52023BP1830

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52023BP1830 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52023BP1830

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2023/1830, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

EUVL L 242, 29.9.2023, p. 111–122 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/res/2023/1830/oj

HTML

PDF

Official Journal

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/111

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1830,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0081/2023),

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on unionin ulkoinen tarkastaja, jonka tehtävänä on riippumatonta, ammattimaista ja vaikuttavaa tarkastustyötä tekemällä arvioida unionin toimien taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta parantaakseen tilivelvollisuutta, avoimuutta ja varainhoitoa ja lisätä siten kansalaisten luottamusta ja vastata vaikuttavalla tavalla unionin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin;

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on vuosittain antanut tulostilinsä riippumattoman ulkoisen tarkastajan tarkastettavaksi varainhoitovuoden 1987 päättämisestä lähtien ja että ulkoisen tarkastajan kertomukset on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä varainhoitovuoden 1992 kertomuksesta alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 ja 319 artiklan määräysten soveltamista;

ottaa huomioon, että johdon tilivelvollisuus budjettivallan käyttäjille toteutetaan tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerin vuotuisella toimintakertomuksella, jonka tarkoituksena on varainhoitoasetuksen 74 artiklan 9 kohdan mukaisesti antaa tietoja resurssien hallinnoinnista, myös järjestelmistä, sekä tilintarkastustuomioistuimen sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta;

haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

E.	toteaa, että toimimalla avoimesti ja riippumattomasti tilintarkastustuomioistuin edistää demokraattista valvontaa, julkista keskustelua ja unionin varainhoidon moitteettomuutta;

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on omaksunut kannan, jonka mukaan unionin hallinnon, sen vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden sekä unionin politiikkojen täytäntöönpanosta raportoitujen tietojen laadun ja luotettavuuden arvioimiseksi paras ratkaisu olisi valtuuttaa tilintarkastustuomioistuin tarkastamaan kaikki unionin toimielimet, elimet, toimistot ja virastot, jotka on perustettu perussopimuksilla tai niiden nojalla, sekä kaikki hallitustenväliset rakenteet, joilla on keskeinen merkitys unionin toiminnan kannalta; ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin pitäisi näin ollen myönteisinä kaikkia aloitteita, joilla sille annettaisiin laajempi toimeksianto;

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2021 oli 10,7 miljardia euroa (eli 5,9 prosenttia unionin talousarviomenoista); toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen talousarvion osuus unionin hallintomenojen kokonaismäärästä on noin 1,5 prosenttia, eli se muodostaa alle 0,1 prosenttia unionin kaikista menoista;

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen maininnan, että sen useiden vuosien aikana tekemä työ osoittaa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 menojen olevan kaiken kaikkiaan vähäriskisiä;

on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tarkastaja, jotta voidaan soveltaa samoja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita kuin tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuskohteisiinsa; panee tyytyväisenä merkille, että ulkoisen tarkastajan suorittamassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei sen ilmoituksen mukaan ollut tullut esiin ongelmia;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 oli 153 721 727 euroa, mikä merkitsee hienoista 0,97 prosentin lisäystä verrattuna 152 237 000 euroon vuonna 2020, ja toteaa, että lisäys johtui pääasiassa palkkamukautuksista;

panee merkille, että talousarvion toteutusaste oli korkea, 96,65 prosenttia, kun se vuonna 2020 oli 95,70 prosenttia, ja että maksujen osuus sitoumusten kokonaismäärästä oli 94,45 prosenttia, kun se vuonna 2020 oli 94,12 prosenttia; korostaa, että keskimääräinen maksuaika vuonna 2021 oli 10,7 päivää ja sähköisten laskujen osuus oli 19 prosenttia, kun se vuonna 2020 oli 11 prosenttia;

panee merkille, että varainhoitovuodelle 2021 siirrettyjen määrärahojen kokonaismäärä oli 8 242 668 euroa ja niiden osuus sitoumusten kokonaismäärästä oli 5,55 prosenttia, kun vastaavat luvut vuonna 2020 olivat 8 565 175 euroa ja 5,88 prosenttia; panee merkille, että vuodelta 2020 vuodelle 2021 ilman eri toimenpiteitä siirrettyjen määrärahojen käyttöaste oli 91,70 prosenttia vuonna 2021, kun se vuonna 2020 oli 92,24 prosenttia;

panee merkille, että covid-19-pandemia vaikutti vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuimen toimintaan ja tämän seurauksena joissakin budjettikohdissa määrärahojen käyttö väheni, kun taas joissakin muissa kohdissa terveyskriisi vaati lisämenoja; panee merkille, että näin ollen tilintarkastustuomioistuin teki vuoden 2021 kuluessa 30 määrärahasiirtoa, joiden kokonaismäärä oli 4 397 588 euroa ja joiden tavoitteena oli kohdentaa varoja uudelleen erityistarpeiden rahoittamiseen;

panee merkille, että lisämenot vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna liittyivät tilojen kunnostukseen (+294,55 prosenttia), turvallisuuteen (+167,55 prosenttia), tietotekniikkaan (+12,34 prosenttia) ja teknisiin laitteisiin ja laitteistoihin (+31,85 prosenttia), kun taas säästöjä saatiin aikaan vähentämällä virkamatkoihin (–48,83 prosenttia), julkaisuihin (–41,29 prosenttia), yhteisiin tulkkaus- ja konferenssipalveluihin (–61,54 prosenttia) ja oikeudelliseen yksikköön (–75 prosenttia) liittyviä menoja; korostaa, että henkilöstön virkamatkoihin tarkoitettujen määrärahojen käyttöaste vuonna 2121 oli 25,03 prosenttia lopullisista määrärahoista, kun se vuonna 2020 oli 23,94 prosenttia, ja toteaa, että tämä johtui covid-19-pandemiasta, jonka vuoksi tarkastajat eivät pystyneet matkustamaan; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen on syytä toteuttaa kaikki mahdolliset toimenpiteet varmistaakseen, että virkamatkoihin tarkoitettujen määrärahojen käytössä noudatetaan tarkasti taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita;

Sisäinen hallinto, tuloksellisuus ja sisäinen valvonta

palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2021–2025 strategian ja tähdentää, että tilintarkastustuomioistuin on tehostanut pyrkimyksiään käyttää tarkastuksissaan modernia teknologiaa ja uusia tekniikoita niin tehokkaasti kuin mahdollista, jotta se voisi tuottaa enemmän ja parempaa tietoa tilivelvollisuusprosessia varten; pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen kykyä tehdä tarkastustyötä kentällä huolimatta matkustusrajoituksista ja kansanterveystoimenpiteistä, jotka vaikuttivat voimakkaasti tarkastuksiin paikalla, sekä pitää myönteisenä etätarkastusten lisääntynyttä käyttöä, joka mahdollisti merkityksellisen vuorovaikutuksen sidosryhmien kanssa ja tulosten tuottamisen oikea-aikaisesti; korostaa, että parlamentti pitää tärkeänä tilintarkastustuomioistuimen strategian 2021–2025 täytäntöönpanon tehokasta ja oikea-aikaista seurantaa, jotta voidaan taata johdonmukaisuus tiukimpien avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevien vaatimusten kanssa ja tarjota tehokasta julkista tarkastuspalvelua unionissa; katsoo, että tämä seuranta edellyttää tulosindikaattoreiden suunnittelua ja välitavoitteiden ja mitattavissa olevien tulosten määrittelyä strategiassa mainittua toimintasuunnitelmaa laadittaessa sekä säännöllistä raportointia strategian täytäntöönpanon edistymisestä, mukaan lukien väliarviointi ja vertaisarviointi;

10.

