EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52022XG0421(01)

Neuvoston päätelmät opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden lisäämisestä erityisesti Euroopan unionin alueella perus- ja täydennyskoulutuksen aikana 2022/C 167/02

ST/7923/2022/INIT

EUVL C 167, 21.4.2022, p. 2–8 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

21.4.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/2


Neuvoston päätelmät opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden lisäämisestä erityisesti Euroopan unionin alueella perus- ja täydennyskoulutuksen aikana

(2022/C 167/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

OTTAA HUOMIOON seuraavat:

1.   

Tulevaisuuden eurooppalaisista opettajista ja kouluttajista (1) annetut neuvoston päätelmät, joissa jäsenvaltioita kehotetaan kannustamaan oppilaitoksia sisällyttämään opettajien ja kouluttajien liikkuvuus (2) oppimis-, kehitys- ja kansainvälistymisstrategioihinsa.

2.   

Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) annettu neuvoston päätöslauselma, jonka toinen strateginen prioriteetti on ’elinikäisen oppimisen ja liikkuvuuden mahdollistaminen kaikille’, myös opettajille ja kouluttajille, ja jonka kolmas strateginen prioriteetti on ’osaamisen ja motivaation lisääminen koulutusalan ammateissa’.

3.   

Porton sosiaalinen sitoumus, joka annettiin 7. toukokuuta 2021 ja joka perustuu Göteborgissa vuonna 2017 pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa annettuun yhteiseen julistukseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista; siinä kehotetaan investoimaan talouden ja yhteiskunnan tarpeiden mukaiseen osaamiseen, elinikäiseen oppimiseen ja koulutukseen, jotta voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä tavoite, jonka mukaan vähintään 60 prosenttia eurooppalaisista osallistuu koulutukseen vuosittain.

4.   

Koulutuksen tasapuolisuudesta ja osallistavuudesta kaikkien oppijoiden menestyksen edistämiseksi annetut neuvoston päätelmät, joissa jäsenvaltioita kehotetaan puuttumaan opettajapulaan erityisesti erityisopetuksessa ja monikulttuurisissa ja -kielisissä ympäristöissä. Liikkuvuus voi lisätä opettajan ammatin houkuttelevuutta ja helpottaa siten opettajapulaa.

PALAUTTAA MIELEEN liitteessä kuvatun poliittisen taustan,

OTTAA HUOMIOON seuraavat:

5.   

Eurydice-verkoston vuoden 2021 raportti: ”Teachers in Europe: Careers, Development and Well-being”, erityisesti seuraavat keskeiset havainnot:

a)

Kansainvälinen liikkuvuus auttaa kehittämään opettajien laajaa osaamista. ”Kuitenkin vain alle puolet opettajista Euroopassa on oleskellut ulkomailla ammatillisissa tarkoituksissa. Vuonna 2018 EU:n opettajista 40,9 prosenttia oli suorittanut liikkuvuusjakson ainakin kerran joko opiskelijana, opettajana tai molempina” (3). Osallistumisasteissa on huomattavia eroja paitsi Euroopan eri maiden, myös opetettujen oppiaineiden välillä, sillä liikkuvuusjaksoihin osallistuvat edelleen useimmiten vain kieltenopettajat. Opettajien liikkuvuuden suuntaukset Erasmus+-ohjelmassa osoittavat myös, että suurin osa opettajista hakeutuu ulkomailla järjestettäville kursseille, kun taas työn havainnointia kouluympäristössä ja opetustehtäviä hyödynnetään vähemmän, vaikka niiden vaikutus on suurempi (4).

b)

Kansainvälinen liikkuvuus on tärkeä osa opettajien peruskoulutusta. Tulevalle opettajalle koituvan hyödyn ohella se lisää osallistumista liikkuvuustoimiin uran myöhemmissä vaiheissa. Opettajaopiskelijoiden liikkuvuus on kuitenkin vähäistä. Vuonna 2018 vain noin viidesosa EU:n ylemmän perusasteen opettajista (20,9 prosenttia) ilmoitti oleskelleensa ulkomailla opintojensa aikana. Opettajien ja kouluttajien liikkuvuutta edistetään ja tuetaan EU:n tasolla, ja sitä voidaan tukea myös kansallisen tason rahoitusjärjestelyillä.

6.   

Opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden suurimpia esteitä ovat rahoitukseen ja opintojen tunnustamiseen liittyvät ongelmat.

a)

Tulevien opettajien ja kouluttajien osalta on syytä huomata, että liikkuvuusohjelmien arvoa heikentävät toisinaan monet esteet, jotka liittyvät opintojen akateemiseen tunnustamiseen. Opettajankoulutusohjelmiin ei aina ole mahdollista sisällyttää liikkuvuusjaksoja ulkomailla. Myöskään kouluttajat eivät aina osallistu liikkuvuusjaksoihin opintopolkunsa aikana. Opiskelijoiden toimimista opettajien ja kouluttajien avustajina muissa Euroopan maissa ei välttämättä tunnusteta olennaiseksi osaksi opettajan ja kouluttajan peruskoulutusta eikä sitä etenkään pidetä samanarvoisena kansallisessa oppilaitoksessa tapahtuvan opetusharjoittelun kanssa.

b)

Ammatissa toimivien opettajien ja kouluttajien liikkuvuustoimeen osallistumisen esteinä ovat muun muassa perhevelvoitteet ja vaikeudet saada sijaisopettajia ja -kouluttajia.

c)

Myös kielitaidon puute on laaja-alainen ongelma.

d)

Tämän lisäksi opettajan ammatti on pitkälle säännelty kansallisella tasolla, ja jäsenvaltioiden välillä on eroja lukuvuosirakenteessa. Vaikka tämä kertoo EU:n kansallisten opetusjärjestelmien moninaisuudesta ja rikkaudesta, se voi myös haitata opetusharjoittelun järjestämistä, kuten työn havainnointia, avustavana opettajana toimimista tai opetustehtäviä.

7.   

Covid-19-pandemiasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että digitaalisten taitojen ja osaamisen hankkiminen ja käyttö opetuksessa ja oppimisessa on sisällytettävä opettajien ja kouluttajien perus- ja täydennyskoulutukseen. Erilaiset toimintamuodot, joissa yhdistyvät fyysinen liikkuvuus ja virtuaalinen oppiminen tai tietojenvaihto, edistävät tätä kehitystä ja tekevät mahdolliseksi hyvien käytäntöjen vaihdon.

JA TOTEAA SEURAAVAA:

8.   

Opettajat ja kouluttajat ovat eurooppalaisen koulutusalueen kulmakivi, ja heillä on keskeinen rooli yhteiskunnassamme. He helpottavat tietojen hankkimista ja arvojen omaksumista ja edistävät kaikkien oppijoiden aktiivista kansalaisuutta. Jotta voidaan edistää osallisuutta, tasavertaisuutta, korkealaatuista koulutusta, pedagogisia innovaatioita ja parempia oppimistuloksia, opettajien ja kouluttajien on oltava erittäin päteviä ja motivoituneita ammattilaisia, joita asianomaisen oppilaitoksen johto tukee.

9.   

Vertaisryhmien välinen näkemysten ja kokemusten vaihto, opettajien ja kouluttajien välinen tiivis yhteistyö sekä työhön liittyvä oppiminen ja/tai työkokemuksen hankkiminen ulkomailla edistävät merkittävästi opettajien ja kouluttajien ammatillista kehitystä kaikilla koulutustasoilla.

10.   

Liikkuvuus on keskeistä sekä ammatissa toimiville että tuleville opettajille ja kouluttajille. Se auttaa vastaamaan jäsenvaltioiden yhteisiin opettajan ammattiin liittyviin haasteisiin. Tulevien ja ammatissa toimivien opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden tavoitteena on erityisesti

a)

edistää opettajien ja kouluttajien henkilökohtaista ja akateemista kehitystä ja samalla lisätä heidän itseluottamustaan,

b)

parantaa opettajien ja kouluttajien ammatillista toimintaa ja pedagogisia tietoja, taitoja ja osaamista, sopeutumiskykyä ja työllistettävyyttä ja edistää heidän urakehitystään,

c)

auttaa opettajia ja kouluttajia kehittämään valmiuksiaan vaikuttaa käytäntöihin omissa oppilaitoksissaan ja laajemmin koko koulutusjärjestelmässä ja kehittää niitä,

d)

lisätä opettajan ammatin houkuttelevuutta.

11.   

