52023BP1828

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52023BP1828 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52023BP1828

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2023/1828, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka IV – Euroopan unionin tuomioistuin

EUVL L 242, 29.9.2023, p. 100–109 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/res/2023/1828/oj

HTML

PDF

Official Journal

29.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 242/100

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2023/1828,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka IV – Euroopan unionin tuomioistuin

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka IV – Euroopan unionin tuomioistuin,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0073/2023),

ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin on Euroopan unionin lainkäyttöelin, jonka tehtävänä on varmistaa unionin oikeuden noudattaminen valvomalla perussopimusten yhdenmukaista tulkintaa ja soveltamista sekä varmistamalla unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen toteuttamien toimenpiteiden laillisuus;

B.	ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin auttaa vaalimaan unionin arvoja ja pyrkii oikeuskäytäntönsä avulla rakentamaan yhdentynyttä Eurooppaa;

C.	ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin koostuu kahdesta tuomioistuimesta, jotka ovat unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin;

haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2021 oli 10,7 miljardia euroa (eli 5,9 prosenttia unionin menoista); panee merkille, että tuomioistuimen talousarvion osuus unionin kaikista hallintomenoista on noin 4,1 prosenttia;

panee merkille, että varainhoitovuotta 2021 koskevassa vuosikertomuksessaan tilintarkastustuomioistuin kasvatti hallinnon alaan kuuluvien tapahtumien otosta 48 tapahtumasta (2020) 60:een vuonna 2021;

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen maininnan, että useiden vuosien aikana tehty työ osoittaa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 menojen olevan kaiken kaikkiaan vähäriskisiä; panee kuitenkin merkille, että vuosikertomuksessa EU:n talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 ei anneta Euroopan unionin tuomioistuimesta olennaisia tietoja, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraaviin vuosikertomuksiin kattavat tiedot kaikkien johdonmukaisen vastuuvapausmenettelyn edellyttämien vaatimusten täyttämisestä;

panee tyytyväisenä merkille, ettei tilintarkastustuomioistuin havainnut varainhoitovuotta 2021 koskevassa vuosikertomuksessa Euroopan unionin tuomioistuinta koskevia erityisiä ongelmia;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimelle vuodeksi 2021 osoitetut kokonaismäärärahat olivat noin 444 miljoonaa euroa, mikä merkitsee lisäystä 436 miljoonasta eurosta vuonna 2020 ja 429 miljoonasta eurosta vuonna 2019;

panee merkille, että vuonna 2021 talousarvion toteutusaste oli korkea, 98,69 prosenttia, joka on linjassa edellisen vuoden talousarvion toteuttamisasteen kanssa, sillä se oli 98,19 prosenttia; panee merkille, että vuonna 2021 Euroopan unionin tuomioistuin teki kymmenen varainhoitoasetuksen 29 artiklan mukaista määrärahasiirtoa, joiden kokonaismäärä oli 17,9 miljoonaa euroa eli neljä prosenttia varainhoitovuoden määrärahoista;

antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta keskimääräisen maksuajan jatkuvasta lyhenemisestä, sillä vuonna 2021 maksuaika oli 24,63 päivää eli vähennystä oli noin yksi päivä vuoteen 2020 verrattuna; arvostaa sitä, että ulkopuolisiin käännöksiin liittyvien laskujen, joiden osuus oli 75 prosenttia maksettujen laskujen kokonaismäärästä ja joissa sopimuksen mukainen määräaika on 60 päivää, keskimääräinen maksuaika oli 27,48 päivää, kun taas muiden laskujen, joiden osalta sopimuksen mukainen maksuaika on 30 päivää, keskimääräinen maksuaika oli 18,92 päivää;

huomauttaa, että vuonna 2021 covid-19-pandemia vaikutti merkittävästi Euroopan unionin tuomioistuimen kaikkiin toimintoihin, sekä oikeudenkäytölliseen että hallinnolliseen toimintaan, ja että kyseinen kriisi vaikutti määrärahojen käyttöön useissa Euroopan unionin tuomioistuimen budjettikohdissa; panee merkille, että joissakin budjettikohdissa nettovaikutus oli määrärahojen käytön väheneminen, kun taas toisten budjettikohtien osalta kriisi vaati lisämenoja; panee tyytyväisenä merkille, että covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten hyödyntämiseksi Euroopan unionin tuomioistuin tarkisti hätä- ja toiminnanjatkuvuussuunnitelmaansa vuonna 2021;

panee merkille, että lukujen osalta covid-19-pandemian vuoksi vaaditut lisämenot voidaan arvioida 1,7 miljoonaksi euroksi (lisäkulut tietotekniikkalaitteiden ja -palvelujen hankinnasta henkilöstön yleisen etätyöskentelyn vuoksi olivat 0,9 miljoonaa euroa, desinfiointiaineiden ja henkilönsuojainten hankinnasta Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenille ja henkilöstölle, joiden edellytettiin työskentelevän tuomioistuimen rakennuksissa, 0,1 miljoonaa euroa sekä lämmityskustannusten noususta, joka johtui päätöksestä vaihtaa ilmaa useammin Euroopan unionin tuomioistuimen rakennuksissa, 0,3 miljoonaa euroa); panee merkille, että säästöjen arvioidaan olevan 6 miljoonaa euroa (freelance-tulkkaukseen liittyvissä budjettikohdissa säästöiksi arvioidaan 1,1 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen ja virkamatkojen osalta säästöiksi arvioidaan 1,1 miljoonaa euroa, rakennusten siivouksen ja huollon osalta säästöiksi arvioidaan 0,5 miljoonaa euroa, kalusteiden, toimistotarvikkeiden ja protokollaan liittyvien toimien osalta säästöiksi arvioidaan 0,5 miljoonaa euroa ja palkkojen mukautuksen supistamisesta 1,9 prosenttiin aiheutuneiksi säästöiksi arvioidaan 1,2 miljoonaa euroa);

10.

huomauttaa, että säästöjen nettomääräksi voidaan arvioida 4,3 miljoonaa euroa, mikä mahdollisti kiinteistöihin liittyvän ennakkomaksun rahoittamisen osana vuoden lopun keräilysiirtoa Euroopan unionin tuomioistuimen tulevan taloudellisen taakan keventämiseksi;

