52022XG0421(02)

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52022XG0421(02) - EN

Document 52022XG0421(02)

Help

Neuvoston päätelmät eurooppalaisesta strategiasta korkeakoulujen aseman vahvistamiseksi Euroopan tulevaisuutta silmällä pitäen 2022/C 167/03

ST/7936/2022/INIT

EUVL C 167, 21.4.2022, p. 9–17 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

21.4.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/9

Neuvoston päätelmät eurooppalaisesta strategiasta korkeakoulujen aseman vahvistamiseksi Euroopan tulevaisuutta silmällä pitäen

(2022/C 167/03)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

palauttaa mieliin näiden päätelmien liitteessä esitetyn poliittisen taustan,

PALAUTTAA MIELEEN SEURAAVAA:

Euroopassa toimivat korkeakoulut (1) osallistuvat laajasti tietämyksen luomiseen, jakamiseen ja sertifiointiin. Ne ovat korvaamattomia sekä eurooppalaisen koulutusalueen että uuden eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa synergiassa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kanssa. Korkeakoulut ovat avainasemassa pyrittäessä saavuttamaan eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) annetussa neuvoston päätöslauselmassa asetettu tavoite, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä vähintään 45 prosentilla 25–34-vuotiaista olisi oltava korkeakoulutus.

Tulevina vuosina yhä useampi osallistuu korkeakoulutukseen, mikä on ollut selkeä maailmanlaajuinen suuntaus viime vuosikymmeninä. OECD- ja G20-maissa korkeakoulututkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan 300 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä (2).

Lukuisat mahdollisuudet ja haasteet vaikuttavat korkeakoulujen tulevaan kehitykseen Euroopassa. Maailman väestönkehityksen suuntaukset ja globalisaatio haastavat Euroopan aseman merkittävänä tietämyksen luomisen keskuksena. Ilmaston lämpeneminen ja ympäristön tilan heikkeneminen, teknologisten muutosten kiihtyminen ja yhä voimistuva pyrkimys ottaa digitaaliteknologioita käyttöön vaikuttavat jo korkeakoulujen strategioihin ja asemaan Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Huipputason koulutuksen hankkineen suuren osaajajoukon saatavuudesta tulee yhä tärkeämpää, jotta Eurooppa voi säilyttää asemansa ja vahvistaa sitä maailman johtavana toimijana kiristyneen maailmanlaajuisen kilpailun tilanteessa.

Samalla korkealaatuisen ja osallistavan koulutuksen sekä huipputason tutkimuksen ja innovoinnin kasvava kysyntä nousevan talouden maissa lisää maailmanlaajuista verkottumista, vaikka perusarvoihin ja -periaatteisiin, joista eurooppalaisissa demokratioissa halutaan pitää kiinni, kohdistuukin uusia uhkia. Lisääntyvä eriarvoisuus ja ikääntyvien yhteiskuntien asettamat haasteet muuttavat Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti työmarkkinoita ja syventävät tarvetta osallisuuteen ja koulutustason nousuun, mikä luo uusia odotuksia elinikäiselle oppimiselle.

Talouden elpyminen pandemian jälkeen sekä digitaaliseen ja vihreään siirtymään liittyvän tietämyksen, osaamisen ja pätevyyden nopea kehitys edellyttävät, että korkeakoulut harkitsevat infrastruktuurinsa kehittämistä edelleen, omaksuvat uusia pedagogisia välineitä, tarjoavat joustavia ja lyhyitä oppimiskokemuksia, valmistavat oppijoita jatkuvasti muuttuvaan yhteiskunnalliseen ja työmarkkinaympäristöön ja antavat tutkijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi nykyisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Osallisuuden ja huippuosaamisen saavuttaminen edellyttää merkittäviä yleisiä investointeja EU:n korkeakoulusektoriin, kun otetaan huomioon EU:n korkeakoulutukseen nykyisin keskimäärin käytetyt menot ja opiskelijoiden ja oppijoiden määrän kasvu sekä korkeakoulujen kohtaamat haasteet.

Korkeakoulutuksen ainutlaatuinen asema, jossa se edistää koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin ja yhteiskunnan palvelemiseen liittyviä monialaisia tehtäviä, tarjoaa tilaisuuden hyödyntää näiden neljän alan tehtävien välisiä synergiamahdollisuuksia.

Näiden synergioiden hyödyntäminen on keskeistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Monisidosryhmäisiä kumppanuuksia ja yhteistyötä korkeakoulujen välillä ja niiden kanssa on edistettävä.

Neuvoston päätöslauselmassa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) kehotettiin tässä yhteydessä laatimaan ”[korkeakoulutuksen] muutosta koskeva suunnitelma, jossa keskitytään osallisuuteen, innovointiin, yhteyksiin, digitaaliseen ja vihreään valmiuteen, kansainväliseen kilpailukykyyn sekä akateemisiin perusarvoihin ja vankkoihin eettisiin periaatteisiin kuten myös työllisyyteen ja työllistettävyyteen”.

10.

Samassa yhteydessä neuvoston päätelmissä uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta katsottiin, että ”institutionaaliset muutokset, tutkijanurat, tiedekasvatus, koulutus, kansainvälinen yhteistyö ja tietämyksen levittäminen ovat mahdollisia aloja, joilla voidaan tehdä määrätietoisempaa yhteistyötä” eurooppalaisen tutkimusalueen, eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja eurooppalaisen koulutusalueen korkeakoulutusta koskevan ulottuvuuden välillä. Neuvosto pani lisäksi merkille ”komission ehdotuksen laatia etenemissuunnitelma [korkeakoulutuksen] ja tutkimuksen välisten synergioiden luomiseksi toteutettavia toimia varten” ja ilmoitti kannattavansa ”’Eurooppa-yliopistojen [allianssien]’ kehittämistä edelleen lippulaivaesimerkkeinä tulevaisuuden moderneista ja osallistavista [korkeakouluista] Euroopassa”. Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) tulevasta hallinnoinnista annettujen neuvoston päätelmien liitteenä olevassa ERA:n toimintapoliittisessa ohjelmassa 2022–2024 määriteltiin korkeakouluihin kohdistuvia toimia.

