EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.10.2023

COM(2023) 669 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan tuulivoimaa koskeva toimintasuunnitelma

1.JOHDANTO

Tuulivoima on uusiutuvaa, sitä on saatavilla runsaasti EU:ssa ja se on turvallista. Se on keskeisessä asemassa, kun pyritään saavuttamaan EU:n hiilestä irtautumista koskevat tavoitteet ja tuottamaan puhdasta, kohtuuhintaista ja varmaa sähköä kotitalouksille, teollisuudelle ja yhä suuremmassa määrin myös liikennealalle. Tuulivoiman tuotannon ja siihen liittyvän valmistusteollisuuden laajentuminen kaikkialla EU:ssa luo laadukkaita työpaikkoja ja parantaa energiavarmuuttamme.

Tuulivoiman käyttöönottoa EU:ssa ja koko maailmassa koskevat ennusteet ovat valoisat. EU:n tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus vähintään 42,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää, että asennettu kapasiteetti kasvaa 204 gigawatista vuonna 2022 yli 500 gigawattiin vuonna 2030 1 . Maailmanlaajuisesti tuulivoimakapasiteetin vuotuisten lisäysten pitäisi olla vähintään 329 gigawattia vuodessa vuoteen 2030 saakka, jotta nollanettopäästöt voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Tämä lisäys on yli nelinkertainen nykyiseen käyttöönottotasoon (75 GW) verrattuna 2 .

Euroopan tuulivoimateollisuudella on kuitenkin ollut viime aikoina vaikeuksia liiketoiminnassaan. Kaikki suurimmat tuuliturbiinien valmistajat ilmoittivat merkittävistä tappioista vuonna 2022 3 . Ja kun vuonna 2022 toteutettiin 16 gigawatin edestä uusia tuulivoimahankkeita 4 , emme ole lähelläkään sitä 37 gigawatin vuotuista lisäystä, joka tarvittaisiin EU:n vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseen kustannustehokkaalla tavalla.

Tilanne vaatii välittömiä toimia. EU ei voi kaksinkertaistaa tuulivoiman käyttöönottotahtia ilman tervettä, kestävää ja kilpailukykyistä tuulivoiman toimitusketjua. Tuulivoimateollisuus ei voi toimia terveesti ilman selkeää ja varmaa hankejatkumoa, joka houkuttelee tarvittavaa rahoitusta ja mahdollistaa tasapuolisen kilpailun maailmanmarkkinoilla.

Lisäksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyksen aiheuttama energiakriisi on korostanut riskejä, jotka johtuvat liiallisesta riippuvuudesta määräävässä asemassa olevasta ulkomaisesta fossiilisten polttoaineiden toimittajasta, ja osoittanut tuulienergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden merkityksen energiajärjestelmän vakaudelle ja turvallisuudelle. Nopeassa vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä puhtaat teknologiat ovat keskeisessä asemassa Euroopan avoimen strategisen riippumattomuuden kannalta. Tätä taustaa vasten puheenjohtaja von der Leyen totesi unionin tilasta 13. syyskuuta 2023 pitämässään puheessa, että EU:n tuulivoimateollisuudella on edessään ainutlaatuinen yhdistelmä haasteita, ja ilmoitti Euroopan tuulivoimapaketista. Toimintasuunnitelman tavoitteena on tukea EU:n tuulivoima-alan yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä sen varmistamiseksi, että EU:n tuulivoimateollisuus voi jatkossakin olla keskeisessä asemassa vihreässä siirtymässä.

Toimintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, jotka olisi toteutettava kiireellisesti tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelmalla tuetaan välillisesti myös muita puhtaan energian aloja, kuten aurinkoenergiateollisuutta, koska useat ehdotetuista toimista ovat merkityksellisiä kaikkien uusiutuvien energialähteiden kannalta. Se koostuu kuudesta Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja teollisuuden yhteisen toiminnan pääpilarista: i) käyttöönoton nopeuttaminen parantamalla ennustettavuutta ja nopeuttamalla lupien myöntämistä; ii) paremmin suunnitellut huutokaupat; iii) rahoituksen saanti; iv) oikeudenmukaisen ja kilpailullisen kansainvälisen toimintaympäristön luominen; v) osaaminen; ja vi) teollisuuden osallistuminen ja jäsenvaltioiden sitoumukset.

2.TUULIVOIMATEOLLISUUDEN TILA EUROOPASSA

Tuulivoima, sekä maalla (92 prosenttia asennetusta tuulivoimakapasiteetista) että merellä, on jo nyt keskeinen pilari sähköjärjestelmässämme. Vuonna 2022 sen osuus EU:ssa kulutetusta sähköstä oli keskimäärin 16 prosenttia, ja se nousee useina päivinä yli 30 prosenttiin 5 . Euroopassa kehitetyistä ja laajaan käyttöön otetuista tuulivoimateknologioista on tullut viimeisten kymmenen vuoden aikana huomattavasti halvempia innovoinnin ja mittakaavaetujen ansiosta 6 . Tuulienergia on monissa osissa Eurooppaa halvin sähkönlähde 7 .

Tähän saakka EU:ssa käyttöön otetut tuulivoimalat on hankittu pääasiassa kotimaisilta tuulivoimavalmistajilta. Suurimpien eurooppalaisten valmistajien osuus EU:n tuulivoimamarkkinoista on ollut 85 prosenttia (merituulivoiman alalla 94 prosenttia) 8 . Turbiineja ja niiden komponentteja (lavat, konehuoneet ja tornit, vaihteistot, perustukset, sähköasemat, generaattorit jne.) valmistetaan kaikkialla EU:ssa. Tuulivoimateollisuus on siten tärkeä työllistäjä: arvioiden mukaan koko tuulivoima-ala tarjoaa EU:ssa 240 000–300 000 suoraa ja välillistä työpaikkaa, joista noin 45 000 (28 prosenttia suorista työpaikoista) turbiinien ja komponenttien valmistuksessa 9 .

Eurooppalaisilla yrityksillä on merkittävä osuus kasvavista maailmanlaajuisista tuulivoimalaitemarkkinoista. Osuus kuitenkin laski vuoden 2020 42 prosentista 35 prosenttiin vuonna 2022 10 . Tämä johtuu suurelta osin tuulienergian nopeasta käyttöönotosta Kiinassa, joka tukeutuu pääasiassa omaan kasvavaan kotimaiseen valmistusteollisuuteensa. Maailman kymmenestä suurimmasta tuuliturbiinien valmistajasta (jotka kattavat yli 80 prosenttia tuuliturbiinien maailmanlaajuisesta kysynnästä) neljän päätoimipaikka on EU:ssa ja neljän Kiinassa.

Eurooppalaiset tuulivoimahankkeiden toteuttajat ja kehittäjät toimivat myös maailmanlaajuisesti, ja toisin kuin tuulivoimalaitteiden valmistajat, ne saivat merkittäviä voittoja vuonna 2022 ja aiempina vuosina. EU:n valmistajien ongelmat haittaavat kuitenkin yhä enemmän EU:n tuulivoimaoperaattoreiden toimintaa ja voivat johtaa esimerkiksi hankkeiden viivästymiseen tai peruuttamiseen. Lisäksi kaikki EU:n valmistajat kohtaavat yhä enemmän esteitä pääsyssä ulkomaisille markkinoille.

Tuulivoimateollisuudella on myös vaikeuksia hankkia raaka-aineita, kuten kuparia, harvinaisia maametalleja, terästä, nikkeliä, lasikuitua tai piitä. Eurooppa on riippuvainen kolmansista maista näiden raaka-aineiden saannissa. Niiden kysyntä kasvaa alan maailmanlaajuisen kehityksen myötä ja hinnat vaihtelevat.

3.EU:N TUULIVOIMATEOLLISUUDEN VAIKEUKSIEN TÄRKEIMMÄT TAUSTATEKIJÄT

Aiemmasta myönteisestä kehityksestä huolimatta Euroopan tuulivoimateollisuudella on tällä hetkellä suuria ongelmia. EU:n tuulivoimalaitteiden valmistajien vaikeuksien taustalla olevat tekijät voidaan jakaa viiteen pääluokkaan.

Ensinnäkin tuotantokapasiteetti on vajaassa käytössä, koska tuuliturbiinien kysyntä on EU:ssa riittämätöntä ja epävarmaa. Valmistajilla ei ole tällä hetkellä riittävää yleiskuvaa tuulivoiman suunnitellusta käyttöönotosta jäsenvaltioissa, mikä vaikeuttaa tuotannon ja investointien suunnittelua. Lisäksi tuuliturbiinien osien ja komponenttien kuljettaminen edellyttää erityisiä lupia, jotka vaihtelevat jäsenvaltioittain. Tämä viivästyttää niiden kuljettamista valmistuspaikasta suunniteltuihin tuulipuistoihin.

Vajaakäyttö johtuu myös suurelta osin uusiutuvan energian hankkeiden hitaista ja monimutkaisista lupamenettelyistä. Toimiala arvioi, että koko EU:ssa lupamenettelyjen kohteena on 80 gigawattia tuulivoimakapasiteettia, mikä on viisi kertaa enemmän kuin viime vuonna käyttöönotetun tuulivoiman kokonaismäärä. Suuri osa tästä kapasiteetista on ollut lupamenettelyssä jo vuosia hitaiden ja tehottomien menettelyjen vuoksi.

Toiseksi raaka-aineiden puutteellinen saatavuus, nopea inflaatio ja korkeat perushyödykkeiden hinnat 11 yhdistettynä tuulivoimalaitteiden valmistajien vähäiseen suojautumiseen tuotantopanosten hintojen heilahtelulta ovat heikentäneet valmistajien taloudellista asemaa. Tilannetta pahensivat korkojen nousu ja vaikeudet rahoituksen saannissa.

