EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52023BP1860

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2023/1860, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUVL L 242, 29.9.2023, p. 235–239 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/res/2023/1860/oj

29.9.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/235


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1860,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021,

ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0098/2023),

A.

toteaa, että Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 203 802 000 euroa, mikä merkitsee 11,34 prosentin lisäystä vuoteen 2020 verrattuna; toteaa, että 38 900 000 euroa viraston talousarviosta oli peräisin unionin talousarviosta ja 109 791 000 euroa oli tuloja maksuista ja palkkioista (2);

B.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset);

Talousarvio- ja varainhallinto

1.

panee merkille, että varainhoitovuonna 2021 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 96,31 prosenttia eli 2,31 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020; toteaa lisäksi, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 87,34 prosenttia, mikä on 5,30 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2020;

2.

panee merkille, että vuoden lopussa viraston maksut ja palkkiot olivat 11,2 miljoonaa euroa ylijäämäisiä; toteaa, että maksuihin ja palkkioihin liittyvä ylijäämä lisätään kertyneeseen ylijäämään, joka kasvoi 60,9 miljoonasta eurosta 72,1 miljoonaan euroon;

3.

panee merkille, että varainhoitovuodelle 2021 siirrettyjen maksusitoumusmäärärahojen peruuntumisaste laski 1,55 prosenttiin (5,46 prosentista vuonna 2020) ja alitti komission asettaman 5 prosentin enimmäismäärän;

Toiminnan tuloksellisuus

4.

panee merkille, että vuonna 2021 virasto toteutti tiettyjä toimenpiteitä arvioidakseen toimintansa tuottamaa lisäarvoa ja muita toimenpiteitä parantaakseen talousarviohallintoaan käyttämällä 130 tavoitteen ja 60 keskeisen tulosindikaattorin yhdistelmää 11 keskeisellä toiminta-alalla ja yhdeksässä muussa luonteeltaan horisontaalisessa hankkeessa tai aloitteessa; panee merkille, että covid-19-kriisin jatkuvista vaikutuksista huolimatta viraston tuloksellisuus oli hyvä, sillä sen vuoden 2021 työohjelman toteutusaste oli 84 prosenttia ja keskeisistä tulosindikaattoreista 76 prosenttia oli hyvällä mallilla; arvostaa sitä, että keskeiset tulosindikaattorit saavutettiin, ja sitä, että virasto on kiinnittänyt huomiota toimenpiteisiin, joilla voidaan parantaa viraston työn tehokkuutta ja vaikuttavuutta; suosittelee kuitenkin, että virasto panee merkille indikaattorit, joita ei ole vielä saavutettu tai joiden saavuttamisessa on jääty jälkeen, erityisesti poikkeamailmoitusten oikea-aikainen käsittely ja korjaavien toimien toteutusnopeus tarkastushavaintojen jälkeen;

5.

antaa tunnustusta viraston keskeisistä saavutuksista ja edistymisestä vihreisiin ratkaisuihin ja digitalisaatioon liittyvillä kehittyvillä aloilla vuonna 2021; panee tässä yhteydessä merkille, että virasto tehosti puhtaaseen ilmailuun tähtääviä toimiaan EASAn kestävän ilmailun ohjelman 2021 avulla erilaisilla toimilla, kuten kestävien lentopolttoaineiden ja vety- ja hybriditoimisen ilmailun käyttöönotolla sekä ympäristömerkkiohjelman pilottivaiheen loppuun saattamisella; panee merkille viraston drooniohjelmasta saadut muut tuotokset, kuten ensimmäisen U-Space-sääntelypaketin julkaiseminen, sekä eri hankkeista saadut tuotokset, jotka koskevat ilmaliikenteen hallinnan järkeistämistä yhtenäistämällä lennonjohtajien lupakirjojen myöntämisen ja maalaitteistot; on tyytyväinen siitä, että Boeing 737 Maxin muutetun version palauttaminen käyttöön on hyväksytty; suhtautuu myönteisesti lisätoimiin, jotka virasto toteutti tutkimuksen ja innovoinnin alalla liittymällä vuonna 2021 Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, puhtaan ilmailun kumppanuuteen ja SESAR-ohjelmaan; on lisäksi tyytyväinen, että virasto on jatkuvasti parantanut turvallisuutta ja sitoutunut tukemaan innovointia Euroopan lentoturvallisuussuunnitelman avulla ja toteutti vuonna 2021 keskeisiä hankkeita, kuten hyväksyi lausunnon lentotoiminnasta eri sääolosuhteissa; panee merkille, että brexit johti organisaatioiden hyväksyntää koskevien hakemusten määrän merkittävään kasvuun vuonna 2021;

