52023DC0173

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.3.2023

COM(2023) 173 final

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE

koordinoitua kaasun kysynnän vähentämistä koskevan asetuksen (EU) 2022/1369 toimivuuden uudelleentarkastelusta

{SWD(2023) 63 final}

I.Johdanto

Venäjä käytti kaasutoimituksia poliittisena aseenaan vuoden 2022 aikana. Tässä tilanteessa EU hyväksyi elokuussa 2022 hätätoimenpiteenä neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369, jonka tavoitteena oli turvata toimitusvarmuus vähentämällä kaasun kysyntää koordinoidusti 15 prosentilla.

Neuvoston asetuksessa (EU) 2022/1369 edellytetään, että jäsenvaltiot pyrkivät parhaansa mukaan vähentämään kaasun kysyntää 15 prosentilla ja että kysynnän vähentämisestä tulee pakollista unionin hälytystilanteessa. Lisäksi jäsenvaltioiden on asetuksen 8 artiklan mukaan päivitettävä hätäsuunnitelmiaan, jotta niissä voidaan ottaa toteutetut toimenpiteet huomioon, sekä raportoitava Eurostatille saavutetusta kysynnän vähentämisestä kahden kuukauden välein. Asetuksen 9 artiklassa edellytetään, että komissio tarkastelee asetusta uudelleen ja voi sen perusteella ehdottaa asetuksen soveltamisajan pidentämistä. Komissio esittää tämän kertomuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD/2023/63 analyysin elokuusta 2022 alkaen toteutetuista kaasun kysynnän vähennyksistä sekä skenaariopohjaisen analyysin varastojen täyttöennusteista tilanteissa, joissa kysynnän vähentämistä pidennetään eri ajanjaksojen verran. Komissio esittää myös perusteellisen analyysin aiemmista vähennyksistä sekä vuosien 2023–2024 positiivisista ja negatiivisista riskeistä.

Tästä asiasta on keskusteltu kaasualan koordinointiryhmässä 1 , johon kuuluu jäsenvaltioiden edustajia sekä kaasun toimittajia, infrastruktuurin ylläpitäjiä, kauppiaita ja tärkeimpiä kuluttajia edustavien eurooppalaisten järjestöjen edustajia. Kaasualan koordinointiryhmän jäsenet ilmoittivat 16. helmikuuta pitämässään kokouksessa ymmärtävänsä, että kysynnän jatkuva vähentäminen on erityisen tärkeä ja kustannustehokas toimenpide toimitusvarmuuden säilyttämiseksi ja lujittamiseksi.

II.Toteutetut toimenpiteet ja saavutettu kysynnän vähentäminen

Neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 hyväksymisen jälkeen EU on onnistunut monipuolistamaan kaasuhankintojaan ja irtautumaan siten Venäjän kaasusta 2 sekä vähentämään kaasun kysyntää 19 prosentilla elokuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana verrattuna samalta ajanjaksolta laskettuun viiden edellisen vuoden keskiarvoon (41,5 miljardia kuutiometriä). Taulukko 2 (ks. liite) osoittaa, että kysynnän vähentäminen on vaihdellut kuukaudesta ja jäsenvaltiosta toiseen, mikä heijastaa erilaisia kansallisia olosuhteita. Kansalliset olosuhde-erot otetaan huomioon myös neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 5 artiklassa säädetyissä pakollista kysynnän vähentämistä koskevissa poikkeuksissa unionin hälytystilanteessa.

Nykyiset varastointitasot ovat tähän vuoden aikaan nähden suhteellisen korkealla, kaasun hinnat ovat laskeneet tasaisesti elokuun huippujen jälkeen (mutta ovat edelleen huomattavasti korkeammat kuin pitkän aikavälin keskiarvo), ja toimitusvarmuus on turvattu lopputalveksi 2022–2023. III jaksossa osoitetaan kuitenkin, että tilanne EU:n kaasumarkkinoilla on edelleen kireä ja että ilman kaasun kysynnän vähentämistä 31. maaliskuuta jälkeen jäsenvaltiot eivät todennäköisesti pysty täyttämään 90 prosentin varastointivelvoitettaan 31. lokakuuta mennessä. Tämä voi vaarantaa toimitusvarmuuden talvella 2023–2024 ja johtaa kaasupulaan tai nostaa kaasun hinnat uudelleen hyvin korkealle tasolle.

