen joustomekanismi. Jotta vältettäisiin liiallinen joustonvara, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta, haittaisi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja aiheuttaisi kantojen biologista tilan heikkenemisen, olisi sen vuoksi nimenomaisesti selvennettävä, että asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä 4 artiklaa sovelletaan analyyttisiin TACeihin vain siinä tapauksessa, ettei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta hyödynnetä.

(22)Itämeren itäosan turskan, Itämeren länsiosan turskan, Itämeren länsiosan silakan ja Itämeren keskiosan silakan kantojen biomassa on alle Blim-arvon. Pohjanlahden silakan biomassa on alle Btrigger-arvon, ja sen odotetaan olevan hyvin lähellä Blim-arvoa vuonna 2024. Kaikkien näiden kantojen osalta sallitaan ainoastaan sivusaaliit ja tieteellinen kalastus vuonna 2024. Tämän takia ja Itämeren ekosysteemin suhteellisen heikon häiriönsietokyvyn vuoksi jäsenvaltiot, joilla on kiintiöosuus asianomaisista TACeista, ovat sitoutuneet olemaan soveltamatta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta kyseisiin kantoihin vuonna 2024, jotta vuoden 2024 saaliit eivät ylitä asianomaisia TACeja. Lisäksi lähes kaikkien lohen jokikantojen biomassa ICES-osa-alueilla 22–30 on smolttituotannon rajaviitearvon (Rlim) alapuolella ja ainoastaan sivusaaliit ja tieteelliset kalastukset ovat sallittuja vuonna 2024. Asiaankuuluvat jäsenvaltiot ovat sen vuoksi tehneet samanlaisen vuosittaista joustomahdollisuutta koskevan sitoumuksen vuoden 2024 pääaltaan lohisaaliiden osalta.

(23)[täydennetään myöhemmin harmaaturskan osalta – Neuvoston asetuksessa (EU) 2023/194 21 vahvistetaan harmaaturskan kalastusmahdollisuudet 31 päivään lokakuuta 2023 saakka ICES-alueella 3a, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä suuralueella 4 sekä Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä alueella 2a. Harmaaturskan kalastuskausi kestää 1 päivästä marraskuuta 31 päivään lokakuuta. Jotta kalastus voitaisiin aloittaa 1 päivänä marraskuuta 2023, harmaaturskalle on uuden tieteellisen lausunnon perusteella ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tarpeen vahvistaa väliaikainen TAC 1 päivän marraskuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 väliseksi ajaksi ICES-alueella 3a, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4 ja Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä ICES-alueella 2a. Kyseinen väliaikainen TAC olisi vahvistettava 9 päivänä lokakuuta 2023 julkaistavan ICESin lausunnon 22 mukaisesti.]

(24)[täydennetään myöhemmin muiden muutosten osalta].

(25)Sen vuoksi asetusta (EU) 2023/194 olisi muutettava.

(26)Kalastustoiminnan keskeytymisen välttämiseksi tämän asetuksen Itämerta koskevia säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2024. Tätä asetusta olisi kuitenkin sovellettava harmaaturskaan ICES-alueella 3a, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4 sekä Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä ICES-alueella 2a 1 päivän marraskuuta 2023 ja 31 päivän lokakuuta 2024 välisenä aikana, koska kyseessä on harmaaturskan kalastuskausi. Asian kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet Itämerellä vuodeksi 2024 ja muutetaan tiettyjä asetuksella (EU) 2023/194 vahvistettuja, muilla vesillä sovellettavia kalastusmahdollisuuksia.

2 artikla
Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan Itämerellä toimiviin unionin kalastusaluksiin.

2.Sitä sovelletaan myös virkistyskalastukseen, jos se mainitaan nimenomaisesti asiaa koskevissa säännöksissä.

3 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa säädettyjä määritelmiä.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)’osa-alueella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 218/2009 23 liitteessä III määriteltyä Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) osa-aluetta Itämerellä;

(2)’suurimmalla sallitulla saaliilla (TAC)’ 

(a)sellaisissa kalastuksissa, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 4–7 kohdassa tarkoitettua poikkeusta purkamisvelvoitteesta, kalojen määrää, joka kustakin kannasta on sallittua purkaa aluksesta vuosittain;

(b)kaikissa muissa kalastuksissa kalojen määrää, joka kustakin kannasta saadaan pyytää vuosittain;

(3)’kiintiöllä’ unionille, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle myönnettyä osuutta TACista;

(4)’virkistyskalastuksella’ muuta kuin kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia vesiluonnonvaroja hyödynnetään esimerkiksi virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin;

(5)’analyyttisellä arvioinnilla’ tietyn kannan kehityssuunnan määrällistä arviointia sellaisten kannan biologista tilannetta ja hyödyntämistä koskevien tietojen, myös sijaismuuttujien, perusteella, jotka tieteellinen tarkastelu on osoittanut riittävän laadukkaiksi, jotta niiden perusteella voidaan antaa tieteellinen lausunto;

(6)’analyyttisellä TACilla’ TACia, josta on saatavilla analyyttinen arviointi.

