EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.10.2023

COM(2023) 633 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

hyljetuotteiden kaupasta annetun asetuksen (EY) N:o 1007/2009, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2015/1775, täytäntöönpanosta

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

hyljetuotteiden kaupasta annetun asetuksen (EY) N:o 1007/2009, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2015/1775, täytäntöönpanosta

1.Johdanto

Hyljetuotteiden kauppaa koskeva EU:n järjestelmä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1007/2009 hyljetuotteiden kaupasta 1 , jäljempänä ’asetus’, kieltää hyljetuotteiden saattamisen EU:n markkinoille.

Kauppakieltoa sovelletaan EU:ssa valmistettuihin ja EU:hun tuotaviin hyljetuotteisiin. Asetusta muutettiin asetuksella (EU) 2015/1775 2 , jotta voitiin ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) asiassa EC-Seal products 3 tekemät päätökset. Tämän johdosta nykyisessä hyljetuotteiden kauppaa koskevassa EU:n järjestelmässä säädetään kahdesta poikkeuksesta kieltoon:

1)Siinä sallitaan hyljetuotteiden saattaminen markkinoille silloin, kun kyseiset tuotteet ovat peräisin inuiittiyhteisöjen tai muiden alkuperäisyhteisöjen harjoittamasta hylkeenpyynnistä, edellyttäen, että asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 artiklan 1 kohdassa säädetyt erityisedellytykset täyttyvät.

Saman asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 artiklan 1 a kohdassa säädetään, että kun hyljetuote saatetaan EU:n markkinoille, sen mukana on oltava asiakirja, joka todistaa, että inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskevan poikkeuksen soveltamisedellytykset täyttyvät. Todistuksen on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1850 4 , jäljempänä ’täytäntöönpanoasetus’, 3 artiklan mukaisesti oltava komission tätä tarkoitusta varten tunnustaman elimen myöntämä.

2)Hyljetuotteiden tuonti on asetuksen mukaan sallittua myös silloin, kun se on luonteeltaan satunnaista ja kun siinä on kyse ainoastaan matkailijoiden tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tavaroista (asetuksen 3 artiklan 2 kohta sellaisena kuin se on muutettuna).

Asetuksen (EY) N:o 1007/2009, sellaisena kuin se on muutettuna, mukainen raportointivelvoite

Asetuksen 7 artiklan, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 31. joulukuuta 2018 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi kertomus tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi toteutetuista toimista. Komissio toimittaa tämän jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asetuksen täytäntöönpanosta 12 kuukauden kuluessa kunkin raportointikauden päättymisestä. Kertomuksessaan komissio arvioi asetuksen toimintaa, vaikuttavuutta ja vaikutuksia sen tavoitteen saavuttamisessa. Komission kertomuksessa olisi myös arvioitava asetuksen vaikutusta inuiittiyhteisöjen tai muiden alkuperäisyhteisöjen sosioekonomiseen kehitykseen 5 .

Ensimmäinen komission kertomus asetuksen täytäntöönpanosta, joka kattaa ajanjakson 18. lokakuuta 2015 (asetuksen (EU) 2015/1775 soveltamisen alkamispäivä) – 31. joulukuuta 2018, hyväksyttiin 10. tammikuuta 2020 6 .

Tämä kertomus kattaa ajanjakson 1. tammikuuta 2019 – 31. joulukuuta 2022. Se perustuu EU:n jäsenvaltioilta, Yhdistyneeltä kuningaskunnalta sekä Kanadan ja Grönlannin kolmelta tunnustetulta elimeltä saatuihin tietoihin.

2.Tausta

EU hyväksyi vuonna 1983 neuvoston direktiivin 83/129/ETY 7 , jolla kiellettiin kahden hyljelajin, grönlanninhylkeen ja kuplahylkeen, poikasista valmistettujen tuotteiden tuonti EU:hun, koska eräiden hylkeiden kuuttien vuosittaisesta tappamisesta oltiin laajalti huolissaan. Alun perin direktiiviä sovellettiin 1. lokakuuta 1985 saakka. Sen voimassaoloa jatkettiin ensin 1. lokakuuta 1989 asti ja sitten toistaiseksi neuvoston direktiivillä 89/370/ETY 8 .

Hylkeitä pyydetään EU:ssa ja sen ulkopuolella. Niitä käytetään monelaisten tuotteiden, esimerkiksi omega-3-kapselien sekä käsiteltyä hylkeennahkaa ja hyljeturkista sisältävien vaatekappaleiden, valmistamiseen. Kansalaiset ja kuluttajat ovat ilmaisseet huolensa markkinoilla mahdollisesti olevista hyljetuotteista, jotka on valmistettu kärsimystä aiheuttavalla tavalla tapetuista ja nyljetyistä eläimistä. Vastauksena tähän useat jäsenvaltiot ovat antaneet lainsäädäntöä, jolla säännellään hyljetuotteiden kauppaa kieltämällä niiden tuonti ja valmistus. Toisissa jäsenvaltioissa sen sijaan ei ole asetettu mitään rajoituksia tällaisten tuotteiden kaupalle. Nämä erot ovat vaikuttaneet kielteisesti sisämarkkinoiden toimintaan ja muodostaneet esteitä kaupalle. Siksi EU antoi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1007/2009, jolla kielletään hyljetuotteiden saattaminen EU:n markkinoille.

Samaan aikaan EU:n ulkopuoliset hallitukset ja organisaatiot, jotka edustavat inuiittikansoja ja muita alkuperäiskansoja, kehottivat EU:ta tunnustamaan, että hylkeenmetsästys oli olennainen osa näiden yhteisöjen sosioekonomiaa, ravitsemusta, kulttuuria ja identiteettiä ja edisti niiden toimeentuloa ja kehitystä, joille ei saisi aiheuttaa haittaa Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 2007 antaman alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen mukaisesti. Ne väittivät, että inuiittiyhteisöjen tai muiden alkuperäisyhteisöjen perinteisesti harjoittama hylkeenpyynti ei herättänyt samanlaista yleistä eettistä huolta kuin hylkeenpyynti, jota harjoitetaan pääasiassa kaupallisista syistä. Näistä syistä asetuksessa sallittiin poikkeuksellisesti se, että markkinoille saatetaan hyljetuotteita, jotka ovat peräisin inuiittiyhteisöjen tai muiden alkuperäisyhteisöjen perinteisesti harjoittamasta pyynnistä, kunhan eläinten hyvinvointiin kiinnitetään asianmukaista huomiota ja kärsimystä vähennetään mahdollisimman paljon. Poikkeus rajoitettiin koskemaan pyyntiä, joka edistää kyseisten yhteisöjen toimeentuloa.

