KOMISSION TIEDONANTO

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja EAKR-ohjelmien synergiat

(2022/C 421/03)

Sisällysluettelo

JOHDANTO

8

ERILAISET SYNERGIAT

9

1.

Huippuosaamismerkki

9

2.

Siirrot EAKR:stä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan

14

3.

Kumulatiivinen rahoitus

18

4.

Eurooppalaiset kumppanuudet

23

5.

Yhdistetty rahoitus (tiimiyttäminen)

32

6.

Toimintaketjun alku- ja loppupään synergiat

33

LIITE 1

36

LIITE 2

39

LIITE 3

41

JOHDANTO

Yhteistyössä hallinnoitavia ja suoraan hallinnoitavia koheesiopolitiikan rahastoja kaudella 2021–2027 koskeva sääntelykehys antaa mahdollisuuden näiden kahden EU:n rahoitusmuodon synergioiden vahvistamiseen (1).

Kyseeseen tulevia mekanismeja ovat huippuosaamismerkit, siirrot, kumulatiivinen rahoitus (jota voidaan käyttää myös Horisontti Eurooppa (HE) -puiteohjelmasta yhteisrahoitettavien ja institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien tukemiseen) ja tiimiyttämistoimien tukeminen. Tämä ohjeasiakirja kattaa nämä mekanismit ja toimintaketjun alku- ja loppupään synergiat.

Asiakirjan tarkoituksena on esitellä uusia mahdollisuuksia, joita koheesiopolitiikan ohjelmien hallintoviranomaisille, kansallisten Horisontti Eurooppa -yhteyspisteiden ja Horisontti Eurooppa -hankkeiden vetäjille / hanketta ehdottaneille tahoille on tarjolla. Asiakirjan tarkoituksena on myös helpottaa edellisessä kappaleessa mainittujen mekanismien käyttöä. Siinä keskitytään Horisontti Eurooppa -ohjelman ja Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, ohjelmien synergioihin (2).

Synergioiden toiminnallinen ulottuvuus, jonka osalta kautta 2021–2027 koskevassa lainsäädännössä on edistytty merkittävästi, on myös tärkeä ja täydentää strategista ulottuvuutta. Säännöllinen keskustelu synergioista koheesiopolitiikan ohjelmiin ja Horisontti Euroopan täytäntöönpanoon osallistuvien jäsenvaltioiden viranomaisten välillä auttaisi lisäämään tietoisuutta synergioiden tarjoamista mahdollisuuksista jäsenvaltioissa.

Strateginen konteksti EU:n tasolla

EU:n poliittisena painopisteenä on innovatiivisen, älykkään ja kestävän talouden muutoksen edistäminen ja huippuosaamisen tukeminen tutkimuksessa ja innovoinnissa (T&I), kuitenkin siten, että samalla kavennetaan sitkeästi vallitsevaa innovointikuilua (eroa jäsenvaltioiden yksityisen ja julkisen sektorin innovointivalmiuksien välillä). Horisontti Eurooppa ja EAKR ovat EU:n keskeisiä välineitä näiden toisiinsa liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa.

Horisontti Eurooppa -ohjelmassa keskitytään tukemaan huippututkimusta ja -innovointia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 179 artiklan mukaisesti. Koheesiopolitiikan tavoitteena on edistää ja tukea jäsenvaltioiden ja niiden alueiden yleistä yhdenmukaista kehitystä SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti, erityisesti vähentämällä alueellisia eroja. Alla olevassa kaaviossa esitetään HE-ohjelmasta ja koheesiopolitiikan ohjelmista T&I-toimintaan annetun tuen tärkeimmät rakenteelliset osatekijät.

Koheesiopolitiikan ja HE-ohjelman lähentäminen onkin ollut komissiolle tärkeä painopiste viime vuosina, erityisesti kauteen 2021–2027 valmistauduttaessa. Tavoitteena on tehostaa molempien toimintapolitiikkojen vaikutusta luomalla keskinäistä täydentävyyttä erityisesti silloin, kun kyse on vähemmän kehittyneistä ja syrjäisistä alueista. Yhdennetyn lähestymistavan edistäminen ja synergioiden vahvistaminen näiden keskeisten EU:n välineiden (ja niiden pilarien ja toimintapoliittisten tavoitteiden) välillä voi synnyttää uusia tilanteita, joissa kaikki osapuolet hyötyvät. Voidaan esimerkiksi edistää kestävää ja älykästä alueellista talouskehitystä ja samalla kehittää EU:n innovaatioekosysteemiä kokonaisuutena ja parantaa sen kykyä vastata keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä edistää keskeisten strategisten arvoketjujen muodostumista.

Tämä lähestymistapa luo uusia mahdollisuuksia edistää innovointia kaikilla alueilla ja integroida vähemmän kehittyneet ja syrjäiset alueet paremmin eurooppalaiseen tutkimusalueeseen (ERA) ja Euroopan innovaatioekosysteemiin.

Komission tiedonanto uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta tutkimusta ja innovointia varten (3) oli tärkeä askel eurooppalaisen tutkimusalueen luomisessa. Eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteena on saada aikaan huippuosaamista, tutkijoiden välistä rajat ylittävää yhteistyötä, kriittistä massaa strategisilla avainaloilla ja tutkijoiden siirtymismahdollisuuksia. Lopullisena tavoitteena on tutkimuksen ja innovoinnin avointen sisämarkkinoiden syntyminen. Tiedonannossa esiteltyyn uuteen tulevaisuuteen suuntautuvaan suunnitelmaan kuuluu neljä kunnianhimoista toimintapoliittista tavoitetta: asetetaan etusijalle investoinnit ja uudistukset, parannetaan mahdollisuuksia käyttää huippuosaamista ja vahvistetaan T&I-järjestelmiä kaikkialla EU:ssa, parannetaan uuden T&I:n siirtämistä yrityksiin ja syvennetään kansallisten toimintalinjojen integrointia.

Lisäksi komissio hyväksyi 16. heinäkuuta 2021 ehdotuksen neuvoston suositukseksi Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksesta (4). Suosituksessa vahvistetaan useita eurooppalaista tutkimusaluetta tukevan yhteisen toiminnan painopistealoja. Tähän sisältyy yhteistyö digitaalisen ja vihreän siirtymän haasteisiin vastaamiseksi (esimerkiksi toteutettaessa missioita ja eurooppalaisia kumppanuuksia Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa).

Synergiat perustuvat siihen, että tutkimuksen ja innovoinnin kannalta merkityksellisten ohjelmien hallintoviranomaiset tuntevat toisensa ja ohjelmansa. Ne perustuvat myös siihen, että kansalliset tutkimus- ja innovointialan edustajat tuntevat HE-ohjelman painopisteet ja toimet (kuten uudet missiot ja kumppanuudet) ja alueelliset älykkään erikoistumisen painopisteet. Nämä painopisteet ja toimet ovat erinomainen lähtökohta täydentävyyden kehittämiselle. Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ja koheesio-ohjelmien välisillä synergioilla voidaan maksimoida tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien määrä, laatu ja vaikutus, kun laaditaan toisiaan täydentäviä strategisia suunnitelmia ja käytetään eri rahoitusvirtoja (kunkin ohjelman/rahaston erityistavoitteiden mukaisesti).

Älykkään erikoistumisen strategiat (S3) ovat ratkaisevan tärkeitä synergioiden aikaansaamiseksi älykkääseen kasvuun liittyvien EU:n tason välineiden kanssa (erityisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman kanssa). Alhaalta ylöspäin suuntautuvien S3-painopisteiden asettamisen pitäisi helpottaa kumppanien löytämistä muista jäsenvaltioista, jotta voidaan tehdä yhteistyötä toisiinsa liittyvien aiheiden ja arvoketjujen parissa.

EAKR:n osalta yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (5) 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot täsmentävät strategisissa kumppanuussopimuksissaan seuraavan: ”kumppanuussopimuksen kattamien rahastojen [...] ja muiden unionin välineiden [...] välinen täydentävyys ja synergiat sekä tarvittaessa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavat hankkeet”. Vastaavasti kunkin koheesiopolitiikan ohjelman osalta yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 3 kohdan a alakohdan iii alakohdassa edellytetään tärkeimpiä haasteita koskevaa tiivistelmää, jossa otetaan huomioon ”investointitarpeet ja täydentävyys sekä synergiat muiden tukimuotojen kanssa”.

Synergiamekanismien käyttämisestä päättävät kaikissa tapauksissa hallintoviranomaiset.

ERILAISET SYNERGIAT

1.   Huippuosaamismerkki

Huippuosaamismerkki on laatumerkki, jonka komissio myöntää ehdotukselle, joka on jätetty EU:n jonkin välineen yhteydessä toteutetun kilpailuun perustuvan ehdotuspyynnön johdosta ja jonka katsotaan täyttävän kyseisen EU:n välineen vähimmäislaatuvaatimukset, mutta jota ei voida rahoittaa budjettivarojen puutteen takia. Huippuosaamismerkki osoittaa, että hanke voisi olla hyvä ehdokas saamaan tukea muista EU:n tai kansallisista rahoituslähteistä.

Horisontti Eurooppa -ohjelmassa myönnetyllä huippuosaamismerkillä tunnustetaan ehdotuksen arvo, ja sillä autetaan muita rahoituselimiä hyödyntämään HE-arviointiprosessia. Merkki voidaan myöntää esimerkiksi HE-puiteohjelman Euroopan innovaationeuvoston (EIC) Accelerator-välineen (entinen pk-yritysväline), innovaationeuvoston Transition-välineen, Marie Skłodowska-Curie -toimien (MSCA), tiimiyttämisen ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Proof of Concept -toimien puitteissa jätetyille ehdotuksille.

Jäsenvaltioiden koheesiopolitiikasta vastaavat hallintoviranomaiset voivat noudattaa yksinkertaistettua valintamenettelyä päättäessään EAKR-ohjelmien huippuosaamismerkin (6) saaneiden toimien rahoituksesta. Tällaisten toimien on täytettävä kolme kriteeriä:

—	Ensinnäkin niiden on oltava ohjelman (ja ohjelman asianomaisten strategioiden) mukaisia, ja niillä on edistettävä vaikuttavasti ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista.

—	Toiseksi toimien, jotka sisältyvät mahdollistavan edellytyksen soveltamisalaan, on oltava yhdenmukaisia kyseisen mahdollistavan edellytyksen täyttämiseksi laadittujen vastaavien strategioiden ja suunnitteluasiakirjojen kanssa.

—

Kolmanneksi niiden on kuuluttava asianomaisen rahaston soveltamisalaan ja ne on voitava sijoittaa johonkin tukitoimityyppiin (7). Sovellettava lainsäädäntö Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus 2 artiklan 45 kohta ja 73 artiklan 4 kohta sekä johdanto-osan 61 kappale Horisontti Eurooppa 2 artiklan 23 kohta, 15 artiklan 2 kohta, 24 artiklan 4 kohta ja 48 artiklan 7 kohta Asiaan liittyvä lainsäädäntö Yleinen ryhmäpoikkeusasetus 25 a ja 25 b artikla (valtiontuki)

Toimintapoliittisia näkökohtia

Huippuosaamismerkki on laatumerkki, joka myönnetään Horisontti Eurooppa -ohjelman (EU:n T&I-rahoitusohjelma vuoteen 2027 asti) ja sitä edeltäneen Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa jätetyille ehdotuksille. Huippuosaamismerkki todistaa, että nämä ehdotukset ovat huipputasoa, ja nostaa niiden profiilia lupaaviin T&I-hankkeisiin sijoittamisesta kiinnostuneiden mahdollisten rahoituselinten silmissä (nämä rahoituselimet voivat olla yksityisiä tai julkisia, kansallisia tai alueellisia, ja niihin lukeutuvat myös koheesiopolitiikan rahastojen hallintoviranomaiset). Huippuosaamismerkki auttaa siten löytämään vaihtoehtoisen rahoituksen näille ehdotuksille.

Rahoituselimet voivat myös hyödyntää HE:n vakiintunutta ja korkealaatuista arviointiprosessia edistääkseen aluekehitystä. Näin jäsenvaltiot ja alueet voivat määrittää sellaisten erinomaisten T&I-hanke-ehdotusten alueellisen jatkumon, jotka parantaisivat niiden T&I-tuloksia ja valmiuksia, ja hyötyä siitä.

Hankerahoituksen hakijat, jotka saavat Horisontti Eurooppa -ehdotuspyynnössä myönteisen arvion ja huippuosaamismerkin, voivat hakea EAKR-rahoitusta, jos hanke on hankkeen vetäjän jäsenvaltion tai alueen koheesiopolitiikan ohjelmien painopisteiden mukainen.

Huippuosaamismerkki sisältää kaikki ehdotuksen perustiedot, joita rahoituselin tarvitsee, jotta se voi määrittää ehdotuksen ja ymmärtää sen keskeiset piirteet ja arvon (ehdotuksen nimi, viittaus ehdotuspyyntöön/aiheeseen sekä ehdotuksen tehneen oikeushenkilön nimi ja osoite). Merkki leimataan digitaalisesti petosten estämiseksi, samoin kuin hanke-ehdotus ja yhteenvetokertomus arvioinnista (tämä mainitaan asiakirjoissa). Lisäksi koheesio- ja uudistusasioista vastaavan komission jäsenen ja innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaavan komission jäsenen allekirjoitukset osoittavat, että he ovat poliittisesti sitoutuneet hankkimaan vaihtoehtoista rahoitusta näihin hankkeisiin.