Kolmanneksi uusiutuvan energian kehittämistä koskevien kansallisten tarjouskilpailujen suunnittelussa ei useinkaan palkita eurooppalaisten tuotteiden korkeita ympäristö- ja sosiaalinormeja eikä oteta huomioon toimitusketjun häiriönsietokyvyn tarvetta, koska tarjouskilpailut perustuvat yksinomaan tai enimmäkseen hintakriteereihin. Tämä koskee useimpia huutokauppoja, joskin jotkin jäsenvaltiot, kuten Alankomaat tai Ranska, ovat alkaneet ottaa käyttöön myös muita kuin hintakriteerejä. Jotkin merituulivoimaa koskevat tarjouskilpailut, kuten ns. rajaamattomien negatiivisten tarjousten perusteella järjestetyt tarjouskilpailut, johtavat siihen, että operaattorit tekevät erittäin korkeita tarjouksia. Tämä yhdistettynä tapauksiin, joissa hankkeiden toteuttamatta jättämisestä ei ole määrätty riittäviä seuraamuksia, lisäävät hankkeiden täysimittaiseen ja oikea-aikaiseen toteutukseen liittyvää riskiä. Lisäksi huutokauppojen suunnittelu vaihtelee suuresti eri puolilla EU:ta. Kaiken kaikkiaan tämä hankaloittaa valmistajien investointisuunnittelua, vaikuttaa tuotantolinjojen vakauteen ja vähentää mittakaavaetujen hyötyjä 12 .

Neljänneksi kansainvälisten kilpailijoiden aiheuttama paine EU:n tuulivoimateollisuudelle on kasvanut. Esimerkiksi EU:n kauppatase Kiinan kanssa tuulivoima-alalla on ollut negatiivinen: vuonna 2022 alijäämä oli ennätyksellisen suuri 462 miljoonaa euroa 13 . Kiina on tärkeä raaka-aineiden ja komponenttien toimittaja EU:n ja muun maailman valmistajille, mutta siitä on tulossa myös vakava kilpailija kolmansien maiden markkinoilla, jotka ovat tärkeitä eurooppalaisille yrityksille. Kiinalaisten yritysten läsnäolo ulkomailla on kasvanut tasaisesti, koska niiden hinnat ovat keskimäärin 20 prosenttia alhaisemmat kuin niiden eurooppalaisilla ja yhdysvaltalaisilla kilpailijoilla 14 , mikä toimialan mukaan toisinaan perustuu houkutteleviin maksunlykkäyksiin. Kilpailu synnyttää innovointia ja tuoteparannuksia, mutta epätasapuoliset toimintaedellytykset voivat vaikuttaa kielteisesti EU:n tuulivoimalaitteiden valmistajiin ja jopa heikentää niiden kilpailukykyä EU:n markkinoilla.

Kiinalaiset valmistajat ovat myös hyötyneet vertikaalisesti integroituneista liiketoimintamalleista, joissa toimitusketjut ovat lyhyempiä, koska Kiinalla on määräävä asema teräksen tuotannossa ja raaka-aineissa, sekä mahdollisesti erittäin houkuttelevista rahoitusehdoista. Kaikki tämä heikentää vakavasti EU:n yritysten mahdollisuuksia kilpailla tasapuolisin toimintaedellytyksin.

Viidenneksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuus tuulivoimateollisuudessa voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti Euroopan tuotantokapasiteettia voidaan lisätä 15 . Erityisesti merituulivoiman alalla on vaikea löytää ammattitaitoisia alusten, nostureiden tai raskaiden nostolaitteiden käyttäjiä. Ala tarvitsee lisää työntekijöitä, kuten insinöörejä ja ammattilaisia.

Arvioiden mukaan eurooppalainen valmistusteollisuus voi kattaa suurimman osan tuuliturbiinien nykyisestä kysynnästä EU:ssa 16 . Eurooppalaisten tuulivoimalaitteiden valmistajien olisi kuitenkin nopeasti lisättävä kapasiteettiaan, jotta ne voisivat säilyttää kilpailukykynsä markkinoilla, jotka kasvavat EU:n maa- ja merituulivoimaa koskevien tavoitteiden ajamina. Jos näin ei tapahdu, toimitusten pullonkaulat voivat pian johtaa joko käyttöönoton hidastumiseen tai tuonnin lisääntymiseen vajeen korjaamiseksi.

4.KOMISSION TÄHÄN MENNESSÄ TOTEUTTAMAT TOIMET

Komissio on jo esittänyt aloitteita, joilla puututaan eräisiin EU:n tuulivoimateollisuuden keskeisiin ongelmiin.

Tarkistetussa uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä 17 asetetaan sitova vähimmäistavoite, jonka mukaan uusiutuvien energialähteiden osuuden on oltava 42,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja pyrkimyksenä on saavuttaa 45 prosentin taso. Siinä hahmotellaan tietä uusiutuvan energian käyttöönoton pikaiselle nopeuttamiselle ottaen samalla huomioon muut toimintapoliittiset näkökohdat, kuten alueiden moninaiskäyttö. Tämä edellyttää uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden massiivista laajentamista, mikä lisää muun muassa tuulivoimalaitteistojen kysyntää.

Uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi lyhyellä aikavälillä komissio esitti asetuksen lupamenettelyjä koskevista hätätoimenpiteistä 18 , joilla yksinkertaistetaan ja lyhennetään uusiutuvaan energiaan liittyviä lupamenettelyjä, myös laitosten päivittämisen ja verkkojen osalta. Asetus on ollut voimassa vuoden 2022 lopusta, ja sen voimassaolon on määrä päättyä vuoden 2024 puolivälissä. Komissio on myös pyrkinyt yksinkertaistamaan ja virtaviivaistamaan tuuliturbiinien komponenttien kuljetusta koskevia lupamenettelyjä, sillä kuljetukset vaativat tällä hetkellä useita teiden käyttölupia jopa saman jäsenvaltion sisällä 19 .

Lupamenettelyjä koskeva asetus on pantu vaihtelevasti täytäntöön eri jäsenvaltioissa, mutta se on jo tuottanut ensimmäisiä tuloksia. Asetuksen voimaantulon jälkeen esimerkiksi Saksassa myönnettiin ennätyksellinen määrä uusia lupia vuonna 2023 ja laitosten päivittämisaste nousi 34 prosenttiin, mikä on korkein yhdeksään vuoteen. Kun tarkistettu uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi pannaan täytäntöön, se yksinkertaistaa ja lyhentää lupamenettelyjä kattavammalla ja rakenteellisemmalla tavalla. Lähes kaikki jäsenvaltiot täydentävät tätä lainsäädäntöuudistusta lupamenettelyjä koskevilla uudistuksilla, jotka sisältyvät niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, myös näiden suunnitelmien äskettäin hyväksyttyihin REPowerEU-lukuihin. Teknisen tuen välinettä koskevassa asetuksessa 20 säädetään, että jäsenvaltiot voivat saada teknistä asiantuntemusta tuulivoiman lupamenettelyjen nopeuttamiseksi joko erillisten tai useiden maiden yhteisten hankkeiden kautta. Kuusi jäsenvaltiota on jo hyödyntänyt tätä tukivälinettä nopeuttaakseen lupamenettelyjä. Myös Euroopan laajuisia energiaverkkoja (TEN-E) koskevan asetuksen 21 hyväksytty tarkistus sisältää säännöksiä, joilla yksinkertaistetaan rajat ylittäviä infrastruktuurihankkeita, kuten offshore-hybridiyhdysjohtoja, koskevia lupamenettelyjä. TEN-E-kehys auttaa myös keskeisten rajat ylittävien sähköinfrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa tai käynnistämisessä Verkkojen Eurooppa -välineestä saatavalla rahoitustuella.

Sähkömarkkinoiden rakenteen uudistamista koskevalla ehdotuksella 22 pyritään tarjoamaan vakaita investointisignaaleja uusiutuvaan energiaan tehtäville investoinneille edistämällä pitkäaikaisia sopimuksia hinnanerosopimusten ja sähkönhankintasopimusten avulla. Samalla ehdotuksessa vahvistetaan säännöt sellaisen joustavamman sähköjärjestelmän luomiseksi, jolla voidaan nopeuttaa erilaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, integrointia.

Komissio on tukenut merkittävästi nettonollateknologioiden, myös tuulivoiman, valmistussektorin häiriönsietokykyä vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmalla ja ehdotuksilla nettonollateollisuutta koskevaksi säädökseksi ja kriittisiä raaka-aineita koskevaksi säädökseksi 23 . Nettonollateollisuutta koskevassa säädösehdotuksessa otetaan käyttöön kestävyyttä ja häiriönsietokykyä koskevat kriteerit julkisissa hankinnoissa ja huutokaupoissa uusiutuvan energian tukemiseksi. Lisäksi siinä nopeutetaan valmistuslaitosten perustamista koskevia lupamenettelyjä, tehostetaan täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä edistetään innovointia ja parempaa koordinointia jäsenvaltioiden välillä. Kriittisiä raaka-aineita koskevan ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa kriittisten raaka-aineiden, joista monia käytetään tuulivoimateollisuudessa, arvoketjua edistämällä kiertotaloutta. Se on olennainen toimintamalli raaka-aineriippuvuuden vähentämiseksi, ja samalla voidaan minimoida ympäristövaikutukset.

Tarkistetulla EU:n merellisellä turvallisuusstrategialla 24 puututaan kriittiseen meri-infrastruktuuriin, myös merituulivoimalaitoksiin, kohdistuviin uhkiin ja parannetaan infrastruktuurin valvontaa, suojelua ja häiriönsietokykyä tavanomaisia, hybridi- ja kyberhyökkäyksiä vastaan.

