EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.10.2023

COM(2023) 657 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetun direktiivin 2009/31/EY täytäntöönpanosta

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetun direktiivin 2009/31/EY täytäntöönpanosta

1.JOHDANTO

Hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/31/EY 1 (hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeva direktiivi, jäljempänä ’CCS-direktiivi’) vahvistetaan oikeudellinen kehys ympäristön kannalta turvallisesti tapahtuvaa hiilidioksidin geologista varastointia varten. CCS-direktiivin tavoitteena on varmistaa, ettei merkittävää hiilidioksidivuodon vaaraa ole ja ettei terveydelle ja ympäristölle aiheudu vahinkoa. Lisäksi tavoitteena on estää liikenneverkolle tai varastointipaikoille aiheutuvat kielteiset vaikutukset.

Tämä kertomus on CCS-direktiivin neljäs täytäntöönpanokertomus, ja se kattaa ajanjakson toukokuusta 2019 huhtikuuhun 2023. Siinä analysoidaan kolmannen täytäntöönpanokertomuksen 2 jälkeen saavutettua edistystä. Se perustuu kertomuksiin, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan komissiolle ja ETA:n EFTA-valtiot Norja, Islanti ja Liechtenstein EFTAn valvontaviranomaiselle 3 CCS-direktiivin 27 artiklan mukaisesti. Tässä kertomuksessa on otettu huomioon 25 maan 4 määräajassa toimittamat kertomukset.

2.JÄSENVALTIOIDEN ERITYISET TÄYTÄNTÖÖNPANOKYSYMYKSET

2.1 Kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön muuttaminen, tarkistaminen ja päivittäminen

Kolmannen täytäntöönpanokertomuksen jälkeen Bulgaria, Tanska, Kreikka, Ranska, Liettua, Unkari, Suomi, Ruotsi ja Islanti ovat ilmoittaneet muutoksista CCS-direktiivin täytäntöönpanoa koskevaan lainsäädäntöönsä. Näihin muutoksiin kuuluvat alueiden avaaminen varastointia varten, lupamenettelyjen käyttöönotto ja toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen.

Islanti salli tutkimushankkeet vuonna 2015, minkä lisäksi se on vuodesta 2021 lähtien sallinut hiilidioksidin teollisen mittakaavan geologisen varastoinnin alueellaan. Unkari on laatinut yksityiskohtaiset säännöt hiilidioksidin varastointiin soveltuvista geologisista rakenteista.

Tanska on antanut lainsäädäntöä, jolla tietyt alueet avataan jatkuvalle lupien myöntämiselle tutkimusta ja hiilidioksidin varastointia varten, nimetään kansallinen lupaviranomainen ja mahdollistetaan valtion osallistuminen kaikkiin varastointilupiin. Kreikka on nimennyt toimivaltaisen viranomaisen ja vahvistanut lupamenettelyt talouden toimijoille, joilla on olemassa olevat oikeudet hiilivetyjen etsintään ja tuotantoon kyseisillä alueilla.

Ranska on täsmentänyt ja yksinkertaistanut menettelyjä, jotka koskevat tarvittavia ympäristövaikutusten arviointeja tutkimus- tai varastointilupien yhteydessä. Suomi asettaa CCS-hankkeet etusijalle ympäristölupien myöntämisessä. Bulgaria ja Ruotsi ovat selventäneet tapaa, jolla ne panevat täytäntöön direktiivissä säädetyt sulkemisen jälkeistä aikaa koskevat vaatimukset. Belgiassa ja Islannissa ollaan parhaillaan tarkistamassa täytäntöönpanolainsäädäntöä.

Raportointihetkellä hiilidioksidin geologinen varastointi on sallittua kaikissa jäsenvaltioissa sekä Islannissa ja Norjassa lukuun ottamatta Saksaa, Viroa, Irlantia 5 , Kyprosta, Latviaa 6 , Itävaltaa, Suomea ja Sloveniaa. Liettuassa hiilidioksidin geologinen varastointi on ollut kiellettyä heinäkuusta 2020 alkaen.

