52023BP1902

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52023BP1902 - EN

Document 52023BP1902

Help

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2023/1902, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUVL L 242, 29.9.2023, p. 352–356 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/res/2023/1902/oj

HTML

PDF

Official Journal

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/352

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1902,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0113/2023),

toteaa, että Euroopan meriturvallisuusviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 105 774 716,82 euroa, mikä merkitsee 9,36 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta ja toiminnallisista tuloista;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 99,67 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,78 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna, ja että kyseisen vuoden maksumäärärahojen käyttöaste oli 97,32 prosenttia, mikä merkitsee niin ikään 1,24 prosentin lisäystä;

panee vuoden 2020 vastuuvapausmenettelyn seurannan perusteella tyytyväisenä merkille, että maksuviivästysongelman korjaamiseksi toteutettujen erilaisten toimenpiteiden ansiosta viivästyneiden maksujen osuus oli vuonna 2021 hyvin alhainen, 0,56 prosenttia; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 saavutettiin sekä maksusitoumusmäärärahojen yli 95 prosentin käyttöastetta koskeva tavoite että maksumäärärahojen alle viiden prosentin peruuntumisastetta koskeva tavoite;

Tuloksellisuus

panee merkille, että virasto käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita mitatakseen vuotuisen työohjelmansa täytäntöönpanoa keskeisillä aloilla, joihin virasto osallistuu (kestävyys ja tekninen apu, turvallisuus, turvatoimet, digitaaliset palvelut ja yksinkertaistaminen sekä valvonta), sekä sen horisontaalisia toimia; panee merkille, että covid-19-pandemian aiheuttamista jatkuvista rajoituksista huolimatta vuodeksi 2021 asetetut tavoitteet saavutettiin yleisellä tasolla vuotuisen työohjelman korkean täytäntöönpanoasteen ansiosta;

panee merkille, että virasto teki yhteistyötä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa meriliikennealan ympäristöulottuvuuden analysoimiseksi, minkä seurauksena julkaistiin ensimmäinen Euroopan meriliikenteen ympäristöraportti; panee merkille, että virasto tekee yhteistyötä EMCDDA:n kanssa niiden maantieteellisen läheisyyden vuoksi; panee lisäksi merkille Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) kanssa tehdyn palvelutasosopimuksen kirjanpitotoiminnon varamekanismista;

on tyytyväinen siihen, että viraston, Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) välinen kolmikantatyöjärjestely on toiminut hyvin vuodesta 2017 lähtien; pitää tätä järjestelyä esimerkkinä unionin virastojen välisestä synergiasta ja katsoo, että sen olisi toimittava innoituksen lähteenä muille virastoille muilla aloilla; kehottaa virastoa jatkamaan ponnistelujaan tältä osin ja pitää asianmukaisena lisätä myös viraston, Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston välistä yhteistyötä, jotta voidaan kerätä tietoja meriekosysteemejä koskevaa tieteellistä tutkimusta varten;

pitää myönteisenä, että virasto jatkaa kahden teknisen avun yhteistyöhankkeen toteuttamista kolmansien maiden kanssa Välimeren alueella (SAFEMEDIV) ja Mustanmeren ja Kaspianmeren alueella (BCSEA); pitää näitä kolmansien maiden kanssa toteutettavia hankkeita hyvinä esimerkkeinä yhteistyöstä meriturvallisuuden, merellisen turvallisuuden ja meriympäristön säilyttämisen parantamiseksi; kehottaa virastoa jatkamaan ponnistelujaan tältä osin ja harkitsemaan uutta vastaavaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa;

on tyytyväinen siihen, että virasto on edelleen keskeinen kumppani komissiolle ja jäsenvaltioille meriturvallisuusnormien kehittämisessä ja EU:n merenkulun digitalisoinnissa ja yksinkertaistamisessa; on tyytyväinen myös viraston tarjoamaan tekniseen ja operatiiviseen apuun;

