EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.4.2023

COM(2023) 230 final

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

luvan antamisesta aloittaa neuvottelut digitaalista kauppaa koskevista säännöistä Korean tasavallan ja Singaporen kanssa

{SWD(2023) 85 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Talouden digitalisaatio muuttaa kansainvälisen kaupan laajuutta, soveltamisalaa ja vauhtia. Sen ansiosta yritykset voivat tavoittaa aiempaa suuremman määrän asiakkaita eri puolilla maailmaa ja myydä näille asiakkaille tavaroita ja palveluja, mikä parantaa huomattavasti kuluttajien valinnanvaraa. Se myös antaa yrityksille mahdollisuuden käyttää uusia ja innovatiivisia digitaalisia välineitä kasvun esteiden poistamiseksi. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) hyötyvät näistä mahdollisuuksista, ja ne voivat integroitua paremmin globaaleihin arvoketjuihin.

Sähköisesti tapahtuvan tavaroiden ja palvelujen kaupan, jäljempänä ’digitaalinen kauppa’, 1 merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti. Digitaalinen kauppa käsittää sekä sellaisten tavaroiden ja palvelujen fyysisen toimittamisen, joiden ostaminen on mahdollista digitaalisesti (kuten kirjan ostamisen internetalustan kautta), että tavaroiden ja palvelujen (kuten ohjelmistojen, sähköisten kirjojen tai tietovirtojen) digitaalisen toimituksen. Siihen sisältyvät sekä yritysten väliset liiketoimet että yritysten ja kuluttajien väliset liiketoimet. On arvioitu, että vuonna 2019 sähköisen kaupankäynnin arvo maailmanlaajuisesti oli 22 biljoonaa euroa. Tämä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018, mikä vastaa noin 30:tä prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta (BKT) 2 .

Nykyisissä kansainvälisen kaupan säännöissä ei aina oteta huomioon digitaalisen kaupan erityisluonnetta. Tämän vuoksi yritykset ovat epävarmoja siitä, mitkä säännöt vaikuttavat niiden toimintaan ja investointeihin kolmansissa maissa, ja asiakkaat epävarmoja siitä, mitä sääntöjä niiden liiketoimiin sovelletaan. Digitalouden sääntelyä varten annetaan yhä useampia kansallisia sääntöjä, jotka voivat luoda perusteettomia esteitä digitaaliselle kaupalle. Yritysten oikeusvarmuuden parantamiseksi ja digitaalisen kaupan helpottamiseksi maat eri puolilla maailmaa ovat pyrkineet laatimaan digitaalista kauppaa koskevia sääntöjä. Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenet aloittivat vuonna 2019 sähköistä kaupankäyntiä koskevat useammankeskiset neuvottelut 3 . Viime vuosina on myös laadittu yhä useampia digitaalista kauppaa koskevia alueellisia ja kahdenvälisiä sopimuksia 4 . EU ei ole tähän mennessä osallistunut kahdenvälisiin alakohtaisiin neuvotteluihin digitaalista kauppaa koskevista sopimuksista, mutta EU on tehnyt Yhdistyneen kuningaskunnan, Chilen ja Uuden-Seelannin kanssa vapaakauppasopimuksia 5 , joihin sisältyy digitaalista kauppaa koskevia kattavia sääntöjä.

Syyskuussa 2021 hyväksytyssä EU:n yhteistyöstrategiassa indopasifisella alueella komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ilmoittivat aikomuksestaan vahvistaa virallisesti digitaaliset kumppanuudet joidenkin EU:n keskeisten kumppaneiden kanssa kyseisellä alueella, erityisesti Singaporen ja Korean tasavallan kanssa. EU käynnisti digitaalisen kumppanuuden Korean tasavallan kanssa 28. marraskuuta 2022 ja Singaporen kanssa 1. helmikuuta 2023. Nämä kumppanuudet ovat tärkeitä kaupan näkökulmasta, ja yhtenä niiden keskeisenä tavoitteena ovat digitaalisen kaupan periaatteet. Digitaalisen kaupan periaatteet eivät ole luonteeltaan sitovia, mutta niillä on merkittävä poliittinen arvo, koska niissä kuvastuu yhteisymmärrys tärkeimmistä digitaalisen kaupan kysymyksistä. EU allekirjoitti digitaalisen kaupan periaatteet Korean tasavallan kanssa 30. marraskuuta 2022 ja Singaporen kanssa 31. tammikuuta 2023. Allekirjoitetut digitaalisen kaupan periaatteet ovat osoittaneet, että molemmat maat ovat lähentyneet EU:ta digitaaliseen kauppaan sovellettavassa lähestymistavassa.