Sen lisäksi, että opettajien ja kouluttajien liikkuvuus erityisesti Euroopan unionin alueella vaikuttaa myönteisesti opettajien ja kouluttajien motivaatioon, tietoihin, taitoihin ja osaamiseen ja heidän urapolkuihinsa, se voi osoittautua hyödylliseksi kansallisten koulutusjärjestelmien kehittämisen näkökulmasta seuraavista syistä:

a)

liikkuvuus parantaa opettajien ja kouluttajien valmiuksia innovoida ja pohtia käytäntöjä, jotta oppijoiden tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin,

b)

se auttaa opettajia ja kouluttajia tuntemaan, että he kuuluvat eurooppalaiseen opetus- ja oppimisyhteisöön liikkuvuuskokemusten aikana ja niiden jälkeen muodostuneiden yhteyksien ansiosta, kannustaa oppijoita osallistumaan liikkuvuustoimeen ja yleisemmin edistää eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämistä oppilaitosten toiminnassa ja hankkeissa sekä kansainvälisissä strategioissa, sillä se vaikuttaa koko koulutusjärjestelmään,

c)

liikkuvuustoimeen osallistuminen tarjoaa vahvan oppimiskokemuksen, jolla voi olla suuri vaikutus sekä tuleviin että ammatissa toimiviin opettajiin ja kouluttajiin. Heidän olisi saatava tietoa tarjolla olevista liikkuvuusmahdollisuuksista ja heitä olisi kannustettava osallistumaan liikkuvuustoimiin perus- ja täydennyskoulutuksensa aikana,

d)

liikkuvuus tukee opettajien ja kouluttajien verkostojen kehittämistä kaikkialla Euroopassa.

12.   

Opettajien ja kouluttajien liikkuvuus Euroopassa on keskeinen tekijä EU:n jäsenvaltioiden välisen, niiden koulutusjärjestelmiä koskevan keskinäisen luottamuksen rakentamisessa, yhteistyön lisäämisessä ja ymmärryksen edistämisessä. Se on myös avainasemassa yhteisten eurooppalaisten arvojen sekä monikielisyyden ja monikulttuurisuuden edistämisessä.

ON YHTÄ MIELTÄ SEURAAVASTA:

13.   

Erittäin pätevien ja motivoituneiden opettajien ja kouluttajien olisi oltava kunnianhimoisen eurooppalaisen koulutusalueen perustana. Liikkuvuutta Euroopan unionin alueella olisi pidettävä hyödyllisenä osana opettajien ja kouluttajien koulutusta, jotta voidaan laajentaa mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia laadukkaita opetusmenetelmiä ja vastata oppijoiden tarpeisiin. Eurooppalainen ulottuvuus voi tuoda lisäarvoa opettajien ja kouluttajien ammatilliseen koulutukseen ja/tai toimintaan kansallisten koulutusjärjestelmien puitteissa.

14.   

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tuleviin opettajiin ja kouluttajiin ja heidän mahdollisuuteensa osallistua liikkuvuustoimiin erityisesti Euroopan unionin alueella osana heidän kansallisten koulutusjärjestelmien mukaista peruskoulutustaan. Näin edistetään heidän liikkuvuuttaan myös uran myöhemmissä vaiheissa.

15.   

Jotta eurooppalainen koulutusalue toteutuisi vuoteen 2025 mennessä ja jotta liikkuvuusmahdollisuudet olisivat kaikkien opettajien ja kouluttajien saatavilla, nykyiset esteet on tarvittaessa poistettava kansallisten koulutusjärjestelmien ja -politiikkojen mukaisesti.

16.   

Opettajien ja kouluttajien liikkuvuutta voitaisiin tukea erityisesti seuraavista lähteistä:

a)

EU:n rahoitusohjelmat, kuten Erasmus+,

b)

tuleva Euroopan kouluopetusalusta, johon kuuluvat eTwinning-verkosto ja kouluopetuksen eurooppalainen verkkofoorumi, EPALE sekä kaikki aloitteet, joilla edistetään oppilaitosten kumppanuuksia EU:ssa,

c)

Erasmus+ Teacher Academies -toiminto, jota on tarkoitus arvioida tulevan kehityksen näkökulmasta vuoden 2025 jälkeen,

d)

tapauksen mukaan Eurooppalaiset yliopistot -aloite.

17.   

Opettajien ja kouluttajien liikkuvuutta olisi jatkossakin edistettävä ja laajennettava, jotta siitä tulisi yleinen käytäntö. Opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden laajuutta perus- ja jatkokoulutuksessa voitaisiin seurata jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla. Indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevä pysyvä työryhmä olisi valtuutettava tutkimaan asianmukaisia tapoja kerätä tietoja opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden mittaamiseksi. Sen havainnot olisi otettava huomioon suunnitellussa uudelleentarkastelussa, joka koskee eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisia puitteita edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (5).