Tarvittavien investointien tukemiseksi komissio on aluetukia koskevien suuntaviivojen tarjoamien tukimahdollisuuksien lisäksi ottanut käyttöön myös tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden uuden luvun, jossa sallitaan 31. joulukuuta 2025 saakka investointituki nettonollatalouteen siirtymisen kannalta strategisten laitteiden valmistukseen 25 . Näihin sisältyvät muun muassa tuuliturbiinit ja niiden keskeiset komponentit sekä niihin liittyvät kriittiset raaka-aineet. Tämän uuden luvun perusteella jotkin jäsenvaltiot ovat perustamassa tukijärjestelmiä puhtaan teknologian tuotannon laajentamista varten. Komissio on maaliskuusta 2023 lähtien hyväksynyt useiden jäsenvaltioiden perustamia järjestelmiä, joiden kokonaisbudjetti on noin 6,9 miljardia euroa, ja arvioi parhaillaan uusia järjestelmiä.

Lisäksi jäsenvaltiot voivat tukea tuulivoima-alaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 26 , tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa koskevien puitteiden 27 , ilmastotoimia, ympäristönsuojelua ja energia-alaa koskevien suuntaviivojen 28 sekä aluetukea koskevien suuntaviivojen 29 nojalla.

Komissio ehdotti kesäkuussa 2023 Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälinettä (STEP), jolla tuetaan investointeja vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta merkityksellisiin kriittisiin ja kehitteillä oleviin teknologioihin 30 . STEP-kehysväline mahdollistaisi useista EU:n ohjelmista annettavan sekä nykyisen että tulevan EU:n rahoituksen ohjaamisen Euroopan johtoaseman kannalta ratkaisevan tärkeille teknologia-aloille, erityisesti puhtaan teknologian valmistukseen, mikä edistäisi investointien kannalta tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikkialla sisämarkkinoilla.

EU:n meno-ohjelmat tarjoavat mahdollisuuksia tuulivoimateollisuuden tukemiseen. Innovaatiorahastossa, jolla voidaan tukea innovatiivisten valmistushankkeiden laajentamista, on vuodesta 2020 lähtien valittu kuusi tuulivoimahanketta, joiden kokonaistuki on 150 miljoonaa euroa. Viimeisimpään laajamittaisia hankkeita koskevaan ehdotuspyyntöön 31 sisältyi erityinen puhtaan teknologian valmistusta koskeva osio, ja uusia ehdotuspyyntöjä on suunnitteilla. Useat jäsenvaltiot hyödyntävät elpymis- ja palautumistukivälinettä tukeakseen uusiutuvan energian teknologioiden teollisen kapasiteetin kehittämistä.

Nykyisissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitetään toimenpiteitä, joilla otetaan käyttöön enimmillään 15,9 gigawattia uutta tuuli- ja aurinkoenergiakapasiteettia 32 ja varataan enimmillään 5,6 miljardia euroa tuuli- ja aurinkoenergiahankkeisiin. Erityisesti tuulivoimaan keskittyviä toimenpiteitä ovat merellä tai maalla sijaitsevien tuulivoimapuistojen ja niihin liittyvän infrastruktuurin, kuten energiasaarekkeiden tai offshore-terminaali-infrastruktuurin, rakentaminen.

Valmistukseen ja käyttöönottoon tehtäviä investointeja voidaan tukea myös InvestEU-ohjelmasta, jonka puitteissa on tähän mennessä hyväksytty yli 1,8 miljardin euron lainat Euroopan investointipankilta (EIP) tuulivoimahankkeisiin. Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmasta myönnettiin noin 250 miljoonaa euroa tuulivoimaan liittyviin aiheisiin. Koheesiorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuetaan innovointia, teollisuuden valmiuksien kehittämistä erityisesti pk-yrityksissä ja käyttöönottoa tuulivoima-alalla kansallisten ja alueellisten koheesiopolitiikan ohjelmien pohjalta. Pelkästään käyttöönotolle myönnettävän koheesiopolitiikan tuen odotetaan olevan yli 580 miljoonaa euroa vuosina 2021–2027, ja se nousee yhteensä 819 miljoonaan euroon, kun huomioon otetaan myös kansalliset rahoitusosuudet.

Komissio on tukenut myös laaja-alaisen osaamiskumppanuuden perustamista. Tätä kumppanuutta ohjaavat sidosryhmät, ja sen tavoitteena on kerätä tietoa uusiutuvan energian alan osaamistarpeista, edistää sopivien taitojen tarjoamista sekä antaa ohjeita ja suosituksia viranomaisille.

Komissio antaa tämän toimintasuunnitelman ohella tiedonannon merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevan strategian toteuttamisesta. Siinä esitetään joukko toimia, jotka koskevat erityisesti merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa.

5.TUULIVOIMAA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA

Euroopan tuulivoima-alan tukemiseksi olisi kuitenkin tehtävä enemmän. Sen vuoksi tähän Euroopan tuulivoimaa koskevaan toimintasuunnitelmaan, joka perustuu komission jo toteuttamiin toimiin, sisältyy lisätoimia havaittujen haasteiden ratkaisemiseksi. Nämä toimenpiteet on jäsennelty kuuteen keskeiseen pilariin: i) käyttöönoton nopeuttaminen parantamalla ennustettavuutta ja nopeuttamalla lupien myöntämistä, ii) paremmin suunnitellut huutokaupat, iii) rahoituksen saanti, iv) oikeudenmukaisen ja kilpaillun kansainvälisen toimintaympäristön luominen, v) osaaminen ja vi) teollisuuden osallistuminen ja jäsenvaltioiden sitoumukset.

I.KÄYTTÖÖNOTON NOPEUTTAMINEN PARANTAMALLA ENNUSTETTAVUUTTA JA NOPEUTTAMALLA LUPIEN MYÖNTÄMISTÄ

Lupamenettelyvaiheessa olevien olemassa olevien hankkeiden käynnistäminen ja uusien hankkeiden nopeuttaminen edellyttää tehokkaampia ja läpinäkyvämpiä lupamenettelyjä, kansallisten lupaviranomaisten henkilöstön lisäämistä ja parempaa koulutusta sekä lupamenettelyjä koskevan uuden sääntelykehyksen nopeampaa täytäntöönpanoa. Näiden esteiden poistamiseksi komissio keskittyy lupamenettelyjen digitalisoinnin toteuttamiseen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Lisäarvoa prosessiin tuo myös jäsenvaltioiden välinen parempi tietojenvaihto nykyisistä käytännöistä, joilla pyritään saavuttamaan paikallisyhteisöjen hyväksyntä hankkeille.

Jäsenvaltiot ovat ehdottaneet elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa kansallisia lupaviranomaisia tukevia toimenpiteitä, joiden suuruus on kaiken kaikkiaan 31 miljoonaa euroa. Tämän tuen odotetaan vahvistuvan edelleen jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukuihin sisältyvien lisätoimenpiteiden myötä.

Lisäksi voimassa olevista erityisistä säännöksistä 33 huolimatta uusiutuvien energialähteiden huutokauppojen yksityiskohtainen suunnittelu on joko epäluotettavaa tai puutteellista monissa jäsenvaltioissa. Komissio tekee tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa varmistaakseen uusiutuvien energialähteiden huutokauppojen läpinäkyvän suunnittelun, ja jos tämä ei riitä, se ryhtyy toimiin varmistaakseen uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin asiaa koskevien säännösten moitteettoman täytäntöönpanon.

Myös toimintapolitiikat, joilla helpotetaan tuulivoiman käyttöönottoa uusiutuvan sähkön ostosopimusten avulla, puuttuvat. Epäselvät näkymät tulevina vuosina käyttöön otettavista määristä johtavat siihen, että EU:n valmistajat pidättelevät tuotannon ja kapasiteetin laajentamista. Huutokauppojen kattavampi ja yksityiskohtaisempi suunnittelu lisää toimialan luottamusta lyhyen ja keskipitkän aikavälin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Toimi 1: Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä lupamenettelyjen nopeuttamiseksi. ’Accele-RES’ – Tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin aikaistettu saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpano. Väliaikainen hätätilannejärjestely

Komissio käynnistää Accele-RES-aloitteen, joka koostuu muun muassa seuraavista erityistoimista:

·Komissio priorisoi lupamenettelyjen nopeuttamista korostamalla voimakkaasti kansallisten lupamenettelyjen digitalisointia kaikkialla EU:ssa sekä tukemalla kansallisten lupaviranomaisten koulutusta. Tätä toimea tuetaan valituissa jäsenvaltioissa niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien RepowerEU-luvuista. Komissio kannustaa jäsenvaltioita käyttämään teknisen tuen välinettä 34 uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin lupamenettelyjä koskevien säännösten nopean täytäntöönpanon tukemiseen.

·Komissio ottaa ennen vuoden loppua käyttöön erityisen verkkotyökalun, jolla tuetaan jäsenvaltioita lupamenettelyissä. Työkalu muun muassa tarjoaa vastauksia jäsenvaltioiden usein esittämiin käytännön kysymyksiin, jotka liittyvät tarkistettujen lupamenettelysäännösten täytäntöönpanoon.

·Lupamenettelysääntöjen nopean täytäntöönpanon tukemiseksi komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioita laatimaan tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin yksityiskohtaiset täytäntöönpanosuunnitelmat.

·Komissio päivittää huhtikuuhun 2024 mennessä uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden lupamenettelyjen nopeuttamisesta annetun suosituksen 35 sekä sitä täydentävät ohjeet uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden lupamenettelyjen nopeuttamiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä ja sähkönhankintasopimusten helpottamisesta 36 . Se antaa myös tarvittaessa lisäohjeita muun muassa laitosten päivittämisestä ja sähköverkkojen ympäristö- ja lupamenettelyjen yksinkertaistamisesta. Komissio aikoo myös antaa jäsenvaltioille ohjeita uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämisestä 37 .

·Komissio päivittää lupamenettelyjä käsittelevän epävirallisen asiantuntijaryhmän foorumiksi, jossa vaihdetaan säännöllisesti tietoja parhaista käytännöistä ja tunnistetaan jäljellä olevat esteet, myös sääntelyyn liittyvät esteet, jotka edellyttävät lisätoimia EU:n tasolla. Uuden lainsäädännön täytäntöönpanon tukemiseksi hyödynnetään myös muita yhteistyöfoorumeita jäsenvaltioiden kanssa, kuten uusiutuvia energialähteitä koskevaa yhtenäistä toimintaa (CA-RES) ja sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevää työryhmää (SMET) 38 .