panee merkille, että vuonna 2021 tarkastuspäiviä paikan päällä oli yhteensä 1 156, kun vastaava luku oli 1 817 vuonna 2020 ja 6 109 vuonna 2019; panee merkille, että pääasiallisten tuotosten määrä on pysynyt ennallaan tai joissakin tapauksissa parantunut aiempiin vuosiin nähden, sillä tilintarkastustuomioistuin antoi esimerkiksi 256 suositusta vuonna 2021, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 189, esitti seitsemän vuosikertomusta, kuten vuonna 2020, ja 27 erityiskertomusta, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 26, kun taas lausuntojen määrä laski vuonna 2021 kahteen, kun niitä vuonna 2020 oli annettu 11, ja katsausten määrä väheni vuonna 2021 viiteen, kun niitä vuonna 2020 oli annettu kuusi;

11.

pitää myönteisenä käynnistettyä sisäistä pohdintaprosessia, jonka tarkoituksena on kartoittaa parannuksia erityiskertomuksien valmistelun ja laatimisen kestoa koskevan enintään 13 kuukauden tavoitteen saavuttamiseksi määrittelemällä paremmin tarkastuksen laajuus tai supistamalla sitä, tehostamalla tarkastusten edistymisen seurantaa, lyhentämällä sisäisten tarkistusmenettelyjen kestoa laatutasoon vaikuttamatta ja lyhentämällä ilmoitus- ja jakeluaikoja mahdollisuuksien mukaan tai poistamalla ne kokonaan;

12.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin hyväksyi heinäkuussa 2021 vuosia 2021–2025 koskevan kehityssuunnitelmansa, jolla pyritään lisäämään datan ja teknologian käyttöä tarkastuksissa, ja toteaa, että siinä keskitytään datan käytön lisäämiseen ja asetetaan kyseiseksi ajanjaksoksi tavoitteita, joiden tarkoituksena on teknologian käytön avulla tukea tilintarkastustuomioistuimen tarkastustavoitteiden saavuttamista; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on perustanut DATA-tiimin (Data and Technology for Audit), johon kuuluu asiantuntijoita, datatutkijoita ja IT-tarkastajia ja jonka tavoitteena on tukea tarkastustiimejä ja vastata tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyön digitalisoinnin edistämisestä; kannattaa tilintarkastustuomioistuimen merkittäviä pyrkimyksiä parantaa tietoteknisiä valmiuksiaan tehdä kehittyneitä data-analyysejä;

13.

arvostaa tilintarkastustuomioistuimen toimintamallia, jonka mukaan se vahvistaa strategiansa kehityssuuntausten analyysin, riskien arvioinnin sekä institutionaalisten sidosryhmien ja tarkastuskohteiden painopisteiden perusteella; katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin välistä vuoropuhelua kiinnostavien aiheiden ja painopisteiden määrittämiseksi olisi virtaviivaistettava ja koordinoitava, jotta voidaan taata johdonmukaisuus ja sovittujen tärkeiden kysymysten asianmukainen kattaminen välttäen samalla päällekkäisyyksiä; on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuin laatii työohjelmansa täysin riippumattomasti mutta käyttää parlamentilta sen valiokuntien puheenjohtajakokouksen välityksellä saatua palautetta; katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen työohjelma olisi suunniteltava siten, että se tarjoaisi tehokkaamman analyysin erityisesti tietyistä määritetyistä painopisteistä, jotta sillä olisi tulevaisuudessa enemmän joustavuutta elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan huomattavan työmäärän suhteen; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen resursseja ei tulisi käyttää erityskertomusten määrän lisäämiseen vaan olisi keskityttävä ennemminkin Euroopan nykyistä tilannetta ja haasteita koskeviin erityiskertomuksiin, esimerkiksi elpymis- ja palautumistukiväline, NextGenerationEU, covid-19-pandemian torjunta ja tullihallinto;

14.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on tehnyt tarvearviointianalyysin ja esittänyt pyynnön tarkastajantoimien määrän lisäämisestä vuonna 2023 ja täyttänyt samalla 20 uutta tointa, jotka se sai vuoden 2022 henkilöstötaulukossa voidakseen keskittyä NextGenerationEU-välineeseen; toteaa, että NextGenerationEU lisää jatkossa työmäärää ja että tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut aikovansa keskittyä erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineeseen; pitää erittäin valitettavana, että neuvoston elpymis- ja palautumistukivälineeseen sisällyttämissä talousarvion valvontaa koskevissa säännöksissä ei anneta tilintarkastustuomioistuimelle riittäviä valtuuksia tarkastaa jäsenvaltioiden menoja;

15.

katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen työn olisi tarjottava tarkempi analyysi muista unionin toimielimistä, sillä nämä ovat olennainen osa vastuuvapausmenettelyä; toteaa, että otsakkeen ”EU:n yleinen hallinto” menoja pidetään vähäriskisinä eikä otsakkeen menojen tarkastuksessa ole tähän mennessä löydetty olennaisuusrajan ylittäviä virheitä, ja katsoo, että tarkastus tuottaisi vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle nykyistä merkityksellisempää tietoa, jos se suoritettaisiin noudattamalla erilaista toimintamallia, jossa jokaista toimielintä ei välttämättä arvioitaisi erikseen joka vuosi;

16.

toteaa, että seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen, elpymis- ja palautumistukivälineeseen ja NextGenerationEU-välineeseen liittyviin muutoksiin sisältyvät unionin talousarvion rahoitus ja käyttö, mukaan lukien uudet omien varojen muodot, ja että monilla toimintalohkoilla toteutetaan merkityksellinen siirtymä sääntöjen noudattamiseen perustuvista tukikelpoisuussäännöistä tulosperusteisiin näkökohtiin; ymmärtää, että tilintarkastustuomioistuin aikoo kehittää jatkuvasti tarkastuslähestymistapaansa ja -menetelmiään antaakseen vakuuttavan lausuman myös tässä muuttuvassa skenaariossa;

17.

kannustaa tilintarkastustuomioistuinta lisäämään panostustaan unionin talousarvioon kohdistuvien petosten torjuntaan määrittämällä puutteita, jotka tekevät unionin rahoittamista ohjelmista alttiita petoksille, ja raportoimalla niistä sekä lisäksi ottamalla huomioon unionin petostentorjuntajärjestelmän eri toimijoiden välillä parhaillaan käytävän keskustelun ja tehostamalla tarkastustyötä yhteistyössä petosten havaitsemisesta vastaavien elinten kanssa, arvioimalla säännöllisesti kyseisten elinten toimintaa ja antamalla vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle sen analyysin kannalta merkityksellistä palautetta;

18.

pitää erinomaisena tilintarkastustuomioistuimen strategiaa, että se sitoutuu laatimaan suosituksia kustannustehokkuudesta vähentääkseen osaltaan byrokratiaa; huomauttaa, että erityisesti tilintarkastustuomioistuimen suositukset menettelyjen tehokkuuden lisäämisestä, parhaiden käytäntöjen käytöstä, koordinoinnin parantamisesta, vakioprosessien luomisesta, ylisääntelyn estämisestä sekä yksinkertaistamisesta ja digitalisoinnista palvelevat tätä tavoitetta;

19.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuin suositteli vuonna 2021 unionin tason analyysi- ja koordinointivalmiuksien kehittämistä, jotta voidaan paremmin koordinoida riskinarviointeja ja kehittää ja ylläpitää unionin laajuisia riskitietokantoja jäsenvaltioiden käyttöön; nostaa esille tilintarkastustuomioistuimen tärkeän tuen pyrkimyksille kehittää tehokkaita tiedonlouhintavalmiuksia, jotta voidaan suorittaa unionin tason data-analyyseja ja tunnistaa unionin kannalta merkityksellisiä riskejä; kannattaa sitä, että tilintarkastustuomioistuin tukee jäsenvaltioita julkishallinnon tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämisessä määrittämällä sääntelyyn ja hallintoon liittyviä esteitä ja parantamalla unionin ja jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtokehystä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta vahvistamaan vaatimukset, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan helposti ja yhteentoimivasti kerätä, käsitellä ja tallentaa tietoja, joita tarvitaan jäsenvaltioiden julkisten menojen käytön tarkastamiseksi;