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA KANSALLISET OLOSUHTEET JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN HUOMIOON OTTAEN

18.

Edistämään opettajien ja kouluttajien liikkuvuusmahdollisuuksia Euroopan unionin alueella tapauksen mukaan esimerkiksi poistamalla olemassa olevia esteitä, tarjoamalla mahdollisuuksien mukaan organisatorista ja taloudellista tukea, jakamalla ratkaisuja sijaisopettajien ja -kouluttajien järjestämiseksi ja edistämällä liikkuvuusohjelmia.

19.

Edistämään oppilaitosten johtajien liikkuvuusmahdollisuuksia ja kannustamaan heitä liikkuvuuteen, sillä se hyödyttää heidän urakehitystään ja oppilaitoksiaan ja toimii keinona tukea ja edistää opettajien ja kouluttajien liikkuvuutta.

20.

Sisällyttämään liikkuvuus tarvittaessa opettajien ja kouluttajien koulutusjärjestelmiin sekä perus- että täydennyskoulutuksessa. Edistämään osallistumista Erasmus+-toimiin, kuten Erasmus+ Teacher Academies -toimintoon ja Eurooppalaiset yliopistot -aloitteeseen. Kahdenvälisestä yhteistyöstä saadut kokemukset voivat toimia lähtökohtana ja inspiraation lähteenä jatkokehityksen kannalta.

21.

Helpottamaan tarvittaessa opettajien ja kouluttajien peruskoulutukseen sisältyvien liikkuvuusjaksojen, erityisesti ulkomailla suoritettujen opetus- ja harjoittelujaksojen, tulosten virallista tunnustamista ammatillista ja urakehitystä silmällä pitäen.

22.

Tutkimaan tapoja edistää tarvittaessa laadukasta vieraiden kielten opetusta opettajien ja kouluttajien perus- ja täydennyskoulutusjärjestelmissä, jotta voidaan lisätä heidän osallistumistaan liikkuvuusohjelmiin ja kehittää taitoja, joita tarvitaan ulkomaisten resurssien ja materiaalien kanssa työskentelyssä.

23.

Jotta opettajat ja kouluttajat voivat halutessaan osallistua liikkuvuustoimiin, tunnistamaan ja edistämään tarpeen mukaan ja oppilaitosten autonomia huomioon ottaen ammatissa toimiville ja tuleville opettajille ja kouluttajille tarkoitettuja liikkuvuusikkunoita eli lukukausiin ja/tai opettajien ja kouluttajien peruskoulutuksen opetussuunnitelmiin suunniteltuja jaksoja, joiden aikana tarjotaan liikkuvuusmahdollisuuksia. Tähän voivat sisältyä sopivien ajankohtien määrittäminen oppilaitoksille opetusharjoittelujen järjestämiseksi sekä ammatissa toimiville että tuleville opettajille ja kouluttajille suunnattu opintopolkutoiminta.

24.

Edistämään tarvittaessa eurooppalaisesta näkökulmasta merkityksellisten ja Eurooppaan keskittyvien koulutusmoduulien käyttöä opettajien ja kouluttajien perus- ja täydennyskoulutuksessa, mihin voisi sisältyä myös perus- ja keskiasteen koulutukseen liittyviä Jean Monnet -toimien kaltaisia ohjelmia.

25.

Edistämään tarvittaessa valmiuksien kehittämistä tukemalla erilaisia paikallisen ja alueellisen yhteistyön muotoja, kuten Erasmus+-yhteenliittymiä, joita johtavat alueelliset koulu- tai oppilaitosviranomaiset ja joilla varmistetaan, että liikkuvuushankkeilla on laajempi vaikutus ja että ne tukevat pienempien tai syrjäisten oppilaitosten opettajien ja kouluttajien fyysistä tai virtuaalista osallistumista ammatillisiin kehitysmahdollisuuksiin ulkomailla.

26.

Tukemaan tarvittaessa oppilaitoksia niiden valmiuksien parantamisessa, jotta ne voivat järjestää ammatissa toimivien ja tulevien opettajien ja kouluttajien liikkuvuustoimintaa ja hyötyä siitä.

27.