Komissio tarkastelee parhaillaan uudelleen hätätoimenpiteitä koskevaa asetusta osana meneillään olevaa arviointia, joka koskee tarvetta jatkaa hätätilannejärjestelyjen voimassaoloaikaa. Asetus nopeuttaa jo jäsenvaltioiden lupamenettelyjä, ennen kuin tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin säännökset on saatettu tosiasiallisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä (jäsenvaltioiden on saatettava osa näistä säännöksistä osaksi kansallista lainsäädäntöään 1. heinäkuuta 2024 mennessä). Energiamarkkinat ovat vakautuneet vuoteen 2022 verrattuna, mutta energiakriisin seuraukset tuntuvat EU:ssa edelleen. Vaikka valmiutta ja toimitusvarmuutta on vahvistettu, riskit, kuten energiantuonnin häiriöt, ovat edelleen olemassa. Sähkön hinnat ovat korkeat ja vaihtelevat edelleen. Tarve nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden, erityisesti tuulienergian, käyttöönottoa kaikkialla EU:ssa on polttavampi kuin koskaan, koska se auttaa puuttumaan toimitusvarmuuteen liittyviin riskeihin, syrjäyttämään fossiiliset polttoaineet energialähteiden yhdistelmästä ja saavuttamaan vuodelle 2030 asetetut kunnianhimoiset tavoitteemme.

Komissio esittää marraskuuhun mennessä kertomuksen tämän uudelleentarkastelun tärkeimmistä tuloksista ja harkitsee väliaikaisen hätätilannejärjestelyn jatkamista. Tällainen väliaikainen järjestely toisi konkreettisia hyötyjä uusiutuvien energialähteiden kannalta ja antaisi toimialalle ja jäsenvaltioille vahvan signaalin tarpeesta nopeuttaa kiireellisesti tuulienergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Sen varmistamiseksi, että hätätoimenpiteitä koskevalla asetuksella luodut suotuisat olosuhteet säilyvät saumattomasti ja rakenteellisella tavalla, jäsenvaltioita kehotetaan aikaistamaan tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin säännösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Toimi 2: Jäsenvaltiot lisäävän tuulivoiman hankejatkumon näkyvyyttä tekemällä tuulivoimaa koskevia sitoumuksia ja julkaisemalla keskipitkän aikavälin huutokauppa-aikatauluja ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa koskevia pitkän aikavälin suunnitelmia

Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on julkaistava uusiutuville energialähteille myönnettävän tuen odotettua kohdentamista koskeva pitkän aikavälin suunnitelma, joka kattaa vähintään seuraavat viisi vuotta, ja otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että myös sähkönhankintasopimukset edistävät osaltaan uusiutuvien energialähteiden vaadittua käyttöönottoa 39 . Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa koskevien kansallisten suunnitelmien näkyvyyden ja ennakoitavuuden varmistamalla uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin asiaankuuluvien säännösten täytäntöönpanon ja ottamalla käyttöön läpinäkyviä digitaalisia välineitä. Tämä auttaisi teollisuutta suunnittelemaan paremmin valmistuskapasiteettiin tehtäviä investointejaan, parantaisi niiden luottokelpoisuutta ja vahvistaisi niiden liiketoimintamahdollisuuksia. Jotkin jäsenvaltiot, kuten Tanska ja Puola, ovat jo laatimassa konkreettisia tarjouskilpailuohjelmia suuria offshore-investointeja varten.

Tätä varten:

·Komissio perustaa interaktiivisen EU:n digitaalisen alustan, jolla jäsenvaltioiden huutokauppasuunnitelmat julkaistaan. Näin varmistetaan tulevien huutokauppojen ja odotettavien käyttöönottomäärien parempi näkyvyys ja mahdollistetaan se, että yritysten käytettävissä on keskitetty tietopiste kaikista EU:ssa suunnitelluista huutokaupoista.

·Komissio kehottaa jäsenvaltioita esittämään vähintään vuosiksi 2024–2026 tuulivoiman käyttöönottomääriä koskevia konkreettisia sitoumuksia, jotka antavat selkeän ja uskottavan yleiskuvan tuulivoiman käyttöönotosta tulevina vuosina. Sitoumukset olisi virallistettava vuoden 2023 loppuun mennessä. Näiden sitoumusten olisi täydennettävä merellä tuotettavaa energiaa koskevia kunnianhimoisia sitoumuksia, joiden yhteismäärä on 111 gigawattia kaikilla EU:n merialueilla vuoteen 2030 mennessä.

·Komissio vahvistaa yhteistyötä jäsenvaltioiden, hankkeiden toteuttajien ja verkonhaltijoiden kanssa alueellisissa korkean tason työryhmissä 40 , jotta voidaan määrittää konkreettisia toteuttamisvalmiita hankkeita tuulienergiaa ja muita uusiutuvia energialähteitä varten, rajat ylittävät hankkeet mukaan luettuina, ja tukea niiden nopeaa toteuttamista. Yksi hyvä esimerkki on Pohjanmeren energiayhteistyö (NSEC). Sen puitteissa hyväksyttiin yhteinen julkilausuma 41 , jossa asetetaan kunnianhimoinen uusi kokonaistavoite eli vähintään 260 gigawattia merituulivoimaa vuoteen 2050 mennessä. Välitavoitteet ovat vähintään 76 gigawattia vuoteen 2030 mennessä ja 193 gigawattia vuoteen 2040 mennessä. Komissio aikoo myös hyödyntää alueellisia yhteistyöfoorumeita koordinoidakseen sellaisten merituulivoimaa ja muita uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden suunnittelua, joilla on alueellisia vaikutuksia. Tätä selitetään tarkemmin merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevassa tiedonannossa.

·Komissio antaa kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnosten arvioinnin jälkeen joulukuussa 2023 suosituksia uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen liittyvistä lupamenettelyistä ja pitkän aikavälin suunnittelusta. Päivitetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ulottuvat nykyisiä oikeudellisia velvoitteita pidemmälle, ja jäsenvaltioiden olisi esitettävä niissä kattavat kymmenvuotissuunnitelmat, jotka koskevat uusiutuvien energialähteiden, erityisesti tuulivoiman, käyttöönottoa vuoteen 2040 saakka. Suunnitelmiin olisi sisällyttävä tavoiteltu asennettu kapasiteetti ja/tai määrä tai tuotanto, hankkeiden profiilit, alueellinen jakautuminen sekä energiajärjestelmän integrointia koskevat näkökohdat. Tämä antaa näkyvyyttä valmistusteollisuudelle ja verkonhaltijoille, jotta ne voivat kehittää ajoissa tarvittavat verkot uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi (verkon kehittämissuunnitelmien avulla).

Toimi 3: Komissio hyväksyy toimintasuunnitelman sähköverkkojen rakentamisen helpottamiseksi

Syyskuussa 2023 järjestettävän sähköverkkoja käsittelevän korkean tason konferenssin jälkeen komissio hyväksyy marraskuussa 2023 sähköverkkoja koskevan toimintasuunnitelman, joka kattaa sekä siirto- että jakeluverkot. Toimintasuunnitelma perustuu Euroopan laajuisten energiaverkkojen (TEN-E) puitteisiin, ja se auttaa erityisesti nopeuttamaan keskeisiä rajat ylittäviä sähköinfrastruktuurihankkeita, jotka sisällytetään ensimmäiseen tarkistetun TEN-E-asetuksen hyväksymisen jälkeen laadittavaan luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista ja keskinäistä etua koskevista hankkeista. Nämä hankkeet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta verkkoon voidaan liittää kasvavia määriä uusiutuvaa energiaa ja voidaan edistää energiajärjestelmän integrointia.

Toimintasuunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla puututaan verkon vahvistamista ja laajentamista haittaaviin pullonkauloihin, kuten rajat ylittävään kustannustenjakoon ja valmistusteollisuuteen. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan käynnistää suurempi määrä maa- ja merituulivoimahankkeita ja saada liikkeelle tuulivoimaa koskevia investointeja rannikkojäsenvaltioissa ja siirtoinfrastruktuuria koskevia investointeja Euroopan sisämaa-alueilla ja siten lisätä tuulivoimalaitteiden kysyntää. Sähköverkkoja koskevalla toimintasuunnitelmalla helpotetaan myös ennakoivia investointeja, joilla varmistetaan verkon tarvittava kehittäminen. Sillä pyritään sekä nopeuttamaan uuden infrastruktuurin käyttöönottoa puuttumalla lupamenettelyihin liittyviin pullonkauloihin että varmistamaan nykyisen verkon parempi käyttö esimerkiksi lisäämällä olemassa olevan kapasiteetin näkyvyyttä.

II.PAREMMIN SUUNNITELLUT HUUTOKAUPAT

Tapa, jolla jäsenvaltiot suunnittelevat huutokauppansa uusiutuvien energialähteiden tukemiseksi, vaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon ja koko arvoketjussa annettuihin investointisignaaleihin. Hyvin suunnitelluilla puolueettomilla, läpinäkyvillä ja syrjimättömillä esivalintakriteereillä ja muilla kuin hintaan perustuvilla myöntämisperusteilla, joilla palkitaan korkeamman lisäarvon tuotteita ja edistetään teolliseen mittakaavaan laajentamista, voidaan tukea paremmin innovatiivista ja kilpailukykyistä tuulivoiman valmistusteollisuutta. Laitosten pidemmän käyttöiän, hiilisisällön tai kiertotaloustoimenpiteiden kaltaiset kriteerit pienentävät tuulipuistojen ympäristöjalanjälkeä ja auttavat vähentämään riippuvuuttamme kriittisistä raaka-aineista. Puuttumalla hankkeiden viivästymisen tai toteuttamatta jättämisen riskiin voidaan parantaa ennustettavuutta ja varmuutta yritysten ja sijoittajien kannalta. Yleisesti ottaen jäsenvaltioiden huutokauppojen suunnittelua koskevien periaatteiden yhdenmukaistaminen vähentäisi transaktiokustannuksia ja voisi pitkälti varmistaa, että huutokaupat ovat tarkoituksenmukaisia, ja jättäisi samalla riittävästi mahdollisuuksia joustoon ja innovointiin jäsenvaltioiden tasolla. Kun näitä elementtejä käytetään huutokauppojen suunnittelussa, huomioon olisi otettava jäsenvaltioihin kohdistuvat talousarviovaikutukset ja yksinkertaisuuden tarve.