6.

kehottaa kohdentamaan riittävästi rahoitusta ja kannustimia kestävien lentopolttoaineiden tutkimuksen ja kehittämisen jatkamiseen, jotta niistä voidaan tehdä tehokkaampia ja edullisempia ja jotta niiden markkinoita voidaan tehostaa ja avata;

7.

pitää myönteisinä viraston jatkuvia pyrkimyksiä etsiä uusia yhteistyöaloja muiden unionin virastojen kanssa silloin, kun se on mahdollista, ja ottaen huomioon toiminnan luonne, jotta voidaan vähentää mahdollista päällekkäisyyttä; pitää myönteisinä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, Euroopan koulutussäätiön, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa toteutettuja konkreettisia toimia; kehottaa virastoa kehittämään edelleen synergioitaan ja lisäämään yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa muiden EU:n virastojen kanssa tehokkuuden parantamiseksi (esimerkiksi henkilöresurssit, kiinteistöjen hallinnointi, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus);

8.

panee merkille viraston jatkuvat pyrkimykset tulla tehokkaammaksi ja siten vapauttaa resursseja, myös pätevää henkilöstöä; antaa virastolle tässä yhteydessä tunnustusta siitä, että se on hyödyntänyt kansallisten ilmailuviranomaisten asiantuntemusta pätevien yksiköiden kanssa tehtyjen 26 kumppanuussopimuksen ja kahden puitesopimuksen avulla, mikä helpotti 63 000 työtunnin ulkoistamista vuonna 2021;

9.

kannustaa virastoa osallistumaan unionin vuoden 2023 yleisen talousarvioon sisältyvään pilottihankkeeseen, joka koskee lentopetrolistandardeja ja turvallisuussertifiointia käsittelevää eurooppalaista elintä, osoittamalla siihen sekä asiantuntemustaan että riittävät resurssit;

10.

panee tyytyväisenä merkille viraston pyrkimykset tukea uusien teknologioiden, toimintojen ja liiketoimintamallien integroimista Euroopan ilmailujärjestelmään sen tutkimus- ja innovointiohjelman avulla;

11.

on tyytyväinen sotilaallisen ohjelman (2020–) edistymiseen ja korostaa viraston roolia Euroopan sotilaallisessa liikkuvuudessa; kehottaa lisäämään sotilaallista liikkuvuutta koskevan budjettikohdan määrärahoja EU:n talousarviossa nopeasti ja merkittävästi, jotta voidaan vastata alan haasteisiin;

12.

kehottaa lisäämään siviili- ja sotilastarpeiden välistä synergiaa sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman puitteissa yksinkertaistamalla prosesseja ja yhdenmukaistamalla sääntöjä; korostaa, että tämä voisi antaa virastolle mahdollisuuden tukea edelleen valtioiden ja teollisuuden kilpailukykyä esimerkiksi yhteisten sääntöjen laatimisen ja valtion ilma-alusten sertifioinnin avulla;

Henkilöstöpolitiikka

13.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 92,94 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 680 väliaikaisesta toimesta 632 oli täytettynä (verrattuna 680 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2020); panee merkille, että vuonna 2021 virastossa työskenteli lisäksi 91 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 18 kansallista asiantuntijaa; panee merkille, että viraston henkilöstömäärä väheni vuoteen 2019 verrattuna covid-19-pandemiaan liittyvien taloudellisten vaikutusten vuoksi, minkä seurauksena virasto vähensi henkilöstöön liittyviä investointeja ja suosi samalla sisäistä liikkuvuutta ja resurssien jakamista; pitää myönteisinä viraston ilmoittamia toimenpiteitä, joilla pyritään estämään henkilöstön suuri vaihtuvuus, ja panee merkille, että vuonna 2021 henkilöstön vaihtuvuus oli 0,84 prosenttia;

14.