Huippuosaamismerkki soveltuu erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman niihin osa-alueisiin, joissa edunsaajia on yksi (kuten EIC Accelerator, EIC Transition, MSCA, ERC Proof of Concept ja tiimiyttäminen). Vaikka tulevaisuudessa voitaisiin harkita myös useille tuensaajille myönnettäviä huippuosaamismerkkejä, tällä hetkellä tarkoituksena on myöntää huippuosaamismerkkejä ainoastaan yhden tuensaajan hankkeille HE:n ensimmäisessä vaiheessa. Tämä ehto on mainittava ehdotuspyynnössä. Osa-alueet, joilla huippuosaamismerkkejä voidaan myöntää, ilmoitetaan työohjelmassa.

Komissio voi myöntää huippuosaamismerkkejä myös EU:n ulkopuolelta (erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneista maista) tuleville hanke-ehdotuksille, jotka voivat hyödyntää muita kuin koheesiopolitiikan rahoituslähteitä.

Huippuosaamismerkin saaneiden hankkeiden rahoituksen tukeminen EAKR-ohjelmasta on vapaaehtoista riippuen hallintoviranomaisen päätöksestä ja itse ohjelmasta. Merkki ei näin ollen anna automaattista oikeutta saada vaihtoehtoista rahoitusta, vaan kyseessä on optio, jota jäsenvaltio tai alue voi päättää tutkia, mutta lopullisen päätöksen tekee asianomainen hallintoviranomainen.

Jotta vältettäisiin tuensaajien ja hallintoviranomaisten tarpeeton päällekkäinen työ niiden ehdottaessa, arvioidessa ja valitessa toimia EAKR:n tukea varten, on tehty seuraavia yksinkertaistuksia.

—	Jäsenvaltiot, alueet ja tuensaajat voivat soveltaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman alueluokkia, enimmäismääriä ja tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmiä, jolloin niille on hyötyä EU:n sovellettavien valtiontukisääntöjen yksinkertaistamisesta (yleinen ryhmäpoikkeusasetus).

—

HE:n tekninen/sisällöllinen arviointi katsotaan päteväksi. Tämä tarkoittaa, että EAKR-ohjelman hallintoviranomaisen ei tarvitse tehdä uutta arviointia. Ennen kuin hallintoviranomaiset allekirjoittavat tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan tuensaajien kanssa, niiden on kuitenkin tarkistettava, että kyseiset hankkeet täyttävät yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ja EAKR:n erityisvaatimukset, joita HE-arviointi ei kata. Tämä johtuu siitä, että nämä hankkeet on valittava muodollisesti yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisesti eli niiden on täytettävä seuraavat edellytykset: erityinen tukikelpoisuus (vaikeuksissa olevat pk-yritykset), osallistuminen vaihtoehtoisten rahoitusohjelmien tavoitteiden saavuttamiseen, sovellettavat mahdollistavat edellytykset ja rahaston soveltamisala (ks. yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 2 kohdan a, b ja g alakohta).

Prosessin päävaiheet

Valmistelu / ohjelmasuunnittelu	— Vuosittaisissa tai puolivuosittaisissa HE-työohjelmissa määritetään ehdotuspyynnöt, joiden kohdalla huippuosaamismerkkejä voidaan myöntää. Näihin HE-työohjelmiin voi tutustua rahoitus- ja tarjousportaalissa, josta ne ovat ladattavissa. (https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/programmes/horizon) — Jäsenvaltioiden ja alueiden olisi ilmoitettava komissiolle, ovatko ne halukkaita sallimaan EAKR-ohjelmien tuen hankkeille, joilla on HE-huippuosaamismerkki. Jäsenvaltiot tai alueet voivat sisällyttää nämä tiedot kumppanuussopimuksen täydentävyyttä ja synergiaa käsittelevään osioon ja asianomaisen EAKR-ohjelman erityistavoitteen kuvaukseen. Hallintoviranomainen voi päättää tukea huippuosaamismerkin saaneita hanke-ehdotuksia, vaikka niitä ei nimenomaisesti mainittaisi kumppanuussopimuksessa tai ohjelmassa. Hallintoviranomaisen on joka tapauksessa varmistettava, että valitut hankkeet ovat ohjelman mukaisia.
Huippuosaamismerkkien myöntäminen komission toimesta	— Huippuosaamismerkki myönnetään tukikelpoisille ehdotuksille ja toimitetaan ehdokkaille yhdessä arvioinnin tuloksista kertovan kirjeen kanssa. HE-työohjelmissa kerrotaan tarkemmin huippuosaamismerkin saamisen edellytyksistä ja prosessista.
Tuen jakaminen	— Huippuosaamismerkin haltija hakee suoraan kyseiseen EAKR-ohjelmaan. — Huippuosaamismerkin saaneiden hankkeiden ei tarvitse käydä läpi tavanomaista EAKR-hankkeiden valintaprosessia. Niille on kuitenkin tehtävä vähintään yksinkertaistettu arviointi seurantakomitean hyväksymien valintaperusteiden mukaisesti (sovellettavien mahdollistavien edellytysten, rahaston soveltamisalan ja ohjelman tavoitteiden sekä sovellettavien EU:n valtiontukisääntöjen noudattaminen). Tarkoituksena on varmistaa, että toimet täyttävät yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 2 kohdan a, b ja g alakohdassa säädetyt vaatimukset, kuten yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 4 kohdassa säädetään. — Huippuosaamismerkin saaneiden hankkeiden arvioinnin EAKR:n rahoitusta varten olisi oltava yksinkertaistettu arviointi (vaatimustenmukaisuustarkastus), mutta kansalliset menettelyt voivat vaihdella. Hallintoviranomaiset voivat valita parhaaksi katsomansa vaihtoehdon, joka voi olla esimerkiksi avoimen ehdotuspyynnön julkaiseminen, ensin saapuneen hakemuksen valitseminen tai hankkeiden valitseminen suoraan, jos tällainen vaihtoehto on ohjelmassa mahdollinen. Valinnassa on kuitenkin noudatettava avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita noudatetaan. — Koheesiopolitiikan tuen osalta hallintoviranomaiset voivat valintakriteerien avulla asettaa kynnysarvoja, jotka ovat korkeammat kuin HE-rahoituksen edellyttämät vähimmäispisteet. — Huippuosaamismerkin verkkosivuilla on useita esimerkkejä. (https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/funding/funding-opportunities/seal-excellence_en#how) — EAKR-ohjelmaa kehotetaan ilmoittamaan alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastolle (kyseeseen tulevalle maantieteelliselle yksikölle) ja huippuosaamismerkin käytäntöyhteisölle (RTD-SEAL-OF-EXCELLENCE@ec.europa.eu) tuestaan huippuosaamismerkin saaneille hankkeille.
Täytäntöönpano, seuranta ja valvonta	— Tuensaajat panevat hankkeita täytäntöön koheesiopolitiikan sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Huippuosaamismerkin saaneita ehdotuksia yhteisrahoitetaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ja EAKR:n erityissääntöjen mukaisesti. Kunhan ohjelman sääntöjä noudatetaan, hallintoviranomainen voi soveltaa tiettyjä HE-sääntöjen luokkia esimerkiksi alueluokkiin, enimmäismääriin ja tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmiin. Hallintoviranomaisen on ilmoitettava nämä seikat tukiedellytykset vahvistavassa asiakirjassa. — Hankkeen julkiseen kokonaisrahoitukseen sovellettava yhteisrahoitusosuus ei saa ylittää HE-ohjelmasääntöjen mukaista rahoitusosuutta, jos tukea myönnetään ryhmäpoikkeusasetuksen 25 a tai 25 b artiklan mukaisena valtiontukena (ks. jäljempänä valtiontukea koskeva osio). — Seurantaan ja valvontaan sovelletaan samoja sääntöjä kuin muihin asianomaiseen EAKR-ohjelmaan kuuluviin toimiin. — Julkinen HE-tulostaulu sisältää koottuja tietoja huippuosaamismerkistä ja merkkiin liittyvän visualisoinnin maittain ja alueittain.

Tärkeää

Entä EU:n valtiontukisäännöt?

EAKR-ohjelmien rahoitukseen voidaan soveltaa EU:n valtiontukisääntöjä, jos tuensaajat ovat yrityksiä. Tällaisissa tapauksissa rahoituksen on sovellettavien EU:n valtiontukisääntöjen perusteella oltava sisämarkkinoille soveltuvaa. Huippuosaamismerkin saaneiden hankkeiden osalta yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (8) 25 a ja 25 b artikla tarjoavat jäsenvaltioille mahdollisuuden varmistaa soveltuvuus sisämarkkinoille. Lisäksi ryhmäpoikkeusasetuksessa vahvistetaan useita yleisiä edellytyksiä, jotka kaikkien ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla toteutettavien tukitoimenpiteiden on täytettävä niiden tavoitteesta riippumatta. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 a ja 25 b artiklassa vahvistettujen erityisedellytysten perusteella EAKR:n rahoitusta voidaan myöntää huippuosaamismerkin saaneille hankkeille – samaa rahoitusosuutta ja HE-kustannusten tukikelpoisuutta soveltaen – ilman komissiolle tehtävää virallista ennakkoilmoitusta ja ilman tarvetta suorittaa uusi tekninen arviointi. Tuen myöntävän viranomaisen on rahoitusta myöntäessään noudatettava sovellettavia yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen yleisiä ja erityisiä ehtoja. Alkuperäisen HE-hakemuksensa kriteerien lisäksi huippuosaamismerkin haltijan on täytettävä hallintoviranomaisen vahvistamat huippuosaamismerkin saaneisiin hankkeisiin sovellettavat valintaperusteet ja huolehdittava sovellettavien valtiontukisääntöjen noudattamisesta.

Miten voimme hallintoviranomaisena / toisena rahoituselimenä pysyä ajan tasalla huippuosaamismerkin saaneiden ehdotusten tukemiseen liittyvästä kehityksestä ja parhaista käytännöistä?

Erityinen huippuosaamismerkin käytäntöyhteisö antaa jatkossakin asiasta kiinnostuneille EAKR:n hallintoviranomaisille ja muille rahoituselimille mahdollisuuden vaihtaa parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät huippuosaamismerkin saaneiden ehdotusten tukemiseen, pysyä ajan tasalla uusista muutoksista ja saada tietoa omalla alueella huippuosaamismerkin saaneista ehdotuksista (kuten ehdotusten lukumäärästä ja haetun rahoituksen määrästä). Tämä helpottaa vaihtoehtoisten rahoitusjärjestelyjen suunnittelua.

Miten voimme hallintoviranomaisena / toisena rahoituselimenä pysyä ajan tasalla huippuosaamismerkin maassamme/alueellamme saaneista ehdotuksista?

Huippuosaamismerkin haltijoita pyydetään antamaan suostumuksensa tiettyjen tietojen (esimerkiksi yhteystiedot, kuten yrityksen nimi, yrityksen osoite ja yhteyshenkilön sähköpostiosoite, tiivistelmä ehdotuksesta, pyydetyn taloudellisen tuen määrä ja käytetyt avainsanat) jakamiseen koheesiopolitiikasta vastaavien hallintoviranomaisten ja muiden sellaisten julkisten tai yksityisten tahojen kanssa, jotka saattavat olla kiinnostuneita yrityksen rahoittamisesta tai tukemisesta. Hallintoviranomaisilla on pääsy näihin tietoihin, ja ne voivat ottaa yhteyttä huippuosaamismerkin haltijaan. Huippuosaamismerkin verkkosivustolla on lisätietoja huippuosaamismerkin käytöstä ja linkkejä eri maiden hallintoviranomaisten yhteystietoihin.

Millä edellytyksillä hallintoviranomaiset voivat rahoittaa hankkeita, joille haettiin Horisontti Eurooppa -tukea mutta joita ei valittu HE-rahoituksen saajiksi ja jotka eivät saaneet huippuosaamismerkkiä?

Jotta koheesiopolitiikalla voidaan tukea hanketta, jolla ei ole huippuosaamismerkkiä, hankkeelle on tehtävä koheesiopolitiikan ohjelmassa edellytettävä täydellinen vakioarviointi (yksinkertaistettu arviointi koskee vain huippuosaamismerkin saaneita hankkeita ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta yhteisrahoitetun ohjelman puitteissa valittuja toimia).

Esimerkki

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman EIC Accelerator -välineestä huippuosaamismerkin saanut hanke (Euroopan innovaationeuvoston työohjelma 2022, s. 74, mukaan lukien alaviitteet 63 ja 64):

Pk-yritys vastaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevaan ehdotuspyyntöön ja läpäisee Euroopan innovaationeuvoston vuotuisessa työohjelmassa vahvistetut valintalautakuntaa edeltävät arviointivaiheet (”GO”). Ehdotuksen korkeasta laadusta huolimatta Euroopan innovaationeuvoston valintalautakunta katsoo, että hanke-ehdotusta ei voida rahoittaa varojen puutteen vuoksi. Pk-yritys saa siis yleensä huippuosaamismerkin (lukuun ottamatta innovaationeuvoston työohjelmassa mainittuja erityistapauksia, kuten tapauksia, joissa pk-yritys ei suostu jakamaan ehdotustaan koskevia tietoja).