EU:n sekä Korean tasavallan ja Singaporen kahdenväliset kauppasuhteet on jo vapautettu ja niitä on vahvistettu vapaakauppasopimuksilla, jotka tehtiin EU:n ja Korean tasavallan välillä vuonna 2011 ja EU:n ja Singaporen välillä vuonna 2019 6 . Vaikka kyse on kattavista vapaakauppasopimuksista, jotka sisältävät merkittäviä osapuolten välisen tavara- ja palvelukaupan sitoumuksia, ne eivät sisällä digitaalista kauppaa koskevia kattavia sääntöjä, koska EU ei ehdottanut tällaisia sääntöjä neuvottelukumppaneilleen näitä vapaakauppasopimuksia koskevien neuvottelujen aikana. EU on sittemmin kehittänyt edelleen digitaalista kauppaa koskevia sääntöjä, joita sovelletaan sen kahdenvälisiin suhteisiin useiden kauppakumppaneiden kanssa, muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan, Chilen ja Uuden-Seelannin kanssa.

EU ja Korean tasavalta sekä EU ja Singapore ovat keskeisiä kumppaneita indopasifisella alueella. Lisäksi EU:n ja Korean tasavallan välinen vuoden 2010 puitesopimus, jolla luodaan strateginen kumppanuus, tarjoaa perustan tehostetulle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle. 7 EU:n ja Korean tasavallan sekä EU:n ja Singaporen väliset taloussuhteet ovat laaja-alaiset ja dynaamiset. Singaporesta on EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksen ja investointisuojasopimuksen perusteella tullut EU:n suurin kauppa- ja investointikumppani Kaakkois-Aasiassa. Vuonna 2021 sillä oli maailman yhdenneksitoista suurin bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden, ja se sijoittautui maailman talousfoorumin (WEF) Global Competitiveness Report 2020 -raportissa 8 kuudenneksi tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja digitaalisten taitojen osalta. Vuonna 2020 EU:n ja Singaporen välisen tavara- ja palvelukaupan vuotuinen arvo oli yli 90 miljardia euroa. Singapore on yksi maailman avoimimmista talouksista, joissa digitalisaatio on edistynyttä. Myös Etelä-Korea on EU:n keskeinen kumppani indopasifisella alueella. Sen talous on kasvanut nopeasti 1960-luvulta lähtien, ja se oli vuonna 2021 maailman kymmenenneksi suurin BKT:llä mitattuna. Se oli ensimmäisellä sijalla WEF:n vuoden 2020 Global Competitiveness -raportissa tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja kymmenennellä sijalla digitaalitaitojen osalta. 9 Vuonna 2020 EU:n ja Korean tasavallan välisen tavara- ja palvelukaupan vuotuinen arvo oli yli 120 miljardia euroa. Digitaalista kauppaa koskevien sääntöjen neuvotteleminen Singaporen ja Korean tasavallan kanssa tarjoaa uusia suuria mahdollisuuksia EU:n yrityksille ja kuluttajille. Se helpottaa EU:n yritysten, erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten, toimintaa kyseisissä maissa ja vahvistaa EU:n kuluttajien luottamusta verkkoympäristöön.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Aloitteen pohjana on Euroopan unionista tehty sopimus (SEU), jonka mukaan EU:n tulisi kannustaa kaikkien maiden yhdentymistä maailmantalouteen, muun muassa poistamalla asteittain kansainvälisen kaupan esteitä.

Sen pohjana on myös syyskuussa 2021 hyväksytty indopasifisella alueella toteutettava EU:n yhteistyöstrategia, jossa todetaan alueen olevan digitaalitalouden eturintamassa ja ehdotetaan digitaalisten kumppanuuksien perustamista Korean tasavallan, Singaporen ja Japanin kanssa. 10  

Aloite on johdonmukainen suhteessa komission helmikuussa 2021 tekemään kauppapolitiikan uudelleentarkasteluun, jossa ilmoitetaan aikomuksesta tehostaa kahdenvälistä yhteistyötä ja tavoitella vahvempia puitteita kauppaan liittyviä digitaalisia kysymyksiä koskevalle yhteistyölle sekä syventää sääntelyä koskevaa vuoropuhelua samanmielisten kumppanien kanssa. 11  

Se on johdonmukainen suhteessa vapaakauppasopimuksiin, joilla jo vahvistettiin ja vapautettiin kahdenvälisiä kauppasuhteita Euroopan unionin ja Korean tasavallan sekä Euroopan unionin ja Singaporen välillä mutta jotka eivät sisällä digitaalista kauppaa koskevia kattavia sääntöjä.