panee erityisesti tyytyväisenä merkille viraston vahvemman roolin EU:n meriturvallisuuslainsäädännön arvioinnissa, todentamisessa ja täytäntöönpanossa ja toteaa, että viraston rooli on kasvanut vuosien mittaan ja että komission ja EFTAn valvontaviranomaisen tukipyyntöjen odotetaan lisääntyvän edelleen ottaen huomioon alan painoarvon kasvu EU:n tasolla;

korostaa viraston roolia Euroopan vesien seurannassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jätteiden laittoman hävittämisen ja mahdollisten öljypäästöjen havaitsemiseksi; kehottaa virastoa vahvistamaan edelleen valvontaansa ja digitaalisia valmiuksiaan, jotta voidaan torjua laittoman toiminnan aiheuttamaa vesien saastumista; korostaa viraston työtä jäsenvaltioiden etsintä- ja pelastustoimien tukemiseksi;

Henkilöstöpolitiikka

10.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 99,06 prosenttia siten, että 210 toimeen unionin talousarviossa hyväksytyistä 212 toimesta oli nimitetty virkamies tai väliaikainen toimihenkilö (verrattuna 212 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2020); toteaa, että vuonna 2021 virastossa työskenteli lisäksi 50 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 13 kansallista asiantuntijaa;

11.

panee tyytyväisenä merkille, että viraston ylemmän johdon sukupuolijakauma oli tasapainossa ja että kolme viidestä oli naisia (60 prosenttia); panee huolestuneena merkille viraston hallintoneuvoston sukupuolijakauman epätasapainon ja toteaa, että 65 jäsenestä 47 (72 prosenttia) oli miehiä; panee huolestuneena merkille myös viraston koko henkilöstön sukupuolijakauman, jossa 268 henkilöstä 172 (64 prosenttia) oli miehiä; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 virasto käynnisti onnistuneesti Speed Network -aloitteen tarjotakseen virastossa työskentelystä tai yleensäkin merenkulkualan urasta kiinnostuneille naisille mahdollisuuden lyhyeen vapaamuotoiseen keskusteluun naispuolisten henkilöstön jäsenten kanssa; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että on tärkeää huolehtia sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta nimitettäessä jäseniä viraston hallintoneuvostoon;

12.

panee merkille, että virastolla on työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet, joiden mukaan henkilöstön tukena toimii häirintäyhdyshenkilöitä, henkilöstölle tarjotaan säännöllisiä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia, ja että viraston intranetissä on tätä koskevaa tietoa;

Hankinnat

13.

panee merkille, että vuonna 2021 käynnistettiin 51 hankintamenettelyä (25 avointa menettelyä, kolme erityistä neuvottelumenettelyä, neljä tarjousperusteista neuvottelumenettelyä ja 19 arvoltaan erittäin vähäistä ja vähäistä neuvottelumenettelyä) ja allekirjoitettiin yhteensä 65 sopimusta;

14.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto muutti 14:ää palvelujen tarjoamista koskevaa erillissopimusta ja että näiden muutosten kokonaisarvo oli 6,8 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 76 prosentin lisäystä sopimusten alkuperäiseen arvoon, eivätkä ne olleet varainhoitoasetuksen 172 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisia; panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 tehdyt maksut (5,4 miljoonaa euroa) olivat tulosta sellaisten yksikköhintojen soveltamisesta, jotka oli vahvistettu mainittuihin sopimuksiin sovellettavissa puitesopimuksissa ja jotka eivät ylittäneet puitesopimusten alkuperäisiä enimmäishintoja, ja toteaa, että kyseiset muutokset eivät muuttaneet taloudellista tasapainoa toimeksisaajan eduksi eivätkä vääristäneet kilpailua, minkä vuoksi puitesopimuksen nojalla tehdyt maksut eivät olleet virheellisiä; panee merkille, että viraston vastauksen mukaan se on ryhtynyt toimenpiteisiin tulevien tarjouseritelmien ja sopimusmallien muuttamiseksi vastaavasti; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta edistymisestä tässä asiassa;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

15.

toteaa, että virastolla on käytössä hallintoneuvostonsa jäsenten ja ylimmän johdon eturistiriitoja koskevat ilmoitukset; toteaa myös, että käytössä on lisäksi esimerkiksi valintalautakuntien jäsenten eturistiriitoja koskevat erityisilmoitukset; panee lisäksi merkille, että virastolla on käytössä useita toimintaperiaatteita ja menettelyjä eturistiriitojen tunnistamiseksi ja välttämiseksi ja että se on pannut täytäntöön väärinkäytösten paljastamista koskevat sisäiset säännöt ja antaa myös säännöllistä koulutusta aiheesta;

16.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto kehitti ja pani täytäntöön maaliskuussa 2022 sen avoimuusrekisteriä koskevat sisäiset säännöt ja osallistuu äskettäin tehtyyn edunvalvojien pakollista avoimuusrekisteriä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen, jonka komissio, neuvosto ja parlamentti allekirjoittivat;

17.

painottaa, että tarvitaan järjestelmällisempiä sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta, jääviyttä, eturistiriitoja ja laitonta lobbausta; kehottaa viranomaista vahvistamaan sisäisiä valvontamekanismejaan, mukaan lukien sisäisen korruptiontorjuntamekanismin perustaminen;

Sisäinen valvonta

18.

panee merkille, että sisäinen tarkastus suoritti tietotekniikkahallintoa ja tietotekniikkaportfolion hallinnointia koskevan tarkastuksen etänä vuonna 2021 ja totesi, että tieto- ja viestintätekniikkatoimintojen yhdeksi osastoksi yhdistämisen myötä virasto on laatinut tietotekniikan hallintojärjestelyjään varten kaiken kaikkiaan tehokkaat ja vaikuttavat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ja pannut ne täytäntöön; panee lisäksi merkille, että sisäinen tarkastus antoi kuusi suositusta, joista virasto esitti toimintasuunnitelman; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikesta edistymisestä tässä asiassa;

19.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 komission sisäinen tarkastus ja tilintarkastustuomioistuin eivät esittäneet yhtään kriittistä suositusta tai huomautusta, jotka olisivat voineet johtaa varauman esittämiseen vuotuisessa vahvistuslausumassa; panee merkille, että vuonna 2021 annettiin yksi OLAFin tutkimukseen liittyvä suositus, johon liittyviä jatkotoimia toteutetaan parhaillaan;

20.

panee merkille viraston suorittaman sisäisen valvonnan järjestelmän vuotuisen arvioinnin ja siinä tehdyn päätelmän, jonka mukaan kaikki sisäisen valvonnan periaatteet ja viisi sisäisen valvonnan osa-aluetta oli pantu asianmukaisesti täytäntöön ja olivat kaiken kaikkiaan vaikuttavia, että tarvitaan vain vähäisiä parannuksia ja ettei ollut tehty yhtään ilmoitusta valvonnan merkittävistä puutteista;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

21.

panee merkille, että virasto jatkoi käynnissä olevia digitalisointitoimia tukeakseen sähköisiä todistuskirjoja koskevia tavoitteita, joilla pyritään helpottamaan jäsenvaltioiden työtä lippu-, satama- ja rannikkovaltioina; toteaa lisäksi, että virasto tuki komissiota eräiden direktiivien tarkistamista koskevien vaikutustenarvioinnin valmistelutyössä (satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY (2) ja lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/21/EY (3), joissa säädetään sähköisten todistuskirjojen sisällyttämisestä); katsoo, että virasto voi toimia koordinointitehtävässä Euroopan satamien turvallisuutta varmistettaessa ja avustaa komissiota tämän tehokkaassa täytäntöönpanossa;

22.

panee merkille viraston pilvipalvelustrategian käynnistämisen ja toteaa sen mahdollistavan merialan digitaalisia palveluja nopeuttavan uusimman teknologisen toimintaympäristön luomisen; pitää myönteisenä meritilannekuvan kehittämistä ja uuden SafeSeaNet-järjestelmän saattamista toimintakuntoon;