Huippuosaamismerkin saanut pk-yritys voi tämän jälkeen lähestyä muita rahoituselimiä, esimerkiksi koheesiopolitiikan ohjelmien hallintoviranomaisia. Hakijan ennakkoon antamalla luvalla komissio voi myös jakaa hyväksytystä hakemuksesta perustietoja, kuten yhteystietoja. Arvioinnin tulosten ja muiden arkaluonteisten tietojen toimittaminen kiinnostuneille rahoitusviranomaisille edellyttää erityisten salassapitosopimusten tekemistä. Lisäksi komissio voi hakijan suostumuksella jakaa tietoja muiden sellaisten tahojen kanssa, jotka voivat tukea pk-yritystä. Näitä ovat esimerkiksi Yritys-Eurooppa-verkosto, jäljempänä ’EEN’. EEN voi tarjota huippuosaamismerkin saaneille pk-yrityksille kahdenvälisiä tukipalveluja, joiden tarkoituksena on auttaa niitä etsimään mahdollisia vaihtoehtoisia rahoituslähteitä (mukaan lukien EAKR:n rahoittamat ohjelmat), ja avustaa niitä hakuprosessissa (mukaan lukien hanke-ehdotuksen mahdollinen mukauttaminen) sekä hakuprosesseihin ja esitystaitoihin liittyvien valmiuksien kehittämisessä. EEN voi myös suositella pk-yritykselle muita, esimerkiksi sopivien liike- tai muiden kumppanien etsimiseen liittyviä tukipalveluja. EEN:n palvelut, jotka on räätälöity kunkin huippuosaamismerkin haltijan tarpeisiin, toteutetaan 3–5 päivän palvelukokonaisuuksina, jotka ovat maksuttomia kyseiselle pk-yritykselle.

Huippuosaamismerkin saaneiden hankkeiden tukemiseksi hallintoviranomaiset voivat päättää, että alueluokissa, enimmäismäärissä ja tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmissä noudatetaan HE-sääntöjä edellyttäen, että yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 a artiklan ja 1 luvun mukaiset valtiontuen soveltuvuutta koskevat edellytykset täyttyvät. Jos näin on, ne voivat soveltaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa vahvistettuja Accelerator-välinettä koskevia sääntöjä (”Accelerator-välineen tuesta myönnettävä avustus tai takaisinmaksettava ennakko-osuus saa olla enintään 70 prosenttia valitun innovointitoimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista” – Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevan asetuksen 48 artiklan 9 kohta) (9). Lisäksi, kuten Horisontti Eurooppa -erityisohjelmassa (kohta 1.1.2) mainitaan, Accelerator-välineen puitteissa ”rahoitusmuotojen yhdistelmä ja rahoituksen määrä sovitetaan yrityksen tarpeisiin, kokoon ja vaiheeseen, teknologian tai innovoinnin luonteeseen ja innovaatiokierron pituuteen” (10).

Jos työohjelmassa niin todetaan, HE EIC-huippuosaamismerkin haltijat voivat osallistua Euroopan innovaationeuvoston liiketoiminnan nopeuttamispalvelujen järjestämiin yhteistyötahojen hakutapahtumiin, joiden tarkoituksena on koota yhteen EIC:n innovaattoriyhteisö, mukaan lukien huippuosaamismerkin haltijat, sekä sijoittajat, kumppanit ja julkiset ostajat. Innovaationeuvoston liiketoiminnan nopeuttamispalvelut tarjoavat myös erilaisia valmennus- ja mentorointipalveluja. Lisäksi ne tarjoavat innovoijille pääsyn mahdollisten teollisuuden ja muiden kumppaneiden kansainvälisiin verkostoihin, joiden avulla innovoijat voivat täydentää arvoketjujaan, kehittää markkinamahdollisuuksia ja/tai löytää sijoittajia tai muita yksityisen tai yhteisörahoituksen lähteitä (11).

EIC Accelerator -välineen huippuosaamismerkin saaneita ehdotuksia esitellään paitsi EAKR:n hallintoviranomaisille, myös yksityisen rahoituksen myöntäjille esimerkiksi huippuosaamismerkin verkostojen ja yhteisöjen järjestämissä digitaalisissa myyntitapahtumissa ja yhteistyötahojen hakutapahtumissa sekä korostamalla huippuosaamismerkkiä InvestEU-portaalissa.

2.   Siirrot EAKR:stä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat pyytää enintään viiden prosentin suuruista siirtoa yhteistyössä hallinnoitavista varoistaan mihin tahansa yhteen tai useampaan muuhun suoraan tai välillisesti hallinnoituun EU:n rahastoon tai välineeseen. Viiden prosentin rajaa sovelletaan tietyn rahaston alkuperäisiin kansallisiin määrärahoihin eikä tiettyyn ohjelmaan tai alueeseen/alueluokkaan. Siirrettyjä varoja voidaan käyttää ainoastaan tuleviin talousarviositoumuksiin (eli seuraavina vuosina). Varat on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi (12).

Siirrettyjä määriä ei oteta huomioon EAKR:n temaattisessa keskittämisessä.

Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa kaikilla osa-alueilla on mahdollisuus vastaanottaa yhteistyössä hallinnoiduista ohjelmista siirrettyjä varoja.

Sovellettava lainsäädäntö	Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus	26 artikla (Määrärahojen siirrot) ja johdanto-osan 19 kappale
	Horisontti Eurooppa	15 artiklan 5 ja 6 kohta
Asiaan liittyvä lainsäädäntö	Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus	24 artikla (Ohjelmien muuttaminen)

Toimintapoliittisia näkökohtia

Hallintoviranomaiset voivat käyttää siirtoja mahdollistaakseen jäsenvaltioidensa/alueidensa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman puitteissa tehtyjen huippuehdotusten osallistumisen ohjelmaan, jos varojen puute muutoin estää niiden valitsemisen HE-tuen saajiksi.

Siirrot voivat tuoda lisäarvoa, kun ne suunnataan tutkimus- ja innovointialoille, jotka on määritelty ensisijaisiksi kansallisissa ja/tai alueellisissa S3-strategioissa ja joilla on tyypillisesti selvästi liikaa hakijoita HE-ehdotuspyynnöissä. Lakisääteisenä vaatimuksena ei kuitenkaan ole, että siirrettyjen varojen kattamat investoinnit vastaisivat älykkään erikoistumisen painopisteitä.

Siirrot tarjoavat mahdollisuuksia muun muassa

—	vahvistaa sellaisten alueiden/jäsenvaltioiden tuensaajien osallistumista Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan, joiden osallistumis- ja menestymisaste ohjelmassa on perinteisesti ollut alhainen

—	edistää hankkeita aloilla, jotka on määritetty ensisijaisiksi älykkään erikoistumisen puitteissa

—

säilyttää kansallisella/alueellisella tasolla hallinnolliset valmiudet tutkimus- ja innovointihankkeiden valinnassa ja seurannassa, koska tätä ei tee hallintoviranomainen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen sääntöjen mukaisesti vaan asianomainen virasto HE-sääntöjen mukaisesti (erityisesti silloin, kun ei ole riittävästi huippuhankkeita, joilla voitaisiin perustella täysimääräinen ehdotuspyyntö kansallisella/alueellisella tasolla yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen perustuvan ohjelman puitteissa, kun näitä huippuehdotuksia on suuri määrä HE:n puitteissa tai kun yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen perustuvan ohjelman hallintoviranomainen haluaa monipuolistaa tukimuotojaan).

Siirrot soveltuvat erityisesti osa-alueisiin, joilla tuensaajia on yksi. HE:n ensimmäisessä vaiheessa sallitaan siirto vain näille osa-alueille.

Siirretyt varat on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi. Jäsenvaltio voi rajata siirron alueellisen soveltamisalan tiettyyn alueeseen (eli siihen koheesiopolitiikan ohjelmaan kuuluvaan alueeseen, jolta varat siirretään).

Siirtojen avulla jäsenvaltiot tai alueet, joiden HE-osallistumisaste on alhainen, voivat kehittää tutkimus- ja innovointivalmiuksiaan lisäämällä omien oikeushenkilöidensä osallistumista Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan. Tämä johtuu siitä, että siirto voi hyödyttää vain kyseisen jäsenvaltion tai alueen tuensaajia.

Siirto puiteohjelmaan voi myös tarjota oppimismahdollisuuksia hankkeiden vetäjille, kuten pk-yrityksille tai yliopistoille, koska jäsenvaltionsa tai alueensa puiteohjelmaan siirtämien lisävarojen ansiosta ne pääsevät mukaan HE-prosessiin. Hanke siirtyy avustusten valmisteluprosessiin, ja siihen sovelletaan kaikkia HE-sääntöjä, myös rahoitusosuuksia. Asianomainen komission virasto seuraa hanketta sen koko keston ajan.

Prosessin päävaiheet

Valmistelu	— Siirrot on eriteltävä selkeästi kumppanuussopimuksessa (tai ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä, jos seurantakomitea on sellaisen hyväksynyt) (13). Jos siirtoja ei alun perin mainita kumppanuussopimuksessa, niitä voidaan kuitenkin pyytää milloin tahansa myöhemmin kyseisen yhteistyössä hallinnoitavan ohjelman (ja sen rahoitussuunnitelman) muuttamista koskevalla pyynnöllä. — Ohjelman muuttamisen avulla tehtävät siirrot edellyttävät seurantakomitean ennakkohyväksyntää. Lisäksi ”kun siirtämistä koskeva pyyntö koskee ohjelman muuttamista, ainoastaan tulevien kalenterivuosien varoja voidaan siirtää”. Lisätietoja vaatimuksista on yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 24 ja 26 artiklassa. — Kun jäsenvaltio/hallintoviranomainen pyytää siirtoa, sen on selvitettävä, miten siirto hyödyttäisi siirtävää jäsenvaltiota tai (alueellisen ohjelman tapauksessa) tiettyjä alueita ja miten se edistäisi vastaanottavan välineen tavoitteiden saavuttamista. Täytäntöönpanon helpottamiseksi pyynnössä voidaan yksilöidä siirron kohteena oleva HE-osa-alue (esimerkiksi EIC Accelerator -väline). — Osa-alueen ja siirrettävän määrän määrittämiseksi komission yksiköt voivat esittää arvion kyseisellä kaudella todennäköisesti käytettävästä määrästä kyseisen jäsenvaltion/alueen valitulla osa-alueella aiemmin saamien tulosten perusteella.
Pyyntöjen arviointi komission toimesta	— Komission on vastustettava pyyntöä siirtää määrärahoja, jos siirto vaarantaisi sen ohjelman tavoitteiden saavuttamisen, josta määrärahoja on tarkoitus siirtää. — Jos komissio hyväksyy siirron, se vahvistetaan virallisesti kumppanuussopimuksen tai ohjelman muuttamisen hyväksymistä koskevassa päätöksessä. — Siirtopyynnön hyväksymisen aikataulu esitetään tämän taulukon jäljessä.
Tuen jakaminen	— Kun siirto on hyväksytty, se tulee Horisontti Eurooppa -puiteohjelman käyttöön seuraavana kalenterivuonna kyseisen vuoden ehdotuspyyntöjä varten. Sen jälkeen siirtoa voidaan käyttää kyseisen jäsenvaltion tai alueen hyväksi. Sillä voidaan tukea ehdotuksia, jotka sijaitsevat siirtävän alueen/maan alueella ja jotka riippumattomat asiantuntijat ovat arvioineet myönteisesti, mutta joita ei voitu hyväksyä varojen puutteen vuoksi. Siirto täydentää alkuperäisestä HE-talousarviosta myönnettyä tukea, ei korvaa sitä. — Hankkeet valitaan luettelosta, jossa ne on asetettu järjestykseen HE-arvioinnin tai erityisten sääntöjen perusteella (siirretyn määrän kansallista/alueellista erottelua noudattaen). EIC Accelerator -välineen osalta siirretyt määrärahat jaetaan määräaikaan mennessä saapuneiden hakemusten saapumisjärjestyksessä (valintaprosessit käynnistetään kolmen kuukauden välein), kunnes ne on käytetty loppuun. — HE-sääntöjä sovelletaan siirrettyihin määriin, joita koskevat samat hankkeen toteuttamisen edellytykset kuin mitä tahansa muita HE-hankkeita. — Alueen määrityksessä käytetään NUTS2-kooditasoa. Rahoitettuja hankkeita (analysoitu alueittain) koskevat tiedot ovat julkisesti saatavilla HE-tulostaulussa. Tulostaulusta käy ilmi, että hanketta tuettiin siirretyillä varoilla.
Täytäntöönpano, seuranta ja valvonta	— Siirron jälkeen täytäntöönpanosta (seuranta mukaan luettuna) vastaa yksinomaan komissio HE-sääntöjen mukaisesti, eivät enää yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hallintoviranomaiset. Hallintoviranomaisilla on kuitenkin oma tehtävänsä takaisin koheesiopolitiikkaan tehtävien siirtojen ja ohjelman muuttamista koskevan hakemuksen kohdalla. — Siirrolla ei ole suoria seurauksia hankkeiden vetäjille tai tuensaajille, jotka noudattavat HE-sääntöjä ja -menettelyjä.

Siirtopyyntöjen aikataulu

Vaihe 1: Pyyntö siirtää varoja koheesiopolitiikan välineestä

1.1   Siirtopyyntö kumppanuussopimuksen kautta

1.2   Ohjelman muuttamiseen sisältyvä siirtopyyntö

Vaihe 2: Siirrettyjen varojen käyttö Horisontti Eurooppa –puiteohjelmassa

Tärkeää

Voidaanko siirretyt varat siirtää takaisin niiden alkuperärahastoon?

Jos komissio ei ole tehnyt siirretyistä varoista oikeudellista sitoumusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa 31. elokuuta mennessä vuonna n + 1, vastaavat sitomattomat varat voidaan siirtää takaisin rahastoon, josta ne oli alun perin siirretty. Ne voidaan tämän jälkeen jäsenvaltion pyynnöstä kohdentaa uudelleen yhteen tai useampaan ohjelmaan (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 artiklan 7 kohta, Horisontti Eurooppa -asetuksen 15 artiklan 6 kohta).