Kaavio 1 kuvaa kaasun kulutusta EU:ssa elokuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana (vihreä ”Todellinen”-käyrä) verrattuna samalta ajanjaksolta laskettuun viiden edellisen vuoden keskiarvoon (sininen ”Viite”-käyrä) ja 15 prosentin vähentämistavoitteeseen (punainen ”Tavoite”-käyrä), joka määritettiin elokuun 2022 ja maaliskuun 2023 väliseksi ajaksi ja olisi tämän ehdotuksen mukaan voimassa myös muina kuukausina. Kaavio 1 osoittaa myös, että kaasun kulutus on huomattavasti suurempaa talvella kuin kesällä. Itse asiassa kysyntä on toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä noin puolet ensimmäisen ja neljännen vuosineljänneksen kysynnästä.

Kaavio 1: Viitekulutus, tavoitekulutus (eli viite –15 %) ja todellinen kulutus (elokuusta 2022 tammikuuhun 2023), EU27 (miljardia kuutiometriä)

Lähde: ENER/CET-laskelmat, jotka perustuvat Eurostatin sarjaan NRG_CB_GASM, alasarja IC_CAL_MG (mrd. kuutiometriä), 7. maaliskuuta 2023 klo 11.00.

Alat

Jotta kaasun kysynnän vähentämistä voidaan analysoida perusteellisesti, kysynnästä on julkaistava tiheään alakohtaisia tietoja. Nykyään Eurostat ilmoittaa kaasun kulutusta koskevat tiedot kysynnän alan mukaan 3 pelkästään vuosittain ja yhden vuoden viiveellä. Sen vuoksi kaasunsäästöistä ei ole mahdollista esittää luotettavaa alakohtaista erittelyä eikä säästöjä voida eritellä rakenteellisiin ja ei-rakenteellisiin vähennyksiin koko EU:n kattavien virallisten tietojen pohjalta.

Komissio 4 arvioi lisätietojen perusteella, että elokuun ja joulukuun 2022 välisenä aikana kotitalouksien osuus kaasun kulutuksen kokonaisvähennyksestä oli noin 50 prosenttia ja teollisuuden osuus 43 prosenttia, kun taas sähköntuotantoalan osuus oli vain 7 prosenttia, mikä johtui vesivoima- ja ydinvoimakapasiteetin vähäisestä saatavuudesta 5 . Kesällä ja syksyllä teollisuus vastasi suurimmasta osasta kysynnän vähentämistä, kun taas talvella kysynnän (ja kulutuksen) väheneminen johtui pääasiassa kotitalouksista. Komissio arvioi, että noin kuudesosa kokonaisvähennyksestä johtui lämpötilasta, koska (alku)talvi oli leudompi kuin viitekaudella. Lämpötilan osuus 30 miljardin kuutiometrin kokonaisvähennyksestä elokuun ja joulukuun välisenä aikana oli 5 miljardia kuutiometriä.

Hätäsuunnitelmissa ilmoitetut jäsenvaltioiden toimenpiteet

Neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 7 ja 8 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot ilmoittavat toteutetuista kysynnän vähentämistoimenpiteistä saattamalla hätäsuunnitelmansa ajan tasalle. Valtaosa jäsenvaltioista onkin ilmoittanut komissiolle hätäsuunnitelmiensa ajan tasalle saattamisesta.

Ajan tasalle saatettujen suunnitelmien mukaan lyhyen aikavälin toimenpiteisiin kuuluu pääasiassa kahdentyyppisiä toimenpiteitä: 1) kaasunsäästöjä koskevat tiedotuskampanjat ja 2) toimenpiteet lämmityksen ja jäähdytyksen vähentämiseksi.

·Useimmat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tiedotuskampanjoita. Joissakin tapauksissa kampanjat myös lisäävät tietoisuutta käytössä olevista energiatehokkuuden tukijärjestelmistä, jotka on suunnattu pääasiassa kotitalouksille ja pk-yrityksille.

·Lämpötilarajoitukset: Useimpiin suunnitelmiin sisältyy julkisten rakennusten lämmitystä ja jäähdytystä koskevia rajoituksia. Joissakin jäsenvaltioissa rajoitukset koskevat myös toimistoja ja myymälöitä.

·Monet jäsenvaltiot ovat asettaneet valaistusrajoituksia, jotka ovat yleensä koskeneet julkisia rakennuksia ja muistomerkkejä, mutta joissakin tapauksissa myös näyteikkunoita.

Jäsenvaltioiden ilmoittamia keskipitkän aikavälin toimenpiteitä ovat toimenpiteet polttoaineen vaihtamiseksi sekä rakennusten energiakorjaukseen tarkoitetut tuet ja tehottomien laitteiden korvaaminen. Pitkän aikavälin toimenpiteinä jäsenvaltiot tarjoavat usein suoraa tukea asiakkaille, kuten tukia tai veronalennuksia, joilla helpotetaan uusiutuvien energialähteiden, lämpöpumppujen tai energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa (myös muun muassa energiakatselmusten välityksellä).

III.Seuraavan talven näkymät

Tässä jaksossa tarkastellaan, ovatko toimet, joilla EU on onnistunut vähentämään kaasun kysyntää elokuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana sekä monipuolistamaan kaasuhankintojaan irtautuakseen kaasun tuonnista Venäjältä, riittäviä torjumaan toimitusriskit talvella 2023–2024, jos asetuksen (EU) 2022/1369 voimassaolo päättyy 31. maaliskuuta 2023. Taulukko 1 osoittaa tuoreimman saatavilla olevan markkinatietouden ja datan pohjalta varastointitasot lokakuussa 2023 ja maaliskuussa 2024 tilanteissa, joissa kysynnän vähentämistä jatketaan eripituisia ajanjaksoja 6 . Kaaviossa 2 esitetään varastojen täyttötasot neljässä eri skenaariossa. Taulukko 1 osoittaa, että jos kaasun kysyntä ei vähene lainkaan tai vähenee vain jonkin verran 1. huhtikuuta jälkeen (skenaario A tai B), jäsenvaltiot eivät todennäköisesti pysty noudattamaan asetuksessa (EU) 2022/1032 säädettyä velvoitetta, jonka mukaan varastot on täytettävä 90-prosenttisesti 31. lokakuuta 2023 mennessä. Tällöin toimitusvarmuutta ei pystytä turvaamaan talvella 2023–2024. Jos kaasun kysyntää vähennetään vielä 15 prosenttia 1. huhtikuuta ja 31. lokakuuta välisenä aikana, 90 prosentin varastointivelvoitetta voidaan todennäköisesti noudattaa (skenaariot C ja D). Jatkamalla kaasun kysynnän vähentämistä 31. maaliskuuta 2024 saakka vähennetään myös ratkaisevasti toimitusvarmuuteen liittyviä riskejä talvella 2024–2025.

Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) arvioi 12. joulukuuta 2022 julkaisemassaan raportissa 7 , että jos kaasun säästämiseksi ei toteuteta lisätoimia, vuonna 2023 saattaa syntyä toimitusvaje.

Taulukko 1: Kuukausittaiset varastointitasot sen mukaan, miten kysynnän vähentämistä jatketaan

Skenaario-oletukset Varastot (mrd. kuutiometriä) kuukauden lopussa:	Loka 2023	Maalis 2024
A: Ei jatketa.	69	0
B: Jatketaan elokuusta 2023 maaliskuuhun 2024	80	28
C: Jatketaan huhtikuusta 2023 lokakuuhun 2023	95	9
D: Jatketaan vuoden ajan huhtikuusta 2023 maaliskuuhun 2024	95	43

Lähde: ENER/CET-laskelmat.

·Skenaario A: Ei jatketa: Jos kysyntää ei vähennetä, varastoinnissa päästään vain 69 miljardin kuutiometrin tasolle lokakuun 2023 loppuun mennessä, mikä olisi huomattavasti alle 90 prosentin varastointivelvoitteen (89,4 miljardia kuutiometriä). Lisäksi varastot ehtyisivät kokonaan helmikuuhun 2024 mennessä, mikä merkitsisi erittäin vakavia toimitusvarmuusongelmia talvella 2024–2025.

·Skenaario B: Vähentämistä jatketaan kahdeksan kuukautta elokuusta 2023 maaliskuuhun 2024: Tässä skenaariossa varastot täyttyisivät liian hitaasti ja ainoastaan 80 miljardin kuutiometrin tasolle lokakuun 2023 loppuun mennessä, mikä olisi huomattavasti alle 90 prosentin varastointivelvoitteen (89,4 miljardia kuutiometriä). Lisäksi varastointitasot putoaisivat alle 30 prosenttiin (28 miljardiin kuutiometriin) seuraavan talven loppuun mennessä (28 prosenttiin maaliskuun 2024 lopussa), mikä merkitsisi vakavia toimitusvarmuusongelmia ja aiheuttaisi sen, että varastoja olisi vaikea täyttää riittävästi seuraavan talven 2024–2025 varalle.

·Skenaario C: Kysynnän vähentämistä jatketaan seitsemän kuukautta huhtikuusta lokakuuhun 2023: Tässä skenaariossa varastot saadaan riittävälle tasolle kesän loppuun menneessä. Täyttöaste olisi 95 prosenttia (95 miljardia kuutiometriä) lokakuun 2023 loppuun mennessä, jolloin 90 prosentin varastointivelvoite (89,4 miljardia kuutiometriä) saataisiin täytettyä. Koska kaasun kysyntä on kuitenkin jopa normaalina talvena kaksi kertaa niin suurta kuin kesällä, varastot ehtyisivät lähes kokonaan seuraavan talven loppuun mennessä (9 miljardia kuutiometriä maaliskuun 2024 loppuun mennessä). Tämä merkitsisi erittäin vakavia toimitusvarmuusongelmia ja hyvin suuria vaikeuksia täyttää varastot riittävässä määrin seuraavan talven 2024–2025 varalle.

·Skenaario D: Vähentämistä jatketaan vuoden ajan huhtikuusta 2023 maaliskuuhun 2024: Jos kysyntää vähennetään vielä 15 prosenttia, varastoinnissa päästään 95 miljardin kuutiometrin tasolle lokakuun 2023 loppuun mennessä, jolloin 90 prosentin varastointivelvoitetta (89,4 miljardia kuutiometriä) saadaan täytettyä. Varastot olisivat maaliskuun 2024 loppuun mennessä noin 43 miljardia kuutiometriä.

Kaavio 2: Kuukausittaiset varastointitasot sen mukaan, miten kysynnän vähentämistä jatketaan

Lähde: ENER/CET-laskelmat.

Edellä kaaviossa 1 ja taulukossa 1 esitettyä analyysiä voidaan vielä täydentää toteamalla, että tänä vuonna ja seuraavana talvena on useita tekijöitä ja riskejä, jotka voivat lisätä kaasun kulutusta 8 . Niitä ovat nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuisen kysynnän mahdollinen kasvu (tämä on tosin rajallista, koska EU säilyy ensisijaisena markkinana 9 ), kaasun kysynnän voimistuminen teollisuudessa ja suunnanmuutos siirtymisessä kaasusta kivihiileen (kummankin muutoksen taustalla on kaasun hintojen lasku vuonna 2023), sääolot, jotka voivat lisätä kysyntää talvella 10 ,, vesi- ja ydinvoiman alhainen tuotanto (kuivuudesta johtuva) sekä uudet kaasun toimitushäiriöt. Ranskan ydinvoimakapasiteetti on tällä hetkellä pienempi kuin vuonna 2022, ja Italiassa vedenkorkeudet ovat vuoden 2022 tasolla, mikä viittaa yhtä alhaiseen vesivoiman tuotantoon, ja alhaiset kaasun hinnat johtivat jo vuoden 2023 ensimmäisten viikkojen aikana siirtymiseen kivihiilestä kaasuun (ks. SWD/2023/63, IV.3 jakso). Jos mainitut riskit toteutuvat, ne kiristävät maailman ja Euroopan kaasumarkkinoita, mikä voi vaikuttaa maanalaisten varastojen täyttämiseen talveksi 2023–2024 sekä kaasun hintatasoon ja -vaihteluihin.

IV.Tulevaisuudennäkymät

Vuonna 2023 maailman kaasumarkkinoiden tilanne on edelleen kireä, vaikka se onkin parantunut merkittävästi elokuun 2022 jälkeen. Monet tekijät (sää, jäljellä oleva tuonti Venäjältä, vaihtoehtoisten sähköenergian lähteiden saatavuus ja nesteytetyn maakaasun maailmanmarkkinoiden kiristyminen) voivat tehdä varastojen täyttökaudesta vaikean vuonna 2023. Vuoden 2023 täyttökausi poikkeaa edellisestä täyttökaudesta myös siinä, että Venäjältä tulevan putkikaasun varaan ei voida enää laskea samalla tavoin kuin vuonna 2022, jolloin kaasua tuotiin Venäjältä EU:hun vielä 60 miljardia kuutiometriä. Toimitusvarmuuteen kohdistuvien riskien ja niihin liittyvien markkinavaikutusten rajoittamiseksi on tarpeen jatkaa kysynnän vähentämistä. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon seuraavat näkökohdat, kun päätetään kysynnän vähentämisestä ja sen toteuttamistavoista unionissa:

1)Maakaasun tarjontatilanne maailmassa on edelleenkin tiukka. Venäjältä tuodun putkikaasun osuus EU:n kokonaistuonnista on laskenut tammikuuta 2022 edeltäneestä tilanteesta, jolloin se oli 49 prosenttia, alle 10 prosenttiin tammikuussa 2023. Vuoden 2022 täyttökauden aikana Venäjältä tuotiin putkikaasua huomattavasti enemmän kuin on odotettavissa vuonna 2023. Venäjältä tulevien toimitusten supistumisen vuoksi on tarpeen vähentää kysyntää.

2)Kysynnän vähentäminen hillitsee hintavaihteluja. Vaikka vuonna 2022 vältyttiinkin kaikkein pahimmilta taloudellisilta vaikutuksilta, maailmanlaajuiset kaasumarkkinat ovat edelleen hyvin kireät vuonna 2023. Kaasun hinnat nousivat ennätyksellisen korkealle vuonna 2022: enimmäishinta oli 26. elokuuta yli 320 euroa/MWh. Vaikka hinnat ovat nyt alle 45 euroa/MWh, ne ovat yhä kaksi kertaa pitkän aikavälin yleistä tasoa korkeammalla. Kaasualan koordinointiryhmän kokouksessa 16. helmikuuta 2023 jäsenvaltioiden edustajat ja kaasualan järjestöt totesivat, että kysynnän vähentäminen on keskeinen keino helpottaa tiukkaa markkinatilannetta ja hillitä kaasun hintavaihteluja.

3)Asetuksen (EU) 2022/1369 soveltamisessa vallinnutta yhteisvastuun henkeä olisi pidettävä yllä. Asetuksessa (EU) 2017/1938 kaasun toimitusvarmuudelle vahvistetussa nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä ei puututa riittävästi merkittävän kaasuntoimittajan häiriöihin, jotka kestävät yli 30 päivää. Pitkäaikaiset häiriöt voivat edelleen johtaa jäsenvaltioissa koordinoimattomiin toimiin, jotka saattavat vaarantaa toimitusvarmuuden naapurijäsenvaltioissa ja aiheuttaa lisärasitusta unionin teollisuudelle, kuluttajille ja sisämarkkinoiden toiminnalle. Vaikka osa jäsenvaltioista on alttiimpia häiriöille kuin toiset, kaasun toimitusvaikeudet tai kaasupula aiheuttaisivat vahinkoa kaikkien jäsenvaltioiden talouksille.

4)Kuten 20. heinäkuuta 2022 annetussa tiedonannossa ”Kaasua säästöön talven varalle” todetaan, kotitalouksien ja teollisuuden on halvempaa jatkaa ennakoivasti kysynnän vähentämistä oikeasuhteisella ja todistettavasti hallittavissa olevalla tavalla kuin kohdata myöhemmin koordinoimattomia rajoituksia.

5)Kysynnän vähentäminen 15 prosentilla on linjassa 90 prosentin varastointivelvoitteen kanssa: Skenaariot C ja D osoittavat, että on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista pyrkiä vähentämään kysyntää 15 prosentilla 1. huhtikuuta 2023 alkaen ja että tämä tavoite antaa EU:lle mahdollisuuden täyttää 90 prosentin varastointivelvoitteen lokakuun lopussa myös negatiivisten riskien toteutuessa (kuten nesteytetyn maakaasun heikompi saanti, matalat vedenkorkeudet tai kohtalaisen kylmät sääolot keskimääräisiin sääoloihin verrattuina).

6)Kaasun kysynnän vähentämistä on jatkettava kiireellisesti, jotta markkinaosapuolet voivat olla varmoja tilanteesta. Nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy talvikauden lopussa 31. maaliskuuta 2023. Jos kysynnän vähentämistä jatketaan 1. huhtikuuta alkaen, tilanne selkiintyy eikä kannustaminen kysynnän vähentämiseen katkea välillä.

7)Ainoastaan jatkamalla kaasun kysynnän vähentämistä 12 kuukauden ajan varmistetaan, että varastot saadaan kesän aikana varastointiasetuksen mukaisesti riittävän täysiksi, sekä turvataan toimitusvarmuus ensi talvena III jakson mukaisesti. Vähentämiskauden pidentäminen elokuusta maaliskuuhun jättäisi liian vähän aikaa varastojen täyttämiseen vaaditulle 90 prosentin tasolle ja aiheuttaisi toimitusvarmuusongelmia seuraavan talven loppupuolella. Pelkästään kylmä sää ehdyttäisi varastot lähes kokonaan 31. maaliskuuta 2024 mennessä. Vaihtoehtoisesti vähentämiskauden pidentäminen huhtikuusta lokakuuhun merkitsisi varastojen ehtymistä lähes kokonaan 31. maaliskuuta 2024 mennessä, vaikka lämpötilat eivät olisikaan alhaisia ja muut mahdolliset negatiiviset riskit jäisivät toteutumatta. Toisin sanoen alle 12 kuukauden pidennykset voisivat johtaa paniikkiostoihin, jäsenvaltioiden keskinäiseen kilpailuun (ilman EU:n markkinoille tulevien kaasutoimitusten lisääntymistä), korkeisiin hintoihin ja mahdolliseen pulaan. Asiaa käsitellään tarkemmin asiakirjassa SWD/2023/63 olevassa VI jaksossa.

8)Pidempi kysynnän vähentämiskausi antaa joustavammat mahdollisuudet ajoittaa vähentämistoimenpiteet optimaalisesti kauden aikana. Se vähentäisi erityisesti hintapiikkien mahdollisuutta ja vastaavasti myös jäsenvaltioiden kaasuostojen kustannuksia. Näin ollen uusi 12 kuukauden pituinen vähentämiskausi antaisi joustavammat mahdollisuudet ottaa jäsenvaltioiden erilaiset ominaispiirteet huomioon, sillä joidenkin jäsenvaltioiden on helpompi vähentää kysyntää kesällä (etupainotteisesti) ja toisten taas talvella (takapainotteisesti). Lisäksi vähentämiskausi mahdollistaisi eri alojen välisen joustavuuden: koska kotitalouksien kaasuntarve on kesällä vähäistä, vähentämiskauden pidentäminen huhtikuusta lokakuuhun rasittaisi kohtuuttomasti teollisuutta ja joustamattomampaa sähköntuotantoalaa, joka on riippuvainen vaihtoehtoisten voimanlähteiden saatavuudesta.

9)Koska kysynnän vähentämistä seurattiin elokuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisellä täytäntöönpanojaksolla kahden kuukauden välein eikä raportointia eriytetty tarkemmin alojen mukaan, kysynnän vähentämisen luonne ja alakohtainen jakautuminen eivät ole täysin selvillä. Tämä on rajoittanut komission ja jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tunnistaa eri alojen haavoittuvuuksia ja mahdollisia säästöjä (sähköntuotanto, teollisuus, asukkaat ja palvelut) ja suunnitella niiden perusteella kustannustehokkaampia toimenpiteitä.

V.LIITE

Taulukossa 2 esitetään yhteenveto kaasun kysynnän kuukausittaisista vähennyksistä viitekauteen verrattuina. Taulukosta ilmenee, että 15 prosentin vähentämistavoite saavutettiin kysynnän vapaaehtoisilla vähentämistoimenpiteillä elokuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana. EU:n 19,2 prosentin vähennys vastaa noin 41,5:tä miljardia kuutiometriä. Tätä voidaan verrata 15 prosentin tavoitteeseen, joka on noin 32,5 miljardia kuutiometriä näiden kuuden kuukauden aikana, sekä noin 45,3 miljardin kuutiometrin tavoitteeseen elokuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana.