20.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan pyrkimyksiään tarkastella vihreiden toimien seurantaa elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä ja arvioida elpymis- ja palautumistukivälinettä sen suhteen, miten se on linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmastotoimia koskevien tavoitteiden kanssa ja miten se edistää niitä, ja panee merkille, että osana näitä pyrkimyksiä se antoi äskettäin erityiskertomuksen ja lausunnon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta ja EU:n luokitusjärjestelmän soveltamisesta; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään toimintaansa erityisiä tehtäviä, joissa arvioidaan sitä, miten elpymis- ja palautumistukivälineen digitalisaatiotavoitteet edistävät unionin digitaalistrategiaa ja digitaalista muutosta ja vaikuttavat niihin; on huolissaan siitä, että komissio määritteli vasta 21. helmikuuta 2023 selkeän menetelmän niiden taloudellisten vaikutusten määrittämiseksi, joita aiheutuu siitä, että yhtä tai useampaa maksujen perustana olevaa välitavoitetta ei ole saavutettu tyydyttävästi;

Henkilöresurssit, tasa-arvo ja henkilöstön hyvinvointi

21.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa tilintarkastustuomioistuimella oli (edellisten vuosien tapaan) 853 vakinaista ja väliaikaista tointa, joista 527 oli tarkastusjaostoissa, mukaan lukien 104 tointa jäsenten kabineteissa, ja että tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli lisäksi 92 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 25 kansallista asiantuntijaa, kun vastaavat luvut vuonna 2020 olivat 83 ja 15;

22.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli vuonna 2021 kokoaikavastaavaksi muutettuina yhteensä 955 työntekijää, joista 749 (eli 79 prosenttia) suoritti tarkastustehtäviä;

23.

panee merkille, että vuonna 2021 käynnistettiin merkittäviä toimia resurssien tarjoamiseksi NextGenerationEU-välineen tarkastusta varten, erityisesti syyskuussa 2021 käynnistetty sisäinen kiinnostuksenilmaisupyyntö ja lokakuussa 2021 julkaistu kansallisia asiantuntijoita koskeva pyyntö, ja että valintamenettely, jonka perusteella laadittiin 20 uuden väliaikaisen toimihenkilön varallaololuettelo, on saatu päätökseen ja menettely näiden 20 väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottamiseksi saataneen kokonaisuudessaan päätökseen vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä;

24.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2021 tilintarkastustuomioistuimen toimien täyttöaste oli 97,3 prosenttia (tilintarkastustuomioistuimen 853 vakituisesta ja väliaikaisesta toimesta 23 oli avoinna palvelukseenottoa varten), kun vastaava luku vuoden 2020 lopussa oli 97,2 prosenttia; pitää ilahduttavana, että rekrytointia jatkettiin intensiivisesti ja että sen tuloksena otettiin vuonna 2021 palvelukseen 80 uutta työntekijää: 16 virkamiestä, 21 väliaikaista toimihenkilöä, 30 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 13 kansallista asiantuntijaa;

25.

panee merkille, että sukupuolten tasapuoliseen edustukseen pyritään asianmukaisesti ja että se on saavutettu hyvin, sillä viranhaltijoista 50,76 prosenttia ja väliaikaisista toimihenkilöistä 60,82 prosenttia on naisia, ja että heidän osuutensa on lähellä tätä tasoa myös sopimussuhteisten toimihenkilöiden (47,83 prosenttia on naisia) ja kansallisten asiantuntijoiden (48 prosenttia on naisia) ryhmässä; panee ilahtuneena merkille sukupuolijakauman myönteisen tilanteen johtotehtävissä, sillä 28 kabinettipäälliköstä 13 on naisia ja kymmenestä johtajan toimesta neljää hoitaa nainen, mutta panee merkille, että toimialapäälliköiden osalta jakauma on edelleen epätasapainossa, sillä 50 toimesta 18:aa hoitaa nainen;

26.

pitää valitettavana, että sukupuolten tasapuolinen edustus ei toteudu tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegiossa; huomauttaa, että sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuista unionin perusarvoista; korostaa, että sukupuolten tasa-arvon olisi oltava tärkeässä asemassa unionin kaikkien politiikkojen lisäksi myös sen toimielinten sisäisessä organisaatiossa; pitää mahdottomana hyväksyä, että tilintarkastustuomioistuimen koko historian aikana sen kaiken kaikkiaan 116 jäsenestä vain 16 on ollut naisia; toteaa kuitenkin, että nykyinen kollegio on lähempänä sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamista, sillä 27 jäsenestä kymmenen on naisia;

27.

ymmärtää, että sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttaminen on haastavaa, koska nimittäminen on yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla, ja pitää valitettavana, että 13 jäsenvaltiota ei ole koskaan lähettänyt tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi naista; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kuitenkin analysoimaan kokoonpanoaan, jotta se voi tiedottaa asiasta neuvostolle ja asianomaisille jäsenvaltioille, jotta sukupuolten tasapuolinen edustus otettaisiin huomioon nimityspäätöksessä; toistaa kehotuksensa sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamisesta ja kannustaa kansallisia viranomaisia esittämään eri sukupuolia edustavia ehdokkaita, jotta saavutetaan edes jotakuinkin sukupuolten tasapaino tilintarkastustuomioistuimen jäsenten keskuudessa;

28.

pitää valitettavana, että neuvosto nimittää toistuvasti tilintarkastustuomioistuimen jäseniä, jotka parlamentti on hylännyt; korostaa, että parlamentin arviota ehdokkaiden soveltuvuudesta tilintarkastustuomioistuimeen olisi pidettävä sitovana;

29.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 hyväksyttiin uusi monimuotoisuutta ja osallisuutta koskeva strategia ja monimuotoisuutta ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma, molemmat vuosiksi 2021–2025; panee merkille, että uusiin toimintaperiaatteisiin sisältyy tuloksellisuuden arviointikriteeri, joka koskee johtajien kykyä vaalia osallistavaa hallintoa ja edistää monimuotoisuutta ja osallisuutta sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa; antaa tunnustusta siitä, että vuonna 2021 nimettiin ensimmäistä kertaa yksi tilintarkastustuomioistuimen jäsen vammaislähettilääksi ja että hänen tukemanaan järjestettiin vammaisteemaviikko osallistavan kulttuurin edistämiseksi;

30.

panee tyytyväisenä merkille kattavat tulosindikaattorit ja tavoitteet, jotka on otettu käyttöön tilintarkastustuomioistuimen monimuotoisuus- ja osallisuusaloitteiden seurantaa varten, sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia ja henkilöstön osallistumista koskevat kyselytutkimukset; panee merkille, että jälkimmäisestä käy ilmi, että suurimmalla osalla henkilöstöstä on myönteinen käsitys vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä, tuesta ja luottamuksesta;

31.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin allekirjoitti 14. lokakuuta 2021 Diversity Charter Lëtzebuerg -asiakirjan, joka on kansallinen teksti, jota on ehdotettu kaikille Luxemburgissa toimiville organisaatioille, jotka haluavat sitoutua monimuotoisuuden edistämiseen ja hallinnointiin konkreettisin toimin;