Siirtoon sovelletaan samaa menettelyä kuin silloin, kun kyse on ohjelman muuttamista koskevasta pyynnöstä (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 24 artikla), ja pyyntö on toimitettava komissiolle vähintään neljä kuukautta ennen (taloudellisten) sitoumusten määräaikaa (eli vuoden n + 1 elokuun 31. päivään mennessä).

Takaisin siirretyt varat kohdennetaan tämän jälkeen uudelleen vastaanottaviin ohjelmiin, ja niihin sovelletaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen sääntöjä.

Jos komission on perittävä takaisin varoja HE-tuensaajilta, jotka ovat saaneet siirron EAKR:stä, palautetaanko nämä varat EAKR-ohjelmaan?

Ei. Määrärahoja ei palauteta alkuperäiseen budjettikohtaan (EAKR), vaan ne jäävät asianomaiseen ohjelmaan. Tässä nimenomaisessa tapauksessa ne jäisivät HE-ohjelmaan (johon ne oli siirretty EAKR:stä).

Esimerkki:

Jäsenvaltio päättää siirtää osan tietyn EAKR-ohjelman varoista tulevina kalenterivuosina Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan (14) muuttamalla ohjelmaa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 24 artiklan mukaisesti.

Komissio katsoo, että siirto on perusteltu asianmukaisesti ja että se on sen ohjelman tavoitteiden mukainen, josta varat siirretään. Komissio hyväksyy ohjelman muuttamisen sen jälkeen, kun seurantakomitea on antanut hyväksyntänsä. Jäsenvaltiot ja komissio keskustelevat myös maantieteellisestä soveltamisalasta (joka määräytyy siirtävän ohjelman alueen mukaan), siirrettyjen varojen käyttötarkoituksesta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa (HE-osa-alueen tasolla) ja määrästä, joka siirretään arvioidun ”hyödyntämisvalmiuden” perusteella (esimerkiksi käyttämällä olemassa olevia tilastoja osallistumisesta kyseisen maan/alueen vastaaviin ehdotuspyyntöihin).

Jäsenvaltio aikoo käyttää siirretyt varat pk-yritysten EIC Accelerator -välineen HE-ehdotuspyynnössä jättämien ehdotusten rahoittamiseen. Se aikoo tehdä tämän avustussopimuksilla, jotka on tehtävä viimeistään vuoden n+1 (eli vuotta, jona varat siirretään Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan, seuraavan vuoden) loppuun mennessä.

Varat käytetään rahoittamaan pk-yritysten EIC Accelerator -välineen puitteissa esittämiä ehdotuksia, jotka on arvioitu sen jälkeen, kun jäsenvaltio päätti siirtää rahat.

Kaikki siirtoon liittyvät hallinnolliset lisäkustannukset katetaan (tällä hetkellä) HE:stä. Arvio siitä, voidaanko tämä lähestymistapa säilyttää, tehdään osana ohjelman väliarviointia.

Jäsenvaltio voi pyytää siirtämään sitomattomat varat takaisin EAKR:ään viimeistään neljä kuukautta ennen vuoden n+1 loppua (eli 31. elokuuta mennessä). Se tekee niin pyytämällä niiden ohjelmien muuttamista, joihin nämä varat sisällytetään. Komission on hyväksyttävä pyyntö. Sitoumusten vapauttamista koskevaa sääntöä aletaan soveltaa siitä vuodesta alkaen, jona vastaavat talousarviositoumukset tehdään.

3.   Kumulatiivinen rahoitus

Kumulatiivinen rahoitus tarkoittaa sitä, että toimi/hanke saa samaa kustannus-/menoerää varten tukea useammasta kuin yhdestä rahastosta, ohjelmasta tai välineestä (mukaan lukien sekä yhteistyössä että suoraan hallinnoitavat rahastot). Kuten muidenkin synergiamekanismien kohdalla, kumulatiivinen rahoitus ei ole automaattista. Se on pikemminkin vaihtoehto, jota koheesiopolitiikan hallintoviranomaiset ja suoraan hallinnoitujen EU-ohjelmien tuen myöntävä viranomainen voivat harkita. Kumulatiivista rahoitusta voidaan käyttää vain kaikkien osapuolten (eli hallintoviranomaisten ja suoraan hallinnoitavien EU-ohjelmien tuen myöntävän viranomaisen) suostumuksella.

Sovellettava lainsäädäntö	Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus	63 artiklan 9 kohta
	Horisontti Eurooppa	15 artiklan 4 kohta
Asiaan liittyvä lainsäädäntö	Digitaalinen Eurooppa -ohjelma	23 artiklan 1 kohta (15)

Toimintapoliittisia näkökohtia ja mahdollisia hyötyjä

Kumulatiivisen rahoituksen ansiosta on mahdollista jakaa toimen taloudellista taakkaa ja ratkaista esimerkiksi jonkin välineen alhaisemmista rahoitusosuuksista johtuvasta budjettivarojen puutteesta syntyvä ongelma, koska sen avulla jopa 100 prosenttia synergiahankkeesta voidaan rahoittaa EU:n talousarviosta, kunhan asiaankuuluvia valtiontukisääntöjä noudatetaan. Se mahdollistaa myös kansallisten rahoitusosuuksien täydentämisen erityisesti vähemmän kehittyneissä jäsenvaltioissa ja alueilla.

Kumulatiivisella rahoituksella voidaan myös yhdistää resursseja EU:n eri välineistä sekä suoran että yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa, ja se mahdollistaa toimen rahoittamisen 100-prosenttisesti EU:n varoista. Kumulatiivinen rahoitus tarjoaa näin ollen mahdollisuuden vahvistaa HE-ehdotuspyyntöjen ja EAKR-ohjelmien (ja niihin liittyvien S3-ohjelmien) toisiaan täydentävien tutkimus- ja innovointiprioriteettien välisiä yhteyksiä.

Prosessin päävaiheet

Valmistelu / ohjelmasuunnittelu	— Suoran ja yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin välinen kumulatiivinen rahoitus on mahdollista toimen samojen menojen kohdalla edellyttäen, että toteutetaan erityisjärjestelyjä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 63 artiklan 9 kohdan ja varainhoitoasetuksen 191 artiklan 3 kohdan noudattamisen varmistamiseksi. Ohjelmaviranomaisten olisi kiinnitettävä erityistä huomiota seuraavaan tulkintaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 63 artiklan 9 kohdasta ja varainhoitoasetuksen 191 artiklan 3 kohdasta ja toteutettava kumulatiivinen rahoitus seuraavien käytännön vaiheiden mukaisesti. — Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 63 artiklan 9 kohdan ensimmäisessä alakohdassa kielletään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisten menojen kaksinkertainen ilmoittaminen ja todetaan, että sama menoerä voidaan korvata vain yhdestä unionin rahoitusvälineestä ja että samaan menoerään ei voi liittyä kaksinkertaista unionin rahoitusta. Tätä kaksinkertaisen ilmoittamisen kieltoa sovelletaan menoihin, jotka hallintoviranomainen on ilmoittanut komissiolle maksatushakemuksessa, eikä maksupyyntöön, jonka tietyn toimen tuensaaja on toimittanut kansallisille viranomaisille. — Tämä säännös vastaa varainhoitoasetuksen 191 artiklan 3 kohtaa. Varainhoitoasetuksessa sallitaan kuitenkin EU:n talousarviosta myönnettävien avustusten myöntäminen kumulatiivisesti, jos perussäädökset sen sallivat. Monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 osalta suurin osa perussäädöksistä, myös Horisontti Eurooppa -asetus, mahdollistaa avustusten myöntämisen kumulatiivisesti edellyttäen, että niillä korvataan enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. — Hallintoviranomainen voi ilmoittaa koheesiopolitiikan ohjelmassa aikomuksestaan sallia kumulatiivinen rahoitus ja määrittää alat, joilla tällaisesta rahoituksesta on hyötyä. Vaikka ohjelmassa ei viitattaisi tähän mekanismiin, kumulatiivista rahoitusta voidaan kuitenkin soveltaa, jos toimet ovat ohjelman painopisteiden mukaisia. — Hallintoviranomaiset ja komission yksiköt / myöntävä viranomainen (kyseisen suoraan hallinnoidun EU-ohjelman osalta) voivat sen jälkeen sopia koordinoitujen ehdotuspyyntöjen käynnistämisestä. Näiden ehdotuspyyntöjen olisi täytettävä seuraavat edellytykset: — Niitä koordinoidaan hallintoviranomaisten ja komission yksiköiden / tuen myöntävän viranomaisen välillä, ja ne olisi mahdollisuuksien mukaan käynnistettävä samanaikaisesti. — Niissä mainitaan, että jos hakija päättää osallistua molempien välineiden ehdotuspyyntöihin ja jos molemmat hakemukset hyväksytään, hanke voi saada kumulatiivista rahoitusta (eli tukea molemmista välineistä). — Niissä todetaan, että kunkin avustuksen osalta on noudatettava sovellettavia menettelyjä ja tukikelpoisuussääntöjä. — Niissä määritellään rahoitusosuudet ja edellytykset, joita sovelletaan seuraavissa kolmessa skenaariossa: i) jos hakija päättää osallistua molempien välineiden ehdotuspyyntöihin ja molemmat hakemukset hyväksytään ii) jos hakija päättää osallistua molempien välineiden ehdotuspyyntöihin mutta vain yksi hakemus hyväksytään iii) jos hakija päättää osallistua vain yhtä näistä välineistä koskevaan ehdotuspyyntöön. Lisäksi ehdotuspyynnöistä on käytävä ilmi seuraavat seikat: — tukikelpoisuussäännöt (rahoituslähteestä riippuen voi olla, että huomioon on otettava kaksi erillistä tukikelpoisuussääntöjen kokonaisuutta), kustannusten tukikelpoisuusaika, hankkeen kesto, raportointijaksot, molempien avustusten hyväksymisen määräajat (asianomaisten hallintoviranomaisten ja suoraan hallinnoidun EU-ohjelman tuen myöntävän viranomaisen olisi koordinoitava määräaikoja etukäteen) — rahoitusosuudet, joita kyseisissä välineissä sovelletaan (vastaavien oikeudellisten sääntöjen mukaisesti); yhdistetyt rahoitusosuudet eivät saa ylittää 100:aa prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, ja niiden on oltava valtiontukisääntöjen mukaisia — tiedot, jotka hakijoiden olisi esitettävä ehdotuksissaan (lisätietoja annetaan jäljempänä kohdassa ”Tuen jakaminen”).
Tuen jakaminen	— Ehdotuksiin olisi sisällytettävä kaikki osatekijät, joita hallintoviranomainen ja suoraan hallinnoidun EU-ohjelman tuen myöntävä viranomainen arvioivat valintamenettelyissään. — Ehdotukset valitaan ja arvioidaan erikseen kunkin ehdotuspyynnön osalta kunkin välineen mekanismien ja sääntöjen mukaisesti. — Valinta yhden ehdotuspyynnön perusteella ei ole tae valinnasta toisen ehdotuspyynnön perusteella. — Ehdotuksista on käytävä ilmi, osallistuuko hakija toisen välineen ehdotuspyyntöön. Jos vastaus on ”kyllä”, rahoitusvälineiden tehokkaan koordinoinnin tarve tarkoittaa, että hakemuksessa on ilmoitettava myös, aikooko hakija jatkaa mahdollisesti yhteisrahoitettua hanketta, jos hankkeen valitsee i) ainoastaan hallintoviranomainen tai ii) ainoastaan tuen myöntävä viranomainen suoraan hallinnoidun EU-ohjelman puitteissa. — Jos vain yksi hakemuksista hyväksytään, vastaava viranomainen (hallintoviranomainen tai suoraan hallinnoidun ohjelman tuen myöntävä viranomainen) tekee tuensaajan kanssa avustussopimuksen kyseisen rahaston/välineen sääntöjen mukaisesti. Jos sopimus esimerkiksi tehdään hallintoviranomaisen kanssa (koheesiopolitiikan ohjelmasta myönnettävää tukea varten), sovelletaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen sääntöjä ja EU:n valtiontukisääntöjä ja laaditaan tukiedellytykset vahvistava asiakirja. — Jos hakemus ja valinta tehdään molemmissa ehdotuspyynnöissä, tuensaajan olisi tehtävä kaksi erillistä avustussopimusta – hallintoviranomaisen kanssa niin kutsuttu tukiedellytykset vahvistava asiakirja ja lisäksi toinen sopimus suoraan hallinnoidun EU-ohjelman tuen myöntävän viranomaisen kanssa. Kussakin avustussopimuksessa olisi i) mainittava kyseisen rahaston/välineen sovellettavat säännöt ja ii) ilmoitettava yhteys toiseen avustukseen. Suoraan hallinnoidun EU-ohjelman mukainen avustussopimus merkitään tietolomakkeessa ”synergiatoimeksi” (joko avustuksen valmistelun tai muutoksen yhteydessä), ja vastaavat valinnaiset säännökset aktivoidaan. — Asianomaisten viranomaisten (hallintoviranomaisten ja suoraan hallinnoitavien ohjelmien tuen myöntävien viranomaisten) on varmistettava, että toimen tasolla sovellettavat yhdistetyt rahoitusosuudet eivät ylitä 100:aa prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. — Yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa toimen tasolla sovellettava rahoitusosuus ja asianomaisen painopisteen yhteisrahoitusosuus voivat erota toisistaan. Synergiatoimissa on otettava huomioon toimintalinjatason yhteisrahoitusosuus, mutta viime kädessä tukiedellytykset vahvistavassa asiakirjassa vahvistettua rahoitusosuutta toimen tasolla käytetään yhteensovittamiseen suoraan hallinnoidun ohjelman rahoitusosuuden kanssa ja sen varmistamiseen, että unionin talousarviosta katetaan enintään 100 prosenttia.
Täytäntöönpano, seuranta ja valvonta	Täytäntöönpano — Jotta unionin talousarviosta voitaisiin myöntää 100 prosentin rahoitus synergiatoimien tarkoituksen mukaisesti, komissiolle olisi toimitettava kyseisestä synergiahankkeesta vain yksi menoilmoitus. Yhteistyössä hallinnoitavan ohjelman viranomaisten olisi tehtävä tämä yksi ilmoitus komissiolle maksatushakemuksessa (ja sen olisi katettava tuensaajan hallintoviranomaiselle ilmoittamat tukikelpoiset kustannukset, jotka hallintoviranomainen lisäisi lisätiedoiksi tähän komissiolle toimitettavaan maksatushakemukseen). Näin yhteistyössä hallinnoitavien maksujen osalta ei rikota yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 63 artiklan 9 kohdan mukaista kieltoa, joka koskee menojen kaksinkertaista ilmoittamista komissiolle. — Sen vuoksi tuensaajan on ensiksi ilmoitettava hallintoviranomaiselle kaikki tukikelpoiset menot avustuksen ehtojen mukaisesti. — Hallintoviranomainen ilmoittaa tuensaajalle, kun menot sisällytetään komissiolle yhteistyössä hallinnoitavan ohjelman puitteissa toimitettavaan maksatushakemukseen. Tämä koskee kaikkia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 91 artiklan mukaisesti toimitettavia maksatushakemuksia. EAKR-ohjelmien kohdalla jäsenvaltio voi toimittaa enintään kuusi maksatushakemusta kunkin ohjelman, rahaston ja tilivuoden osalta. Maksatushakemus voidaan vuosittain toimittaa aina seuraavien päivämäärien välisenä aikana: 28. helmikuuta, 31. toukokuuta, 31. heinäkuuta, 31. lokakuuta, 30. marraskuuta ja 31. joulukuuta. — Jäljennös tuensaajan hallintoviranomaiselle antamasta ilmoituksesta (sekä jäljennös tuensaajalle osoitetuista hallintoviranomaisen tiedoista, joissa vahvistetaan, että menot on sisällytetty komissiolle tehtyyn maksatushakemukseen) liitetään tämän jälkeen tositteena maksatushakemukseen, jonka tuensaaja on tehnyt eGrants-järjestelmässä. — Kustannuksia ei missään tapauksessa pitäisi sisällyttää ensin suoraan hallinnoitavan avustuksen piiriin kuuluvaan maksatushakemukseen, koska tällöin ne eivät olisi tukikelpoisia yhteistyössä hallinnoitavan tuen osalta. — Hallintoviranomaisen komissiolle toimittaman maksatushakemuksen osalta EAKR:n rahoitusosuus on yhteisrahoitusosuutta ja rahastoista myönnettävän tuen enimmäismäärää koskevien sääntöjen mukainen kunkin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 112 artiklassa vahvistetun toimintalinjan osalta (yhteisrahoitus toimintalinjatasolla). Suoraan hallinnoidun ohjelman rahoitusosuutta ei lasketa mukaan tähän yhteisrahoitusosuuteen, vaan se esitetään kansallisena (julkisena) rahoitusosuutena. — On huomattava, että yhteistyössä hallinnoitavat maksatushakemukset tehdään toimintalinjatasolla eikä toimikohtaisesti. Hallintoviranomaisen olisi täsmennettävä kunkin maksatushakemuksen osalta kunkin toimintalinjan synergiahankkeisiin liittyvät määrät. — Kun hallintoviranomainen on sisällyttänyt menon komissiolle tehtyyn maksatushakemukseen, tuensaaja/koordinaattori lataa eGrants-järjestelmään jäljennöksen hallintoviranomaiselle toimitetusta ilmoituksesta (ja jäljennöksen hallintoviranomaisen tuensaajalle toimittamista tiedoista, joissa vahvistetaan menon sisällyttäminen komissiolle tehtyyn maksatushakemukseen) ja toimittaa tiedot yhteisrahoitusosuudesta, jota hallintoviranomainen sovelsi/soveltaa toimen tasolla ja toimintalinjan tasolla. Samalla tuensaaja/koordinaattori syöttää kaikki tiedot toimen toteuttamisesta suoraan hallinnoidun ohjelman sääntöjen mukaisesti (käyttäen EU:n avustusten sähköiseen hallinnointiin tarkoitettua rahoitus- ja tarjousportaalia). — Tämä tarkoittaa, että suora hallintoelin ei voi maksaa tuensaajalle ennen kuin tämä jäljennös ilmoituksesta hallintoviranomaiselle on toimitettu, mikä tarkoittaa, että odotusaika on enintään kaksi kuukautta. — Kummallakin tuen myöntävällä viranomaisella olisi oltava riittävästi tietoa ja näyttöä muusta olemassa olevasta tai suunnitellusta EU:n rahoituksesta, jotta vältetään päällekkäinen rahoitus synergiatoimen koko elinkaaren ajan. Niin kauan kuin rahoitusosuudet rajoitetaan tiettyyn määrään tukikelpoisten kustannusten koordinoidun prosenttiosuuden perusteella, EU:n yhteenlaskettu kokonaistuki ei ylitä kokonaiskustannuksia. — Vastuu valtiontukisääntöjen noudattamisen varmistamisesta taataan. — Tämän lähestymistavan täytäntöönpano ei edellytä ohjelmaviranomaisilta yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa muita lisätoimenpiteitä kuin sen, että ne ilmoittavat tuensaajalle päivämäärän, jona asianomainen meno ilmoitetaan komissiolle. Seuranta — EAKR:n raportoinnissa kumulatiivisen rahoituksen kohdalla ei poiketa säännöistä. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liite VII on täytettävä, ja EAKR:n rahoitusosuudet on otettava huomioon. — Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteen XXIII mukaisia maksatushakemuksia varten EAKR:n rahoitusosuudet on luokiteltava EU:n rahoitukseksi. Sen sijaan suoraan hallinnoitujen välineiden rahoitusosuudet on esitettävä välilehdellä ”julkinen” (kansallinen). — Hallintoviranomainen ja suoran hallinnoinnin puitteissa tuen myöntävä viranomainen asettavat raportoinnin ja maksujen määräajat sovellettavien sääntöjen mukaisesti, jotta edellä kuvattu vaiheittainen lähestymistapa olisi mahdollinen (eli ensin ilmoitus hallintoviranomaiselle (ja hallintoviranomaiselta komissiolle) ja sen jälkeen jäljennös ilmoituksesta suoraan hallinnoidulle välineelle). — Tuensaajien on noudatettava kaikkien asianomaisten välineiden/rahastojen täytäntöönpanoa, seurantaa ja valvontaa koskevia sääntöjä. Jos suoraan hallinnoidun ohjelman/rahaston tuen myöntävä viranomainen edellyttää todistusta suoraan hallinnoitavan avustuksen taloutta koskevista selvityksistä, todistuksia antava tarkastaja voi käyttää tarkastustodistuksia myös yhteistyössä hallinnoitavien menojen yhteydessä (siltä osin kuin ne kattavat samat kustannukset ja samat tukikelpoisuusehdot). — Hankkeille voidaan myöntää ennakkorahoitusta tai ennakkomaksuja sovellettavien oikeudellisten sääntöjen ja ennalta sovitun rahoitusosuuden mukaisesti.