Taulukko 2: Kaasun kysynnän vähentäminen elokuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana

Jäsenvaltio	Elo	Syys	Loka	Marras	Joulu	Tammi	Elo–tammi
EU27	–13,5 %	–14,0 %	–24,4 %	–25,0 %	–12,4 %	–22,2 %	–19,2 %
Itävalta	–26,7 %	–11,3 %	–24,0 %	–16,9 %	–13,6 %	–23,9 %	–19,2 %
Belgia	–1,0 %	–6,0 %	–20,5 %	–29,7 %	–9,8 %	–18,3 %	–16,0 %
Bulgaria	–14,9 %	–17,8 %	–32,7 %	–21,2 %	–21,8 %	–29,4 %	–23,9 %
Kroatia	–21,7 %	–23,1 %	–20,0 %	–25,6 %	–27,6 %	–24,2 %	–24,1 %
Kypros	-	-	-	-	-	-	-
Tšekki	–15,0 %	–9,1 %	–22,9 %	–18,8 %	–10,9 %	–24,0 %	–17,7 %
Tanska	–21,7 %	–23,3 %	–31,1 %	–33,4 %	–13,7 %	–26,5 %	–24,9 %
Viro	–37,1 %	–31,7 %	–46,9 %	–32,3 %	–32,4 %	–38,0 %	–36,2 %
Suomi	–35,7 %	–57,4 %	–62,6 %	–58,3 %	–65,1 %	–63,1 %	–58,5 %
Ranska	1,6 %	–2,5 %	–27,8 %	–29,3 %	–8,3 %	–19,2 %	–17,1 %
Saksa	–28,0 %	–14,7 %	–28,6 %	–28,3 %	–4,7 %	–18,6 %	–19,4 %
Kreikka	4,5 %	–26,3 %	–42,0 %	–23,0 %	–12,6 %	–36,7 %	–22,7 %
Unkari	–18,7 %	5,0 %	–33,9 %	–19,8 %	–17,5 %	–27,4 %	–21,0 %
Irlanti	11,3 %	2,1 %	–8,8 %	–10,3 %	9,5 %	–4,3 %	–0,3 %
Italia	–5,2 %	–14,0 %	–19,8 %	–22,7 %	–18,5 %	–22,7 %	–18,6 %
Latvia	–42,6 %	–52,7 %	–72,7 %	–15,2 %	0,9 %	–37,0 %	–31,8 %
Liettua	–43,6 %	–45,0 %	–50,8 %	–46,0 %	–11,9 %	–51,5 %	–40,5 %
Luxemburg	–36,4 %	–26,1 %	–35,5 %	–33,2 %	–17,5 %	–25,0 %	–27,7 %
Malta	4,6 %	–1,1 %	–11,2 %	43,6 %	27,0 %	21,9 %	+12,1 %
Alankomaat	–29,7 %	–32,6 %	–33,3 %	–35,1 %	–17,5 %	–32,2 %	–29,5 %
Puola	–26,7 %	–25,4 %	–23,7 %	–8,3 %	–5,3 %	–12,0 %	–14,9 %
Portugali	–10,7 %	–17,0 %	–12,0 %	–8,9 %	–18,6 %	–34,9 %	–17,1 %
Romania	–25,2 %	–20,7 %	–27,5 %	–21,8 %	–15,9 %	–21,0 %	–21,2 %
Slovakia*	10,6 %	5,5 %	2,1 %	–2,7 %	23,6 %	–7,8 %	+4,6 %
Slovenia	–13,7 %	–10,9 %	–22,2 %	–11,7 %	–12,4 %	–14,7 %	–14,2 %
Espanja	2,6 %	0,7 %	–6,2 %	–21,8 %	–24,4 %	–23,9 %	–13,7 %
Ruotsi	–27,3 %	–35,7 %	–41,8 %	–51,0 %	–38,0 %	–41,9 %	–40,2 %

Huomautus: Muutos kaasun kulutuksessa vuonna 2022 verrattuna vuosien 2017–2021 keskiarvoon. Kypros ei käytä maakaasua.

Lähde: ENER/CET-laskelmat, jotka perustuvat Eurostatin sarjaan NRG_CB_GASM, alasarja IC_CAL_MG, yksikkönä terajoule (ylempi lämpöarvo), 7. maaliskuuta 2023 klo 11.00.