Edistämään digitaalisten välineiden ja alustojen, mukaan lukien eTwinning ja EPALE, käyttöä fyysisen liikkuvuuden täydentämisessä ja valmistelussa, digitaalisten taitojen ja osaamisen parantamisessa ja kansainvälisen yhteistyön edistämisessä.

28.

Tukemaan niiden opettajien ja kouluttajien, jotka voisivat hyötyä liikkuvuustoimista, näyttöön perustuvia täydennyskoulutusmahdollisuuksia ja edistämään tutkimuksia, jotka liittyvät EU:n jäsenvaltioiden toimintaan opettajien liikkuvuuden alalla, pyrkien samalla luomaan synergiavaikutuksia tutkimustoiminnan kanssa.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA PERUSSOPIMUSTEN MUKAISESTI JA TOISSIJAISUUSPERIAATETTA TÄYSIN NOUDATTAEN

29.

Edistämään opettajien ja kouluttajien liikkuvuusmahdollisuuksia Erasmus+-ohjelman kautta, muun muassa antamalla tarvittavan tuen Erasmus+ Teacher Academies -toiminnolle, jota on tarkoitus arvioida tulevan kehityksen näkökulmasta vuoden 2025 jälkeen.

30.

Kartoittamaan olemassa olevat opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden edistämisvälineet ja lisäämään niiden tunnettuutta käyttämällä tulevan Euroopan kouluopetusalustan (joka sisältää eTwinning-verkoston ja nykyisen kouluopetuksen eurooppalaisen verkkofoorumin) ja EPALEn kaltaisia alustoja.

31.

Tutkimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta kehittää Euroopan tasolla toimintapoliittinen kehys, jolla lisätään oppimiseen liittyvien liikkuvuusmahdollisuuksien määrää ja parannetaan niiden laatua Euroopassa sekä tulevien että jo ammatissa toimivien opettajien ja kouluttajien osalta heidän todellisten liikkuvuustarpeidensa perusteella. Tällaisella kehyksellä voitaisiin esimerkiksi tukea liikkuvuuden esteiden poistamista, tukea jäsenvaltioita liikkuvuuden ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisessä osana opettajan perus- ja täydennyskoulutusta, kehittää edelleen oppimiseen liittyviä liikkuvuusmahdollisuuksia ja tarjota tietoa rahoitus- ja liikkuvuusmahdollisuuksista.

32.

Käsittelemään liikkuvuutta työssä ja tarkastelemaan mahdollisuutta kehittää vapaaehtoiselta pohjalta eurooppalaista ohjausta kansallisten urakehysten ja elinikäisen ohjauksen kehittämiseksi ja tukea siten opettajien ja kouluttajien urakehitystä.

33.

Edistämään jatkossakin tutkintojen ja erityisesti opettajien ja kouluttajien ulkomailla suorittamien liikkuvuusjaksojen automaattista vastavuoroista tunnustamista (6).

34.

Tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa analysoitaessa tulevien opettajien ja kouluttajien opinto-ohjelmiin sisältyvien liikkuvuusikkunoiden toteutettavuutta ja lisäarvoa.

35.

Raportoimaan koulutuskomitealle lisäpäätösten tekemiseksi opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden seurannan indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevän pysyvän työryhmän työn tulosten pohjalta tarkoituksena edistää ja laajentaa liikkuvuusmahdollisuuksia.

(1)  Neuvoston päätelmissä tulevaisuuden eurooppalaisista opettajista ja kouluttajista (EUVL C 193, 9.6.2020, s. 11) esitetyn määritelmän mukaisesti myös näissä päätelmissä opettajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti tunnustettu opettajan (tai vastaavan) asema, kun taas kouluttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoitaa yhtä tai useampaa (teoreettiseen tai käytännön) koulutustehtävään liittyvää tehtävää joko oppilaitoksessa tai työpaikalla. Tähän luetaan yleissivistävän ja korkeakoulutuksen opettajat, ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen opettajat ja kouluttajat sekä varhaiskasvatuksen ammattilaiset ja aikuiskouluttajat.

Opettajien ja kouluttajien koulutustausta ja urarakenteet vaihtelevat huomattavasti eri koulutusalojen välillä. Näiden päätelmien joidenkin osien merkityksellisyys määräytyy siten kansallisten järjestelmien ja yksittäisten koulutusalojen rakenteen mukaisesti.