23.

tukee viraston pyrkimyksiä edistää Euroopan vihreän meriliikenteen toimintaohjelmaa vahvistamalla unionin valmiuksia suojella meriympäristöä ja hallita ilmastonmuutosta muun muassa siirtymällä myös meriliikenteessä kestävään liikkumiseen, mikä näkyy joulukuussa 2020 hyväksytyssä kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa; muistuttaa lisäksi roolista, joka virastolla voisi olla riskinarviointivalmiuksien parantamisessa turvallisuuden aloilla, myös vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotossa;

24.

pitää myönteisenä sitä, että virasto jatkoi vuosien 2020–2024 strategiansa täytäntöönpanoa, sillä sen ansiosta virasto voi hoitaa merivalvontaan, meriturvallisuuteen ja merenkulun turvatoimiin liittyvät tehtävänsä ja edistää samalla tehokkaasti unionin digitaalisia ja ympäristöön liittyviä tavoitteita; pitää erityisen myönteisenä, että virasto julkaisi yhdessä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa Euroopan meriliikenteen ensimmäisen ympäristöraportin (European Maritime Transport Environmental Report), johon oli koottu todennettuja tietoja merenkulkutoiminnan ympäristöjalanjäljestä; muistuttaa tässä yhteydessä, että kaikkien tulevien ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden on perustuttava perusteelliseen vaikutustenarviointiin, ja toteaa, että IMO:n tuella toteutettava kokonaisvaltainen lähestymistapa meriliikenteen päästöjen vähentämiseen on ratkaisevan tärkeä;

25.

katsoo, että virastolla on tärkeä rooli pyrittäessä tekemään Euroopan vesistä turvallisempia ja myös kestävämpiä ja vihreää toimintaohjelmaa tukevia; suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto on ottanut käyttöön ympäristöpolitiikan sekä hyväksynyt seuraavien vuosien strategiset pilarit ja tavoitteet, joilla vahvistetaan EU:n valmiuksia suojella meriympäristöä ja hallita ilmastonmuutosta muun muassa siirtymällä kestävään liikkumiseen; kehottaa virastoa kehittämään toimenpiteitä, joilla vähennetään muovin käyttöä aluksilla;

26.

korostaa viraston roolia, kun meriliikenteen alalla pannaan menestyksekkäästi täytäntöön siirtymä uusiutuviin ja vähähiilisiin polttoaineisiin; on tältä osin tyytyväinen viraston panokseen teknisen tuen ja datan tarjoamisessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyville aloitteille, mukaan lukien FuelEU Maritime -aloite ja saasteettomuustoimintasuunnitelma-aloite, sekä energiatehokkuutta ja hiili-intensiteettiä koskeviin IMO:n toimiin; korostaa roolia, joka virastolla voisi olla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin ja tuulen käyttövoimateknologioiden käyttöönotossa sekä merellä sijaitsevissa uusiutuvan energian laitoksissa; korostaa näin ollen, että viraston toimeksiantoon voitaisiin tehdä vastaavia mukautuksia, jotta se voi vahvistaa tukeaan, ja sen tähän tarkoitukseen osoitettuja talousarviovaroja voidaan mahdollisesti lisätä;

27.

kannustaa käyttämään uutta teknologiaa (tekoäly ja koneoppiminen) sekä kehittämään mahdollisesti edelleen viraston merenkulkualan digitaalisia palveluja käsitelleessä työpajassa 15. joulukuuta 2021 esiteltyä viraston merenkulun analytiikkavälineen (EMAT) prototyyppiä; kehottaa virastoa tiedottamaan tästä asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

28.

panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä virasto käynnisti hankkeen tietoturvallisuuden hallintaa koskevan ISO 27.001 -standardin toteuttamiseksi valmistautuakseen tuleviin kyberturvallisuus- ja tietoturva-asetuksiin; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

29.

kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) ja CERT-EU:n (EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) kanssa ja tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietotekniikkainfrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kehottaa tarjoamaan viraston koko henkilöstölle säännöllisesti päivitettäviä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia; kehottaa virastoa kehittämään kyberturvallisuuspolitiikkaansa nopeammin, saattamaan sen valmiiksi ennen 31. joulukuuta 2023 ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

30.

panee merkille, että vuonna 2021 virasto jatkoi ympäristöasioiden hallinnan täytäntöönpanoa ja laati ja hyväksyi ensimmäisen ympäristöselontekonsa; panee tyytyväisenä merkille viraston vuonna 2021 toteuttamat viherryttämistoimet ja -hankkeet, kuten sen varmistamisen, että sen käyttämä energia on 100-prosenttisesti peräisin uusiutuvista vihreistä lähteistä, aurinkopaneelien asentamisen, paperittoman toimiston politiikan ja pyrkimykset minimoida vedenkulutus;

31.

panee merkille, että EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) rekisteröitymistä koskeva sisäinen tarkastus tehtiin kesäkuussa 2021 ja että EMAS-rekisteröintiä koskevan ulkoisen sertifiointitarkastuksen ensimmäinen osa suoritettiin marraskuussa 2021; panee tyytyväisenä merkille, että ulkoinen tarkastus saatiin päätökseen vuonna 2022 ja että virasto on nyt rekisteröity EMAS-järjestelmään ja sen ympäristöselonteko on julkaistu;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

32.

panee merkille, että pandemia vauhditti työn jatkamisen etäyhteyden välityksellä mahdollistavien välineiden ja -menetelmien käyttöönottoa virastossa ja että näihin välineisiin ja menetelmiin kuuluivat muun muassa suorat lähetykset, virtuaalitodellisuusteknologia ja etätarkastustekniikat; kannustaa virastoa hyödyntämään etätyö- ja hybridityömenetelmistä saatuja kokemuksia käytännössä, jotta jatkossa voidaan paremmin tunnistaa kokoukset ja tehtävät, jotka voitaisiin järjestää tehokkaammin etä- kuin lähimuodossa; panee lisäksi merkille, että henkilöstö, jonka hoitamiin tehtäviin covid-19-pandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset vaikuttivat suoraan, kuten asiantuntijakorvauksia ja virkamatkakorvauksia käsittelevä henkilöstö, määrättiin tilapäisesti hoitamaan muita tehtäviä ja paikkaamaan henkilöstön poissaoloja; panee lisäksi merkille, että virasto on yksilöinyt useita tähän vakavaan terveyskriisiin liittyviä uusia riskejä ja mahdollisuuksia ja sisällyttänyt ne päivitettyihin riskirekistereihin;

33.

panee tyytyväisenä merkille viraston raportin ”Impact of COVID-19 on the Maritime Sector in the EU”, jossa esitettiin perusteellinen katsaus pandemian vaikutuksista merenkulkualla liikenteeseen, kauppaan, EU:n jäsenvaltion lipun alla purjehtimiseen ja omistuksen säilymiseen EU:n sisällä, laivanrakennukseen, turvallisuuteen ja ympäristötarkastuksiin sekä tiettyihin segmentteihin, kuten risteily- ja matkustajaliikenteeseen;

Muita huomautuksia

34.

kehottaa jälleen virastoa parantamaan verkkosivustonsa saatavuutta muillakin kielillä kuin englanniksi; katsoo, että kielellisen monimuotoisuuden lisääminen helpottaa unionin kansalaisten tiedonsaantia ja lisää siten heidän ymmärrystään ja tietämystään Euroopan unionin toiminnasta meriturvallisuuden alalla;

35.

pitää myönteisenä viraston julkaisua ”Annual Overview of Marine Casualties and Incidents 2021”, jossa esitetään tilastotietoja merionnettomuuksista ja merellä sattuneista vaaratilanteista vuosina 2014–2020;

36.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 10. toukokuuta 2023 antamaansa päätöslauselmaan (4).

(1) EUVL C 141, 29.3.2022, s. 72.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 57).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/21/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 132).

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.

Top