Sisäinen hallinto, tuloksellisuus ja sisäinen valvonta

11.

ymmärtää, että vuonna 2021 covid-19-pandemian vaikutusten torjumiseksi suunnitellut toimenpiteet mahdollistivat sen, että Euroopan unionin tuomioistuin pystyi säilyttämään korkean tuloksellisuuden tason hyödyntämällä saatuja kokemuksia käyttämällä etätyötä, viestintätekniikoita ja videoneuvottelujärjestelmää, joka mahdollistaa etäistunnot molemmissa tuomioistuimissa; on tyytyväinen siihen, että Euroopan unionin tuomioistuimelle myönnettiin Euroopan oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkinto luokassa ”Huippuosaaminen innovoinnin ja muutoksen alalla”;

12.

panee merkille, että vuonna 2021 kahden tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettujen asioiden kokonaismäärä (1 720 vuonna 2021 verrattuna 1 584:ään vuonna 2020) sekä päätökseen saatettujen asioiden määrä (1 723 vuonna 2021 verrattuna 1 540:een vuonna 2020) lisääntyivät; ymmärtää, että kasvu koski ensisijaisesti unionin tuomioistuinta ja johtui pääasiassa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksistä tehtyjen valitusten määrän merkittävästä kasvusta, joka liittyi unionin yleisen tuomioistuimen toiminnan lisääntymiseen, johon syynä on syyskuussa 2021päätökseen saatu unionin yleisen tuomioistuimen uudistus; korostaa, että 29 prosenttiin unionin yleisen tuomioistuimen päätöksistä haetaan muutosta unionin tuomioistuimelta;

13.

panee merkille menettelyjen keskimääräisen keston pidentymisen vuonna 2021 (17,2 kuukautta verrattuna 15,4 kuukauteen vuonna 2020); panee merkille, että unionin tuomioistuimessa menettelyjen keskimääräinen kesto piteni 16,6 kuukauteen vuonna 2021, kun se vuonna 2020 oli 15,4 kuukautta, ja yleisessä tuomioistuimessa keskimääräinen kesto piteni 17,3 kuukauteen, kun se vuonna 2020 oli 15,4 kuukautta; on yhtä mieltä siitä, että keskimääräisen keston yleinen pidentyminen saattoi ainakin osittain liittyä pandemiaan liittyviin toimenpiteisiin, jotka hyväksyttiin osapuolten oikeuksien käyttämisen helpottamiseksi myöntämällä lisäkuukausi kirjallisten lausumien esittämiseen, ja siihen, että osapuolet eivät pystyneet matkustamaan Euroopan unionin tuomioistuimen toimipaikkaan Luxemburgiin, minkä vuoksi menettelyn suullinen vaihe oli pidempi;

14.

panee merkille, että kahdessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden määrä pysyi vakaana vuonna 2021 (2 541 asiaa, 1 428 asiaa unionin yleisessä tuomioistuimessa ja 1 113 asiaa unionin tuomioistuimessa, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 2 542);

Henkilöresurssit, tasa-arvo ja henkilöstön hyvinvointi

15.

panee merkille, että vuonna 2021 Euroopan unionin tuomioistuimessa tapahtui merkittävä osittainen uudistuminen, kun unionin tuomioistuimeen tuli yhdeksän uutta tuomaria ja yleiseen tuomioistuimeen viisi uutta tuomaria;

16.

panee merkille, että heinäkuusta 2022 lähtien unionin yleisessä tuomioistuimessa on ollut kaksi tuomaria jäsenvaltiota kohden, kun taas unionin tuomioistuimessa on edelleen yksi tuomari jäsenvaltiota kohden; kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta jatkamaan analyysiään siitä, miten työtaakkaa voidaan tasapainottaa kahden tuomioistuimen välillä;

17.

katsoo, että on tärkeää puuttua sukupuolten epätasapainoiseen edustukseen tuomareiden kollegiossa; on tietoinen siitä, että unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen jäsenet nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella ja että Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole sananvaltaa tuomareiden tai julkisasiamiesten valintaan eikä myöskään neuvostolla tai parlamentilla ole siinä roolia; arvostaa sitä, että unionin yleisen tuomioistuimen presidentti lähetti parlamentin kehotuksesta 26. maaliskuuta 2021 jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin puheenjohtajalle kirjeen, joka koski unionin yleisen tuomioistuimen 26 tuomarin toimikauden päättymistä, korostaakseen, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja kehottaakseen jäsenvaltioiden hallituksia ottamaan tämän tavoitteen huomioon nimetessään ehdokkaita tuomareiden osittaiseen vaihtamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2015/2422 (1) johdanto-osan 11 kappaleen mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen tarpeen uusia tuomareita nimetessään;

18.

panee merkille, että vuoden 2021 lopussa Euroopan unionin tuomioistuimessa oli 2 247 virkamiestä ja muuta henkilöstön jäsentä, kun vastaava luku vuoden 2020 lopussa oli 2 239, ja panee merkille, että vuonna 2021 henkilöstön jakautuminen hallintoluokkiin oli yhdenmukainen edellisten vuosien jakautumisen kanssa (59 prosenttia oli virkamiehiä, 33 prosenttia väliaikaisia toimihenkilöitä ja 8 prosenttia sopimussuhteisia toimihenkilöitä vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020, jolloin 60 prosenttia oli virkamiehiä, 32 prosenttia väliaikaisia toimihenkilöitä ja 8 prosenttia sopimussuhteisia toimihenkilöitä); panee merkille, että vuonna 2021 virkojen täyttöaste oli korkea, 97 prosenttia; huomauttaa, että virat/toimet jakautuivat toimialoittain samankaltaisesti kuin aiempina vuosina ja että lähes 86 prosenttia viroista/toimista liittyi tuomioistuintoimintaan tai kielellisiin tehtäviin;

19.

panee merkille, että sukupuolijakauma henkilöstössä ja johtotehtävissä oli vuonna 2021 samansuuntainen kuin edellisenä vuonna; panee merkille, että vuoden 2021 lopussa 60 prosenttia henkilöstöstä oli naisia (1 355 henkilöstön jäsentä), ja korostaa, että Euroopan unionin tuomioistuin on ylittänyt unionin toimielinten keskiarvon naisten edustuksessa hallinnon vastuutehtävissä (naisilla oli 54 prosenttia hallintoviroista ja 40 prosenttia keskijohdon ja ylemmän johdon viroista);