2.2 Tutkimus- ja varastointiluvat

a) Lupaprosessi tai -hakemus

Tanskassa, Ranskassa, Unkarissa, Alankomaissa, Islannissa ja Norjassa on otettu käyttöön menettelyjä, joiden avulla varastointiluvan hakijat voivat olla yhteydessä toimivaltaiseen lupaviranomaiseen. Nämä jäsenvaltiot kehottavat mahdollisia hakijoita olemaan yhteydessä viranomaisiin saadakseen tietoja ja neuvoja. Malta aikoo olla ennakoivasti yhteydessä mahdollisiin tuleviin hakijoihin. Portugali kehittää parhaillaan prosesseja tulevia lupahakemuksia varten. Islannin lainsäädännössä säädetään mahdollisuudesta järjestää ennakkokuuleminen osana ympäristövaikutusten arviointia. Norjan lainsäädännössä velvoitetaan viranomaisia antamaan ohjeita asianomaisille osapuolille.

b) Varastointiluvat

Kolmannen täytäntöönpanokertomuksen jälkeen Alankomaat on ainoa raportoiva maa, joka on myöntänyt varastointilupia. Kaksi lupaa myönnettiin vuosina 2021 ja 2022 osana Porthos-hanketta, jossa hiilidioksidia varastoidaan ehtyneeseen kaasukenttään Pohjanmerellä.

c) Tutkimusluvat

Viimeisimmän täytäntöönpanokertomuksen jälkeen Tanska on järjestänyt ensimmäisen tarjouskilpailun meriluvista, jotka koskevat täysimittaista tutkimusta ja hiilidioksidin varastointia Tanskan mannerjalustan tietyillä alueilla. Tanska on myöntänyt kolme meritutkimuslupaa.

Kreikka on myöntänyt yhden hiilidioksidin varastointia koskevan tutkimusluvan varastointimahdollisuuksien tutkimiseksi Prinosin alueella, jossa luvanhaltijalla on tällä hetkellä oikeudet öljyn ja kaasun etsintään ja tuotantoon.

Norja myönsi vuonna 2022 kolme tutkimuslupaa, kaksi Pohjanmerellä sijaitseville alueille ja yhden Barentsinmerellä sijaitsevalle alueelle. Vuonna 2023 Norja on myöntänyt kaksi uutta tutkimuslupaa Pohjanmerelle.

Muut raportoineet valtiot eivät ole myöntäneet raportointijaksolla yhtään tutkimuslupaa tai raportoineet jätetyistä hakemuksista.

d) Toimijoiden suunnitelmat varastointilupien hakemiseksi

Alankomaat on ilmoittanut Euroopan komissiolle kolmesta merialueita koskevasta varastointihakemuksesta: Shell International Exploration and Production B.V. ja Shell Gas & Power Developments B.V. ovat jättäneet hakemuksen K14-FA, TAQA Offshore B.V. ja EBN CCS B.V. ovat jättäneet hakemuksen P18-6 ja TotalEnergies EP Nederland B.V. on jättänyt hakemuksen L04-A.

Islanti, Liechtenstein ja Norja ilmoittavat lupahakemukset EFTAn valvontaviranomaiselle. EFTAn valvontaviranomainen tarkastelee parhaillaan yhtä Islannin ja yhtä Norjan varastointilupahakemusta. Islanti odottaa saavansa toisen hakemuksen vuoden 2024 alussa.

Seuraavat jäsenvaltiot odottavat saavansa useita varastointilupahakemuksia vuonna 2023 ja vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla: Alankomaat (2–3), Kreikka (1) ja Romania (1).

Tanska ja Ranska odottavat saavansa lisää hakemuksia tulevina vuosina, Ranska vuoden 2024 alussa ja Tanska vuoteen 2028 mennessä, sen mukaan, miten käynnissä olevat hankkeet edistyvät.