32.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön maantieteellinen tasapaino on vieläkin saavuttamatta, mikä kuvastaa sitä, että tilintarkastustuomioistuimella on ongelmia houkutella ihmisiä töihin (ja asumaan) Luxemburgiin muun muassa korkeiden asumiskustannusten vuoksi; panee ilahtuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin on alkanut mainostaa kiinnostuksenilmaisupyyntöjä digitaalisissa sanomalehdissä ja työnhakusivustoilla jäsenvaltioissa, jotka ovat aliedustettuina tilintarkastustuomioistuimessa, ja ottamalla yhteyttä tilintarkastustuomioistuimen asianomaisiin kabinetteihin kyseisten jäsenvaltioiden osalta; toteaa myös, että tilintarkastustuomioistuimella on palkkojen kilpailukyvyn parantamisessa ennakoiva lähestymistapa ja se pyrkii löytämään ratkaisuja; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta olemaan yhteydessä kansallisiin viranomaisiin unionin jäsenvaltioiden pysyvien edustustojen kautta, käyttämään tehokkaammin sosiaalista mediaa palvelukseenottomenettelyjensä mainostamisessa ja osallistumaan uramessuille ja vastaaviin tapahtumiin aliedustetuissa jäsenvaltioissa tehdäkseen tilintarkastustuomioistuinta tunnetuksi työnantajana; antaa tukensa sille, että tilintarkastustuomioistuin on mukana Relations with European Academia -verkostoa koskevassa aloitteessa, jonka tarkoituksena on houkutella lahjakkaita osaajia Luxemburgissa toimiviin unionin toimielimiin korkeakouluille suunnattujen yhteishankkeiden avulla;

33.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen asiantuntijalääkärille raportoitiin vuonna 2021 seitsemästä työuupumustapauksesta, ja toteaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää määrää erittäin suurena ja katsoo sen liittyvän poikkeuksellisiin työ- ja elinoloihin covid-19-pandemian aikana; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on toteuttanut kyselytutkimuksen ymmärtääkseen, miten covid-19-pandemia on vaikuttanut henkilöstöön, ja käynnistänyt tiedotuskampanjan, jolla pyritään edistämään työ- ja yksityiselämän tervettä tasapainoa; pitää suuressa arvossa laajennettua psykologista tukea henkilöstön jäsenille yhtenä monista eri aloitteista;

34.

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen ”Back at the office” -hyvinvointiohjelman, joka käsittää henkistä, fyysistä ja sosiaalista tukea ja joka on räätälöity hybridimuotoisen työelämän erityispiirteisiin ja jolla pyritään ehkäisemään työuupumusta ja parantamaan kestokykyä; arvostaa sitä, että tilintarkastustuomioistuin on vahvistanut oikeuden olla tavoittamattomissa ottamalla käyttöön saavutettavissa olemisen aikarajat, joiden ulkopuolella henkilöstön ei odoteta työskentelevän tai olevan saavutettavissa muutoin kuin hätätapauksissa tai jos siitä on sovittu etukäteen;

35.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöpolitiikkaan sisältyy häirinnän vastainen mekanismi, joka koostuu häirintäyhdyshenkilöiden, asiantuntijalääkärin, esihenkilöiden, sovitteluyksikön ja henkilöstöhallinto-osaston toimia koordinoivasta tukiverkostosta; kehottaa jälleen tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan työtä häirintäkantelujen raportointivälineen ja sisäisten eettisten toimintapuitteiden parantamiseksi; on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuimen tuoreimmat häirinnän vastaiset toimintaperiaatteet ovat vuodelta 2017; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta päivittämään kyseisiä toimintaperiaatteita, joiden tarkistaminen käynnistettiin vuonna 2021, jotta voidaan kiinnittää enemmän huomiota ennaltaehkäisyyn, tietoisuuden lisäämiseen ja tuen antamiseen osallistuvien eri henkilöiden koordinointiin, ja luomaan selkeämmän raportointimenettelyn ja viestintää koskevan toimintamallin;

36.

panee merkille marraskuussa 2021 hyväksytyn päätöksen hybridimuotoisesta työstä ja panee merkille, että työolot käsittävät myös työajan jaksotuksen ja joustavan työajan; panee merkille, että etätyö on rajoitettu kymmeneen työpäivään kuukaudessa;

37.

muistuttaa kokemuksista, joita saatiin Karel Pinxtenin väärinkäytöksistä, joihin hän oli syyllistynyt ollessaan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, ja toteaa, että hänen osaltaan ei voitu ryhtyä minkäänlaisiin toimiin, joilla olisi voitu korjata kattavasti tilintarkastustuomioistuimelle ja koko unionille aiheutunut taloudellinen ja mainehaitta, koska ei ollut olemassa oikeusperustaa, jonka perusteella olisi voitu periä takaisin hänen palkkansa hänen tehtäviinsä liittymättömien virkamatkojen poissaolopäiviltä ja muiden perusteettomien poissaolojen ajalta; korostaa, että hänen epäasialliseen toimintaansa oli myötävaikuttanut sisäisten sääntöjen epätäsmällisyys ja että valvonnan laiminlyönnit olivat mahdollistaneet toiminnan jatkumisen, kuten unionin tuomioistuin totesi 30. syyskuuta 2021 antamassaan tuomiossa (1); panee merkille tilintarkastustuomioistuimen tässä asiassa toteuttamat toimet, joihin kuului yhteistyö Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa, koskemattomuuden pidättäminen ja SEUT-sopimuksen 286 artiklan 6 kohdan mukaisen menettelyn saattaminen onnistuneesti päätökseen; painottaa, että tilintarkastustuomioistuimen olisi tehtävä kaikki voitavansa estääkseen vastaavat tapaukset tulevaisuudessa, ja on tästä syystä sitoutunut tukemaan tilintarkastustuomioistuinta ja tekemään sen kanssa yhteistyötä tarpeellisten mukautusten tekemisessä sen sisäisiin sääntöihin; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen olisi toimittava unionin varojen vartijana ja että sen olisi noudatettava korkeimpia mahdollisia eettisiä normeja erityisesti unionin toimielimissä korkeissa viroissa toimivien henkilöiden kohdalla;

38.

panee merkille, että vuoteen 2020 asti läsnäolorekisteri kattoi ainoastaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegion fyysiset kokoukset, joita oli vain muutamia, vaikka parlamentti oli ilmaissut vaatimuksensa; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 21–2021 määrättiin, että jäsenten osallistuminen muihin kokouksiin on kirjattava myös läsnäolorekisteriin ja toistaa joka vuosi vuoden 2017 vastuuvapausmenettelystä lähtien esittämänsä pyynnön siitä, että läsnäolorekisteriä laajennetaan siten, että se kattaa myös työpäivät, virkamatkat, lomat ja perustellut poissaolot, jotta jäsenten tekemästä työstä saadaan tarkka kuva ja jotta läsnäolorekisteri toimisi välineenä, jolla ehkäistään mahdollisia poissaoloja; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet sitoutuvat toimikautenaan tehtäviensä hoitamiseen; panee merkille, että jäsenten läsnäolorekisteri vuodelta 2021 asetettiin parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan jäsenten saataville tammikuussa 2022; esittää jälleen pyyntönsä saada vuotuiset päivitykset läsnäolorekisteristä, jotta se voidaan ottaa huomioon vastuuvapausmenettelyssä

39.

panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin suosituksen mukaisesti tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja entisten jäsenten muutettuihin toimintasääntöihin, jotka julkaistiin 2. toukokuuta 2022, sisältyy uusi 10 artiklan 1 kohta, jossa määrätään seuraavaa: ”Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet sitoutuvat toimikautenaan tehtäviensä hoitamiseen. He asuvat tilintarkastustuomioistuimen kotipaikkakunnalla.”; katsoo, että tämä tarkistettu määräys on parlamentin esittämän tulkinnan, moitteettoman varainhoidon periaatteen ja tilintarkastustuomioistuimelta odotettujen eettisten normien mukainen; panee merkille, että tällä hetkellä kaikkien tilintarkastustuomioistuimen jäsenten pääasiallinen asuinpaikka on Luxemburgissa;

40.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenen asettautumiskorvaus myönnetään sillä edellytyksellä, että jäsen näyttää toteen, että asuinpaikan vaihtaminen oli tarpeen, jotta hän voi aloittaa tehtävässä, henkilöstösääntöjen 20 artiklassa vahvistetun periaatteen mukaisesti; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön ja jäsenten kaikkien taloudellisten oikeuksien, myös asettautumiskorvauksen, hallinnointi on siirretty komission palkkatoimistolle (PMO), joka pyytää tarvittavat tositteet ja todentaa niiden pätevyyden; panee merkille, että PMO suoritti vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä asettautumiskorvauksen jälkitarkastuksen ja raportoi tuloksista tilintarkastustuomioistuimelle todeten, että vuonna 2021 ei ollut tapahtunut sääntöjenvastaisuuksia;

41.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen äskettäin hyväksymät säännöt ja käyttöehdot, joilla säännellään ajoneuvojen yksityiskäyttöä; on ymmärtänyt, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ovat nyt velvollisia kattamaan sellaisesta ajoneuvon käytöstä, joka ei liity virkamatkaan, aiheutuneet tosiasialliset kustannukset ja kattamaan muut tehtävien hoitamiseen liittyvät matkat, jos ne ylittävät tämänkaltaiseen käyttöön varatun vakiokilometrimäärän; on huolissaan siitä, että kyseisellä päätöksellä käyttöön otettu järjestelmä on sekava eikä osoita väitettyä hallinnollista tehokkuutta; toistaa aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa esittämänsä kannan, jonka mukaan ajoneuvojen käyttö olisi rajoitettava jäsenten tehtävien hoitamiseen; toteaa, että virka-autojen käytölle on unionin toimielimissä erilaiset säännöt eikä sääntöjen erilaisuudelle ole ainakaan näkyvää perustetta; kehottaa komissiota ehdottamaan kaikille unionin toimielimille yhteisiä sääntöjä virka-autojen käytölle;

42.

katsoo, että virkamatkat ovat olennaisen tärkeitä, jotta tilintarkastustuomioistuin voi täyttää tehtävänsä ja jotta sen jäsenet voivat toimia tilintarkastustuomioistuimen edustajina omissa maissaan; pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin julkaisee verkkosivustollaan tiedot jäsentensä tekemistä virkamatkoista, mutta painottaa, että aiempina vuosina tehtyjen matkojen poistaminen sivustolta niin pian ei ole tilintarkastustuomioistuimelta odotetun avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden mukaista; kehottaa samoin jälleen noudattamaan avoimutta tilintarkastustuomioistuimen virkamatkojen tarkoituksen ja kustannusten suhteen ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tapauksista, joissa ennakko- ja jälkitarkastuksissa on havaittu sääntöjenvastaisuuksia; hylkää tilintarkastustuomioistuimen arvion avoimuusrekisteristä ja sen tekemän päätöksen olla liittymättä siihen ja kannustaa tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan asiaa uudelleen ja toistaa vakavan kehotuksensa liittyä siihen, koska rekisteri ei muodosta estettä tilintarkastustuomioistuimen täydelle riippumattomuudelle;

43.

pitää myönteisenä päätöstä julkaista jäsenten tekemät virkamatkat muiltakin kuin kuluvalta vuodelta, mutta muistuttaa, että on tärkeää julkaista myös jäsenten kokousaikataulu kokonaisuudessaan, julkiset ja työhön liittyvät tapaamiset mukaan luettuina;

44.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että säännöillä voidaan estää virkamatkamääräysten mahdollinen väärinkäyttö, joka saattaa asettaa kyseenalaiseksi tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kunniallisuuden, riippumattomuuden ja objektiivisuuden; pyytää erityisesti, että virkamatkojen aikana hoidettavat jäsenen tehtävät ja velvollisuudet merkitään selvästi, jotta vältetään kaikki mahdolliset väärinkäytökset;

45.

pyytää tilintarkastustuomioistuinta kiinnittämään huomiota tilintarkastustuomioistuimen sisäisen tarkastuksen yksikön (IAS) vuonna 2021 antamaan suositukseen, jonka mukaan sen olisi varmistettava, että PMO suorittaa tehokkaita virkamatkamenojen tarkastuksia, erityisesti soveltamalla asianmukaisesti tilintarkastustuomioistuimen virkamatkaopasta, ja helpotettava ajoneuvokannan hallinnointia ja käyttöä, edustuskuluja koskevien sääntöjen, ammatillista koulutusta koskevien sääntöjen sekä tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja entisten jäsenten toimintasääntöjä koskevien uusien päätösten täytäntöönpanoa erityisesti antamalla lisäohjeita kaikille asianomaisille toimijoille;

46.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin otti vuonna 2021 palvelukseen 55 harjoittelijaa ja että kaikki saivat kuukausittaisen apurahan lukuun ottamatta yhtä, joka ei ollut oikeutettu siihen, koska kyseisen harjoittelijan harjoittelu oli tapahtunut yliopisto-ohjelman puitteissa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ryhtymään asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että kaikki sen palvelukseen tulevat harjoittelijat saavat kohtuullisen korvauksen;

Eettiset toimintapuitteet ja avoimuus

47.

pitää myönteisenä meneillään olevaa uudistusprosessia, jossa tilintarkastustuomioistuin noudattaa aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa esitettyjä suosituksia ja jossa keskitytään joihinkin varainhoitoon, avoimuuteen ja eettiseen toimintatapaan liittyviin näkökohtiin;

48.

katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen rooli ja merkitys unionin riippumattomana ulkoisena tarkastajana ja sen varainhoidon valvojana edellyttävät, että vastuuvapauden myöntävällä viranomaisella on erittäin tiukat arviointikriteerit, ja edellyttävät tilintarkastustuomioistuimelta, että se sitoutuu noudattamaan korkeimpia mahdollisia normeja; korostaa aiemmin antamiensa vastuuvapauspäätöslauselmien tavoin tältä osin, että tilintarkastustuomioistuimen kaltaisten ylimpien tarkastuselinten on noudatettava tiukkoja vaatimuksia, joten niiden täytyy olla organisaatioina esikuvallisia, herättää luottamusta ja olla uskottavia ja että johdon on näytettävä omilla toimillaan suuntaa näiden tavoitteiden saavuttamiselle; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsivat nykyisen presidentin, jolla on lisäpontimena huomattava kokemus unionin toimielimistä ja asioista, jotka liittyvät unionin varainhoidon tarkastamiseen;

49.

toteaa tilintarkastustuomioistuimen eettisen komitean ja sen nimitysmenettelyn osalta, että tilintarkastustuomioistuimen sisäisissä menettelyissä presidentille annetaan oikeus ehdottaa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegiolle sopivia ehdokkaita; toteaa, että kollegio päättää eettisen komitean jäsenten nimittämisestä enemmistöllä; korostaa lisäksi, että SEUT-sopimuksen 285 artiklan mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina, joten myös eettisen komitean on oltava täysin riippumaton; kehottaa jälleen tilintarkastustuomioistuinta tarkastelemaan uudelleen eettisen komitean nimittämistä ja kokoonpanoa koskevia sääntöjä; pyytää jälleen kerran tilintarkastustuomioistuimen eettistä komiteaa raportoimaan etiikkaa koskevan sisäisen tarkastuskertomuksen tärkeimmistä havainnoista, mitä pyydettiin jo vuosien 2020 ja 2019 vastuuvapausmenettelyissä;

50.

toteaa jälleen, että vaikka tilintarkastustuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten tarkistetuissa toimintasäännöissä nimenomaisesti asetetaan velvoite toimittaa vuotuinen ilmoitus sidonnaisuuksista, tilintarkastustuomioistuimen olisi vahvistettava nykyistä järjestelmää sen varmistamiseksi, että sen jäsenet noudattavat korkeimpia eettisiä periaatteita sekä edellytettyjä eettisiä arvoja ja periaatteita, joita ovat kunniallisuus, riippumattomuus, objektiivisuus, ammatillinen toimintatapa, arvokkuus, sitoutuminen ja lojaalisuus;

51.

panee merkille, että eettisen neuvonnan tukirakenne koostuu eettisestä komiteasta, eettisistä neuvonantajista, avoimuusportaalista ja koulutustiimistä, jonka tehtävänä on laatia etiikkaa käsittelevistä kursseista, konferensseista ja työpajoista koostuva koulutusohjelma, jonka päätarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja tarjota häirintäyhdyshenkilöille erityistä koulutusta häirintään liittyvistä aiheista; toteaa, että 131 henkilöä osallistui etiikkaa käsitteleviin koulutustilaisuuksiin, jotka ovat pakollisia uusille työntekijöille, sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia ja häirinnän torjumista koskeviin koulutustilaisuuksiin, ja toteaa, että näiden lisäksi järjestetään erityisesti päälliköille, eettisille neuvonantajille ja häirintäyhdyshenkilöille tarkoitettuja koulutustilaisuuksia;

52.

on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuin aloitti vuonna 2021 henkilöstönsä eettisten toimintapuitteiden päivittämisen; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen eettisten toimintapuitteiden arvioinnin suoritti ulkopuolinen konsultti, jonka vuonna 2022 antamat suositukset perustuivat henkilöstökyselyyn, henkilöstön kanssa järjestettyyn työpajaan, johtajien haastatteluihin ja asiakirjojen tarkasteluun; on ymmärtänyt, että analyysin jälkeen ensimmäisenä on vuorossa tilintarkastustuomioistuimen eettisten ohjeiden päivittäminen ja sen jälkeen väärinkäytösten paljastamista koskevien sääntöjen päivittäminen;

53.

pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten toimintasääntöjen päivittämistä, joka toteutetaan parlamentin edellisessä vastuuvapausmenettelyssä esittämien huomautusten johdosta; korostaa, että parlamentin suositusten mukaan toimintasäännöissä otetaan käyttöön jäsenten velvoite asua tilintarkastustuomioistuimen kotipaikkakunnalla, säännellään tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja henkilöstön välisiä sopimussuhteita ja rajoitetaan jäsenten mahdollisuuksia olla mukana politiikassa; suhtautuu erityisen myönteisesti uuteen 12 artiklan 2 kohtaan, jossa erityisesti kielletään jäseniä ottamasta vastaan palkattomia kunniatehtäviä poliittisissa järjestöissä, mikä takaa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten täyden riippumattomuuden;

54.

panee petostentorjuntaan liittyvien asioiden osalta merkille, että sisäisen tarkastuksen yksikkö totesi vuonna 2021, ettei ole minkäänlaista asiakirjaa, jossa vahvistettaisiin tilintarkastustuomioistuimen petostentorjuntapolitiikka, ja ettei tilintarkastustuomioistuimella ole koko toimielimen kattavaa petostentorjuntastrategiaa;

55.

huomauttaa, että sisäisen tarkastuksen yksikkö on katsonut sisäisten petosten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi toteutettavien sisäisten valvontatoimien osalta, että tarvitaan jäsennellympää toimintamallia, joka koskee petosten dokumentointia, niiden yhteyttä riskinarviointeihin sekä petosriskien hallintaan ja sen tehokkuuteen osoitettuja resursseja; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta noudattamaan sisäisen tarkastuksen yksikön suositusta ja antamaan selkeämmän viestin tilintarkastustuomioistuimen roolista petosten torjunnassa;

56.

kehottaa lopettamaan sellaisten ulkopuolisten yritysten käytön, jotka Yalen yliopiston laatiman luettelon (2) mukaan jatkavat edelleen toimintaansa Venäjällä;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja tietosuoja

57.

panee merkille, että tietotekniikan kokonaisbudjetti vuonna 2021 oli 9 141 000 euroa siirrot mukaan luettuina, kun se oli ollut 10 093 000 euroa vuonna 2020 ja 8 085 000 euroa vuonna 2019; huomauttaa, että lisäykset olivat perusteltuja sekä vuonna 2020 että vuonna 2021, sillä ne käytettiin tilintarkastustuomioistuimessa viiden vuoden välein tehtävään tietoteknisen varastointi-infrastruktuurin uusimiseen ja investointeihin, joiden avulla tilintarkastustuomioistuin mukautti toimintaansa hybridimuotoiseen työhön;

58.

on yhtä mieltä siitä, että digitaalinen muutos on koko organisaation läpäisevä prosessi, ja toteaa, että se on toteutunut vuonna 2021 useissa hankkeissa, joihin kuuluvat hybridikäyttäjäkokemusta tarjoavien teknologioiden kehittäminen, tilintarkastustuomioistuimen tiedontallennusjärjestelmän päivittäminen, tietoteknisen palautuspalvelukeskuksen migraatio ja tietotekniikkajärjestelmien turvallisuuden vahvistaminen;

59.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen myös vuonna 2021 toteuttamat toimet, joilla pyrittiin mukautumaan muuttuviin työoloihin, edistämään tarkastustoiminnan digitalisaatiota ja parantaman teknologiaa ja käytäntöjä koko organisaatiossa, jotta pystytään edelleen tarjoamaan tehokasta julkista tarkastuspalvelua unionissa; on tietoinen siitä, että jotta tässä asiassa edistyttäisiin edelleen, tiedot on asetettava saataville komission ja jäsenvaltioiden pyytämässä muodossa; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita kehittämään yhteentoimivuutta;

60.

on ymmärtänyt, että covid-19-pandemian asettamien rajoitusten vuoksi tarkastuksen koko elinkaari toteutettiin myös vuonna 2021 suurelta osin digitaalisesti, mikä koski tarkastusten valmistelua, näytön keräämistä ja kuulemismenettelyjä, ja että jäsenvaltioihin tehdyt virkamatkat korvattiin videopuheluilla, jotka tarvittaessa etätulkattiin;

61.

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen digitaalisessa toimintaympäristössä vuonna 2021 saavutetut merkittävät virstanpylväät, kuten ohjelmistorobotiikkapalvelut, jotka otettiin käyttöön tarkastustiimien yksitoikkoisen toisarvoisen työn vähentämiseksi, toimeenpanovirastojen tarkastusten automatisointi osana säännöllistä tarkastusprosessia ja uuden pilvipohjaisen käännöstoiminnan hallinnointijärjestelmän käyttöönotto;

62.

panee tyytyväisenä merkille, että vuosien 2018–2021 kyberturvallisuussuunnitelman täytäntöönpano saatiin päätökseen ja että seuraaviksi kolmeksi vuodeksi (2022–2024) hyväksyttiin uusi kyberturvallisuussuunnitelma, jossa kaavaillaan asteittaista siirtymistä nollaluottamusarkkitehtuuriin niiden säännösten mukaisesti, jotka on esitetty ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi kaikissa unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa; panee merkille, että vuonna 2021 ei havaittu yhtään tilintarkastustuomioistuimeen kohdistunutta onnistunutta kyberhyökkäystä, ja pitää tärkeänä tilintarkastustuomioistuimen ja EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) välistä yhteistyötä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kiinnittämään edelleen runsaasti huomiota kyberuhkiin ja tietoturvaan, erityisesti siksi, että vakavien kyberhyökkäysten määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina, mikä tekee kaikista unionin toimielimistä houkuttelevia kohteita mahdollisille hyökkääjille; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta toteuttamaan säännöllisiä riskinarviointeja tietoteknisen infrastruktuurinsa osalta;

63.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin oli mukana isännöimässä vuonna 2021 Euroopan kyberturvallisuuskuukauden aloitustapahtumaa ja että tilintarkastustuomioistuimen monimuotoisuus- ja osallisuusvastaava koordinoi yhtä aloitustapahtuman pääosioista, jonka aiheena olivat naiset ja kyberturvallisuus ja jossa monipuolinen ryhmä eri taustoista tulleita naisia vaihtoi näkemyksiä naisten motivoinnista lähtemään mukaan kyberturvallisuus- ja teknologia-alalle;

64.

panee merkille, että vuonna 2021 päätettiin vahvistaa budjettikohtia, jotka koskivat investointeja pääasiassa hybridityöhön ja digitalisaatioon liittyviin laitteisiin ja palveluihin, ja että lisämäärärahoja käytettiin myös tilintarkastustuomioistuimen kyberpuolustusvalmiuksien vahvistamiseen, uuteen käännösten hallintajärjestelmään ja uuteen sidosryhmien hallintajärjestelmään tehtäviin investointeihin sekä unionin sähköisen allekirjoitussovelluksen täytäntöönpanoon;

65.

pitää myönteisenä päätöstä ottaa tilintarkastustuomioistuimen keskeisiksi elementeiksi vapaat avoimen lähdekoodin ohjelmistot, kuten Linux useiden tietotekniikkainfrastruktuuripalvelimien käyttöjärjestelmänä ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Belenios, jota käytetään salaisen äänestyksen äänestysjärjestelmänä, ja Nagios, joka on tilintarkastustuomioistuimen tietotekniikkaoperaatiotiimien käytössä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmistoa NextCloudia asiakirjojen vaihtamiseen tarkastuskohteiden kanssa ECAFiles-järjestelmässä, joka toimii tiukimpien turvallisuutta ja henkilötietojen suojaa koskevien vaatimusten mukaisesti;

66.

panee tyytyväisenä merkille, että tietojenkäsittelysopimuksia pannaan täytäntöön aina, kun kolmannet osapuolet käsittelevät tietoja, ja tilintarkastustuomioistuin varmistaa rekisterinpitäjänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (3) 29 artiklan noudattamisen ja käsittelytoimien täysimääräisen valvonnan; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tietosuojavaltuutettua kuullaan järjestelmällisesti tietojen käsittelyyn ja teknisiin ja organisatorisiin toimiin liittyvissä kysymyksissä;

Kiinteistöt ja turvallisuus

67.

arvostaa tilintarkastustuomioistuimen tapaa kuulla henkilöstöä ja edustajia ennen kuin rakennusten peruskorjaushankkeita koskevista aloitteista tehdään päätöksiä; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta ottamaan tällaisissa aloitteissa huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet sekä fyysisen ja digitaalisen esteettömyyden;

68.

panee merkille, että K2-rakennuksen peruskorjaustyö etenee suunnitellusti, että viides ja neljäs kerros toimitettiin joulukuun 2021 lopussa ja ovat täysin käyttövalmiita ja että kolmannen ja toisen kerroksen työ samoin kuin lämmitys-, ilmastointi- ja ilmanvaihtokoneiden uusiminen on edistynyt; panee merkille, että sen jälkeen, kun K1-rakennuksen julkisivujen lasielementtejä oli pudonnut vuonna 2019 ja kun asianmukaiset määrärahasiirrot oli tehty, tilintarkastustuomioistuimen hallintoasioiden komitea päätti suojakalvojen asennuttamisesta kiinteisiin lasielementteihin, ja toteaa, että 90 prosenttia tästä työstä on saatu päätökseen;

Ympäristö ja kestävä kehitys

69.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 julkaistiin tilintarkastustuomioistuimen ensimmäinen kestävyyskertomus, joka on laadittu Global Reporting Initiative -ohjeiston mukaisesti, ja toteaa tämän olevan jatkoa sille, että kestävyys vahvistettiin läpileikkaavaksi seikaksi tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2021–2025 strategiassa;

70.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta hyväksymään jäsennellyn liikkumissuunnitelman, joka käsittää autojen yhteiskäytön, polkupyöräparkit ja sähköakkulaturit, ja tutkimaan mahdollisuutta laskea virkamatkakustannuksille hiilibudjetti siten, että liikennemuoto valitaan kustannusten lisäksi vaikutusten perusteella; antaa tilintarkastustuomioistuimelle tunnustusta siitä, että se on asennuttanut sähkö- ja hybridiautojen latauspisteitä tiloihinsa;

71.

korostaa, että kokonaisenergiankulutus laski 24 prosenttia vuosien 2014 ja 2021 välillä mutta että se kasvoi 0,8 prosenttia vuosien 2020 ja 2021 välillä, mikä johtui ilmanvaihtojärjestelmien pitkäaikaisen käytön aiheuttamasta ylikulutuksesta covid-19-pandemiaan liittyvien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden yhteydessä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että sen toimitilojen katoille asennetaan aurinkopaneeleja;

72.

on tietoinen, että vuodelta 2021 annetussa tilintarkastustuomioistuimen kasvihuonekaasupäästöjä koskevassa vuotuisessa arvioinnissa, jossa seurataan sen toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi, todetaan, että kokonaispäästöt olivat 7 578 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun ne vuonna 2014 olivat 10 699 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (perusskenaario), ja huomauttaa, että tämä merkitsee, että kasvihuonekaasupäästöt vähentyivät 3 121 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kyseisellä ajanjaksolla;

73.

huomauttaa, että jätteen muodostumista vähennettiin 62 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2021 ja 18,7 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021, että vuonna 2021 kierrätysaste oli 59 prosenttia ja lajitteluaste 82 prosenttia ja että sadeveden keräysjärjestelmä, jonka kokonaisvarastointikapasiteetti on 95 m3 ja jota käytetään pääasiassa puutarhan kunnossapitoon, vähensi osaltaan veden kokonaiskulutusta;

74.

huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin kuuluu valmistautumista tuleviin riskeihin ja ilmastokriisiin sekä pitkän aikavälin näkökulman omaksumista tarkastuksissa käsittelevän hankeryhmän vetäjiin ja että se on myös jäsenenä IMS Luxembourg -verkostossa (Inspiring More Sustainability), johon kuuluu Luxemburgiin sijoittautuneita yrityksiä ja organisaatioita ja joka on sitoutunut edistämään yritysten yhteiskuntavastuuta;

75.

on tyytyväinen paperinkulutuksen vähentämisessä saavutettuun edistykseen ja kannustaa tilintarkastustuomioistuinta hyödyntämään edelleen covid-19-pandemian aikana saatuja kokemuksia paperinkulutuksen vähentämiseksi;

Toimielinten välinen yhteistyö

76.

katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen tehtävä edellyttää tehostettua koordinointia parlamentin ja neuvoston kanssa, rakentavaa suhdetta komissioon, joka on päätarkastuskohteen asemassa, ja tiiviimpää yhteydenpitoa jäsenvaltioiden kanssa eli sekä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa, erityisesti kun otetaan huomioon niiden keskeinen rooli unionin taloudellisten etujen suojaamisessa, että kansallisten parlamenttien kanssa ja muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa;