20.

panee arvostaen merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin pyrkii maantieteelliseen tasapainoon kannustamalla aliedustetuista jäsenvaltioista tulevia henkilöitä esittämään hakemuksia, julkaisemalla avoimia toimia koskevat ilmoitukset toimielinten välisessä portaalissa ja tekemällä tiivistä yhteistyötä komission henkilöstövalintatoimiston (EPSO) kanssa selvittääkseen tapoja parantaa henkilöstön rekrytointia; huomauttaa, että epätasapaino on edelleen merkittävä, ja kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta pyrkimään jäsenvaltioiden tasapuolisempaan edustukseen henkilöstössään, etenkin unioniin vuoden 2004 jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden osalta;

21.

on tietoinen Luxemburgin työmarkkinoiden erityispiirteistä ja suhtautuu myönteisesti kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jota on noudatettu laadittaessa uutta henkilöjohtamisstrategiaa, joka kattaa kaikki työelämän vaiheet: rekrytointi, taitojen kehittäminen, perus- ja jatkokoulutus, työn varjostaminen ja mentorointi, uraohjauspalvelu, joka käynnistettiin vuonna 2021, ja virkakiertomahdollisuudet eläkkeelle siirtymiseen valmistautumiseen asti; katsoo, että sitoutuneiden ja lahjakkaiden henkilöstön jäsenten rekrytointi edellyttää innostavaa ja dynaamista työympäristöä, ja arvostaa sitä, että moninaisuuteen ja osallistavuuteen liittyvät kysymykset valtavirtaistetaan kaikkiin Euroopan unionin tuomioistuimen hallinnossa sovellettaviin strategioihin;

22.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 Euroopan unionin tuomioistuimen koulutus- ja kehitysyksikön, joka vastaa yhtäläisten mahdollisuuksien ja monimuotoisuuden yksiköstä, toimintaan sisältyi erityisiä aloitteita, jotka liittyivät yhtäläisiin mahdollisuuksiin, monimuotoisuuteen ja osallistavuuteen, kuten yhtäläisistä mahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta vastaavien edustajien osallistuminen eri toimielinten välisiin työryhmiin tällä alalla ja erityisesti monimuotoisuutta palvelukseenottomenettelyissä käsittelevään EPSOn työryhmään, henkilöstölle ja johtajille suunnatut tiedotustoimet ja uusille tulokkaille tarkoitetun perehdytysohjelman uudelleensuunnittelu, jotta voidaan ottaa huomioon monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevien toimintaperiaatteiden näkökohdat;

23.

panee merkille, että toimielinten välisen korkean tason työryhmän (HLIG) tuloksiin kohdistuu suuria odotuksia; toteaa, että ryhmä perustettiin vuonna 2020 tarkastelemaan ratkaisuja, jotka todennäköisesti lisäisivät Luxemburgin houkuttelevuutta henkilöstön keskuudessa, ja etsimään ratkaisuja Luxemburgin houkuttelevuuden lisäämiseksi verrattuna muihin kaupunkeihin, joissa on unionin muiden toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen päätoimipaikkoja; on tietoinen siitä, että korkean tason ryhmä hyväksyi kesäkuussa 2021 raportin, jossa yksilöidään toimia, joita voidaan toteuttaa asiaankuuluvilla aloilla; panee merkille, että näiden toimien joukossa harkittiin tilapäisen majoituksen tarjoamista; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän ehdotuksen toteuttamiseksi käynnistetyistä toimista;

24.

on huolissaan työuupumustapausten määrän kasvusta vuonna 2021 (arviolta 34 tapausta) vuoteen 2020 verrattuna (arviolta 27 tapausta); panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on käyttänyt enemmän resursseja työuupumustapausten ehkäisemiseen ja seurantaan lisäämällä konsultoivan psykologin tuntimäärää, palkkaamalla uuden neljännen sairaanhoitajan ja assistentin, jolla on erityinen vastuu henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien toimien kehittämisestä ja koordinoinnista, sekä järjestämällä lukuisia koulutustilaisuuksia johtajille heidän johtamistaitojensa parantamiseksi ja auttaakseen heitä työtaakan oikeudenmukaisessa jakamisessa ja syrjinnän välttämisessä; kehottaa jälleen Euroopan unionin tuomioistuinta seuraamaan edelleen jatkuvasti lisääntyvän työmäärän vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin ja kannustaa käyttämään henkilöstön tyytyväisyystutkimuksia, jotta saadaan parempi käsitys ongelman alkuperästä ja hyväksyttyjen toimenpiteiden vaikutuksista;

25.

antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta siitä, että se on toteuttanut erityistoimenpiteitä henkilöstön fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin varmistamiseksi, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian vuoksi vuonna 2021 käyttöön otetut erityiset etätyöjärjestelyt; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimessa käytettävissä oleviin joustaviin työjärjestelyihin kuuluvat osa-aikatyö, vanhempainloma, perhevapaa, joustava työaika ja etätyö, että nämä vaihtoehdot ovat kaikkien henkilöstöryhmien käytettävissä henkilöstösääntöjen, muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen ja sovellettavien sisäisten päätösten mukaisesti ja että asiaa koskevista päivityksistä tiedotetaan henkilöstölle asianmukaisesti intranetissä ja sisäisessä uutiskirjeessä; korostaa kuitenkin, että tällaisten työjärjestelyjen käyttäjien välillä on edelleen epätasapainoa naispuolisten henkilöstön jäsenten hyväksi siten, että vanhempainlomaa hakeneista 205 henkilöstä 163 oli naisia ja vain 42 miehiä ja osa-aikatyötä hakeneista 98 henkilöstä 87 oli naisia ja vain 11 miehiä; toistaa pyyntönsä, että Euroopan unionin tuomioistuin ryhtyisi tehokkaaseen sisäiseen viestintään, jolla pyritään selventämään paremmin kaikille henkilöstön jäsenille tarjottavia vaihtoehtoja;

26.