2.3 Varastointipaikkoina käytettävien alueiden valinta

Viisi jäsenvaltiota on ilmoittanut määrittäneensä alueet, joilta varastointipaikat voidaan valita. Ranska ja Espanja ovat nimenomaisesti maininneet koko alueensa mahdollisina varastointipaikkoina. Unkari, Romania ja Islanti eivät ole maininneet erityisiä rajoituksia alueillaan, kun taas Alankomaat sulkee pois maa-alueet. Tanska on osoittanut tiettyjä alueita hiilidioksidin geologista varastointia varten, ja se tekee parhaillaan arviointia, jonka tarkoituksena on valita enintään kahdeksan uutta varastointipaikkaa. Raportointihetkellä Ruotsissa oli myös käynnissä erityisten mahdollisten varastointipaikkojen tutkiminen ja määrittäminen. Puola toteaa, että se määritti varastointialueita vuonna 2014 eikä ole sen jälkeen määritellyt uusia alueita.

Kreikka aikoo määrittää lisäalueita, joilta varastointipaikkoja voidaan valita, ja se on parhaillaan tekemässä geologisia tutkimuksia. Raportointihetkellä Puola, Portugali ja Slovenia olivat eri vaiheissa uusien varastointipaikkojen tutkimisessa ja määrittämisessä. Tšekki toteaa, että suolaisia akvifereja ja osittain ehtyneitä öljy- ja kaasukenttiä voitaisiin käyttää varastointipaikkoina, mutta niiden kapasiteetti on rajallinen.

Lisävarastointialueiden määrittämistä suunnittelevista maista kymmenen asettaa etusijalle tietyt geologiset mahdollisuudet, eli suolaiset akviferit (Tšekki, Tanska, Kreikka, Unkari, Puola, Portugali, Ruotsi ja Norja), ehtyneet hiilivetykentät (Tšekki, Kreikka, Puola ja Romania) tai mafiset kivimuodostumat (Kreikka, Portugali ja Islanti).

Alankomaat ja Romania ovat ainoat raportoivat maat, joissa tietyt alueet eivät välttämättä edellytä tutkimuslupaa varastointipaikkojen valinnassa tarvittavien tietojen saamiseksi. Tämä koskee hiilidioksidin varastointia ehtyneille öljy- tai kaasukentille, jotka eivät edellytä uusia tutkimustoimia, sillä olemassa olevia tietoja pidetään riittävinä. Kaikissa muissa raportoivissa maissa kaikilta yrityksiltä vaaditaan tutkimuslupia, jotta saadaan tarvittavat tiedot maaperästä.

Kuusi jäsenvaltiota (Tšekki, Tanska, Espanja, Ranska, Alankomaat ja Romania) ja Islanti ovat ilmoittaneet, että kansalaisten saatavilla on tai tulee olemaan tietoa hiilidioksidin geologiseen varastointiin liittyvistä ympäristö- ja/tai terveysriskeistä. Alankomaissa ja Romaniassa nämä tiedot asetetaan yleisön saataville lupahakemusten yhteydessä. Ranska on järjestänyt vuonna 2023 julkisen kuulemisen alustavista strategisista suuntaviivoista, joilla ohjataan hiilidioksidin talteenotto-, varastointi- ja hyödyntämisteknologioiden käyttöönottoa.

2.4 Kolmansien osapuolten oikeudenmukainen ja avoin pääsy

Raportointihetkellä yksikään raportoiva maa ei ollut tietoinen siitä, että mahdolliset siirto- ja/tai varastointitoiminnanharjoittajat olisivat kieltäytyneet pääsyn antamisesta laitoksiinsa kapasiteetin puutteeseen vedoten. Useissa raportoivissa maissa on kuitenkin käytössä menettelyjä, joilla varmistetaan, että mahdolliset käyttäjät voivat saada oikeudenmukaisen ja avoimen pääsyn siirtoverkkoihin ja varastointipaikkoihin. Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Itävallassa, Puolassa, Portugalissa, Sloveniassa, Islannissa ja Norjassa on käytössä tätä tarkoitusta koskevia lainsäädäntötoimenpiteitä.