Vuoden 2009 asetuksella sallittiin myös poikkeuksellisesti hyljetuotteiden saattaminen markkinoille silloin, kun pyyntiä harjoitetaan pelkästään meren luonnonvarojen kestävän hallinnoinnin vuoksi. Hyljetuotteiden tuonti on asetuksen mukaan sallittua myös silloin, kun se on luonteeltaan satunnaista ja kun siinä on kyse ainoastaan matkailijoiden tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tavaroista.

Vuonna 2010 Kanada ja Norja käynnistivät riitojenratkaisumenettelyt Maailman kauppajärjestössä (WTO) asetusta ja sen alkuperäistä täytäntöönpanoasetusta (EU) 737/2010 vastaan. Vuonna 2013 WTO totesi, että salliessaan tiettyjen hyljetuotteiden saattamisen EU:n markkinoille inuiittipoikkeuksen ja meren luonnonvarojen hallinnointia koskevan poikkeuksen perusteella hyljetuotteiden kauppaa koskeva EU:n järjestelmä haittasi kanadalaisten ja norjalaisten tuotteiden kilpailumahdollisuuksia suhteessa grönlantilaisiin tuontituotteisiin ja EU:ssa tuotettuihin hyljetuotteisiin. Tuolloin Grönlanti olikin ainut maa, joka oli virallisesti anonut tulla tunnustetuksi todistuksia myöntäväksi elimeksi.

Saattaakseen järjestelmänsä linjaan WTO:n päätösten kanssa EU antoi asetuksen (EU) 2015/1775, jolla hyljetuotteiden kauppaa koskevaa EU:n järjestelmää muutettiin poistamalla meren luonnonvarojen hallinnoinnin vuoksi harjoitettavaa pyyntiä koskeva poikkeus. Tämän poikkeuksen poistaminen ei rajoittanut jäsenvaltioiden oikeutta säännellä edelleen pyyntiä, jota harjoitetaan meren luonnonvarojen kestävän hallinnoinnin vuoksi. Se kuitenkin esti jäsenvaltioita sallimasta tällaisesta hylkeenpyynnistä peräisin olevien tuotteiden saattamisen markkinoille, paitsi jos ne kuuluivat voimassa pysyneen inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskevan poikkeuksen piiriin. Muutetulla asetuksella vahvistettiin myös johdonmukaisuutta asetuksen tavoitteeseen nähden lisäämällä nimenomaisesti eläinten hyvinvointia koskevat näkökohdat edellytykseksi inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskevan poikkeuksen käytölle.

Asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio antoi täytäntöönpanoasetuksen, jossa i) täsmennetään matkailijoiden tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen hyljetuotteiden tuontia koskevia vaatimuksia, ii) luetellaan perusteet niiden elimien tunnustamiselle, jotka myöntävät asiakirjoja, joilla todistetaan inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskevan poikkeuksen edellytysten täyttyminen, ja iii) määritetään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten rooli todistusten valvonnassa ja niihin sisältyvien tietojen tallentamisessa.

Asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 artiklan 1 a kohdan mukaan niiden hyljetuotteiden mukana, jotka saatetaan EU:n markkinoille inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskevan poikkeuksen perusteella, on oltava komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1850 3 artiklan mukaisesti Euroopan komission tätä tarkoitusta varten tunnustaman elimen myöntämä todistus.

Tähän mennessä Euroopan komissio on tunnustanut seuraavat kolme elintä:

-Grönlannin kalastus-, pyynti- ja maatalousministeriö 9 (nykyisin kalastus- ja pyyntiministeriö)

-Nunavutin hallitus (Kanada) 10

- Kanadan Luoteisterritorioiden hallitus 11 .

3.EU:n jäsenvaltioiden kertomukset

EU:n 27:ää jäsenvaltiota pyydettiin toimittamaan kansalliset kertomuksensa komissiolle vastaamalla kyselylomakkeeseen. Kaikki jäsenvaltiot kolmea lukuun ottamatta (Kreikka, Malta ja Ranska) toimittivat kansallisen kertomuksensa. Ilmaisu ”kaikki jäsenvaltiot” on siksi tulkittava merkityksessä ”kaikki jäsenvaltiot, pois lukien ne kolme jäsenvaltiota, jotka eivät toimittaneet kertomustaan”. Tässä jaksossa esitetään tiivistelmä vastauksista.

a) Toimivaltaiset viranomaiset

Täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisen jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, jonka tehtävänä on a) tulliviranomaisten pyynnöstä todentaa tuotuja hyljetuotteita koskevat todistukset, b) valvoa asianomaiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen ja siellä toimivan tunnustetun elimen todistuksenmyöntämistoimintaa ja c) säilyttää jäljennös todistuksista, jotka on myönnetty asianomaisessa jäsenvaltiossa harjoitetusta hylkeenpyynnistä peräisin oleville hyljetuotteille. Komissio on julkaissut nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten luettelon verkkosivustollaan 12 .

Vaikka yhtään EU:hun sijoittautunutta ja siellä toimivaa elintä ei ole toistaiseksi virallisesti tunnustettu todistusten myöntämistä varten, joissakin jäsenvaltioissa on kansoja, jotka täyttävät määritelmän ”inuiittiyhteisö tai muu alkuperäisyhteisö” ja voivat siksi metsästää hylkeitä toimeentuloaan varten ja saattaa hyljetuotteita EU:n markkinoille. Nämä jäsenvaltiot voivat anoa, että yksi niiden elimistä tunnustettaisiin virallisesti todistusten myöntämistä varten. Tässä tapauksessa sovellettaisiin täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa.

b) Inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskeva poikkeus

Tanska ja Viro olivat ainoat jäsenvaltiot, jotka ilmoittivat, että niiden markkinoille oli saatettu hyljetuotteita ”inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä” koskevan poikkeuksen ehtojen mukaisesti. Tanskan tulli kirjasi Grönlannista tuotujen hyljetuotteiden kokonaisarvoksi 8 347 944 Tanskan kruunua (= 1 122 337 euroa (vaihtokurssi 17.1.2023)) ja kokonaismääräksi 32 109 kg. Edellisellä kaudella, joka kattoi kolme vuotta neljän vuoden sijasta, kokonaismääräksi ilmoitettiin 10 502 kg. Viro ilmoitti ensimmäistä kertaa Grönlannista tuotuja hyljetuotteita, joiden kokonaisarvo oli 1 555,67 euroa ja kokonaismäärä 34,16 kg. Tanskaan ja Viroon tuotuihin tuotteisiin kuului pääasiassa yhdistämättömiä parkittuja tai muokattuja hylkeennahkoja mutta myös vaatteita, asusteita ja muita hylkeennahasta valmistettuja tavaroita, kuten kenkiä ja saappaita.

