(1)

Unioni perustuu ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sellaisina kuin ne on vahvistettu EU:n perusoikeuskirjassa. Unionin toiminnan olisi perustuttava kansainvälisellä tasolla sen oman perustamisen johtoajatuksena oleviin perusarvoihin sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen. Tällaisiin toimiin kuuluu talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kestävän kehityksen edistäminen kehittyvissä maissa.

(1)

Unioni perustuu ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sellaisina kuin ne on vahvistettu EU:n perusoikeuskirjassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa . Unionin toiminnan olisi perustuttava kansainvälisellä tasolla sen oman perustamisen johtoajatuksena oleviin perusarvoihin sekä ihmis- ja ympäristöoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen. Tällaisiin toimiin kuuluu talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kestävän kehityksen edistäminen kehittyvissä maissa.

(2)

Unionin painopisteitä ovat ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen sekä eurooppalaisten perusarvojen edistäminen, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annetussa komission tiedonannossa (74) todetaan. Nämä tavoitteet edellyttävät viranomaisten lisäksi myös yksityisten toimijoiden, erityisesti yritysten, osallistumista.

(2)

Unionin painopisteitä ovat ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen sekä eurooppalaisten perusarvojen edistäminen, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annetussa komission tiedonannossa (74) todetaan. Nämä tavoitteet edellyttävät viranomaisten lisäksi myös yksityisten toimijoiden, erityisesti yritysten, osallistumista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 191 artiklassa määrätään, että unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan ympäristön laadun säilyttämiseen, suojeluun ja parantamiseen, ihmisten terveyden suojeluun, luonnonvarojen harkittuun ja järkevään käyttöön, sellaisten toimenpiteiden edistämiseen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjumiseen.

(3)

Tiedonannossaan ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi” (75) komissio sitoutui parantamaan Euroopan sosiaalista markkinataloutta oikeudenmukaisen kestävän siirtymän toteuttamiseksi. Tällä direktiivillä vahvistetaan myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria, jolla edistetään oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot varmistavia oikeuksia. Se kuuluu EU:n politiikkoihin ja strategioihin, jotka liittyvät ihmisarvoisen työn edistämiseen maailmanlaajuisesti, myös globaaleissa arvoketjuissa, kuten ihmisarvoisesta työstä kaikkialla maailmassa annetussa komission tiedonannossa todetaan (76).

(3)

Tiedonannossaan ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi” (75) komissio sitoutui parantamaan Euroopan sosiaalista markkinataloutta oikeudenmukaisen kestävän siirtymän toteuttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että ketään ei jätetä jälkeen . Tällä direktiivillä vahvistetaan myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria, jolla edistetään oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot varmistavia oikeuksia. Sillä myös lisätään pilarin näkyvyyttä ja omistajuutta yrityksissä, joiden osallistuminen on olennaisen tärkeää sen tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Se kuuluu EU:n politiikkoihin ja strategioihin, jotka liittyvät oikeudenmukaisen ja ihmisarvoisen työn edistämiseen maailmanlaajuisesti, myös globaaleissa arvoketjuissa, kuten ihmisarvoisesta työstä kaikkialla maailmassa annetussa komission tiedonannossa (76) todetaan.

(4)

Yritysten toiminta kaikilla talouden aloilla on avain unionin kestävyystavoitteiden onnistumiseen, sillä unionin yritykset – erityisesti suuret – ovat riippuvaisia globaaleista arvoketjuista. On myös yritysten edun mukaista suojella ihmisoikeuksia ja ympäristöä erityisesti, kun otetaan huomioon kuluttajien kasvava huoli näistä aiheista. Unionin (77) ja jäsenvaltioiden (78) tasolla on jo useita aloitteita, joilla edistetään arvokeskeistä muutosta tukevia yrityksiä.

(4)

Yritysten toiminta kaikilla talouden aloilla on avain unionin kestävyystavoitteiden onnistumiseen, sillä monet unionin yritykset ovat riippuvaisia globaaleista arvoketjuista. On myös yritysten edun mukaista suojella ihmisoikeuksia ja ympäristöä erityisesti, kun otetaan huomioon kuluttajien kasvava huoli näistä aiheista. Unionin (77) ja jäsenvaltioiden (78) tasolla on jo useita aloitteita, joilla edistetään arvokeskeistä muutosta tukevia yrityksiä , mukaan luettuna sitova lainsäädäntö useissa jäsenvaltioissa, kuten Ranskassa ja Saksassa, mikä aikaansaa tarpeen luoda yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voidaan välttää pirstoutuminen ja taata oikeusvarmuus sisämarkkinoilla toimiville yrityksille. On lisäksi erittäin tärkeää luoda eurooppalainen kehys, joka auttaa omaksumaan vastuullisen ja kestävän lähestymistavan globaaleihin arvoketjuihin, sillä yrityksillä on keskeinen rooli kestävän yhteiskunnan ja talouden rakentamisessa.

(5)

Vastuullista liiketoimintaa koskevissa nykyisissä kansainvälisissä normeissa täsmennetään, että yritysten olisi suojeltava ihmisoikeuksia, ja esitetään, miten niiden olisi otettava ympäristönsuojelu huomioon kaikissa toimissaan ja arvoketjuissaan. Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavissa periaatteissa (79) todetaan yritysten velvollisuus noudattaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta yksilöimällä, ehkäisemällä ja lieventämällä toimintansa haittavaikutuksia ihmisoikeuksiin ja määrittämällä, miten ne puuttuvat näitä vaikutuksiin. Näissä ohjaavissa periaatteissa todetaan, että yritysten olisi vältettävä loukkaamasta ihmisoikeuksia ja puututtava haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, joita ne ovat aiheuttaneet tai lisänneet tai jotka liittyvät niiden omiin toimintoihin ja tytäryrityksiin tai suoriin ja välillisiin liikesuhteisiin.

(5)

Vakiintuneissa vastuullista liiketoimintaa koskevissa nykyisissä kansainvälisissä normeissa , kuten yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavissa periaatteissa  (79) , OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille  (79a) , siten kuin selvennetään vastuullista liiketoimintaa koskevissa OECD:n due diligence -ohjeissa  (79b) , täsmennetään, että yritysten olisi suojeltava ihmisoikeuksia ja esitetään, miten niiden olisi suhtauduttava kunnioittavasti ympäristönsuojeluun ja otettava se huomioon kaikissa toimissaan ja arvoketjuissaan. Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavissa periaatteissa todetaan yritysten velvollisuus noudattaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta yksilöimällä, ehkäisemällä ja lieventämällä toimintansa haittavaikutuksia ihmisoikeuksiin ja määrittämällä, miten ne puuttuvat näitä vaikutuksiin. Näissä ohjaavissa periaatteissa todetaan, että yritysten olisi vältettävä loukkaamasta ihmisoikeuksia ja puututtava haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, joita ne ovat aiheuttaneet tai lisänneet tai jotka liittyvät niiden omiin toimintoihin ja tytäryrityksiin tai suoriin ja välillisiin liikesuhteisiin.

(6)

Ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen käsitettä täsmennettiin ja kehitettiin edelleen OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille (80), joissa huolellisuusvelvoite ulotettiin koskemaan myös ympäristö- ja hallintokysymyksiä. OECD:n vastuullista liiketoimintaa koskevat ohjeet ja alakohtaiset ohjeet (81) ovat kansainvälisesti tunnustettuja kehyksiä, joissa vahvistetaan huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät käytännön toimet. Niiden avulla yritykset voivat tunnistaa, miten ne käsittelevät toteutuneita ja mahdollisia vaikutuksia toiminnassaan, arvoketjuissaan ja muissa liikesuhteissaan, sekä ehkäisevät, lieventävät ja selvittävät näitä toimintatapoja. Huolellisuusvelvoitteen käsite sisältyy myös Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantaiseen periaatejulistukseen, joka koskee monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa (82).

(6)

Ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen käsitettä täsmennettiin ja kehitettiin edelleen OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille, joissa huolellisuusvelvoite ulotettiin koskemaan myös ympäristö- ja hallintokysymyksiä. OECD:n vastuullista liiketoimintaa koskevat ohjeet ja alakohtaiset ohjeet ovat kansainvälisesti tunnustettuja kehyksiä, joissa vahvistetaan huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät käytännön toimet. Niiden avulla yritykset voivat tunnistaa, miten ne käsittelevät toteutuneita ja mahdollisia vaikutuksia toiminnassaan, arvoketjuissaan ja muissa liikesuhteissaan, sekä ehkäisevät, lieventävät ja selvittävät näitä toimintatapoja. Monikansallisille yrityksille tarkoitettuihin OECD:n toimintaohjeisiin sitoutuneiden valtioiden perustamilla kansallisilla yhteyspisteillä on tärkeä rooli yritysten huolellisuusvelvoitteen edistämisessä, koska niiden tehtävänä on edistää toimintaohjeiden soveltamista ja toimia tuomioistuinten ulkopuolisina valitusmekanismeina. Huolellisuusvelvoitteen käsite sisältyy myös Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantaiseen periaatejulistukseen, joka koskee monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa (82).

(6 a)

Kaikkien yritysten olisi kunnioitettava ihmisoikeuksia sellaisina kuin ne on vahvistettu liitteessä olevan I osan 2 jaksossa luetelluissa kansainvälisissä yleissopimuksissa ja välineissä, ja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten olisi toteutettava huolellisuusvelvoitetta ja asianmukaiset toimenpiteet haitallisten ihmisoikeusvaikutusten tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi koko niiden arvoketjussa. Huolellisuusvelvoitteen laajuus ja luonne voivat vaihdella yrityksen koon, toimialan, toimintaympäristön ja riskiprofiilin mukaan.

(7)

Kaikki Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2015 YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (83), joihin sisältyvät kestävän, osallistavan ja kestävän talouskasvun edistämistä koskevat tavoitteet. Unioni on asettanut tavoitteekseen saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Myös yksityinen sektori edistää näiden tavoitteiden saavuttamista.

(7)

Kaikki Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2015 YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (83), joihin sisältyvät kestävän, osallistavan ja kestävän talouskasvun edistämistä koskevat tavoitteet. Unioni on asettanut tavoitteekseen saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Myös yksityinen sektori edistää näiden tavoitteiden saavuttamista. Kun otetaan huomioon nykyinen geopoliittinen tilanne, joka johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, energiakriisi, covid-19-pandemian edelleen jatkuvat vaikutukset sekä pyrkimykset ylläpitää ja vahvistaa elintarvikeketjun varmuutta, yksityinen sektori voisi auttaa edistämään jatkuvaa, osallistavaa ja kestävää talouskasvua niin, että samalla vältetään luomasta epätasapainoa sisämarkkinoilla.

(8)

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla tehdyissä kansainvälisissä sopimuksissa, joiden osapuolia unioni ja jäsenvaltiot ovat, kuten Pariisin sopimuksessa (84) ja hiljattain tehdyssä Glasgow’n ilmastosopimuksessa (85), esitetään täsmällisiä keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja maapallon lämpenemisen pitämiseksi 1,5  celsiusasteessa. Kaikilta allekirjoittajaosapuolilta odotetaan erityistoimia, mutta myös yksityisen sektorin ja erityisesti sen investointistrategioiden roolia pidetään keskeisenä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(8)

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla tehdyissä kansainvälisissä sopimuksissa, joiden osapuolia unioni ja jäsenvaltiot ovat, kuten Pariisin sopimuksessa (84) ja hiljattain tehdyssä Glasgow’n ilmastosopimuksessa (85), esitetään täsmällisiä keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja maapallon lämpenemisen pitämiseksi 1,5  celsiusasteessa. Kaikilta allekirjoittajaosapuolilta odotetaan erityistoimia, mutta myös yksityisen sektorin ja erityisesti sen investointistrategioiden roolia pidetään myös keskeisenä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka vain 100 yritystä on vuodesta 1988 lähtien aiheuttanut yli 70 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, yritysten ilmastositoumusten ja niiden ilmastonmuutoksen torjuntaan suunnattujen tosiasiallisten investointien välillä on perustavanlaatuinen ristiriita. Tämä direktiivi on sen vuoksi tärkeä lainsäädäntöväline, jolla vältetään harhaanjohtavat ilmastoneutraaliusväitteet ja lopetetaan viherpesu ja fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuinen käytön laajentuminen, jotta voidaan saavuttaa kansainväliset ja eurooppalaiset ilmastotavoitteet, kuten myös uusimmissa tieteellisissä raporteissa  (85a) suositellaan.

(9)

Unioni on eurooppalaisessa ilmastolaissa (86) sitoutunut myös oikeudellisesti siihen, että siitä tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja että päästöjä vähennetään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Molemmat sitoumukset edellyttävät, että yritysten muuttavat tuotanto- ja hankintatapojaan. Komission ilmastotavoitesuunnitelmassa vuodelle 2030 (87) esitetään eriasteisia päästövähennyksiä, joita eri talouden aloilta vaaditaan, vaikka kaikilta edellytetään huomattavia vähennyksiä, jotta unionin ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Suunnitelman mukaan ”yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien sekä esimerkiksi kestävää rahoitusta koskevien käytäntöjen muutokset saavat myös liikeyritysten omistajat ja johtajat asettamaan kestävyystavoitteet etusijalle strategioissa ja käytännön toimissa”. Vuonna 2019 annetussa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa (88) todetaan, että kaikkien unionin toimien ja politiikkojen olisi yhdessä autettava unionia menestyksekkäässä ja oikeudenmukaisessa siirtymisessä kohti kestävää tulevaisuutta. Siinä todetaan myös, että kestävyys olisi sisällytettävä EU:n yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevaan kehykseen.

(9)

Unioni on eurooppalaisessa ilmastolaissa (86) sitoutunut myös oikeudellisesti siihen, että siitä tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja että päästöjä vähennetään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Molemmat sitoumukset edellyttävät, että yritysten muuttavat tuotanto- ja hankintatapojaan. Komission ilmastotavoitesuunnitelmassa vuodelle 2030 (87) esitetään eriasteisia päästövähennyksiä, joita eri talouden aloilta vaaditaan, vaikka kaikilta edellytetään huomattavia vähennyksiä, jotta unionin ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Suunnitelman mukaan ”yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien sekä esimerkiksi kestävää rahoitusta koskevien käytäntöjen muutokset saavat myös liikeyritysten omistajat ja johtajat asettamaan kestävyystavoitteet etusijalle strategioissa ja käytännön toimissa”. Vuoteen 2030 ulottuvalla yleisellä unionin ympäristöalan toimintaohjelmalla  (87a) (kahdeksas ympäristöohjelma), joka on ympäristöä ja ilmastoa koskeva unionin toimintakehys, pyritään nopeuttamaan vihreää siirtymää ilmastoneutraaliin, kestävään, myrkyttömään, resurssitehokkaaseen, uusiutuvaan energiaan perustuvaan, palautumis- ja selviytymiskykyiseen ja kilpailukykyiseen kiertotalouteen oikeudenmukaisella, tasapuolisella ja osallistavalla tavalla sekä suojelemaan ympäristön tilaa, palauttamaan se ennalleen ja parantamaan sitä muun muassa pysäyttämällä biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja kääntämällä tämä suuntaus. Vuonna 2019 annetussa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa (88) todetaan, että kaikkien unionin toimien ja politiikkojen olisi yhdessä autettava unionia menestyksekkäässä ja oikeudenmukaisessa siirtymisessä kohti kestävää tulevaisuutta , jossa ketään ei jätetä jälkeen . Siinä todetaan myös, että kestävyys olisi sisällytettävä EU:n yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevaan kehykseen.

(11)

Yritysten kestävää hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää pidetään yhtenä osatekijänä kiertotalouden toimintasuunnitelmassa (91), biodiversiteettistrategiassa (92), Pellolta pöytään -strategiassa (93), kemikaalistrategiassa (94), komission tiedonannossa ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” (95), Teollisuus 5.0 -lähestymistavassa (96), Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa (97) sekä vuoden 2021 kauppapoliittisessa uudelleentarkastelussa (98).

(11)

Yritysten kestävää hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää pidetään yhtenä osatekijänä kiertotalouden toimintasuunnitelmassa (91), biodiversiteettistrategiassa (92), Pellolta pöytään -strategiassa (93), kemikaalistrategiassa (94), Euroopan lääkestrategiassa, EU:n toimintasuunnitelmassa vuodelle 2021 ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”, komission tiedonannon ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” päivittämisessä  (95), Teollisuus 5.0 -lähestymistavassa (96), Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa (97) sekä vuoden 2021 kauppapoliittisessa uudelleentarkastelussa (98). Tämän direktiivin mukaisilla huolellisuusvelvoitetta koskevilla vaatimuksilla olisi näin ollen edistettävä biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja ennallistamista sekä ympäristön, erityisesti ilman, veden ja maaperän, tilan parantamista. Niiden olisi myös osaltaan nopeutettava siirtymistä myrkyttömään kiertotalouteen. Lisäksi tämän direktiivin mukaisilla huolellisuusvelvoitetta koskevilla vaatimuksilla olisi edistettävä saasteettomuustoimintasuunnitelman tavoitteita, jotka koskevat myrkyttömän ympäristön luomista ja ihmisten, eläinten ja ekosysteemien terveyden ja hyvinvoinnin suojelemista ympäristöriskeiltä ja kielteisiltä vaikutuksilta.

(12)

Tämä direktiivi on ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2020–2024 (99) mukainen. Toimintasuunnitelmassa määritellään painopisteeksi edistää aktiivisesti kumppanimaiden pyrkimyksiä panna täytäntöön yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet ja muut asiaa koskevat kansainväliset suuntaviivat kuten OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille muun muassa edistämällä asiaankuuluvia huolellisuusvelvoitetta koskevia normeja.

(12)

Tämä direktiivi on ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2020–2024 (99) mukainen. Toimintasuunnitelmassa määritellään painopisteeksi edistää aktiivisesti kumppanimaiden pyrkimyksiä panna asiaankuuluvina ohjeina täytäntöön yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet ja OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, siten kuin selvennetään vastuullista liiketoimintaa koskevissa OECD:n due diligence -ohjeissa, muun muassa edistämällä asiaankuuluvia huolellisuusvelvoitetta koskevia normeja.

(13)

Euroopan parlamentti kehotti 10 päivänä maaliskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa (100) komissiota ehdottamaan kattavaa yritysten huolellisuusvelvoitetta koskevia unionin sääntöjä. Ihmisoikeuksia ja ihmisarvoista työtä maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa 1 päivänä joulukuuta 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä (101) komissiota kehotettiin esittämään ehdotus yritysten kestävää hallinnointia koskevaksi EU:n oikeudelliseksi kehykseksi, joka sisältää monialaiset yrityksiä koskevat huolellisuusvelvoitteet globaaleissa toimitusketjuissa. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja komissio ovat sitoutuneet EU:n lainsäädännön painopisteistä vuonna 2022 antamassaan yhteisessä julistuksessa (102) saamaan aikaan tuloksia ihmisten hyväksi toimivan talouden suhteen ja parantamaan yritysten kestävää hallinnointia koskevaa sääntelykehystä.

(13)

Euroopan parlamentti kehotti 10 päivänä maaliskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa (100) komissiota ehdottamaan kattavia yritysten huolellisuusvelvoitteita koskevia unionin sääntöjä , joista voi seurata jopa siviilioikeudellinen korvausvastuu yrityksille, jotka aiheuttavat vahinkoa tai lisäävät sitä, koska ne eivät toteuta huolellisuusvelvoitetta . Ihmisoikeuksia ja ihmisarvoista työtä maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa 1 päivänä joulukuuta 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä (101) komissiota kehotettiin esittämään ehdotus yritysten kestävää hallinnointia koskevaksi EU:n oikeudelliseksi kehykseksi, joka sisältää monialaiset yrityksiä koskevat huolellisuusvelvoitteet globaaleissa toimitusketjuissa. Euroopan parlamentti myös kehotti 2 päivänä joulukuuta 2020 hyväksymässään valiokunta-aloitteisessa mietinnössä yritysten kestävästä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä selventämään johtajien velvollisuuksia. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja komissio ovat sitoutuneet EU:n lainsäädännön painopisteistä vuonna 2022 antamassaan yhteisessä julistuksessa (102) saamaan aikaan tuloksia ihmisten hyväksi toimivan talouden suhteen ja parantamaan yritysten kestävää hallinnointia koskevaa sääntelykehystä.

(14)

Tällä direktiivillä pyritään varmistamaan, että sisämarkkinoilla toimivat yritykset edistävät kestävää kehitystä ja talouksien ja yhteiskuntien kestävyyteen siirtymistä tunnistamisen, ehkäisemisen ja lieventämisen kautta, ja lopettavat näin tai minimoivat yritysten omiin toimintoihin, tytäryrityksiin ja arvoketjuihin liittyvät mahdolliset tai tosiasialliset haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset.

(14)

Tällä direktiivillä pyritään varmistamaan, että sisämarkkinoilla toimivat yritykset edistävät kestävää kehitystä ja talouksien ja yhteiskuntien kestävyyteen siirtymistä ihmisoikeuksia ja ympäristöä kunnioittamalla tunnistamisen, ehkäisemisen ja lieventämisen kautta, ja lopettavat , korjaavat tai minimoivat ja tarvittaessa priorisoivat yritysten omiin toimintoihin, tytäryrityksiin ja arvoketjuihin liittyvät mahdolliset tai tosiasialliset haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset ja varmistavat oikeussuojan ja oikeussuojakeinojen saatavuuden niille, joihin tämän velvollisuuden noudattamatta jättämien vaikuttaa . Tällä direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden velvollisuutta kunnioittaa ja suojella ihmisoikeuksia ja ympäristöä kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

(15)

Yritysten olisi toteutettava asianmukaiset toimet laatiakseen ja suorittaakseen huolellisuusvelvoitetta koskevat toimenpiteet omien toimintojensa, tytäryritystensä suorien ja välillisten vakiintuneiden liikesuhteidensa osalta kaikkialla arvoketjuissaan tämän direktiivin säännösten mukaisesti. Tässä direktiivissä ei pitäisi vaatia yrityksiä takaamaan kaikissa olosuhteissa, ettei haitallisia vaikutuksia koskaan esiinny tai että ne lopetetaan. Esimerkiksi liikesuhteissa, joissa haitallinen vaikutus johtuu valtion toimenpiteestä, yritys ei ehkä kykene saavuttamaan tällaisia tuloksia. Sen vuoksi tämän direktiivin pääasiallisten velvoitteiden olisi oltava ”keinoja koskevia velvoitteita”. Yrityksen olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, joiden voidaan kohtuudella olettaa johtavan haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisyyn tai minimoimiseen kyseisen tapauksen olosuhteissa. Olisi otettava huomioon erityispiirteet yrityksen arvoketjussa, toimialalla tai maantieteellisellä alueella, jolla sen arvoketjukumppanit toimivat, yrityksen valta vaikuttaa suoriin ja välillisiin liikesuhteisiinsa sekä se, voiko yritys lisätä vaikutusvaltaansa.