Ehdotus on johdonmukainen suhteessa Korean tasavallan ja Singaporen kanssa käynnistettyihin digitaalisiin kumppanuuksiin ja digitaalisen kaupan periaatteisiin ja perustuu niihin. Tämä osoittaa, että EU:n ja näiden maiden lähestymistavat digitaaliseen kauppaan ovat hyvin lähellä toisiaan. Aloite ei rajoita EU:n ja näiden maiden välistä meneillään olevaa tai tulevaa yhteistyötä digitaalisten kumppanuuksien puitteissa.

Aloitteessa otetaan huomioon WTO:n jäsenten sähköistä kaupankäyntiä koskevissa neuvotteluissa tähän mennessä saavutettu edistys.

EU esittää vapaakauppaneuvotteluissaan järjestelmällisesti digitaalista kauppaa koskevia kunnianhimoisia sääntöjä. Ehdotetuissa neuvotteluohjeissa noudatetaan samaa lähestymistapaa kuin EU:n vapaakauppasopimusneuvotteluissa, viimeksi Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimuksessa, Chilen kanssa EU:n ja Chilen välisessä pitkälle menevässä puitesopimuksessa sekä Uuden-Seelannin kanssa EU:n ja Uuden-Seelannin välisessä vapaakauppasopimuksessa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Neuvotteluohjeissa ehdotetut säännöt perustuvat digitaalista kauppaa koskevaan EU:n sisämarkkinalainsäädäntöön ja ovat täysin sen mukaisia. Ehdotetuissa neuvotteluohjeissa vahvistetaan myös, että kaikkien EU:n hyväksymien sääntöjen tai sitoumusten olisi oltava EU:n oikeudellisen kehyksen mukaisia ja niissä olisi säilytettävä EU:n digitaalistrategian täytäntöönpanon edellyttämä poliittinen liikkumavara.

Ehdotetut neuvotteluohjeet ovat yhdenmukaisia Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission 15. joulukuuta 2022 allekirjoittaman, eurooppalaisista digitaalisista oikeuksista ja periaatteista annetun julistuksen 12 kanssa, jota EU pyrkii edistämään kansainvälisissä kauppasuhteissaan.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 3 kohdan mukaan komissio esittää suosituksia neuvostolle, joka tekee päätöksen, jolla annetaan lupa aloittaa neuvottelut ja jossa nimetään unionin neuvottelija. SEUT-sopimuksen 218 artiklan 4 kohdan mukaan neuvosto voi antaa neuvottelijalle ohjeita ja nimetä erityiskomitean, jota on kuultava neuvottelujen aikana.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) 

SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta EU:n yksinomaisen toimivallan piiriin kuuluvilla aloilla. Yhteinen kauppapolitiikka kuuluu SEUT-sopimuksen 3 artiklan nojalla unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

•Suhteellisuusperiaate

Aloitteessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

•Toimintatavan valinta

Komission suositus neuvoston päätökseksi luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen perustuu SEUT-sopimuksen 218 artiklan 3 kohtaan. Sen mukaan komissio antaa suosituksia neuvostolle, joka tekee päätöksen luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta.

•Sidosryhmien kuuleminen

Sidosryhmiä on kuultu Korean tasavaltaan ja Singaporeen liittyvän digitaalisen kaupan osalta digitaalisten kumppanuuksien ja digitaalisen kaupan periaatteiden valmistelun ja niistä käytävien neuvottelujen yhteydessä.