11.

Päätelmissään ”Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnan yhdistäminen: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen uuden ulottuvuuden pohjustaminen” neuvosto totesi, että ”Eurooppalaisia yliopistoja” olisi kehotettava ”vahvistamaan eurooppalaisten [korkeakoulujen] tutkimus- ja innovointiulottuvuutta kehittämällä yhteistä toimintasuunnitelmaa, yhteisiä infrastruktuureja ja resursseja” sekä ”luomaan yhä vahvempia [alliansseja] tutkimalla opiskelijoiden yhteisiä hakumahdollisuuksia sekä tieteenharjoittajien ja tutkijoiden yhteisrekrytoinnin toteutettavuutta kansallisissa järjestelmissä, mikä parantaisi heidän koulutus- ja tutkimusuriensa houkuttelevuutta, kestävyyttä ja joustavuutta [allianssien] sisällä”. Lisäksi neuvosto pyysi komissiota ja jäsenvaltioita ”harkitsemaan kestävämpiä ”Eurooppalaisille yliopistoille” tarkoitettuja rahoitusvälineitä muun muassa hyödyntämällä alueellisten ja kansallisten järjestelmien synergioita eurooppalaisten järjestelmien kanssa, jotta ne voivat toteuttaa kunnianhimoisen strategiansa,” sekä laatimaan selkeitä ehdotuksia vuodesta 2022 alkaen, ”jotta voidaan tarvittaessa auttaa poistamaan yhteistyön esteitä Euroopan tasolla esimerkiksi tutkimalla yhteisten eurooppalaisten tutkintojen tarvetta ja toteutettavuutta ”Eurooppalaisten yliopistojen” [alliansseissa]”.

12.

Päätelmissään ”Eurooppalaisen tutkimusalueen syventäminen: tarjotaan tutkijoille houkuttelevia ja kestäviä uria ja työehtoja ja tehdään osaamiskierrosta todellisuutta” neuvosto kehotti komissiota ”tukemaan jäsenvaltioita sellaisten politiikkatoimien suunnittelussa, joilla edistetään Euroopan [korkeakoulujen] saumatonta ja kunnianhimoista kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti usein toisiinsa sidoksissa oleviin akateemiseen ja tutkijanuraan liittyen, edistetään osallistavuutta, hyödynnetään huippuosaamista ja lisätään Euroopan [korkeakoulutuksen] kansainvälistä kilpailukykyä ja houkutellaan siten osaamista Euroopasta ja muualta”. Lisäksi se oli yhtä mieltä siitä, että Eurooppalaiset yliopistot -allianssit ja niiden kumppanuudet paikallisten ekosysteemien kanssa ovat ”sopivia foorumeita testata mahdollisia tutkimusurien yhteentoimivuusmalleja ja tarkastella mahdollisuuksia yhteisiksi rekrytointi-, koulutus- ja urakehitysjärjestelmiksi sekä tutkimus- että opetusnäkökohdat huomioon ottaen sekä kokeilla uusia palkitsemis- ja arviointijärjestelmiä, myös tutkimukseen perustuvalle opetukselle”,

KATSOO SEURAAVAA:

13.

Korkeakoulujen rajatylittävää yhteistyötä vahvistetaan, syvennetään ja yksinkertaistetaan edelleen koko Euroopassa, jos edellä mainittuihin haasteisiin voidaan vastata tehokkaasti Euroopan tasolla. Tältä osin komissio on esittänyt kunnianhimoisen eurooppalaisen yliopistostrategian, jonka tavoitteena on vahvistaa ja tukea kyseisiä laitoksia kaikissa niiden tehtävissä, jotta ne voisivat tehostaa yhteistyötään ja hyödyntää vahvuuksiaan, koska ne voivat osaltaan vaikuttaa ratkaisevasti Euroopan toimiin sen vastatessa tuleviin haasteisiin. Erityyppistä käynnissä olevaa yhteistyötä olisi lisättävä ja siihen liittyviä tuloksia ja parhaita käytäntöjä jaettava, jotta voidaan toimia inspiraation lähteenä Euroopan koko korkeakoulusektorille kunnioittaen kuitenkin jäsenvaltioiden toimivaltaa, akateemista vapautta ja korkeakoulujen institutionaalista autonomiaa.

14.

Jotta tämä saavutettaisiin, on pyrittävä seuraaviin neljään yhtä tärkeään keskeiseen tavoitteeseen osana toimielinten, jäsenvaltioiden ja Euroopan tason yhteisiä toimia:

—	vahvistetaan eurooppalaista ulottuvuutta korkeakoulutuksessa, tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä niiden välisessä synergiassa;

—	edistetään EU:n maailmanlaajuista asemaa ja johtajuutta;

—	tuetaan Euroopan elpymistä sekä digitaaliseen ja vihreään siirtymään liittyviä toimia;

—	syvennetään eurooppalaista yhteisiin arvoihin perustuvaa yhteenkuuluvuutta,

KEHOTTAA KOMISSIOTA JA JÄSENVALTIOITA TEKEMÄÄN TOIMIVALTUUKSIENSA MUKAISESTI JA TOISSIJAISUUSPERIAATETTA ASIANMUKAISESTI NOUDATTAEN YHTEISTYÖTÄ KORKEAKOULUJEN JA SIDOSRYHMIEN KANSSA SEURAAVIEN KESKEISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI:

Eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen korkeakoulutuksessa, tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä niiden välisessä synergiassa

15.