(15)

Yritysten olisi käytettävissään olevin keinoin toteutettava asianmukaiset toimet laatiakseen ja suorittaakseen huolellisuusvelvoitetta koskevat toimenpiteet omien toimintojensa, tytäryritystensä toimien sekä suorien ja välillisten liikesuhteidensa osalta arvoketjuissaan tämän direktiivin säännösten mukaisesti. Tässä direktiivissä ei pitäisi vaatia yrityksiä takaamaan kaikissa olosuhteissa, ettei haitallisia vaikutuksia koskaan esiinny tai että ne lopetetaan. Esimerkiksi liikesuhteissa, joissa haitallinen vaikutus johtuu valtion toimenpiteestä, yritys ei ehkä kykene saavuttamaan tällaisia tuloksia. Sen vuoksi tämän direktiivin pääasiallisten velvoitteiden olisi oltava ”keinoja koskevia velvoitteita”. Yrityksen olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, joiden voidaan kohtuudella olettaa johtavan haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisyyn tai minimoimiseen kyseisen tapauksen olosuhteissa ja jotka ovat oikeassa suhteessa ja sovitettuja haitallisen vaikutuksen vakavuuteen ja todennäköisyyteen sekä yrityksen kokoon, resursseihin ja valmiuksiin . Olisi otettava huomioon erityispiirteet yrityksen arvoketjussa, toimialalla tai maantieteellisellä alueella, jolla sen arvoketjukumppanit toimivat, yrityksen valta vaikuttaa liikesuhteisiinsa sekä se, voiko yritys lisätä vaikutusvaltaansa.

(16)

Tässä direktiivissä säädetyn huolellisuusvelvoitteeseen liittyvän prosessin olisi katettava vastuullista liiketoimintaa koskevissa OECD:n ohjeissa määritellyt kuusi vaihetta, joihin sisältyy yritysten huolellisuusvelvoitetta koskevia toimenpiteitä haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi. Tämä sisältää seuraavat vaiheet: 1) huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen toimintapolitiikkoihin ja johtamisjärjestelmiin, 2) haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistaminen ja arviointi, 3) tosiasiallisten ja mahdollisten haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten ehkäiseminen, lopettaminen tai minimoiminen, 4) toimenpiteiden tehokkuuden arviointi, 5) tiedottaminen ja 6) korjausmahdollisuuksien tarjoaminen.

(16)

Tässä direktiivissä säädetyn huolellisuusvelvoitteeseen liittyvän prosessin olisi katettava vastuullista liiketoimintaa koskevissa OECD:n ohjeissa määritellyt kuusi vaihetta, joihin sisältyy yritysten huolellisuusvelvoitetta koskevia toimenpiteitä haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi. Tämä sisältää seuraavat vaiheet: 1) huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen toimintapolitiikkoihin ja johtamisjärjestelmiin, 2) haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistaminen ja arviointi, 3) tosiasiallisten ja mahdollisten haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten ehkäiseminen, lopettaminen tai minimoiminen, 4) toimenpiteiden tehokkuuden todentaminen, seuranta ja arviointi, 5) tiedottaminen ja 6) korjausmahdollisuuksien tarjoaminen.

(17)

Haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia esiintyy yritysten omissa toiminnoissa, tytäryrityksissä, tuotteissa ja niiden arvoketjuissa erityisesti raaka-aineiden hankinnassa, valmistuksessa sekä tuotteiden tai jätteiden loppukäsittelyssä. Jotta huolellisuusvelvoitteella olisi merkitystä, sen olisi katettava haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset, joita aiheutuu tuotteiden tuotannon, käytön ja hävittämisen tai palvelujen tarjoamisen elinkaaren aikana omissa toiminnoissa, tytäryrityksissä ja arvoketjuissa.

(17)

Haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia esiintyy yritysten omissa toiminnoissa, tytäryrityksissä, tuotteissa , palveluissa ja niiden arvoketjuissa erityisesti raaka-aineiden hankinnassa, valmistuksessa sekä tuotteiden tai jätteiden loppukäsittelyssä. Jotta huolellisuusvelvoitteella olisi merkitystä, sen olisi katettava haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset, joita aiheutuu tuotteiden tuotannon, myynnin ja jätehuollon tai palvelujen tarjoamisen elinkaaren aikana omissa toiminnoissa, tytäryrityksissä ja arvoketjuissa.

(17 a)

Maailmanlaajuisiin arvoketjuihin ja erityisesti kriittisten raaka-aineiden arvoketjuihin vaikuttavat luonnononnettomuuksien ja ihmisestä johtuvien uhkien aiheuttamat haittavaikutukset. Kriittisiin arvoketjuihin liittyvät riskit ovat tulleet ilmeisiksi covid-19-kriisin myötä, ja tällaisten uhkien esiintymistiheys ja vaikutukset todennäköisesti lisääntyvät tulevaisuudessa, mikä kiihdyttää inflaatiota ja lisää tämän seurauksena makrotaloudellista epävakautta ja markkinoiden ja kaupan epävarmuutta. Puuttuakseen ongelmaan unionin olisi käynnistettävä unionin laajuinen vuotuinen arviointi yritysten kyvystä kestää arvioketjuihinsa liittyviä epäsuotuisia skenaarioita, jossa kartoitettaisiin ja arvioitaisiin yritysten arvoketjuihin liittyviä riskejä, kuten ulkoisvaikutuksia sekä yhteiskunnallisia, ympäristöön liittyviä ja poliittisia riskejä, ja esitettäisiin niihin mahdollisia ratkaisuja.

(18)

Arvoketjun olisi katettava yrityksen tuotteiden tuotantoon tai palvelujen tarjoamiseen liittyvä toiminta, mukaan lukien tuotteen tai palvelun kehittäminen ja tuotteen käyttö ja käytöstä poistaminen sekä yrityksen vakiintuneiden liikesuhteiden tähän liittyvä toiminta. Siihen olisi kuuluttava tuotantoketjun alkupään vakiintuneet suorat ja välilliset liikesuhteet , jotka liittyvät raaka-aineiden, tuotteiden tai tuotteiden osien suunnitteluun, louhintaan, valmistukseen, kuljettamiseen , varastointiin ja toimittamiseen tai sellaisten palvelujen tarjoamiseen yritykselle, jotka ovat tarpeen yrityksen toiminnan harjoittamiseksi. Samoin siihen olisi kuuluttava tuotantoketjun loppupään liikesuhteet, myös suorat ja välilliset liikesuhteet, jotka liittyvät tuotteiden, tuotteiden osien tai palvelujen käyttämiseen tai vastaanottamiseen yritykseltä tuotteen käyttöiän loppuun asti , mukaan lukien esimerkiksi tuotteen jakelu vähittäiskauppiaille , tuotteen kuljetus ja varastointi, tuotteen purkaminen, kierrätys, kompostointi tai kaatopaikalle vieminen .

(18)

Arvoketjun olisi katettava yrityksen tuotteiden tuotantoon , jakeluun ja myyntiin tai palvelujen tarjoamiseen liittyvä toiminta, mukaan lukien tuotteen tai palvelun kehittäminen , jätehuolto sekä yrityksen liikesuhteiden tähän liittyvä toiminta. Sen olisi katettava yrityksen liikesuhteiden toiminnot , jotka liittyvät raaka-aineiden, tuotteiden ja tuotteiden osien suunnitteluun, louhintaan, valmistukseen, kuljetukseen , varastointiin ja toimittamiseen sekä tavaroiden myyntiin tai jakeluun tai palvelujen tarjoamiseen tai kehittämiseen , mukaan lukien jätehuolto , kuljetus ja varastointi, lukuun ottamatta yksittäisten kuluttajien suorittamaa tuotteen jätehuoltoa .

(18 a)

Joissakin tilanteissa, kun liikesuhde myy tai jakelee tuotteita, yrityksen kyky seurata vaikutuksia toteuttaakseen kohtuullisia toimia niiden ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi saattaa olla alentunut. Tällaisissa tilanteissa toteutuneiden ja mahdollisten vaikutusten tunnistaminen ja ehkäisevien tai lieventävien toimien toteuttaminen on tärkeää ennen ensimmäistä myyntiä tai jakelua ja sen yhteydessä sekä jatkotoimissa tai jatkuvassa vuorovaikutuksessa kyseisten liikesuhteiden kanssa, kun tällaiset vaikutukset ovat kohtuudella ennakoitavissa tai kun ilmoitusmenettelyn kautta ilmoitetaan merkittävistä vaikutuksista.

(18 b)

Kun yritys hankkii kierrätettyä materiaalia sisältäviä tuotteita, voi olla vaikeaa todentaa uusioraaka-aineiden alkuperää. Tällaisissa tilanteissa yrityksen olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet uusioraaka-aineiden jäljittämiseksi asianomaiseen toimittajaan ja arvioitava, onko saatavilla riittävästi tietoa sen osoittamiseksi, että materiaali on kierrätettyä.

(19)

Kun on kyse säännellyistä rahoitusalan yrityksistä, jotka tarjoavat lainoja, luottoa tai muita rahoituspalveluja , tällaisten palvelujen tarjoamisen ”arvoketju” olisi rajattava kyseisiä palveluja saavien asiakkaiden ja niiden kyseiseen sopimukseen liittyvien tytäryritysten toimintaan . Arvoketjun osaksi ei pitäisi katsoa kotitalouksia ja luonnollisia henkilöitä edustavia asiakkaita, jotka eivät toimi ammattimaisesti tai joilla ei ole liiketoimintaa, eikä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Sen ei pitäisi kattaa kyseisen asiakkaan arvoketjuun kuuluvien yritysten tai muiden oikeushenkilöiden toimintaa.

(19)

Kun on kyse rahoituspalveluja tarjoavista säännellyistä rahoitusalan yrityksistä, joilla on yhteys sopimusten tekemiseen arvoketjussa , tällaisten palvelujen tarjoamiseen olisi sisällyttävä kyseisiä palveluja suoraan saavien asiakkaiden ja niiden kyseiseen sopimukseen liittyvien tytäryritysten toiminta . Jotta vältetään säännellyn rahoitusalan yrityksen huolellisuusvelvoitetta koskevien toimien päällekkäisyys, kyseisen asiakkaan arvoketjuun kuuluvien yritysten tai muiden oikeushenkilöiden toiminta jätetään tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos huolellisuusvelvoitteista säädetään muualla unionin lainsäädännössä. Säänneltyjen rahoitusalan yritysten arvoketjun osaksi ei pitäisi katsoa kotitalouksia ja luonnollisia henkilöitä edustavia asiakkaita, jotka eivät toimi ammattimaisesti tai joilla ei ole liiketoimintaa, eikä pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

(19 a)

Säännellyt rahoitusalan yritykset ja muut yritykset eivät saisi käyttää ainoastaan luottoluokituslaitoksilta, kestävyysluokituslaitoksilta tai vertailuarvojen hallinnoijilta saatuja tietoja.

(20)

Jotta yritykset voisivat tunnistaa asianmukaisesti arvoketjunsa haittavaikutukset ja jotta niiden olisi mahdollista käyttää asianmukaista vipuvaikutusta, huolellisuusvelvoitteet olisi tässä direktiivissä rajattava vakiintuneisiin liikesuhteisiin. Tässä direktiivissä vakiintuneilla liikesuhteilla olisi tarkoitettava sellaisia suoria ja välillisiä liikesuhteita, jotka ovat tai joiden odotetaan vahvuutensa tai kestonsa vuoksi olevan pysyviä ja jotka eivät ole vain vähäpätöinen tai liitännäinen osa arvoketjussa. Liikesuhteiden ”vakiintuneisuutta” olisi arvioitava uudelleen säännöllisin väliajoin ja vähintään 12 kuukauden välein. Jos yrityksellä on suora liikesuhde, kaikkia siihen liittyviä välillisiä liikesuhteita olisi myös pidettävä vakiintuneina kyseisen yrityksen osalta.

(21)

Tämän direktiivin mukaan EU:n yrityksiltä, joilla on keskimäärin yli 500 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen nettoliikevaihto on yli 150  miljoonaa euroa viimeistä tilivuotta edeltävänä tilivuotena, olisi edellytettävä huolellisuusvelvoitteen noudattamista. Kun on kyse yrityksistä, jotka eivät täytä näitä edellytyksiä mutta joilla oli viimeistä tilivuotta edeltävänä tilivuotena keskimäärin yli 250 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen nettoliikevaihto oli yli 40 miljoonaa euroa ja jotka toimivat yhdellä tai useammalla suurivaikutuksisella alalla, huolellisuusvelvoitetta olisi sovellettava kahden vuoden ajan tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetun määräajan päättymisestä, jotta voidaan säätää pidemmästä sopeutumisajasta. Jotta voidaan varmistaa, että rasite on oikeasuhteinen, tällaisilla suurivaikutuksisilla aloilla toimivia yrityksiä olisi vaadittava noudattamaan kohdennetumpaa huolellisuusvelvoitetta, jolla keskitytään vakaviin haittavaikutuksiin. Vuokratyöntekijät, myös direktiivin 96/71/EY, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/957 (103), 1 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti lähetetyt vuokratyöntekijät olisi otettava mukaan laskettaessa vuokratyöntekijöitä käyttävän yrityksen työntekijöiden lukumäärää. Direktiivin 96/71/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2018/957, 1 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaiset lähetetyt työntekijät olisi otettava mukaan ainoastaan laskettaessa lähettävän yrityksen työntekijöiden lukumäärää.

(21)

Tämän direktiivin mukaan EU:n yrityksiltä, joilla on keskimäärin yli 250 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen nettoliikevaihto on yli 40  miljoonaa euroa viimeistä tilivuotta edeltävänä tilivuotena, tai yrityksiltä, jotka ovat sellaisen ryhmän perimmäinen emoyritys, jolla oli 500 työntekijää ja jonka maailmanlaajuinen nettoliikevaihto oli yli 150 miljoonaa euroa viimeisimpänä tilivuonna, jolta on laadittu vuositilinpäätös, olisi edellytettävä huolellisuusvelvoitteen noudattamista. Raja-arvojen laskennassa olisi otettava huomioon sellaisten yrityksen sivuliikkeiden työntekijöiden lukumäärä ja liikevaihto, jotka ovat muita liiketoimintapaikkoja kuin pääkonttori ja jotka ovat siitä oikeudellisesti riippuvaisia ja joita sen vuoksi pidetään osana yritystä unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Vuokratyöntekijät, ja muut epätyypillistä työtä tekevät työntekijät , myös direktiivin 96/71/EY, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/957 (103), 1 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti lähetetyt vuokratyöntekijät olisi otettava mukaan laskettaessa vuokratyöntekijöitä käyttävän yrityksen työntekijöiden lukumäärää. Direktiivin 96/71/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2018/957, 1 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaiset lähetetyt työntekijät olisi otettava mukaan ainoastaan laskettaessa lähettävän yrityksen työntekijöiden lukumäärää.

(22)

Jotta voidaan ottaa huomioon kansainvälisen toimien ensisijaiset alat, joilla pyritään puuttumaan ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin, tämän direktiivin soveltamiseksi suurivaikutuksisten alojen valinnan olisi perustuttava OECD:n nykyisiin alakohtaisiin huolellisuusvelvoitetta koskeviin ohjeisiin . Seuraavia aloja olisi pidettävä tässä direktiivissä suurivaikutuksisina : tekstiilien, nahan ja niihin liittyvien tuotteiden (myös jalkineiden) valmistus sekä tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tukkukauppa ; maatalous, metsätalous, kalastus (myös vesiviljely), elintarvikkeiden valmistus ja maatalouden raaka-aineiden, elävien eläinten, puun, elintarvikkeiden ja juomien tukkukauppa; kaivannaisteollisuus toimintapaikasta riippumatta (mukaan lukien raakaöljy, maakaasu, kivihiili, ruskohiili, metallit ja metallimalmit sekä kaikki muut ei-metalliset mineraalit ja louhintatuotteet), perusmetallituotteiden, muiden ei-metallisten mineraalituotteiden ja metallituotteiden valmistus (lukuun ottamatta koneita ja laitteita) sekä mineraalivarojen ja mineraaleista valmistettavien perus- ja välituotteiden (mukaan lukien metallit ja metallimalmit, rakennusmateriaalit, polttoaineet, kemikaalit ja muut välituotteet) tukkukauppa. Vaikka rahoitusala kuuluukin OECD:n alakohtaisten ohjeiden piiriin , sen ei sen erityispiirteiden, erityisesti arvoketjun ja tarjottavien palvelujen vuoksi, pitäisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin suurimerkityksisiin aloihin. Samalla olisi varmistettava , että alan toteutuneisiin ja mahdollisiin haittavaikutuksiin puututaan laajemmin, sisällyttämällä soveltamisalaan myös erittäin suuret yritykset , jotka ovat säänneltyjä rahoitusalan yrityksiä , vaikka niillä ei olisikaan oikeudellista muotoa , johon liittyy rajoitettu vastuu.

(22)

Jotta voidaan ottaa huomioon kansainvälisen toimien ensisijaiset alat, joilla pyritään puuttumaan ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin, komission olisi laadittava alakohtaisia ohjeita, myös seuraaville aloille, perustuen OECD:n nykyisiin alakohtaisiin huolellisuusvelvoitetta koskeviin ohjeisiin: tekstiilien , vaatteiden , nahan ja niihin liittyvien tuotteiden (myös jalkineiden) valmistus sekä tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tukku- ja vähittäiskauppa ; maatalous, metsätalous, kalastus (myös vesiviljely), elintarvikkeiden valmistus , ruokien ja juomien markkinointi ja mainostaminen ja maatalouden raaka-aineiden, elävien eläinten, eläinperäisten tuotteiden, puun, elintarvikkeiden ja juomien tukkukauppa; energia, kaivannaisteollisuus , mineraalivarojen kuljetus ja käsittely toimintapaikasta riippumatta (mukaan lukien raakaöljy, maakaasu, kivihiili, ruskohiili, metallit ja metallimalmit sekä kaikki muut ei-metalliset mineraalit ja louhintatuotteet), perusmetallituotteiden, muiden ei-metallisten mineraalituotteiden ja metallituotteiden valmistus (lukuun ottamatta koneita ja laitteita) sekä mineraalivarojen ja mineraaleista valmistettavien perus- ja välituotteiden (mukaan lukien metallit ja metallimalmit, rakennusmateriaalit, polttoaineet, kemikaalit ja muut välituotteet) tukkukauppa , rakennusala ja siihen liittyvät toiminnot, rahoituspalvelujen tarjoaminen, sijoituspalvelut ja -toiminta ja muut rahoituspalvelut; sekä tieto- ja viestintäteknologian tai niihin liittyvien palvelujen, mukaan lukien laitteistot, ohjelmistoratkaisujen, mukaan lukien tekoäly, valvonta, kasvontunnistus, tietojen säilyttäminen tai käsittely, televiestintäpalvelujen, verkko- ja pilvipohjaisten palvelujen, mukaan lukien sosiaalinen media ja verkostoituminen, sanomanvälitys, sähköinen kaupankäynti, jakelu, liikkuvuuspalvelut ja muut alustapalvelut, tuotanto, tarjoaminen ja jakelu.

(23)

Jotta direktiivillä voitaisiin kaikilta osin saavuttaa tavoitteet, jotka koskevat ihmisoikeuksien puolustamista ja haitallisia ympäristövaikutuksia yritysten toiminnan, tytäryritysten ja arvoketjujen osalta, sen olisi katettava myös kolmansien maiden yritykset, joilla on merkittävää toimintaa EU:ssa. Direktiiviä olisi erityisesti sovellettava sellaisiin kolmansien maiden yrityksiin, joiden nettoliikevaihto unionissa oli vähintään 150 miljoonaa euroa viimeistä tilivuotta edeltävänä tilivuotena tai joiden nettoliikevaihto oli yli 40 miljoonaa euroa mutta alle 150 miljoonaa euroa viimeistä tilivuotta edeltävänä tilivuotena yhdellä tai useammalla suurimerkityksisellä alalla kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetun määräajan päättymisestä .

(23)

Jotta direktiivillä voitaisiin kaikilta osin saavuttaa tavoitteet, jotka koskevat haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia yritysten toiminnan osalta ja yrityksen tytäryritysten ja arvoketjujen osalta, sen olisi katettava myös kolmansien maiden yritykset, joilla on merkittävää toimintaa EU:ssa. Direktiiviä olisi erityisesti sovellettava sellaisiin kolmansien maiden yrityksiin, joiden nettoliikevaihto unionissa oli vähintään 40 miljoonaa euroa viimeistä tilivuotta edeltävänä tilivuotena, tai yrityksiin, jotka ovat sellaisen ryhmän perimmäinen emoyritys, jolla oli 500 työntekijää ja jonka maailmanlaajuinen nettoliikevaihto oli yli 150 miljoonaa euroa ja siitä vähintään 40 miljoonaa euroa tuotettiin unionissa viimeisimpänä tilivuonna, jolta on laadittu vuositilinpäätös . Nettoliikevaihtoa laskettaessa olisi otettava huomioon sellaisten kolmansien osapuolten yritysten liikevaihto, joiden kanssa yritys ja/tai sen tytäryritykset ovat tehneet unionissa vertikaalisen sopimuksen rojalteja vastaan.

(25)

Jotta kestävyyteen siirtymistä voitaisiin edistää mielekkäällä tavalla, tämän direktiivin mukaista huolellisuusvelvoitetta olisi sovellettava suojeltaviin henkilöihin kohdistuviin haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, jotka johtuvat jonkin tämän direktiivin liitteessä luetelluissa kansainvälisissä yleissopimuksissa vahvistetun oikeuden ja kiellon rikkomisesta . Ihmisoikeuksien kattavuuden varmistamiseksi sellaisen kiellon tai oikeuden rikkomisen , jota ei ole nimenomaisesti mainittu kyseisessä liitteessä ja joka suoraan vahingoittaa kyseisissä yleissopimuksissa suojattua oikeudellista etua, olisi myös katsottava tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaksi haitalliseksi ihmisoikeusvaikutukseksi edellyttäen, että kyseinen yritys olisi voinut kohtuudella todeta tällaisen vahingoittamisen riskin ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet tämän direktiivin mukaisten huolellisuusvelvoitteiden noudattamiseksi, kun otetaan huomioon kaikki sen toimintaan liittyvät merkitykselliset olosuhteet, kuten toimiala ja toimintaympäristö. Huolellisuusvelvoitteen piiriin olisi otettava lisäksi haitalliset ympäristövaikutukset, jotka johtuvat jonkin tämän direktiivin liitteessä luetellun kansainvälisten ympäristösopimusten mukaisen kiellon ja velvoitteen rikkomisesta.

(25)

Jotta kestävyyteen siirtymistä voitaisiin edistää mielekkäällä tavalla, tämän direktiivin mukaista huolellisuusvelvoitetta olisi sovellettava suojeltaviin henkilöihin kohdistuviin haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, jotka johtuvat toimesta, jonka seurauksena yksilön tai ryhmän mahdollisuus käyttää sellaisia oikeuksia tai nauttia sellaisten kieltojen tarjoamasta suojasta, jotka vahvistetaan tämän direktiivin liitteessä luetelluissa kansainvälisissä yleissopimuksissa ja välineissä sekä myöhemmässä oikeuskäytännössä ja kyseisiin yleissopimuksiin liittyvien sopimuselinten työssä, mukaan lukien ammattiliitot sekä työntekijöiden oikeudet ja sosiaaliset oikeudet, estyy tai heikkenee . Ihmisoikeuksien kattavuuden varmistamiseksi sellaisen oikeuden käyttämiseen kohdistuva kielteinen vaikutus , jota ei ole nimenomaisesti mainittu kyseisessä liitteessä ja joka suoraan vahingoittaa kyseisissä yleissopimuksissa ja välineissä suojattua oikeudellista etua, olisi myös katsottava tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaksi haitalliseksi ihmisoikeusvaikutukseksi edellyttäen, että kyseinen yritys olisi voinut kohtuudella todeta tällaisen vahingoittamisen riskin ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet tämän direktiivin mukaisten huolellisuusvelvoitteiden noudattamiseksi, kun otetaan huomioon kaikki sen toimintaan liittyvät merkitykselliset olosuhteet, kuten toimiala ja toimintaympäristö. Huolellisuusvelvoitteen piiriin olisi otettava lisäksi haitalliset ympäristövaikutukset, jotka johtuvat jonkin tämän direktiivin liitteessä luetellun kiellon ja velvoitteen rikkomisesta.

(25 a)

Tässä direktiivissä olisi säädettävä erityistoimenpiteistä tapauksissa, joissa aiheutuu systeemisiä valtion tukemia haittavaikutuksia sellaisista toimista, politiikoista, määräyksistä tai institutionaalisista käytännöistä, joista päätetään, jotka pannaan täytäntöön ja joiden täytäntöönpano varmistetaan tai jotka suoritetaan valtion kansallisten tai paikallisten viranomaisten aktiivisella tuella.

(25 b)

Yritysten kuuluisi myös käyttää vaikutusvaltaansa riittävän elintason edistämiseen arvoketjuissa. Tällä tarkoitetaan työntekijöiden tapauksessa kohtuulliseen toimeentuloon riittävää palkkaa ja itsenäisten ammatinharjoittajien ja pienviljelijöiden tapauksessa kohtuulliseen toimeentuloon riittäviä tuloja, jotka he saavat työstään ja tuotannostaan ja joiden on riitettävä heidän ja heidän perheensä tarpeisiin.

(25 c)

Tässä direktiivissä Maailman terveysjärjestön tunnustama yhteinen terveys -lähestymistapa vahvistetaan yhdennetyksi ja yhtenäistäväksi lähestymistavaksi, jonka tavoitteena on tasapainottaa ja optimoida kestävästi ihmisten, eläinten ja ekosysteemien terveys. Yhteinen terveys -lähestymistavassa tunnustetaan, että ihmisten, kotieläinten ja luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja laajemman ympäristön, ekosysteemit mukaan lukien, terveysasiat ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että ympäristöä koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen olisi sisällyttävä velvoite välttää ympäristön sellainen pilaantuminen, joka aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia, kuten epidemioita, ja kunnioittaa oikeutta puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön. G7-maat ovat sitoutuneet tunnustamaan mikrobilääkeresistenssin nopean lisääntymisen maailmanlaajuisesti, minkä johdosta on tarpeen edistää antibioottien maltillista ja vastuullista käyttöä ihmisille ja eläimille tarkoitetuissa lääkkeissä.

(25 d)

Haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset voivat olla kytköksissä toisiinsa tai niitä voivat vahvistaa korruption ja lahjonnan kaltaiset tekijät, minkä vuoksi ne sisältyvät OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille. Siksi voi olla tarpeen, että yritykset ottavat nämä tekijät huomioon ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa huolellisuusvelvoitetta noudattaessaan.

(26)

Yrityksillä on käytettävissään ohjeistusta, joka osoittaa, miten niiden toiminta voi vaikuttaa ihmisoikeuksiin ja minkälainen yritysten toiminta on kielletty kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien mukaisesti. Tällaisia ohjeita sisältyy esimerkiksi YK:n ohjaavien periaatteiden raportointikehykseen (104) ja YK:n ohjaavien periaatteiden tulkintaohjeeseen (105). Komission olisi voitava antaa asiaa koskevien kansainvälisten suuntaviivojen ja standardien avulla lisäohjeita, jotka auttavat yrityksiä käytännössä.

(26)

Yrityksillä olisi oltava käytettävissään ohjeistusta, joka osoittaa, miten niiden toiminta voi vaikuttaa ihmisoikeuksiin ja minkälainen yritysten toiminta on kielletty kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien mukaisesti. Tällaisia ohjeita sisältyy esimerkiksi YK:n ohjaavien periaatteiden raportointikehykseen (104) ja YK:n ohjaavien periaatteiden tulkintaohjeeseen (105) , ja niiden olisi oltava helposti yritysten saatavissa . Tästä syystä komission olisi voitava antaa asiaa koskevien kansainvälisten suuntaviivojen ja standardien avulla lisäohjeita, jotka auttavat yrityksiä käytännössä.

(27)

Jotta tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat yritykset voisivat noudattaa asianmukaista ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa huolellisuusvelvoitetta toiminnassaan, tytäryrityksissään ja arvoketjuissaan, niiden olisi sisällytettävä huolellisuusvelvoite toimintapolitiikkoihinsa, tunnistettava mahdollisten tai toteutuneiden haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten laajuus , ehkäistävä ja lievennettävä niitä sekä lopetettava ja minimoitava ne, perustettava valitusmenettely ja pidettävä sitä yllä , seurattava toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta tässä direktiivissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ja tiedotettava julkisesti huolellisuusvelvoitteestaan. Jotta voidaan saada aikaan selkeyttä yrityksille, tässä direktiivissä olisi erotettava toisistaan erityisesti mahdollisten haittavaikutusten ehkäisemistä ja lieventämistä koskevat toimet sekä niiden lopettamista – tai jos tämä ei ole mahdollista – toteutuneiden haittavaikutusten minimointia koskevat toimet.

(27)

Jotta tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat yritykset voisivat noudattaa asianmukaista ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa huolellisuusvelvoitetta toiminnassaan, tytäryrityksissään ja arvoketjuissaan, niiden olisi sisällytettävä huolellisuusvelvoite toimintapolitiikkoihinsa, tunnistettava ja tarvittaessa priorisoitava mahdolliset tai toteutuneet haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset , ehkäistävä ja lievennettävä niitä sekä korjattava, lopetettava ja minimoitava ne, perustettava ilmoitusmekanismi ja tuomioistuinten ulkopuolinen valitusmekanismi sekä osallistuttava näihin mekanismeihin , seurattava toteuttamiensa toimien tehokkuutta ja todennettava tämä tehokkuus tässä direktiivissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, tiedotettava julkisesti huolellisuusvelvoitteestaan ja tehtävä yhteistyötä asianomaisten sidosryhmien kanssa koko prosessin ajan . Jotta voidaan saada aikaan selkeyttä yrityksille, tässä direktiivissä olisi erotettava toisistaan erityisesti mahdollisten haittavaikutusten ehkäisemistä ja lieventämistä koskevat toimet sekä niiden lopettamista – tai jos tämä ei ole mahdollista – toteutuneiden haittavaikutusten laajuuden minimointia koskevat toimet.

(28)

Yritysten olisi sisällytettävä huolellisuusvelvoite kaikkiin toimintapolitiikkoihinsa ja otettava käyttöön huolellisuustavoitetta koskeva toimintapolitiikka sen varmistamiseksi, että huolellisuusvelvoite on osa yritysten toimintaperiaatteita asiaa koskevan kansainvälisen kehyksen mukaisesti. Huolellisuusvelvoitetta koskevaan toimintapolitiikkaan olisi sisällyttävä kuvaus yrityksen lähestymistavasta huolellisuusvelvoitteeseen , myös pitkällä aikavälillä, sekä käytännesäännöt eli säännöt ja periaatteet , joita yrityksen työntekijöiden ja tytäryritysten on noudatettava , sekä kuvaus huolellisuusvelvoitteen soveltamiseksi käyttöön otetuista menettelyistä , mukaan lukien toimenpiteet, joilla käytännesääntöjen noudattaminen todennetaan ja käytännesääntöjen soveltaminen ulotetaan vakiintuneisiin liikesuhteisiin . Käytännesääntöjä olisi sovellettava kaikkiin asiaan liittyviin yrityksen toimintoihin ja toimintoihin, myös hankinta- ja ostopäätöksiin. Yritysten olisi myös saatettava huolellisuusvelvoitetta koskeva toimintapolitiikkansa ajan tasalle vuosittain .

(28)

Yritysten olisi sisällytettävä huolellisuusvelvoite asiaa koskeviin toimintapolitiikkoihinsa ja kaikille toiminnan tasoille ja otettava käyttöön huolellisuusvelvoitetta koskeva toimintapolitiikka , johon sisältyy lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteitä ja tavoitteita, sen varmistamiseksi, että huolellisuusvelvoite on osa yritysten toimintaperiaatteita asiaa koskevan kansainvälisen kehyksen mukaisesti. Huolellisuusvelvoitetta koskevaan toimintapolitiikkaan olisi sisällyttävä kuvaus yrityksen lähestymistavasta huolellisuusvelvoitteeseen sekä käytännesäännöt , joissa määritellään säännöt , periaatteet ja toimenpiteet , joita on noudatettava ja jotka on tarvittaessa pantava täytäntöön kaikkialla yrityksessä , sen tytäryrityksissä ja kaikissa muissa yrityksen toiminnoissa , kuvaus käyttöön otetuista prosesseista ja toteutetuista asianmukaisista toimenpiteistä huolellisuusvelvoitteen täytäntöönpanemiseksi arvoketjussa 7 ja 8 artiklan mukaisesti , mukaan lukien asianmukaiset toimenpiteet, jotka on toteutettu huolellisuusvelvoitteen sisällyttämiseksi yrityksen omaan liiketoimintamalliin, työllistämis- ja hankintakäytännöt sellaisten toimijoiden kanssa, joiden kanssa yrityksellä on liikesuhde, ja toimenpiteet, jotka on toteutettu huolellisuusvelvoitetta koskevien toimien seuraamiseksi ja todentamiseksi, sekä asianmukaiset toimintaperiaatteet, joilla vältetään huolellisuusvelvoitetta koskevan prosessin kustannusten siirtäminen heikommassa asemassa oleville liikekumppaneille . Käytännesääntöjä olisi sovellettava kaikkiin asiaan liittyviin yrityksen toimintoihin ja toimintoihin, myös hinnoittelukäytäntöihin ja ostopäätöksiin esimerkiksi kaupankäynnin ja hankintamenettelyjen osalta . Yritysten olisi myös saatettava huolellisuusvelvoitetta koskeva toimintapolitiikkansa ajan tasalle , kun tapahtuu merkittäviä muutoksia .

(28 a)

Emoyritysten olisi voitava toteuttaa toimia, joilla voidaan myötävaikuttaa siihen, että niiden tytäryritykset täyttävät huolellisuusvelvoitteensa, kun tytäryritys toimittaa kaikki asiaankuuluvat ja tarvittavat tiedot ja tekee yhteistyötä emoyrityksensä kanssa sekä noudattaa emoyrityksensä huolellisuusvelvoitetta koskevaa toimintapolitiikkaa, emoyritys mukauttaa vastaavasti huolellisuusvelvoitetta koskevaa toimintapolitiikkaansa sen varmistamiseksi, että 5 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvoitteet täytetään tytäryrityksen osalta, tytäryritys sisällyttää huolellisuusvelvoitteen kaikkiin toimintaperiaatteisiinsa ja riskinhallintajärjestelmiinsä 5 artiklan mukaisesti ja jatkaa tarvittaessa asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamista 7 ja 8 artiklan mukaisesti sekä täyttää edelleen 8 a, 8 b ja 8 d artiklan mukaiset velvoitteensa ja, jos emoyritys suorittaa tiettyjä toimia tytäryrityksen puolesta, sekä emoyritys että tytäryritykset tiedottavat tästä selkeästi ja avoimesti asiaankuuluville sidosryhmille ja julkisuudessa, ja tytäryritys sisällyttää ilmaston toimintapolitiikkoihinsa ja riskinhallintajärjestelmiinsä 15 artiklan mukaisesti. Jotta tytäryrityksiä voitaisiin saattaa vastuuseen, tämän direktiivin 22 artiklassa säädetyn korvausvastuun olisi säilyttävä toimijan tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisvastuusta annetun jäsenvaltioiden lainsäädännön soveltamista.

(28 b)

Konflikti- ja riskialueilla yrityksillä on suurempi riski joutua osalliseksi vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Näillä alueilla yritysten olisi sen vuoksi noudatettava tiukempaa, konfliktit huomioivaa huolellisuusvelvoitetta, jotta ne voivat käsitellä nämä kasvaneet riskit ja varmistaa, ettei yritys helpota, rahoita tai pahenna konfliktia tai muulla tavoin kielteisesti vaikuta siihen tai myötävaikuta ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin konflikti- tai riskialueilla. Tiukempi huolellisuusvelvoite tarkoittaa tavanomaisen huolellisuusvelvoitteen täydentämistä perusteellisella konfliktianalyysillä, joka perustuu mielekkääseen ja konfliktit huomioivaan yhteistyöhön sidosryhmien kanssa ja jossa pyritään antamaan selkeä kuva konfliktin perimmäisistä syistä, laukaisevista tekijöistä ja osapuolista sekä yrityksen liiketoiminnan vaikutuksesta konfliktiin. Kun on kyse aseellisesta konfliktista ja/tai sotilaallisesta miehityksestä, yritysten olisi noudatettava kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen rikosoikeuden normeissa määritettyjä velvoitteita ja määräyksiä. Yritysten olisi noudatettava asiaankuuluvien kansainvälisten elinten, kuten Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja UNDP:n, antamia ohjeita.

(28 c)

Yritys voi olla osallisena haittavaikutuksessa eri tavoin. Se voi aiheuttaa haittavaikutuksen, jos sen toiminta yksinään riittää aiheuttamaan haittavaikutuksen. Se voi myötävaikuttaa haittavaikutuksen syntyyn, jos sen oma toiminta yhdistettynä muiden toimijoiden toimintaan aiheuttaa vaikutuksen tai jos sen toiminta aiheuttaa sen, että jokin toinen toimija aiheuttaa haittavaikutuksen, edistää haittavaikutusta tai kannustaa haittavaikutukseen. Myötävaikutuksen on oltava merkittävä, eli vähäistä tai merkityksetöntä myötävaikutusta ei lasketa. Arvioitaessa myötävaikutuksen merkittävää luonnetta ja selvitettäessä, milloin yrityksen toimet ovat voineet aiheuttaa sen, että toinen toimija aiheuttaa haittavaikutuksen, taikka edistää tätä tai kannustaa tähän, saatetaan joutua ottamaan huomioon useita tekijöitä. Huomioon voidaan ottaa esimerkiksi se, missä määrin yritys voi kannustaa tai motivoida toista toimijaa aiheuttamaan haittavaikutuksen eli missä määrin sen toiminta lisäsi vaikutuksen esiintymisen riskiä, missä määrin yritys saattoi tai sen olisi pitänyt tietää haittavaikutuksesta tai haittavaikutuksen mahdollisuudesta eli ennakoitavuuden aste sekä missä määrin mikä tahansa yrityksen toiminnoista tosiasiallisesti lievensi haittavaikutusta tai pienensi vaikutuksen esiintymisen riskiä. Pelkkä liikesuhteen tai sellaisten toimintojen olemassaolo, jotka luovat yleiset olosuhteet, joissa haittavaikutusten esiintyminen on mahdollista, ei itsessään luo myötävaikutussuhdetta. Kyseessä olevan toiminnan olisi merkittävästi lisättävä haittavaikutuksen riskiä. Lisäksi yrityksellä voi olla suora yhteys vaikutukseen, jos haittavaikutuksen ja yrityksen tuotteiden, palvelujen tai toimintojen välillä on yhteys muun liikesuhteen kautta ilman, että yritys on aiheuttanut haittavaikutuksen tai myötävaikuttanut sen syntyyn. Suora liikesuhde ei määritä suoraa yhteyttä. Suora yhteys ei myöskään tarkoita sitä, että vastuu siirtyy haittavaikutuksen aiheuttavalta liikesuhteelta yritykselle, johon sillä on yhteys.

(29)

Yritysten on huolellisuusvelvoitteiden noudattamiseksi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä haittavaikutusten tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. ”Asianmukaisella toimenpiteellä” olisi tarkoitettava toimenpidettä , jolla voidaan saavuttaa huolellisuusvelvoitteen tavoitteet, jotka ovat oikeassa suhteessa haittavaikutuksen vakavuuteen ja todennäköisyyteen ja jotka ovat kohtuudella yrityksen käytettävissä , ottaen huomioon kunkin tapauksen olosuhteet, mukaan lukien talouden alan ja kunkin liikesuhteen ominaispiirteet ja yrityksen vaikutusvalta niihin , sekä tarve pitää asiat tärkeysjärjestyksessä . Kansainvälisten kehysten mukaisesti yrityksen liikesuhdetta koskevaan vaikutusvaltaan olisi sisällyttävä yhtäältä yrityksen kyky vakuuttaa liikesuhde toteuttamaan toimia haittavaikutusten lopettamiseksi tai ehkäisemiseksi (esimerkiksi omistajuuden tai tosiasiallisen valvonnan, markkinavoimien ja esivalintavaatimusten kautta tai kytkemällä liiketoiminnan kannustimet ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun tasoon jne.) ja toisaalta sen vaikutusvallan tai vipuvaikutuksen aste, jota yritys voi kohtuudella käyttää esimerkiksi tekemällä yhteistyötä kyseisen liikekumppanin kanssa tai toimimalla toisen yrityksen kanssa, joka on liikesuhteen välitön liikekumppani ja johon liittyy kielteisiä vaikutuksia .

(29)

Yritysten on huolellisuusvelvoitteiden noudattamiseksi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sellaisten haittavaikutusten tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi , jotka ne ovat aiheuttaneet, joiden syntyyn ne ovat myötävaikuttaneet tai joihin niillä on suora yhteys . ”Asianmukaisilla toimenpiteillä” olisi tarkoitettava toimenpiteitä , joilla voidaan saavuttaa huolellisuusvelvoitteen tavoitteet ja tehokkaasti puuttua 6 artiklan mukaisesti tunnistettuihin haittavaikutuksiin tavalla , joka on oikeassa suhteessa ja sovitettua haittavaikutuksen vakavuuteen ja todennäköisyyteen ja on oikeassa suhteessa ja sovitettua yrityksen kokoon, resursseihin ja valmiuksiin , ottaen huomioon kunkin tapauksen olosuhteet, mukaan lukien haittavaikutuksen luonne, talouden alan ominaispiirteet, yrityksen toimintojen, tuotteiden ja palvelujen luonne sekä kunkin liikesuhteen ominaispiirteet. Sovellettaessa 7 ja 8 artiklaa tapauksissa, joissa yritys on aiheuttanut tai on saattanut aiheuttaa vaikutuksen, asianmukaisilla toimenpiteillä olisi katsottava tarkoitettavan toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään tai lieventämään vaikutusta ja korjaamaan sen mahdollisesti aiheuttama vahinko. Sovellettaessa 7 ja 8 artiklaa tapauksissa, joissa yritys on myötävaikuttanut tai on saattanut myötävaikuttaa vaikutuksen syntyyn, asianmukaisilla toimenpiteillä olisi katsottava tarkoitettavan toimenpiteitä, joilla pyritään estämään myötävaikutus vaikutuksen syntyyn tai lieventämään tätä myötävaikutusta käyttäen tai lisäten yrityksen vipuvaikutusta muihin vastuullisiin osapuoliin vaikutuksen ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi sekä mahdollisen vahingon korjaamiseen myötävaikuttamiseksi siinä määrin kuin se on myötävaikuttanut vaikutuksen syntyyn . Sovellettaessa 7 ja 8 artiklaa tapauksissa, joissa yrityksen toiminnoilla, tuotteilla tai palveluilla on tai voi olla suora yhteys vaikutukseen niiden suhteiden kautta, joita sillä on muihin toimijoihin, asianmukaisilla toimenpiteillä olisi katsottava tarkoitettavan toimenpiteitä, joilla pyritään käyttämään tai lisäämään yrityksen vipuvaikutusta vastuullisiin osapuoliin vaikutuksen ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi ja joissa harkitaan yrityksen vipuvaikutuksen käyttämistä vastuullisiin osapuoliin, jotta vaikutuksen mahdollisesti aiheuttama vahinko voidaan korjata.

(30)

Tässä direktiivissä säädettyjen huolellisuusvelvoitteiden mukaisesti yrityksen olisi tunnistettava toteutuneet tai mahdolliset haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset. Jotta haittavaikutukset voidaan tunnistaa kattavasti, tällaisen tunnistamisen olisi perustuttava määrällisiin ja laadullisiin tietoihin. Esimerkiksi haitallisten ympäristövaikutusten osalta yrityksen olisi saatava tietoa perusolosuhteista arvoketjujen korkeamman riskin tuotantopaikoissa tai -laitoksissa. Haittavaikutusten tunnistamiseen olisi sisällyttävä ihmisoikeuksien ja ympäristötilanteen arviointi dynaamisesti ja säännöllisin väliajoin: ennen uutta toimintaa tai suhdetta, ennen merkittäviä päätöksiä tai muutoksia toiminnassa; vastauksena tai ennakointina toimintaympäristön muutoksiin sekä säännöllisesti vähintään 12 kuukauden välein koko toiminnan tai suhteen keston ajan . Lainoja, luottoa tai muita rahoituspalveluja tarjoavien säänneltyjen rahoitusalan yritysten olisi tunnistettava haittavaikutukset vasta sopimuksen alussa. Haittavaikutuksia tunnistaessaan yritysten olisi myös tunnistettava ja arvioitava liikesuhteen liiketoimintamallin ja -strategioiden vaikutukset, mukaan lukien kaupankäynti-, hankinta- ja hinnoittelukäytännöt . Jos yritys ei voi ehkäistä, lopettaa tai minimoida kaikkia haitallisia vaikutuksiaan samanaikaisesti, sen olisi voitava priorisoida toimensa edellyttäen, että se toteuttaa yrityksen kohtuudella käytettävissä olevat toimenpiteet, erityisolosuhteet huomioon ottaen.

(30)

Tässä direktiivissä säädettyjen huolellisuusvelvoitteiden mukaisesti yrityksen olisi tunnistettava ja arvioitava toteutuneet tai mahdolliset haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset. Jotta haittavaikutukset voidaan tunnistaa ja arvioida kattavasti, tällaisen tunnistamisen ja arvioimisen olisi perustuttava mielekkään yhteistyön tekemiseen sidosryhmien kanssa sekä määrällisiin ja laadullisiin tietoihin. Esimerkiksi haitallisten ympäristövaikutusten osalta yrityksen olisi saatava tietoa perusolosuhteista arvoketjujen korkeamman riskin tuotantopaikoissa tai -laitoksissa. Haittavaikutusten tunnistamiseen ja arvioimiseen olisi sisällyttävä ihmisoikeuksien ja ympäristötilanteen arviointi dynaamisesti ja jatkuvasti, myös ennen uutta toimintaa tai suhdetta, ennen merkittäviä päätöksiä tai muutoksia toiminnassa sekä vastauksena tai ennakointina toimintaympäristön muutoksiin. Rahoituspalveluja tarjoavien säänneltyjen rahoitusalan yritysten olisi tunnistettava haittavaikutukset sopimuksen alussa ja ennen myöhempiä rahoitustoimia sekä palvelun suorittamisen aikana, jos 9 artiklassa tarkoitetulla menettelyllä on ilmoitettu mahdollisista riskeistä . Haittavaikutuksia tunnistaessaan ja arvioidessaan yritysten olisi myös tunnistettava ja arvioitava liikesuhteen liiketoimintamallin ja -strategioiden vaikutukset, mukaan lukien ostokäytännöt .

(30 a)

Jos yritys ei pysty estämään, lopettamaan tai lieventämään kaikkia tunnistettuja ja arvioituja haittavaikutuksia samanaikaisesti, sen olisi voitava toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet tietyssä tärkeysjärjestyksessä haittavaikutuksen vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella ja ottaen huomioon riskitekijät, kehittämällä, panemalla täytäntöön ja säännöllisesti tarkistamalla priorisointistrategiaa. Asiaa koskevan kansainvälisen kehyksen mukaisesti haittavaikutuksen vakavuuden arvioinnissa olisi käytettävä perusteina sen mittakaavaa, laajuutta ja korjaamatonta luonnetta ottaen huomioon haittavaikutuksen merkitys, mukaan lukien vaikutuksen kohteeksi joutuneiden tai joutuvien yksilöiden määrä, se, missä määrin ympäristö vahingoittuu tai voi vahingoittua tai joutua muuten vaikutuksen kohteeksi, vaikutuksen peruuttamattomuus ja mahdolliset rajoitukset, jotka koskevat vaikutuksen kohteeksi joutuneiden yksilöiden tilanteen tai ympäristön tilan palauttamista haittavaikutusta edeltäneeseen tilanteeseen tai tilaan. Sen jälkeen, kun vakavimmat haittavaikutukset on käsitelty, yrityksen olisi käsiteltävä vähemmän vakavia ja vähemmän todennäköisiä haittavaikutuksia.

(30 b)

Yritysten olisi priorisoitava vaikutukset vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Sillä, missä määrin yrityksellä on vipuvaikutusta liikesuhteeseen, ei ole merkitystä sen priorisointipäätösten tai -prosessien kannalta. Vipuvaikutuksen aste voi kuitenkin vaikuttaa asianmukaisiin toimenpiteisiin, joita yritys päättää toteuttaa lieventääkseen ja/tai ehkäistäkseen tehokkaasti liikekumppaneihin liittyviä vaikutuksia.

(31)

Jotta voitaisiin välttää aiheuttamasta kohtuutonta rasitetta pienemmille yrityksille, jotka toimivat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla suurivaikutuksisilla aloilla, kyseiset yritykset olisi velvoitettava ainoastaan yksilöimään ne toteutuneet tai mahdolliset vakavat haittavaikutukset, jotka ovat merkityksellisiä kyseisen alan kannalta.

(32)

Kansainvälisten normien mukaisesti haittavaikutusten ennaltaehkäisyssä ja lieventämisessä sekä lopettamisessa ja minimoinnissa olisi otettava huomioon niiden henkilöiden edut, joihin vaikutukset kohdistuvat. Jotta yhteistyötä voidaan jatkaa arvoketjukumppanin kanssa liikesuhteiden lopettamisen (katkaisemisen) ja mahdollisesti haittavaikutusten pahenemisen sijaan, tällä direktiivillä olisi varmistettava, että liikesuhteiden katkaiseminen on lapsityövoiman käyttöä koskevan unionin nollatoleranssipolitiikan mukaisesti viimeinen keino . Jos lopetetaan liikesuhde, jossa on havaittu lapsityövoimaa, lapsi voi altistua vielä vakavammille ihmisoikeusvaikutuksille. Tämä olisi näin ollen otettava huomioon päätettäessä asianmukaisista toimista.

(32)

Kansainvälisten normien mukaisesti haittavaikutusten ennaltaehkäisyssä ja lieventämisessä sekä lopettamisessa ja minimoinnissa olisi otettava huomioon niiden henkilöiden edut, joihin vaikutukset kohdistuvat. Jotta yhteistyötä voidaan jatkaa arvoketjukumppanin kanssa liikesuhteiden lopettamisen (katkaisemisen) ja mahdollisesti haittavaikutusten pahenemisen sijaan, tällä direktiivillä olisi varmistettava, että liikesuhteiden katkaiseminen on viimeinen keino, mikä on linjassa lapsityövoiman käyttöä koskevan unionin nollatoleranssipolitiikan , lapsen oikeuksia koskevan EU:n strategian ja Yhdistyneiden kansakuntien lapsityövoiman käytön täydelliselle lopettamiselle asettaman tavoiteajankohdan eli vuoden 2025 kanssa . Jos lopetetaan liikesuhde, jossa on havaittu lapsityövoimaa, lapsi voi altistua vielä vakavammille ihmisoikeusvaikutuksille. Samalla tavoin epävarmoissa työsuhteissa olevat naiset voivat altistua vakavammille kielteisille ihmisoikeusvaikutuksille, mikä lisää heidän haavoittuvuuttaan. Tämä olisi näin ollen otettava huomioon päätettäessä asianmukaisista toimista , ja liikesuhteen katkaisemista olisi vältettävä, jos tästä aiheutuva haittavaikutus olisi suurempi kuin se haittavaikutus, jota yritys pyrkii ehkäisemään tai lieventämään. Valtion määräämissä pakkotyötilanteissa, joissa poliittiset päättäjät ovat organisoineet haittavaikutuksen, esteetön yhteydenpito haittavaikutusten kohteena oleviin henkilöihin ja haittavaikutusten lieventäminen eivät ole mahdollisia. Tällä direktiivillä olisi varmistettava, että yritykset päättävät liikesuhteen, jos valtion määräämää pakkotyötä esiintyy. Lisäksi liikesuhteiden vastuullisessa katkaisemisessa olisi otettava huomioon mahdolliset kielteiset vaikutukset yrityksiin, jotka ovat riippuvaisia tuotteesta tai joihin toimitusketjujen häiriöt vaikuttavat.

(34)

Tämän direktiivin mukaisen ennaltaehkäisy- ja lieventämisvelvoitteen noudattamiseksi yrityksiä olisi tarvittaessa vaadittava toteuttamaan seuraavat toimet . Koska ennaltaehkäisevät toimet ovat monimutkaisia, yritysten olisi tarvittaessa laadittava ja pantava täytäntöön ennaltaehkäisyä koskeva toimintasuunnitelma. Yritysten olisi pyrittävä saamaan sellaiselta suoralta liikekumppaniltaan sopimukseen perustuvat vakuudet siitä, että se varmistaa käytännesääntöjen ja tarvittaessa ennaltaehkäisyä koskevan toimintasuunnitelman noudattamisen , myös pyrkimällä saamaan vastaavat sopimukseen perustuvat vakuudet omilta kumppaneiltaan siltä osin kuin niiden toiminta on osa yritysten arvoketjua. Sopimukseen perustuviin vakuuksiin olisi liitettävä asianmukaiset toimenpiteet vaatimusten noudattamisen todentamiseksi. Jotta voidaan varmistaa, että toteutuneet ja mahdolliset haittavaikutukset ehkäistään kattavasti, yritysten olisi myös tehtävä investointeja, joiden tarkoituksena on haittavaikutusten ehkäiseminen, tarjoamaan kohdennettua ja oikeasuhteista tukea pk-yritykselle, jonka kanssa niillä on vakiintunut liikesuhde. Tämä voi olla rahoitusta esimerkiksi suoran rahoituksen, matalakorkoisten lainojen, raaka-aineiden hankintaa koskevien takuiden ja rahoituksen saamisessa avustamisen muodossa. Niitä voidaan auttaa myös käytännesääntöjen tai ennaltaehkäisyä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa tai antaa teknistä ohjausta esimerkiksi koulutuksen, johtamisjärjestelmien päivittämisen ja muiden yritysten kanssa tehtävän yhteistyön muodossa.

(34)

Tämän direktiivin mukaisen ennaltaehkäisy- ja lieventämisvelvoitteen noudattamiseksi yrityksiä olisi tarvittaessa vaadittava toteuttamaan seuraavat asianmukaiset toimenpiteet . Koska ennaltaehkäisevät toimet ovat monimutkaisia, yritysten olisi tarvittaessa laadittava ja pantava täytäntöön ennaltaehkäisyä koskeva toimintasuunnitelma. Yritysten olisi myös harkittava vahvistavansa sopimusmääräyksillä sellaisen kumppanin kanssa , jonka kanssa niillä on liikesuhde , että se varmistaa yrityksen käytännesääntöjen ja tarvittaessa ennaltaehkäisyä koskevaa toimintasuunnitelman noudattamisen. Kumppaneita , joiden kanssa yrityksellä on liikesuhde , voitaisiin pyytää pyytämään vastaavat sopimusmääräykset kumppaneiltaan siltä osin kuin näiden toiminta on osa yritysten arvoketjua .

(34 a)

Sopimusmääräykset eivät saisi johtaa siihen, että vastuu huolellisuusvelvoitteen noudattamisesta tämän direktiivin mukaisesti sekä vastuu noudattamatta jättämisestä siirtyy. Lisäksi sopimusmääräysten olisi oltava oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja syrjimättömiä kulloisissakin olosuhteissa, ja niiden olisi ilmennettävä osapuolten yhteistä vastuuta huolellisuusvelvoitteen toteuttamisesta jatkuvassa yhteistyössä. Yritysten olisi myös arvioitava, voidaanko liikekumppanin kohtuudella odottaa noudattavan kyseisiä määräyksiä. Ostaja asettaa toimittajalle usein yksipuolisesti sopimusehtoja, ja niiden rikkominen johtaa todennäköisesti ostajan yksipuolisiin toimiin, kuten sopimuksen irtisanomiseen tai katkaisemiseen. Tällaiset yksipuoliset toimet eivät ole asianmukaisia huolellisuusvelvoitteen yhteydessä, ja ne johtaisivat todennäköisesti itsessään haittavaikutuksiin. Tapauksissa, joissa tällaisten sopimusmääräysten rikkomisesta aiheutuu mahdollinen haittavaikutus, yrityksen on ensin toteutettava asianmukaiset toimenpiteet tällaisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai riittäväksi lieventämiseksi sen sijaan, että harkitaan sopimuksen irtisanomista tai sen soveltamisen keskeyttämistä, sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Jotta voidaan varmistaa, että toteutuneet ja mahdolliset haittavaikutukset ehkäistään kattavasti, yritysten olisi myös tehtävä investointeja, joiden tarkoituksena on haittavaikutusten ehkäiseminen, ja tarjottava kohdennettua ja oikeasuhteista taloudellista ja hallinnollista tukea pk-yritykselle, jonka kanssa niillä on liikesuhde – kuten rahoitusta esimerkiksi suoran rahoituksen, matalakorkoisten lainojen, raaka-aineiden hankintaa koskevien takuiden ja rahoituksen saamisessa avustamisen muodossa sekä apua käytännesääntöjen tai ennaltaehkäisyä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa tai teknistä ohjausta esimerkiksi koulutuksena ja johtamisjärjestelmien päivittämisen muodossa – sekä tehtävä yhteistyötä muiden yritysten kanssa.

(35)

Niitä voidaan auttaa myös käytännesääntöjen tai ennaltaehkäisyä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa tai antaa teknistä ohjausta esimerkiksi koulutuksen, johtamisjärjestelmien päivittämisen ja muiden yritysten kanssa tehtävän yhteistyön muodossa. Jotta voidaan ottaa huomioon kaikki yrityksen vaihtoehdot tapauksissa, joissa mahdollisia vaikutuksia ei voida käsitellä kuvattujen ennaltaehkäisy- tai minimointitoimenpiteiden avulla, tässä direktiivissä olisi myös mainittava yrityksen mahdollisuus pyrkiä tekemään sopimus välillisen liikekumppanin kanssa yrityksen käytännesääntöjen tai ennaltaehkäisyä koskevan toimintasuunnitelman noudattamiseksi ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä sen todentamiseksi, että välillinen liikesuhde on sopimuksen mukainen.

(36)

Jotta voidaan varmistaa, että mahdollisten haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen on tehokasta, yritysten olisi asetettava etusijalle arvoketjun liikesuhteiden jatkuminen sen sijaan, että ne lopettaisivat liikesuhteen viimeisenä keinona sen jälkeen, kun ne ovat yrittäneet ennaltaehkäistä ja lieventää mahdollisia haittavaikutuksia siinä onnistumatta. Direktiivissä olisi kuitenkin mainittava myös, niiden tapausten osalta, joissa kuvattujen ehkäisevien tai lieventävien toimenpiteiden avulla ei voida puuttua mahdollisiin haittavaikutuksiin, yritysten velvollisuus olla aloittamatta uusia suhteita tai laajentamatta olemassa olevia suhteitaan kyseisen kumppanin kanssa ja, jos niiden välisiin suhteisiin sovellettava laki antaa siihen mahdollisuuden, keskeyttää väliaikaisesti kauppasuhteet kyseisen kumppanin kanssa siten, että samalla jatketaan ennaltaehkäisy- ja minimointitoimia, jos voidaan kohtuudella odottaa, että nämä pyrkimykset onnistuvat lyhyellä aikavälillä , tai lopettaa liikesuhde kyseisen toiminnan osalta , jos mahdollinen haittavaikutus on vakava . Jotta yritykset voivat toteuttaa tämän velvoitteen, jäsenvaltioiden olisi säädettävä mahdollisuudesta lopettaa liikesuhde niiden lainsäädännön piiriin kuuluvissa sopimuksissa. On mahdollista, että haittavaikutusten ehkäiseminen välillisissä liikesuhteissa edellyttää yhteistyötä toisen yrityksen kanssa, esimerkiksi sellaisen yrityksen kanssa, jolla on suora sopimussuhde tavarantoimittajan kanssa. Joissakin tapauksissa tällainen yhteistyö voisi olla ainoa realistinen tapa ehkäistä haittavaikutuksia erityisesti silloin, kun välillisen liikesuhteen osapuoli ei ole valmis tekemään sopimusta yrityksen kanssa. Tällöin yrityksen olisi tehtävä yhteistyötä sellaisen toimijan kanssa, joka voi tehokkaimmin ehkäistä tai lieventää haittavaikutuksia välillisessä liikesuhteessa siten, että kilpailulainsäädäntöä noudatetaan.

(36)

Jotta voidaan varmistaa, että mahdollisten haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen on tehokasta, yritysten olisi asetettava etusijalle arvoketjun liikesuhteiden jatkuminen sen sijaan, että ne lopettaisivat liikesuhteen viimeisenä keinona sen jälkeen, kun ne ovat yrittäneet ennaltaehkäistä ja lieventää mahdollisia haittavaikutuksia siinä onnistumatta. Direktiivissä olisi kuitenkin mainittava myös, niiden tapausten osalta, joissa kuvattujen ehkäisevien tai lieventävien toimenpiteiden avulla ei voida puuttua mahdollisiin haittavaikutuksiin , jotka yritys on aiheuttanut tai joiden syntyyn se on myötävaikuttanut, ja kun muutokseen ei ole kohtuullista mahdollisuutta , yritysten velvollisuus olla aloittamatta uusia suhteita tai laajentamatta olemassa olevia suhteitaan kyseisen kumppanin kanssa ja, jos niiden välisiin suhteisiin sovellettava laki antaa siihen mahdollisuuden, viimeisenä keinona katkaistakseen suhteen vastuullisesti keskeyttää väliaikaisesti kauppasuhteet kyseisen kumppanin kanssa siten, että samalla jatketaan lieventämistoimia , tai lopettaa liikesuhde kyseisen toiminnan osalta mahdollisen haittavaikutuksen vakavuuden vuoksi tai jos väliaikaisen keskeyttämisen ehdot eivät täyty . Jotta yritykset voivat toteuttaa tämän velvoitteen, jäsenvaltioiden olisi säädettävä mahdollisuudesta lopettaa tai keskeyttää liikesuhde niiden lainsäädännön piiriin kuuluvissa sopimuksissa. Päättäessään liikesuhteen lopettamisesta tai keskeyttämisestä yrityksen olisi arvioitava, olisivatko tästä aiheutuvat haittavaikutukset suurempia kuin se haittavaikutus, jota on tarkoitus ehkäistä tai lieventää. Jos yritykset keskeyttävät kaupalliset suhteet väliaikaisesti tai lopettavat liikesuhteen, niiden olisi toteutettava toimia keskeyttämisen tai lopettamisen vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai lopettamiseksi, ilmoitettava liikekumppanille asiasta hyvissä ajoin ja seurattava päätökseen liittyvää tilannetta. On mahdollista, että haittavaikutusten ehkäiseminen välillisissä liikesuhteissa edellyttää yhteistyötä toisen yrityksen kanssa, esimerkiksi sellaisen yrityksen kanssa, jolla on suora sopimussuhde tavarantoimittajan kanssa. Joissakin tapauksissa tällainen yhteistyö voisi olla ainoa realistinen tapa ehkäistä haittavaikutuksia erityisesti silloin, kun välillisen liikesuhteen osapuoli ei ole valmis tekemään sopimusta yrityksen kanssa. Tällöin yrityksen olisi tehtävä yhteistyötä sellaisen toimijan kanssa, joka voi tehokkaimmin ehkäistä tai lieventää haittavaikutuksia välillisessä liikesuhteessa siten, että kilpailulainsäädäntöä noudatetaan.

(37)

Suorissa ja välillisissä liikesuhteissa toimialan yhteistyö, toimialajärjestelmät ja useita sidosryhmiä käsittävät aloitteet voivat auttaa luomaan lisävaikutusta haitallisten vaikutusten tunnistamiseen, lieventämiseen ja ehkäisemiseen. Siksi yritysten olisi voitava tukeutua tällaisiin aloitteisiin tässä direktiivissä vahvistettujen huolellisuusvelvoitteidensa täytäntöönpanossa siinä määrin kuin tällaiset järjestelmät ja aloitteet soveltuvat kyseisten velvoitteiden täyttämisen tukemiseen . Yritykset voisivat arvioida omasta aloitteestaan näiden järjestelmien ja aloitteiden yhdenmukaistamista tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden kanssa . Jotta voidaan varmistaa, että tällaisista aloitteista saadaan täydet tiedot, direktiivissä olisi myös viitattava komission ja jäsenvaltioiden mahdollisuuteen helpottaa tiedon levittämistä tällaisista järjestelmistä tai aloitteista ja niiden tuloksista. Komissio voi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa antaa ohjeita alan toimialakohtaisten järjestelmien ja sidosryhmien yhteisaloitteiden toimivuuden arvioimiseksi .

(37)

Toimialajärjestelmät ja useita sidosryhmiä käsittävät aloitteet voivat auttaa luomaan lisävaikutusta haitallisten vaikutusten tunnistamiseen, lieventämiseen ja ehkäisemiseen. Sen vuoksi yritysten olisi voitava osallistua tällaisiin aloitteisiin saadakseen tukea huolellisuusvelvoitteensa näkökohtien toteuttamisessa, kuten koordinoidakseen yhteistä vipuvaikutusta, saavuttaakseen tehokkuusetuja, laajentaakseen parhaita käytäntöjä ja hankkiakseen tiettyjä aloja, maantieteellisiä alueita, hyödykkeitä tai riskikysymyksiä koskevaa asiantuntemusta . Aloitteet ymmärretään laajasti niin, että niihin luetaan aloitteet, joilla tuetaan, seurataan, arvioidaan, sertifioidaan ja /tai todennetaan yrityksen huolellisuusvelvoitteen näkökohtia tai sen tytäryritysten ja/tai liikesuhteiden toimia huolellisuusvelvoitteen noudattamiseksi. Tällaisia aloitteita voivat kehittää ja valvoa viranomaiset, toimialajärjestöt, etujärjestöjen ryhmittymät, työmarkkinaosapuolet tai kansalaisjärjestöt, ja niihin voivat kuulua valvontaorganisaatiot, maailmanlaajuiset puitesopimukset, alakohtaiset vuoropuhelut ja aloitteet, joilla sertifioidaan huolellisuusvelvoitteen näkökohtia . Jotta voidaan varmistaa, että tällaisista aloitteista saadaan täydet tiedot, direktiivissä olisi myös viitattava komission ja jäsenvaltioiden mahdollisuuteen helpottaa tiedon levittämistä tällaisista järjestelmistä tai aloitteista ja niiden tuloksista. Komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden , OECD:n ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa annettava ohjeita , joiden avulla voidaan arvioida alan toimialakohtaisten järjestelmien ja sidosryhmien yhteisaloitteiden tarkkaa soveltamisalaa, yhdenmukaistamista tämän direktiivin velvoitteiden kanssa ja uskottavuutta . Yritysten, jotka osallistuvat toimialakohtaisiin aloitteisiin tai sidosryhmien yhteisaloitteisiin tai jotka käyttävät kolmannen osapuolen suorittamaa huolellisuusvelvoitteensa näkökohtien todentamista, olisi voitava katsoa olevan vastuussa tämän direktiivin rikkomisesta ja sen seurauksena uhreille aiheutuneista vahingoista tai niille olisi voitava määrätä näistä seuraamuksia. Todentamisen suorittavia kolmansia osapuolia koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka hyväksytään tämän direktiivin nojalla annettavilla delegoiduilla säädöksillä, olisi kehitettävä tiiviissä yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, ja niiden asianmukaisuutta olisi tarkasteltava uudelleen tämän direktiivin tavoitteiden perusteella. Asianomaisten viranomaisten olisi valvottava todentamisen suorittavia kolmansia osapuolia, ja niille olisi tarvittaessa määrättävä seuraamuksia kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisesti.

(38)

Tässä direktiivissä säädettyjen huolellisuusvelvoitteiden mukaisesti, jos yritys havaitsee toteutuneita haitallisia ihmisoikeus- tai ympäristövaikutuksia, sen olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä niiden lopettamiseksi. Voidaan olettaa, että yritys pystyy lopettamaan tosiasiallisesti haitalliset vaikutukset omassa toiminnassaan ja tytäryhtiöissään. On kuitenkin selvennettävä, että vakiintuneissa liikesuhteissa, joissa haitallisia vaikutuksia ei voida lopettaa, yritysten olisi minimoitava tällaisten vaikutusten laajuus . Haitallisten vaikutusten laajuuden minimoinnissa olisi edellytettävä lopputulosta, joka on mahdollisimman lähellä haittavaikutusten lopettamista. Oikeudellisen selkeyden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi yrityksille tässä direktiivissä olisi määriteltävä, mitä toimia yrityksiltä olisi edellytettävä tosiasiallisesti haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten lopettamiseksi ja niiden laajuuden minimoimiseksi tarpeen mukaan olosuhteista riippuen.

(38)

Tässä direktiivissä säädettyjen huolellisuusvelvoitteiden mukaisesti, jos yritys havaitsee toteutuneita haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia, sen olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä niiden lopettamiseksi. Voidaan olettaa, että yritys pystyy lopettamaan tosiasiallisesti haitalliset vaikutukset omassa toiminnassaan ja tytäryhtiöissään. On kuitenkin selvennettävä, että jos haitallisia vaikutuksia ei voida lopettaa, yritysten olisi lievennettävä tällaisten vaikutusten laajuutta, samalla kun ne pyrkivät lopettamaan haittavaikutuksen ja panevat täytäntöön korjaavan toimintasuunnitelman, joka on laadittu asianomaisia sidosryhmiä kuullen . Haitallisten vaikutusten laajuuden minimoinnissa olisi edellytettävä lopputulosta, joka on mahdollisimman lähellä haittavaikutusten lopettamista. Oikeudellisen selkeyden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi yrityksille tässä direktiivissä olisi määriteltävä, mitä toimia yrityksiltä olisi edellytettävä tosiasiallisesti haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten lopettamiseksi ja niiden laajuuden minimoimiseksi tarpeen mukaan olosuhteista riippuen.

(39)

Tämän direktiivin mukaisen tosiasiallisten haitallisten vaikutusten lopettamista ja niiden laajuuden minimoimista koskevan velvollisuuden noudattamiseksi yrityksiltä olisi tarvittaessa edellytettävä seuraavien toimien toteuttamista. Niiden olisi neutralisoitava haittavaikutus tai minimoitava sen laajuus toiminnalla, jonka on oltava oikeassa suhteessa haittavaikutuksen merkittävyyteen ja laajuuteen sekä yrityksen toiminnan osuuteen haittavaikutuksen synnyssä . Yritysten olisi laadittava ja pantava täytäntöön korjaava toimintasuunnitelma, jossa on kohtuulliset ja selkeästi määritellyt määräajat toimille ja laadulliset ja määrälliset indikaattorit parannusten mittaamiseksi, jos tämä on välttämätöntä sen vuoksi, että haittavaikutusta ei voida välittömästi lopettaa. Yritysten olisi myös pyrittävä saamaan sellaiselta suoralta liikekumppaniltaan sopimukseen perustuvat vakuudet siitä , että se varmistaa yrityksen käytännesääntöjen ja tarvittaessa ennaltaehkäisyä koskevan toimintasuunnitelman noudattamisen , myös pyrkimällä saamaan vastaavat sopimukseen perustuvat vakuudet omilta kumppaneiltaan siltä osin kuin niiden toiminta on osa yrityksen arvoketjua. Sopimukseen perustuviin vakuuksiin olisi liitettävä asianmukaiset toimenpiteet vaatimusten noudattamisen todentamiseksi . Yritysten olisi myös tehtävä investointeja, joiden tarkoituksena on haittavaikutusten lopettaminen tai minimointi , tarjottava kohdennettua ja oikeasuhteista tukea pk-yritykselle, jonka kanssa niillä on vakiintunut liikesuhde, ja tehtävä yhteistyötä muiden yritysten kanssa, tarvittaessa myös siinä tarkoituksessa, että voidaan parantaa yrityksen kykyä saada haittavaikutus loppumaan.

(39)

Tämän direktiivin mukaisen tosiasiallisten haitallisten vaikutusten lopettamista ja niiden laajuuden lieventämistä koskevan velvollisuuden noudattamiseksi yrityksiltä olisi tarvittaessa edellytettävä seuraavien toimien toteuttamista. Niiden olisi neutralisoitava haittavaikutus tai lievennettävä riittävästi sen laajuutta palauttamalla vaikutusten kohteena olevat henkilöt, ryhmät ja yhteisöt ja /tai ympäristö haittavaikutusta edeltäneeseen tilanteeseen tai tilaan tai mahdollisimman lähelle sitä . Yritysten olisi laadittava ja pantava täytäntöön korjaava toimintasuunnitelma, jossa on kohtuulliset ja selkeästi määritellyt määräajat asiaankuuluvien toimenpiteiden ja toimien toteuttamiselle ja laadulliset ja määrälliset indikaattorit parannusten mittaamiseksi, jos tämä on välttämätöntä sen vuoksi, että haittavaikutusta ei voida välittömästi lopettaa. Yritykset voisivat myös vahvistaa sopimusmääräyksillä sellaisen kumppanin kanssa, jonka kanssa niillä on liikesuhde , että se varmistaa yrityksen käytännesääntöjen ja tarvittaessa korjaavan toimintasuunnitelman noudattamisen. Kumppaneita, joiden kanssa yrityksellä on liikesuhde , voitaisiin pyytää laatimaan vastaavat kohtuulliset, syrjimättömät ja oikeudenmukaiset sopimusmääräykset kumppaneidensa kanssa siltä osin kuin näiden toiminta on osa yrityksen arvoketjua. Sopimusmääräyksiin olisi liitettävä toimenpiteitä, joilla tuetaan huolellisuusvelvoitteen noudattamista tässä direktiivissä esitetyllä tavalla. Lisäksi sopimusmääräysten olisi oltava oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja syrjimättömiä, ja niiden olisi ilmennettävä osapuolten yhteistä vastuuta huolellisuusvelvoitteen toteuttamisesta jatkuvassa yhteistyössä painottaen asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamista haittavaikutusten lopettamiseksi. Yritysten olisi myös arvioitava, voidaanko liikekumppanin kohtuudella odottaa noudattavan kyseisiä määräyksiä. Ostaja asettaa toimittajalle usein yksipuolisesti sopimusehtoja, ja niiden rikkominen johtaa todennäköisesti ostajan yksipuolisiin toimiin, kuten sopimuksen irtisanomiseen tai katkaisemiseen. Tällaiset yksipuoliset toimet eivät ole asianmukaisia huolellisuusvelvoitteen yhteydessä, ja ne johtaisivat todennäköisesti itsessään haittavaikutuksiin. Tapauksissa, joissa tällaisten sopimusmääräysten rikkomisesta aiheutuu mahdollinen haittavaikutus, yrityksen on ensin toteutettava asianmukaiset toimenpiteet tällaisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai riittäväksi lieventämiseksi sen sijaan, että harkitaan sopimuksen irtisanomista tai sen soveltamisen keskeyttämistä, sovellettavan lainsäädännön mukaisesti . Yritysten olisi myös tehtävä investointeja, joiden tarkoituksena on haittavaikutusten lopettaminen tai lieventäminen , tarjottava kohdennettua ja oikeasuhteista tukea pk-yritykselle, jonka kanssa niillä on liikesuhde, ja tehtävä yhteistyötä muiden yritysten kanssa, tarvittaessa myös siinä tarkoituksessa, että voidaan parantaa yrityksen kykyä saada haittavaikutus loppumaan.

(40)

Jotta voidaan ottaa huomioon kaikki yrityksen vaihtoehdot tapauksissa, joissa tosiasiallisia vaikutuksia ei voida käsitellä kuvattujen toimenpiteiden avulla, tässä direktiivissä olisi myös mainittava yrityksen mahdollisuus pyrkiä tekemään sopimus välillisen liikekumppanin kanssa yrityksen käytännesääntöjen tai korjaavan toimintasuunnitelman noudattamiseksi ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä sen todentamiseksi, että välillinen liikesuhde on sopimuksen mukainen.

(41)

Jotta voidaan varmistaa, että mahdollisten haittavaikutusten lopettaminen ja minimoiminen on tehokasta, yritysten olisi asetettava etusijalle arvoketjun liikesuhteiden jatkuminen sen sijaan, että ne lopettaisivat liikesuhteen, viimeisenä keinona, sen jälkeen, kun ne ovat yrittäneet lopettaa tai minimoida haittavaikutukset siinä onnistumatta. Direktiivissä olisi kuitenkin mainittava myös niiden tapausten osalta, joissa kuvattujen toimenpiteiden avulla ei voida lopettaa tai riittävällä tavalla lieventää haittavaikutuksia, yritysten velvollisuus olla aloittamatta uusia suhteita tai laajentamatta olemassa olevia suhteitaan kyseisen kumppanin kanssa ja, jos niiden välisiin suhteisiin sovellettava laki antaa siihen mahdollisuuden, keskeyttää väliaikaisesti kaupalliset suhteet kyseisen kumppanin kanssa ja pyrittävä samalla lopettamaan haittavaikutus tai minimoimaan sen laajuus , tai lopettaa liikesuhde kyseisen toiminnan osalta , jos sen haittavaikutus katsotaan vakavaksi . Jotta yritykset voivat toteuttaa tämän velvoitteen, jäsenvaltioiden olisi säädettävä mahdollisuudesta lopettaa liikesuhde niiden lainsäädännön piiriin kuuluvissa sopimuksissa.

(41)

Jotta voidaan varmistaa, että mahdollisten haittavaikutusten lopettaminen ja minimoiminen on tehokasta, yritysten olisi asetettava etusijalle arvoketjun liikesuhteiden jatkuminen sen sijaan, että ne lopettaisivat liikesuhteen, viimeisenä keinona, sen jälkeen, kun ne ovat yrittäneet lopettaa tai minimoida haittavaikutukset siinä onnistumatta. Direktiivissä olisi kuitenkin mainittava myös niiden tapausten osalta, joissa kuvatun toimenpiteen avulla ei voida lopettaa tai riittävällä tavalla lieventää haittavaikutuksia , jotka yritys on aiheuttanut tai joiden syntyyn se on myötävaikuttanut, ja kun muutokseen ei ole kohtuullista mahdollisuutta , yritysten velvollisuus olla aloittamatta uusia suhteita tai laajentamatta olemassa olevia suhteitaan kyseisen kumppanin kanssa ja, jos niiden välisiin suhteisiin sovellettava laki antaa siihen mahdollisuuden, viimeisenä keinona katkaistakseen suhteen vastuullisesti keskeyttää väliaikaisesti kaupalliset suhteet kyseisen kumppanin kanssa ja pyrkiä samalla lopettamaan haittavaikutus tai lieventämään sitä , tai lopettaa liikesuhde kyseisen toiminnan osalta haittavaikutuksen vakavuuden vuoksi tai jos väliaikaisen keskeyttämisen ehdot eivät täyty . Jotta yritykset voivat toteuttaa tämän velvoitteen, jäsenvaltioiden olisi säädettävä mahdollisuudesta lopettaa tai keskeyttää liikesuhde niiden lainsäädännön piiriin kuuluvissa sopimuksissa. Päättäessään liikesuhteen lopettamisesta tai keskeyttämisestä yrityksen olisi arvioitava, olisivatko tästä aiheutuvat haittavaikutukset suurempia kuin ne haittavaikutukset, jotka on tarkoitus lopettaa tai joita on tarkoitus lieventää. Jos yritykset keskeyttävät kaupalliset suhteet väliaikaisesti tai lopettavat liikesuhteen, niiden olisi toteutettava toimia keskeyttämisen tai lopettamisen vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai lopettamiseksi, ilmoitettava liikekumppanille asiasta hyvissä ajoin ja seurattava päätökseen liittyvää tilannetta.

(41 a)

Jos yritys on aiheuttanut toteutuneen haittavaikutuksen tai myötävaikuttanut sen syntyyn, yrityksen olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kyseisen vaikutuksen korjaamiseksi. Korjaavilla toimilla olisi pyrittävä palauttamaan vaikutusten kohteena olevat henkilöt ja ryhmät tai yhteisöt ja/tai ympäristö haittavaikutusta edeltäneeseen tilanteeseen tai tilaan tai mahdollisimman lähelle sitä, ja niitä olisi kehitettävä ottaen huomioon asianomaisten sidosryhmien tarpeet ja niiden esittämät näkemykset. Niitä voivat olla muun muassa korvaus, hyvitys, kunnostaminen, julkinen anteeksipyyntö, ennalleen palauttaminen tai vilpitön yhteistyö tutkimuksissa. Tietyissä tilanteissa taloudellinen korvaus voi olla välttämätön keino tällaisen ennalleen palauttamisen toteuttamiseksi. Jos yrityksellä on suora yhteys haittavaikutukseen, sen olisi voitava osallistua vapaaehtoisesti mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin, jos se on tarkoituksenmukaista, ja harkita vipuvaikutuksensa käyttämistä vastuullisiin osapuoliin, jotta vaikutuksen mahdollisesti aiheuttama vahinko voidaan korjata. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sidosryhmiä, joihin haitallinen vaikutus vaikuttaa, ei vaadita pyytämään korjaavia toimia ennen kanteen nostamista tuomioistuimessa.

(42)

Yritysten olisi annettava henkilöille ja järjestöille mahdollisuus tehdä niille valituksia suoraan , jos kyse on oikeutetusta huolesta, joka koskee toteutuneita tai mahdollisia haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Mahdollisuus tällaisten valitusten tekemiseen olisi annettava muun muassa ammattiliitoille ja muille työntekijöiden edustajille , jotka edustavat kyseisessä arvoketjussa työskenteleviä henkilöitä, sekä kyseiseen arvoketjuun liittyvillä aloilla toimiville kansalaisjärjestöille , jos niillä on tiedossaan mahdollinen tai toteutunut haittavaikutus. Yritysten olisi otettava käyttöön menettely näiden valitusten käsittelemiseksi ja tiedotettava tarvittaessa näistä menettelyistä työntekijöille, ammattiliitoille ja muille työntekijöiden edustajille. Mahdollisuus valitus- ja korjausmekanismin käyttöön ei saisi estää valituksen tekijää käyttämästä oikeussuojakeinoja . Kansainvälisten normien mukaisesti valituksen tekijöillä olisi oltava oikeus pyytää valituksen johdosta asianmukaisia jatkotoimia yritykseltä ja tavata yrityksen edustajia asianmukaisella tasolla, jotta voidaan keskustella valituksen aiheena olevista mahdollisista tai toteutuneista vakavista haittavaikutuksista. Tämä mahdollisuus ei saisi johtaa kohtuuttomien pyyntöjen esittämiseen yrityksille.

(42)

Yritysten olisi tarjottava julkisesti saatavilla olevia ja tehokkaita ilmoitusmekanismeja ja tuomioistuinten ulkopuolisia valitusmekanismeja, joita henkilöt ja organisaatiot voivat käyttää ilmoittaakseen niille tai tehdäkseen niille valituksia ja pyytääkseen korjaavia toimia , jos niillä on oikeutettua huolta toteutuneista tai mahdollisista ihmisoikeusvaikutuksista tai haitallisista ympäristövaikutuksista arvoketjussa. Henkilöihin ja järjestöihin, jotka voisivat tehdä tällaisia valituksia olisi kuuluttava henkilöt, joihin haittavaikutus kohdistuu tai joilla on perusteltu syy uskoa, että haittavaikutus voi vaikuttaa heihin ja heidän laillisiin edustajiinsa, ammattiliitot ja muut työntekijöiden edustajat , jotka edustavat kyseisessä arvoketjussa työskenteleviä henkilöitä, sekä sellaiset uskottavat ja kokeneet järjestöt, joiden tavoitteisiin sisältyy ympäristönsuojelu. Ilmoituksia voivat tehdä edellä mainitut henkilöt ja järjestöt sekä kyseiseen arvoketjuun liittyvillä aloilla toimivat kansalaisjärjestöt , jos niillä on tiedossaan mahdollinen tai toteutunut haittavaikutus , sekä oikeushenkilöt ja luonnolliset henkilöt, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja ympäristöä . Yritysten olisi otettava käyttöön menettely näiden ilmoitusten ja valitusten käsittelemiseksi ja tiedotettava tarvittaessa näistä menettelyistä työntekijöille, ammattiliitoille ja muille työntekijöiden edustajille. Yritysten olisi tarjottava mahdollisuus tehdä ilmoituksia ja valituksia muiden yritysten tai järjestöjen kanssa tehtävien yhteistyöjärjestelyjen, myös toimialakohtaisten aloitteiden, avulla osallistumalla sidosryhmien yhteisiin valitusmekanismeihin tai liittymällä maailmanlaajuiseen puitesopimukseen. Ilmoituksen tai valituksen tekeminen ei saisi olla edellytys sille, että niiden tekijät voivat käyttää perustellun huolen esittämistä koskevaa menettelyä tai oikeudellisia tai muita kuin oikeudellisia mekanismeja, kuten OECD:n kansallisia yhteyspisteitä, jos sellaisia on, eikä se saisi estää niiden käyttämistä . Kansainvälisten standardien mukaisesti valituksia tai ilmoituksia tekevillä henkilöillä, jos he eivät tee niitä nimettömästi, olisi oltava oikeus yrityksen toteuttamiin oikea-aikaisiin ja asianmukaisiin jatkotoimiin, ja lisäksi valituksia esittävillä henkilöillä olisi oltava oikeus olla vuorovaikutuksessa yrityksen asianmukaisen tason edustajien kanssa keskustellakseen valituksen aiheena olevista mahdollisista tai toteutuneista haittavaikutuksista , ja heille olisi ilmoitettava, millä perusteella valitus on katsottu perustelluksi tai perusteettomaksi, ja heille olisi annettava tiedot toteutetuista toimista sekä oikeus pyytää korjaavia toimia tai niiden edistämistä . Tämä mahdollisuus ei saisi johtaa kohtuuttomien pyyntöjen esittämiseen yrityksille. Yritysten olisi myös oltava vastuussa sen varmistamisesta, että valituksen tai ilmoituksen tehneitä henkilöitä suojellaan mahdollisilta vasta- ja kostotoimilta, myös varmistamalla nimettömyys tai luottamuksellisuus ilmoitus- ja valitusprosessissa kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Ilmoitusmenettelyn ja tuomioistuinten ulkopuolisen valitusmenettelyn olisi oltava perusteltu, saavutettavissa ja ennakoitavissa oleva, tasapuolinen, avoin, oikeuksien kanssa yhteensopiva, sukupuoli- ja kulttuuritietoinen, yhteydenpitoon ja vuoropuheluun perustuva ja mukautettavissa, kuten yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavien periaatteiden periaatteeseen 31 sisältyvissä tuomioistuinten ulkopuolisia valitusmekanismeja koskevissa vaikuttavuuskriteereissä ja Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa nro 16 esitetään. Yritysten olisi lisättävä asianomaisten sidosryhmien tietoisuutta ilmoitus- ja valitusmekanismien olemassaolosta, tavoitteista ja prosesseista sen valtion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, jossa ne toimivat, mukaan lukien tietoa mekanismien käyttötavoista, yritystä koskevista päätöksistä ja oikeussuojakeinoista ja siitä, miten yritys panee ne täytäntöön. Työntekijöitä ja heidän edustajiaan olisi lisäksi suojeltava asianmukaisesti, eivätkä mitkään tuomioistuinten ulkopuoliset korjaavat toimet saisi heikentää työehtosopimusneuvottelujen ja ammattiliittojen tunnustamisen edistämistä eivätkä millään tavoin heikentää laillisten ammattiliittojen ja työntekijöiden edustajien roolia työriitojen käsittelyssä.

(43)

Yritysten olisi seurattava huolellisuusvelvoitetta koskevien toimenpiteidensä täytäntöönpanoa ja tehokkuutta . Niiden olisi arvioitava säännöllisesti omia toimiaan sekä tytäryritystensä ja yrityksen arvoketjuihin liittyvien vakiintuneiden liikesuhteiden toimia ja toimenpiteitä seuratakseen haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamisen, ehkäisemisen ja minimoimisen, lopettamisen ja lieventämisen tuloksellisuutta. Tällaisilla arvioinneilla olisi todennettava, että haitalliset vaikutukset tunnistetaan asianmukaisesti, että huolellisuusvelvoitetta koskevat toimenpiteet pannaan täytäntöön ja että haitalliset vaikutukset on tosiasiallisesti estetty tai lopetettu. Jotta voidaan varmistaa, että tällaiset arvioinnit ovat ajan tasalla, niitä olisi tehtävä vähintään 12 kuukauden välein ja niitä olisi tarkistettava tällä välin , kun on perusteltua syytä uskoa, että on muodostunut merkittävä uusi haittavaikutusten riski.