huomauttaa, että henkilöstön arvio Euroopan unionin tuomioistuimen työoloista vuoden 2021 pandemian aikana ja pandemian jälkeisinä aikoina oli yleisesti ottaen positiivinen ja että Euroopan unionin tuomioistuin teki vuosina 2020 ja 2021 henkilöstön ja johtajien keskuudessa kolme kyselyä, ja otti huomioon niissä ilmaistun kiinnostuksen pysyvään valinnaiseen työskentelyyn kotoa käsin sitten, kun palataan normaaleihin työskentelymalleihin; suhtautuu myönteisesti hyväksyttyihin aloitteisiin, joilla parannetaan etätyötä tekevien henkilöstön jäsenten oloja, kuten kotitoimistopakettiin (kannettava tietokone, näyttö, telakointiasema, hiiri ja näppäimistö, kuulokkeet ja ergonominen tuoli) sekä tekniseen tukeen ja apuun, kuten videoneuvotteluihin, etätyömenetelmiä ja -strategioita koskevaan koulutustarjontaan, hyvien käytäntöjen levittämiseen ja puhelinpalvelun perustamiseen toimielimen suojatun verkon kautta, mikä on estänyt henkilöstön ylimääräiset televiestintäkustannukset;

27.

arvostaa henkilöstön mielenterveyteen vuoden 2021 sulkutoimien aikana kiinnitettyä huomiota, henkilöstölle säännöllisesti lähetettyjä lukuisia viestejä, muun muassa neuvoja eristäytymisestä selviytymiseksi, yhteystahoja ja tietoa avun ja tuen hakemiseksi, käytännön tietoa lääkärissäkäynneistä, parhaita käytäntöjä etätyöskentelyssä, neuvontapsykologin informatiivisia videoita siitä, miten työ- ja yksityiselämän tasapainoa voidaan pitää yllä sulkutoimien aikana, sekä mahdollisuutta järjestää neuvontapsykologin kanssa neuvontatapaamisia;

28.

panee merkille, että vuonna 2021 Euroopan unionin tuomioistuin otti palvelukseen 255 harjoittelijaa, joista 173 sai kuukausittaista tuloa; pitää valitettavana, että vuonna 2021 palkallisten harjoittelijoiden osuus (68 prosenttia) laski edelliseen vuoteen verrattuna (72 prosenttia vuonna 2020); pitää kuitenkin myönteisenä, että 29. marraskuuta 2021 hyväksyttiin harjoittelua koskeva muutospäätös, jonka mukaan Euroopan unionin tuomioistuimen on maksettava korvaus kaikille harjoittelijoille, lukuun ottamatta harjoittelijoita, jotka saavat korvausta muista lähteistä, ja heillä on myös oikeus saada kiinteämääräisen matkakorvauksen lisäksi kuukausittainen avustus, joka vastaa muiden unionin toimielinten myöntämiä avustuksia; panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen edistymisen palkattomien harjoittelujaksojen prosenttiosuuden vähentämisessä ja kehottaa tuomioistuinta varmistamaan, että kaikki harjoittelijat saavat kohtuullisen korvauksen, joka on muiden unionin toimielinten maksamien korvausten tasolla, lukuun ottamatta harjoittelijoita, jotka saavat palkkaa muista lähteistä;

29.

kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta jatkamaan toimintaperiaatteitaan, joilla pyritään neuvomaan johtajia ja ottamaan heidät mukaan henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseen, sekä arvioimaan edelleen jatkuvasti lisääntyvän työmäärän vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin, jotta voidaan ymmärtää paremmin ongelmien syitä ja tutkia mahdollisia ratkaisuja; pitää myönteisenä hallinnon ja henkilöstön edustajien välistä sosiaalista vuoropuhelua ja kyselyjen käynnistämistä henkilöstön jäsenten näkemysten keräämiseksi monista merkityksellisistä aiheista, kuten etätyöjärjestelystä ja itsenäisyydestä työssä;

Eettiset toimintapuitteet ja avoimuus

30.

suhtautuu myönteisesti 7. lokakuuta 2021 voimaan tulleiden unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen jäsenten uusien käytännesääntöjen hyväksymiseen; panee tyytyväisenä merkille, että niissä keskitytään erityisesti jäsenten sidonnaisuuksia koskeviin ilmoituksiin, jotka valitettavasti edelleen ovat omaan ilmoitukseen perustuvia, niiden säännölliseen päivittämiseen aina tilanteen muuttuessa ja vähintään joka kolmas vuosi sekä niiden julkaisemiseen Curia-verkkosivustolla vuoden 2021 lopusta alkaen; korostaa, että uudet säännökset koskevat erityisesti eturistiriitojen ehkäisemistä, ja on samaa mieltä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa siitä, että tiukan lähestymistavan tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten luottamusta unionin oikeuslaitoksen riippumattomuuteen;

31.

arvostaa sitä, että jäsenten matkoja, virkamatkoja, autoja ja kuljettajien käyttöä koskevat Euroopan unionin tuomioistuimen sisäiset säännöt, jotka on aiemmin vahvistettu useissa täydentävissä päätöksissä, on koottu yhdeksi päätökseksi, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2021; katsoo, että tämä mahdollistaa sääntöjen täytäntöönpanon yksinkertaistamisen ja tarjoaa avoimemmat toimintapuitteet; pitää myönteisenä jäsenten ansioluettelojen julkistamista vuoden 2021 lopussa, mukaan lukien lisätiedot, kuten kunniatehtävät tai myönnetyt arvonimet sekä jäsenyydet säätiöissä;

32.

panee merkille, että vuodesta 2018 lähtien Curia-verkkosivustolla on julkaistu vuosittain luettelot sekä unionin tuomioistuimen että unionin yleisen tuomioistuimen jäsenten ulkoisesta toiminnasta, millä on saavutettu asianmukainen avoimuuden taso; korostaa, että jäsenten odotetaan omistautuvan täysimääräisesti tehtäviensä hoitamiseen Euroopan unionin tuomioistuimessa ja että he voivat harjoittaa ulkoista toimintaa vain, jos se liittyy heidän tehtäviensä hoitamiseen ja jos siihen on myönnetty ennakkolupa, joka myönnetään vain, jos tällainen toiminta on sopusoinnussa käytännesääntöjen vaatimusten ja erityisesti sen velvoitteen kanssa, jonka mukaan heidän on oltava käytettävissä lainkäyttötoimintaa varten;