II LUKU

KALASTUSMAHDOLLISUUDET

4 artikla
TACit ja niiden jakaminen

TACit, kiintiöt ja tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät toimenpiteet vahvistetaan liitteessä.

5 artikla
Kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevat erityiset säännökset

1.Tässä asetuksessa vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

(a)asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti tehtävät vaihdot;

(b)asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset ja uudelleen jakamiset;

(c)asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti sallittavat saaliiden lisäpurkamiset;

(d)asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätetyt ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti siirretyt määrät;

(e)asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105, 106 ja 107 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset.

2.Kannat, joihin sovelletaan varo-TACeja tai analyyttisiä TACeja, yksilöidään asetuksessa (EY) N:o 847/96 säädettyä TACien ja kiintiöiden vuosittaista hallinnoimista varten tämän asetuksen liitteessä.

3.Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa sovelletaan kantoihin, joihin sovelletaan varo-TACia, ja mainitun asetuksen 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä 4 artiklaa sovelletaan kantoihin, joihin sovelletaan analyyttistä TACia, jollei tämän asetuksen liitteessä toisin säädetä.

4.Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa ei sovelleta silloin, kun jäsenvaltio käyttää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta.

6 artikla
Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

Muiden kuin kohdelajien kannat, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitetuissa turvallisissa biologisissa rajoissa, yksilöidään tämän asetuksen liitteessä, mainitun artiklan 8 kohdassa säädetyn, velvoitetta lukea saaliit kyseessä oleviin kiintiöihin koskevan poikkeuksen soveltamiseksi.

7 artikla
Kalastuksen kieltäminen turskan kutuajan rauhoittamiseksi

1.Kalastus kaikilla pyydyksillä osa-alueilla 25 ja 26 kielletään 1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta.

2.Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:

(a)yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavat kalastustoimet edellyttäen, että kyseiset tutkimukset tehdään asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

(b)unionin kalastusalukset, joiden suurin pituus on alle 12 metriä ja jotka kalastavat tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla taikka pohjasiimoilla, pitkäsiimoilla, ajosiimoilla, käsisiimoilla ja vapavälineillä tai vastaavilla passiivisilla pyydyksillä alueilla, joilla veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten antaman virallisen merikartan mukaan alle 20 metriä.

3.Kalastus kaikilla pyydyksillä osa-alueilla 22 ja 23 kielletään 15 päivästä tammikuuta 31 päivään maaliskuuta ja osa-alueella 24 15 päivästä toukokuuta 15 päivään elokuuta.

4.Edellä 3 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:

(a)yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavat kalastustoimet edellyttäen, että kyseiset tutkimukset tehdään asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

(b)unionin kalastusalukset, joiden suurin pituus on alle 12 metriä ja jotka kalastavat tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla taikka pohjasiimoilla, pitkäsiimoilla, ajosiimoilla, käsisiimoilla ja vapavälineillä tai vastaavilla passiivisilla pyydyksillä alueilla, joilla veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten antaman virallisen merikartan mukaan alle 20 metriä;

(c)unionin kalastusalukset, jotka pyytävät pohjaharoilla simpukoita osa-alueella 22 alueilla, joilla veden syvyys on toimivaltaisten kansallisten viranomaisten antaman virallisen merikartan mukaan alle 20 metriä.

5.Edellä 2 kohdan b alakohdassa ja 4 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen unionin kalastusalusten päälliköiden on varmistettava, että toimivaltaisen jäsenvaltion valvontaviranomaiset voivat valvoa alusten kalastustoimintaa milloin tahansa.

8 artikla
Turskan virkistyskalastusta koskevat toimenpiteet osa-alueilla 22–26

Kielletään turskan virkistyskalastus osa-alueilla 22–26.