(43)

Yritysten olisi jatkuvasti todennettava tämän direktiivin mukaisesti toteuttamiaan toimia ja seurattava niiden asianmukaisuutta ja tuloksellisuutta . Niiden olisi arvioitava omia toimiaan , tuotteitaan ja palvelujaan sekä tytäryritystensä ja liikesuhteidensa toimia , tuotteita ja palveluja seuratakseen haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamisen, ehkäisemisen ja minimoimisen, lopettamisen, lieventämisen ja korjaamisen tuloksellisuutta. Tällaisilla arvioinneilla olisi todennettava, että haitalliset vaikutukset tunnistetaan asianmukaisesti, että huolellisuusvelvoitetta koskevat toimenpiteet pannaan täytäntöön ja että haitalliset vaikutukset on tosiasiallisesti estetty tai lopetettu. Jotta voidaan varmistaa, että tällaiset arvioinnit ovat ajan tasalla, niitä olisi tehtävä jatkuvasti ja merkittävien muutosten jälkeen ja niitä olisi tarkistettava jatkuvasti , kun on perusteltua syytä uskoa, että on muodostunut merkittävä uusi haittavaikutusten riski. Yritysten olisi säilytettävä kymmenen vuoden ajan asiakirjat, jotka osoittavat niiden noudattavan tätä artiklaa.

(44)

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n suuntaviivoissa ja OECD:n kehyksessä vahvistettujen voimassa olevien kansainvälisten normien mukaisesti huolellisuusvelvoitteeseen kuuluu tiedottaa ulkoisesti huolellisuusvelvoitetta koskevista toimintaperiaatteista, prosesseista ja toiminnasta, joita on toteutettu tosiasiallisten tai mahdollisten haittavaikutusten tunnistamiseksi ja torjumiseksi, mukaan lukien kyseisten toimien havainnot ja tulokset. Ehdotuksessa direktiivin 2013/34/EU muuttamiseksi, siltä osin kuin on kyse yritysten kestävyysraportoinnista, vahvistetaan asiaankuuluvat raportointivelvoitteet tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluville yrityksille . Päällekkäisten raportointivelvoitteiden välttämiseksi tässä direktiivissä ei tulisi ottaa käyttöön uusia raportointivelvoitteita direktiivissä 2013/34/EU säädettyjen lisäksi niiden yritysten osalta, jotka kuuluvat kyseisen direktiivin soveltamisalaan, mikä koskee myös sen mukaisesti kehitettäviä raportointistandardeja. Jotta tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat yritykset, joihin ei sovelleta direktiiviä 2013/34/EU, voisivat täyttää viestintävelvoitteensa osana tämän direktiivin mukaista huolellisuusvelvoitettaan, niiden olisi julkaistava verkkosivustollaan vuosittainen selvitys jollakin kansainvälisessä liiketoiminnassa yleisesti käytetyllä kielellä .

(44)

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n suuntaviivoissa ja OECD:n kehyksessä vahvistettujen voimassa olevien kansainvälisten normien mukaisesti huolellisuusvelvoitteeseen kuuluu tiedottaa ulkoisesti huolellisuusvelvoitetta koskevista toimintaperiaatteista, prosesseista ja toiminnasta, joita on toteutettu tosiasiallisten tai mahdollisten haittavaikutusten tunnistamiseksi ja torjumiseksi, mukaan lukien kyseisten toimien havainnot ja tulokset. Direktiivissä 2013/34/EU vahvistetaan yritysten kestävyysraportoinnin osalta tämän direktiivin ja kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla annetun asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien yritysten asiaankuuluvat raportointivelvoitteet rahoitusalan yritysten osalta . Päällekkäisten raportointivelvoitteiden välttämiseksi tässä direktiivissä ei tulisi ottaa käyttöön uusia raportointivelvoitteita direktiivissä 2013/34/EU säädettyjen lisäksi niiden yritysten osalta, jotka kuuluvat kyseisen direktiivin soveltamisalaan, mikä koskee myös sen mukaisesti kehitettäviä raportointistandardeja , eikä siinä tulisi ottaa käyttöön mitään uusia raportointivelvoitteita asetuksessa (EU) 2019/2088 säädettyjen lisäksi . Jotta tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat yritykset, joihin ei sovelleta direktiiviä 2013/34/EU, voisivat täyttää viestintävelvoitteensa osana tämän direktiivin mukaista huolellisuusvelvoitettaan, niiden olisi julkaistava verkkosivustollaan vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä vuosittainen selvitys , joka on kyseisten velvoitteiden mukainen .

(44 a)

Vaatimukset, joita sovelletaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin yrityksiin, joihin samanaikaisesti sovelletaan direktiivin 2013/34/EU 19 a, 29 a ja 40 a artiklan mukaisia raportointivaatimuksia ja joiden olisi täten raportoitava due diligence -prosessistaan direktiivin 2013/34/EU 19 a, 29 a ja 40 a artiklassa säädetyllä tavalla, olisi ymmärrettävä yrityksiltä edellytettäväksi vaatimukseksi kuvata, miten ne noudattavat tässä direktiivissä säädettyä huolellisuusvelvoitetta. Noudattaessaan direktiivin 2013/34/EU vaatimuksia raportoida toimista, joita on toteutettu mahdollisten tai toteutuneiden haittavaikutusten tunnistamiseksi, yritysten olisi selitettävä, noudattivatko ne asianmukaisia toimenpiteitä toteuttaessaan tiettyä tärkeysjärjestystä, miten kyseistä lähestymistapaa sovellettiin ja miksi priorisointi oli tarpeen. Noudattaessaan direktiivin 2013/34/EU vaatimuksia, joiden mukaan yrityksen on raportoitava toimista, joita se on toteuttanut toteutuneiden tai mahdollisten haittavaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi, korjaamiseksi tai lopettamiseksi, ja tällaisten toimien tuloksista, yrityksen olisi myös ilmoitettava niiden tapausten lukumäärä, joissa se on päättänyt katkaista liikesuhteen, tämän katkaisemisen syy ja kyseisten liikesuhteiden sijainti mutta ei niiden yksilöintitietoja.

(44 b)

Tämän direktiivin tavoitteena ei ole velvoittaa yrityksiä julkistamaan henkistä pääomaa, henkistä omaisuutta, taitotietoa tai innovoinnin tuloksia, joita voitaisiin pitää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/943 määriteltyinä liikesalaisuuksina. Tässä direktiivissä säädetyt raportointivaatimukset eivät sen vuoksi saisi rajoittaa direktiivin (EU) 2016/943 soveltamista. Tätä direktiiviä olisi sovellettava myös ilman, että se vaikuttaa markkinoiden väärinkäytöstä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 (markkinoiden väärinkäyttöasetus) soveltamiseen.

(44 c)

Yritysten olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä tehdäkseen huolellisuusvelvoiteprosessissaan mielekästä yhteistyötä asianomaisten sidosryhmien kanssa todellisen vuorovaikutuksen ja vuoropuhelun mahdollistamiseksi. Yhteistyön olisi katettava asianomaisille sidosryhmille tiedottaminen ja niiden kuuleminen ja sen olisi oltava kattavaa, rakenteellista, tehokasta, oikea-aikaista ja kulttuuri- ja sukupuolitietoista. On tilanteita, joissa ei ole mahdollista tehdä mielekästä yhteistyötä asianomaisten sidosryhmien kanssa tai joissa on hyödyllistä hankkia muiden asiantuntijoiden näkemyksiä, jotta yritys voi noudattaa täysimääräisesti tämän direktiivin vaatimuksia, erityisesti kartoitus- ja priorisointipäätösten yhteydessä. Näissä tapauksissa yritysten olisi tehtävä mielekästä yhteistyötä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen tai ihmisoikeuksia tai ympäristöä puolustavien oikeushenkilöiden tai luonnollisten henkilöiden, kanssa saadakseen uskottavia näkemyksiä mahdollisista tai todellisista haittavaikutuksista. Kuulemisen olisi oltava jatkuvaa ja yritysten olisi annettava kattavia, kohdennettuja ja tarkoituksenmukaisia tietoja asianomaisille sidosryhmille. Asianomaisilla sidosryhmillä olisi oltava oikeus pyytää kirjallisia lisätietoja, jotka yrityksen olisi toimitettava kohtuullisessa ajassa ja asianmukaisessa ja ymmärrettävässä muodossa. Jos tietopyyntö evätään, asianomaisilla sidosryhmillä olisi oltava oikeus saada kirjalliset perustelut epäämiselle. Asianomaisille sidosryhmille tiedottamisessa ja niiden kuulemisessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon yhteistyön esteet, varmistettava, että sidosryhmiin ei kohdistu vasta- tai kostotoimia, myös säilyttämällä luottamuksellisuus ja nimettömyys, ja kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien sidosryhmien tarpeisiin sekä päällekkäisiin haavoittuvuuksiin ja risteäviin tekijöihin, myös varmistamalla sukupuolitietoinen lähestymistapa ja noudattamalla täysimääräisesti Yhdistyneiden kansakuntien julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista. Yrityksen olisi tiedotettava työntekijöiden edustajille huolellisuusvelvoitetta koskevasta strategiastaan ja sen täytäntöönpanosta voimassa olevan unionin oikeuden mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta heidän sovellettavia oikeuksiaan saada tietoja, tulla kuulluksi ja osallistua, ja erityisesti oikeuksia, jotka perustuvat työllisyyttä ja sosiaalisia oikeuksia koskevaan unionin lainsäädäntöön, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY  (1 a) , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY  (1 b) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/86/EY  (1 c) . Sidosryhmien kuulemista olisi pidettävä merkityksellisenä tilanteissa, joissa mahdollisten ja toteutuneiden vaikutusten tai 4–10 artiklassa säädettyjen toimien voidaan kohtuudella olettaa vaikuttavan sidosryhmien oikeuksiin tai etuihin tai joissa asianomaiset sidosryhmät ovat pyytäneet tietoja, kuulemista tai vuoropuhelua.

(44 d)

Julkisen osallistumisen vastaiset strategiset häirintäkanteet ovat luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin kohdistuvan häirinnän erityinen muoto, jonka tarkoituksena on estää yleisen edun mukaisten kysymysten käsittely julkisuudessa tai rangaista siitä. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tarvittavista suojatoimista, joilla puututaan näihin ilmeisen perusteettomiin ja aiheettomiin kanteisiin, joilla vaikeutetaan kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaista julkista osallistumista.

(45)

Komission olisi annettava ohjeita mallisopimuslausekkeista helpottaakseen yritysten tehtävää noudattaa huolellisuusvelvoitteitaan arvoketjunsa kaikissa vaiheissa , mikä myös rajoittaisi noudattamisesta aiheutuvan taakan siirtämistä niiden kumppaneina toimiville pk-yrityksille .

(45)

Auttaakseen yrityksiä noudattamaan huolellisuusvelvoitteitaan arvoketjunsa kaikissa vaiheissa komission olisi jäsenvaltioita ja asianomaisia sidosryhmiä kuullen annettava ohjeita mallisopimuslausekkeista , joita yritykset voivat käyttää vapaaehtoisesti apuna 7 ja 8 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä . Tällaisissa sopimuslausekkeissa olisi määrättävä vähintään sopimuspuolten selkeästä tehtävänjaosta jatkuvassa yhteistyössä, siitä, että lausekkeet eivät saa johtaa huolellisuusvelvoitteen noudattamista koskevan vastuun siirtymiseen, ja siitä, että jos tällaisia lausekkeita rikotaan, yritysten olisi vältettävä tällaisten lausekkeiden irtisanomista ja toteutettava ensin asianmukaisia toimenpiteitä tämän direktiivin 7 ja 8 artiklan mukaisesti. Ohjeissa olisi lisäksi selvennettävä, että pelkkä sopimukseen perustuvien vakuuksien sisällyttäminen ei yksinään riitä täyttämään tämän direktiivin mukaisia huolellisuusvelvoitetta koskevia vaatimuksia. Tällaiset vaatimukset olisi täytettävä vain, jos huolellisuusvelvoitteet annetaan huolellisesti muille siten, että varmistetaan kyseisten velvoitteiden tehokas täyttäminen, ja siten, että ne sisältävät olosuhteisiin soveltuvia toimenpiteitä, kuten seurantaa, taloudellista ja muuta tukea ja vastuullisia hankintakäytäntöjä.

(46)

Tarjotakseen tukea ja käytännön välineitä yrityksille tai jäsenvaltioiden viranomaisille sen suhteen, miten yritysten olisi täytettävä huolellisuusvelvoitteensa, komissiolla olisi oltava mahdollisuus antaa ohjeita, myös tiettyjä aloja varten tai tietyistä haittavaikutuksista , asiaankuuluvia kansainvälisiä ohjeita ja normeja viitteenä käyttäen ja kuultuaan sitä ennen jäsenvaltioita ja sidosryhmiä, Euroopan unionin perusoikeusvirastoa, Euroopan ympäristökeskusta ja tarvittaessa sellaisia kansainvälisiä elimiä, joilla on huolellisuusvelvoitetta koskevaa asiantuntemusta.

(46)

Tarjotakseen tukea ja käytännön välineitä yrityksille tai jäsenvaltioiden viranomaisille sen suhteen, miten yritysten olisi täytettävä huolellisuusvelvoitteensa, ja helpottaakseen vaatimusten noudattamista käytännöllisellä tavalla komission olisi annettava selkeitä ja helposti ymmärrettäviä ohjeita, myös yleisiä ja alakohtaisia ohjeita , käyttäen viitteenä asiaankuuluvia kansainvälisiä ohjeita ja normeja ja kuultuaan sitä ennen jäsenvaltioita , eurooppalaisia monialaisia ja alakohtaisia työmarkkinaosapuolia ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä, Euroopan unionin perusoikeusvirastoa, Euroopan ympäristökeskusta , Euroopan työviranomaista, Euroopan ulkosuhdehallintoa, Euroopan innovaationeuvostoa ja pk-yritysasioiden toimeenpanovirastoa (Eismea), Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista ja tarvittaessa OECD:tä ja muita sellaisia kansainvälisiä elimiä, joilla on huolellisuusvelvoitetta koskevaa asiantuntemusta.

(46 a)

Tukeakseen yrityksiä, jotka täyttävät huolellisuusvelvoitteensa koko arvoketjussaan, komission olisi tehtävä lisätutkimuksia digitaalisista välineistä ja edistettävä niitä.

(47)

Vaikka pk-yritykset eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, sen säännökset voivat vaikuttaa niihin niiden toimeksisaajina tai alihankkijoina toimivien yritysten kautta, joihin direktiiviä sovelletaan. Tavoitteena on kuitenkin keventää pk-yrityksille aiheutuvaa taloudellista tai hallinnollista taakkaa, sillä monilla niistä on jo nyt vaikeuksia selvitä maailmanlaajuisen talous- ja terveyskriisin kurimuksessa. Tukeakseen pk-yrityksiä jäsenvaltioiden olisi perustettava ja ylläpidettävä yksin tai yhdessä tähän tarkoitettuja verkkosivustoja, portaaleja tai alustoja, ja jäsenvaltiot voisivat myös tukea taloudellisesti pk-yrityksiä ja auttaa niitä kehittämään valmiuksiaan. Tällaista tukea olisi asetettava myös tuotantoketjun alkupäässä olevien, kolmansien maiden talouden toimijoiden saataville, minkä lisäksi sitä olisi tarvittaessa mukautettava ja laajennettava koskemaan niitä. Yrityksiä, joilla on kumppaninaan pk-yritys, kehotetaan myös tukemaan näitä yrityksiä huolellisuusvelvoitetta koskevien toimenpiteiden noudattamisessa , jos tällaiset vaatimukset uhkaavat vaarantaa pk-yrityksen elinkelpoisuuden, sekä asettamaan pk-yrityksille oikeudenmukaisia, kohtuullisia, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia vaatimuksia.

(47)

Vaikka pk-yritykset eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, sen säännökset voivat vaikuttaa niihin niiden toimeksisaajina tai alihankkijoina toimivien yritysten kautta, joihin direktiiviä sovelletaan. Tavoitteena on kuitenkin keventää pk-yrityksille aiheutuvaa taloudellista tai hallinnollista taakkaa, sillä monilla niistä on jo nyt vaikeuksia selvitä maailmanlaajuisen talous- ja terveyskriisin kurimuksessa. Tukeakseen pk-yrityksiä jäsenvaltioiden olisi komission tuella perustettava ja ylläpidettävä yksin tai yhdessä tähän tarkoitettuja käyttäjäystävällisiä verkkosivustoja, portaaleja tai alustoja, ja jäsenvaltioiden olisi myös tuettava taloudellisesti pk-yrityksiä ja autettava niitä kehittämään valmiuksiaan. Tällaista tukea olisi asetettava myös tuotantoketjun alkupäässä olevien, kolmansien maiden talouden toimijoiden saataville, minkä lisäksi sitä olisi tarvittaessa mukautettava ja laajennettava koskemaan niitä. Yrityksiä, joilla on kumppaninaan pk-yritys, kehotetaan myös tukemaan näitä yrityksiä huolellisuusvelvoitetta koskevien toimenpiteiden noudattamisessa sekä asettamaan pk-yrityksille oikeudenmukaisia, kohtuullisia, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia vaatimuksia. Pk-yrityksillä olisi myös oltava mahdollisuus soveltaa tätä direktiiviä vapaaehtoisesti, niitä olisi tuettava tässä tarkoituksessa riittävillä toimenpiteillä ja välineillä, ja niitä olisi kannustettava.

(48)

Täydentääkseen jäsenvaltioiden pk-yrityksille tarjoamaa tukea komissio voi hyödyntää käytössä olevia EU:n välineitä, hankkeita ja muita toimia huolellisuusvelvoitteen täytäntöönpanossa EU:ssa ja kolmansissa maissa. Se voi ottaa käyttöön uusia tukitoimenpiteitä, joilla autetaan yrityksiä, myös pk-yrityksiä, huolellisuusvelvoitteissa, ja perustaa seurantakeskuksen arvoketjun avoimuuden varmistamista sekä sidosryhmien yhteisaloitteiden helpottamista varten.

(48)

Täydentääkseen jäsenvaltioiden yrityksille, myös pk-yrityksille, tarjoamaa tukea täytäntöönpanossa komission olisi hyödynnettävä käytössä olevia EU:n välineitä, hankkeita ja muita toimia huolellisuusvelvoitteen täytäntöönpanossa EU:ssa ja kolmansissa maissa. Sen olisi otettava käyttöön uusia tukitoimenpiteitä, joilla autetaan yrityksiä, myös pk-yrityksiä, huolellisuusvelvoitteissa, ja perustettava seurantakeskus arvoketjun avoimuuden varmistamista sekä sidosryhmien yhteisaloitteiden helpottamista varten.

(49)

Komissio ja jäsenvaltiot olisi jatkettava kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa tukeakseen tuotantoketjun alkupäässä olevia talouden toimijoita kehittämään valmiuksiaan ehkäistä tehokkaasti toimintansa ja liikesuhteidensa haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia kiinnittäen erityistä huomiota pienviljelijöiden kohtaamiin ongelmiin. Niiden olisi käytettävä naapuruus- ja kehitysyhteistyövälineitään sekä kansainvälisen yhteistyön välineitään tukeakseen kolmansien maiden hallituksia ja tuotantoketjun alkupäässä olevia talouden toimijoita sellaisten haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten torjumisessa, joita aiheutuu niiden toiminnasta ja alkupään liikesuhteista. Tähän voi kuulua kumppanimaiden hallitusten, paikallisen yksityisen sektorin ja sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten perimmäisiin syihin puuttumiseksi.

(49)

Komissio ja jäsenvaltiot olisi jatkettava kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa tukeakseen tuotantoketjun alkupäässä olevia talouden toimijoita kehittämään valmiuksiaan ehkäistä tehokkaasti toimintansa ja liikesuhteidensa haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia kiinnittäen erityistä huomiota pienviljelijöiden kohtaamiin ongelmiin. Niiden olisi käytettävä naapuruus- ja kehitysyhteistyövälineitään sekä kansainvälisen yhteistyön välineitään , mukaan lukien vapaakauppasopimukset, tukeakseen kolmansien maiden hallituksia ja tuotantoketjun alkupäässä olevia talouden toimijoita sellaisten haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten torjumisessa, joita aiheutuu niiden toiminnasta ja alkupään liikesuhteista. Tähän voi kuulua kumppanimaiden hallitusten, paikallisen yksityisen sektorin ja sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten perimmäisiin syihin puuttumiseksi.

(50)

Jotta voidaan varmistaa, että tällä direktiivillä edistetään ilmastonmuutoksen torjumista, yritysten olisi hyväksyttävä suunnitelma , jolla varmistetaan, että yrityksen liiketoimintamalli ja -strategia ovat linjassa kestävään talouteen siirtymisen ja ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 1,5 celsiusasteeseen kanssa Pariisin sopimuksen mukaisesti. Jos ilmastonmuutos on tunnistettu tai olisi pitänyt tunnistaa yrityksen toiminnan pääasialliseksi riskiksi tai pääasialliseksi vaikuttajaksi , yrityksen olisi sisällytettävä suunnitelmaansa päästövähennystavoitteet .

(50)

Jotta voidaan varmistaa, että tällä direktiivillä edistetään ilmastonmuutoksen torjumista, yritysten olisi sidosryhmiä kuullen hyväksyttävä ja toteutettava direktiivin (EU) 2022/2464 (yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi) 19 a artiklan raportointivaatimusten mukainen siirtymäsuunnitelma , jolla varmistetaan, että yrityksen liiketoimintamalli ja -strategia mukautetaan kestävään talouteen siirtymistä koskeviin tavoitteisiin ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevaan tavoitteeseen, joka vahvistetaan asetuksessa (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki), sekä vuotta 2030 koskevaan ilmastotavoitteeseen . Suunnitelmassa olisi otettava huomioon arvoketju, ja siihen olisi sisällytettävä yritysten ilmastotavoitteisiin liittyviä aikasidonnaisia tavoitteita päästöluokissa 1 ja 2 sekä tapauksen mukaan päästöluokassa 3, mukaan lukien tarvittaessa vakuuttavaan tieteelliseen näyttöön perustuvat kasvihuonekaasujen, tapauksen mukaan myös metaanin, ehdottomat päästövähennystavoitteet, jotka on täytettävä vuoteen 2030 mennessä ja viiden vuoden välein vuoteen 2050 saakka, paitsi jos yritys voi osoittaa, että sen toiminta ja arvoketju eivät aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä ja että tällaiset päästövähennystavoitteet eivät sen vuoksi olisi asianmukaisia. Suunnitelmissa olisi kehitettävä täytäntöönpanotoimia yrityksen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, ja niiden olisi perustuttava luotettavaan tieteelliseen näyttöön eli riippumattoman tieteellisen validoinnin läpikäymään näyttöön, joka tukee hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) määrittelemää ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen ja jossa otetaan huomioon ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan suositukset .