* Slovakiaa koskevat Eurostatin tiedot ovat parhaillaan tarkistettavina.

(1)

Komission asiantuntijaryhmien ja muiden vastaavanlaisten elinten rekisteri (europa.eu)

(2)

Vuonna 2022 Venäjän kaasutoimitukset EU:hun vähenivät 47 prosenttia 152 miljardista kuutiometristä (vuonna 2021) 80 miljardiin kuutiometriin. Ne korvattiin pääasiassa kaasun tuonnilla Yhdysvalloista, joka lisäsi vientiään 21:stä 50 miljardiin kuutiometriin, ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta, joka lisäsi toimituksiaan 6:sta 24 miljardiin kuutiometriin. EU:hun toimitettiin enemmän kaasua myös Norjasta (+10 miljardia kuutiometriä), Azerbaidžanista (+3 miljardia kuutiometriä), Qatarista (+2 miljardia kuutiometriä) sekä Trinidad ja Tobagosta (+1 miljardia kuutiometriä).

(3)

Sähköntuotanto on ainoa ala, jolta on saatavissa Eurostatin virallisia tietoja: 2,1 prosentin vähennys elokuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana Eurostatin sarjan NRG_CB_GASM, alasarja TI_EHG_MAP TJ (GCV) perusteella, 7. maaliskuuta 2023 klo 11.00.

(4)

Yhteinen tutkimuskeskus.

(5)

Bruegel (2023) ja IEA (2023) ovat lisätietojen perusteella päätyneet alustavissa analyyseissään saman suuruusluokan arvioihin, vaikka ne ovatkin käyttäneet eri viitekausia.

(6)

Oletukset:

-Varastointitasot ovat samat kuin 7. maaliskuuta 2023 (58,5 miljardia kuutiometriä 5. maaliskuuta lopussa).

-Putkikaasutoimitukset muualta kuin Venäjältä vastaavat vuoden 2022 viimeisten seitsemän kuukauden keskiarvoa.

-Nesteytetyn maakaasun toimitukset vastaavat vuoden 2022 viimeisten seitsemän kuukauden keskiarvoa, johon on lisätty 15 miljardia kuutiometriä vuodessa (1,25 miljardia kuutiometriä kuukaudessa) huhtikuusta 2023 alkaen.

-Venäjältä ei saada putkikaasua.

-Viitekauden keskimääräinen kysyntä, johon sovelletaan edellä ilmoitettuja prosenttimääräisiä vähennyksiä.

-Vienti Sveitsiin kuten vuonna 2021 (tuoreimmat saatavilla olevat tiedot: 2,2 miljardia kuutiometriä vuodessa, josta määrästä yksi kolmasosa kesällä ja kaksi kolmasosaa talvella).

-Vienti Ukrainaan ja Moldovaan 0,5 miljardia kuutiometriä kuukaudessa.

(7)

IEA (2022): How to Avoid Gas Shortages in the European Union in 2023. A practical set of actions to close a potential supply-demand gap, How to Avoid Gas Shortages in the European Union in 2023 – Analysis – IEA

(8)

(9)

Jos maakaasun hinnat ylittävät tietyn tason, maailmanmarkkinoiden muut osapuolet eivät enää kilpaile maakaasun tarjonnasta vaan vaihtavat muihin polttoaineisiin.

(10)

Kaasu-ENTSOn mukaan erittäin kylmä talvi, jonka todennäköisyys on 5 prosenttia, lisäisi kaasun kysyntää 24 miljardilla kuutiometrillä. Ks. kaavio 1 (jossa kysynnän oletetaan vähenevän 15 prosenttia) Kaasu-ENTSOn talvitoimitusnäkymissä 2022–2023, joka on saatavilla osoitteessa https://entsog.eu/sites/default/files/2022-10/SO0038-22_Winter%20Supply%20Outlook_2022-23_2.pdf . Tämä on linjassa ENER/CET-laskelmien kanssa, joiden mukaan koko vuoden lisäkysyntä on 28 miljardia kuutiometriä, jos 15 prosentin suuruista kysynnän vähentämistä ei sovelleta viiden edellisen vuoden keskimääräiseen kysyntään vaan ajanjakson 2014–2021 suurimpaan kysyntään kunkin kuukauden osalta (kuukausittaisia tietoja ei ole saatavissa aiemmilta vuosilta).