Toimi 4: Jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä huutokauppoihinsa puolueettomia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä laadullisia valintaperusteita sekä toimenpiteitä hankkeiden toteutusasteen maksimoimiseksi, mitä tuetaan komission suosituksella ja ohjeilla

Komissio käynnistää heti toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa vuoropuhelun, jonka tarkoituksena on parantaa, yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa uusiutuvan energian huutokauppojen suunnittelua, jotta voidaan korjata puutteet, jotka johtavat hankkeiden viivästymiseen tai peruuttamiseen. Tämä epävarmuus aiheuttaa haittaa eurooppalaisille tuulivoimamarkkinoiden toimijoille ja jäsenvaltioille ja vaarantaa uusiutuvia energialähteitä koskevan EU:n tavoitteen saavuttamisen. Vuoropuhelun tuloksena hyväksytään mahdollisimman pian komission suositus ja ohjeet, joissa esitetään huutokauppoihin suositeltavia vakioelementtejä, jotka täydentävät nettonollateollisuutta koskevaa säädöstä ja joilla huutokauppojen suunnittelusta tehdään yhdenmukaisempaa ja tehokkaampaa. Pidemmällä aikavälillä komissio olisi valmis varmistamaan huutokauppojen entistä yhtenäisemmän suunnittelun tekemällä näistä säännöksistä oikeudellisesti sitovia nettonollateollisuussäädökseen perustuvalla täytäntöönpanosäädöksellä.

Toimeen sisältyvät seuraavat osatekijät:

·ehdotetaan syrjimättömiä, puolueettomia ja läpinäkyviä esivalintakriteerejä, jotka liittyvät kyberturvallisuuteen (verkko- ja tietoturvadirektiiviä noudattaen) ja kansainväliseen tiedonsiirtoon, EU:n lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti, sekä muita kriteerejä, jotka liittyvät esimerkiksi kestävyyteen ja ympäristön ja merialueiden suojeluun sekä kykyyn toteuttaa hankkeita;

·selkiytetään muita kuin hintaan perustuvia myöntämisperusteita, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kestävyyden, innovoinnin, energiajärjestelmän integroinnin ja laadukkaiden tuotteiden palkitsemisen ja häiriönsietokykyisen toimitusketjun edistämisen kannalta;

·selvitetään sellaisten eurooppalaisten liiketoiminnan menettelytapasääntöjen kehittämistä, joilla edistetään muun muassa toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja joita voitaisiin suositella tulevissa tuulivoimaa koskevissa huutokaupoissa;

·parannetaan tuulivoimaloiden ja infrastruktuurin, johon ne on liitetty, kykyä sietää kyberuhkia;

·varmistetaan hankkeiden täysimittainen ja oikea-aikainen toteutus asianmukaisten kannustimien avulla. Tähän olisi sisällyttävä seuraamuslausekkeita hankkeiden toteuttamatta jättämisestä ja hintojen indeksointi, jotta teollisuus voi selviytyä paremmin inflaatiosta johtuvasta kustannusten noususta;

·arvioidaan negatiivisten tarjousten seurauksia ja selvitetään ratkaisuja, joilla vältetään kielteiset vaikutukset käyttöönoton nopeuteen ja laajuuteen sekä arvoketjuun.

·Kerätessään jäsenvaltioiden sitoumuksia tuulivoiman käyttöönottomääristä vuosina 2024–2026 ja sen jälkeen komissio kysyy jäsenvaltioilta, aikovatko ne käyttää negatiivisia tarjouksia, erityisesti rajaamattomia negatiivisia tarjouksia, jotka voivat johtaa erittäin korkeisiin tarjouksiin tuulivoimahankkeista ja lisätä tällaisten hankkeiden täysimittaiseen ja oikea-aikaiseen toteutukseen liittyvää riskiä. Komissio käynnistää tarvittaessa jäsenvaltioiden kanssa vuoropuhelun siitä, voidaanko tällainen tarjousrakenne välttää; ja

·puututaan tarjouskattoihin, jotka johtavat liian alhaiseen tarjousten määrään huutokaupoissa.

Toimi 5: Kyberturvallisuusriskien torjuminen ja tietosuojanäkökohtien käsittely

Komissio määrittää tuulivoimaloiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin kannalta merkitykselliset kyberturvallisuusriskit, mukaan lukien tietosuojanäkökohdat, arvioidakseen, voitaisiinko niitä käyttää hyväksi taloudellisen turvallisuuden tai sähkön toimitusvarmuuden vahingoittamiseksi EU:ssa. Tämä määrittäminen ja arviointi tehdään osana unionin koordinoidusta lähestymistavasta kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseen 8. joulukuuta 2022 annetussa neuvoston suosituksessa 42 tarkoitettua riskinarviointia, jota komissio parhaillaan johtaa yhdessä korkean edustajan ja verkko- ja tietoturva-alan yhteistyöryhmän kanssa. Komissio hyödyntää tässä analyysissa ja laajemmassa riskinarvioinnissa myös asiantuntijaryhmiä, kuten äskettäin perustettua älyenergian asiantuntijaryhmää ja sen kyberturvallisuutta käsittelevää työryhmää, jossa on toimialan, myös toimittajien ja sähköalan yritysten, edustajia. Riskinarvioinnissa voidaan hyödyntää 5G:stä saatuja kokemuksia, ja se täydentäisi nykyistä turvallisuusinfrastruktuuria ja erityisesti rajat ylittävien sähkövirtojen kyberturvallisuutta koskevaa verkkosääntöä, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Arvioinnin tulokset voisivat tukea hankintaprosesseja ja huutokauppojen suunnittelua, poliittista päätöksentekoa sekä ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa.

Kyberturvallisuusriskien analysointi on laaja-alaista ja kattaa myös laitteistot.

Toimi 6: Komissio lisää strategisten hankintojen käyttöä Global Gateway -strategian yhteydessä 

Komissio käynnisti joulukuussa 2021 Global Gateway -strategian, jonka puitteissa EU investoi Team Europe -toimintamallin mukaisesti puhtaaseen energiaan ja infrastruktuuriin liittyviin hankkeisiin, myös tuulivoimaan, eri puolilla maailmaa. Komissio ehdottaa, että strategisten hankintojen käyttöä Global Gateway -strategian yhteydessä lisätään. Näin varmistetaan, että hankkeet ovat korkeiden ympäristö-, sosiaali- ja hallintonormien mukaisia ja että nämä normit täyttävät toimeksisaajat ja tuottajat voivat löytää kannattavan liiketoimintamallin. Samalla edistetään kestävää kehitystä kasvavilla markkinoilla ja kehittyvissä talouksissa. Hankkeissa, joissa otetaan käyttöön strategisia nettonollateknologioita, kuten tuulivoimateknologioita, nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä määritetyt kriteerit toimivat vertailukohtana kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Lisäksi komissio tarkastelee mahdollisuutta soveltaa vastaavia vaatimuksia hankintoihin, joita yksityiset hanketoteuttajat tekevät Global Gateway -hankkeissa.

III.RAHOITUKSEN SAANTI

Raaka-aineiden hintojen nousun aiheuttama inflaatioympäristö, korkojen nousu ja toistuva tarve antaa ennakkotakuita sopimusten turvaamiseksi ovat heikentäneet tuulivoima-alan rahoituksen saantia sekä valmistusteollisuuden että käyttöönoton osalta. Nettonollateollisuutta koskevan säädöksen tavoitteiden saavuttamiseksi tuulivoimateollisuus tarvitsee kuitenkin arviolta 6 miljardin euron investoinnit valmistuskapasiteettiin. Komissio on pyrkinyt pääomamarkkinaunionin ja EU:n kestävän rahoituksen kehyksen puitteissa laatimaan pääomamarkkinoita koskevia sääntöjä, jotka houkuttelevat pitkäaikaissijoittajien investointeja, sekä toimenpiteitä yksityisen rahoituksen mobilisoimiseksi ympäristön kannalta kestäviin toimintoihin ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin. Komissio on täysin tietoinen siitä, että yksityiset investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä tämän toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi, ja se aikoo toteuttaa toimia tällä alalla EU:n ja muiden julkisten investointilähteiden mobilisoinnin ohella.

Toimi 7: Komissio helpottaa EU-rahoituksen saantia

Komissio laajentaa mahdollisuutta tukea tuulivoima-alan valmistusteollisuutta innovaatiorahastosta kaksinkertaistamalla puhtaan teknologian valmistushankkeiden, mukaan lukien tuuliturbiinien ja niiden komponenttien valmistushankkeet, rahoittamiseen osoitetut määrärahat 1,4 miljardiin euroon 23. marraskuuta 2023 julkaistavassa seuraavassa ehdotuspyynnössä.

Innovaatiorahaston määrärahat ovat yhteensä 40 miljardia euroa kaudella 2020–2030 43 . Innovaatiorahaston tämän vuoden kokonaistalousarviossa, joka on 4 miljardia euroa, innovatiiviset tuulivoiman tuotanto- ja pilottihankkeet voivat saada tukea puhtaan teknologian valmistusta koskevan aihealueen lisäksi myös 23. marraskuuta 2023 käynnistettävän ehdotuspyynnön muiden aiheiden puitteissa. Jos ehdotukset ovat samanarvoisia, tässä ehdotuspyynnössä etusijalle asetetaan tuulivoimahankkeet.