2.5 Rajatylittävä yhteistyö

Alustavien geologisten hiilidioksidin varastointimahdollisuuksien sijainnit ja hiilidioksidipäästöjen talteenottoon kykenevät energiavaltaiset teollisuudenalat, joilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa, eivät ole jakautuneet tasaisesti jäsenvaltioiden ja ETA-maiden kesken. Tämä edellyttää rajatylittävää yhteistyötä hiilidioksidin kuljetuksen ja/tai varastointipaikkojen osalta.

Useat raportoivat maat ovat tukeneet yhteensä 18:aa hakemusta yhteistä etua koskevista hankkeista tai keskinäistä etua koskevista hankkeista, jotka koskevat rajatylittävää hiilidioksidin kuljetusta, tarkistetun TEN-E-asetuksen 7 mukaisesti (Belgia, Tanska, Saksa, Espanja, Ranska, Kroatia, Latvia, Liettua, Unkari, Alankomaat, Puola, Ruotsi ja Norja).

Belgia ja Tanska ovat ilmoittaneet käynnissä olevasta rajatylittävästä hankkeesta, jossa Belgiassa talteen otettu hiilidioksidi kuljetetaan Tanskaan varastoitavaksi. Alankomaat on ilmoittanut meneillään olevasta yhteistä etua koskevasta ARAMIS-hankkeesta, jonka tavoitteena on tuoda hiilidioksidia varastoitavaksi Alankomaihin.

Belgia on ilmoittanut useista käynnissä olevista valtioiden rajat ylittävistä kuljetus- ja varastointihankkeista. Kroatia ja Unkari valmistelevat hanketta, jossa hiilidioksidia kuljetetaan varastoitavaksi Kroatiaan. Liettua (2) ja Puola (1) ovat tukeneet yhteistä etua koskevien hankkeiden hakemuksia. Ruotsalaiset yritykset, jotka suunnittelevat hiilidioksidin talteenottoa, ovat yhteydessä Norjan ja Tanskan varastointitoiminnanharjoittajiin. Islannissa Coda Terminal ‑hankkeen tavoitteena on tuoda talteenotettua hiilidioksidia geologista varastointia varten, ja sitä tuetaan päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastosta.

Kolme jäsenvaltiota – Belgia, Tanska ja Alankomaat – jotka ovat sopimuspuolina jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1972 tehtyyn yleissopimukseen vuonna 1996 liitetyssä kansainvälisessä pöytäkirjassa, jäljempänä ’Lontoon pöytäkirja’, ovat allekirjoittaneet yhteiset yhteisymmärryspöytäkirjat niiden välillä tehtävistä hiilidioksidin rajatylittävistä kuljetuksista geologista varastointia varten.

Nämä yhteisymmärryspöytäkirjat ovat rajoittuneet EU:n lainsäädännön ulkopuolelle jääviin kysymyksiin, kuten lupaviranomaisten väliseen yhteistyöhön. Direktiivi 2009/31/EY ja direktiivi 2003/87/EY muodostavat Euroopan talousalueella sovellettavan oikeudellisen kehyksen, joka koskee hiilidioksidin talteenottoa, rajatylittävää kuljetusta ja turvallista geologista varastointia EU:n jäsenvaltioiden ja ETA:n välillä.

Näin ollen kaikki hiilidioksidin siirtoverkkojen ja/tai hiilidioksidin varastointipaikkojen toiminnanharjoittajat hyötyvät täysimittaisesti EU:n oikeudellisesta kehyksestä, kun ne tuovat tai vievät talteenotettua hiilidioksidia. Täytäntöönpantu EU:n oikeudellinen kehys 8 toimii Lontoon pöytäkirjan 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna osapuolten välisenä ”järjestelynä”, sillä se on sisällöltään yhdenmukainen Lontoon pöytäkirjan vaatimusten kanssa. 9  

2.6 Kansalliset ja kansainväliset ohjelmat ja tutkimushankkeet

Suurimmalla osalla raportoivista maista (Belgia, Tanska, Saksa, Espanja, Ranska, Liettua, Alankomaat, Portugali, Romania, Slovenia, Suomi, Ruotsi, Islanti ja Norja) on käytössä kansallisia toimintaohjelmia tai -suunnitelmia hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin tutkimuksen, demonstroinnin ja käyttöönoton tukemiseksi. Useimmat näistä ohjelmista eivät koske yksinomaan hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.