Tärkeää

Entä EU:n valtiontukisäännöt?

EU:n valtiontukisääntöjä sovelletaan hankkeen EAKR:n rahoittamaan osaan. Myös EU:n valtiontukisäännöissä vahvistetut julkisen rahoituksen yhdistämistä koskevat säännöt, joissa vahvistetaan hankkeelle/toimelle mahdollinen julkinen kokonaisrahoitus, on tarkistettava ja niitä on sovellettava asianmukaisesti.

Onko kansallisen rahoituselimen tai tuensaajien edelleen maksettava osa rahoituksesta kumulatiivisen rahoituksen yhteydessä?

Tämä riippuu molempien rahoituslähteiden hanketasolla vahvistetuista rahoitusosuuksista. EAKR:n tapauksessa sovelletaan valtiontukisääntöjä, joissa määritetään suurin sallittu rahoitusosuus toimen tasolla. Suurimman sallitun rahoitusosuuden noudattamisen varmistamiseksi on otettava huomioon kaikki julkinen rahoitus hanketasolla, mukaan lukien esimerkiksi EAKR:ltä ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta missä tahansa muodossa saatu tuki.

4.   Eurooppalaiset kumppanuudet

EAKR:n käyttö kansallisena rahoitusosuutena yhteisrahoitettuihin ja institutionaalisiin eurooppalaisiin kumppanuuksiin

”Eurooppalaisella kumppanuudella” tarkoitetaan aloitetta, jossa EU ja yksityiset ja/tai julkiset kumppanit (kuten teollisuus, julkiset elimet tai säätiöt) sitoutuvat yhdessä tukemaan tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvän ohjelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Jokaista eurooppalaista kumppanuutta tukee strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma, jonka kaikki kumppanit jakavat ja johon ne sitoutuvat. Tämä pitkän aikavälin visio muutetaan konkreettisiksi toimiksi vuotuisten työohjelmien avulla. Eurooppalaisten kumppanuuksien on ilmoitettava konkreettiset tavoitteensa ja päämääränsä sekä vastaavat keskeiset tulosindikaattorit.

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 4 kohdan mukaisesti hallintoviranomaiset voivat päättää myöntävänsä suoraan tukea EAKR:stä toimille, jotka on valittu Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteisrahoittaman ohjelman puitteissa (kuten yhteisrahoitetulle tai institutionaaliselle eurooppalaiselle kumppanuudelle).

Horisontti Eurooppa -asetuksen 15 artiklan 3 kohdassa todetaan, että EAKR:n yhteisrahoittamista ohjelmista (16) myönnettävät rahoitusosuudet voidaan katsoa osallistuvan jäsenvaltion rahoitusosuudeksi yhteisrahoitettuun tai institutionaaliseen eurooppalaiseen kumppanuuteen edellyttäen, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen sääntöjä noudatetaan. Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitettuja ohjelmia toteuttavat elimet on määriteltävä kyseisen EAKR-ohjelman välittäviksi toimielimiksi (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 71 artiklan 5 kohta). Tämä helpottaa HE:n, kyseisen EAKR-ohjelman ja kansallisen tuen koordinointia ja synkronointia. EAKR-ohjelmista voidaan kattaa (osittain) tällaisiin eurooppalaisiin kumppanuuksiin osallistumisen kansallinen rahoitusosuus. Kumppanuuteen osallistumista koskevan päätöksen on perustuttava valintaprosessiin, jossa on noudatettu koheesiopolitiikan sääntöjä.

Lisäksi hallintoviranomaiset voivat, samalla tavoin kuin huippuosaamismerkin kyseessä ollessa, osallistua suoraan (ilman että tarvitaan kilpailuun perustuvaa ehdotuspyyntöä ja erillistä valintamenettelyä) sellaisten toimien rahoitukseen, jotka on valittu Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitetun ohjelman puitteissa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kuten huippuosaamismerkinkin tapauksessa, hallintoviranomaisten olisi kuitenkin tehtävä myös yksinkertaistettu arviointi ja tarkistettava, että hankkeet ovat yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 2 kohdan a, b ja g alakohdan mukaisia. Tällaisten toimien on i) oltava ohjelman, myös ohjelman perustana olevien strategioiden, mukaisia ja niillä on edistettävä vaikuttavasti ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista, ii) sisällyttävä mahdollistavan edellytyksen soveltamisalaan ja oltava yhdenmukaisia kyseisen mahdollistavan edellytyksen täyttämiseksi laadittujen vastaavien strategioiden ja suunnitteluasiakirjojen kanssa ja iii) kuuluttava asianomaisen rahaston soveltamisalaan ja oltava sijoitettavissa johonkin tukitoimityyppiin.

Hallintoviranomaiset voivat vastaavasti soveltaa näihin toimiin Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa vahvistettuja alueluokkia, enimmäismääriä ja tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmiä.

Valtiontukisääntöjen noudattaminen voidaan varmistaa noudattamalla yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 c artiklan soveltuvuusedellytyksiä. Kyseinen artikla tarjoaa mahdollisuuden soveltaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tukikelpoisia kustannuksia ja rahoitusosuuksia puiteohjelmasta yhteisrahoitetun ohjelman puitteissa valittuihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka täyttävät tässä artiklassa vahvistetut edellytykset.

Kun EAKR-ohjelman rahoitusosuuksia käytetään eurooppalaisiin kumppanuuksiin, on noudatettava yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 63 artiklan 9 kohdan sääntöjä, joissa kielletään menojen kaksinkertainen ilmoittaminen. Samoja kustannuksia ei saa ilmoittaa kahdesti komissiolle. Horisontti Eurooppa -asetuksen 15 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanossa tulevat kyseeseen seuraavat kahdentyyppiset eurooppalaiset kumppanuudet.