33.

pitää valitettavana, että henkilöstön jäsenten uusien käytännesääntöjen, joiden odotettiin valmistuvan vuoden 2021 loppuun mennessä, hyväksymisprosessi on edelleen kesken, ja kehottaa siksi tuomioistuinta saattamaan tämän prosessin päätökseen mahdollisimman pian; korostaa, että on tärkeää antaa henkilöstölle ajantasaiset ja kattavat toimintaohjeet monista arkaluonteisista aiheista, kuten pyöröovitapauksista, viranhoitoon kuulumattomasta toiminnasta ja ammatillisesta toiminnasta palvelussuhteen päättymisen jälkeen, ja toistaa pyyntönsä antaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asianmukaisesti tietoa henkilöstön uusien käytännesääntöjen lopullisesta sisällöstä ja hyväksymisestä;

34.

huomauttaa, että Euroopan unionin tuomioistuin pyrkii tällä hetkellä varmistamaan henkilöstön eettisesti oikean toiminnan pääasiassa uusille tulokkaille tarkoitetulla pakollisella koulutuspaketilla, joka on myös pitkään työskennelleiden kollegojen saatavilla, sekä sisäistä valvontaa ja varainhoitoa koskevalla koulutuksella (vuonna 2021 järjestettiin yhteensä 14 koulutustilaisuutta); panee jälleen merkille, että näihin tilaisuuksiin osallistui vain vähän henkilöstöä (99 henkilöstön jäsentä yhteensä yli 2 000 henkilöstön jäsenestä); kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta kannustamaan edelleen henkilöstön osallistumista eettisiä kysymyksiä käsitteleville kursseille, tekemään henkilöstökyselyjä, joilla todennetaan käsitys nykyisestä eettisestä kehyksestä, ja lisäämään henkilöstön osallistumista; suhtautuu myönteisesti sähköisen viestinnän käyttöä koskeviin tilapäisiin suuntaviivoihin, joissa käsitellään oikeutta olla tavoittamattomissa ja henkilötietojen suojaa ja vahvistetaan tietojen käyttöä, säilyttämistä ja arkistointia koskevat säännöt;

35.

panee merkille, että henkilöstö esitti 96 pyyntöä, jotka koskivat lupaa harjoittaa ammattitoimintaa Euroopan unionin tuomioistuimen palveluksesta lähtemisen jälkeen, ja että kaikki pyynnöt hyväksyttiin, että karenssiajan rikkomisia ei havaittu, että lakimiesavustajien menettelysääntöjen luottamuksellisuutta ja eturistiriitoja koskevia erityisiä sääntöjä sovelletaan entisiin henkilöstön jäseniin, jotka ovat siirtyneet tällaisista tehtävistä, ja että kaksi ilmoitusta ulkopuolisesta toiminnasta henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden aikana tutkittiin ja hyväksyttiin;

36.

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on päivittänyt petostentorjuntastrategiaansa olennaisena osana riskinhallintaperiaatteitaan ja että riskirekisteri on perustettu niiden mukaisesti ja se sisältää riskit, jotka liittyvät Euroopan unionin tuomioistuimen toiminnan arkaluonteisuuteen, kuten tietojen luvaton julkistaminen;

37.

kehottaa lopettamaan sellaisten ulkopuolisten yritysten käytön, jotka Yalen yliopiston laatiman luettelon (2) mukaan jatkavat edelleen toimintaansa Venäjällä;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja tietosuoja

38.

suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin tuomioistuimen pyrkimyksiin nopeuttaa ja laajentaa toimintansa ja menettelyjensä digitalisointia sekä oikeudenkäytössä että hallinnossa; ymmärtää, että tavoitteena on vahvistaa oikeudenkäyttöön liittyvän toiminnan suoran tuen tarjontaa ja siten puuttua ennennäkemättömään työmäärään erityisesti unionin tuomioistuimessa;

39.

on tyytyväinen yhdennetyn asianhallintajärjestelmän (SIGA) kehittämisessä vuonna 2021 saavutettuun edistykseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin optimoida ja automatisoida tapausten käsittelyn eri vaiheet laajemmin;

40.

panee merkille kyberhyökkäysten suuren määrän vuonna 2021 aiempiin vuosiin verrattuna ja arvostaa sitä, että ne kaikki hoidettiin ilman merkityksellisiä vaikutuksia; kiittää Euroopan unionin tuomioistuinta sen aktiivisesta roolista kyberturvallisuuden vahvistamista koskevien aloitteiden tukemisessa kaikissa unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa osana CERT-EU:n johtokuntaa ja toimiessaan digitalisaatiota käsittelevän toimielinten välisen komitean (ICDT) jäsenenä; on tietoinen siitä, että Euroopan unionin tuomioistuin on uudistanut kybertietoisuusohjelmansa, kehittänyt henkilöstölleen pakollisen verkkokurssin kyberturvallisuudesta ja tehnyt tutkimuksen nollaluottamuksesta osana monivuotista digitalisaatio-ohjelmaa ja että se aloitti vuonna 2021 sellaisen uuden verkon yksityiskohtaista suunnittelua koskevan työn, johon sisältyy nollaluottamusarkkitehtuuri; kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta myös tekemään säännöllisiä riskinarviointeja tietoteknisestä infrastruktuuristaan ja varmistamaan kyberpuolustuksensa säännölliset tarkastukset ja testit;

41.

panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin käyttää ensisijaisesti avoimen lähdekoodin teknologiaan perustuvia sisäisesti ylläpidettyjä järjestelmiä käsitellessään arkaluontoisia oikeudellisia sisältöjään ja että kun pilvipalveluratkaisuja otetaan käyttöön, Euroopan unionin tuomioistuin suunnittelee erityisiä teknisiä toimenpiteitä ja neuvottelee sopimuksista, joihin sisältyy tiukkoja tietosuoja- ja turvallisuusvaatimuksia, tarvittaessa Euroopan tietosuojavaltuutetun luvalla; toteaa, että tällainen lähestymistapa mahdollistaa sen, että Euroopan unionin tuomioistuin voi säilyttää itsellään teknisten järjestelmiensä hallinnan, suojella tietojen tallentamisen ja tietovirtojen omistajuutta ja välttää kriittisen riippuvuuden kaikista ulkoisista järjestelmistä, myös muiden toimielinten järjestelmistä; huomauttaa, että omistajuutta vahvistetaan käytössä olevilla käyttöoikeuksia koskevilla toimintaperiaatteilla, nimittämällä virkamiehiä palvelujohtajiksi, jotka vastaavat Euroopan unionin tuomioistuimen infrastruktuurista, varmistamalla toiminnan jatkuva seuranta ja erottamalla kehittämisryhmien ja ulkopuolisten konsulttien ja toimeksisaajien tehtävät toisistaan;

42.

pitää myönteisenä, että neutraalimpien asiakirja- ja tiedonsiirtomuotojen käyttöä harkitaan avoimen teknologian toimistovälineiden edistämiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi; panee merkille, että tammikuusta 2021 lähtien käsittelytoimien keskusrekisteri on ollut verkossa ja se on suoraan yleisön saatavilla;

43.

muistuttaa, että osana osallistumistaan kaikkiin ICDT:n alaryhmiin Euroopan unionin tuomioistuin siirtyi vuonna 2021 kehitteillä olevia teknologioita käsittelevän ryhmän puheenjohtajaksi; toteaa, että tämän lokakuussa 2020 perustetun ryhmän päätavoitteena on seurata teknologian kehitystä ja edistää sitä koskevaa yhteistä lähestymistapaa unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa tekoälyn, lohkoketjun, ohjelmistorobotiikan ja kvanttilaskennan aloilla; on tietoinen siitä, että valmisteilla on toimielinten välinen yhteinen ohjelma, joka sisältää yleiskatsauksen investoinneista, saatavilla olevasta osaamisesta, jo kehitetyistä tuotteista ja uudelleenkäyttömahdollisuuksista sekä tulevista yhteistyöaloista ja että siihen on määrä sisällyttää uusia taitoja koskeva koulutus, yhteinen rakenne tulevan yhteistyön tukemiseksi ja toimielinten välisen innovaatiokeskuksen perustaminen;

44.

seuraa aiempia päätöslauselmia tekoälyn käytöstä oikeusjärjestelmissä ja kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta varmistamaan, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan mahdollisimman hyvin; ymmärtää, että tekoälyvälineiden käytön päätarkoituksena on analysoida tekstejä, jotta tietoja voidaan hakea automaattisesti ja nopeuttaa tiettyjen tehtävien käsittelyä; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on sitoutunut ottamaan huomioon perusoikeuksien kunnioittamisen, syrjimättömyyden, turvallisuuden, avoimuuden, puolueettomuuden ja älyllisen rehellisyyden sekä käyttäjien valvonnan periaatteet tekoälyn käyttöä oikeusjärjestelmissä ja niiden ympäristössä koskevan eurooppalaisen eettisen peruskirjan mukaisesti; muistuttaa, että joka tapauksessa ihmistoimijan olisi aina seurattava tekoälyn avulla suoritettavia tehtäviä ja ratkaistava ne ja niissä olisi oltava ”sisäänrakennettu eettisyys” ja ”sisäänrakennettu ihmisoikeuksien noudattaminen”; toistaa pyyntönsä saada tietoja siitä, miten tekoälyä mahdollisesti käytetään Euroopan unionin tuomioistuimen toiminnassa;

45.

panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun vuonna 2020 käynnistämä tutkimus, joka koski kolmannen osapuolen verkkopalvelujen (kuten YouTube, Twitter, LinkedIn, Google Play ja Apple) käyttöä Euroopan unionin tuomioistuimessa ja velvoitetta asettaa saataville yhteisrekisterinpitäjää koskevan sopimuksen olennainen sisältö, on edelleen kesken; panee lisäksi merkille, että tietosuojavaltuutettu käynnisti tutkimuksen myös siitä, miten Euroopan unionin tuomioistuin on käyttänyt pilvipalveluja, joita tarjoavat Cloud II -hankintasopimusten nojalla Amazon Web Services ja Microsoft, ja että päätöstä ei ole vielä tehty; pitää myönteisinä jatkotoimia, joita Euroopan unionin tuomioistuin on toteuttanut noudattaakseen tietosuojavaltuutetun suosituksia;

Kiinteistöt ja turvallisuus

46.

pitää myönteisenä budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin tuomioistuimen kiinteistöinvestointisuunnitelmista annettua yksityiskohtaista kertomusta, joka on laadittu varainhoitoasetuksen 266 artiklan mukaisesti; panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimella on kesäkuusta 2021 lähtien ollut sopimus sen kiinteistöomaisuuden luettelon laatimisesta ja järjestelmällisestä tarkastuksesta ja että siihen osoitettiin 140 000 euroa vuonna 2021 ja 230 000 euroa vuonna 2022;

47.

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin toimi vuonna 2021 edelleen puheenjohtajana sen aloitteesta vuonna 2014 perustetussa toimielinten välisessä turvallisuusryhmässä, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa toimintatapoja, vaihtaa parhaita käytäntöjä, tehdä yhteistyötä erityisen uhan ilmetessä ja koordinoida rakennusten kulunvalvontamenettelyjen käyttöönottoa;

48.

on tietoinen siitä, että lokakuusta 2019 lähtien Euroopan unionin tuomioistuin on isännöinyt rakennuskompleksissaan EPSOn Luxemburgin-toimistoa ja tarjonnut sille kokoushuoneita, joita se tarvitsee Luxemburgissa oleviin virkoihin ehdolla oleville tarkoitettujen arviointikeskusten järjestämiseen erityisesti kääntämisen alalla;

49.

panee merkille, että Luxemburgissa olevien kiinteistöjen koordinointia käsittelevä toimielinten välinen työryhmä (GICIL) on jatkanut työtään aiempaa satunnaisemmin Luxemburgiin sijoittautuneiden unionin toimielinten käytäntöjen yhdenmukaistamisen edistämiseksi; panee merkille, että GICIL edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa kiinteistöhallinnon alalla ja helpottaa toimielinten välistä yhteistyötä kaasu- ja sähkötoimitusten alalla sekä tarjoaa rakennusalan teknisen avun palveluja, jotka tuottavat mittakaavaetuja; panee merkille, että sen suojeluksessa järjestettiin 11. kesäkuuta 2021 työpaja, jossa käsiteltiin työpisteiden suunnittelun uusia konsepteja pandemian jälkeen;