panee merkille viraston ylemmän johdon sukupuolijakauman ja toteaa, että viidestä ylemmästä johtajasta kolme (60 prosenttia) oli miehiä; panee huolestuneena merkille viraston hallintoneuvoston epätasapainoisen sukupuolijakauman ja toteaa, että sen 82 jäsenestä 63 (77 prosenttia) oli miehiä; panee merkille myös viraston koko henkilöstön sukupuolijakauman ja toteaa, että 959:stä henkilöstön jäsenestä 643 (67 prosenttia) oli miehiä; kehottaa virastoa jatkamaan pyrkimyksiään sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi henkilöstötasolla konkreettisilla toimilla, joilla naisia houkutellaan hakemaan viraston avoimia virkoja; panee merkille, että virasto seuraa jatkuvasti sukupuolten tasapuolisen edustuksen kehitystä ja että naisten edustus johtotehtävissä (jaoston päälliköstä johtajaan) on noussut 16,9 prosentista 21,25 prosenttiin vuonna 2021 ja että tammikuusta 2020 lähtien viraston neljästä johtajasta kaksi on ollut naisia;

15.

panee merkille viraston arvion eläkkeelle jäävien määrän tulevasta kasvusta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että on perustettu osaamisen hallintaa ja työvoiman strategista suunnittelua koskeva ohjelma, joka auttaa virastoa arvioimaan muun muassa sitä, missä ulkoisia resursseja tarvitaan; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ohjelman tuloksista; panee lisäksi merkille, että virasto hyväksyi keskipitkän aikavälin henkilöstöskenaarion, jolla vahvistetaan keskeisiä osaamisaloja ja edistetään henkilöstön kehittämistä tarjoamalla vuonna 2021 noin 80:lle henkilöstön jäsenelle sisäisiä uramahdollisuuksia eri osaamisaloilla;

16.

muistuttaa, että on tärkeää kehittää pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikka, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja erityisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamista urakehitystä varten, sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla henkilöstötasoilla, etätyötä, oikeutta olla tavoittamattomissa, maantieteellisen tasapainon parantamista, jotta varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus, vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia sekä sen varmistamista, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja heidän mahdollisuuksiaan edistetään laajasti; toteaa, että on tärkeää tarjota erilaisia koulutusmahdollisuuksia viraston koko henkilöstölle; ehdottaa, että henkilöstön sitoutumista koskeva kyselytutkimus olisi tehtävä vuosittain eikä joka kolmas vuosi;

Hankinnat

17.

panee merkille, että vuonna 2021 virastolla oli hallinnoitavana ja/tai se teki 33 arvoltaan suurta ja keskisuurta menettelyä, 90 arvoltaan vähäistä menettelyä ja 48 asiantuntijasopimusta sekä 600 puitesopimusten mukaista erillissopimusta; pitää myönteisenä, että teknisiä kiinteistöhuoltopalveluja varten on pantu täytäntöön konsolidoitu hankintastrategia yhdistämällä useita sopimustyyppejä, jotta voidaan parantaa sopimusten hallinnointia ja keskittää ulkoistettuja palveluja;

18.

panee vastuuvapauden myöntävän viranomaisen vuotta 2020 koskevien huomautusten seurannan osalta merkille, että virasto toteutti hankintakäytäntöjensä parantamiseksi toimenpiteitä, joilla pyritään maksimoimaan reilu kilpailu ja vastine rahalle, lisäämään avoimuutta ja vähentämään poikkeusten tarvetta, muun muassa järjestämällä taloushallinnon toimijoille koulutusta tietoisuuden lisäämiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on edistynyt sähköistä laskutusta koskevassa ratkaisussa; kehottaa virastoa jatkamaan digitaalisten ratkaisujensa optimointia ja nykyaikaistamista hankintaprosessien virtaviivaistamiseksi edelleen ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa tapahtuneesta kehityksestä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

19.

panee merkille viraston nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset, joilla pyritään varmistamaan avoimuus, eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä väärinkäytösten paljastajien suojelu; pitää ilahduttavana, että vuonna 2021 ei ollut tosiasiallisia eturistiriitatapauksia; panee lisäksi merkille, että kaikki viraston mahdolliset eturistiriitatapaukset voitaisiin käsitellä toteuttamalla lieventäviä toimia; panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten ja ylemmän johdon ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset on julkistettu viraston verkkosivustolla; kehottaa virastoa liittymään edunvalvojien pakollista avoimuusrekisteriä koskevaan uuteen toimielinten väliseen sopimukseen, jonka komissio, neuvosto ja parlamentti ovat allekirjoittaneet;

20.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen henkilöstösääntöjen 16 artiklan noudattamatta jättämisestä tapauksissa, joissa saattoi esiintyä eturistiriitoja; kehottaa virastoa saattamaan päätökseen korjaavat toimet ja ottamaan huomioon eturistiriitojen riskin; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan asiasta tehtiin perusteellinen arviointi;