—

Yhteisrahoitetut eurooppalaiset kumppanuudet (joita tuetaan ohjelmien yhteisrahoitustoimella) perustuvat komission ja kumppanien konsortion (tavallisesti kansallisia ministeriöitä tai T&I-rahoitusvirastoja) väliseen avustussopimukseen. Kumppanit sitoutuvat taloudellisiin ja luontoissuorituksiin. Nämä ovat kumppanuuksia, joihin osallistuu EU-maita ja joiden konsortion ytimessä on kansallisia/alueellisia tutkimusrahoittajia ja muita viranomaisia. EU tarjoaa yhteisrahoitusta ohjelmalle, jonka toteuttavat tutkimus- ja innovointitoimia hallinnoivat ja rahoittavat tahot. Yhteisrahoitetuissa eurooppalaisissa kumppanuuksissa kehitettyihin tärkeimpiin toimiin kuuluu yhteisiä ehdotuspyyntöjä, joiden kautta rahoitetaan ylikansallisia tutkimus- ja innovointihankkeita ja joissa kukin kumppani hankkii määrärahat hankkeisiin osallistuville yhteisöilleen ja EU tarjoaa lisärahoitusta.

—

Institutionaaliset eurooppalaiset kumppanuudet ovat T&I-ohjelmia. Niitä voivat toteuttaa i) useat jäsenvaltiot (neuvoston ja Euroopan parlamentin SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti tekemän päätöksen perusteella), ii) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla neuvoston päätöksellä perustetut elimet (esimerkiksi yhteisyritykset) tai iii) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteisöt EIT-asetuksen ja EIT:n strategisen innovaatio-ohjelman mukaisesti. Kumppanuuksilla tulee olla pitkän aikavälin suunnitelma, ja niiden odotetaan sisältävän jonkin verran integraatiota.

Alla olevassa kaaviossa 1 esitetään yleiskatsaus kaikista Horisontti Eurooppa -ohjelman ensimmäisen strategiasuunnitelman 2019–2024 puitteissa yhteisrahoitetuista, yhteissuunnitelluista ja institutionaalisista eurooppalaisista kumppanuuksista. Horisontti Eurooppa -asetuksen 15 artiklan 3 kohdan soveltamisen kannalta merkityksellisiä ovat ne 20 yhteisrahoitettua ja institutionaalista eurooppalaista kumppanuutta, joihin jäsenvaltiot ovat osallistuneet.

Kaavio 1.

Yhteenveto eurooppalaisten kumppanuuksien neljästä klusterista

Hyvä tietää Yhteissuunnitellut eurooppalaiset kumppanuudet perustuvat yhteisymmärryspöytäkirjaan, jonka komissio ja muut kumppanit kuin EU ovat allekirjoittaneet. Näissä kumppanuuksissa kansallinen rahoitusosuus ei voi olla peräisin EAKR:stä, koska rahoituksen yhdistäminen ei ole mahdollista (vain rinnakkainen tai vaiheittainen rahoitus on mahdollista). Tämäntyyppisissä kumppanuuksissa on mahdollista käyttää EAKR:ää kansallisena rahoitusosuutena kumppanuuksien täydentäviin toimiin, jos ne on yksilöity täydentäviä toimia koskevassa suunnitelmassa. Eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja koskeva kumppanuus on tällä hetkellä ainoa yhteissuunniteltu eurooppalainen kumppanuus, johon osallistuu jäsenvaltioita.

Sovellettava lainsäädäntö	Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus	63 artiklan 9 kohta, 71 artiklan 5 kohta ja 73 artiklan 4 kohta sekä johdanto-osan 61 kappale
	Horisontti Eurooppa	15 artiklan 3 kohta
Asiaan liittyvä lainsäädäntö	Yleinen ryhmäpoikkeusasetus	25 c ja 25 d artikla (valtiontuki)

Toimintapoliittisia näkökohtia ja mahdollisia hyötyjä

Eurooppalaisia kumppanuuksia perustetaan EU:n ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyöllä sekä julkisen että yksityisen sektorin kanssa voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, jotka edellyttävät kriittistä massaa ja pitkän aikavälin visiota, josta kumppanit sopivat ja johon ne sitoutuvat. Kumppanuuksissa käynnistetään yhteisiä ehdotuspyyntöjä ja toteutetaan erilaisia lisätoimia, joilla tuetaan tutkimus- ja innovointitulosten omaksumista ja käyttöönottoa yhteiskunnassa, markkinoilla ja sääntelyssä.

Eurooppalaiset kumppanuudet ovat keskeinen synergioita edistävä tekijä, koska niiden avulla voidaan yhdistää ja koordinoida EU:n ja jäsenvaltioiden eri välineistä, ohjelmista ja rahastoista saatavilla olevien varojen käyttöä. Ne auttavat myös vahvistamaan eurooppalaista tutkimusaluetta edistämällä rajat ylittävää yhteistyötä, yhdenmukaistamalla tutkimus- ja innovointisuunnitelmia, parantamalla osaamista ja lisäämällä eurooppalaisten yritysten hyödyntämisvalmiutta. Eurooppalaisen kumppanuuden, johon osallistuu jäsenvaltioita, erityisenä tavoitteena on kansallisten tutkimusohjelmien tieteellinen, hallinnollinen ja taloudellinen yhdentyminen kumppanuuden erikoisalalla. Laajentumisen kohteena olevien jäsenvaltioiden osallistuminen EU:n tutkimus- ja innovointikumppanuuksiin oli aiemmin vähäistä kokemuksen puutteen tai kansainväliseen yhteistyöhön käytettävissä olevan rahoituksen puutteen vuoksi. Eurooppalaisilla kumppanuuksilla on tarkoitus edistää EU:n painopisteitä, joten on tärkeää vahvistaa aliedustettujen maiden osallistumista, lisätä täydentävyyttä kaikkialla EU:ssa ja jakaa kumppanuuksista saatavat hyödyt. Tämä on erityisen tärkeää, koska joitakin Horisontti Eurooppa -ohjelman painopisteitä edistetään vain eurooppalaisissa kumppanuuksissa. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden on osallistuttava, jotta niiden yhteisöt voivat osallistua kumppanuuksien käynnistämiin ehdotuspyyntöihin ja muihin toimiin.

EAKR-ohjelmien rahoitusosuuksien hyväksyminen kansallisiksi rahoitusosuuksiksi HE-kumppanuuksissa on merkittävä kannustin kansainväliselle yhteistyölle. Se myös lisää eri EU:n rahastoista tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien vaikutusta, koska investoinnit mukautetaan EU:n yhteisiin painopisteisiin.

Uudet säännöt helpottavat EAKR:n ja Horisontti Eurooppa -ohjelman varojen yhdistämistä yhteisrahoitettuihin Horisontti-kumppanuuksiin, mikä luo alueille mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä muiden EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa toisiinsa liittyvien älykkään erikoistumisen painopisteiden edistämiseksi. Suurin hyöty on mahdollisuus lisätä vähemmän kehittyneiden alueiden ja jäsenvaltioiden osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön kumppanuuksien puitteissa.

EU:n kumppanuuksien kautta tarjoama yhteisrahoitus voi näin ollen tuottaa erityistä lisäarvoa, kun Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa ja S3-strategioiden kautta määritetyt painopisteet vastaavat tai täydentävät toisiaan.

Prosessin päävaiheet – yhteisrahoitetut eurooppalaiset kumppanuudet

Valmistelu / ohjelmasuunnittelu

— Kansallisten viranomaisten/sidosryhmien olisi aloitettava vuoropuhelu hallintoviranomaisensa kanssa hyvissä ajoin ennen kuin ohjelmasta neuvotellaan virallisesti komission kanssa. — Hallintoviranomaisen ja kansallisten/alueellisten sidosryhmien olisi määriteltävä tutkimuksen ja innovoinnin painopisteet ohjelmissa S3-prainopisteiden mukaisesti, suunniteltava asianmukaisia koheesiopolitiikan rahastojen toimenpiteitä ja aloitettava vuoropuhelu yhteisrahoitetun eurooppalaisen kumppanuuden koordinaattoreiden/yhteyspisteiden kanssa, jotta voidaan ymmärtää, millaisia toimia ja resursseja on suunniteltava. — Yhteisrahoitettujen eurooppalaisten kumppanuuksien osalta kaikesta sovitaan avustussopimuksen yhteydessä, mukaan lukien EU:n korvausosuus tukikelpoisista kustannuksista ja kokonaistalousarvio koko kumppanuuden keston ajaksi. Vuotuisessa työsuunnitelmassa, joka komission on hyväksyttävä, kuvaillaan kumppanuuden toimia. Konsortio päättää itse, miten EU:n rahoitusta jaetaan tukiedellytykset vahvistavassa asiakirjassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. — EU:n kokonaisrahoitusosuus lasketaan prosenttiosuutena tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusosuus yhteisrahoitetuissa eurooppalaisissa kumppanuuksissa on yleensä 30 prosenttia (poikkeustapauksissa 50 prosenttia). Konsortiolla on täysi harkintavalta päättää, miten EU:n rahoitusosuus suunniteltuun kumppanuuteen jaetaan HE-avustussopimuksen osapuolina olevien tuensaajien kesken. Tämä voi kasvattaa tai pienentää tiettyjen toimien ja/tai tuensaajien rahoitusosuuksia. Jos EAKR-ohjelmasta myönnetään sen tavoitteiden mukaisesti tukea Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitettuun ohjelmaan, HE-yhteisrahoitetusta ohjelmasta rahoitettuja toimia toteuttavat elimet (esimerkiksi kansalliset rahoituselimet) olisi nimettävä asianomaisten ohjelmien välittäviksi toimielimiksi. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 71 artiklan 3 kohdan mukaisesti hallintoviranomaisen ja välittävien toimielinten väliset järjestelyt on vahvistettava kirjallisesti. — EAKR-ohjelman rahoitusosuus myönnetään tietylle kansallisella tai alueellisella tasolla rahoitetulle hankkeelle, ja tämän rahoitusosuuden saaja on tämän hankkeen tuensaaja (koheesiopolitiikan yhteydessä käytetään termiä ”toimi”). — Suunnitelmista, jotka koskevat eurooppalaisten kumppanuuksien puitteissa valittuihin hankkeisiin osallistumista kansallisella rahoitusosuudella, olisi tehtävä selvitys EAKR-ohjelmassa. — EAKR-ohjelmasta eurooppalaiseen kumppanuuteen myönnettävän rahoitusosuuden on kuuluttava sovellettavan mahdollistavan edellytyksen (eli S3) soveltamisalaan, ja sen on oltava yhdenmukainen vastaavien ohjelmakohtaisten tavoitteiden ja ohjelman soveltamisalan kanssa. Eurooppalaiseen kumppanuuteen myönnettävä rahoitusosuus voidaan myös määrittää varhaisessa vaiheessa kyseisessä S3-strategiassa toimenpiteeksi, jolla tehostetaan yhteistyötä painopistealoilla tietyn jäsenvaltion ulkopuolisten kumppanien kanssa.

Tuen jakaminen

— Niiden toimien osalta, jotka on valittu Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitetusta toimintaohjelmasta, hallintoviranomainen voi päättää myöntää tukea suoraan EAKR-ohjelmasta edellyttäen, että toimi täyttää yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut vaatimukset (jotka koskevat yhdenmukaisuutta ohjelman tavoitteiden, rahaston soveltamisalan ja sovellettavien mahdollistavien edellytysten kanssa). Hallintoviranomaiset voivat myös soveltaa Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa vahvistettuja alueluokkia, enimmäismääriä ja tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmiä, jotka on kirjattava tuen edellytykset vahvistavaan asiakirjaan. — Yhteisrahoitetun eurooppalaisen kumppanuuden varainhoito toimii samaan tapaan kuin muidenkin HE-hankkeiden, eli avustussopimuksen tuensaajat toteuttavat toimia ja ilmoittavat kustannuksensa komissiolle. — Ilmoitettujen kustannusten on oltava HE-tukikelpoisuussääntöjen ja avustussopimuksen mallissa määriteltyjen ohjelman yhteisrahoitustoimien erityissääntöjen mukaisia. Esimerkiksi kansainvälisiä hankkeita koskevia valintasääntöjä on noudatettava. Sekä luontoissuoritukset että rahoitusosuudet ovat mahdollisia edellyttäen, että ne ovat koheesiopolitiikan rahastojen ja Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen perusteella tukikelpoisia. — HE:n osalta tukikelpoiset kustannukset korvataan sovellettavan rahoitusosuuden mukaisesti. Tämä on yleensä 30 prosenttia konsortion keräämästä kokonaismäärästä, johon voi sisältyä EAKR:n yhteisrahoittamista ohjelmista myönnettäviä rahoitusosuuksia HE-asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti. — Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusosuus siirretään koordinaattorin kautta kansalliselle rahoituselimelle, ja sitä käytetään toimintaohjelman lisärahoituksena. — Ohjelman yhteisrahoitettuja toimia toteuttava konsortio hallinnoi EU:n rahoitusosuutta itsenäisesti ja päättää (esimerkiksi konsortiosopimuksessaan), miten varoja kohdennetaan ja jaetaan toimille ja tuensaajille. Ohjelman yhteisrahoitetun toimen tuensaajat (kansalliset rahoituselimet) ilmoittavat tukikelpoiset kustannuksensa hallintoviranomaiselle. Jäljennös ilmoituksesta toimitetaan HE-tuen myöntävälle viranomaiselle. — EAKR-ohjelman rahoitusosuuden kohdalla noudatetaan samaa prosessia kuin kumulatiivisen rahoituksen kohdalla (ks. edellä).

Esimerkki

—	Jäsenvaltio tai alue osallistuu kansallisten rahoituselinten konsortioon yhteisrahoitetun eurooppalaisen kumppanuuden puitteissa.

—	Jäsenvaltio tai alue aikoo käyttää EAKR-ohjelmaa kattamaan osan kansallisesta rahoitusosuudesta yhteisrahoitettuun eurooppalaiseen kumppanuuteen.