Ympäristö ja kestävä kehitys

50.

panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on hyväksynyt ympäristöä koskevat toimintaperiaatteet, jotka ovat julkisesti saatavilla sen verkkosivustolla, ja kannattaa Euroopan unionin tuomioistuimen rekisteröintiä EMAS-järjestelmään (vuodesta 2016) ja sen osallistumista toimielinten välisiin ympäristökomiteoihin, joissa vaihdetaan ympäristöalan hyviä käytäntöjä ja annetaan panos yhteisten ympäristöstrategioiden laatimiseen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja taloudellisten synergioiden saavuttamiseksi ja joita ovat GIME (Groupe Interinstitutionnel de Management Environmental, joka kokoaa yhteen EMAS-koordinaattorit useista EU:n toimielimistä, joiden kotipaikka ei ole yksinomaan Luxemburgissa) ja ECOnet (toimielinten välinen ympäristöverkosto, joka koostuu unionin eri Luxemburgissa sijaitsevien toimielinten EMAS-koordinaattoreista ja on yhteydessä Luxemburgin pääsihteerien ja hallintopäälliköiden kollegioon – CaLuxiin), sekä toimielinten välinen vihreitä julkisia hankintoja käsittelevä työryhmä;

51.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2021 Euroopan unionin tuomioistuin vähensi merkittävästi sähkön, veden ja paperin kulutusta, ruokala- ja toimistojätettä sekä kasvihuonekaasupäästöjä; panee merkille, että yhteensä 3 447 neliömetrin aurinkosähköpaneelien asentaminen tuotti 381 586 kilowattituntia ja auttoi siten osaltaan kestävän energiahuollon varmistamisessa; panee myös merkille, että vuonna 2021 asennettiin 32 vesipistettä, jotka otettiin käyttöön vuonna 2022 asiantuntijalääkärien terveyssuositusten mukaisesti, mikä vähentää kertakäyttöisten muovipullojen kulutusta;

52.

on tietoinen siitä, että hiilidioksidipäästöjen erittäin jyrkkä väheneminen (vähennys 32 747 hiilidioksidiekvivalenttitonnista 11 181 hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuodesta 2010 vuoteen 2020) selittyy myös pandemiaan liittyvällä rakennusten alhaisella käyttöasteella ja matkustamisen vähenemisellä; kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta rajoittamaan edelleen paperinkulutustaan ja pyrkimään tavoitteeseen tulla paperittomaksi toimielimeksi;

53.

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin asettaa vuoden 2022 EMAS-ohjelman mukaisesti uudistettuja ympäristötavoitteita ympäristöjalanjälkensä pienentämiseksi entisestään; pitää myönteisinä useita Euroopan unionin tuomioistuimen hyväksymiä aloitteita, joilla tuetaan sen henkilöstön kestävää liikkuvuutta ja lisätään tietoisuutta asiasta, mukaan lukien hybridi- ja sähköautojen käytön edistäminen henkilöstön jäsenille, tuki vuosittaiselle rajat ylittävälle julkiselle liikenteelle ja maksuton käyttöoikeus Luxemburgin kaupungin perustamaan itsepalvelupyöräpalveluun;

Toimielinten välinen yhteistyö

54.

suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin tuomioistuimen sitoumukseen löytää koordinoituja lähestymistapoja covid-19-pandemian aiheuttamiin moninaisiin haasteisiin vastaamiseksi; panee merkille, että kriisinhallintastrategiaa koskevia keskusteluja käytiin tuomioistuimen kirjaajan johdolla Euroopan unionin toimielinten ja elinten hallintopäälliköiden kollegion kokouksissa ja CALuxin kokouksissa, joihin osallistui Luxemburgin kansallisten viranomaisten edustajia;

55.

panee merkille lukuisat yksikön tason sopimukset komission (henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto ja julkaisutoimisto), CERT-EU:n kanssa (kyberturvallisuuden alalla) sekä parlamentin ja neuvoston kanssa (jotta voidaan jakaa taloudellinen rasite, joka liittyy etätestausvälinepalveluun freelancetulkkien toimielinten välisen akkreditoinnin yhteydessä) sekä muiden unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen käännösyksiköiden kanssa tehdyn vuotuisen rahoitussopimuksen useiden tietoteknisten välineiden rahoittamiseksi; on tietoinen siitä, että käännös- ja tulkkausalan yhteistyötä jatkettiin toimielinten välisessä käännös- ja tulkkauskomiteassa sekä sen tulkkauksen toimeenpanevassa komiteassa ja käännöstoimen toimeenpanevassa komiteassa;

56.

panee arvostaen merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin tekee yhteistyötä myös Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan oikeusasiamiehen kanssa ja että Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa käydään aktiivista tietojenvaihtoa tietämyksen jakamiseksi, mukaan lukien koulutustarjonta valtuutetuille Euroopan syyttäjille, jotta he voivat tutustua tuomioistuimen toimintaan, noudattaen yhteisymmärryspöytäkirjaa, josta neuvotellaan parhaillaan ja jonka tavoitteena on luoda Euroopan unionin tuomioistuimen ja EPPOn välille vahvempaa yhteistyötä;

57.

pitää myönteisenä Euroopan unionin oikeudellisen verkoston toimintaa, jolla edistettiin ja helpotettiin Euroopan unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välistä yhteistyötä erityisesti oikeusalan tutkimuksen, monikielisen terminologian ja teknologisen innovoinnin aloilla;

Viestintä

58.

kehottaa jälleen Euroopan unionin tuomioistuinta lisäämään viestintätoimiaan, jotta voidaan vahvistaa yhteyksiä kansalaisiin lisäämällä avoimuutta sen toiminnassa, tehostamalla digitaaliteknologian käyttöä ja noudattamalla viestintästrategiaa, jonka avulla voidaan antaa oikea kuva ja käsitys Euroopan unionin tuomioistuimen roolista ja siitä, miten se sopii unionin visioon;