21.

panee merkille, että virasto päivitti eturistiriitojen hallintaa ja ennaltaehkäisyä koskevia toimintaperiaatteitaan hyväksymällä EASAn henkilöstöä koskevat käytännesäännöt, joihin sisältyy vaatimus, jonka mukaan viraston kaikkien henkilöstön jäsenten on täytettävä eturistiriidattomuudesta annettava ilmoitus, lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskevat säännöt sekä käytännesääntöjä ja niiden liitteitä koskeva pakollinen koulutus viraston koko henkilöstölle;

22.

muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa viraston asianmukainen toiminta; korostaa painokkaasti, että tarvitaan vaikuttavat hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriitatapaukset, ennakko- tai jälkitarkastusten puuttuminen, talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten puutteellinen hallinnointi sekä se, että tapauksia ei merkitä poikkeusrekisteriin;

23.

panee merkille, että teknisen luonteensa vuoksi virasto käy avointa vuoropuhelua ilmailualan sidosryhmien kanssa ja ottaa huomioon niiden näkemykset tehdessään päätöksiä säännöistä ja sertifiointimenettelyistä; panee lisäksi merkille, että kaikista viraston ilmailualan sidosryhmiensä kanssa järjestämistä teknisistä työpajoista kerrotaan viraston verkkosivustolla olevalla tapahtumasivulla;

Sisäinen valvonta

24.

panee merkille, että viraston sisäisen valvonnan normeihin sisältyy kehys, joka koostuu viidestä sisäisen valvonnan osa-alueesta, 17 periaatteesta ja kansainvälisestä laatustandardista (ISO 9001:2015); panee lisäksi merkille, että vuonna 2021 tehtiin valvontatarkastus, jonka perusteella todettiin, että viraston sisäisen valvonnan järjestelmä on täysin sen hallintostandardien mukainen;

25.

panee merkille, että vuonna 2021 virasto pani täytäntöön suurimman osan sisäisen tarkastuksen toimialan toteuttaman sertifiointia ja organisaatioiden osallistumisastetta koskevan tarkastuksen edellyttämistä toimista; kehottaa virastoa panemaan täytäntöön jäljellä olevat toimet;

26.

toteaa, että viraston oma sisäinen tarkastus toteutti vuonna 2021 kolme varmennustarkastusta arvioidakseen, oliko asiaankuuluvia säännöksiä noudatettu, saavutettiinko prosesseilla niiden tavoitteet ja oliko keskeisiä riskejä lievennetty asianmukaisesti viraston sisällä; panee merkille, että eräät suositukset koskivat joko valvontaympäristön tai prosessien yleisen tehokkuuden parantamista entisestään; kehottaa virastoa saattamaan päätökseen jäljellä olevien toimien täytäntöönpanon vuoden 2021 seurantatarkastusten yhteydessä;

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä

27.

antaa virastolle tunnustusta laajasta toimenpidekokonaisuudesta, jolla se pyrkii pienentämään ympäristöjalanjälkeään; nostaa tässä yhteydessä esiin tekniikan, jota käytetään viraston ekologisessa rakennuksessa ja joka auttaa optimoimaan energian käyttöä ja veden kulutusta, ja painottaa sitä, että virasto sisällyttää energiahuollon palveluna tarjouseritelmiin, se ostaa 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa ja toteuttaa muita toimenpiteitä, joilla henkilöstöä kannustetaan käyttämään junia tai julkista liikennettä, sekä vähentää virkamatkoja; antaa virastolle lisäksi tunnustusta sen hyvitysjärjestelmästä, joka koskee sähkönkulutusta ja junalla tehtäviä virkamatkoja;

28.

panee tyytyväisenä merkille, että on hyväksytty useita eurooppalaisia kumppanuuksia vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi, mukaan lukien yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritystä koskeva kumppanuus, jonka tavoitteena on nopeuttaa ilmaliikenteen hallinnan digitalisaatiota Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman mukaisesti; muistuttaa tässä yhteydessä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan 2+ merkityksestä yhdenmukaistamisen, yhteentoimivuuden parantamisen ja tehokkuuden saavuttamisessa;

29.