c) Matkailijoiden tai heidän perheidensä henkilökohtaista käyttöä koskeva poikkeus

Tulliviranomaiset eivät ilmoittaneet yhdellekään jäsenvaltioiden toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisista ongelmista matkustajien tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen hyljetuotteiden satunnaisessa tuonnissa.

d) Sisäinen jalostus

Asetuksessa ei kielletä hyljetuotteiden tuontia jalostusta varten eikä jalostettujen tavaroiden jälleenvientiä. Virossa eräs jalkineiden valmistaja toi Kanadasta ja Norjasta parkittuja hylkeennahkoja (2 405 kappaletta vuonna 2019, 1 682 kappaletta vuonna 2020, 2 030 kappaletta vuonna 2021 ja 1 875 kappaletta vuonna 2022) sisäistä jalostusta varten ja jälleenvei sitten kaikki jalostetut tavarat.

e) Seuraamukset ja täytäntöönpano

Kaikki jäsenvaltiot ilmoittivat ottaneensa käyttöön säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan asetuksen säännösten rikkomiseen. Ne vaihtelevat sakoista, tavaroiden menetetyksi tuomitsemisesta ja tuhoamisesta (kaikissa jäsenvaltioissa) vankeuteen (Alankomaissa, Kyproksessa, Latviassa ja Tanskassa). Yksikään jäsenvaltio ei määrännyt tällaisia seuraamuksia viiteajanjakson aikana.

Seuraavassa kaaviossa esitetään sakkojen enimmäismäärät tiedot toimittaneissa 18 jäsenvaltiossa. Niistä kahdeksassa sakon määrä vaihtelee sen mukaan, onko rikoksen tehnyt luonnollinen henkilö vai oikeushenkilö. Tanskassa ja Suomessa sakkojen enimmäismäärästä ei ole säädetty kansallisessa lainsäädännössä. Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava se, jos asetusta rikotaan.

Huomautus: Alankomaissa edellä mainitut enimmäismäärät koskevat rikoksia, joita ei ole tehty tahallisesti. Tahallisessa rikoksessa sakko voi nousta 90 000 euroon luonnollisten henkilöiden osalta ja 900 000 euroon oikeushenkilöiden osalta.

Belgian tulli pysäytti kaksi hyljetuotteiden tuontia. Ensimmäinen tapaus oli Yhdysvalloista postitse tullut paketti, jossa oli ravintolisää, joka sisälsi hylkeen kilpirauhasuutetta (omega-3-kapseleita). Toinen tapaus oli hylkeen kallo, johon ei ollut liitetty tarvittavia asiakirjoja. Ruotsin tulli teki lähes 4 000 tuonti-ilmoitusten asiakirjatarkastusta. Niistä seitsemän koski oletettavasti hyljetuotteita, mutta niissä oli käytetty väärin yhdistetyn nimikkeistön koodeja 13 . Ruotsin tulli korjasi nämä ilmoitukset.

f) QR-koodimerkinnällä tietoa

Tunnustetut elimet voivat asettaa QR-koodimerkinnän sertifioimiinsa hyljetuotteisiin, jotta voidaan varmistaa inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskevan poikkeuksen moitteeton soveltaminen ja tiedottaa paremmin hyljetuotteiden kauppaa koskevasta EU:n järjestelmästä. QR-koodi vie verkkosivustolle 14 , josta saa tietoa hyljetuotteiden kauppaa koskevasta EU:n järjestelmästä.

Jäsenvaltioista 15 (Belgia, Irlanti, Kroatia, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Romania, Ruotsi, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki ja Viro) on ilmoittanut olevansa tietoinen tämän QR-koodin olemassaolosta, eivätkä yhdenkään jäsenvaltion tulliviranomaiset tai muut toimeenpanoelimet pyytäneet QR-koodiin liittyviä ohjeita.

g) Hylkeenpyynti EU:ssa

EU:n hyljekannat keskittyvät pääasiassa Itämereen. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (HELCOM) kokonaisvaltaisen Itämeren tilaa koskevan arvion 15 mukaan Itämerellä elää kolme hyljelajia. Harmaahylkeitä esiintyy koko alueella, kun taas itämerennorpan esiintyvyys rajoittuu itäiseen ja pohjoiseen Itämereen ja kirjohylkeen lounaiseen Itämereen ja Kattegatiin.

Luontodirektiivin 16 tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla luontotyyppejä ja luonnonvaraista eläimistöä ja kasvistoa EU:ssa. Sen liitteessä II luetellaan lajit, jotka edellyttävät erityisten suojelutoimien alueiden nimeämistä ja hoitoa. Niitä ovat muun muassa

-Halichoerus grypus (harmaahylje)

-Monachus monachus (munkkihylje)

-Phoca/Pusa hispida botnica (itämerennorppa)

-Phoca/Pusa hispida saimensis (saimaannorppa)

-Phoca vitulina (kirjohylje).

Munkkihylje ja saimaannorppa ovat ensisijaisesti suojeltavia lajeja ja siten myös luontodirektiivin liitteessä IV lueteltuja lajeja, joten jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet näiden lajien tiukan suojelujärjestelmän luomiseksi. Kolme muuta lajia (harmaahylje, itämerennorppa ja kirjohylje) luetellaan myös liitteessä V, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että niiden ottaminen luonnosta ja hyväksikäyttö ovat sopusoinnussa niiden suotuisan suojelutason säilyttämisen kanssa.

Koska ”meren luonnonvarojen kestävää hallinnointia” koskevan poikkeuksen poistaminen alkuperäisestä asetuksesta ei raportointikaudella vaikuttanut jäsenvaltioiden oikeuteen jatkaa tätä tarkoitusta varten harjoitettua pyyntiä, itämerennorppaa sekä kirjo- ja harmaahyljettä on metsästetty Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron alueilla. Kertomuksissaan nämä neljä jäsenvaltiota kuvasivat lyhyesti pyynnin tarkoitusta, olosuhteita, joissa sitä harjoitettiin, käytettyä menetelmää, sitä, miten eläinten hyvinvointi otettiin huomioon, sekä pyynnin vaikutusta hyljekantaan, ekosysteemeihin ja ihmisen toimintaan. Seuraavassa tekstissä kuvataan näissä neljässä kansallisessa kertomuksessa ilmaistuja näkemyksiä.

Tanskassa ei ole hylkeiden pyyntikautta tai -kiintiötä. Hylkeiden ampuminen voidaan sallia poikkeusluvalla ainoastaan 100 metrin säteellä kalanpyydyksestä lisääntymis- ja karvanvaihtokauden ulkopuolella kalastukselle aiheutuvien vakavien vahinkojen estämiseksi. Lisäksi harmaahylkeiden poikkeuksellinen ampuminen ei ole sallittua kyseiselle lajille osoitetuilla Natura 2000 ‑alueilla. Vuodesta 2018 lähtien poikkeuslupia on myös myönnetty hylkeiden ampumiseen virtapaikoista, millä on ollut myönteinen vaikutus paineen alla olevien kalakantojen emokalastoihin. Ampumiseen saatavan poikkeusluvan edellytyksinä ovat hyväksyttyä kaliiperia olevan kiväärin käyttäminen, erityisen kivääritestin läpäisy ja Tanskan metsästyslupa. Metsästäjää kannustetaan tähtäämään päähän, jotta hylje kuolisi välittömästi. Bornholmissa harmaahylkeitä voidaan ampua ympäri vuoden, koska siellä ei ole lisääntymisalueita. Hyljekantoja valvotaan Tanskassa vuotuisella laskennalla. Tanska ilmoitti, että raportointikauden aikana poikkeusluvalla ammuttujen hylkeiden määrä (134 kirjohyljettä ja yhdeksän harmaahyljettä) ei ole vaikuttanut merkittävästi populaation kokoon.

Virossa hylkeitä saa pyytää meren luonnonvarojen kestävän hallinnoinnin ja Viron pienten saarten paikallisten yhteisöjen hylkeenpyytäjien ja perheiden toimeentulon varmistamiseksi, jotta nämä voivat ylläpitää kulttuuriperintöään ja perinteitään. Hylkeenpyyntiä säännellään tiukasti, ja eläinten hyvinvointi otetaan kaikilta osin huomioon. Hylkeenpyyntiä voidaan harjoittaa ainoastaan määrätyillä alueilla metsästyskauden aikana, ja metsästäjien on läpäistävä ampumakoe ja käytettävä tiettyjä aseita ja ampumatarvikkeita. Viron viimeisimmän seurantakertomuksen perusteella harmaahylkeiden määrä Viron vesillä on nousussa, ja Itämeren alueella laskettiin vuonna 2021 suurin määrä harmaahylkeitä 20:n viime vuoden aikana. Viro ilmoitti, että pienimuotoinen pyynti, joka rajoittuu yhden prosentin vuotuiseen kiintiöön hyljekannasta eli raportointikaudella 55 yksilöön vuodessa, on tarpeen kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi, mutta sitä ei sallita harmaahylkeelle osoitetuilla erityisillä suojelualueilla.

Suomessa hylkeenpyyntiä harjoitetaan meren luonnonvarojen kestävää hallinnointia varten kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi. Harmaahylkeelle ja norpalle vahvistetaan pyyntikiintiöt. Harmaahylkeen pyyntikiintiö Manner-Suomessa oli 1 050 yksilöä vuodessa koko raportointikauden ajan. Perämeren alueella norpan keskimääräinen pyyntikiintiö oli samana ajanjaksona 335 yksilöä vuodessa, ja Ahvenanmaan itsehallintoalueella harmaahylkeen keskimääräinen pyyntikiintiö oli 480 yksilöä vuodessa. Hylkeenpyyntiin sovelletaan myös metsästyskautta, ja aseilta ja ampumatarvikkeilta edellytetään tiettyjä teknisiä ominaisuuksia. Lisäksi pyytäjien on läpäistävä koe, jota edeltää pyyntietiikkaa koskeva kurssi, jotta käytettäisiin välittömän kuoleman aiheuttavaa tappamismenetelmää. Uhanalaisten hyljekantojen (esimerkiksi norppa Suomenlahdella ja Saaristomerellä) pyynti ei ole sallittua. Suomi ilmoitti, että hyljekannan arvioitu vuotuinen kasvu on suurempi kuin metsästettyjen hylkeiden määrä ja että on näyttöä siitä, että hylkeet syövät kalaa pyydyksistä, elleivät pyydykset ole hylkeenkestäviä. Kuitenkin ainoastaan sulkupyydykset, rysät (pitkät, pussimaiset kalastusverkot, jotka pysyvät auki renkaiden avulla) tai vastaavat pyydykset voidaan osittain tehdä hylkeenkestäviksi säilyttäen kaupallisen kalastuksen elinkelpoisuus. Hylkeet syövät päivittäin 3–5 kiloa kalaa, ja tämä voi vaarantaa EU:n tai kansallisella lainsäädännöllä suojeltuja kalalajeja tai ‑kantoja. Kaupallinen ja virkistyskalastus verkoilla on vähentynyt 30–40 prosenttia viime vuosikymmenten aikana ulkosaaristossa ja jopa kokonaan lakannut tietyillä alueilla hylkeiden saalistuksen vuoksi. Pyydysten läheisyydessä harjoitettavan hylkeenpyynnin myönteinen vaikutus on ainoastaan väliaikaista, sillä uusia hylkeitä ilmaantuu paikalle muutamien päivien tai vain tuntien kuluessa. Siksi hylkeenpyyntiä ei voida pitää ainoana tapana vähentää hylkeiden aiheuttamia ongelmia.

Ruotsin luonnonvaraisten eläinten hoitoon kuuluvat harmaahylkeiden lupametsästys vuodesta 2020 ja kirjohylkeiden lupametsästys vuodesta 2022 sekä norppien suojelumetsästys. Suojelumetsästys on sallittua ja tiukasti säänneltyä alueilla, joilla kasvava hyljekanta aiheuttaa vakavaa vahinkoa paikalliselle kalastukselle, tuhoaa pyydyksiä ja syö saaliita. Suojelumetsästyksestä poiketen lupametsästystä ei rajoiteta alueille, joilla hylkeet aiheuttavat vahinkoa kalastukselle. Metsästykseen sovelletaan metsästyskiintiötä. Harmaahylkeen keskimääräinen metsästyskiintiö raportointikaudella oli 1 692 yksilöä vuodessa, kirjohylkeen 712 yksilöä ja norpan 346 yksilöä. Ampumatarvikkeita säännellään tiukasti, tappamismenetelmän on aiheutettava välitön kuolema ja siinä on vältettävä tarpeetonta kärsimystä. Lisäksi hylkeiden metsästys veneestä edellyttää veneen seisomista paikallaan. Parhaillaan tutkitaan hylkeenkestävien kalastuslaitteiden kehittämistä. Ruotsi ilmoitti, että kalastusalan suojelemiseksi metsästettyjen hylkeiden osuus hyljekannasta on pieni.

Seuraavassa kaaviossa esitetään niiden neljän EU:n jäsenvaltion raportointikaudella metsästämien hylkeiden kokonaismäärä, jotka ovat sallineet metsästyksen meriluonnonvarojensa kestävää hallinnointia varten. Suomessa ja Ruotsissa kiintiöt asetetaan metsästyskaudeksi eikä kalenterivuodeksi. Metsästyskausi alkaa syksyllä ja päättyy seuraavan vuoden keväällä. Luontodirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että näiden direktiivin liitteessä V lueteltujen lajien yksilöiden vähentäminen on sopusoinnussa niiden suotuisan suojelutason ylläpitämisen kanssa.

Latviassa vastaanotettiin hylkeenpyyntihakemuksia raportointikauden aikana, mutta ne hylättiin. Hiljattain hyväksytyn hylkeenhoitosuunnitelman mukaan pieni määrä aikuisia harmaahylkeitä on sallittua metsästää vuodesta 2023 alkaen, jotta estetään kalastukselle aiheutuvat vahingot, jos vaihtoehtoista menetelmää ei löydy.

h) EU:n jäsenvaltioiden kokonaisarvio

Jäsenvaltioita pyydettiin toimittamaan kokonaisarvio asetuksen kolmesta näkökohdasta alueellaan: sen toimivuudesta (kyky toteuttaa sen sääntelytehtävä), tuloksellisuudesta (kyky tuottaa toivottu tulos) ja vaikutuksesta (esimerkiksi hyljetuotteiden muuttuneet markkinat).

Kahdeksan jäsenvaltiota (Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Liettua, Slovakia, Tšekki ja Unkari) totesi, ettei niiden alueilla ole käyty hyljetuotteiden kauppaa raportointikaudella, minkä vuoksi ne eivät pysty arvioimaan asetuksen toimivuutta, tuloksellisuutta eivätkä vaikutusta. Viisi jäsenvaltiota (Italia, Luxemburg, Romania, Saksa ja Slovenia) ei toimittanut arviota.

Seitsemän jäsenvaltiota (Alankomaat, Belgia, Espanja, Itävalta, Portugali, Puola ja Tanska) katsoo, että asetus on tarkoituksenmukainen ja että niiden tulliviranomaisilla on käytössään menettelyt sen panemiseksi asianmukaisesti täytäntöön. Niillä ei ole toistaiseksi ollut ongelmia asetuksen kanssa. Alankomaat sitoutui vahvistamaan toimivaltaisten viranomaistensa ja tullin välistä yhteistyötä tässä asiassa.

Latvia, Ruotsi, Suomi ja Viro katsovat, että asetus toimii hyvin keinona valvoa hyljetuotteiden kauppaa mutta sen vaikutus on mennyt sen tarkoitusta pidemmälle. Niiden mukaan kielto on osaltaan vaikuttanut rannikkokalastuksen nykyiseen heikkoon tilaan ja alentanut huomattavasti hylkeiden arvoa riistaeläinlajina. Niiden mielestä hyljekantojen hoito on tärkeää sisällyttää EU:n vesien ekosysteemipohjaisiin hoitosuunnitelmiin. Ne väittävät, että niiden hyljekantoja seurataan tiiviisti ja että raportointikaudella metsästettyjen hylkeiden pienellä määrällä on ollut lähes merkityksetön vaikutus hyljekannan kokoon ja suojelutasoon. Nämä jäsenvaltiot katsovat, ettei meren luonnonvarojen kestävän hallinnoinnin vuoksi harjoitettavan hylkeenpyynnin uskota aiheuttavan yleistä vastustusta. Siinä eläinten hyvinvointi huomioidaan täysin ja pyydettyjen hylkeiden kaikki osat käytetään sen sijaan, että ne heitettäisiin pois. Ruotsin metsästysetiikan mukaan eläin on metsästettävä inhimillisesti ja siitä saatava resurssi on käytettävä kokonaan, jotta pyynti voidaan katsoa hyväksyttäväksi. Koska hylkeenpyytäjien on tuhottava tai hävitettävä tämä arvokas resurssi sen jälkeen, kun he ovat ottaneet sen, mitä tarvitsevat henkilökohtaiseen käyttöönsä, Ruotsi katsoo, että kielto on tämän etiikan vastainen ja vähentää hylkeenpyynnin houkuttelevuutta. Nämä jäsenvaltiot korostivat, että samalla kasvava hyljekanta aiheuttaa vahinkoa pyydyksille ja saaliille, saastuttaa kaikki kalalajit hyljemadoilla, tappaa pyöriäisiä ja pyytää suuria turskan, lohen, meritaimenen ja hauen aikuisia, millä on taloudellisia seurauksia virkistyskalastusmatkailulle. Tilanteen helpottamiseksi Ruotsi antoi vuonna 2020 kansallisen asetuksen, jossa säädetään, että jos kalastukselle tai vesiviljelylle vahinkoa aiheuttava urosharmaahylje pyydetään laillisesti, vahinkoa kärsineellä osapuolella on oikeus saada taloudellista tukea ruhon asianmukaiseen käsittelyyn. Suomessa hylkeiden aiheuttamat vahingot vaikuttavat noin 350–400 kalastajaan vuodessa. Laillisesti pyydettyjen hylkeiden ruhojen talteen ottamisesta ja toimittamisesta hyväksytylle hävittämislaitokselle aiheutuvat kustannukset voidaan korvata. Itse pyynnistä ei makseta korvausta. Tuen tarkoituksena on lisätä hylkeenpyyntiä, mutta Suomi katsoo, että hyljekauppakiellon poistaminen olisi vielä vahvempi kannustin. Se poistaisi myös korvauksen tarpeen ja siihen liittyvät hallinnolliset kustannukset.

Latvia, Ruotsi, Suomi ja Viro myöntävät, että hyljetuotteiden kauppa ei ole koskaan ollut suuri ala, jolla olisi huomattava liikevaihto. Rannikkoalueilla kaupalla on kuitenkin potentiaalia toimeentulon lähteenä ja kulttuuriarvojen ylläpitämisessä. Kiellon poistaminen auttaisi hyödyntämään tätä potentiaalia, loisi kansalliset markkinat ja vientimahdollisuudet hyljetuotteille ja lisäisi hyljetuotteiden arvoa ja jopa inuiittiyhteisöjen tai muiden alkuperäisyhteisöjen EU:hun suuntautuvan tuonnin määrää, koska hyljetuotteiden saattamista EU:n markkinoille ei enää virheellisesti pidettäisi täysin kiellettynä. Nämä jäsenvaltiot katsovat, että EU:ssa sijaitsevien paikallisyhteisöjen valmistamien käsityötuotteiden pienimuotoinen myynti olisi sallittava, jotta pyynnistä aiheutuvat kulut saadaan korvattua ja näiden yhteisöjen luovuutta ja perinteitä esiteltyä. Jos kiellon kumoaminen ei ole mahdollista, Latvia, Ruotsi, Suomi ja Viro kannattavat sitä, että harkittaisiin meren luonnonvarojen kestävää hallinnointia koskevan poikkeuksen palauttamista jäsenvaltioille siten, että niiden luonnonvaraisten eläinten hoitosuunnitelmiin sisältyisi suojelu- ja lupahylkeenmetsästys. Ruotsin valtiopäivät kehotti vuonna 2019 hallitusta pyrkimään poistamaan kiellon tai ainakin saamaan aikaan poikkeuksen kiellosta.

4.Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen kertomus

Tätä kertomusta varten Yhdistynyttä kuningaskuntaa pyydettiin edelleen toimittamaan komissiolle kansallinen kertomuksensa. Ison-Britannian raportointikausi alkoi 1. tammikuuta 2019 ja päättyi 31. joulukuuta 2020, jolloin päättyi EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhdessä sopima siirtymäkausi Yhdistyneen kuningaskunnan erottua EU:sta. Pohjois-Irlannin osalta Yhdistyneen kuningaskunnan raportointikausi oli sama kuin EU:n jäsenvaltioilla (eli vuoden 2022 loppuun asti) Windsorin puitteiston 17 nojalla, joka sisältää hyljeasetuksen.

Sen vuoksi jäljempänä esitettyjä elementtejä sovellettiin Isoon-Britanniaan siirtymäkauden loppuun saakka, ja niitä sovelletaan edelleen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta.

EU:n asetus pantiin täytäntöön Yhdistyneen kuningaskunnan hyljetuoteasetuksilla 2010. Yhdistyneen kuningaskunnan vero- ja tullivirastoa, sisäasiainministeriötä ja rajavartiovirastoa ohjeistetaan toimimaan hyljetuotteiden kauppaa koskevasta järjestelmästä annettujen EU:n ja kansallisen lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti. Käytössä on prosesseja, joiden ansiosta EU:n asetus toimii tehokkaasti.

Seuraamuksia koskevat säännöt sisältyvät vuoden 2010 hyljetuoteasetuksiin. Rikokseen syyllistyneelle määrätään sakko, joka on enintään 75 000 Englannin puntaa. Enimmäismäärä on sama oikeushenkilöille määrättävien sakkojen osalta.

Raportointikaudella Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoille ei saatettu hyljetuotteita inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskevan poikkeuksen nojalla.

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti, että sen alueella ei harjoiteta hylkeenpyyntiä, koska merinisäkkäitä, hylkeet mukaan luettuina, suojellaan lainsäädännöllä, jonka nojalla on rikos tahallisesti tappaa, vahingoittaa tai ottaa kiinni mitä tahansa luonnonvaraisia merinisäkkäitä.

5.Tunnustettujen elinten kertomukset

Tätä kertomusta varten Kanadan ja Grönlannin tunnustettuja elimiä pyydettiin vastaamaan kyselylomakkeeseen. Raportointikausi oli sama kuin EU:n jäsenvaltioilla eli 1. tammikuuta 2019 – 31. joulukuuta 2022.

a) Todistukset

Grönlannin kalastus- ja pyyntiministeriö myönsi todistuksia norpasta ja grönlanninhylkeestä valmistetuille hylkeennahoille, jotka saatettiin EU:n markkinoille Tanskassa ja Virossa. Seuraavassa kaaviossa esitetään näiden kahden EU:n jäsenvaltion Grönlannista raportointikaudella tuomien hylkeennahkojen yksikkömäärä. Grönlannin kalastus- ja pyyntiministeriö mainitsi myös 281 hylkeennahan viennin Italiaan ja 18 hylkeennahan viennin Portugaliin vuonna 2019, mutta asianomaiset EU:n toimivaltaiset viranomaiset eivät ilmoittaneet tuonnista.

Nunavutin (Kanada) hallitus myönsi ainoastaan vuonna 2020 kaksi todistusta kahdelle Belgiaan viedylle norpan kallolle ja kahdelle norpan nahalle sekä yhdelle Italiaan viedylle kokonaiselle hylkeen kallolle, jossa oli kaksi torahammasta. Asianomaiset EU:n toimivaltaiset viranomaiset eivät ilmoittaneet näistä tuonneista.

Kanadan Luoteisterritorioiden hallitus myönsi ainoastaan vuonna 2022 kaksi todistusta, yhdelle turkisreunaiselle takille Tšekkiin ja toiselle Ranskaan. Asianomaiset EU:n toimivaltaiset viranomaiset eivät ilmoittaneet näistäkään tuonneista.

Nunavutin tunnustettu elin toi esiin useita todistuksiin liittyviä ongelmia ja tiedusteli EU:lta, voisiko elin 1) myöntää yhden todistuksen useille nahoille, 2) myöntää todistuksen Nunavutin käsityöläisille, jotka todistavat käyttävänsä työssään ainoastaan inuiittien harjoittamasta hylkeenpyynnistä peräisin olevaa hylkeennahkaa, 3) olla täsmentämättä sen EU:n jäsenvaltion nimeä, jonka markkinoille tuote saatetaan, ja 4) selvittää muita tapoja inuiittialkuperän osoittamiseksi kuin fyysinen todistus, esimerkiksi nahkoihin tatuoitu leima tai QR-koodilliset tuotelaput, joissa on Nunavutin territorion koholeima, jota on lähes mahdotonta jäljitellä.

Luoteisterritorioiden hallitus kehitti vuonna 2021 hylkeiden sertifiointiohjelman inuiitti-/inuvialuit-metsästäjien pyytämien ja Luoteisterritorioiden inuiitti-/inuvialuit-/alkuperäiskansojen valmistamien hyljetuotteiden tunnistamiseksi. Kun hyljetuote on valmis, siihen kiinnitetään hyljesertifiointimerkki (ks. jäljempänä).

Luoteisterritorioiden tunnustettu elin katsoo, että inuiittien/inuvialuitien Luoteisterritorioiden alueella pyytämistä hylkeistä saadut nahat olisi sertifioitava automaattisesti ja että EU:n olisi annettava taloudellista tai teknistä tukea poikkeuksen toimeenpanemiseksi. Vaatimusten täyttämättä jättämiselle on vahvistettu seuraamukset, joita ei vielä tähän mennessä ole tarvinnut soveltaa.

b) Hylkeenpyynti inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskevan poikkeuksen nojalla

Asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 artiklan 1 kohdan mukaan hyljetuotteiden markkinoille saattaminen on sallittua ainoastaan silloin, kun hyljetuotteet ovat peräisin inuiittiyhteisöjen tai muiden alkuperäisyhteisöjen perinteisesti harjoittamasta pyynnistä toimeentuloa varten ja kun pyynti suoritetaan tavalla, jossa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon eläinten hyvinvointi.

Tältä osin tunnustetut elimet mainitsivat, että inuiitit ja inuvialuitit noudattavat kolmea hylkeenpyynnin pääperiaatetta: 1) kestävä hylkeenpyynti, jossa luonnonvaroja suojellaan ylipyynniltä ja hallinnoidaan hylkeiden paikan säilyttämiseksi maailmanlaajuisessa ekosysteemissä, 2) kokonaisvaltainen hyödyntäminen, jossa liha hyödynnetään ruokana, nahka käytetään vaatetukseen ja öljy toimii tärkeänä omega-3-rasvahappojen lähteenä, ja 3) inhimillinen pyynti, jossa hylkeitä kohdellaan kunnioittavasti ja pyydetään ainoastaan tarpeeseen ja tappaminen itsessään on siisti, nopea toimenpide.

c) Tietojen käsittely ja henkilötietojen suojelu

Kaikki kolme tunnustettua elintä käyttävät sähköistä järjestelmää todistuksissa olevien tietojen vaihtoon ja tallentamiseen. Yhdelläkään niistä ei ollut ongelmia henkilötietojen suojelussa todistusten käsittelyn yhteydessä.

d) QR-koodimerkinnällä tietoa

Grönlannin pyynnöstä komissio hyväksyi QR-koodien asettamisen hyljetuotteisiin. Tämän tarkoituksena on tiedottaa kuluttajille paremmin inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskevan poikkeuksen olemassaolosta ja laillisuudesta sekä helpottaa saattamista EU:n markkinoille. QR-koodi vie verkkosivustolle 18 , josta saa tietoa hyljetuotteiden kauppaa koskevasta EU:n järjestelmästä.

Great Greenland laittaa QR-koodin kaikkiin hylkeennahkoihinsa. Paikalliset käsityöläiset tai pienet ompelimot saavat lisätä oman logonsa QR-koodin viereen. Nunavutilla on QR-koodi, joka vie hyljetuotteiden kauppaa koskevan EU:n järjestelmän poikkeusta koskeviin tietoihin. QR-koodi sijoitetaan kaikkiin hyväksyttyihin tuotteisiin, ja se on käsityöläisten käytettävissä tarpeen mukaan. Luoteisterritorioissa QR-koodi sijoitetaan dokumentoiduista/sertifioiduista nahoista valmistettuihin hyljetuotteisiin.

e) Tunnustettujen elinten kokonaisarvio

Tunnustettuja elimiä pyydettiin toimittamaan arvio kolmesta asetuksen näkökohdasta ja inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskevasta poikkeuksesta niiden alueella: poikkeuksen toimivuus ja tuloksellisuus, asetuksen vaikutus inuiittiyhteisöjen tai muiden alkuperäisyhteisöjen sosioekonomiseen kehitykseen ja asetuksen vaikutus hyljekantoihin.

Grönlanti panee merkille EU:n sitoutumisen alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen ja edistämiseen niin, että tämä kattaa myös niiden oikeuden harjoittaa taloudellista toimintaansa vapaasti. Grönlanti kuitenkin katsoo, että hyljetuotteiden kauppaa koskevalla EU:n järjestelmällä on käytännössä haitallisia vaikutuksia kyseisiin yhteisöihin. Se pitää tarpeellisena lisätä EU:n kansalaisten tietoisuutta ja parantaa heille suunnattavaa tiedotusta inuiittiyhteisöjen tai muiden alkuperäisyhteisöjen harjoittamasta hylkeenpyynnistä peräisin olevien hyljetuotteiden kaupan laillisuudesta ja näin palauttaa kuluttajien luottamus hyljetuotteisiin.

Nunavut on samaa mieltä ja haluaisi korvata todistuksen pienillä lapuilla, joissa on QR-koodi. Nunavut katsoo, että todistusvaatimuksista on aiheutunut tarpeeton rasite ja pidäke inuiittituottajille ja ostajille EU:ssa. Nunavut toivoisi EU:lta tukea EU:n valmistajille, museoille ja jälleenmyyjille suunnattavaan tiedotukseen poikkeuksen olemassaolosta ja sen toiminnasta.

Luoteisterritorioiden mukaan inuiittipoikkeuksen suorat hyödyt paranisivat huomattavasti, jos EU suostuisi siihen, että kaikki Luoteisterritorioiden inuiittien/inuvialuitien pyytämät hylkeet katsottaisiin poikkeuksen piiriin kuuluviksi ja siten automaattisesti sertifioiduiksi. Toimeentulon vuoksi harjoitettavan pyynnin taso on pysynyt melko tasaisena, ja hyljetuotteiden ja raaka-aineiden koti- ja paikalliset markkinat ovat pysyneet terveinä koko viime raportointikauden ajan. Vientimarkkinat ovat kuitenkin toimineet heikosti, jos ollenkaan.

Grönlannissa hylkeiden pyynti ja hyljetuotteiden kauppa on sosioekonomisesti ja kulttuurisesti olennaisen tärkeää inuiittiyhteisöille. Vuosina 2019–2022 Great Greenland A/S ‑nahkatehtaalle myytyjen hylkeiden määrä kasvoi lähes kuusi prosenttia edelliseen raportointikauteen verrattuna, mutta se on edelleen kaukana EU:n kieltoa edeltävistä tasoista.

Grönlannissa vuosina 2019–2021 pyydettyjen hylkeiden kokonaismäärä on vähentynyt kuusi prosenttia edelliseen raportointikauteen verrattuna. Seuraavassa kaaviossa esitetään hyljesaaliit Grönlannissa lajeittain raportointikauden neljän vuoden aikana. Luvut eivät sisällä vuoden 2022 kolmea viimeistä kuukautta.