(51)

Jotta voidaan varmistaa että tällainen päästövähennyssuunnitelma pannaan tarkoituksenmukaisesti täytäntöön ja sisällytetään johtajien taloudellisiin kannustimiin, suunnitelma olisi otettava asianmukaisesti huomioon muuttuvia palkkioita määritettäessä , jos muuttuva palkkio liittyy siihen , miten johtaja on edistänyt yrityksen liiketoimintastrategiaa, pitkän aikavälin intressejä ja toiminnan kestävyyttä .

(51)

Siirtymäsuunnitelmissa olisi oltava johtajille ja hallituksen jäsenille asetettuja selkeitä velvoitteita varmistaa, että ympäristö- ja ilmastoriskeihin ja -vaikutuksiin puututaan yrityksen strategiassa. Johtajien taloudellisten kannustimien lisäämiseksi keskimäärin yli 1 000 työntekijää työllistävillä yrityksillä olisi oltava käytössä merkityksellinen ja tehokas politiikka, jolla varmistetaan, että osa johtajien muuttuvista palkkioista on kytköksissä yrityksen siirtymäsuunnitelmaan sisältyvien ilmastonmuutoksen torjuntatavoitteiden saavuttamiseen .

(53)

Jotta voidaan varmistaa yritysten huolellisuusvelvoitteiden moitteettoman täytäntöönpanon seuranta ja tämän direktiivin asianmukainen täytäntöönpano, jäsenvaltioiden olisi nimettävä yksi tai useampi kansallinen valvontaviranomainen. Näiden valvontaviranomaisten olisi oltava julkisia, riippumattomia tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä tai muista markkinaintresseistä, eikä niillä saisi olla eturistiriitoja. Jäsenvaltioiden olisi kansallisen lainsäädännön mukaisesti varmistettava toimivaltaisen viranomaisen asianmukainen rahoitus. Niillä olisi oltava oikeus suorittaa tutkimuksia, omasta aloitteestaan tai tämän direktiivin nojalla esitettyjen valitusten tai perusteltujen huolenaiheiden pohjalta. Jäsenvaltiot voisivat yksilöidä alakohtaisen lainsäädännön mukaiset toimivaltaiset viranomaiset, jos niillä on sellaisia, tämän direktiivin soveltamisesta vastaaviksi niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Ne voisivat nimetä säänneltyjen rahoitusalan yritysten valvonnasta vastaavat viranomaiset myös tässä direktiivissä tarkoitetuiksi valvontaviranomaisiksi.

(53)

Jotta voidaan varmistaa yritysten huolellisuusvelvoitteiden moitteettoman täytäntöönpanon seuranta ja tämän direktiivin asianmukainen täytäntöönpano, jäsenvaltioiden olisi nimettävä yksi tai useampi kansallinen valvontaviranomainen. Näiden valvontaviranomaisten olisi oltava julkisia, riippumattomia tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä tai muista markkinaintresseistä, eikä niillä saisi olla eturistiriitoja. Jäsenvaltioiden olisi kansallisen lainsäädännön mukaisesti varmistettava toimivaltaisen viranomaisen asianmukainen rahoitus. Niillä olisi oltava oikeus suorittaa tutkimuksia, tarvittaessa myös paikalla tehtäviä tarkastuksia ja asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisia, omasta aloitteestaan tai tämän direktiivin nojalla esitettyjen valitusten tai perusteltujen huolenaiheiden pohjalta. Jäsenvaltiot voisivat yksilöidä alakohtaisen lainsäädännön mukaiset toimivaltaiset viranomaiset, jos niillä on sellaisia, tämän direktiivin soveltamisesta vastaaviksi niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Ne voisivat nimetä säänneltyjen rahoitusalan yritysten valvonnasta vastaavat viranomaiset myös tässä direktiivissä tarkoitetuiksi valvontaviranomaisiksi. Kun jäsenvaltiot nimeävät valvontaviranomaisia ja määrittelevät menettelyt, joiden mukaisesti ne toimivat, niiden olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys muiden kansainvälisten välineiden mukaisten menettelyjen kanssa, kuten kansallisten yhteyspisteiden ylläpitämän tuomioistuinten ulkopuolisen valitusmekanismin kanssa.

(54)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden tehokkuus, jäsenvaltioiden olisi säädettävä näiden toimenpiteiden rikkomista koskevista varoittavista, oikeasuhteisista ja tehokkaista seuraamuksista. Jotta tällainen seuraamusjärjestelmä olisi tehokas, kansallisten valvontaviranomaisten määräämiin hallinnollisiin seuraamuksiin olisi kuuluttava taloudellisia seuraamuksia. Jos jäsenvaltion oikeusjärjestelmässä ei säädetä hallinnollisista seuraamuksista, joista tässä direktiivissä säädetään, hallinnollisia seuraamuksia koskevia sääntöjä olisi sovellettava siten, että seuraamuksen käynnistää toimivaltainen valvontaviranomainen ja sen määrää oikeusviranomainen. Sen vuoksi kyseisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että sääntöjen ja seuraamusten soveltamisella on vastaava vaikutus kuin toimivaltaisten valvontaviranomaisten määräämillä hallinnollisilla seuraamuksilla.

(54)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden tehokkuus, jäsenvaltioiden olisi säädettävä näiden toimenpiteiden rikkomista koskevista varoittavista, oikeasuhteisista ja tehokkaista seuraamuksista. Jotta tällainen seuraamusjärjestelmä olisi tehokas, kansallisten valvontaviranomaisten määräämiin hallinnollisiin seuraamuksiin olisi kuuluttava taloudellisia seuraamuksia , julkinen ilmoitus, jossa todetaan yrityksen olevan vastuussa rikkomisesta ja rikkomisen luonne, velvollisuuksia toteuttaa tietty toimi, muun muassa lopettaa rikkomisen käsittävä toiminta ja pidättyä toistamasta kyseistä toimintaa, sekä tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen tai viennin keskeyttäminen . Jos jäsenvaltion oikeusjärjestelmässä ei säädetä hallinnollisista seuraamuksista, joista tässä direktiivissä säädetään, hallinnollisia seuraamuksia koskevia sääntöjä olisi sovellettava siten, että seuraamuksen käynnistää toimivaltainen valvontaviranomainen ja sen määrää oikeusviranomainen. Sen vuoksi kyseisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että sääntöjen ja seuraamusten soveltamisella on vastaava vaikutus kuin toimivaltaisten valvontaviranomaisten määräämillä hallinnollisilla seuraamuksilla.

(54 a)

Jotta estetään mahdollisten hallinnollisten sakkojen keinotekoinen alentaminen, joka johtuu siitä, että ryhmän perimmäinen emoyritys siirtää maailmanlaajuista nettoliikevaihtoaan kolmansille yhteisöille, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen yritysten osalta hallinnolliset taloudelliset seuraamukset lasketaan ottaen huomioon kyseisen yrityksen ilmoittama konsolidoitu liikevaihto.

(54 b)

Direktiivin 2014/24/EU 18 artiklan 2 kohdan, direktiivin 2014/25/EU 36 artiklan 2 kohdan ja direktiivin 2014/23/EU 30 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen unionin oikeuden mukaisten velvoitteiden noudattamisen hankinta- ja käyttöoikeussopimusten osalta. Sen vuoksi komission olisi arvioitava, onko aiheellista tarkastella uudelleen näitä direktiivejä ja täsmentää tarkemmin vaatimukset ja toimenpiteet, joita jäsenvaltioiden on noudatettava ja toteutettava varmistaakseen, että tämän direktiivin mukaisia kestävyys- ja huolellisuusvelvoitteita noudatetaan kaikissa hankinta- ja käyttöoikeusmenettelyissä aina valinnasta sopimuksen täytäntöönpanoon.

(56)

Jotta voidaan varmistaa, että haittavaikutusten uhreille maksetaan tosiasiallinen korvaus, jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, jotka koskevat yrityksen siviilioikeudellista vahinkovastuuta, jos se ei ole noudattanut huolellisuusvelvoiteprosessiaan. Yrityksen olisi oltava vastuussa vahingoista, jos se ei ole noudattanut velvoitteita ehkäistä ja lieventää mahdollisia haittavaikutuksia tai lopettaa tosiasiallisia vaikutuksia tai minimoida niiden laajuus , minkä seurauksena ilmenee haittavaikutus, joka olisi pitänyt tunnistaa, ehkäistä, lieventää, lopettaa tai sen laajuus minimoida asianmukaisilla toimenpiteillä, ja se aiheuttaa vahingon.

(56)

Jotta voidaan varmistaa, että haittavaikutusten uhreille maksetaan tosiasiallinen korvaus, jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, jotka koskevat yrityksen siviilioikeudellista vahinkovastuuta, jos se ei ole noudattanut huolellisuusvelvoiteprosessiaan. Yrityksen olisi oltava vastuussa vahingoista, jos se ei ole noudattanut velvoitteita ehkäistä ja lieventää mahdollisia haittavaikutuksia tai lopettaa tosiasiallisia vaikutuksia , lieventää niitä tai korjata ne , minkä seurauksena ilmenee haittavaikutus, jonka yritys on aiheuttanut tai jonka syntyyn se on myötävaikuttanut ja joka olisi pitänyt tunnistaa, priorisoida, ehkäistä, lieventää, lopettaa tai korjata tai jonka laajuus olisi pitänyt minimoida asianmukaisilla toimenpiteillä, ja se aiheuttaa vahingon. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että jos oikeusseuraajaa ei ole, emoyrityksen voidaan katsoa olevan vastuussa tytäryrityksensä velvoitteista, jos tytäryritys kuuluu tai kuului vaikutuksen aikaan tämän direktiivin soveltamisalaan ja emoyritys on purkanut sen tai se on purkanut itsensä tarkoituksellisesti vastuun välttämiseksi, riippumatta mahdollisesta yhteistyöstä emoyrityksen kanssa huolellisuusvelvoitteen noudattamisessa.

(57)

Välillisissä liikesuhteissa tapahtuneiden vahinkojen osalta yrityksen vastuuseen olisi sovellettava tiettyjä ehtoja. Yrityksen ei pitäisi olla vastuussa, jos se on toteuttanut erityisiä huolellisuusvelvoitteeseen liittyviä toimenpiteitä. Sitä ei kuitenkaan pitäisi vapauttaa vastuusta siitä hyvästä, että se on toteuttamalla tällaisia toimenpiteitä, jos on ollut kohtuutonta odottaa, että tosiasiallisesti toteutetut toimet, myös vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen osalta, riittäisivät estämään, lopettamaan tai minimoimaan haittavaikutuksen tai lieventämään sitä. Lisäksi arvioitaessa vastuun olemassaoloa ja laajuutta on syytä ottaa asianmukaisesti huomioon yrityksen toimet valvontaviranomaisen siltä vaatimien korjaavien toimien noudattamiseksi , siltä osin kuin ne liittyvät suoraan kyseessä olevaan vahinkoon, mahdollisesti tehdyt investoinnit ja kohdennettu tuki sekä mahdollinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa sen arvoketjuihin kohdistuvien haittavaikutusten käsittelemiseksi.

(57)

Arvioitaessa vastuun olemassaoloa ja laajuutta olisi otettava asianmukaisesti huomioon yrityksen toimet korjaavien toimien toteuttamiseksi, myös valvontaviranomaisen vaatimat toimet , siltä osin kuin ne liittyvät suoraan kyseessä olevaan vahinkoon, mahdollisesti tehdyt investoinnit ja kohdennettu tuki sekä mahdollinen yhteistyö asianomaisten sidosryhmien ja muiden toimijoiden kanssa sen arvoketjuihin kohdistuvien haittavaikutusten käsittelemiseksi.

(57 a)

Määritettäessä mahdollista 22 artiklan mukaista korvausvastuuta olisi lisäksi otettava huomioon yrityksen mahdollisuus tarvittaessa priorisoida toimiaan. Jos priorisointi tehtiin tarkasti haittavaikutuksen vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella, yritystä ei pitäisi pitää vastuullisena, jos haittavaikutus johtuu toiminnasta tai toimesta, jota ei perustellusti priorisoitu.

(58)

Vastuuta koskevalla järjestelyllä ei säännellä sitä, kenen olisi osoitettava, että yrityksen toiminta oli asian olosuhteissa kohtuullisen riittävää, siksi tämä kysymys on jätetty kansallisessa lainsäädännössä ratkaistavaksi .

(58)

Vastuuta koskevalla järjestelyllä ei säännellä sitä, kenen olisi osoitettava, että yrityksen toiminta oli asian olosuhteissa kohtuullisen riittävää, mutta jäsenvaltiot voivat säätää kansallisessa lainsäädännössään, että jos kantaja esittää prima facie -seikkoja, jotka osoittavat vastaajan vastuun todennäköisyyden, vastaajan katsotaan olevan vastuussa, jollei se pysty osoittamaan, että se on noudattanut tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan .

(59)

Siviilioikeudellista vastuuta koskevien sääntöjen osalta yrityksen siviilioikeudellinen vastuu vahingoista, joita aiheutuu siitä , että se ei ole noudattanut huolellisuusvelvoitetta riittävällä tavalla, ei rajoita sen tytäryritysten tai arvoketjuun kuuluvien suorien tai välillisten liikekumppaneiden siviilioikeudellista vastuuta. Tämän direktiivin mukaiset siviilioikeudellista vastuuta koskevat säännöt eivät myöskään saisi rajoittaa sellaisten siviilioikeudellista vastuuta koskevien unionin tai kansallisten sääntöjen soveltamista, jotka liittyvät haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin tai haitallisiin ympäristövaikutuksiin ja joissa säädetään vastuusta tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomissa tilanteissa tai ankarammasta vastuusta kuin tässä direktiivissä .

(59)

Siviilioikeudellista vastuuta koskevien sääntöjen osalta yrityksen siviilioikeudellinen vastuu vahingoista, joita se on aiheuttanut tai joiden syntyyn se on myötävaikuttanut siksi, että se ei ole noudattanut huolellisuusvelvoitetta riittävällä tavalla, ei rajoita sen tytäryritysten tai arvoketjuun kuuluvien suorien tai välillisten liikekumppaneiden siviilioikeudellista vastuuta. Tämän direktiivin mukaiset siviilioikeudellista vastuuta koskevat säännöt eivät myöskään saisi rajoittaa yritysten unionin oikeusjärjestelmän tai kansallisten oikeusjärjestelmien mukaista vastuuta, mukaan lukien säännöt yhteisvastuusta .

(59 a)

Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin on kansainvälisesti tunnustettu ihmisoikeus, joka on vahvistettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 8 artiklassa, tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kohdassa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 2 artiklan 3 kohdassa, ja se on myös perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitettu unionin perusoikeus. Todisteiden saamiseen liittyvät viivästykset ja vaikeudet sekä sukupuolten epätasa-arvo, maantieteellinen sijainti, haavoittuvuus ja syrjäytyminen voivat olla merkittäviä käytännöllisiä ja menettelyyn liittyviä esteitä asianomaisille henkilöille ja estää heitä käyttämästä tehokkaita oikeussuojakeinoja kostotoimia pelkäämättä. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen varmistettava, että uhreilla on käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot ja että menettelystä aiheutuvat kulut ja menettelyn kesto eivät estä heitä saattamasta asiaansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi julkinen rahoitus, mukaan lukien rakenteellinen tuki toteutuneiden ja mahdollisten haitallisten vaikutusten uhreille, oikeudenkäyntikulujen tai hallintoviranomaisten maksujen alentaminen ja oikeusavun saatavuus.

(59 b)

Toimivaltuudet saaneiden ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen tai muiden asiaankuuluvien toimijoiden, jotka toimivat yleisen edun mukaisesti, kuten kansallisten ihmisoikeuselinten tai oikeusasiamiehen, olisi voitava nostaa maansa tuomioistuimissa edustajakanteita toteutuneiden ja mahdollisten haittavaikutusten uhrien tai uhriryhmien nimissä, ja niillä olisi oltava menettelyssä kantajan oikeudet ja velvollisuudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lainsäädännön soveltamista.

(59 c)

Siviilioikeudellista korvausvastuuta koskevan kanteen nostamiseen sovellettavan vanhentumisajan olisi oltava vähintään kymmenen vuotta. Asettaessaan tällaisen vanhentumisajan alkamisajankohtaa jäsenvaltion olisi harkintansa mukaan otettava huomioon ajankohta, jona vahingon aiheuttanut vaikutus on lakannut, ja ajankohta, jona asianomainen uhri tiesi tai hänen voitiin kohtuudella olettaa tienneen, että hänelle aiheutunut vahinko aiheutui haittavaikutuksesta.

(65 a)

Ihmisoikeuksien ja ympäristöoikeuksien puolustajat ovat haitallisten ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten seurausten etulinjassa maailmanlaajuisesti ja unionissa, ja heitä on uhkailtu, peloteltu, vainottu, ahdisteltu ja jopa murhattu. Yritykset eivät siksi saisi altistaa heitä minkäänlaiselle väkivallalle.

(69)

Tämä direktiivi ei vaikuta unionin muiden säädösten mukaisiin ihmisoikeuksia, ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutosta koskeviin velvoitteisiin. Jos tämän direktiivin säännökset ovat ristiriidassa sellaisen toisen unionin säädöksen säännöksen kanssa, jolla on samat tavoitteet ja jossa säädetään laajemmista tai yksityiskohtaisemmista velvoitteista, tämän toisen unionin säädöksen säännöksillä olisi oltava ristiriitatilanteessa etusija ja kyseisiin velvoitteisiin olisi sovellettava niitä .

(69)

Tämä direktiivi ei vaikuta unionin muiden säädösten mukaisiin ihmisoikeuksia, ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutosta koskeviin velvoitteisiin. Jos tämän direktiivin säännökset ovat ristiriidassa sellaisen toisen unionin säädöksen säännöksen kanssa, jolla on samat tavoitteet ja jossa säädetään laajemmista tai yksityiskohtaisemmista velvoitteista, tämän toisen unionin säädöksen säännöksillä olisi oltava ristiriitatilanteessa etusija ja niitä olisi sovellettava kyseisiin velvoitteisiin tapauksissa, joissa toisessa säädöksessä säädettyjä velvoitteita sovelletaan tarkemmin rajattuun alaan tai aiheeseen . Tällaisia säädöksiä ovat muun muassa puutavaraa ja metsäkatoa, työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon ja pakkotyötä koskeva voimassa oleva ja tuleva unionin lainsäädäntö.

(70)

Komission olisi arvioitava ja raportoitava, olisiko tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien vaikutuksiltaan merkittävien alojen luetteloon lisättävä uusia aloja , jotta se vastaisi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ohjeita, tai työvoiman hyväksikäyttöä, ihmisoikeusloukkauksia tai uusia ympäristöuhkia koskevan selkeän näytön perusteella ; olisiko tässä direktiivissä tarkoitettua asiaan liittyvien kansainvälisten yleissopimusten luetteloa muutettava erityisesti kansainvälisen kehityksen perusteella; tai olisiko tämän direktiivin huolellisuusvelvoitesäännökset ulotettava koskemaan haitallisia ilmastovaikutuksia .

(70)

Komission olisi arvioitava ja raportoitava, olisiko direktiivin soveltamisalaa supistettava erityisesti tietyillä aloilla , jotta se vastaisi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ohjeita, tai työvoiman hyväksikäyttöä, ihmisoikeusloukkauksia tai uusia ympäristöuhkia koskevien selkeiden tietojen tai selkeän näytön , myös Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta, ILO:lta tai Euroopan unionin perusoikeusvirastolta saatujen tietojen, perusteella.

a)

toteutuneisiin ja mahdollisiin haitallisiin ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksiin liittyviä yritysten velvoitteita niiden omassa toiminnassa, niiden tytäryritysten toiminnassa ja sellaisten toimijoiden toteuttamassa arvoketjun toiminnassa , joiden kanssa yrityksellä on vakiintunut liikesuhde ;

a)

toteutuneisiin ja mahdollisiin haitallisiin ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksiin , jotka yritykset ovat aiheuttaneet, joiden syntyyn ne ovat myötävaikuttaneet tai joihin niillä on suora yhteys, liittyviä yritysten velvoitteita niiden omassa toiminnassa, niiden tytäryritysten toiminnassa ja niiden arvoketjuun kuuluvien toimijoiden , joiden kanssa yrityksellä on liikesuhde, toteuttamissa toimissa ;

b)

korvausvastuuta edellä mainittujen velvoitteiden rikkomisesta.

b)

korvausvastuuta edellä mainittujen velvoitteiden rikkomisesta , joka johti vahinkoon, ja

a)

yrityksellä oli keskimäärin yli 500 työntekijää ja sen maailmanlaajuinen nettoliikevaihto oli yli 150 miljoonaa euroa viimeisimpänä tilivuonna, jolta on laadittu vuositilinpäätös;

a)

yrityksellä oli keskimäärin yli 250 työntekijää ja sen maailmanlaajuinen nettoliikevaihto oli yli 40 miljoonaa euroa viimeisimpänä tilivuonna, jolta on laadittu vuositilinpäätös;

b)

yritys ei saavuttanut a alakohdan mukaisia raja-arvoja, mutta sillä oli keskimäärin yli 250 työntekijää ja sen maailmanlaajuinen nettoliikevaihto oli yli 40 miljoonaa euroa viimeisimpänä tilivuonna, jolta on laadittu vuositilinpäätös , jos nettoliikevaihdosta vähintään 50 prosenttia syntyi yhdellä tai useammalla seuraavista aloista:

b)

yritys ei saavuttanut a alakohdan mukaisia raja-arvoja, mutta se on sellaisen ryhmän perimmäinen emoyritys, jolla oli 500  työntekijää ja jonka maailmanlaajuinen nettoliikevaihto oli yli 150  miljoonaa euroa viimeisimpänä tilivuonna, jolta on laadittu vuositilinpäätös.

i)

tekstiilien, nahan ja niihin liittyvien tuotteiden (myös jalkineiden) valmistus sekä tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tukkukauppa;

ii)

maatalous, metsätalous, kalastus (myös vesiviljely), elintarvikkeiden valmistus ja maatalouden raaka-aineiden, elävien eläinten, puun, elintarvikkeiden ja juomien tukkukauppa;

iii)

kaivannaisteollisuus toimintapaikasta riippumatta (mukaan lukien raakaöljy, maakaasu, kivihiili, ruskohiili, metallit ja metallimalmit sekä kaikki muut ei-metalliset mineraalit ja louhintatuotteet), perusmetallituotteiden, muiden ei-metallisten mineraalituotteiden ja metallituotteiden valmistus (lukuun ottamatta koneita ja laitteita) sekä mineraalivarojen ja mineraaleista valmistettavien perus- ja välituotteiden (mukaan lukien metallit ja metallimalmit, rakennusmateriaalit, polttoaineet, kemikaalit ja muut välituotteet) tukkukauppa.

a)

niiden nettoliikevaihto unionissa oli yli 150 miljoonaa euroa viimeistä tilivuotta edeltävänä tilivuotena;

a)

yrityksen maailmanlaajuinen nettoliikevaihto oli yli 150 miljoonaa euroa ja siitä vähintään 40 miljoonaa euroa tuotettiin unionissa viimeistä tilivuotta edeltävänä tilivuotena , mukaan lukien sellaisten kolmansien osapuolten yritysten liikevaihto, joiden kanssa yritys ja/tai sen tytäryritykset ovat tehneet unionissa vertikaalisen sopimuksen rojalteja vastaan ;

b)

niiden nettoliikevaihto unionissa viimeistä tilivuotta edeltävänä tilivuotena oli yli 40 miljoonaa euroa mutta enintään 150 miljoonaa euroa , ja niiden maailmanlaajuisesta nettoliikevaihdosta vähintään 50 prosenttia syntyi yhdellä tai useammalla 1 kohdan b alakohdassa luetellulla alalla .

b)

yritys ei saavuttanut a alakohdan mukaisia raja-arvoja, mutta se on sellaisen ryhmän perimmäinen emoyritys, jolla oli 500 työntekijää ja jonka maailmanlaajuinen nettoliikevaihto oli yli 150 miljoonaa euroa ja siitä vähintään 40 miljoonaa euroa tuotettiin unionissa viimeisimpänä tilivuonna, jolta on laadittu vuositilinpäätös, mukaan lukien sellaisten kolmansien osapuolten yritysten liikevaihto, joiden kanssa yritys ja/tai sen tytäryritykset ovat tehneet unionissa vertikaalisen sopimuksen rojalteja vastaan .

1.

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

i)

oikeushenkilö, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (110) liitteessä I luetellussa oikeudellisessa muodossa;

i)

oikeushenkilö, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (110) liitteessä I ja II luetellussa oikeudellisessa muodossa;

iii)

oikeushenkilö, joka on muodostettu direktiivin 2013/34/EU liitteessä II luetellussa oikeudellisessa muodossa ja joka koostuu kokonaan jossakin i ja ii alakohdassa tarkoitetuista oikeudellisista muodoista toimivista yrityksistä;

—

sellaista eläkejärjestelmää hallinnoiva eläkelaitos, jonka katsotaan olevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004  (119) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009  (120) piiriin kuuluva sosiaaliturvajärjestelmä, tai oikeushenkilö, joka on perustettu tällaisen järjestelmän sijoituksia varten;

—

vaihtoehtoinen sijoitusrahasto, jonka hoidosta vastaa direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritelty vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, tai vaihtoehtoinen sijoitusrahasto, jota valvotaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

—

direktiivin 2009/65/EY 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteissijoitusyritys;

a a)

”sijoituksen kohteena olevalla yrityksellä” yritystä, johon institutionaalinen sijoittaja tai omaisuudenhoitaja sijoittaa ja jota ei voida pitää määräysvallassa olevana yrityksenä;

a b)

”institutionaalisella sijoittajalla” direktiivin 2007/36/EY 2 artiklan e alakohdassa määriteltyä toimijaa, joka kuuluu tämän direktiivin 2 artiklan soveltamisalaan;

a c)

”omaisuudenhoitajalla” direktiivin 2007/36/EY 2 artiklan f alakohdassa määriteltyä toimijaa, joka kuuluu tämän direktiivin 2 artiklan soveltamisalaan;

b)

”haitallisella ympäristövaikutuksella” ympäristöön kohdistuvaa haittavaikutusta, joka johtuu jonkin liitteessä olevassa II osassa lueteltujen kansainvälisten ympäristösopimusten mukaisen kiellon tai velvoitteen rikkomisesta ;

b)

”haitallisella ympäristövaikutuksella” ympäristöön kohdistuvaa haittavaikutusta, joka johtuu liitteessä olevan I osan 18 ja 19 kohdassa ja liitteessä olevassa II osassa lueteltuihin välineisiin sisältyvien asiaankuuluvien määräysten mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä, ottaen huomioon mahdolliset kansalliset säädökset ja toimenpiteet, jotka liittyvät näihin liitteessä olevan I osan 18 ja 19 kohdassa ja liitteessä olevassa II osassa lueteltujen kansainvälisten asiakirjojen määräyksiin ;

c)

”haitallisella ihmisoikeusvaikutuksella” suojeltuihin henkilöihin kohdistuvaa haittavaikutusta, joka johtuu jonkin liitteessä olevan I osan 1 jaksossa luetellun oikeuden tai kiellon rikkomisesta, sellaisina kuin ne on vahvistettu liitteessä olevan I osan 2 jaksossa luetelluissa kansainvälisissä yleissopimuksissa;

c)

”haitallisella ihmisoikeusvaikutuksella” henkilöihin kohdistuvaa haittavaikutusta, joka johtuu sellaisesta toimesta, jonka seurauksena yksilön tai ryhmän mahdollisuus käyttää sellaisia oikeuksia tai nauttia sellaisten kieltojen tarjoamasta suojasta, jotka on vahvistettu liitteessä olevan I osan 1 ja 2 jaksossa luetelluissa kansainvälisissä yleissopimuksissa ja välineissä, estyy tai heikkenee ;

c a)

”haittavaikutuksella” mitä tahansa mahdollista tai toteutunutta haitallista ihmisoikeus- tai ympäristövaikutusta;

d)

”tytäryrityksellä” oikeushenkilöä, jonka kautta harjoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY (128) 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa määritellyn ”määräysvallassa olevan yrityksen” toimintaa;

d)

”tytäryrityksellä” direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä oikeushenkilöä ja oikeushenkilöä, jonka kautta harjoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY (128) 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa määritellyn ”määräysvallassa olevan yrityksen” toimintaa;

e)

”liikesuhteella” suhdetta toimeksisaajaan, alihankkijaan tai muuhun oikeushenkilöön, jäljempänä ”kumppani” ,

e)

”liikesuhteella” yrityksen suoraa tai välillistä suhdetta toimeksisaajaan, alihankkijaan tai muuhun sen arvoketjuun kuuluvaan toimijaan ,

i)

jonka kanssa yrityksellä on kaupallinen sopimus tai jolle yritys tarjoaa rahoitusta, vakuutuksen tai jälleenvakuutuksen, tai

i)

jonka kanssa yrityksellä on kaupallinen sopimus tai jolle yritys tarjoaa rahoituspalveluja;

ii)

joka harjoittaa yrityksen lukuun tai sen puolesta yrityksen tuotteisiin tai palveluihin liittyvää liiketoimintaa ;

ii)

joka harjoittaa yrityksen tuotteisiin tai palveluihin liittyvää toimintaa ;

f)

”vakiintuneella liikesuhteella” suoraa tai välillistä liikesuhdetta, joka on tai jonka odotetaan vahvuutensa tai kestonsa vuoksi olevan pysyvä ja joka ei ole vain vähäpätöinen tai liitännäinen osa arvoketjussa;

g)

”arvoketjulla” yrityksen tuotteiden tuotantoon tai palvelujen tarjoamiseen liittyvää toimintaa, mukaan lukien tuotteen tai palvelun kehittäminen ja tuotteen käyttö ja käytöstä poistaminen sekä yrityksen tuotantoketjun alku- ja loppupään vakiintuneiden liikesuhteiden tähän liittyvä toiminta. Kun on kyse a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetuista yrityksistä, ”arvoketjulla” tarkoitetaan kyseisten palvelujen tarjoamisen osalta ainoastaan tällaista lainaa, luottoa ja muita rahoituspalveluja saavien asiakkaiden ja muiden samaan ryhmään kuuluvien yritysten, joiden toiminta liittyy kyseiseen sopimukseen, toimintaa. Tällaisten säänneltyjen rahoitusalan yritysten arvoketju ei kata niiltä lainaa, luottoa, rahoitusta, vakuutuksia tai jälleenvakuutuksia saavia pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

g)

”arvoketjulla”

i)

toimintaa, joka liittyy raaka-aineiden, tuotteiden tai yrityksen tuotteen osien tuotantoon, suunnitteluun, hankintaan, louhintaan, valmistukseen, kuljetukseen, varastointiin ja toimitukseen sekä yrityksen tuotteen kehittämiseen tai palvelun kehittämiseen tai tarjoamiseen, ja näihin osallistuvia toimijoita, ja

ii)

toimintaa, joka liittyy yrityksen tuotteiden myyntiin, jakeluun, kuljetukseen, varastointiin ja jätehuoltoon tai palvelujen tarjoamiseen, yksittäisten kuluttajien suorittama tuotteen jätehuolto pois lukien, ja näihin osallistuvia toimijoita.

h)

”riippumattomalla kolmannen osapuolen todentamisella” sitä, että yrityksestä riippumaton tarkastaja , jolla ei ole eturistiriitoja, jolla on ympäristö- ja ihmisoikeusasioiden kokemusta ja osaamista ja joka on vastuussa tarkastuksen laadusta ja luotettavuudesta, todentaa , että yritys tai sen arvoketjun osat noudattavat tämän direktiivin säännöksistä johtuvia ihmisoikeus- ja ympäristövaatimuksia ;

h)

”riippumattomalla kolmannen osapuolen todentamisella” sitä, että joko direktiivin 2006/43/EY 3 artiklan mukaisesti hyväksytty tai jäsenvaltiossa sertifiointeja suorittamaan akkreditoitu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö tai direktiivin 2006/43/EY 2 artiklan 23 alakohdassa määritelty, jäsenvaltiossa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti 14 artiklan 4 a kohdassa tarkoitettua erityistä vaatimustenmukaisuuden arviointitoimintaa varten akkreditoitu riippumaton varmennuspalvelujen tarjoaja tai jäsenvaltiossa sertifiointeja suorittamaan akkreditoitu riippumaton kolmas osapuoli, joka on yrityksestä riippumaton, jolla ei ole eturistiriitoja, jolla on todistettavasti ympäristö- , ilmasto- ja ihmisoikeusasioiden kokemusta , asiantuntemusta ja osaamista ja joka on vastuussa tarkastuksen tai arvioinnin laadusta ja luotettavuudesta ja täyttää 14 artiklan 4 a kohdassa kuvatuissa delegoidussa säädöksessä vahvistetut vähimmäisvaatimukset , todentaa tämän direktiivin säännöksistä johtuvat yrityksen tai sen arvoketjun osien huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät näkökohdat ;

j)

”toimialakohtaisella aloitteella” viranomaisten , toimialajärjestöjen tai etujärjestöjen ryhmittymien kehittämää ja valvomaa arvoketjun huolellisuusvelvoitetta koskevien vapaaehtoisten menettelyjen, välineiden ja mekanismien yhdistelmää , mukaan lukien riippumattoman kolmannen osapuolen todentamiset ;

j)

”toimialakohtaisella aloitteella tai sidosryhmien yhteisaloitteella ” aloitetta, johon yritykset osallistuvat ja jossa määritetään standardeja, menettelyjä , välineitä ja/ tai mekanismeja, jotta voidaan tukea, seurata, arvioida, sertifioida ja/tai todentaa yritysten huolellisuusvelvoitteen näkökohtia tai niiden tytäryhtiöiden ja /tai liikesuhteiden toimia huolellisuusvelvoitteen noudattamiseksi. Tällaisia aloitteita voivat kehittää ja valvoa viranomaiset , toimialajärjestöt, etujärjestöjen ryhmittymät tai kansalaisjärjestöt ;

l)

”vakavalla haittavaikutuksella” haitallista ympäristövaikutusta tai haitallista ihmisoikeusvaikutusta, joka on luonteeltaan erityisen merkittävä tai joka vaikuttaa suureen ihmismäärään tai suuren alueen ympäristöön tai joka on peruuttamaton tai jota on erityisen vaikea korjata johtuen niistä toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä ennen vaikutusta vallinneen tilanteen palauttamiseksi;

n)

”sidosryhmillä” yrityksen työntekijöitä, sen tytäryritysten työntekijöitä ja muita henkilöitä, ryhmiä, yhteisöjä tai toimijoita , joiden oikeuksiin tai etuihin kyseisen yrityksen, sen tytäryritysten ja sen liikesuhteiden tuotteet , palvelut ja toiminnot vaikuttavat tai voivat vaikuttaa ;

n)

”sidosryhmillä , joihin asia vaikuttaa ” tai ”asianomaisilla sidosryhmillä” henkilöitä, ryhmiä tai yhteisöjä, joilla on oikeuksia tai oikeutettuja etuja, joihin yrityksen toiminnasta tai toimista tai sen arvoketjuun kuuluvien toimijoiden toiminnasta tai toimista johtuvat haittavaikutukset vaikuttavat tai voivat vaikuttaa , sekä tällaisten henkilöiden tai ryhmien laillisia edustajia, mukaan lukien yrityksen, sen tytäryritysten ja koko sen arvoketjun työntekijät ja heidän edustajansa sekä ammattiliitot , tai tapauksissa, joissa ei ole henkilöitä, ryhmiä tai yhteisöjä, joihin haitallinen ympäristövaikutus vaikuttaa, uskottavia ja kokeneita organisaatioita, joiden tavoitteisiin sisältyy muun muassa ympäristönsuojelu ;

n a)

”haavoittuvassa asemassa olevilla sidosryhmillä” asianomaisia sidosryhmiä, jotka ovat syrjäytyneessä ja haavoittuvassa asemassa tiettyjen olosuhteiden tai risteävien tekijöiden, kuten sukupuolen, iän, rodun, etnisen alkuperän, luokan, kastin, koulutuksen, alkuperäiskansaan kuulumisen, maahanmuuttaja-aseman, vammaisuuden sekä sosiaalisen ja taloudellisen aseman, johdosta, mukaan lukien sidosryhmät, jotka asuvat konflikti- ja riskialueilla, mikä aiheuttaa monenlaisia ja usein suhteettomia haittavaikutuksia, luo syrjintää ja muodostaa lisäesteen osallistumiselle ja oikeussuojan saatavuudelle;

q)

” asianmukaisella toimenpiteellä ” toimenpidettä , jolla voidaan saavuttaa huolellisuusvelvoitteen tavoitteet, jotka ovat oikeassa suhteessa haittavaikutuksen vakavuuteen ja todennäköisyyteen ja jotka ovat kohtuudella yrityksen käytettävissä, ottaen huomioon kunkin tapauksen olosuhteet, mukaan lukien talouden alan ja kunkin liikesuhteen ominaispiirteet ja yrityksen vaikutusvalta niihin, sekä tarve pitää toimet tärkeysjärjestyksessä.

q)

” asianmukaisilla toimenpiteillä ” toimenpiteitä , joilla voidaan saavuttaa huolellisuusvelvoitteen tavoitteet ja tehokkaasti puuttua 6 artiklan mukaisesti tunnistettuihin haittavaikutuksiin tavalla , joka on oikeassa suhteessa ja sovitettua haittavaikutuksen vakavuuteen ja todennäköisyyteen sekä yrityksen kokoon, resursseihin ja valmiuksiin. Tässä on otettava huomioon kunkin tapauksen olosuhteet, mukaan lukien haittavaikutuksen luonne, talouden alan ominaispiirteet ja yrityksen toimintojen, tuotteiden ja palvelujen luonne sekä kunkin liikesuhteen ominaispiirteet;

q a)

”vipuvaikutuksella” kykyä saada aikaan muutos toimijan käytännöissä, jotka aiheuttavat haittavaikutuksen tai jotka myötävaikuttavat haittavaikutuksen syntyyn;

q b)

”haittavaikutuksen aiheuttamisella” sitä, että yrityksen toiminta voi yksinään johtaa haittavaikutuksen syntyyn;

q c)

”myötävaikuttamisella haittavaikutuksen syntyyn” sitä, että yrityksen oma toiminta yhdistettynä muiden toimijoiden toimintaan aiheuttaa vaikutuksen, tai sitä, että yrityksen toiminta aiheuttaa sen, että jokin toinen toimija aiheuttaa haittavaikutuksen, taikka edistää tätä tai kannustaa tähän. Myötävaikutuksen on oltava merkittävä, eli vähäistä tai merkityksetöntä myötävaikutusta ei lasketa. Arvioitaessa myötävaikutuksen merkittävää luonnetta ja selvitettäessä, milloin yrityksen toimet ovat voineet aiheuttaa sen, että toinen toimija aiheuttaa haittavaikutuksen, taikka edistää tätä tai kannustaa tähän, saatetaan joutua ottamaan huomioon useita tekijöitä. Huomioon voidaan ottaa seuraavat tekijät:

q d)

”suoralla yhteydellä haittavaikutukseen” sitä, että haittavaikutuksen ja yrityksen tuotteiden, palvelujen tai toimintojen välillä on yhteys muun liikesuhteen kautta ilman, että yritys on aiheuttanut haittavaikutuksen tai myötävaikuttanut siihen. Suora liikesuhde ei määritä suoraa yhteyttä. Suora yhteys ei myöskään tarkoita sitä, että vastuu siirtyy haittavaikutuksen aiheuttavalta liikesuhteelta yritykselle, johon sillä on yhteys;

q e)

”riskiperusteisella” oikeassa suhteessa olemista mahdollisten haittavaikutusten todennäköisyyteen ja vakavuuteen;

q f)

”riskitekijöillä” yritystason riskitekijöitä, liiketoimintamalliin liittyviä riskitekijöitä, maantieteellisiä riskitekijöitä, tuote- ja palvelukohtaisia riskitekijöitä ja alakohtaisia riskitekijöitä;

q g)

”haittavaikutuksen vakavuudella” haittavaikutuksen mittakaavaa, laajuutta ja korjaamatonta luonnetta, ottaen huomioon haittavaikutuksen merkitys, mukaan luettuina vaikutuksen kohteeksi joutuneiden tai joutuvien yksilöiden määrä, se, missä määrin ympäristö vahingoittuu tai voi vahingoittua tai joutua muuten vaikutuksen kohteeksi, vaikutuksen peruuttamattomuus ja mahdolliset rajoitukset, jotka koskevat vaikutuksen kohteeksi joutuneiden yksilöiden tilanteen tai ympäristön tilan palauttamista vaikutusta edeltäneeseen tilanteeseen tai tilaan.

1 a.

c a)

tarvittaessa mahdollisten ja toteutuneiden haittavaikutusten priorisointi 8 b artiklan mukaisesti;

c b)

toteutuneiden haittavaikutusten korjaaminen 8 c artiklan mukaisesti;

d)

valitusmenettelyn perustaminen ja ylläpitäminen 9 artiklan mukaisesti;

d)

ilmoitusmekanismin ja tuomioistuinten ulkopuolisen valitusmekanismin perustaminen tai sellaiseen osallistuminen 9 artiklan mukaisesti;

e)

yrityksen huolellisuusvelvoitetta koskevien toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta 10 artiklan mukaisesti;

e)

yrityksen huolellisuusvelvoitetta koskevien toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta ja todentaminen 10 artiklan mukaisesti;

f a)

niiden sidosryhmien kuuleminen, joihin asia vaikuttaa, ja yhteistyön tekeminen niiden kanssa mielekkäällä tavalla 8 d artiklan mukaisesti.

a)

tytäryritys toimittaa emoyritykselleen kaikki asiaankuuluvat ja tarvittavat tiedot ja tekee yhteistyötä sen kanssa;

b)

tytäryritys noudattaa emoyrityksensä huolellisuusvelvoitetta koskevaa toimintapolitiikkaa;

c)

emoyritys mukauttaa vastaavasti huolellisuusvelvoitetta koskevaa toimintapolitiikkaansa sen varmistamiseksi, että 5 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvoitteet täytetään tytäryrityksen osalta;

d)

tytäryritys sisällyttää huolellisuusvelvoitteen kaikkiin toimintaperiaatteisiinsa ja riskienhallintajärjestelmiinsä 5 artiklan mukaisesti;

e)

tytäryritys jatkaa tarvittaessa asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamista 7 ja 8 artiklan mukaisesti sekä täyttää edelleen 8 a, 8 b ja 8 d artiklan mukaiset velvoitteensa;

f)

jos emoyritys suorittaa tiettyjä toimia tytäryrityksen puolesta, sekä emoyritys että tytäryritys tiedottavat tästä selkeästi ja avoimesti asiaankuuluville sidosryhmille ja julkisuudessa;

g)

tytäryritys sisällyttää ilmaston kaikkiin toimintaperiaatteisiinsa ja riskienhallintajärjestelmiinsä 15 artiklan mukaisesti.

-a)

a)

kuvaus yrityksen lähestymistavasta huolellisuusvelvoitteeseen, myös pitkällä aikavälillä;

a)

kuvaus yrityksen lähestymistavasta huolellisuusvelvoitteeseen, myös lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

b)

käytännesäännöt, joissa kuvataan säännöt ja periaatteet, joita yrityksen työntekijöiden ja tytäryritysten on noudatettava ;

b)

käytännesäännöt, joissa määritellään säännöt ja periaatteet sekä toimenpiteet , joita on noudatettava ja jotka on tarvittaessa pantava täytäntöön kaikkialla yrityksessä ja sen tytäryrityksissä kaikissa toiminnoissa. Käytännesäännöt on laadittava niin, että niillä varmistetaan, että yritys kunnioittaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä, ja niiden on oltava unionin perusarvojen mukaiset ;

c)

kuvaus huolellisuusvelvoitteen soveltamiseksi käyttöön otetuista menettelyistä , mukaan lukien toimenpiteet, joilla käytännesääntöjen noudattaminen todennetaan ja käytännesääntöjen soveltaminen ulotetaan vakiintuneisiin liikesuhteisiin .

c)

kuvaus käyttöön otetuista prosesseista ja toteutetuista asianmukaisista toimenpiteistä huolellisuusvelvoitteen täytäntöönpanemiseksi arvoketjussa 7 ja 8 artiklan mukaisesti , mukaan lukien asianmukaiset toimenpiteet, jotka on toteutettu huolellisuusvelvoitteen sisällyttämiseksi yrityksen omaan liiketoimintamalliin, työllistämis- ja hankintakäytännöt sellaisten toimijoiden kanssa, joiden kanssa yrityksellä on liikesuhde, sekä toimenpiteet, jotka on toteutettu huolellisuusvelvoitetta koskevien toimien seuraamiseksi ja todentamiseksi .