9 artikla
Lohen virkistyskalastusta koskevat toimenpiteet osa-alueilla 22–31

1.Kielletään lohen virkistyskalastus osa-alueilla 22–31. Kaikki sattumalta saaliiksi saadut lohiyksilöt on päästettävä heti takaisin mereen.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, lohen virkistyskalastus sallitaan seuraavin kumulatiivisin edellytyksin:

(a)yhtä virkistyskalastajaa kohti saadaan ottaa saaliiksi enintään yksi rasvaeväleikattu lohi päivässä;

(b)virkistyskalastajan on lopetettava lohen kalastus loppupäivän ajaksi sen jälkeen, kun hän on saanut saaliiksi ensimmäisen rasvaeväleikatun lohen;

(c)kaikkien kalalajien kaikki saaliiksi otetut yksilöt on purettava aluksesta kokonaisina.

3.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, lohen virkistyskalastus sallitaan 1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta osa-alueella 31 alueilla, jotka sijaitsevat enintään neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista.

4.Tämä artikla ei rajoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 ja 20 artiklan mukaisten tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista.

10 artikla
Meritaimen- ja lohikantojen säilyttämistoimenpiteet osa-alueilla 22–32

1.Unionin kalastusalukset eivät saa kalastaa meritaimenta yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista osa-alueilla 22–32. Yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista osa-alueella 32 harjoitettavassa lohen kalastuksessa meritaimenen sivusaaliiden osuus ei saa missään vaiheessa kalastuksen aikana tai purettaessa saalista aluksesta kunkin pyyntimatkan jälkeen ylittää kolmea prosenttia lohen ja meritaimenen kokonaissaaliista.

2.Kielletään meritaimenen ja lohen pitkäsiimakalastus yli neljän meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista osa-alueilla 22–31.

3.Tämä artikla ei rajoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 19 ja 20 artiklan mukaisten tiukempien kansallisten toimenpiteiden soveltamista.

11 artikla
Tietojen toimittaminen

Kun jäsenvaltiot lähettävät komissiolle kalakantojen pyydettyjen tai purettujen saaliiden määriin liittyviä tietoja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 ja 34 artiklan mukaisesti, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä esitettyjä kantojen koodeja.

III LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

12 artikla
Asetuksen (EU) 2023/194 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2023/194 seuraavasti:

(1)Korvataan liitteessä I A olevassa B osassa harmaaturskan (Trisopterus esmarkii) kalastusmahdollisuuksia ICES-alueella 3a, Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4 ja Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä ICES-alueella 2a koskeva taulukko seuraavasti:

”

”;

(2)[Täydennetään myöhemmin].

13 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2024.

Poiketen siitä, mitä toisessa kohdassa säädetään

(a)12 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 1 päivän marraskuuta 2023 ja 31 päivän lokakuuta 2024 välisenä aikana;

(b)[Täydennetään myöhemmin].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1139, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 kumoamisesta (EUVL L 191, 15.7.2016, s. 1).

(3)     http://www.ices.dk/advice/Pages/Latest-Advice.aspx

(4)    COM(2023)102 final, 21.2.2023.

(5)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1139, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 kumoamisesta (EUVL L 191, 15.7.2016, s. 1).

(8)     https://doi.org/10.17895/ices.pub.c.6398177

(9)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.21820497

(10)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.21820494

(11)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.21820596

(12)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.21820602

(13)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.21820521

(14)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.21907944

(15)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.23310368

(16)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.21820512

(17)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.21820533 ja https://doi.org/10.17895/ices.advice.21820539

(18)     https://doi.org/10.17895/ices.advice.21820581  

(19)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta ( EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1 ).

(20)    Neuvoston asetus (EY) N:o 847/96, annettu 6 päivänä toukokuuta 1996, TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta (EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3).

(21)    Neuvoston asetus (EU) 2023/194, annettu 30 päivänä tammikuuta 2023, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 sekä tällaisten kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta eräille syvänmeren kalakannoille vuosiksi 2023 ja 2024 (EUVL L 28, 31.1.2023, s. 1).

(22)    [Täydennetään myöhemmin, sillä ICESin lausunto julkaistaan 9. lokakuuta 2023].

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 218/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 70).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.8.2023

COM(2023) 492 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI

eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2024 ja asetuksen (EU) 2023/194 muuttamisesta tiettyjen muilla vesillä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien osalta

LIITE

UNIONIN KALASTUSALUKSIIN SOVELLETTAVAT TACIT ALUEILLA, JOILLA ON TACEJA, LAJEITTAIN JA ALUEITTAIN

Seuraavissa taulukoissa vahvistetaan TACit ja kiintiöt (tonneina elopainoa, jollei toisin mainita) kannoittain ja niihin toiminnallisesti liittyvät toimenpiteet.

Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia ICES-alueisiin.

Kalakannat mainitaan lajien tieteellisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Seuraavassa esitetään tämän asetuksen soveltamiseksi tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko: