EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 13.6.2023

COM(2023) 317 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kestävän rahoituksen kehys, joka toimii käytännössä

{SWD(2023) 209 final}

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

Kestävän rahoituksen kehys, joka toimii käytännössä

Johdanto

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 1 ja siirtyminen ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen vuoteen 2050 mennessä aiheuttavat huomattavia haasteita, erityisesti nykyisessä geopoliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa, mutta tarjoavat myös mahdollisuuksia EU:lle. Investoinnit vihreään siirtymään auttavat tekemään Euroopasta maailman ensimmäisen ilmastoneutraalin maanosan ja rakentamaan kestävää, oikeudenmukaista ja vaurasta yhteiskuntaa. Investoinnit puhtaisiin ja kestäviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen vahvistavat EU:n avointa strategista riippumattomuutta ja vähentävät riippuvuutta Venäjältä ja muualta EU:n ulkopuolelta tuoduista fossiilisista polttoaineista, mikä auttaa hillitsemään energian hintoja tulevaisuudessa. Tätä varten tarvitaan myös investointeja valmiuksiin kehittää ja valmistaa puhtaita teknologioita, jotta vältetään uusien strategisten riippuvuuksien syntyminen ja vahvistetaan EU:n kilpailukykyä. Jos ilmastoon ja luontoon liittyviin riskeihin ei puututa ajoissa, yrityksille ja yhteiskunnalle aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Se voi myös johtaa häiriöitä aiheuttaviin mukautuksiin, mikä vaikuttaa rahoitusvakauteen. Näiden päämäärien saavuttamiseksi EU:ssa tarvitaan vuosittain noin 700 miljardin euron lisäinvestoinnit, jotta vihreän kehityksen ohjelman, RepowerEU-suunnitelman ja nettonollateollisuutta koskevan säädöksen tavoitteet voidaan saavuttaa 2 , 3 . Ylivoimaisesti suurimman osan näistä investoinneista on oltava yksityisrahoitteisia.

EU:n kestävän rahoituksen kehyksellä pyritään tukemaan yrityksiä ja rahoitusalaa näissä pyrkimyksissä kannustamalla siirtymähankkeiden ja -teknologioiden yksityiseen rahoitukseen ja helpottamalla rahoitusvirtoja kestäviin investointeihin. EU on edistynyt merkittävästi kestävän rahoituksen kehyksensä täytäntöönpanossa viimeisten viiden vuoden aikana. Virstanpylväitä ovat olleet luokitusjärjestelmäasetuksen 4 , kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen 5 , vertailuarvoasetukseen sisältyvien EU:n ilmastovertailuarvojen 6 , eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan asetuksen 7 ja yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin 8 hyväksyminen. EU on myös selventänyt, että omaisuudenhoito-, (jälleen)vakuutus- ja sijoitusalojen luottamusvelvollisuudet kattavat myös kestävyysriskit, ja se on antanut säännöksiä, joiden mukaan vähittäissijoittajien kestävyysmieltymyksistä on keskusteltava myyntipisteessä 9 . Komissio ehdotti syksyllä 2021 osana pankki 10 - ja vakuutusalan 11 paketteja vakavaraisuustoimenpiteitä, joilla parannetaan rahoitusalan kykyä selviytyä kestävyysriskeistä. Ehdotukset ovat parhaillaan lainsäädäntövallan käyttäjien käsiteltävinä. Yhdessä näillä osatekijöillä varmistetaan, että kestävyystekijät otetaan rahoitusalalla entistä paremmin huomioon.

Tänään esitetty paketti on tärkeä askel kohti kestävän rahoituksen kehyksen viimeistelyä. Kestävyysluokitusjärjestelmää koskevat delegoidut säädökset 12 mahdollistavat sen, että useammille aloille ja useampiin taloudellisiin toimintoihin tehtävät investoinnit voidaan tunnustaa ympäristön kannalta kestäviksi, mukaan lukien luokitusjärjestelmäasetuksen kaikkia kuutta ympäristötavoitetta 13 koskevat toiminnat ja niihin liittyvät kriteerit. Ehdotuksella asetukseksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvien luokitustoimien avoimuudesta ja eheydestä 14 varmistetaan, että ESG-luokituksesta tulee luotettavampi ja läpinäkyvämpi osa kestävän rahoituksen arvoketjua. Yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin mukaisten eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien myötä yritykset voivat toimittaa kestävyystiedot standardoidulla tavalla erilaisille lainanantajille, sijoittajille ja muille sidosryhmille. Komission suosituksessa 15 kuvataan, miten kestävän rahoituksen kehys kattaa siirtymärahoituksen, ja selitetään käytännön esimerkein, miten yritykset, sijoittajat ja rahoituksen välittäjät voivat vapaaehtoisesti käyttää nykyistä kestävän rahoituksen kehystä rahoittaakseen siirtymänsä ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen ja parantaa samalla kilpailukykyään. Lisäksi tähän tiedonantoon liittyvässä EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän ja laajemman EU:n kestävän rahoituksen kehyksen käytettävyyttä koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään yleiskatsaus nykyisen kehyksen keskeisiin pilareihin ja tarkastellaan äskettäin hyväksyttyjä käytettävyystoimenpiteitä 16 .

Raportoitujen tietojen alustava analyysi osoittaa, että EU:n kestävän rahoituksen kehys on alkanut toimia suunnitellusti ja helpottaa yksityisen rahoituksen saantia vihreisiin ja siirtymäinvestointeihin avoimuuden ja kattavan välineistön avulla. Yritykset ovat esimerkiksi alkaneet soveltaa kestävyysluokitusjärjestelmää ja tiedottaa kestävistä investoinneistaan sen perusteella.

Huolimatta tähän mennessä saavutetusta merkittävästä edistyksestä ja siirtymän pidemmällä aikavälillä tarjoamista mahdollisuuksista ja kilpailueduista komissio toteaa, että yrityksillä, erityisesti pk-yrityksillä, on suuria haasteita siirtymisessä ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen. Näitä haasteita ovat muun muassa ratkaisujen löytäminen, kun vihreää teknologiaa ei ole vielä saatavilla, kestävyystavoitteiden ja -toimien esittäminen osana liiketoimintastrategioita, tiukempien ympäristö- ja sosiaalisen kestävyyden normien ja kestävyyteen liittyvien tiedonantovaatimusten noudattaminen sekä työvoima- ja osaamisvajeen poistaminen.

Kestävyystietojen antamista koskevien vaatimusten täytäntöönpano ja niiden soveltamisen aloittaminen voi olla haasteellista, koska raportoinnin vaiheittainen käyttöönotto herättää täytäntöönpanoa ja käytettävyyttä koskevia kysymyksiä ja edellyttää yritystason investointeja vaadittujen tietojen tuottamiseen, käsittelyyn ja laadun varmistamiseen. Komissio on sitoutunut tukemaan aktiivisesti täytäntöönpanoa ja varmistamaan kehyksen käytettävyyden ja osallistavuuden kooltaan, liiketoimintamalleiltaan ja lähtökohdiltaan erilaisille yrityksille.

Kestävän rahoituksen kehys, joka toimii käytännössä

Kun kestävän rahoituksen kehyksen keskeiset osat ovat nyt käytössä 17 , yritykset ja rahoitusyhteisöt ovat alkaneet soveltaa sen työkaluja ja tiedonantovaatimuksia taloudelliseen ja rahoitustoimintaansa. Julkistettavien tietojen ja datan laatu ja saatavuus paranevat seuraavien vuosien aikana kestävän rahoituksen kehyksen täytäntöönpanon edetessä, ja markkinatoimijat voivat hyödyntää kestävyysluokitusjärjestelmää ja muita ESG-tietoja tehdäkseen tietoon perustuvia investointipäätöksiä, ilmaistakseen kestävyystavoitteet ja sitoutuakseen niihin sekä hankkiakseen tai tarjotakseen rahoitusta ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen siirtymistä varten. Kehyksen soveltamisesta saatavat hyödyt lisääntyvät, kun tietoja tulee vähitellen saataville. Samaan aikaan otetaan käyttöön eurooppalainen keskitetty yhteyspiste 18 , joka mahdollistaa digitaalisen ja avoimen pääsyn kyseisiin tietoihin.

Kestävyysluokitusjärjestelmän ensimmäisen soveltamisvuoden ajalta raportoidut tiedot osoittavat, että luokitusjärjestelmä toimii käytännössä. Tiedot osoittavat, että STOXX Europe 600 -indeksiin kuuluvat yritykset, jotka raportoivat jonkinasteisesta mukautumisesta luokitusjärjestelmään 19 , raportoivat luokitusjärjestelmän mukaisuuden olevan pääomamenojen osalta keskimäärin noin 23 prosenttia, toimintamenojen osalta 24 prosenttia ja tulojen osalta 17 prosenttia 20 . Tämä osoittaa, että yritykset voivat investoida taloudellisten toimintojen mukauttamiseen luokitusjärjestelmään omista lähtökohdistaan riippumatta. Rahoituslaitokset ja sijoittajat voivat jo nyt käyttää näitä tietoja tunnistaakseen siirtymässä olevat yritykset ja alat ja tarjotakseen siirtymään liittyviä rahoitusratkaisuja.

Komissio on sitoutunut tukemaan kestävän rahoituksen kehyksen täytäntöönpanoa ja varmistamaan, että työkalut ja tietojen antaminen toimivat käytännössä. Komissio tehostaa sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella pyrkimyksiään parantaa kehyksen käytettävyyttä ja johdonmukaisuutta ja pyrkii varmistamaan, että eri osatekijät ovat helppokäyttöisiä ja hallinnollinen rasite on mahdollisimman vähäinen. Komissio on myös valmis tukemaan jäsenvaltioita teknisen tuen välineen 21 kautta täytäntöönpanon helpottamiseksi, myös tulevien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien osalta.

Kestävän rahoituksen kehys on osallistava ja oikeasuhteinen. Sen avulla pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) voivat hankkia rahoitusta siirtymäänsä varten samalla kun hallinnollinen rasite pysyy mahdollisimman pienenä. Listaamattomat pk-yritykset, erityisesti mikroyritykset, eivät kokonsa ja hallinnollisten valmiuksiensa vuoksi kuulu EU:n kestävän rahoituksen sääntelykehyksen piiriin. Jotkut pk-yritykset saattavat kuitenkin olla kiinnostuneita kestävien investointien rahoittamisesta ja ne voivat saada hyötyjä käyttämällä kestävän rahoituksen työkaluja vapaaehtoisesti. Pk-yritykset voisivat kuitenkin tarvita rahoitus- ja arvoketjukumppaniensa tukea, kun ne miettivät siirtymärahoitustarpeitaan ja hankkivat siirtymärahoitusta käytännössä. Tässä yhteydessä rahoituksen välittäjien olisi otettava huomioon, että pk-yritysten kyky antaa yksityiskohtaisia tietoja voi olla rajallinen, ja niiden olisi sovellettava suhteellisuusperiaatetta suhteissaan pk-yritysasiakkaisiin, jotka ovat kiinnostuneita hankkimaan rahoitusta vihreisiin investointeihin.

Keskeisten käytettävyysnäkökohtien ja sidosryhmien esiin tuomien kysymysten käsittelemiseksi on jo hyväksytty useita aloitteita ja kohdennettuja toimenpiteitä. Komissio on esimerkiksi hiljattain selventänyt luokitusjärjestelmäasetuksen ja kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen välistä vuorovaikutusta ”kestävän sijoituksen” käsitteen osalta sekä sitä, miten toimijoiden olisi tulkittava EU:n luokitusjärjestelmän vaatimuksia vähimmäistason suojatoimien noudattamisen osalta, mukaan lukien sosiaaliset ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökohdat 22 . Tämä täydentää hiljattain julkaistuja komission ohjeita kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen ja vertailuarvoasetuksen välisestä vuorovaikutuksesta sellaisten tuotteiden osalta, jotka seuraavat passiivisesti ilmastosiirtymää koskevia vertailuarvoja ja Pariisin sopimuksen mukaisia vertailuarvoja 23 .

Komissio jatkaa työtään kestävyysluokitusjärjestelmän ja laajemman kestävän rahoituksen kehyksen käytettävyyden parantamiseksi Euroopan valvontaviranomaisten ja kestävän rahoituksen foorumin tuella sekä sidosryhmien kuulemisen pohjalta. Joulukuussa 2022 ilmoitettu kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen kattava arviointi on tärkeä osa näitä toimia. Arvioinnin yhteydessä käynnistetään julkinen kuuleminen syksyllä 2023.

Siirtymärahoitus

Siirtyminen ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen edellyttää nopeita laajamittaisia investointeja vihreään teknologiaan ja kestävään taloudelliseen toimintaan. Se edellyttää myös investointeja luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisiin siirtymätoimintoihin 24 , jos vihreää teknologiaa ei ole vielä saatavilla. Rahoitusala voi tukea tällaisten teknologioiden kehittämistä. Tänään hyväksytty paketti on uusi askel kohti maailmanlaajuisesti johtavaa oikeudellista kehystä, joka helpottaa siirtymän rahoittamista.

Siirtymärahoitusta voivat hankkia paitsi yritykset, joilla on korkein kestävyystaso, myös yritykset, joilla on erilaiset lähtökohdat ja selkeät kestävyystavoitteet. Kestävän rahoituksen sääntelykehyksessä tunnustetaan jo investoinnit taloudellisten toimintojen, omaisuuserien ja yritysten siirtymiseen kohti ilmasto- ja ympäristötavoitteita, esimerkiksi kestävyysluokitusjärjestelmän avulla 25 . Kehyksen puitteissa annettavien kestävyystietojen ja sen työkalujen perusteella yksityiset sijoittajat ja rahoituslaitokset pystyvät vähitellen tunnistamaan tehokkaammin ja järjestelmällisemmin kestävät sijoitukset ja investoinnit siirtymähankkeisiin. Nämä tiedonannot ja työkalut tarjoavat myös yrityksille mahdollisuuden esittää kestävyystavoitteensa ja siirtymäpolkunsa sijoittajille ja sidosryhmille standardoidulla tavalla.

Kestävyysluokitusjärjestelmään sisältyy siirtymätoimintoja, joille ei tällä hetkellä ole saatavilla teknisesti ja/tai taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa mutta joissa voidaan kuitenkin saavuttaa merkittäviä parannuksia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseksi 26 . Lisäksi luokitusjärjestelmässä otetaan huomioon investoinnit sellaisiin taloudellisiin toimintoihin, joista tulee luokitusjärjestelmän mukaisia viidessä (poikkeustapauksissa kymmenessä) vuodessa. Tällaiset investoinnit voidaan kirjata luokitusjärjestelmän mukaisiksi pääomamenoiksi, ja ne voidaan rahoittaa laskemalla liikkeeseen eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja. Tällaiset joukkolainat voidaan sisällyttää sellaiseen vertailuarvoon tai rahoitustuotteeseen, jolla on kestävyysominaisuuksia tai kestävyystavoitteita.

Siirtymän alkuvaiheessa luokitusjärjestelmän mukaisuus on alhaisempaa tulojen suhteen, erityisesti tiettyjen yritysten ja talouden alojen osalta. Yhdenmukaisuuden odotetaan kuitenkin jo olevan korkeampi pääomamenojen suhteen. Tämän vahvistavat ensimmäiset tiedot, jotka osoittavat, että monet yritykset ilmoittavat luokitusjärjestelmän mukaiset pääomamenot olennaisesti suuremmiksi kuin vastaavat tulot, erityisesti suuripäästöisillä aloilla, joilla siirtymärahoitusta tarvitaan eniten, ja että keskimääräinen luokitusjärjestelmän mukaisuus on tietyillä aloilla huomattavasti suurempaa pääomamenojen kuin tulojen suhteen. Esimerkiksi yleishyödyllisten palvelujen alalla keskimäärin 70 prosenttia pääomamenoista ja 40 prosenttia tuloista on luokitusjärjestelmän mukaisia, ja energia-alalla vastaavat osuudet ovat keskimäärin 23 prosenttia pääomamenoista ja 7 prosenttia tuloista 27 .

Työkalujen ja annettavien tietojen välillä on myös merkittäviä synergioita esimerkiksi silloin, kun yritykset päättävät asettaa siirtymätavoitteita ja laatia siirtymäsuunnitelmia. Yli 13 000 yritystä eri puolilla maailmaa on tähän mennessä asettanut siirtymätavoitteita 28 , ja jotkut ovat laatineet siirtymäsuunnitelman tavoitteiden täsmentämiseksi. Tulevilla eurooppalaisilla kestävyysraportointistandardeilla varmistetaan, että yritykset voivat tiedottaa standardoidulla tavalla ilmastosiirtymää koskevista suunnitelmistaan ja tavoitteistaan, jos niillä on sellaisia. Tämä voi auttaa näitä yrityksiä saamaan rahoitusmarkkinoiden toimijoilta rahoitusta siirtymätoimiensa tueksi. Kestävän rahoituksen foorumi seuraa siirtymätavoitteisiin ja ‑suunnitelmiin liittyviä markkinakäytäntöjä sekä pääomavirtoja kohti EU:n kestävyystavoitteita.

Kestävyysluokitusjärjestelmään liittyvät ympäristöä ja ilmastotoimia koskevat delegoidut säädökset

Kestävyysluokitusjärjestelmä on EU:n kestävän rahoituksen kehyksen kulmakivi ja tärkeä markkinoiden läpinäkyvyyttä edistävä väline, joka auttaa ohjaamaan investointeja vihreän siirtymän kannalta tarpeellisimpiin taloudellisiin toimintoihin. Luokitusjärjestelmään liittyvä ilmastoa koskeva delegoitu säädös, joka kattaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen, on ollut voimassa tammikuusta 2022 alkaen. Siihen sisältyy yhteensä 107 taloudellista toimintaa, joiden osuus EU-27:n kasvihuonekaasupäästöistä on 64 prosenttia 29 . Luokitusjärjestelmään liittyvän ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen hyväksyminen, joka sisältää kriteerit neljälle jäljelle jäävälle ympäristötavoitteelle, on olennainen askel luokitusjärjestelmäkehyksen kehittämisessä. Kun luokitusjärjestelmään sisällytetään enemmän taloudellisia toimintoja, jotka kattavat kaikki kuusi ympäristötavoitetta ja siten useampia talouden aloja ja yrityksiä, lisätään kestävien investointien potentiaalia EU:ssa. Tämän lisäksi luokitusjärjestelmään liittyvään ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen tehtävillä kohdennetuilla muutoksilla säädös laajennetaan koskemaan sellaisia taloudellisia toimintoja, joita ei ole tähän mennessä otettu huomioon 30 . Näillä lisäyksillä helpotetaan investointeja vihreään teknologiaan, nollanettotuotantokapasiteettiin ja uusiutuvan energian tarjontaan, mikä vahvistaa EU:n teollisuuspolitiikkaa, kuten nettonolla-aikakauden vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa 31 todetaan.

Delegoidut säädökset perustuvat hyvin pitkälti kestävän rahoituksen foorumin suosituksiin 32 . Tänään esitetty paketti ei kuitenkaan kata kaikkia taloudellisia toimintoja, joista foorumi on antanut suosituksia. Komissio on asettanut etusijalle ne taloudelliset toiminnat, joissa on suurimmat mahdollisuudet tavoitteiden merkittävään edistämiseen ja joiden osalta suositellut kriteerit voitiin hyväksyä tai niitä voitiin tarkentaa lyhyessä ajassa. Komissio arvioi ja tarkastelee edelleen taloudellisia toimintoja, jotka edellyttävät kriteerien perusteellisempaa arviointia ja kalibrointia, jotta niitä voidaan käsitellä myöhemmässä vaiheessa.

Luokitusjärjestelmässä määritellään kriteerit, jotka taloudellisten toimintojen on täytettävä, jotta niistä tulisi kestäviä, ja esitetään siten niiden muutospolku. Luokitusjärjestelmän mukaisten omaisuuserien osuus kasvaa, kun siirtymä kohti ilmastoneutraalia ja kestävää taloutta etenee. Uusia talouden aloja ja toimintoja lisätään ja olemassa olevia aloja ja toimintoja tarkennetaan ja päivitetään tarvittaessa sääntelyn ja teknologian kehityksen mukaisesti. Kestävän rahoituksen foorumi antaa tähän liittyvää neuvontaa nykyisen toimeksiantonsa puitteissa 33 .

Luokitusjärjestelmä on ennen kaikkea työkalu, jonka avulla yritysten on helpompi saada rahoitusta vihreää siirtymää varten ja rahoitusala voi koota kestäviä rahoitussalkkuja ja mitata sijoitusten kestävyysastetta. Se ei ole pakollinen luettelo sijoituskohteista. Sijoittajat voivat käyttää luokitusjärjestelmää tehdäkseen paremmin tietoon perustuvia sijoituspäätöksiä. Ne voivat edelleen sijoittaa yrityksiin, jotka harjoittavat toimintoja, joiden ympäristötehokkuus vaihtelee, tai toimintoja, jotka eivät täytä luokitusjärjestelmän kriteerejä. Pelkästään sen perusteella, että yritys ei harjoita kestävyysluokitusjärjestelmän mukaista toimintaa, ei voida tehdä johtopäätöksiä yrityksen ympäristötehokkuudesta tai sen kyvystä saada rahoitusta. Yritykset voivat vapaaehtoisesti käyttää luokitusjärjestelmää työkaluna, jonka avulla määritellään taloudellisten toimintojen siirtymätavoitteet, esimerkiksi yhdessä siirtymäsuunnitelman kanssa. Tähän tiedonantoon liittyvässä siirtymärahoitusta koskevassa komission suosituksessa selitetään tarkemmin, miten luokitusjärjestelmää voidaan käyttää vapaaehtoisesti tähän tarkoitukseen.

Suuret muut kuin rahoitusalan yritykset alkoivat vuonna 2023 julkaista luokitusjärjestelmän mukaisuutta koskevia tietoja ilmastotavoitteiden osalta. Tulevina vuosina tietoja aletaan asteittain julkaista muista toimijoista ja ympäristötavoitteista. Luokitusjärjestelmän ja siihen liittyvien tiedonantovaatimusten käyttöönottoa kehitetään edelleen, jotta pk-yrityksiä voidaan auttaa hyödyntämään tätä kehystä vapaaehtoisesti aiheuttamatta niille rasitteita.

Samaan aikaan komissio jatkaa osallistumistaan maailmanlaajuisiin foorumeihin kannustaakseen luokitusjärjestelmien käyttöönottoa kansainvälisesti ja varmistaakseen niiden yhteentoimivuuden. Luokitusjärjestelmän periaatteiden asianmukaista käyttöä käsitellään myös jatkossa osana kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin työtä.

ESG-luokitukset ja luottoluokitukset

Kestävän rahoituksen kehyksen täytäntöönpanon edetessä on aika tarkastella ESG-luokitusmarkkinoiden toimintaa 34 . Avoimet, luotettavat ja laadulliset ESG-luokitukset edistävät rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta ja eheyttä sekä sijoittajansuojaa.

Kuulemisten, tutkimusten ja tiedotustoimien jälkeen komissio antaa tänään ehdotuksen asetukseksi ESG-luokitusmarkkinoiden toiminnasta. Komission ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä ESG-luokitukseen liittyvien menetelmien, tavoitteiden, ominaisuuksien ja tietolähteiden läpinäkyvyyttä. Lisäksi sillä pyritään selkeyttämään ESG-luokittajien toimintaa erityisesti eturistiriitoihin liittyvien mahdollisten riskien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Entistä läpinäkyvämpi ESG-luokitusekosysteemi johtaa kestävyyden kolmen ulottuvuuden selkeämpään määrittelyyn 35 .

Kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) marraskuussa 2021 julkaisemien ESG-luokittajia ja sääntelyviranomaisia koskevien suositusten perusteella ehdotuksessa esitetään, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) myöntäisi ESG-luokittajien toimiluvat ja valvoisi niitä. Lisäksi siinä vahvistetaan vaatimukset, jotka koskevat luokitusten menetelmiä ja tavoitteita koskevien tietojen julkistamista, ja otetaan käyttöön periaateperusteiset toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset. Kun otetaan huomioon ESG-luokitusmarkkinoiden, joilla toimii monia pienempiä ESG-luokittajia, rakenne ja monimutkaisuus, aloitteeseen sisältyy useita suojatoimia ja lieventäviä toimenpiteitä näitä pienempiä markkinatoimijoita ajatellen. Tavoitteena on edistää saatavuutta ja innovointia markkinoilla erityisesti asetuksen soveltamisen alkuvaiheessa.

Viime vuosina on myös saatu aikaan muutoksia ja parannuksia, jotka liittyvät ESG-tekijöitä koskevien tietojen julkistamiseen ja niiden sisällyttämiseen luottoluokituksiin. Jotkin luottoluokituslaitokset antavat enemmän tietoja kuin luottoluokituslaitoksista annetussa asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 36 ja ESMAn ohjeissa edellytetään. Tämän vuoksi komissio pyytää ESMAlta neuvoja luottoluokitusten ja luokitusnäkymien esittämistä koskevista säännöistä sekä luottoluokituslaitosten käyttämien menetelmien vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevista säännöistä. Tarkoituksena on korjata puutteet, jotka liittyvät i) siihen, miten ESG-tekijät on sisällytetty menetelmiin, ja ii) tietojen antamiseen siitä, miten ESG-tekijät vaikuttavat luottoluokituksiin 37 .

Tulevat eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit

Kestävyys on tärkeä tekijä yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta, ja kestävyys ja kilpailukyky voivat kulkea käsi kädessä. Kestävyystietojen antaminen on rahoituslaitosten kannalta ratkaisevan tärkeä tietolähde, jonka avulla ne voivat ohjata pääomaa siirtymäsijoituksiin ja luoda rahoitustuotteita, joilla on kestävyystavoitteita. Yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi on tärkeä virstanpylväs yritysten kestävyysriskejä, ‑vaikutuksia ja -mahdollisuuksia koskevan avoimuuden lisäämisessä. Yritykset voivat sen pohjalta myös tarjota luotettavia, tarkkoja, vertailukelpoisia ja laadukkaita kestävyystietoja rahoitusmarkkinoiden toimijoille ja muille sidosryhmille.

Yritysten raportoimien kestävyystietojen standardointi on keskeinen osa oikeudellista kehystä, ja se on pian mahdollista tulevien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien myötä. Komissio kuulee parhaillaan sidosryhmiä ensimmäisten eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien lopullisesta versiosta, joka perustuu EFRAGin laatimiin standardiluonnoksiin. Standardeissa annetaan ohjeita, joita yritykset tarvitsevat määrittäessään, mitä tietoja niiden on raportoitava ja miten voidaan varmistaa, että niiden toimittamat tiedot ovat niiden kannalta olennaisia ja rahoituslaitosten kannalta hyödyllisiä. Komissio ja EFRAG ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kansainvälisen kestävyysstandardilautakunnan (ISSB) ja Global Reporting Initiative -aloitteen (GRI) kanssa varmistaakseen eri standardien erittäin korkean yhteentoimivuuden. Komission perimmäisenä tarkoituksena on, että kun yritys antaa kestävyystietoja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti, tietojen katsotaan olevan maailmanlaajuisten standardien mukaisia.

Kestävyysraportoinnin odotetaan parantavan yritysten rahoituspääoman saantia ja omien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja hallintaa, mikä auttaa tuottamaan kilpailuetua edistämällä siirtymää. Komissio on pyrkinyt varmistamaan, että eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja koskevalla delegoidulla säädöksellä saavutetaan asetetut poliittiset tavoitteet oikeasuhteisella tavalla ja minimoidaan sääntelytaakka niin pitkälle kuin mahdollista. Komissio on tarkastellut olennaisuutta, käyttöönottovaiheita, joidenkin tiedonantojen tekemistä vapaaehtoisiksi, lisäjoustoa joissakin tiedonantovaatimuksissa ja yhteentoimivuuden lisäämistä ISSB:n kanssa ja arvioi huolellisesti julkisessa kuulemisessa saatuja kommentteja ennen delegoidun säädöksen viimeistelyä. Yhtenäiset standardit auttavat myös rajoittamaan kustannuksia, joita yrityksille aiheutuu siitä, että ne joutuvat vastaamaan eri sidosryhmien moniin yksittäisiin tietopyyntöihin.

Lisäksi listatuille pk-yrityksille laaditaan erilliset standardit, jotka ovat oikeassa suhteessa pk-yritysten valmiuksiin ja ominaispiirteisiin sekä niiden toiminnan laajuuteen ja monimutkaisuuteen. Standardeissa keskitytään rahoituslaitosten tarvitsemiin rahoituksen kannalta merkityksellisiin tietoihin 38 , ja ne muodostavat myös rajan tiedoille, joita suuret yritykset voivat edellyttää niiden arvoketjuissa olevilta pk-yrityksiltä. Tämä on yritysten kestävyysraportointia koskevassa direktiivissä määritelty tärkeä suojatoimi, jolla rajoitetaan suurille yrityksille asetettujen arvoketjun raportointivaatimusten välillisiä vaikutuksia pk-yrityksiin. Listaamattomat pk-yritykset, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan, voivat kuitenkin saada entistä enemmän tietopyyntöjä arvoketjuissaan olevilta suuremmilta yrityksiltä ja rahoituslaitoksilta. Komissio myöntää, että listaamattomat pk-yritykset voivat tässä suhteessa kohdata haasteita kokonsa ja rajallisempien resurssiensa vuoksi. Sen vuoksi komissio kannustaa suuria yrityksiä ja rahoituksen välittäjiä soveltamaan suhteellisuusperiaatetta suhteissaan pk-yrityksiin ja noudattamaan pidättyvyyttä pyytäessään tietoja arvoketjukumppaneina olevilta pk-yrityksiltä.

Pk-yritykset saattavat haluta ilmoittaa keskeiset kestävyystiedot kestävän rahoituksen tai siirtymärahoituksen hankkimiseksi. Tätä varten yksi komission prioriteeteista on, että EFRAG kehittää vapaaehtoisen standardin listaamattomille pk-yrityksille, jotka voivat käyttää sitä niiden kestävyystietojen standardoimiseen, joista ne haluavat raportoida, ja joka voi helpottaa niiden osallistumista kestävään talouteen siirtymiseen.

Päätelmät

Alustava näyttö osoittaa, että EU:n kestävän rahoituksen kehys toimii käytännössä ja että kestävän rahoituksen työkalut alkavat helpottaa investointeja ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen siirtymiseen. EU:n kestävän rahoituksen kehystä kehitetään ja hiotaan edelleen, jotta voidaan varmistaa sen vaikuttavuus asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden tukemisessa.

Komissio on sitoutunut vahvaan yhteistyöhön kansainvälisellä tasolla. Kestävän rahoituksen kehysten kehittäminen mahdollisimman pitkälti yhdessä muiden kansainvälisten kumppaneiden ja oikeudenkäyttöalueiden kanssa auttaa varmistamaan kansainvälisen yhteentoimivuuden, antaa EU:lle mahdollisuuden hyödyntää täysimääräisesti kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia siirtymässä ja auttaa välttämään monimutkaisuutta, markkinoiden pirstoutumista ja yrityksille aiheutuvia lisäkustannuksia.

Komissio antaa jatkossakin käytännön ohjeita markkinatoimijoille nykyisten sääntöjen selkeän ja tehokkaan soveltamisen tukemiseksi. Se arvioi myös edelleen puutteita, käytettävyyteen liittyviä huolenaiheita ja epävarmuustekijöitä ja sitä, miten niihin voidaan puuttua. Erityistä huomiota kiinnitetään sen arvioimiseen, miten kestävän rahoituksen kehyksestä voidaan tehdä käyttökelpoisempi ja osallistavampi pk-yritysten kannalta aiheuttamatta niille liiallista rasitetta. Toisena prioriteettina on jatkaa työtä siirtymärahoituksen helpottamiseksi muun muassa selvittämällä, miten kestävyysluokitusjärjestelmä voitaisiin integroida paremmin kehykseen yksinkertaisella ja käyttäjäystävällisellä tavalla. Kestävän rahoituksen foorumi ja Euroopan valvontaviranomaiset osallistuvat keskeisellä tavalla tähän työhön. Tätä varten toteutetaan joukko julkisille ja yksityisille sidosryhmille suunnattuja tiedotustoimia.

Tähän työhön kuuluu myös tiivis yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin kautta ja G20-ryhmässä sekä monenvälisten kehityspankkien ja EU:n kehitysrahoituslaitosten kanssa, erityisesti naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI – Globaali Eurooppa) ja Global Gatewayn puitteissa. Komissio jatkaa työtään sen selvittämiseksi, miten se voi auttaa kumppanimaita, erityisesti matalan ja keskitulotason maita, kehittämään vankkoja ja uskottavia kestävän rahoituksen kehyksiä maailmanlaajuisen vertailtavuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseksi.

Edellä hahmotellut seuraavat vaiheet vahvistavat entisestään kestävän rahoituksen kehyksen käytännön soveltamista yritysten, rahoituksen välittäjien ja sijoittajien keskuudessa ja mahdollistavat niiden mittavien investointien lisäämisen, joita tarvitaan vihreän siirtymän edistämiseksi ja tien tasoittamiseksi kohti ilmastoneutraalia ja kestävää taloutta vuoteen 2050 mennessä.

(1)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final.

(2)

 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Investment needs assessment and funding availabilities to strengthen EU’s Net-Zero technology manufacturing capacity”, SWD(2023) 68 final.

(3)

 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n talous covid-19-pandemian jälkeen: vaikutukset talouden ohjausjärjestelmään, COM (2021) 662 final.

(4)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2089, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen, EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ja vertailuarvojen kestävyyteen liittyvien tietojen antamisen osalta (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 17).

(7)

 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista, COM(2021) 391 final. Lainsäädäntövallan käyttäjät pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen 28. helmikuuta 2023.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta (EUVL L 322, 16.12.2022, s. 15).

(9)

 Komission delegoitu direktiivi direktiivin 2010/43/EU muuttamisesta kestävyysriskien ja kestävyystekijöiden ottamiseksi huomioon siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) osalta; komission delegoitu asetus delegoidun asetuksen (EU) N:o 231/2013 muuttamisesta kestävyysriskien ja kestävyystekijöiden osalta, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava huomioon; komission delegoitu asetus delegoitujen asetusten (EU) 2017/2358 ja (EU) 2017/2359 muuttamisesta kestävyystekijöiden ja -mieltymysten sisällyttämiseksi vakuutusyrityksiä ja vakuutusten tarjoajia koskeviin tuotehallintavaatimuksiin ja vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tarjoamiseen sovellettaviin liiketoiminnan menettelytapaa ja sijoitusneuvontaa koskeviin sääntöihin; komission delegoitu direktiivi delegoidun direktiivin (EU) 2017/593 muuttamisesta kestävyystekijöiden sisällyttämiseksi tuotevalvontavelvoitteisiin; komission delegoitu asetus delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 muuttamisesta kestävyysriskien sisällyttämiseksi vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten hallintoon; komission delegoitu asetus delegoidun asetuksen (EU) 2017/565 muuttamisesta kestävyystekijöiden, -riskien ja -mieltymysten sisällyttämiseksi tiettyihin sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskeviin vaatimuksiin ja toiminnan harjoittamisen edellytyksiin.

(10)

 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta luottoriskiä, vastuun arvonoikaisuriskiä, operatiivista riskiä, markkinariskiä ja kokonaisriskipainolattiaa koskevien vaatimusten osalta (COM(2021) 664 final) ja ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta valvontavaltuuksien, seuraamusten, kolmansien maiden sivuliikkeiden sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien osalta ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta (COM(2021) 663 final).

(11)

 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2009/138/EY muuttamisesta oikeasuhteisuuden, valvonnan laadun, raportoinnin, pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden, makrovakausvälineiden, kestävyysriskien, ryhmävalvonnan ja rajatylittävän valvonnan osalta, COM(2021) 581 final.

(12)

 Komission delegoitu asetus (EU) 2023/3851 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle, sekä delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muuttamisesta kyseisiä taloudellisia toimintoja koskevien erityisten tietojen antamisen osalta; komission delegoitu asetus (EU) 2023/3850 delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 muuttamisesta vahvistamalla lisää teknisiä arviointikriteerejä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle.

(13)

EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän kuusi ympäristötavoitetta ovat: i) ilmastonmuutoksen hillintä, ii) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, iii) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, iv) siirtyminen kiertotalouteen, v) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen ja vi) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

(14)

 Ehdotus asetukseksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvän luokitustoiminnan avoimuudesta ja eheydestä, COM(2023) 314 final.

(15)

 Komission suositus kestävään talouteen siirtymisen rahoituksen helpottamisesta, C(2023) 3844.

(16)

 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Enhancing the usability of the EU Taxonomy and the overall EU sustainable finance framework” (SWD(2023) 209), joka liittyy komission tiedonantoon kestävän rahoituksen kehyksestä, joka toimii käytännössä (COM(2023) 317).

(17)

 EU:n kestävän rahoituksen kehyksen perusta esitetään kestävän kasvun rahoitusta koskevassa toimintasuunnitelmassa (COM(2018)097 final) ja kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategiassa (COM(2021) 390 final).

(18)

 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta, COM(2021) 723 final. Lainsäädäntövallan käyttäjät pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen 23. toukokuuta 2023.

(19)

 Toukokuun 17. päivään 2023 mennessä 63 prosenttia STOXX Europe 600 -indeksin yrityksistä oli jo ilmoittanut luokitusjärjestelmäkelpoisuudestaan ja luokitusjärjestelmän mukaisuudestaan tilikaudella 2022. Lähde: Bloomberg.

(20)

Lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä, jotka ilmoittivat luokitusjärjestelmäkelpoisista pääomamenoista, ilmoitti nollatasoa korkeamman yhdenmukaisuusluvun, ja puolet yrityksistä, jotka ilmoittivat luokitusjärjestelmäkelpoisista tuloista, ilmoitti, että luokitusjärjestelmien mukaisten tulojen määrä oli nollaa suurempi. Lähde: Bloomberg.

(21)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021).

(22)

 EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen eräiden säännösten tulkinnasta ja täytäntöönpanosta sekä yhteyksistä kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevaan asetukseen annetussa komission tiedonannossa C(2023) 3719 selvennetään, että sijoitukset luokitusjärjestelmän mukaisiin ”ympäristön kannalta kestäviin” taloudellisiin toimintoihin voidaan automaattisesti luokitella ”kestäviksi sijoituksiksi” rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen nojalla.

(23)

 Komissio julkaisi 5. huhtikuuta 2023 joukon kysymyksiä ja vastauksia sen selventämiseksi, että kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen mukaan tuotteiden, jotka seuraavat passiivisesti ilmastosiirtymää koskevia vertailuarvoja ja Pariisin sopimuksen mukaisia vertailuarvoja, tavoitteena katsotaan olevan ”kestävät sijoitukset”, sellaisina kuin ne on määritelty mainitussa asetuksessa.

(24)

 Siirtymätoiminnot määritellään luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa toiminnaksi, jolle ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa, kun se tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen noudattaen kehityspolkua lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 °C:seen esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin verrattuna, myös lopettamalla asteittain kasvihuonekaasupäästöt, erityisesti päästöt kiinteistä fossiilisista polttoaineista, ja kun kyseinen toiminta täyttää seuraavat vaatimukset: sen kasvihuonekaasupäästötasot vastaavat alan tai toimialan parasta suorituskykyä, se ei haittaa vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa ja se ei aiheuta lukkiutumista hiili-intensiivisiin omaisuuseriin, kun otetaan huomioon kyseisten omaisuuserien taloudellinen elinkaari. 

(25)

 Kestävyysluokitusjärjestelmä kattaa kuusi ympäristötavoitetta: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

(26)

 Ks. alaviite 24.

(27)

Tiedot perustuvat 455 yrityksen luokitusjärjestelmän mukaisuutta koskevaan raportointiin 16. toukokuuta 2023 mennessä. Lähde: GS SUSTAIN Goldman Sachs Global Investment Research.

(28)

Lähde: Global Climate Action Portal, United Nations Framework Convention on Climate Change.

(29)

Perustuu luokitusjärjestelmään liittyvään ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen sisältyviin NACE Rev. 2 -koodeihin ja Eurostatin vuoden 2021 tietoihin, https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/env_ac_ainah_r2/default/table?lang=en .

(30)

Delegoidulla säädöksellä tehdään myös kohdennettuja muutoksia ja toimituksellisia korjauksia valittuihin nykyisiin ilmastokriteereihin.

(31)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle, COM(2023) 62 final.

(32)

Ks. https://finance.ec.europa.eu/system/files/2022-03/220330-sustainable-finance-platform-finance-report-remaining-environmental-objectives-taxonomy-annex_en.pdf ja https://finance.ec.europa.eu/system/files/2022-11/221128-sustainable-finance-platform-technical-working-group_en.pdf. Foorumin raportit tukevat komission työtä, mutta ne ovat luonteeltaan neuvoa-antavia. Ne eivät sido komissiota tiettyjen alojen ja toimintojen sisällyttämiseksi EU:n kestävyysluokitusjärjestelmään.

(33)

Myös sidosryhmät voivat ilmoittaa kestävän rahoituksen foorumille toiminnoista, jotka niiden mielestä olisi sisällytettävä EU:n luokitusjärjestelmään.

(34)

Ehdotus ei kata ESG-tietojen toimittajia. Sääntelytoimia tukeva näyttö ei ollut tällä alalla yhtä vakuuttavaa, ja useiden muiden aloitteiden, kuten yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin tai eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen, pitäisi edistää kestävyystietojen laadun ja saatavuuden parantamista. Aloite ei myöskään kata rahoituslaitosten, kuten pankkien tai omaisuudenhoitajien, kehittämiä sisäisiä luokituksia, koska niitä käytetään niiden omia tuotteita koskeviin sijoituspäätöksiin, ne aiheuttavat vähemmän mahdollisia eturistiriitoja eivätkä palvele samaa tarkoitusta kuin ESG-luokitukset, joita markkinoidaan yhteisösijoittajille ja yrityksille.

(35)

 Komissio toteuttaa parhaillaan tutkimusta, jossa arvioidaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien investointien sosiaalisen ulottuvuuden nykytilannetta EU:ssa. Tutkimuksessa keskitytään investointivajeisiin, markkinatoimijoiden kohtaamiin haasteisiin ja markkinakäytäntöihin. Tutkimuksessa tarkastellaan keinoja vahvistaa sosiaalisten investointien kehystä pääomamarkkinoilla ja yksilöidään esteitä ja mahdollisia toimintavaihtoehtoja tulevia toimia varten.

(36)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, luottoluokituslaitoksista (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1).

(37)

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 447/2012, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2012, luottoluokituslaitoksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1060/2009 täydentämisestä.

(38)

Listattujen pk-yritysten kestävyystietojen raportointivelvollisuutta aletaan tältä osin soveltaa vasta tilikaudesta 2026 alkaen. Direktiivissä säädetään uudesta kahden vuoden osallistumattomuusmahdollisuudesta, mikä tarkoittaa, että listattujen pk-yritysten ei tarvitse raportoida kestävyystietoja ennen tilikautta 2028.