panee merkille, että virasto jatkoi organisaationsa muutosohjelmaa (”Destination: Future-proof”), jonka keskeiset tavoitteet liittyvät työskentelytapojen nykyaikaistamiseen ja keskeisten prosessien yksinkertaistamiseen, mukaan lukien keskeiset toiminnot, kuten sääntöjen laatiminen, ensimmäinen lentokelpoisuus ja organisaatioiden hyväksynnät; on tässä yhteydessä tyytyväinen viraston edistymiseen digitaalisten palvelujen tarjoamisessa ulkoisille sidosryhmille tuottamalla käyttöönottovalmiita ratkaisuja poikkeamien ilmoittamiseen (ECCAIRS2), mahdollistamalla pääsyn EASAn sääntöihin (sähköiset säännöt), toteuttamalla FlexTool-työkalun poikkeusten ja vapautusten keräämiseksi sekä tarjoamalla yhteistyösivustoja ja droonirekisterin; kehottaa virastoa jatkamaan uuden digitaalisen keskeisen tietoteknisen alustansa rakentamista digitalisaatiota koskevan etenemissuunnitelman (CORAL) mukaisesti ja ylittämään tässä asiassa asetetun tavoitteen (65 prosenttia); kehottaa virastoa ottamaan käyttöön kyberturvallisuustoimintaperiaatteet ja panemaan täytäntöön tietoturvaa koskevan etenemissuunnitelman;

30.

kannustaa virastoa työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) kanssa; korostaa, että viraston on tärkeää tehdä säännöllisiä riskinarviointeja tietoteknisestä infrastruktuuristaan ja varmistaa kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit; kannustaa virastoa myös tarjoamaan järjestelmällisesti päivitettyjä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutusohjelmia koko henkilöstölleen, myös johdolle, koska tämä on tehokkaan kyberturvallisuuskehyksen keskeinen tekijä;

Toiminnan jatkuvuus covid-19-kriisin aikana

31.

panee merkille, että virasto omaksui pandemian toisena vuonna varovaisen lähestymistavan menosuunnitteluun, mukaan lukien ulkoisten rekrytointien hidastaminen; panee lisäksi merkille, että kasvavaa työmäärää hallittiin hyödyntämällä uusia työskentelymenetelmiä (esimerkiksi etätyö ja päivittäinen hybridityö) ja investoimalla tehokkuus- ja digitalisaatioaloitteisiin, jotta voitiin vähentää olemassa oleviin resursseihin kohdistuvaa painetta; kannustaa virastoa hyödyntämään etätyö- ja hybridityömenetelmistä saatuja kokemuksia käytännössä, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin järjestää kokoukset, jotka voitaisiin järjestää tehokkaammin etä- kuin lähimuodossa;

32.

panee merkille, että virasto keskittyi covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi lentomatkustajien suojeluun sekä turvallisuusseurausten tunnistamiseen ja lieventämiseen; panee tyytyväisenä merkille viraston toimet, jotka se on toteuttanut paluuta normaaliin toimintaan koskevan hankkeen yhteydessä julkaisemalla turvallisuustiedotteita ja ohjemateriaalia, sekä muut toimet, joilla tarjotaan joustotoimenpiteitä ja sääntelyhelpotuksia, käsitellään terveysriskejä ja kehittymässä olevia riskejä ja kehitetään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa;

33.

kehottaa virastoa jatkuvasti seuraamaan lentoturvallisuutta, mukaan lukien matkustamomiehistön väsymys viraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (3) mukaisesti;

Muut huomiot

34.

antaa virastolle tunnustusta siitä, että se toteutti onnistuneesti EASA Lightin eli verkkosivustonsa osion, jossa tarjotaan sisältöä muulle yleisölle kuin asiantuntijoille; kannustaa virastoa kehittämään tätä tarjontaa käytettävyyspalautteen pohjalta; kiittää lisäksi virastoa parannuksista mittareissa, joilla seurataan EASA Pron käyttöä eli viraston verkkosivuston osiota, jossa annetaan yksityiskohtaisia tietoja toimialan sidosryhmille; panee tyytyväisenä merkille, että virasto vahvisti vuonna 2021 yhteyksiään tiedemaailmaan perustamalla tiedekomitean, jossa on asiantuntijoita, jotka voivat antaa neuvoja asiaankuuluvien alojen kehityksestä;

35.

korostaa, että kaikkien unionin toimielinten on noudatettava varainhoitoasetusta ja tiukkoja hallintovaatimuksia;

36.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 10. toukokuuta 2023 (4) antamaansa päätöslauselmaan.

(1)   EUVL C 141, 29.3.2022, s. 81.

(2)   EUVL C 141, 29.3.2022, s. 80.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4. heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta (EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1).

(4)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0190.


Top