(2)  Näissä päätelmissä ’liikkuvuudella’ tarkoitetaan ’oppimiseen liittyvää liikkuvuutta’ sellaisena kuin se on määritelty unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta 20. toukokuuta 2021 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/817, eli johonkin maahan oman asuinmaan ulkopuolelle siirtymistä, jonka tarkoituksena on suorittaa opintoja, harjoittelua tai epävirallista tai arkioppimista. Siihen voidaan yhdistää ’virtuaalioppiminen’, jolla tarkoitetaan tietojen, taitojen ja osaamisen hankkimista sellaisia tieto- ja viestintätekniikan työvälineitä käyttäen, jotka mahdollistavat osallistujille mielekkäitä ohjelmamaiden välisiä tai kansainvälisiä oppimiskokemuksia.

(3)  Eurydice, ”Teachers in Europe: Careers, Development and Well-being”, 2021, s. 21.

(4)  Erasmus+-ohjelman vuosikertomuksen 2019 tilastoliitteestä käy ilmi, että vuonna 2019 sovituissa KA 101 -hankkeissa (henkilöstön liikkuvuus kouluopetuksessa) kursseihin ja koulutustapahtumiin osallistui noin 40 600 henkilöä (noin 75 prosenttia liikkuvuustoimista), kun taas työn havainnointiin osallistui 13 209 henkilöä (noin 24 prosenttia liikkuvuustoimista) ja opetustehtäviin 389 henkilöä (alle 1 prosentti liikkuvuustoimista).

(5)  Kuten eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) annetussa neuvoston päätöslauselmassa korostetaan, komissio julkaisee eurooppalaisesta koulutusalueesta kattavan kertomuksen vuonna 2025. ”Tämän arvioinnin perusteella neuvosto tarkastelee uudelleen strategisia puitteita, EU:n tason tavoitteet, hallintorakenteet ja työskentelymenetelmät mukaan luettuina” (EUVL C 66, 26.2.2021, s. 10).

(6)  Korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä 26. marraskuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen (EUVL C 444, 10.12.2018, s. 1) mukaisesti.


LIITE

Poliittinen tausta

Eurooppa-neuvosto

Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmät 23. ja 24. maaliskuuta 2000

Euroopan unionin neuvosto

Neuvoston päätelmät, annettu 26. marraskuuta 2009, opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämisestä (EUVL C 302, 12.12.2009, s. 6)

Neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksesta: varhaiskasvatuksella parhaat mahdolliset lähtökohdat lasten tulevaisuudelle (EUVL C 175, 15.6.2011, s. 8)

Neuvoston päätelmät, annettu 20. toukokuuta 2014, tehokkaasta opettajankoulutuksesta (EUVL C 183, 14.6.2014, s. 22)

Neuvoston päätelmät koulujen kehittämisestä ja huipputason opetuksesta (EUVL C 421, 8.12.2017, s. 2)

Neuvoston suositus, annettu 22. toukokuuta 2018, yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (EUVL C 195, 7.6.2018, s. 1)

Neuvoston päätelmät eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisesta (EUVL C 195, 7.6.2018, s. 7)

Neuvoston suositus, annettu 26. marraskuuta 2018, korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä (EUVL C 444, 10.12.2018, s. 1)

Neuvoston suositus, annettu 22. toukokuuta 2019, laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (EUVL C 189, 5.6.2019, s. 4)

Neuvoston suositus, annettu 22. toukokuuta 2019, kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen (EUVL C 189, 5.6.2019, s. 15)

Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusalueen kehittämisestä tulevaisuuteen suuntautuvien koulutusjärjestelmien tukemiseksi (EUVL C 389, 18.11.2019, s. 1)

Neuvoston päätelmät tulevaisuuden eurooppalaisista opettajista ja kouluttajista (EUVL C 193, 9.6.2020, s. 11)

Neuvoston suositus, annettu 24. marraskuuta 2020, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1)

Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1)

Neuvoston päätelmät koulutuksen tasapuolisuudesta ja osallistavuudesta kaikkien oppijoiden menestyksen edistämiseksi (EUVL C 221, 10.6.2021, s. 3)

Neuvoston päätelmät Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnan yhdistäminen: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen uuden ulottuvuuden pohjustaminen (EUVL C 221, 10.6.2021, s. 14)

Neuvoston päätöslauselma uudesta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta 2021–2030 (EUVL C 504, 14.12.2021, s. 9)

Euroopan komissio

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020) 625 final)

Education and training monitor 2021: education and well-being (koulutuksen seurantakatsaus 2021 (englanniksi)), julkaisutoimisto, 2021.


Top