Seitsemässä raportoivassa maassa on käytössä toimenpiteitä tai ohjelmia, joilla tuetaan taloudellisesti hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehittämistä tai käyttöönottoa. Nämä maat ovat Belgia, Tanska, Saksa, Ranska, Alankomaat, Slovenia ja Norja. Kreikka ja Ruotsi suunnittelevat tällaista tukea.

Meneillään olevissa kansallisissa tai eurooppalaisissa tutkimushankkeissa, jotka käsittelevät direktiivin täytäntöönpanon kannalta olennaisia aiheita, on mukana 16 jäsenvaltiota (Belgia, Tanska, Saksa, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Liettua, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Suomi ja Ruotsi). Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat hankkeet: ENCASE 10 (rahoitetaan Horisontti Eurooppa ‑ohjelmasta), SHARP ja RETURN (rahoitetaan hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikoiden käyttöönoton vauhdittamista koskevasta ERA-NET ACT ‑aloitteesta 11 ), CCS4CEE 12 sekä PilotSTRATEGY 13 . Tällaisiin hankkeisiin osallistuvat jäsenvaltiot ovat Belgia, Tanska, Saksa, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Liettua, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Suomi ja Ruotsi.

Näiden hankkeiden lisäksi kymmenen jäsenvaltiota on ilmoittanut, että niillä on lisäsuunnitelmia hiilidioksidin varastointipaikkojen arvioinnin tukemiseksi, hiilidioksidin kuljetusinfrastruktuurin valmistelemiseksi tai hiilidioksidikeskusten ja -keskittymien perustamiseksi. Nämä jäsenvaltiot ovat Tšekki, Tanska, Saksa, Kreikka, Ranska, Liettua, Unkari, Alankomaat, Puola ja Ruotsi. Nämä suunnitelmat ovat eri kehitysvaiheissa.

2.7 Hiilidioksidin talteenottovalmius

Direktiivin 2001/80/EY 14 9 a artiklan mukaisesti toiminnanharjoittajan on arvioitava hiilidioksidin talteenoton, kuljetuksen ja varastoinnin tekninen ja taloudellinen toteutettavuus, kun se hakee lupaa polttolaitokselle, jonka nimellinen sähköntuotantoteho on vähintään 300 megawattia. Jos arviointi on myönteinen, laitoksen alueella on varattava sopiva tila hiilidioksidin talteenotossa ja paineistuksessa tarvittavia laitteita varten.

Ainoastaan Belgiassa, Saksassa ja Puolassa on nimelliseltä sähköntuotantoteholtaan vähintään 300 megawatin polttolaitoksia, joille on myönnetty lupa edellisen täytäntöönpanokertomuksen jälkeen. Raportointihetkellä Belgiassa oli suunnitteilla viisi tällaista laitosta, joista neljässä on tarkoitus varata tila hiilidioksidin talteenottotekniikan mahdollista jälkiasentamista varten.

Puolassa on kahdeksan tällaista voimalaitosta, joista neljä oli suunnitteilla tai rakenteilla ja neljä toiminnassa raportointihetkellä. Kaikki nämä laitokset ovat varanneet tai aikovat varata tietyn alueen hiilidioksidin talteenottolaitteistojen asentamista varten.

Saksassa kaksi tällaista voimalaitosta on saanut luvan edellisen kertomuksen jälkeen. Laitokset otettiin käyttöön vuosina 2020 ja 2022, ja molemmissa laitoksissa on varattu alueet hiilidioksidin talteenottolaitteistojen jälkiasentamista varten. Liettuassa yksi tällainen voimalaitos on saanut luvan edellisen kertomuksen jälkeen.