Tiiviimmällä rajatylittävällä yhteistyöllä edistetään eurooppalaisen koulutusalueen ja uuden eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista täydessä synergiassa vahvistamalla korkeakouluja ja parantamalla korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin laatua koko Euroopassa. Uudet liikkuvuuden ulottuvuudet, muodot ja mahdollisuudet eri tieteenalojen ja sektoreiden välillä ja yli rajojen, houkuttelevat ja kestävät akateemiset ja tutkijanurat sekä avoin koulutus ja avoin tiede antavat oppilaitoksille mahdollisuuden vastata paremmin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tarjota opiskelijoille, elinikäisille oppijoille ja tutkijoille oikeanlaista tietämystä, osaamista ja pätevyyttä heidän tulevaa ammatillista ja henkilökohtaista kehitystään varten. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä opiskelijoihin ja nuoriin tutkijoihin, joiden opintoihin ja uraan pandemia on vaikuttanut voimakkaasti, sekä maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden opiskelijoihin ja nuoriin tutkijoihin.

16.

Korkeakoulujen allianssit, kuten ”Eurooppalaiset yliopistot”, voivat tuoda esiin laajan ja pitkäkestoisen institutionaalisen korkeakouluyhteistyön potentiaalin. Tällaiset allianssit voivat tuottaa todellista eurooppalaista lisäarvoa saavuttamalla kriittisen massan Euroopan mittakaavassa kaikkien osapuolten pitkän aikavälin sitoutumisen avulla. Ne helpottavat vapaata liikkuvuutta Euroopassa yhteisiin etuihin perustuvia opiskelu-, työ- ja tutkimustarkoituksia varten. Tiiviin yhdentymisen, läpinäkyvyyden ja avoimuuden ansiosta niillä voi olla muutosvaikutuksia Euroopassa ja Euroopalle. Koordinointi ja täydentävyys muiden eurooppalaisten, kansallisten, alueellisten, paikallisten ja tarvittaessa kansainvälisten aloitteiden ja verkostojen kanssa lisää niiden muutosvaikutuksia.

17.

Korkeakoulujen allianssien, kuten ”Eurooppalaisten yliopistojen”, täyden lisäarvon hyödyntäminen edellyttää lisätukea Euroopan ja tarvittaessa kansallisella tasolla asteittaisen lähestymistavan avulla. Institutionaalisen muutoksen liikkeellepanijoina näitä alliansseja olisi tarvittaessa tuettava vahvan tutkimus- ja innovointiulottuvuuden kehittämisessä ja innovatiivisten yhteisten koulutusohjelmien täytäntöönpanossa kaikilla tasoilla opiskelijakeskeisen, tutkimus- ja innovointilähtöisen lähestymistavan mukaisesti, jolloin voitaisiin mahdollisesti pyrkiä yhteisiin tutkintoihin jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa yhdessä laadittujen eurooppalaisten kriteerien pohjalta Bolognan prosessin välineiden mukaisesti. Näitä alliansseja olisi tarvittaessa tuettava myös parantamalla henkilöstöhallintoa tieteenharjoittajien ja tutkijoiden mahdollisen yhteisrekrytoinnin osalta edistämällä houkuttelevien ja kestävien työurien kehittämistä ja yhdistämällä resursseja ja rakenteita, esimerkiksi laboratorioita ja alustoja.

18.

Vaikka lähioppimisen ja fyysisen liikkuvuuden arvo sekä tasapainoisen osaamiskierron tarve tunnustetaan täysin, korkeakouluja olisi kannustettava tukemaan edelleen kaikentyyppistä opiskelijoiden, henkilöstön ja tutkijoiden liikkuvuutta, joka edistää akateemista menestystä ja henkilökohtaisia saavutuksia, antamalla kaikille opiskelijoille, henkilöstölle ja tutkijoille mahdollisuus hankkia kansainvälisiä ja kulttuurienvälisiä taitoja kansainvälistämällä opetussuunnitelmia tai mahdollistamalla osallistuminen innovatiivisiin kansainvälisiin ympäristöihin heidän omissa oppilaitoksissaan.

19.

Euroopan nuorison teemavuodella on tässä keskeinen asema. On syytä palauttaa mieliin tavoite, jonka mukaan eurooppalaisella korkeakoulutusalueella tutkinnon suorittaneista vähintään 20 prosentilla tulisi olla takanaan ulkomailla suoritettu opinto- tai koulutusjakso, kuten 19. marraskuuta 2020 Roomassa annetussa ministerien julkilausumassa vahvistettiin, sekä Eurooppalaiset yliopistot -aloitteelle annettava tuki pyrittäessä saavuttamaan kunnianhimoinen tavoite, jonka mukaan 50 prosenttia opiskelijoista hyödyntäisi mahdollisuutta liikkuvuuteen, kuten neuvoston päätelmissä ”Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnan yhdistäminen: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen uuden ulottuvuuden pohjustaminen” todetaan.

20.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden ja komission olisi yhteistyössä korkeakoulujen kanssa pyrittävä yksinkertaistamaan oppilaitosten hallinnollisia menettelyjä muun muassa laajentamalla eurooppalaisen opiskelijakorttialoitteen täytäntöönpanoa ja toteuttamalla ulkomailla suoritettujen akateemisten tutkintojen ja opintojaksojen automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen yhteistyössä tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten kanssa. Korkeakouluja olisi kannustettava hyödyntämään kaikilta osin digitaalisia välineitä liikkuvuuden ja tutkintojen tunnustamisessa, edistämään monikielisyyttä, kulttuurienvälisyyttä ja muita heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden osallisuutta kampuksillaan sekä sisällyttämään liikkuvuus opetussuunnitelmiinsa.

EU:n maailmanlaajuisen aseman ja johtajuuden edistäminen

21.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisellä on strategista geopoliittista merkitystä Euroopalle, kuten yhteisessä tiedonannossa ”Global Gateway” todetaan. Maailmanlaajuisen korkeakouluyhteistyön on perustuttava perusarvoihin ja -periaatteisiin, joiden ytimessä ovat akateeminen vapaus, institutionaalinen autonomia, avoin koulutus ja avoin tiede. Vastavuoroisuusperiaatteen ja tasapuolisten toimintaedellytysten periaatteen olisi oltava ennakkoedellytyksenä kansainväliselle yhteistyölle. Tutkimus- ja innovointisuhteissa ja neuvotteluissa globaalien kumppanien kanssa olisi noudatettava ohjaavaa periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin on välttämätöntä”. Korkeakouluja olisi tuettava koordinoidun eurooppalaisen lähestymistavan avulla, jotta voidaan edistää eurooppalaisia arvoja ja periaatteita maailmanlaajuisella tasolla ja saada aikaan tasapainoista ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä, joka on osa Euroopan pehmeää valtaa ja valmiuksia globaalina suunnannäyttäjänä. Kolmansien maiden kanssa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen alalla tehtävän yhteistyön on perustuttava yhteisymmärrykseen näistä arvoista ja periaatteista, joita edistetään Euroopan tasolla unionin muiden strategisten etujen mukaisesti kokonaisvaltaista lähestymistapaa koskevan Marseillen konferenssin mukaisesti, sekä niiden jakamiseen.