Myöskään Great Greenland ‑nahkatehtaalle myytyjen norppien ja grönlanninhylkeiden nahkojen arvo raportointikaudella ei ole saavuttanut EU:ta kieltoa edeltäviä tasoja.

Grönlannin kalastus- ja pyyntiministeriö kyseenalaistaa hyljetuotteiden kauppaa koskevan EU:n järjestelmän perusteet ja huomauttaa, että kestävä hylkeenpyynti, jossa eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset otetaan kaikilta osin huomioon, olisi ollut mahdollista ilman järjestelmää. Ministeriö pitää huonona sitä, ettei mitään etukäteisarviota tehty – ei EU:n nykykansalaisten oletetuista huolenaiheista asetuksen pääperusteluna eikä kauppaa vähemmän rajoittavista toimintavaihtoehdoista mahdollisten huolenaineiden ratkaisemiseksi. Ministeriö epäilee myös, ettei hyljetuotteiden kauppaa koskeva EU:n järjestelmä, edes inuiittipoikkeuksen kanssa, noudata sinisen talouden mallia, jota EU tukee kaikkien elävien luonnonvarojen, paitsi hyljelajien, kestävän käytön osalta.

Nunavutissa ja Luoteisterritorioiden alueella vuoden ympäri harjoitettava hylkeenpyynti ja hyljetuotteiden kulutus, suunnittelu ja myynti on pitkäaikainen osa inuiitti-/inuvialuit-yhteisön kulttuurista ilmaisua ja toimeentuloa. Nykypäivän inuiitit/inuvialuitit ovat riippuvaisia hylkeistä ruokaturvana ja tulonlähteenä alueella, jolla kaupasta ostettava ruoka on kalleinta ja jolla on vähän työllistymismahdollisuuksia. Inuiitit/inuvialuitit markkinoivat hyljetuotteitaan pääosin paikallisesti eivätkä vie niitä EU:hun. Ensisijaisia syitä tähän ovat pelko hyljetuotteiden kauppaa koskevan EU:n järjestelmän sääntöjen rikkomisesta, kiellosta johtuvat kaupan esteet (ostajien mielenkiinnon puute ja yhteyksien puute potentiaalisiin asiakkaisiin), puuttuva kokemus kansainvälisestä kaupasta ja epätietoisuus nahkojen ja sertifioiduista nahoista valmistettujen tuotteiden todistuksista. Asetus ei ole tähän mennessä vaikuttanut myönteisesti inuiittien/inuvialuitien sosioekonomiseen kehitykseen. Hyljetuotteiden kauppaa koskeva EU:n järjestelmä on avannut ovia, mutta se nähdään valvontavälineenä.

Nunavutin ja Luoteisterritorioiden mukaan asetuksella ei ole ollut vaikutusta hyljekantoihin eikä poikkeus ole lisännyt pyyntiä. Pyyntiä on harjoitettu ja harjoitetaan jatkossakin pyyntisäännösten ja inuiittien/inuvialuitien arvojen mukaisesti.

6.    Päätelmät

Asetus vaikuttaa toimivan hyvin estäessään sellaisten hyljetuotteiden saattamisen EU:n markkinoille, jotka eivät kuulu inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskevan poikkeuksen soveltamisalaan. Jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön seuraamuksia rikkomistapauksissa, mutta ne eivät ole vielä määränneet seuraamuksia. Vain Belgia ilmoitti vaatimustenvastaisesta tuonnista, joka pysäytettiin sen tullissa.

Kuten Itämeren alueella sijaisevat EU:n jäsenvaltiot totesivat jo aiemmissa kertomuksissaan, ne suhtautuisivat myönteisesti meren luonnonvarojen kestävää hallinnointia koskevan poikkeuksen palauttamiseen. Poikkeus poistettiin vuonna 2015, jotta asetus olisi Maailman kauppajärjestön päätöksen mukainen. Ne katsovat, että kiellolla on kielteisiä sosioekonomisia vaikutuksia EU:n jäsenvaltioissa Itämeren alueella.

Kanadan tunnustetut elimet katsovat, että asetus nähdään EU:ssa hyljetuotteiden kaupan täydellisenä kieltona, että inuiittiyhteisöjä tai muita alkuperäisyhteisöjä koskevaa poikkeusta ei tunneta riittävän hyvin EU:ssa ja että tällä on vaikutusta Kanadan inuiitti-/inuvialuit-yhteisöjen taloudelliseen kehitykseen. Hyljetuotteiden vienti Kanadasta EU:hun on erittäin vähäistä. Grönlanti jatkaa hyljetuotteiden vientiä EU:hun, pääasiassa Tanskaan. Asiaankuuluvat EU:n toimivaltaiset viranomaiset eivät ilmoittaneet kaikesta tuonnista Grönlannista ja Kanadasta.

Komissio käynnistää vuonna 2024 arvioinnin hyljetuotteiden kauppaa koskevasta asetuksesta ja kuuttidirektiivistä arvioidakseen niiden toimintaa, tuloksellisuutta ja vaikutuksia niiden tavoitteen saavuttamisessa sekä sitä, ovatko ne edelleen tarkoituksenmukaisia. Tässä yhteydessä arvioidaan niiden sosioekonomisia vaikutuksia ja vaikutuksia hyljekantoihin. Komissio harkitsee arvioinnin tulosten perusteella, tarvitaanko lisätoimenpiteitä.

(1)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32009R1007

(2)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32015R1775

(3)

http://trade.ec.europa.eu/wtodispute/show.cfm?id=475&code=2

(4)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32015R1850

(5)

Ks. asetuksen (EU) 2015/1775 johdanto-osan 8 kappale.

(6)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1578667308224&uri=COM%3A2020%3A4%3AFIN

(7)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:31983L0129

(8)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:31989L0370

(9)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32015D1027(02)

(10)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32020D2125

(11)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32017D0265

(12)

https://environment.ec.europa.eu/topics/nature-and-biodiversity/trade-seal-products_en

(13)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L:2022:282:FULL&from=EN

(14)

https://environment.ec.europa.eu/topics/nature-and-biodiversity/trade-seal-products_en

(15)

http://stateofthebalticsea.helcom.fi/biodiversity-and-its-status/marine-mammals/

(16)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A01992L0043-20130701

(17)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan erosta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyllä sopimuksella perustetussa sekakomiteassa annetun unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisen julistuksen N:o 1/2023 nojalla Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevasta pöytäkirjasta käytetään 24. maaliskuuta 2023 alkaen nimitystä ”Windsorin puitteisto”.

(18)

https://environment.ec.europa.eu/topics/nature-and-biodiversity/trade-seal-products_en