77.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin, komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) allekirjoittivat uuden kolmikantasopimuksen marraskuussa 2021; pitää myönteisenä, että kyseinen sopimus mahdollistaa tarkastettujen EIP:n asiakirjojen paremman saatavuuden ja virtaviivaistamisen, mutta pitää edelleen valitettavana, että sopimus ei tarjoa parlamentin vaatimaa laajaa ratkaisua; on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuimella ei ole valtuuksia tarkastaa toimia, joissa käytetään ainoastaan EIP:n omia varoja; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen odotetaan saavan käyttöönsä kaikki tiedot, jotka liittyvät yksinomaan unionin politiikkojen täytäntöönpanoon tarkoitettuihin EIP:n toimiin; on tilintarkastustuomioistuimen kanssa yhtä mieltä mahdollisuudesta sisällyttää tuleviin unionin säädöksiin, joilla annetaan EIP:lle valtuus unionin politiikkojen täytäntöönpanemiseksi, kattava ja selkeä valtuutus, jolla tilintarkastustuomioistuimelle annetaan perussopimusten mukaisesti valtuudet tarkastaa kaikkien tällaisten säädösten perusteella toteutettujen toimien tuloksellisuusnäkökohdat ja täysimääräinen oikeus tutustua kaikkiin tätä varten tarpeellisina pitämiinsä asiakirjoihin; kehottaa komissiota pyytämään tilintarkastustuomioistuimelta lausuntoa ennen tällaisten säädösten ehdottamista;

78.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan vakausmekanismi (EVM) ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee tilintarkastustuomioistuimen tarkastajien lyhytaikaisia tehtäviä EVM:n tilintarkastuslautakunnan työn tukemiseksi alan asiantuntijoina;

79.

suhtautuu myönteisesti Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa allekirjoitettuun työjärjestelyyn, joka tarjoaa jäsennellyt puitteet yhteistyölle ja antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden siirtää asioita suoraan EPPOn käsiteltäviksi; arvostaa OLAFin kanssa käytyä tiivistä vuoropuhelua, jonka tuloksena vuonna 2021 aloitettiin nopeasti kuuden tapauksen tutkimukset sen jälkeen, kun tilintarkastustuomioistuin oli toimittanut asiaankuuluvat tiedot; pitää erityisen tärkeänä yhteistyön lujittamista tilintarkastustuomioistuimen, EPPOn, OLAFin ja Euroopan oikeusasiamiehen kanssa päällekkäisten tutkimusten välttämiseksi ja korostaa tarvetta keskustella yhteisesti tärkeistä aloista;

80.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön (INTOSAI) aktiivinen jäsen ja yksi INTOSAIn eurooppalaisen aluejärjestön, Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestön (EUROSAI) 30 perustajajäsenestä; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä muiden ylimpien tarkastuselinten ja kansainvälisten tarkastusorganisaatioiden kanssa sekä kahdenvälisesti 27 jäsenvaltion ylimpien tarkastuselinten kanssa että monenvälisesti unionin ylimpien tarkastuselinten yhteyskomiteassa ja että tilintarkastustuomioistuin tukee myös unionin ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimpiä tarkastuselimiä; pitää arvossa sitä, että tilintarkastustuomioistuin on yksi Global Audit Leadership Forumin 25 jäsenestä, ja toteaa, että tämän foorumin tavoitteena on tehostaa sen jäseninä olevien ylimpien tarkastuselinten tarkastustoimintaa, käsitellä maailmanlaajuisia ja strategisia kysymyksiä ja edistää INTOSAI-yhteisön toimintaa;

81.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin vaalii toimielinten välistä yhteistyötä ja että se käyttää palvelutasosopimuksia optimoidakseen resurssien käyttöä ja saadakseen aikaan säästöjä hyödyntäen samalla kumppanien erityisasiantuntemusta; panee merkille, että palvelutasosopimuksista yksi on komission palkkatoimiston kanssa tehty eläkkeiden, virkamatkojen, taloudellisten oikeuksien ja palkanmaksun hallinnointia koskeva sopimus ja yksi henkilöstöpalvelujen tarjoamista koskevat sopimus ja muut tulkkaukseen, kääntämiseen ja julkaisutoimintaan liittyviä sopimuksia; huomauttaa, että palvelutasosopimuksen soveltamisalaa voidaan laajentaa tarkistuksilla ja että näin tehtiin vuonna 2021 henkilöturvallisuusselvityspalvelujen tarjoamista koskevan sopimuksen yhteydessä sen jälkeen, kun tilintarkastustuomioistuin oli hyväksynyt päätöksen nro 41/2021 EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (4);

82.

pitää arvossa sitä, että tilintarkastustuomioistuin on Luxemburgissa toimivan Bridge Forum Dialogue -foorumin jäsen, ja toteaa, että tämän foorumin tavoitteena on herättää keskustelua Eurooppaa koskevista kysymyksistä ja se kokoaa yhteen ylikansallisia instituutioita ja virastoja, kansallisia instituutioita sekä kansalaisyhteiskunnan ja tiedemaailman edustajia;

Viestintä

83.

toteaa, että vuonna 2021 viestintä- ja promootiotoimintaan osoitetut määrärahat olivat yhteensä 205 000 euroa ja että alkuperäisestä 275 000 euron budjetista 70 000 euroa siirrettiin muihin budjettikohtiin vuoden aikana; panee merkille, että määrärahojen käyttöaste oli 73,93 prosenttia (151 562 euroa);

84.

panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea julkaisi heinäkuussa 2021 covid-19-pandemian johdosta toteutettuja toimia koskevan tarkastuskoosteen, jossa annetaan tietoa pandemian vaikutuksista ja sen torjuntatoimista kansallisella ja ylikansallisella tasolla, ja että yhteyskomitean verkkosivustolla on otettu käyttöön uusi covid-19-osio, jonka tarkoituksena on helpottaa oikea-aikaisempaa ja jatkuvampaa tietojen antamista asiaa koskevasta unionin ylimpien tarkastuselinten tarkastustyöstä;

85.

pitää myönteisenä, että vuonna 2021 julkaistiin monimuotoisuutta ja osallisuutta koskeva viestintäsuunnitelma, joka sisältää tietoa tilintarkastustuomioistuimen viestintätavoitteista, kohdeyleisöstä, sidosryhmistä, viesteistä, kanavista ja seurannasta;

86.

kannustaa tilintarkastustuomioistuinta tekemään yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa voidakseen hyödyntää kahta avoimen lähdekoodin sosiaalisen median alustaa, EU Voice ja EU Video, jotka käynnistettiin julkisena pilottihankkeena vapaiden ja avoimen lähdekoodin sosiaalisten verkostojen edistämiseksi; kannustaa lisäksi tilintarkastustuomioistuinta käyttämään hyvin suurille verkkoalustoille vaihtoehtoisia hajautettuja sosiaalisia verkostoja, kuten Mastodon-alustaa;

87.

toistaa tilintarkastustuomioistuimelle esittämänsä kehotuksen lisätä viestintätoimiaan voidakseen vahvistaa yhteyksiä kansalaisiin lisäämällä avoimuutta toiminnassaan, tehostamalla digitaaliteknologian käyttöä ja noudattamalla viestintästrategiaa, jonka avulla voidaan antaa oikea kuva ja käsitys tilintarkastustuomioistuimen roolista ja siitä, miten se sopii unionin visioon, sekä parantaa tilintarkastustuomioistuimen näkyvyyttä useissa jäsenvaltioissa.

(1) Unionin tuomioistuimen tuomio (täysistunto) 30.9.2021, Euroopan tilintarkastustuomioistuin v. Karel Pinxten, C-130/19, ECLI:EU:C:2021:782.

(2) https://som.yale.edu/story/2022/over-1000-companies-have-curtailed-operations-russia-some-remain

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(4) EUVL L 256, 19.7.2021, s. 106.

Top

Choose the experimental features you want to try