22.

Syvemmästä eurooppalaisesta yhteistyöstä voi olla hyötyä korkeakoulujen tukemisessa ja tarvittavien välineiden antamisessa tutkijoiden, kouluttajien, opiskelijoiden ja henkilöstön käyttöön, jotta voitaisiin vastata oikeudenmukaisen globaalin yhteistyön haasteisiin, kuten eriarvoisuuteen, ulkomaiseen sekaantumiseen ja avoimen tieteen esteisiin. On myös tarpeen edistää kolmansien maiden kollegojen tietoon perustuvaa ja riippumatonta ymmärtämystä. Jotta Euroopan unioni voitaisiin luokitella tieteellisen tutkimuksen vapauden ja demokraattisten arvojen turva-alueeksi, korkeakouluja olisi tuettava eurooppalaisin ja kansallisin järjestelyin huippuosaamisen periaatetta kaikilta osin noudattaen, jotta ne voisivat ottaa vastaan opiskelijoita, tutkijoita ja tieteenharjoittajia, joiden vapaus on uhattuna.

23.

Jotta korkeakoulujen kilpailukykyä voitaisiin parantaa maailmanlaajuisella tasolla, niitä olisi kannustettava hyödyntämään paikallisia tai alueellisia ekosysteemejä ja siten edistämään alueellista yhteenkuuluvuutta vahvoilla kumppanuuksilla tutkimusorganisaatioiden, innovointitoimijoiden, rahoittajien sekä talouselämän ja työmarkkinaosapuolten kanssa ja lisäämään tiivistä vuorovaikutusta paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten kanssa. Jotta voitaisiin edistää eurooppalaisten korkeakoulujen monimuotoisuutta ja huippuosaamista maailmanlaajuisesti, työtä olisi jatkettava ja lisätukea olisi annettava Euroopan tasolla jäsenvaltioille, jotta ne voisivat edistää kansallisia politiikkoja esimerkiksi huippuosaamisaloitteiden ja alueellisten ja paikallisten keskusten avulla.

24.

Eurooppalaisten korkeakoulujen rajatylittävä yhteistyö lisää niiden houkuttelevuutta kansainvälisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja maailmanlaajuisten kumppanien näkökulmasta ja parantaa koulutustarjonnan laatua sekä tutkimus- ja innovointipotentiaalia. Nykyisiä EU:n ohjelmia, kuten Erasmus+-ohjelmaa, unionin ulkoisen toiminnan välineitä ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, olisi käytettävä niiden oikeusperustoihin sisältyvien toimien mukaisesti ja niitä olisi arvioitava asiaankuuluvien arviointikriteerien perusteella, jotta voidaan tukea korkeakoulujen alliansseja, esimerkiksi ”Eurooppalaisia yliopistoja” ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä (KIC) yhteisten kansainvälistymistoimien ja -strategioiden kehittämisessä korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin eri aloilla. Tämä auttaisi niitä toimimaan kansainvälisesti, rakentamaan verkostoja keskeisten kumppanien kanssa eri puolilla maailmaa, vahvistamaan kolmansien maiden kumppaneiden valmiuksia ja tukemaan opiskelijoiden, tutkijoiden, tieteenharjoittajien ja henkilöstön kansainvälistä (EU:n sisäistä ja sieltä pois suuntautuvaa) liikkuvuutta. Korkeakoulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta vuonna 2019 tehtyä Unescon maailmanlaajuista yleissopimusta olisi hyödynnettävä täysipainoisesti, koska se helpottaa opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja tarjoaa siten mahdollisuuksia eurooppalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Yhteiset eurooppalaiset toimet, jotka kohdistuvat kolmansiin maihin, voisivat myös Team Europe -lähestymistavan avulla edistää Euroopan korkeakoulutustarjontaa ja saada ne osallisiksi molempia osapuolia hyödyttäviin valmiuksien kehittämistoimiin.

Euroopan elpymisen sekä digitaaliseen ja vihreään siirtymään liittyvien toimien tukeminen

25.

Korkeakouluja olisi edelleen kannustettava muuttamaan tietämys osaamiseksi, pätevyydeksi ja innovaatioiksi. Tämä voidaan toteuttaa kunnioittaen kaikilta osin akateemista vapautta kehittämällä tiivistä yhteistyötä talouselämän ja työmarkkinaosapuolten sekä teollisuuskumppaneiden kanssa paikallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovaatioekosysteemien yhteydessä ja helpottamalla alojen välistä liikkuvuutta korkeakoulujen ja muiden kumppanien välillä erityisesti älykkään erikoistumisen strategioiden sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen pohjalta. Tämä yhteistyö voisi myös olla erittäin hyödyllistä paikallisille yrityksille ja pk-yrityksille ja antaisi opiskelijoille, tutkijoille, tieteenharjoittajille, kouluttajille ja henkilöstölle mahdollisuuden saada koulutusta esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnista, tietämyksen siirrosta ja yrittäjyydestä, rahoituksen saatavuus mukaan lukien, heidän uransa kaikissa vaiheissa. Tieteenharjoittajien erilaiset toimet tiedemaailmassa ja sen ulkopuolella sekä korkeakoulujen tehtävien kaikissa ulottuvuuksissa on otettava laajasti huomioon heidän ura-arvioinneissaan. Korkeakoulujen olisi myös parannettava valmiuksiaan olla yhteyksissä ekosysteemien kanssa hankkimalla tarvittava tietämys, osaaminen ja pätevyys erityisesti strategisilla teollisuudenaloilla sekä edistämällä tietämyksen ja teknologian siirtoa ja spin-off -yritysten luomista.