Jotta voidaan tukea hankkeiden kehittäjiä ja varmistaa, että luodaan vakaa hankejatkumo innovatiivisille hankkeille, tuulivoimahankkeet olisi asetettava etusijalle myös innovaatiorahaston 90 miljoonan euron hankekehitystuessa, jota annetaan yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa seuraavien kolmen vuoden aikana. Räätälöityä neuvontaa on saatavilla myös InvestEU-neuvontakeskuksesta. Innovaatiorahastosta saatavan rahoituksen sekä EIP:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja kansallisten kehityspankkien ja -laitosten, myös InvestEU-ohjelman puitteissa, tarjoaman rahoituksen yhdistelmällä voidaan myös auttaa tuettuja hankkeita lopullisen investointipäätöksen tekemisessä.

Komissio aikoo myös vahvistaa tuulienergiaan liittyviä toimia tämän vuoden loppuun mennessä tarkistetun strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelma) 44 puitteissa ja lisätä tukea tuulivoima-alan valmistusteollisuuden tutkimukseen ja innovointiin, jotta eurooppalaiset teknologiat säilyttävät kilpailuetunsa erityisesti kiertotalouteen ja kestävyyteen, teollisuusprosessien parantamiseen ja digitalisaatioon liittyvissä kysymyksissä.

Myös STEP-kehysväline avaa uusia mahdollisuuksia tukea investointeja, joilla pyritään lisäämään EU:n puhtaan teknologian, myös tuulivoiman, valmistusta. Tämä voisi hyödyttää erityisesti siirtymäalueita ja vähemmän kehittyneitä alueita sekä niiden jäsenvaltioiden kehittyneitä alueita, joiden BKT asukasta kohti on alle EU:n keskiarvon. Nämä alueet hyötyvät taloudellisista kannustimista ja suuremmasta joustavuudesta koheesiorahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston määrärahojen käytössä, jotta ne voivat tukea suurissa yrityksissä tehtäviä tuottavia investointeja STEP-kehysvälineen tavoitteita edistävillä strategisilla aloilla.

Toimi 8: EIP tarjoaa riskinvähentämisvälineitä ja takuita EU:n tuulivoimayhtiöille

Euroopan investointipankki hyväksyi heinäkuussa 2023 toisen REPowerEU-paketin. Pankki ilmoitti pyrkivänsä lähes kaksinkertaistamaan lainanantonsa vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman ja nettonollateollisuussäädöksen edistämiseksi ja mobilisoimaan yhteensä noin 150 miljardia euroa viiden vuoden aikana. Tätä suunnitelmaa tuetaan osittain InvestEU-takuujärjestelmällä. Strategisten nettonollateknologioiden, niihin liittyvien tuotantoketjun alkupään komponenttien ja strategisten raaka-aineiden eurooppalaiset valmistajat ovat yksi tämän toiminnan painopisteistä/toiminta-aloista. Tähän sisältyy myös EU:n maa- ja merituulivoimateollisuuden valmistuskapasiteetti.

Komissio ja Euroopan investointipankki kehittävät yhteistyössä erittäin kiireellisesti erityistä välinettä, jolla annetaan vastatakaus liikepankkien luottovastuille suhteessa tärkeimpiin tuulivoimateollisuuden toimittajiin, mikä lisää mahdollisuuksia saada ennakkomaksuja ja suoritustakuita. Komission ja EIP:n yhteisenä tavoitteena on ottaa uusi järjestely käyttöön seuraavien 3–6 kuukauden aikana. Tämä keventää kasvavasta tilauskirjasta johtuvaa rahoituspainetta, jota pahentavat makrotaloudelliset haasteet, kuten kiihtyvä inflaatio, nousevat korot ja merkittävät toimitusketjun häiriöt.

Komissio on myös ehdottanut osana STEP-kehysvälinettä EU:n takuun korottamista 7,5 miljardilla eurolla InvestEU-ohjelman erityisen ikkunan kautta, mikä lisäisi EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden valmiuksia tukea investointeja puhtaan ja muun teknologian kehittämiseen ja valmistukseen, myös tuulivoima-alalla.

Ulkoisten rahoitusvälineiden välisen koordinoinnin parantamiseen tähtäävällä työllä, jossa jäsenvaltioiden vientitakuulaitokset työskentelevät rinnakkain kehitysrahoituksen tarjoajien kanssa, erityisesti Global Gateway -strategian puitteissa, tuetaan muun muassa uusiutuvia energialähteitä koskevia hankkeita, myös tuulivoimaa.

Toimi 9: Jäsenvaltiot hyödyntävät täysimääräisesti valtiontukisääntöjen tarjoamaa joustoa EU:n tuulivoiman arvoketjussa

Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden sääntöjen tarjoamia mahdollisuuksia tuulivoima-alan valmistusteollisuuden tukemiseksi EU:ssa. Komissio on kuullut jäsenvaltioita tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden tietyistä kriisiin liittyvistä osista, joiden voimassaolon on määrä päättyä vuoden loppuun mennessä, ja tekee pian päätöksen niiden mahdollisesta jatkamisesta, ottaen huomioon tarpeen varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa. Muut osat ovat käytettävissä vuoden 2025 loppuun saakka; niiden tarkoituksena on tukea siirtymistä nettonollatalouteen, mikä antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden nopeuttaa uusiutuvan energian, myös tuulivoiman, käyttöönottoa, ja tukea strategisia investointeja nettonollasiirtymään tarvittavien laitteiden valmistukseen, mukaan lukien tuuliturbiinit, niiden keskeiset komponentit ja niihin liittyvät kriittiset raaka-aineet.

Toimi 10: Komissio vahvistaa sijoittajien kanssa käytävää vuoropuhelua EU:n tuulivoima-alan investointien houkuttelevuuden lisäämiseksi

Komissio on aktiivisesti yhteydessä sidosryhmiin, erityisesti pitkän aikavälin pääomasijoittajiin Investors Dialogue on Energy -aloitteen puitteissa, jotta voidaan löytää ratkaisuja, joilla EU:n tuulivoimateollisuudesta voidaan tehdä kilpailukykyisempi investointien houkuttelemisessa maailmanlaajuisesti. Tämä auttaa vähentämään julkisen tuen tarvetta. Painopisteenä ovat alan toiminnalliset, taloudelliset ja kilpailuun liittyvät mahdollisuudet ja haavoittuvuudet sekä keinot parantaa Euroopan vahvuuksia ja puuttua heikkouksiin.

Komissio järjestää vielä vuonna 2023 asiaa koskevia kokouksia pitkän aikavälin sijoittajien kanssa. Tarkoituksena on saada parempi käsitys suurimmista esteitä, jotka heikentävät EU:n tuulivoimasektorille tehtävien investointien houkuttelevuutta, ja parhaista tavoista puuttua niihin. Tämä kattaa mahdollisuudet varmistaa yksityisen rahoituksen nopeampi saatavuus ja käyttöönotto sekä keskustelut Euroopan investointi-ilmapiiristä, mukaan lukien toimiva ja mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistettu sääntely-ympäristö tuulivoima-alalle tehtäviä investointeja varten.

IV.OIKEUDENMUKAISEN JA KILPAILULLISEN KANSAINVÄLISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN TAKAAMINEN

EU:n tuulivoimateollisuus on osoittanut, että se on oikeudenmukaisissa olosuhteissa erittäin kilpailukykyinen sekä kotimarkkinoillaan että ulkomaisilla markkinoilla. EU:n olisi luotava kansainvälisten sitoumusten mukaisesti suotuisa ympäristö, jossa EU:n teollisuus voi kilpailla, innovoida, investoida ja viedä ulkomaisille markkinoille.

Toimi 11: Komissio helpottaa EU:n valmistajien pääsyä ulkomaisille markkinoille

Komissio käyttää jatkossakin laajaa kauppasopimusten verkostoaan vahvistaakseen EU:n tuulivoimateollisuuden kilpailukykyä muun muassa sopimusten tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan avulla 45 . Komissio pitää myös erittäin tärkeinä käynnissä olevia kauppaneuvotteluja, joiden tavoitteena on sisällyttää sopimuksiin vahvat energiaa ja raaka-aineita koskevat luvut sekä muita tuulivoimateollisuuden kannalta merkityksellisiä määräyksiä. Nämä sopimukset auttavat tuulivoimateollisuutta monipuolistamaan toimitusketjujaan ja vähentämään niihin liittyviä riskejä sekä puuttumaan strategisiin riippuvuuksiin erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden osalta. Sen vuoksi komissio aikoo tehostaa neuvotteluja kauppasopimuksista, jotka vahvistaisivat EU:n yritysten asemaa, myös tuulivoima-alalla, ja varmistaisivat häiriöttömän pääsyn ulkomaisille markkinoille. Myös nettonollateollisuuskumppanuudet tukevat eurooppalaisten yritysten läsnäoloa keskeisillä markkinoilla. Lisäksi komissio pyrkii lisäämään strategista yhteistyötä ja aloitteita tällä alalla EU:n naapurialueilla.

EU tekee myös yhteistyötä Maailman kauppajärjestön (WTO) kumppaneidensa kanssa tukia koskevan säännöstön laatimiseksi. Tavoitteena on lisätä valtion toimien avoimuutta ja välttää tukikilpailu, joka lisää kauppakonflikteja ja haittaa maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaa yhteistyötä. Työ on tarkoitus aloittaa helmikuussa 2024 pidettävässä WTO:n ministerikokouksessa.