Tätä aloitetta koskeva julkinen lisäkuuleminen ei ole ollut tarpeen, koska ehdotettujen neuvottelujen keskeiset periaatteet sisältyvät jo digitaalisen kaupan periaatteisiin Korean tasavallan ja Singaporen kanssa ja niissä toistetaan säännöt, jotka EU on jo sisällyttänyt Yhdistyneen kuningaskunnan, Chilen ja Uuden-Seelannin kanssa tekemiinsä vapaakauppasopimuksiin ja joihin se pyrkii myös WTO:ssa käytävissä sähköistä kaupankäyntiä koskevissa neuvotteluissa. Neuvottelujen aikana mahdollisesti esiin nousevia muita olennaisia seikkoja ei tiedetä etukäteen.

Komissio kuulee säännöllisesti sidosryhmiä muun muassa kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun yhteydessä. 13

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointia ei ole tehty, koska aloitteen taloudellisia vaikutuksia on erityisen vaikea mitata nykytilanteeseen verrattuna, koska suunnitellut digitaalista kaupankäyntiä koskevat säännöt helpottavat kahdenvälisiä kauppasuhteita, jotka on jo vapautettu ja joita on jo vahvistettu voimassa olevilla vapaakauppasopimuksilla Korean tasavallan ja Singaporen kanssa. Tällaisiin vapaakauppasopimuksiin sisältyy jo kattavia määräyksiä sekä tavara- että palvelukaupan markkinoille pääsystä, ja näin ollen aloite vaikuttaa ensisijaisesti siihen, että digitaalista kauppaa harjoittavien toimijoiden oikeusvarmuus lisääntyy vapautetuilla aloilla. Lisäksi EU:lla on vain vähän valinnanvaraa, koska neuvotteluja varten ehdotetut säännöt ovat hyvin samankaltaisia kuin ne, jotka jo sisältyvät EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan, EU:n ja Chilen sekä EU:n ja Uuden-Seelannin välisiin vapaakauppasopimuksiin, sekä ne, joihin EU pyrkii monenvälisissä digitaalista kauppaa koskevissa neuvotteluissa WTO:ssa. Muita merkittäviä lisäehdotuksia, joita muut osapuolet mahdollisesti esittävät, ei voida tunnistaa ja arvioida etukäteen. Aloitteeseen liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa kuvataan olosuhteet, joissa neuvotteluja käydään, ja tuodaan esiin sähköisen kaupan kasvava merkitys ja eri puolilla maailmaa toteutettuja toimia kansainvälisten sääntöjen kehittämiseksi tällä alalla. Siinä esitellään myös lähestymistapoja, jotka poikkeavat Euroopan unionin, Korean tasavallan ja Singaporen hyväksymistä digitaalista kauppaa koskevista säännöistä.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ei sovelleta.

•Perusoikeudet

Aloite on täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen henkilötietojen suojaa koskevan 8 artiklan mukainen.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Aloitteella ei ole vaikutusta talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Säännösten tarkoituksena on suosittaa, että neuvosto hyväksyy päätöksen, jolla annetaan lupa neuvottelujen aloittamiseen ja nimetään unionin neuvottelija. Neuvosto voi antaa neuvottelijalle ohjeita.

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

luvan antamisesta aloittaa neuvottelut digitaalista kauppaa koskevista säännöistä Korean tasavallan ja Singaporen kanssa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 218 artiklan 3 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Euroopan unionin ja Korean tasavallan sekä Euroopan unionin ja Singaporen väliset taloussuhteet ovat laaja-alaiset ja dynaamiset. Korean tasavalta ja Singapore ovat Euroopan unionin läheisiä strategisia kumppaneita indopasifisella alueella ja Euroopan unionin merkittäviä kauppakumppaneita Aasiassa. Euroopan unionilla on ollut vapaakauppasopimus Korean tasavallan kanssa vuodesta 2011 ja Singaporen kanssa vuodesta 2019. Näissä vapaakauppasopimuksissa määrätään osapuolten välistä tavara- ja palvelukauppaa koskevista merkittävistä sitoumuksista, mutta ne eivät sisällä digitaalista kauppaa koskevia kattavia sääntöjä.

(2)Syyskuussa 2021 hyväksytyn indopasifista aluetta koskevan Euroopan unionin strategian mukaisesti Euroopan unioni on pyrkinyt tiiviimpään yhteistyöhön Korean tasavallan ja Singaporen kanssa digitaalisen kaupan alalla. Euroopan unionin ja Korean tasavallan digitaalinen kumppanuus tuli voimaan 28 päivänä marraskuuta 2022, ja ne sopivat tässä yhteydessä ei-sitovista digitaalisen kaupan periaatteista 30 päivänä marraskuuta 2022. Euroopan unionin ja Singaporen digitaalinen kumppanuus tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 2023, ja ne sopivat tässä yhteydessä ei-sitovista digitaalisen kaupan periaatteista 31 päivänä tammikuuta 2023.