26.

Korkeakouluja voitaisiin tukea opiskelijakeskeisen ja tutkimuspohjaisen oppimisen tehostamiseksi. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille ajantasaista pätevyyttä, osaamista ja tietämystä sekä kehittää heidän tutkimustaitojaan ja -kokemustaan. Opiskelijoita olisi myös tuettava eri tieteenaloja yhdistävässä työssä haasteisiin perustuvien lähestymistapojen avulla.

27.

Korkeakouluilla voi olla keskeinen rooli elinikäisessä oppimisessa ja työmarkkinoiden muutokseen vastaamisessa, jos ne ovat avoimia kaikentyyppisille oppijoille ja edistävät heidän työllistettävyyttään muun muassa täydennys- ja uudelleenkoulutuksen avulla. Tämän vuoksi korkeakouluja olisi tuettava digitalisaation hyödyntämisessä innovatiivisten oppimis- ja opetusmenetelmien edistämiseksi sekä joustavien ja räätälöityjen oppimispolkujen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, mukaan lukien tarvittaessa lyhyemmät kurssit tai oppimiskokemukset, jotka voivat johtaa pieniin osaamiskokonaisuuksiin ilman, että kuitenkaan poiketaan täysimittaisten opinto-ohjelmien perusperiaatteesta. Oppijoiden asiaankuuluvan osaamisen, pätevyyden, asenteiden ja yrittäjyyshengen kehittämiseksi korkeakouluja olisi kannustettava tekemään yhteistyötä ekosysteemiensä kanssa, edistämään työhön perustuvia kokemuksia, kuten työharjoittelua, oppisopimuskoulutusta ja vapaaehtoistyömahdollisuuksia, ja tarvittaessa kehittämään edelleen yrittäjyysväyliä, joiden avulla opiskelijat voivat toteuttaa yrittäjyyshankkeita opintojensa aikana.

28.

Korkeakouluilla on keskeinen rooli vihreän siirtymän tukemisessa ja kestävän kehityksen tavoitteiden huomioon ottamisessa, ja ne toimivat siten erityisenä laadun varmistajana maailmanlaajuisella tasolla. Tämän vuoksi korkeakouluja olisi kannustettava kaikkialla Euroopassa ottamaan käyttöön kestävyyteen ja vihreään ajatteluun perustuva toimintamalli, jossa sovelletaan tarvittaessa kokonaisvaltaista lähestymistapaa osana oppilaitosten tehtäviä, infrastruktuureja ja toimintaa.

29.

Vihreän siirtymän edistämiseksi korkeakouluja olisi kannustettava kehittämään tieteidenvälistä tietämystä, osaamista ja pätevyyksiä, tukemaan kestävyyttä koskevan tietämyksen hankkimista ja käyttöä kaikkien oppijoiden ja yhteisöjen keskuudessa ja sisällyttämään kestävyyttä koskeva koulutus osaksi opetussuunnitelmia kaikilla asiaankuuluvilla sektoreilla. Niitä olisi myös kannustettava tilaamaan ja toteuttamaan tutkimuksia, jotka perustuvat kestävyyteen liittyvään tietopohjaan.

30.

Kuten covid-19-pandemian aikana on käynyt ilmi, digitaaliteknologiat ovat tehokas muutosväline Euroopan korkeakoulutusjärjestelmien kannalta, ja korkeakoulut ovat puolestaan ratkaisevassa asemassa Euroopan digitaalisen siirtymän nopeuttamisessa.

31.

Korkeakouluille olisi järjestettävä nopeat yhteydet ja suorituskykyiset digitaaliset infrastruktuurit ja palvelut, joiden olisi oltava mahdollisimman yhteentoimivia ja jaettuja kaikkialla Euroopassa ja perustuttava eurooppalaisiin standardeihin (3), ja niissä olisi käytettävä luotettavaa teknologiaa korkeakoulujen erityistarpeiden, kuten suojatun datan, huomioon ottamiseksi.

32.

Euroopan digitaalisen siirtymän nopeuttaminen edellyttää, että kaikki opiskelijat, kouluttajat, henkilöstö, tieteenharjoittajat ja tutkijat sekä tarvittaessa suuri yleisö hallitsevat digitaalisen lukutaidon ja datalukutaidon. Korkeakouluilla on tältä osin keskeinen rooli, jotta oppijat voisivat hankkia kehittymässä olevia digitaalisia taitoja, joita ovat esimerkiksi tiedonhallinta, tekoäly, suurteholaskenta ja kyberturvallisuus, ja ottaa huomioon niiden eettiset näkökohdat sekä tehdä tutkimus- ja innovointityötä.

33.

Vaikka korkeakoulut tunnustavat täysin lähioppimisen arvon, niiden olisi hyödynnettävä kattavasti digitaalisia keinoja parantaakseen opiskelijoiden, henkilöstön, tieteenharjoittajien ja tutkijoiden oppimiskokemusten laatua ja puuttuakseen sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi olisi tuettava aloitteita, jotka tarjoavat kaikille yhtäläiset mahdollisuudet yksilöllisiin oppimismahdollisuuksiin, käyttämällä esimerkiksi virtuaalista tai hybridiopetusta etäopiskelupaikoissa. Korkeakouluja olisi avustettava niiden pyrkimyksissä jakaa alustoja ja yhteentoimivia välineitä, jotka mahdollistavat tietojenvaihdon ja tarjoavat samalla korkealaatuisia ja käyttäjäystävällisiä koulutusresursseja, kuten verkkokursseja.

Eurooppalaisen yhteisiin arvoihin perustuvan yhteenkuuluvuuden syventäminen

34.

Eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tunteen syventämiseksi ja eurooppalaisen elämäntavan edistämiseksi on olennaisen tärkeää vaalia ja suojella eurooppalaisia demokraattisia arvoja, edistää monimuotoisuutta, osallistavuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä vahvistaa korkeakoulutuksen laatua ja merkitystä tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa osaamista varten. Korkeakoulut ovat autonomisia, ja akateeminen ja tieteellinen vapaus on niiden toimeksiannon ja tehtävien keskiössä.

35.

Korkeakouluja olisi tuettava niiden pyrkimyksissä suojata koulutusta ja tiedettä disinformaatiolta, tukea avointa tiedettä ja puolustaa demokraattisia arvoja. Tässä mielessä korkeakoulut toimivat demokratian turvaajina ja kansalaistieteen ensisijaisena foorumina ja valmistavat opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaisosallistumiseen.

36.

Korkeakoulut voivat edistää julkista keskustelua, joka sisältää perusteltua ja hyödyllistä tietoa, lisäämällä julkaisujen ja tutkimustietojen saatavuutta ja järjestämällä julkisia tapahtumia tutkimustulosten levittämiseksi ja niistä keskustelemiseksi. Korkeakoulut voivat olla keskeisiä toimijoita torjuttaessa tutkimusten väärinkäyttöä sekä toimia yhteyspisteenä koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Korkeakoulut voisivat edelleen vahvistaa ja hyödyntää tätä asemaansa, jotta ne voisivat tehdä järjestelmällisemmin yhteistyötä kaikkien yhteiskunnan toimijoiden, muun muassa julkisten ja yksityisten innovoijien, alue- ja paikallisviranomaisten, mukaan lukien koulut, tiedotusvälineiden, tieteen popularisoimista edistävien organisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kuten kuluttaja- ja potilasjärjestöjen sekä käyttäjäyhdistysten, kanssa.

37.

Korkeakoulujen olisi varmistettava, että opiskelijat, tieteenharjoittajat, tutkijat ja henkilöstö osallistuvat oppilaitosten hallintoon korkeakouluyhteisön täysivaltaisina jäseninä ja rakentavina kumppaneina. Tämän vuoksi opiskelijat voisivat osallistua päätöksentekomekanismeihin, muun muassa opetussuunnitelmien laatimiseen, mikä olisi osoitus akateemisista perusarvoista sekä demokratiasta ja vuoropuhelun kulttuurista korkeakouluissa.

38.

Korkeakouluja olisi tuettava ja kannustettava niiden pyrkimyksissä varmistaa oppilaitosten opiskelijoiden, tieteenharjoittajien, tutkijoiden ja henkilöstön osallisuus ja menestyminen sekä edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta taustasta, terveydentilasta, vammaisuudesta, iästä, sukupuolisesta suuntautumisesta, maahanmuuttajataustasta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Tämän vuoksi korkeakouluja olisi tuettava, jotta voidaan varmistaa kaikkien hyvinvointi lisäämällä sosiaalista monimuotoisuutta. Korkeakouluja olisi siksi kannustettava tavoittamaan aliedustetut ryhmät, jotta voidaan parantaa heidän pääsyään korkeakoulutukseen ja auttaa heitä saattamaan opintonsa päätökseen, ottaen asianmukaisesti huomioon opiskelijat ja nuoret tutkijat, joiden opintoihin ja uraan pandemia on vaikuttanut voimakkaasti, sekä maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvat.

39.

Korkeakouluja olisi tuettava ja kannustettava toteuttamaan asianmukaisia toimia sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi opiskelijakunnan ja henkilöstön parissa, myös akateemisen urakehityksen yhteydessä.

40.

Korkeakoulut voivat käyttää innovatiivisia opetusvälineitä ja opetuspedagogiikkaa, muun muassa digitaalisia välineitä, tarjotakseen opiskelijakeskeisen lähestymistavan oppimiseen sosioekonomisesta tai oppimistaustasta riippumatta. Eriarvoisuuden vähentämiseksi ja henkilökohtaisten saavutusten edistämiseksi korkeakouluja olisi kannustettava tarjoamaan räätälöityjä ohjaus- ja tukipalveluja erityisesti uusille tulokkaille ottaen huomioon kunkin oppijan oppimistyyli ja -polku sekä sosioekonominen tausta,

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA ERITYISESTI TUKEMAAN TOIMIVALTUUKSIENSA MUKAISESTI JA TOISSIJAISUUSPERIAATETTA ASIANMUKAISESTI NOUDATTAEN KORKEAKOULUJEN ALLIANSSEJA, KUTEN ”EUROOPPALAISIA YLIOPISTOJA”:

41.

Kaikentyyppisiä korkeakoulujen alliansseja olisi tuettava edelleen kaikilla asianmukaisilla ja asiaankuuluvilla keinoilla, jotta voidaan helpottaa korkeaan laatuun, huippuosaamiseen, vaikutukseen, osallistavuuteen ja maantieteelliseen tasapainoon perustuvia yhteistyötoimia ja tunnistaa esteitä ja ratkaisuja, jotka voisivat olla yhteisiä kaikille alliansseille. Erityisesti Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen täytäntöönpanoa olisi jatkettava ensimmäisten pilottiallianssien väliarvioinnin perusteella. Tämä mahdollistaisi myös toimien ryhmittelyn, jotta voitaisiin jakaa korkeakoulutusta, tutkimusta ja innovointia sekä yhteiskunnan palvelemista koskevia parhaita käytäntöjä.

42.

Korkeakoulujen alliansseja olisi ensisijaisesti kannustettava hyödyntämään kaikilta osin nykyisiä rahoitusohjelmia sekä välineitä, joilla edistetään yhteistyön lisäämistä ja syventämistä Euroopan tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla.

43.