Kansainvälisten julkisten hankintojen väline (IPI) 46 antaa EU:lle vipuvoimaa, jonka avulla se voi taivuttaa kauppakumppaninsa, joilla ei vielä ole sitoumuksia julkisten hankintojen alalla (WTO:n julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa tai kahdenvälisissä vapaakauppasopimuksissa), avaamaan hankintamarkkinansa EU:n yrityksille. Jos EU:n toimiala esittää perusteltuja väitteitä tuulivoimaan liittyvien tavaroiden ja palvelujen rajoitetusta saatavuudesta EU:n ulkopuolisessa maassa julkisten hankintojen alalla, komissio voi käynnistää IPI-tutkimuksen avatakseen kyseiset markkinat EU:n toimijoille kuulemalla asianomaista EU:n ulkopuolista maata. IPI antaa EU:lle myös mahdollisuuden rajoittaa pääsyä omille julkisten hankintojen markkinoilleen määräämällä vastaavia IPI-toimenpiteitä, jos edellä mainittu kuuleminen ei johda odotettuun markkinoiden avautumiseen EU:n ulkopuolisen maan markkinoilla.

Toimi 12: Suojellaan sisämarkkinoita kaupan vääristymiltä sekä turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvilta uhkilta

Komissio aikoo yhteistyössä Euroopan tuulivoimateollisuuden kanssa seurata tarkasti mahdollisia epäterveitä kaupan käytäntöjä, jotka hyödyttävät ulkomaisia tuulivoima-alan valmistajia. Tähän sisältyy EU:hun tuotavien tuulivoimatuotteiden mahdollisten tukien huolellinen tarkastelu. Perustelluissa tapauksissa komissio ottaa käyttöön kaupan suojatoimia. Jos ulkomaiset kilpailua vääristävät tuet mahdollistavat niitä saavien tuulivoima-alan valmistajien menestymisen julkisissa hankintamenettelyissä tai keskittymissä, joissa on mukana EU:n kohdeyrityksiä, EU käyttää myös ulkomaisia tukia koskevassa asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä. Euroopan tuulivoimateollisuutta kannustetaan toimittamaan lisänäyttöä. Komissio arvioi kaikki toimialan esittämät tai muista riippumattomista lähteistä saadut todisteet väitetyistä hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä.

Komissio kannustaa jäsenvaltioita ottamaan täysimääräisesti huomioon kriittisiin energiainfrastruktuureihin kohdistuvat riskit, kun ne toteuttavat seurantamekanismejaan turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä. Komissio aikoo hyödyntää täysimääräisesti ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen 47 mukaista yhteistyömekanismia estääkseen EU:n tuulivoimateollisuuteen tehtäviin ulkomaisiin investointeihin liittyvät mahdolliset turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvat uhat.

Toimi 13: Parannetaan tuulivoima-alan standardointia

Standardit ovat tuulivoimateollisuuden nykyisessä kehitysvaiheessa keskeinen väline, jolla varmistetaan yhteentoimivuus, vähennetään kustannuksia ja nopeutetaan maa- ja merituulivoimateknologioiden markkinoille saattamista. Sähköalan kansainvälinen standardisointijärjestö (IEC) on hyväksynyt laajan valikoiman standardeja, jotka CENELEC hyväksyy eurooppalaisiksi standardeiksi, mutta lisästandardit voisivat auttaa parantamaan tuulienergialaitteiden tehokkuutta ja kestävyyttä ja poistamaan esteitä niiden käyttöönotolta kaikkialla EU:ssa. Kiertotalous on erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa strateginen riippumattomuus tuulivoimateollisuuden kaltaisella keskeisellä alalla ja samalla vähentää sen ympäristövaikutuksia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Standardit voisivat myös vahvistaa teollista ekosysteemiä, erityisesti jos ne yhdistetään uusiutuvan energian huutokauppojen suunnitteluun liittyvään rinnakkaiseen työhön. Standardointiprosessin edistäminen kansainvälisellä tasolla ja EU:n aktiivisen osallistumisen varmistaminen tukee myös Euroopan tuulivoimateollisuuden kykyä kilpailla paremmin laadulla maailmanlaajuisten kilpailijoiden kanssa.

Tuulivoima-alan EU- ja kansainvälisten standardien hyväksymisen edistämiseksi toteutetaan seuraavat toimet vuoden 2023 loppuun mennessä:

·osana eurooppalaista standardointia käsittelevää korkean tason foorumia järjestetään tuulivoimateknologiaa käsittelevä erityiskokous, jossa kartoitetaan tärkeimmät eurooppalaiset ja kansainväliset standardointitarpeet, määritetään olemassa olevat esteet ja lisätään jäsenvaltioiden ja toimialan tietoisuutta asiasta, jotta voidaan varmistaa niiden asiantuntijoiden osallistuminen standardien laadintaan; ja

·komissio pyytää eurooppalaisia standardointiorganisaatioita laatimaan eurooppalaisia standardointituotteita nettonollateollisuussäädöksen tavoitteiden tukemiseksi.

V.OSAAMINEN

On arvioitu, että tuulivoima-alalla tarvitaan noin 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä ja että niihin liittyvät investoinnit osaamiseen voisivat olla noin 850 miljoonaa euroa 48 . Uusiutuvan energian toimialajärjestöt, puhtaan teknologian asentajien edustajat, koulutuksen tarjoajat, tutkimuskeskukset ja alueelliset verkostot, mukaan lukien tuulivoimateollisuuden sidosryhmät, perustivat maaliskuussa 2021 ja maaliskuussa 2023 osaamissopimuksen mukaisesti komission tuella laajamittaisia osaamiskumppanuuksia uusiutuvan energian teollista ekosysteemiä varten. Kumppanuudet ovat toiminnassa, mutta niitä on kehitettävä edelleen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toimi 14: Uusiutuvaa energiaa koskevat laaja-alaiset osaamiskumppanuudet sellaisten hankkeiden suunnittelemiseksi, joilla tuetaan osaamisen kehittämistä uusiutuvan energian, myös tuulivoiman, alalla

Uusiutuvaa energiaa ja merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevia laaja-alaisia osaamiskumppanuuksia kannustetaan yksilöimään mahdollisimman pian ne EU:n ohjelmat ja osaamisaloitteet, jotka tarjoavat parhaat puitteet sellaisten hankkeiden toteuttamiselle, jotka mahdollistavat alan osaamistarpeiden kartoittamisen, ammattiprofiilien tarkistamisen, uusien työmarkkinoiden kannalta merkityksellisten koulutusmoduulien ja niihin liittyvän materiaalin laatimisen ja käytön ja/tai uusiutuvan energian alalla kiireellisesti tarvittavien taitojen kehittämisen tukemisen. Nämä toimet olisi suunnattava erityisesti naisille, nuorille (jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella) ja ikääntyneille, ja niissä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kestävyyteen ja kiertotalouteen liittyviin käytäntöihin. Tähän voisi sisältyä osallistuminen Erasmus+-ehdotuspyyntöön, joka koskee alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan suunnitelman laatimista. Kumppanuuksissa voitaisiin myös hyödyntää olemassa olevia aloitteita, kuten eurooppalaista oppisopimusyhteenliittymää ja ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä 49 .

Nettonollateollisuussäädös helpottaa myös eurooppalaisten Net-Zero Industry Academies -koulutusyhteenliittymien käynnistämistä. Ne on suunniteltu tukemaan työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkouluttamiseen liittyviä jäsenvaltioiden toimia. Koulutusyhteenliittymät kehittävät opetussisältöjä ja -materiaaleja, joita ne antavat koulutuksen tarjoajien käyttöön jäsenvaltioissa, jotta voidaan vastata ammattitaitoisten työntekijöiden kysyntään nettonollateollisuudessa. Kussakin koulutusyhteenliittymässä keskitytään yhteen nettonollateollisuuden teknologiaan, yhdessä vielä perustettavassa yhteenliittymässä tuulivoimateknologiaan, ja niissä pyritään kouluttamaan 100 000 oppijaa kolmen vuoden kuluessa perustamisesta.

VI.TEOLLISUUDEN OSALLISTUMINEN JA JÄSENVALTIOIDEN SITOUMUKSET

EU:n ja jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden lisäksi myös Euroopan tuulivoimateollisuuden omat toimet edistävät vakaampaa ja kannattavampaa liiketoimintaympäristöä. Tämä koskee muun muassa aktiivisempaa suojautumista sen tärkeimpien tuotantopanosten, kuten raaka-aineiden, inflaatiota ja hintojen heilahtelua vastaan ja molempia osapuolia hyödyttävien pitkän aikavälin kumppanuuksien kehittämistä tuulivoima-alan valmistajien ja tuulivoimaoperaattoreiden välillä.

Toimi 15: EU:n tuulivoimaa koskeva peruskirja

Tuulivoiman käyttöönoton ja alan valmistuskapasiteetin lisäämiseksi EU:ssa komissio kehottaa jäsenvaltioita ja tuulivoima-alan edustajia tekemään vapaaehtoisia sitoumuksia osana tuulivoimaperuskirjaa ennen vuoden 2023 loppua. Komissio pyrkii Investors Dialogue on Energy -aloitteen jatkotoimena saamaan rahoitussijoittajat mukaan tuulivoimaperuskirjaan tai laajentamaan peruskirjan koskemaan näitä toimijoita heti, kun se on mahdollista.

Peruskirja perustuu tähän toimintasuunnitelmaan ja sen toimintapolitiikkoihin ja sen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja panna nopeasti täytäntöön komission, jäsenvaltioiden ja teollisuuden sidosryhmien toimet ja demonstroida samalla yhteisiä ja koordinoituja toimia Euroopan tuulivoimateollisuuden mahdollistavien olosuhteiden parantamiseksi. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja alan sidosryhmien kanssa peruskirjan täsmällisten sitoumusten laatimiseksi työmarkkinaosapuolia kuullen. Tämän toimintasuunnitelman ja peruskirjan antamien takeiden myötä alan pitäisi voida lisätä investointejaan ja varmistaa tuotantokapasiteettinsa laajentaminen, jotta se voi vastata tuulivoimahankkeiden odotettuun kasvavaan kysyntään tulevina vuosina.