(3)Korean tasavallan ja Singaporen kanssa sovitut digitaalisen kaupan periaatteet ovat erittäin lähellä Euroopan unionin digitaaliseen kauppaan soveltamaa lähestymistapaa.

(4)Euroopan unioni on sopinut digitaalisen kaupan säännöistä useissa kahdenvälisissä vapaakauppasopimusneuvotteluissa kolmansien maiden kanssa. Euroopan unioni osallistuu myös useisiin neuvotteluihin, joissa kehitetään parhaillaan digitaalista kauppaa koskevia sääntöjä, kuten sähköistä kaupankäyntiä koskeviin neuvotteluihin WTO:ssa. Sen vuoksi on aiheellista valtuuttaa komissio aloittamaan neuvottelut sitovista digitaalista kauppaa koskevista säännöistä, jotka ovat johdonmukaisia näiden sopimusten kanssa ja joilla on samat tavoitteet, jotka Euroopan unioni aikoo saavuttaa meneillään olevissa neuvotteluissa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtuutetaan komissio neuvottelemaan unionin puolesta digitaalista kauppaa koskevista säännöistä Korean tasavallan ja Singaporen kanssa.

2 artikla

Komissiolle osoitetut neuvotteluohjeet digitaalista kauppaa koskevista säännöistä käytäviä neuvotteluja varten Korean tasavallan ja Singaporen kanssa esitetään päätöksen lisäyksessä.

3 artikla

Neuvottelut käydään [neuvosto lisää erityiskomitean nimen] kuullen.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

(1)    Käytetään usein synonyymina ”sähköisen kaupankäynnin” kanssa.

(2)    YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD), Estimates of global e-commerce 2019 and preliminary assessment of Covid-19 Impact on online retail 2020, toukokuu 2021, www.unctag.org – 26,7 biljoonaa dollaria, laskettuna vuoden 2019 keskimääräisellä dollarin ja euron vaihtokurssilla 1,2093.

(3)    Joint Statement on electronic commerce of 25 January 2019, WT/L/1056 . 

(4)    Singapore, Chile ja Uusi-Seelanti allekirjoittivat kesäkuussa 2020 digitaalitaloutta koskevan kumppanuussopimuksen (DEPA) Chilen ja Uuden-Seelannin kanssa. Korea esitti pyynnön DEPA-sopimukseen liittymisestä syyskuussa 2021, Kiina lokakuussa 2021 ja Kanada toukokuussa 2022. Ks. myös esimerkiksi Singaporen ja Australian välinen digitaalitaloutta koskeva sopimus (voimaan joulukuussa 2020), Singaporen ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen digitaalitaloutta koskeva sopimus (voimaan kesäkuussa 2022) ja Singaporen ja Korean välinen digitaalikumppanuussopimus (allekirjoitettu 21. marraskuuta 2022).

(5)    Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välinen kauppa- ja yhteistyösopimus (EUVL L 149, 30.4.2021, s. 10); Euroopan komissio, EU:n ja Chilen sopimus: sopimusteksti, https://policy.trade.ec.europa.eu ; Euroopan komissio, EU:n ja Uuden-Seelannin sopimus: sopimusteksti, https://policy.trade.ec.europa.eu/

(6)    Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välinen vapaakauppasopimus (EUVL L 127, 14.5.2011, s. 1) ja Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välinen vapaakauppasopimus (EUVL L 294, 14.11.2019, s. 3).

(7)    Puitesopimus Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välillä (EUVL L 20, 13.1.2013, s. 2).

(8)    Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report, 2020, www.weforum.org  

(9)    Ks. edellinen alaviite.

(10)    JOIN(2021) 24 final, 16.9.2021.

(11)    COM(2021) 66 final, 18.2.2021.

(12)    Eurooppalainen julistus digitaalisen vuosikymmenen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista 2023/C 23/01 (EUVL C 23, 23.1.2023, s. 1).