Tarvittaessa ja läheisessä yhteistyössä kansallisten viranomaisten, korkeakoulujen allianssien ja sidosryhmien kanssa olisi toteutettava toimia syvemmän, pitkäaikaisen ja joustavan rajatylittävän yhteistyön esteiden poistamiseksi ja institutionalisoidun yhteistyön välineiden suunnittelemiseksi siten, että se perustuu niiden tarpeellisuuden, hyötyjen ja toteutettavuuden alustavaan ja perusteelliseen arviointiin. Tavoitteena on antaa alliansseille vapaaehtoisuuteen perustuva mahdollisuus toimia yhdessä, tehdä yhteisiä strategisia päätöksiä, testata yhteisrekrytointia, suunnitella yhteisiä opetussuunnitelmia tai yhdistää resursseja sekä inhimillisiä, teknisiä sekä data-, koulutus-, tutkimus- ja innovointivalmiuksia.

44.

Samalla kun korostetaan yhteisten ohjelmien laadunvarmistusta koskevan eurooppalaisen lähestymistavan täytäntöönpanoa, olisi toteutettava lisätoimia innovatiivisten rajatylittävien oppimiskokemusten arvostamiseksi ja korkeakoulujen allianssien tarjoamien yhteisten ohjelmien näkyvyyden, houkuttelevuuden ja maineen lisäämiseksi sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Olisi tarkasteltava sellaisia yhteisiä kriteereitä, joiden pohjalta voitaisiin ottaa käyttöön mahdollinen yhteisiä ohjelmia koskeva eurooppalainen merkki. Myöhemmin voitaisiin suunnitella ja toteuttaa vapaaehtoiselta pohjalta kansallisella, alueellisella tai institutionaalisella tasolla yhteisiä tutkintoja kaikilla tasoilla yhdessä laadittujen eurooppalaisten kriteerien pohjalta Bolognan prosessin nykyisten välineiden mukaisesti. Tämä prosessi olisi toteutettava läheisessä yhteistyössä kansallisten viranomaisten, korkeakoulujen allianssien ja sidosryhmien kanssa.

45.

Kohdissa 43 ja 44 mainittujen tarkasteluprosessien tuloksista raportoidaan kussakin vaiheessa neuvostolle uuden päätöksen tekemistä varten.

46.

Kansallisella tasolla olisi järjestettävä tehokkaat ja toimivat laadunvarmistusprosessit, joilla helpotetaan yhteisten ohjelmien eurooppalaista laadunvarmistusta koskevaa lähestymistapaa eurooppalaisten korkeakoulutuksen laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden mukaisesti ottaen huomioon laadun, tutkimuksen ja työllistettävyyden merkityksen.

47.

Jotta korkeakoulujen allianssit voisivat hyödyntää koko potentiaalinsa ja ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön taloudelliset kustannukset ja voidakseen hoitaa kaikki tehtävänsä pidemmällä aikavälillä, niiden olisi toteutettava toimia, joiden tavoitteena on pyrkiä kestävämpiin, kokonaisvaltaisempiin ja yhdennetympiin EU:n rahoitusnäkymiin. Tältä osin komission olisi testattava mahdollisia ratkaisuja koskevia pilottilähestymistapoja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa vuoteen 2024 mennessä ja raportoitava sen jälkeen neuvostolle uuden päätöksen laatimista varten,

SEURAAVINA VAIHEINA TOISSIJAISUUSPERIAATE JA INSTITUTIONAALISEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN PERIAATE ASIANMUKAISESTI HUOMIOON OTTAEN SEKÄ KANSALLISTEN OLOSUHTEIDEN MUKAISESTI

48.

PYYTÄÄ komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja suojelemaan akateemisia perusarvoja, muun muassa akateemista vapautta ja rehellisyyttä, vuonna 2020 annetun Rooman ministerikokouksen julkilausuman ja tieteellisen tutkimuksen vapautta koskevan Bonnin julistuksen mukaisesti,

49.

KEHOTTAA komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa edistämään yhdessä toimia, joilla luodaan synergioita korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välille eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa ja eurooppalaisen tutkimusalueen hallintorakenteiden avulla. Näiden toimien olisi tarjottava todellista lisäarvoa Euroopan tasolla, niillä olisi pyrittävä saavuttamaan edellä mainitut keskeiset tavoitteet, ja niiden toteuttajia olisivat komissio ja vapaaehtoispohjalta jäsenvaltiot asianmukaisilla tavoilla kansallisten olosuhteiden mukaisesti,

50.

PYYTÄÄ komissiota toimittamaan neuvostolle tiedoksi ja päätöksentekoa varten vuoden 2022 puoliväliin mennessä etenemissuunnitelman uusien välineiden suunnittelemiseksi yhdessä. Etenemissuunnitelmassa ilmoitettaisiin keskeiset välitavoitteet ja asiaan liittyvät asiantuntijaryhmät. Keskeisten tavoitteiden toteuttamisessa otetaan huomioon seuraavat seikat: eurooppalaisesta yliopistostrategiasta annetussa komission tiedonannossa yksilöidyt toimet, neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) ja eurooppalaisen tutkimusalueen tulevasta hallinnoinnista annettujen neuvoston päätelmien liitteenä olevassa eurooppalaisen tutkimusalueen toimintapoliittisessa ohjelmassa 2022–2024 yksilöidyt asiaankuuluvat toimet sekä Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksesta annetussa neuvoston suosituksessa esitetyt arvot ja periaatteet,

51.

KEHOTTAA komissiota, jäsenvaltioita ja sidosryhmiä tiivistämään yhteistyötä näiden synergioiden aikaan saamiseksi hyödyntäen eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja eurooppalaisen tutkimusalueen olemassa olevia hallintorakenteita, tiiviissä synergiassa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kanssa ja hyödyntämällä korkeakoulujen parhaita käytäntöjä. Tässä yhteydessä voitaisiin tarvittaessa harkita korkeakoulupolitiikan pääjohtajien ja ERACin yhteisiä kokouksia, joilla olisi selkeästi määritellyt yhteistä etua koskevat aiheet ja yhteinen tavoite,

52.