—	Kansallinen rahoituselin (EAKR-ohjelman välittävä toimielin) ilmoittaa Horisontti Eurooppa -ohjelmalle, että se tarjoaa tuensaajilleen rahoitustukea/rahoitusta 100 miljoonan euron arvosta. Kansallinen rahoituselin saa HE-ohjelmalta 30 prosentin korvauksen (30 miljoonaa euroa).

—	Jäljelle jäävät 70 miljoonaa euroa voidaan yhteisrahoittaa EAKR-ohjelmasta. Yhteisrahoitusosuus voi olla esimerkiksi 50 prosenttia, mutta ohjelman toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta on noudatettava (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 112 artikla).

—	Näin ollen 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset katettaisiin seuraavasti: Horisontti Eurooppa -ohjelmasta 30 miljoonaa euroa, EAKR:stä 35 miljoonaa euroa ja kansallisesta talousarviosta 35 miljoonaa euroa.

—	Menot ja kustannukset olisi ilmoitettava edellä esitettyjen kumulatiivista rahoitusta koskevien sääntöjen mukaisesti.

Kaavio 2.

Miten yhteisrahoitettu eurooppalainen kumppanuus toimii?

Esimerkkejä kansainvälisestä yhteisestä ehdotuspyynnöstä – kansallisen rahoitusviranomaisen kansallisella tasolla valitsema tuensaaja Seuraavat esimerkit ovat hypoteettisia. Lopullisen päätöksen tekee asianomainen jäsenvaltio. Kukin yhteisrahoitettuun eurooppalaiseen kumppanuuteen osallistuva jäsenvaltio rahoittaa tavallisesti osallistujiaan kansallisella tasolla omien kansallisten menettelyjensä ja omien kansallisten sääntöjensä mukaisesti. Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitetun kumppanuuden avustussopimuksen mallin näkökulmasta tuensaajan katsotaan saavan ”kolmannelle osapuolelle myönnettävää rahoitustukea”. Kansallisesta näkökulmasta tämä kansallinen tuensaaja voi olla jompaakumpaa seuraavista: 1. EAKR:n yhteisrahoittamasta ohjelmasta kokonaan rahoitettu — Kansallinen edunsaaja allekirjoittaa vain yhden kansallisen avustussopimuksen kansallisen rahoitusviranomaisen kanssa. Siinä määritellään ehdot, joiden mukaisesti kansallinen rahoitusviranomainen maksaa EAKR:n varoja. — Kansallinen rahoitusviranomainen katsotaan välittäväksi toimielimeksi (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen näkökulmasta), ja se ilmoittaa kustannuksensa (eli kansalliselle tuensaajalle myöntämänsä EAKR-rahoituksen) sekä HE-tuen myöntävälle viranomaiselle[1] että toimivaltaiselle hallintoviranomaiselleen. Nämä molemmat raportoivat komissiolle. 2. EAKR:n ja muiden saman kansallisen rahoitusviranomaisen käsittelemien kansallisten lähteiden yhteisrahoittama — Kansallinen tuensaaja allekirjoittaa yhden kansallisen avustussopimuksen, jossa vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti kansallinen rahoitusviranomainen maksaa EAKR:n varoja. Tämän jälkeen kansallinen tuensaaja allekirjoittaa toisen kansallisen avustussopimuksen, jossa vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti kansallinen rahoitusviranomainen maksaa muun kansallisesti hankitun rahasumman. — Kansallinen rahoitusviranomainen katsotaan välittäväksi toimielimeksi (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen näkökulmasta), ja se ilmoittaa sekä — kustannukset EAKR:n rahoituksen myöntämisestä kansalliselle tuensaajalle (tämän kansallinen rahoitusvirasto ilmoittaa toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle) — että EAKR:n rahoituksen ja kansallisen rahoitusviranomaisen kansalliselle tuensaajalle myöntämän muun kansallisen rahoituksen yhteenlasketut kustannukset[2] (tämän kansallinen rahoitusviranomainen ilmoittaa HE-tuen myöntävälle viranomaiselle[3]). Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa kansallisen rahoitusviranomaisen on noudatettava kumulatiivista rahoitusta koskevaa menettelyä (ks. edellä oleva kumulatiivista rahoitusta koskeva kohta 3) ja ladattava eGrants-järjestelmään jäljennös tuensaajan ilmoituksesta hallintoviranomaiselle (sekä jäljennös hallintoviranomaisen tuensaajalle antamista tiedoista, joissa vahvistetaan, että meno on sisällytetty komissiolle tehtyyn maksatushakemukseen) tositteena esitetystä maksatushakemuksesta. [1] Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitetun eurooppalaisen kumppanuuden avustussopimuksen mallissa kustannusluokassa ”kolmannelle osapuolelle myönnettävä rahoitustuki”. [2] Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitetun eurooppalaisen kumppanuuden avustussopimuksen mallissa kustannusluokassa ”kolmannelle osapuolelle myönnettävä rahoitustuki”. [3] Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitetun eurooppalaisen kumppanuuden avustussopimuksen mallissa kustannusluokassa ”kolmannelle osapuolelle myönnettävä rahoitustuki”.

Tärkeää

Miten Horisontti Eurooppa -ohjelmasta toteutetaan rahoitusosuudet ja sitoumukset?

Yhteisrahoitettuja eurooppalaisia kumppanuuksia koskevat sitoumukset ja rahoitusosuudet toteutetaan viidessä vaiheessa:

1.	alustava ennakkositoumus

2.	kokonaissitoumus avustussopimusta allekirjoitettaessa

3.	vuotuinen sitoumus vuotuista työohjelmaa määriteltäessä (esimerkiksi talousarviosta myönnettävän rahoitusosuuden määrittäminen ehdotuspyyntöön)

4.	lopullinen sitoumus hyväksyttäessä järjestys-/valintaluettelo ja allekirjoitettaessa avustussopimuksia

5.	rahoitusosuus (eli rahoituksen maksaminen).

Jos kumppanuudesta tulee yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 71 artiklan 5 kohdan mukaisesti EAKR-ohjelman välittävä toimielin, hallintoviranomaisen ja tämän välittävän toimielimen välisessä kirjallisessa järjestelyssä (kumppanuudessa) on selkeästi ilmoitettava kunkin osapuolen velvollisuudet niiden tehtävien suorittamisessa, jotka hallintoviranomainen on siirtänyt tälle välittävälle toimielimelle.

Prosessin päävaiheet – institutionaaliset eurooppalaiset kumppanuudet (SEUT-sopimuksen 185 ja 187 artikla)

Valmistelu / ohjelmasuunnittelu

— Rahoitusosuudet ja toimet määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (SEUT-sopimuksen 185 artikla) tai neuvoston asetuksessa (SEUT-sopimuksen 187 artikla). EU:n rahoitusosuuden on vastattava vähintään EU:n ulkopuolisen kumppanin rahoitusosuutta. — Jos EAKR-ohjelmasta tuetaan sen tavoitteiden mukaisesti kumppanuutta, jota myös yhteisrahoitetaan Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, asianomaisen ohjelman hallintoviranomainen nimeää yhteisyrityksen (SEUT-sopimuksen 187 artikla) tai hajautetun täytäntöönpanorakenteen (SEUT-sopimuksen 185 artikla) (17) yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 71 artiklan 5 kohdan mukaiseksi välittäväksi toimielimeksi. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 71 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että hallintoviranomaisen ja välittävän toimielimen (välittävien toimielinten) väliset järjestelyt on vahvistettava kirjallisesti. — EAKR-ohjelman rahoitusosuus osoitetaan tiettyyn hankkeeseen. Tällaisen EAKR:n rahoitusosuuden saaja on hankkeen tuensaaja (hanke tunnetaan koheesiopolitiikan puitteissa toimena). — Institutionaaliseen eurooppalaiseen kumppanuuteen myönnettävä rahoitusosuus olisi perusteltava ohjelman synergioita ja täydentävyyttä koskevassa osiossa. — Institutionaaliseen eurooppalaiseen kumppanuuteen myönnettävän rahoitusosuuden on täytettävä sovellettavan mahdollistavan edellytyksen (eli S3) kriteerit ja oltava yhdenmukainen vastaavan ohjelman tavoitteen ja soveltamisalan kanssa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Institutionaaliseen eurooppalaiseen kumppanuuteen myönnettävä rahoitusosuus voidaan myös määrittää varhaisessa vaiheessa kyseisessä S3-strategiassa toimenpiteeksi, jolla tehostetaan yhteistyötä painopistealoilla tietyn jäsenvaltion ulkopuolisten kumppanien kanssa. Hallintoviranomaisen ja välittävän toimielimen välisessä kirjallisessa järjestelyssä (kumppanuudessa) olisi määriteltävä selkeästi näiden tehtävien suorittamiseen liittyvät velvollisuudet.

Tuen jakaminen

— Hallintoviranomainen voi päättää myöntää tukea suoraan EAKR-ohjelmasta, jos yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 4 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Hallintoviranomaiset voivat myös soveltaa Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa vahvistettuja alueluokkia, enimmäismääriä ja tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmiä, jotka on kirjattava tuen edellytykset vahvistavaan asiakirjaan. — Rahoitus, jota osallistujavaltiot antavat kansallisille yhteisöilleen yhteisyrityshankkeissa, lasketaan yhteisyritykseen osoitettavaksi rahoitusosuudeksi. Osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien hallinnointia koskevissa säännöissä (18) määrätään, että osallistuvien valtioiden on ilmoitettava hallintoneuvostolle vuosittain 31. tammikuuta mennessä kyseisenä varainhoitovuonna annettavat ohjeelliset rahoitusosuudet. Osallistujavaltioiden olisi tällöin täsmennettävä, mikä osuus näistä rahoitusosuuksista tulee koheesiopolitiikan varoista. — Kun on kyse rahoitusosuuksien keskitetystä hallinnoinnista (kun tuensaaja allekirjoittaa yhden avustussopimuksen sellaisen yhteisyrityksen kanssa, joka vastaa EU:n ja kansallisten rahoitusosuuksien täytäntöönpanosta), EAKR-ohjelman varat maksetaan täytäntöönpanorakenteelle sen jälkeen, kun ehdotukset on valittu ja kansalliset/alueelliset rahoitusosuudet on yksilöity. Tässä tapauksessa sovelletaan yksinomaan Horisontti Eurooppa -sääntöjä sekä ehdotuspyynnön arviointi- ja valintavaiheessa että maksuvaiheessa. — Kun on kyse maksujen koordinoinnista, kansallinen viranomainen ei siirrä varoja täytäntöönpanorakenteelle vaan maksaa tuensaajille korvaukset suoraan kansallisen avustussopimuksen perusteella. Koko kansalliseen rahoitusosuuteen sovelletaan kansallisia tai EAKR:n rahoitussääntöjä. Ehdotuspyyntöön, arviointiin ja valintaan sovelletaan kuitenkin yksinomaan HE-sääntöjä. Rahoitusosuuden täytäntöönpanon tyypistä riippumatta saman ehdotuspyynnön puitteissa voidaan rahoittaa toimia sekä EAKR:n rahastoista että Horisontti Eurooppa- tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelman rahastoista.

Prosessin päävaiheet – sovelletaan sekä yhteisrahoitettuihin että institutionaalisiin eurooppalaisiin kumppanuuksiin (SEUT-sopimuksen 185 tai 187 artikla)

Valmistelu/ ohjelmasuunnittelu

— Uudet eurooppalaiset kumppanuudet määritetään osaksi Horisontti Eurooppa -ohjelman strategista suunnittelua ja siihen liittyvää strategista koordinointiprosessia. Jäsenvaltiot ovat mukana kaikissa vaiheissa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman erityisohjelman perustamisesta annetun päätöksen 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

— Kumppanuuksien on luotava seurantajärjestelmä, joka vastaa HE-asetuksen 45 artiklassa, liitteessä III ja liitteessä V mainittuja vaatimuksia. Saadut tiedot syötetään samaan tietokantaan kuin muiden HE-osa-alueiden kohdalla. Eurooppalaisten kumppanuuksien puitteissa rahoitettuihin ehdotuksiin ja hankkeisiin liittyvät kootut tiedot ovat näin ollen saatavilla eCORDA-järjestelmässä ja Horizon Dashboard -sivustolla. Horisontti Eurooppa -ohjelman keskeisten vaikutuspolkujen lisäksi eurooppalaisia kumppanuuksia varten on kehitetty yhteisiä indikaattoreita, joiden avulla seurataan niiden tuloksellisuutta oikeusperustassa vahvistettujen kriteerien, kuten täydentävyyden, avoimuuden ja synergioiden, perusteella. Seurannan avulla olisi voitava arvioida ajan mittaan saavutuksia ja edistymistä vaikutusten saavuttamisessa sekä seurata mahdollisten korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Seurannan tuloksia hyödynnetään kaikkien eurooppalaisten kumppanuuksien kahden vuoden välein toteutettavassa seurannassa ja HE-arviointisykleissä. — Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 72 artiklan 1 kohdan mukaisesti hallintoviranomainen kerää tietoja toimista, myös kumppanuuksissa valituista tukihankkeista.

Tärkeää

Kuinka suuri osa kansallisista rahoitusosuuksista voidaan kattaa EAKR-ohjelmalla?

Kansalliset rahoitusosuudet voidaan kattaa EAKR-ohjelman rahoitusosuudella yhteisrahoitusta koskevien sääntöjen mukaisesti ja rahastoista kullekin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 112 artiklassa ja varainhoitoasetuksen 190 artiklassa vahvistetulle toimintalinjalle myönnettävän tuen enimmäismäärän mukaisesti. Edellytyksenä on, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 63 artiklan 9 kohdan vaatimukset täyttyvät.