(13)    Euroopan komissio, EU trade meetings with Civil Society, http://trade.ec.europa.eu/  

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.4.2023

COM(2023) 230 final

LIITE

asiakirjaan

suositus neuvoston päätökseksi

luvan antamisesta aloittaa neuvottelut digitaalista kauppaa koskevista säännöistä Korean tasavallan ja Singaporen kanssa

{SWD(2023) 85 final}

LISÄYS

OHJEET DIGITAALISTA KAUPPAA KOSKEVIEN SÄÄNTÖJEN NEUVOTTELEMISEKSI KOREAN TASAVALLAN JA SINGAPOREN KANSSA

1.SÄÄNNÖSTEN LUONNE JA SOVELTAMISALA

(1)Neuvottelujen tavoitteena on vahvistaa sähköisesti tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen kauppaa, jäljempänä ’digitaalinen kauppa’, koskevat säännöt Korean tasavallan ja EU:n sekä Singaporen ja EU:n välillä. Tällaisten sääntöjen olisi helpotettava kahdenvälisiä kauppasuhteita Euroopan unionin ja Korean tasavallan sekä Euroopan unionin ja Singaporen välillä. Näitä suhteita on jo vahvistettu ja ne on vapautettu EU:n ja molempien maiden välillä tehdyillä vapaakauppasopimuksilla. Sääntöjen olisi oltava näissä vapaakauppasopimuksissa vahvistettujen sääntöjen mukaisia, ja niiden olisi perustuttava digitaalista kauppaa koskevien kysymysten pitkälle menevään lähentymiseen, joka näkyy EU:n ja Korean tasavallan välillä marraskuussa 2022 ja EU:n ja Singaporen välillä tammikuussa 2023 allekirjoitetuissa digitaalisen kaupan periaatteissa. Nämä periaatteet ovat keskeisiä tavoitteita EU:n molempien maiden kanssa solmimissa digitaalisissa kumppanuuksissa.

(2)Neuvottelujen tavoitteena on tehostaa kahdenvälistä digitaalista kauppaa ja helpottaa yritysten, myös mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten, toimintaa erityisesti vahvistamalla kuluttajien luottamusta verkkoympäristöön ja luomalla uusia mahdollisuuksia edistää osallistavaa kasvua ja kehitystä.

(3)Neuvottelujen tavoitteena on myös tukea avoimia digitaalisia markkinoita, jotka ovat kilpailukykyiset, läpinäkyvät ja oikeudenmukaiset ja joilla ei ole perusteettomia kansainvälisen kaupan ja investointien esteitä.

(4)Sääntöjen olisi perustuttava Maailman kauppajärjestön (WTO) nykyisiin sääntöihin ja velvoitteisiin. Niissä olisi otettava huomioon viimeaikaiset ja käynnissä olevat kahden- ja monenväliset kauppa- ja investointineuvottelut, ja niiden olisi mahdollisuuksien mukaan perustuttava niihin.

(5)Neuvotteluissa unioni edistää oikeuksia ja periaatteita, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission 15. joulukuuta 2022 antamassa digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevassa eurooppalaisessa julistuksessa digitaalista vuosikymmentä varten.

2.SÄÄNTÖJEN JA SITOUMUSTEN EHDOTETTU SISÄLTÖ

(1)Neuvotteluissa olisi kehitettävä digitaalisen kaupan näkökohtia koskevia sääntöjä. Säännöillä olisi pyrittävä parantamaan digitaalisen kaupan edellytyksiä EU:n yritysten ja kuluttajien eduksi sekä lisäämään mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista globaaleihin arvoketjuihin.

(2)Neuvottelut olisi käytävä avoimella tavalla. Niissä voidaan siten käsitellä mitä tahansa digitaalisen kaupan näkökohtaa, josta neuvottelujen osapuolet ovat sopineet.

(3)Kun otetaan huomioon digitaalisen kaupan monialaisuus, neuvotteluissa voidaan käsitellä mm. seuraavia seikkoja:

(a)sähköisten maksutapahtumien (esim. sähköiset allekirjoitukset, sähköinen todentaminen) helpottaminen;

(b)sähköisistä siirroista ja siirretystä sisällöstä kannettavat tullit;

(c)kuluttajien luottamus (esim. kuluttajansuoja verkossa, ei-toivottu sähköinen viestintä);

(d)datan turvallinen rajatylittävä liikkuvuus, datan säilytyspaikkaa koskevat vaatimukset ja henkilötietojen suoja;

(e)yritysten luottamus (esim. lähdekoodin suojaaminen, pakollinen teknologian siirto);