2.8 Muu

Euroopan komissio tukee taloudellisesti hankkeita, joilla otetaan talteen vuosittain 4,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, ja se on valinnut päästökauppajärjestelmän innovaatiorahaston avustussopimuksia varten useita sellaisia hankkeita, jotka vastaavat 5,8 miljoonan hiilidioksiditonnin hiilidioksidipäästöjen pysyvää varastointia Euroopan talousalueella. 15 Viimeisimmän täytäntöönpanokertomuksen jälkeen päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastosta rahoitusta hakeneet hankkeet ovat suunnitelleet yli 20 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen talteenottoa, mikä osoittaa, että hiilidioksidin varastointipaikkojen kehittämiselle CCS-direktiivin mukaisesti Euroopan talousalueella on kiireellinen tarve ja markkinamahdollisuus.

3.PÄÄTELMÄT

CCS-direktiiviä on sovellettu asianmukaisesti koko raportointikauden ajan niissä EU:n jäsenvaltioissa, jotka olivat toimittaneet komissiolle kertomukset heinäkuun 2023 loppuun mennessä.

Vuoden 2019 kolmannen täytäntöönpanokertomuksen jälkeen on raportoitu huomattavasta edistymisestä hiilidioksidin varastointipaikkojen käyttöönotossa erityisesti, mutta ei ainoastaan, Pohjanmeren alueella myönnettyjen (tai pian myönnettävien) tutkimuslupien muodossa. Ne ovat tärkeä askel kohti varastointilupaa.

EU:n jäsenvaltiot ja Norja tukevat tai suunnittelevat tukevansa lähitulevaisuudessa kansallisten ohjelmien tai rahastojen kautta hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevaa tutkimus- ja demonstrointitoimintaa. Lisäksi monet maat ovat mukana useissa eurooppalaisissa tutkimus- ja yhteistyöhankkeissa. Euroopan komissio tukee hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastosta, myös koko arvoketjun kattavia hankkeita, joissa yhdistyvät talteenotto, kuljetus ja varastointi.

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114–135).

(2)

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetun direktiivin 2009/31/EY täytäntöönpanosta (COM(2019) 566).

(3)

CCS-direktiivin mukainen ETA:n EFTA-valtioita koskeva EFTAn valvontaviranomaisen tuleva kertomus.

(4)

Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Kypros, Liettua, Unkari, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi, Islanti, Liechtenstein ja Norja.

(5)

Aiempaan raportointiin perustuvat tiedot.

(6)

Ks. edellinen alaviite.

(7)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.L_.2022.152.01.0045.01.FIN&toc=OJ%3AL%3A2022%3A152%3ATOC

(8)

ETA-sopimus ja kyseisten kahden direktiivin sisällyttäminen ETA:n oikeusjärjestelmään tarjoavat tarvittavat ETA-kumppaneiden kanssa tehtävät järjestelyt.

(9)

Jotta hiilidioksidia voidaan kuljettaa jäsenvaltiosta toiseen Euroopan talousalueella, sellaisten jäsenvaltioiden, jotka ovat Lontoon pöytäkirjan osapuolia, on edelleen talletettava ensin Lontoon pöytäkirjan sihteeristölle virallinen ilmoitus Lontoon pöytäkirjaan vuonna 2009 tehdyn muutoksen väliaikaisesta soveltamisesta, vaikka ei olisikaan lisäasioita, joita pitäisi käsitellä. Näin ollen kahdenvälistä sopimusta tai järjestelyä ei tarvitse allekirjoittaa.

(10)

https://cordis.europa.eu/project/id/101094664

(11)

http://www.act-ccs.eu/

(12)

https://ccs4cee.eu/

(13)

https://pilotstrategy.eu/about-the-project

(14)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/80/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2001, tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta.

(15)

https://climate.ec.europa.eu/eu-action/funding-climate-action/innovation-fund/what-innovation-fund_en