59.

panee merkille, että vuonna 2021 julkisten viestintä- ja tiedotustoimien määrärahat olivat 510 500 euroa ja ne kattoivat sisäisten ja ulkoisten julkaisujen (esim. vuosikertomukset), videomateriaalin, vierailijoille tarkoitetun tiedotusmateriaalin, mediaseurannan sekä oikeusalan ammattilaisille tai lehdistölle ja tiedotusvälineille tarkoitetun erityismateriaalin tuottamisen;

60.

panee merkille, että vuonna 2021 videoneuvotteluja käytettiin 131 istunnossa unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa ja että Curia-verkkosivustolla julkaistiin 231 lehdistötiedotetta yhteensä 3 206 eri kieliversiona, tiedotusvälineille ja oikeusalan ammattilaisille lähetettiin viikon tai kahden viikon välein 601 uutiskirjettä ensikäden tietojen antamiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi tärkeistä tapauksista ja tehtyjen päätösten selittämiseksi ja 630 pikatiedotetta tapauksista, joita ei käsitelty lehdistötiedotteissa;

61.

panee merkille, että Curia-verkkosivustolla oli 6,1 miljoonaa kävijää ja 25,3 miljoonaa katselukertaa vuonna 2021; korostaa e-Curian kasvavaa roolia unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen sekä toisaalta asianosaisten ja heidän edustajiensa välisenä viestintäkanavana; kannustaa kehittämään e-Curian toimintoja vielä pidemmälle;

62.

huomauttaa, että lähes 90 prosenttia kaikista unionin tuomioistuimelle ja unionin yleiselle tuomioistuimelle vuonna 2021 toimitetuista oikeudenkäyntiasiakirjoista toimitettiin e-Curia-sovelluksella; korostaa, että e-Curian käyttöaste oli 85 prosenttia unionin tuomioistuimessa ja 93 prosenttia unionin yleisessä tuomioistuimessa (verrattuna 79 prosenttiin ja 95 prosenttiin vuonna 2020); korostaa, että kahdessa tuomioistuimessa avattujen käyttäjätilien määrä oli vuoden 2020 lopussa 7 378 ja vuotta myöhemmin se oli kasvanut 8 212:een; panee merkille, että vuoden 2019 lopussa kansallisten tuomioistuinten avaamia käyttäjätilejä oli vain 45, vuoden 2020 lopussa niitä oli 121 ja 31. joulukuuta 2021 mennessä jo 223, mikä osoittaa, että käyttäjät luottavat laajalti e-Curian käyttökelpoisuuteen ja luotettavuuteen; on tyytyväinen siihen, että e-Curian käyttöönotto vuonna 2011 on vaikuttanut merkittävästi postituskustannuksiin, jotka laskivat noin 85 prosenttia vuosina 2011–2021;

63.

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen näkyvyys ja seuraajien määrä ovat lisääntyneet tärkeimmillä alustoilla ja sosiaalisissa verkostoissa (Twitter ja LinkedIn, mutta myös Mastodon-alusta) ja että oikeusalan ammattilaisille on laadittu räätälöityä viestintää aiheenmukaisten muistioiden ja oikeuskäytännön kuukausikatsauksen avulla;

64.

pitää myönteisenä, että Euroopan unionin tuomioistuin osallistuu aktiivisesti Euroopan tietosuojavaltuutetun käynnistämään EU Voice -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on olla vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa ja jolla pyritään edistämään hajautettujen, vapaiden ja avoimen lähdekoodin sosiaalisten verkostojen käyttöä vaihtoehtona omisteisille alustoille;

65.

kehottaa jälleen Euroopan unionin tuomioistuinta lisäämään avoimuutta ottamalla käyttöön innovatiivisia ratkaisuja kansalaisille suunnatussa viestinnässä; pitää myönteisenä edistymistä tuomioiden antamisen ja istuntojen suoratoistossa, jossa edettiin vuonna 2021 tehdyn teknisen työn perusteella pilottivaiheeseen vuoden 2022 alussa, kun unionin tuomioistuimen suuren jaoston ensimmäiset istunnot on lähetetty suoratoistona huhtikuusta 2022 lähtien;

66.

antaa Euroopan unionin tuomioistuimelle tunnustusta sen sitoutumisesta monikielisyyteen ja on samaa mieltä siitä, että jokaisen asianosaisen ja kansalaisen tavoittaminen tämän omalla kielellä merkitsee sekä unionin kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden turvaamista että unionin oikeusjärjestelmän tehokkuuden, saatavuuden ja legitiimiyden varmistamista;

67.

korostaa Euroopan unionin tuomioistuimen työn merkitystä käsiteltäessä asioita, jotka kyseenalaistavat Eurooppa-hankkeen perusajatuksen ja sen taustalla olevat arvot ja periaatteet; korostaa Euroopan unionin tuomioistuimen päätösten merkitystä erityisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen osalta; on tietoinen sen päätösten kauaskantoisista seurauksista;

68.

suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin tuomioistuimen aloitteeseen tarjota virtuaalinen vierailuohjelma Euroopan kansalaisille; panee merkille, että pilottihanke on tällä hetkellä ulotettu koskemaan kaikkia lukio-opiskelijoita unionissa ja että tulevaisuudessa sitä pyritään monipuolistamaan kehittämällä ohjelmia, jotka on tarkoitettu muuntyyppiselle yleisölle; on tyytyväinen siihen, että Euroopan unionin tuomioistuimen tietosuojavastaava oli mukana pilottivaiheen alusta lähtien;

69.

tukee kansalaisyhteiskunnan (3) vaatimusta, jonka mukaan Euroopan unionin tuomioistuimen istunnot olisi lähetettävä suoratoistona sen verkkosivustolla, sillä tämä on jo käytäntönä monissa kansallisissa ja kansainvälisissä tuomioistuimissa, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/2422, annettu 16. joulukuuta 2015, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta (EUVL L 341, 24.12.2015, s. 14).

(2) https://som.yale.edu/story/2022/over-1000-companies-have-curtailed-operations-russia-some-remain

(3) https://thegoodlobby.eu/a-letter-to-the-president-of-the-court-of-justice-of-the-european-union-to-live-stream-hearings/

Top

Choose the experimental features you want to try