(f)sähköisen kaupankäynnin parempi saatavuus (esim. pääsy internetiin, verkkosisällön ja julkisen sektorin tuottaman datan saatavuus tai verkossa toimivien välittäjien vastuu ja niiden saavutettavuus);

(g)sähköisen kaupankäynnin kannalta merkitykselliset kaupan helpottamista koskevat toimenpiteet (esim. paperiton kauppa, sähköinen laskutus) ottaen asianmukaisesti huomioon kaupan helpottamisesta tehty WTO-sopimus;

(h)sähköiseen kaupankäyntiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksia, myös liikesalaisuuksia, koskevat näkökohdat;

(i)avoimuus; ja

(j)yhteistyö (esim. neuvotteluosapuolten ja kuluttajansuojaviranomaisten välillä).

(4)Kaikkien Euroopan unionin hyväksymien sääntöjen tai sitoumusten olisi oltava EU:n oikeudellisen kehyksen mukaisia, ja niissä olisi säilytettävä EU:n data- ja digitaalipolitiikan täytäntöönpanon ja kehittämisen edellyttämä sääntelyautonomia.

(5)Euroopan unioni ei etenkään hyväksy sellaisia sääntöjä tai sitoumuksia, jotka voisivat vaikuttaa sen kyberturvallisuutta koskevaan oikeudelliseen kehykseen ja varsinkin yhteiseen korkeatasoiseen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuteen Euroopan unionissa.

(6)Kun otetaan huomioon kaupan lisääntyvä digitalisoituminen ja tietovirtojen kansainvälisten siirtojen merkitys rajat ylittävälle kaupalle ja investoinneille, Euroopan unionin näissä neuvotteluissa omaksuman lähestymistavan on oltava johdonmukainen päätökseen saatetuissa kahden- ja monenvälisissä kauppa- ja investointisopimuksissa ja tapauksen mukaan niitä koskevissa viimeaikaisissa ja käynnissä olevissa neuvotteluissa noudatetun lähestymistavan kanssa. Neuvotteluissa olisi erityisesti sovittava rajatylittäviin tietovirtoihin sovellettavista säännöistä, joilla puututaan perusteettomiin datan säilytyspaikkaa koskeviin vaatimuksiin, neuvottelematta EU:n henkilötietojen suojaa koskevista säännöistä tai vaikuttamatta niihin, ja näiden sääntöjen olisi oltava erityisesti henkilötietojen ja muiden kuin henkilötietojen suojaa koskevan EU:n oikeudellisen kehyksen mukaisia.

(7)Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on voitava säilyttää valmiutensa määritellä ja toteuttaa kulttuuri- ja audiovisuaalipolitiikkaa kulttuurisen monimuotoisuutensa säilyttämiseksi ja kehittää näitä valmiuksia edelleen. Euroopan unioni ei hyväksy audiovisuaalisia palveluja koskevia sääntöjä tai sitoumuksia. Euroopan unioni ei anna sitoumuksia julkista valtaa käytettäessä suoritettavista palveluista tai toteutettavista toimista.

(8)Euroopan unioni ei myöskään hyväksy sellaisia sääntöjä tai sitoumuksia, jotka voisivat vaikuttaa sen teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevaan oikeudelliseen kehykseen.

(9)Sääntöjen ja sitoumusten ei tulisi estää Euroopan unionia, sen jäsenvaltioita eikä niiden keskus-, alue- ja paikallisviranomaisia sääntelemästä taloudellista toimintaa yleisen edun nimissä, jotta saavutettaisiin oikeutettuja julkisen politiikan tavoitteita, kuten kansanterveyden, sosiaalipalvelujen, julkisen koulutuksen, turvallisuuden, ympäristön, julkisen moraalin, sosiaalisen suojelun ja kuluttajansuojan suojelu ja edistäminen sekä unionin rahoitusjärjestelmän eheyden ja vakauden, yksityisyyden ja henkilötietojen suojan sekä kulttuurisen monimuotoisuuden suojelun varmistaminen. Julkisten palvelujen olisi pysyttävä korkeatasoisina Euroopan unionissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti yleishyödyllisiä palveluja koskevan pöytäkirjan N:o 26 mukaisesti. Tältä osin olisi otettava huomioon Euroopan unionin tämän alan varaumat, mukaan lukien GATS-sopimuksessa määrätyt varaumat.