KEHOTTAA komissiota ja jäsenvaltioita työskentelemään näiden keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi tekemällä tiiviistä yhteistyötä EU-tason ja kansainvälisten katto-organisaatioiden tai muiden EU:n tasolla merkityksellisten ja sidosryhmiä edustavien organisaatioiden kanssa. Tällaisia ovat korkeakoulut, mukaan lukien eurooppalaisten korkeakoulujen allianssit, opiskelijajärjestöt, laadunvarmistuselimet, tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot, tutkimukseen ja innovointiin voimakkaasti panostavat yritykset, mukaan lukien pk-yritykset, yksittäiset tutkijat ja innovoijat, tutkimusinfrastruktuurit, T&I- rahoitusorganisaatiot ja tiedeakatemiat. Voitaisiin harkita säännöllisiä tapaamisia esimerkiksi Euroopan tulevaisuutta käsittelevän yliopistojen välisen foorumin puitteissa, jotta voitaisiin keskustella strategian täytäntöönpanosta ja edistää hyvien käytäntöjen jakamista. Foorumin tulosten olisi toimittava inspiraation lähteenä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisiin puitteisiin ja eurooppalaiseen tutkimusalueeseen kuuluvien ryhmien kehittämiselle ja työlle synergiassa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kanssa,

53.

KEHOTTAA jäsenvaltioita hyödyntämään monenvälistä vaihtoa komission tuella, jotta voidaan edistää hyvien käytäntöjen jakamista ja vertaisoppimistatoisista jäsenvaltioista,

54.

PANEE MERKILLE komission aikomuksen järkeistää korkeakoulutuksen seurantavälineitä. Tämä voisi lisätä niiden potentiaalia ja merkitystä poliittisten päättäjien, korkeakoulujen, opiskelijoiden ja tutkijoiden kannalta lisäämättä jäsenvaltioille tai korkeakouluille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta, jotta saataisiin tietoa edistymisestä korkeakoulujen asemaa vahvistavan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanossa ja autettaisiin jäsenvaltioita, jotka haluavat vankkaa näyttöä ja dataa niiden toimien kehittämisen perustaksi, joihin ne aikovat osallistua. Jäsenvaltioiden osallistuminen tähän prosessiin on vapaaehtoista; EHDOTTAA jatkokeskustelujen pohjaksi kartoitustutkimusta asiaankuuluvien seurantavälineiden mahdollisuuksista ja oikeudellisesta kehyksestä; KOROSTAA, että tätä tehtävää olisi kehitettävä synergiassa ERA-politiikan koordinointi- ja seurantaprosessin kanssa, ERA:n tulostaulu mukaan luettuna,

55.

PYYTÄÄ komissiota esittämään jäsenvaltioille säännöllisesti ajantasaisia tietoja edellä mainittujen toimien täytäntöönpanon edistymisestä ja toimittamaan kattavan yleiskatsauksen komission eurooppalaisesta koulutusalueesta vuonna 2025 laatimassa kertomuksessa ottaen huomioon myös eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa saavutetun edistymisen.

(1) Näissä päätelmissä termillä ’korkeakoulut’ tarkoitetaan koko alaa eli kaikkea korkeakoulutusta, johon sisältyvät erityyppiset korkeakoulut, muun muassa kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaiset tutkimusyliopistot, muut yliopistot, ammattikorkeakoulut, korkeamman ammatillisen koulutuksen oppilaitokset sekä taidekorkeakoulut.

(2) OECD (2020), Resourcing Higher Education: Challenges, Choices and Consequences, Higher Education, OECD Publishing, Pariisi.

(3) Carretero Gomez, S., Vuorikari, R. and Punie, Y., DigComp 2.1: The Digital Competence Framework for Citizens with eight proficiency levels and examples of use, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2017.

LIITE

Poliittinen tausta

Eurooppa-neuvosto

—	Eurooppa-neuvoston päätelmät, 14. joulukuuta 2017 (EUCO 19/1/17 REV 1)

Euroopan unionin neuvosto

—	Neuvoston suositus (EU) 2021/2122, annettu 26. marraskuuta 2021, Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksesta (EUVL L 431, 2.12.2021, s. 1)

—	Neuvoston päätelmät eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) tulevasta hallinnoinnista (14308/21, 26. marraskuuta 2021)

—	Neuvoston päätelmät tutkimusta ja innovointia koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta – Euroopan kansainvälistä yhteistyötä muuttuvassa maailmassa koskeva strategia (12301/21, 28. syyskuuta 2021)

—	Neuvoston päätelmät Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnan yhdistäminen: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen uuden ulottuvuuden pohjustaminen (EUVL C 221, 10.6.2021, s. 14)

—	Neuvoston päätelmät ”Eurooppalaisen tutkimusalueen syventäminen: tarjotaan tutkijoille houkuttelevia ja kestäviä uria ja työehtoja ja tehdään osaamiskierrosta todellisuutta” (9138/21, 28. toukokuuta 2021)

—	Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1)

—	Neuvoston päätelmät uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta (13567/20, 1. joulukuuta 2020)

—	Neuvoston suositus, annettu 26. marraskuuta 2018, korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä (EUVL C 444, 10.12.2018, s. 1)

—	Neuvoston päätelmät eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisesta (EUVL C 195, 7.6.2018, s. 7)

—	Neuvoston suositus, annettu 22. toukokuuta 2018, yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (EUVL C 195, 7.6.2018, s. 1)

Euroopan komissio

—	Tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvan ulkomaisen sekaantumisen torjunta (SWD(2022) 12 final)

—	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisesta yliopistostrategiasta (COM(2022) 16 final)

—	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle tutkimusta ja innovointia koskevasta globaalista lähestymistavasta – Euroopan kansainvälistä yhteistyötä muuttuvassa maailmassa koskeva strategia (COM(2021) 252 final/2)

—	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten (COM(2020) 628 final)

—	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020) 625 final)

—	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (COM(2020) 274 final)

Euroopan komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja

—	Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Global Gateway (JOIN(2021) 30 final)

Julkilausumat

—	Roomassa annettu ministerien julkilausuma (19. marraskuuta 2020)

—	Bonnin julistus tieteellisen tutkimuksen vapaudesta (20. lokakuuta 2020)

Top