6.PÄÄTELMÄT JA TULEVAT TOIMET

Tuulivoimateollisuus on ylpeyden aihe Euroopalle. EU:lla on vakaa valmistuspohja ja monia vahvoja tuulipuistojen kehittäjiä, jotka toimivat maailmanlaajuisesti. Alalla on paljon innovointivalmiuksia ja kekseliäisyyttä ja se tarjoaa hedelmällisen maaperän uusien taitojen kehittämiselle. Tuulivoima-alalla toimivat eurooppalaiset yritykset ovat keskeisiä toimijoita energiajärjestelmämme meneillään olevassa muutoksessa ja kunnianhimoisten ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Muiden nettonollateollisuusalojen ohella tuulivoimateollisuus antaa EU:lle hyvät valmiudet siirtyä kohti tulevaisuuden puhdasta kiertotaloutta. EU:n tuulivoima-ala menestyy kilpailussa ja on sen seurauksena maailmanlaajuinen johtaja. Se on suunnannäyttäjä ja standardien asettaja muulle maailmalle. Tuulivoimaa koskeva eurooppalainen yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa luo uusia markkinoita ja tarjoaa maailmanlaajuisia ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi.

Tämän vuoksi Euroopan tuulivoimateollisuuden on laajennettava toimintaansa ja investoitava nyt, jotta EU:n teollisuus ja kansalaiset voivat hyödyntää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja hiilestä irtautumisen tarjoamia mahdollisuuksia maailmanlaajuisesti. Tämän mahdollistamiseksi toimiala tarvitsee ennustettavuutta ja selvästi näkyvää ja vakaata hankejatkumoa. Ala tarvitsee vankkaa liiketoimintamallia, jolla varmistetaan riittävä kannattavuus ja rahoituksen saanti, jotta ala voi kasvaa ja houkutella sijoittajia. Se tarvitsee laajempia ja vahvempia sähköverkkoja, joihin sen tuottama energia voidaan integroida. Lisäksi se tarvitsee reilua kilpailua.

Aikaa ei ole hukattavaksi. Sen vuoksi tällä toimintasuunnitelmalla pyritään saavuttamaan konkreettisia tuloksia jo lähikuukausina. Toimintasuunnitelman täytäntöönpano EU:ssa, jäsenvaltioissa ja toimialalla auttaa Euroopan tuulivoimateollisuutta ongelmien ratkaisemisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa, jotta voidaan varmistaa, että ala antaa täyden panoksensa käynnissä olevaan energiasiirtymään.

Toimintasuunnitelma antaa Euroopan tuulivoimateollisuudelle varmuuden siitä, että sen liiketoimintamahdollisuudet EU:ssa ovat vahvat, kestävät ja pitkäjänteiset. Sen vuoksi komissio kehottaa jäsenvaltioita ja toimialaa tukemaan tätä toimintasuunnitelmaa ja toteuttamaan toimet oman roolinsa mukaisesti. Komissio kehottaa parlamenttia, neuvostoa ja muita EU:n toimielimiä edistämään osaltaan tätä työtä tukemalla toimintasuunnitelman tavoitteita.

LIITE I – EUROOPAN TUULIVOIMAA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA LYHYESTI

(1) MIX scenario in the policy scenarios for delivering the European Green Deal (saatavilla osoitteessa https://energy.ec.europa.eu/data-and-analysis/energy-modelling/policy-scenarios-delivering-european-green-deal_en ).

(2) IRENA World Energy Transition Outlook 2023.

(3) Rystad Report (2023) The State of the European Wind Energy Supply Chain.

(4)

WindEurope (2023) Wind Energy in Europe-2022 Statistics and the outlook for 2023-2027.

(5) Sähkö-ENTSOn tiedot.

(6) Irena (2023) Renewable power generation costs in 2022.

(7) Georgakaki, A et al. (2022) - Clean energy Technology Observatory Overall Strategic Analysis of Clean Energy Technology in the European Union – 2022 Status Report.

(8) SWD(2023) 68 final, 23.3.2023.

(9) Telsnig, T. et al. Clean Energy Technology Observatory: Wind Energy in the European Union – 2022 Status Report on Technology Development, Trends, Value Chains and Markets, Publications Office of the European Union,

(10)

 SWD(2023) 68 final, 23.3.2023.

(11)  Rystad Report (2023) The State of the European Wind Energy Supply Chain.

(12) Tyypillinen esimerkki on tuuliturbiinien koon nopea kasvu, joka pakottaa valmistajat mukauttamaan tuotantolinjojaan jatkuvasti uusilla investoinneilla.

(13) JRC, Clean Energy Technologies Observatory Report 2023, tulossa.

(14) BloombergNEF data (2023) https://about.bnef.com/blog/cost-of-clean-energy-technologies-drop-as-expensive-debt-offset-by-cooling-commodity-prices/

(15) Ks. 2023 Annual report on the competitiveness of clean energy technologies (julkaistaan 25. lokakuuta 2023).

(16) GWEC:n (Global Wind Energy Council) mukaan koko Euroopassa on noin 30 GW tuuliturbiinien valmistuskapasiteettia.

(17) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, COM(2021) 557. 

(18) Neuvoston asetus (EU) 2022/2577, annettu 22 päivänä marraskuuta 2022, kehyksestä uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi (EUVL L 335, 29.12.2022, s. 36–44).

(19) Ehdotus suurimmista sallituista painoista ja mitoista annetun direktiivin 96/53/EY muuttamisesta, COM(2023) 445.

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1–16).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/869, annettu 30 päivänä toukokuuta 2022.

(22) COM(2023)148 final, 14.3.2023.

(23)  COM(2023) 62 final, 1.2.2023; COM(2023) 161, 16.3.2023; ja COM(2023) 160, 16.3.2023.

(24) JOIN/2023/8 Yhteinen tiedonanto EU:n merellisen turvallisuusstrategian ja sen toimintasuunnitelman päivittämisestä: Tehokkaammalla EU:n merellisellä turvallisuusstrategialla muuttuvia uhkia vastaan.

(25)  Komission tiedonanto 2023/C 101/03.

(26) Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti

(27) Komission tiedonanto – Puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle, 2022/C 414/01.

(28) Komission tiedonanto – Vuoden 2022 suuntaviivat ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävälle valtiontuelle, C/2022/481.

(29) Komission tiedonanto – Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat, 2021/C 153/01.

(30) COM(2023) 335 final, 20.6.2023

(31) https://climate.ec.europa.eu/eu-action/eu-funding-climate-action/innovation-fund/calls-proposals/large-scale-calls_en

(32) Useimmilla elpymis- ja palautumissuunnitelmissa tuetuilla toimenpiteillä on yhteiset käyttöönottotavoitteet, jotka kattavat sekä aurinko- että tuulienergian, eikä niitä ole eritelty teknologiatyypeittäin.

(33) Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin 6 artiklan 3 kohta.

(34)   https://commission.europa.eu/funding-tenders/find-funding/eu-funding-programmes/technical-support-instrument/technical-support-instrument-tsi_fi  

(35)  Komission suositus C/2022/3219 final.

(36) Commission Staff Working Document Guidance to Member States on good practices to speed up permit-granting procedures for renewable energy projects and on facilitating Power Purchase Agreements Accompanying the document Commission Recommendation on speeding up permit-granting procedures for renewable energy projects and facilitating Power Purchase Agreements, SWD/2022/0149 final.

(37) Tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin 15 c artiklan mukaan jäsenvaltioiden on nimettävä uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet vähintään yhdelle uusiutuvan energian teknologialle.

(38) SMET jatkaa työtään tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden lupamenettelyjen prosesseihin liittyvien esteiden poistamiseksi. Se tukee myös keskitettyä palvelupistettä, digitaalisia lupamenettelyjä sekä selkeitä tietoja ja määräaikoja koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoa.

(39) Direktiivin (EU) 2018/2001 6 artiklan 3 kohta: ”Jäsenvaltioiden on julkaistava tuen odotettua kohdentamista koskeva pitkän aikavälin suunnitelma, joka kattaa viitteellisesti vähintään viisi seuraavaa vuotta, tai talousarvion suunnitteluun liittyvien rajoitusten tapauksessa kolme vuotta, ja käsittää alustavan aikataulun, tarvittaessa tarjouskilpailumenettelyn frekvenssin, odotetun kapasiteetin ja odotettavissa olevat jaettavat määrärahat tai yksikkökohtaiset enimmäistuet sekä tapauksen mukaan odotetut tukikelpoiset tekniikat. Tämä suunnitelma on päivitettävä vuosittain tai tarvittaessa viimeaikaisen markkinakehityksen tai odotettavissa olevan jaettavan tuen perusteella.”

(40)  BEMIP, CESEC, South-Western ja NSEC.

(41) https://energy.ec.europa.eu/system/files/2022-09/220912_NSEC_Joint_Statement_Dublin_Ministerial.pdf

(42) Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä joulukuuta 2022, unionin koordinoidusta lähestymistavasta kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseen, 2023/C 20/01 (EUVL C 20, 20.1.2023, s. 1).

(43) Kun hiilen keskihinta on 75 euroa tonnilta.

(44) Komission tiedonanto SET-suunnitelman tarkistamisesta (hyväksytään lokakuussa 2023).

(45) EU:n kauppasopimuksiin sisältyy määräyksiä tuonti- ja vientirajoitusten kieltämisestä, kotimaisuusastevaatimuksista sekä mahdollisuudesta osallistua julkisiin hankintoihin.

(46) Asetus (EU) 2022/1031 kolmansien maiden talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten markkinoille tuli voimaan 29. elokuuta 2022.

(47) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/452, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (EUVL L 79I, 21.3.2019, s. 1–14).

(48) Komission kertomus “Employment and Social Developments in Europe. Addressing labour shortages and skills gaps in the EU”, https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=26989&langId=en

(49) Esimerkiksi Erasmus+-ohjelmasta rahoitetussa ammatillisen koulutuksen huippuyksikössä ”Technical Skills for Harmonised Offshore Renewable Energy” (T-shore) pyritään kehittämään koulutusohjelmia ja -resursseja, joiden avulla työntekijät saavat merituulivoimateollisuudessa menestymiseen tarvitsemansa taidot ja valmiudet.