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 c artiklassa säädetään valtiontuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille koskevista edellytyksistä HE-tukikelpoisten kustannusten ja rahoitusosuuksien soveltamiseksi eurooppalaisesta kumppanuudesta tuettuihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Voidaanko EAKR-ohjelmalla kattaa kaikki hankkeeseen osoitettavat kansalliset rahoitusosuudet, jos kansallista yhteisrahoitusta ohjelmoidaan toimintalinjan eikä hankkeen mukaan?

Kyllä. Rahoitusosuus on peräisin tietystä ohjelmasta, johon sovelletaan yhteisrahoitussääntöjä. Koska yhteisrahoitus on kuitenkin vahvistettu toimintalinjatasolla eikä toimien tasolla, EU:n talousarviosta voidaan kattaa kaikki tiettyyn toimeen osoitettavat kansalliset rahoitusosuudet.

Voidaanko EAKR-ohjelmia käyttää hankkeiden rahoittamisen sijaan luontoissuorituksiin?

EAKR-ohjelmia voidaan käyttää kattamaan eurooppalaisiin kumppanuuksiin osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset rahoitusosuudet. Sillä, ovatko tällaiset rahoitusosuudet rahanmääräisiä vai luontoissuorituksia, ei ole merkitystä. Osallistujajäsenvaltioilta ei ole saatu luontoissuorituksia institutionaalisiin eurooppalaisiin kumppanuuksiin.

Miten EAKR-ohjelman hallintoviranomainen voi varmistaa, että yhteisrahoitetulla toimella edistetään ohjelmassa vahvistettujen indikaattoreiden saavuttamista?

Eurooppalaisten kumppanuuksien puitteissa valittuja hankkeita voidaan tukea, jos ne täyttävät yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 2 kohdan a, b ja g alakohdassa säädetyt vaatimukset. Näin ollen niillä on edistettävä ohjelman indikaattoreiden saavuttamista.

Voidaanko varoja käyttää muihin tarkoituksiin, jos niitä ei käytetä kumppanuushankkeiden rahoittamiseen?

Rahoitusosuudet osoitetaan yksilöityihin hankkeisiin sen jälkeen, kun eurooppalaisen kumppanuuden hallintoneuvosto on arvioinut ja valinnut hankkeet. Näin ollen niitä ei ole mahdollista palauttaa.

Entä EU:n valtiontukisäännöt?

Valtiontukisääntöjä sovelletaan, jos jäsenvaltion varoista, EAKR mukaan luettuna, myönnetyn julkisen rahoituksen tuensaaja on yritys (ja jos kaikki muut SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiset valtiontuen olemassaolon kumulatiiviset edellytykset täyttyvät). Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 c artiklassa määritellyin edellytyksin yhteisrahoitetuissa tutkimus- ja kehityshankkeissa voi olla HE- tukikelpoisia kustannuksia ja rahoitusosuuksia. Tämä koskee myös SEUT-sopimuksen 185 tai 187 artiklaan perustuvien kumppanuuksien käynnistämiä ehdotuspyyntöjä tai ohjelmien yhteisrahoitustoimien puitteissa käynnistettyjä ehdotuspyyntöjä. Hankkeiden on oltava kansainvälisiä hankkeita (vähintään kolmen jäsenvaltion tai vaihtoehtoisesti kahden jäsenvaltion ja vähintään yhden assosioituneen maan toteuttamia), ja niiden on perustuttava keskitetysti järjestettyihin ehdotuspyyntöihin, joihin sovelletaan HE-rahoitussääntöjä (yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 c artiklan 3 kohta, joka koskee alueluokkia, enimmäismääriä ja tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmiä). Jos kaikki ryhmäpoikkeusasetuksessa vahvistetut sovellettavat edellytykset täyttyvät, tuen myöntävän viranomaisen ei tarvitse tehdä erillistä valtiontuen arviointia eikä sen tarvitse ilmoittaa tuesta komissiolle. Jos rahoitukseen sovelletaan valtiontukisääntöjä eikä se ole kaikkien ryhmäpoikkeusasetuksen 25 c artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaista, näiden hankkeiden valtiontukisääntöjen mukaista yksinkertaistettua kohtelua ei sovelleta.

Mikä on veto-oikeus institutionaalisissa eurooppalaisissa kumppanuuksissa?

HE-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti yhden osallistujajäsenvaltion rahoitusosuuksia on käytettävä rahoittamaan kyseiseen osallistujajäsenvaltioon sijoittautuneiden yhteisöjen osallistumista. Osallistujajäsenvaltiot voivat näin ollen edelleen hallita kansallisia rahoitusosuuksiaan, koska ne voivat (poikkeustapauksissa asianmukaisesti perustelluista syistä) käyttää veto-oikeuttaan kansallisten varojen myöntämiseen tietylle tuensaajalle ilman, että tämä vaikuttaisi siihen, voidaanko ehdotukselle myöntää EU:n rahoitusta.

Voidaanko EAKR-ohjelmista tukea muiden EU:n elinten tai verkostojen (esimerkiksi EIT-kumppanuuksien) jäsenyyttä/osallistumismaksuja?

EAKR:stä yhteisrahoitetun toimen on kuuluttava EAKR-asetuksen soveltamisalaan. EAKR-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaan EAKR:stä voidaan tukea verkostoitumista, yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa ja toimintaa, johon liittyy innovaatioklustereita (mukaan lukien ne, jotka tuovat yhteen yrityksiä, tutkimusorganisaatioita ja viranomaisia). Tällaista yhteistyötä voidaan edistää kansainvälisen järjestön kautta.

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 63 artiklan 4 kohdan mukaan toimi tai sen osa voidaan toteuttaa jäsenvaltion ulkopuolella, myös EU:n ulkopuolella, edellyttäen, että toimi edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut eivät näin ollen täytä edellä mainittuja edellytyksiä eikä niihin voida myöntää EAKR:n tukea, koska kansainvälisten järjestöjen tavoitteet ovat yleensä liian laajoja, jotta ne vastaisivat tiettyä toimea, jolla pyritään rahoitusohjelman tavoitteisiin.

Sen sijaan osallistumismaksut vastaavat yleensä tarkemmin yksilöityjä ja konkreettisempia toimia, ja niihin voidaan siten myöntää EAKR:n tukea, jos ne vastaavat EAKR-asetuksen soveltamisalaan kuuluvan ja rahoitusohjelman tavoitteita edistävän kansainvälisen järjestön toteuttamaa konkreettista toimea.

5.   Yhdistetty rahoitus (tiimiyttäminen)

On tärkeää optimoida ja maksimoida hyödyt, joita tutkimuksesta ja innovoinnista voi olla yhteiskunnalle, ympäristölle ja taloudelle yleensä, sekä T&I:n panos EU:n tavoitteiden saavuttamiseen. EU:n rahoituksen on siksi oltava johdonmukaista, ja siinä on hyödynnettävä mahdollisia synergioita. Tämä koskee erityisesti tiimiyttämistoimea, jolla tuetaan osaamiskeskuksen perustamista tai nykyaikaistamista osallistumispohjaa laajentavassa maassa tiimiyttämällä se toisessa maassa toimivan johtavan tutkimuslaitoksen (edistyneen kumppanin) kanssa. Tämä edellyttää täydentävää rahoitusta kansallisesta, alueellisesta, EU:n tai yksityisestä lähteestä. Näin ollen tällainen toimi nimetään HE-työohjelmassa ”synergiatoimeksi”. Toiveena on, että tiimiyttämistoimista muodostuu tärkeä ja vaikuttava silta erityisesti S3-strategioiden ja T&I-alan huippuosaamisen välillä ja että ne tällä tavoin vahvistavat eurooppalaista tutkimusaluetta.

Asiaan liittyvä lainsäädäntö

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 d artikla (valtiontuki)

Prosessin päävaiheet

Valmistelu/ohjelmasuunnittelu	Horisontti Eurooppa -ohjelman työohjelmassa tiimiyttämistoimet nimetään ”synergiatoimiksi”. Koheesiopolitiikan ohjelmista voidaan myöntää tiimiyttämishankkeelle täydentävää rahoitusta tukikelpoisiin kustannuksiin, jotka ovat erillisiä HE:n kattamista kustannuksista, kunhan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 4 kohdan vaatimukset täyttyvät.
Tuen jakaminen	Käynnistetään kaksi erillistä ehdotuspyyntöä (EAKR ja HE). HE-ehdotuksessa on oltava mukana selkeä kuvaus EAKR:n tai muiden rahoituslähteiden tukemasta täydentävästä hankkeesta. Kuvauksesta olisi tarvittaessa käytävä ilmi muun muassa kustannusluokat, tekniset infrastruktuurieritelmät, rakennusten ja laitosten alustava suunnittelu ja kustannus-hyötyanalyysi. Lisäksi riippumattomat asiantuntijat tekevät kuvauksesta arvioinnin HE-sääntöjen ja -valintaperusteiden mukaisesti.
Täytäntöönpano	EAKR-ohjelmasta tuetaan T&K-hankkeita, jotka täydentävät Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, vaikkakin niiden tukikelpoiset kustannukset ovat erilaiset. Muutetun yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 d artiklassa vahvistetaan soveltuvuutta koskevat edellytykset (myös EAKR:n varoista peräisin olevan) valtiontuen myöntämiselle yhteisrahoitetuille T&K-hankkeille, joilla tiimiyttämistoimia täydennetään. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan HE-tukikelpoisia kustannuksia ja rahoitusosuuksia. Lisäksi muutetun yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 d artiklan mukaan julkisella investointituella saa (tietyin edellytyksin) kattaa jopa 70 prosenttia tiimiyttämistoimessa infrastruktuuriin tehdystä investoinnista. Hanke-ehdotuksesta tehdään yksi arviointi, joka kattaa hankkeen molemmat osat (eli HE-osan ja valittuun täydentävään rahoituslähteeseen, kuten koheesiopolitiikan ohjelmaan, liittyvän osan). Tämä on tarpeen muutetun yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 d artiklan soveltamiseksi. Artiklan mukaan täydentävän rahoituslähteen hoitajat voivat soveltaa kyseiseen toimeen Horisontti Eurooppa -ohjelmalla vahvistettuja alueluokkia, enimmäismääriä ja tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmiä.

6.   Toimintaketjun alku- ja loppupään synergiat

Toimintaketjun alku- ja loppupään synergioita syntyy, kun EU:n tuki muodostaa (ensisijaisesti HE- ja EAKR-ohjelmien kautta) koordinoidun ja saumattoman kehyksen kaikille tutkimus- ja innovointiprosessin vaiheille valmiuksien kehittämisestä ja perustutkimuksesta kaupallistamiseen ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoon yksityisissä yrityksissä. Tällaiset synergiat tuovat erityistä lisäarvoa, kun niitä syntyy aloilla, jotka liittyvät EU:n keskeisiin poliittisiin tavoitteisiin ja tarjoavat mahdollisuuden kehittää koko taloutta merkittävällä tavalla.

Tällaisten synergioiden aikaansaaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä toimijoiden välillä, erityisesti EU:n ja kansallisten viranomaisten, jotka osallistuvat HE- ja EAKR-tuen ohjelmasuunnitteluun ja täytäntöönpanoon.

HE-missiot (19) esimerkiksi tarjoavat uusia tapoja vastata missioissa havaittuihin haasteisiin ja muutosratkaisuja, joiden avulla voidaan nopeuttaa parhaiden käytettävissä olevien teknologioiden käyttöönottoa. Esimerkkejä EU:n viiden mission mahdollisista synergioista EAKR:n kanssa esitetään tämän tiedonannon liitteessä.

Käyttöönoton nopeuttamiseksi uudella Horisontti Eurooppa -ohjelman levittämistä ja hyödyntämistä koskevalla strategialla edistetään yhdennettyä lähestymistapaa. Keinoina on missioiden tulosluetteloiden laatiminen ja ajan tasalla pitäminen sekä niiden yhdistäminen yhdennettyyn palveluekosysteemiin (esimerkiksi Horizon Results Platform -tulosfoorumiin ja Horizon Results Booster -tulospalveluun) ja aloitteisiin (esimerkiksi tapahtumiin ja työpajoihin). Näin T&I-tulokset saadaan kansallisten ja alueellisten sijoittajien ja päätöksentekijöiden tietoon. Uudessa Horisontti Eurooppa -ohjelman levittämistä ja hyödyntämistä koskevassa strategiassa korostetaan myös HE-työohjelman aiheita, jotta ehdotuspyyntöihin vastaavat toimijat voivat pohtia, voivatko ne hyödyntää mahdollisia synergioita EU:n muiden ohjelmien kanssa.

Neljännestä Interreg Keski-Eurooppa -ehdotuspyynnöstä, joka koski Horisontti 2020 -puiteohjelmassa (ja muissa EU:n ohjelmissa) hyväksyttyjen hankkeiden tulosten hyödyntämistä, saatujen kokemusten pohjalta päätetään, miten HE:n tutkimus- ja innovointituloksia hyödynnetään Interreg-ohjelmien avulla (lisäkeinona parantaa alueiden mahdollisuuksia hyödyntää laadukkaita tutkimus- ja innovointituloksia). Muillekin vastaaville tuleville toimille on hyötyä yhteistyötahojen hakualoitteista saadusta tiedosta ja kokemuksesta, esimerkiksi uudesta Horisontti- ja Interreg-ohjelmien synergioiden kartoitustyökalusta, jossa yhdistetään temaattista ja alueellista tietoa näiden kahden rahoitusvirran välisten mahdollisten synergioiden tunnistamiseksi.

Nämä lähestymistavat ja ratkaisut voivat myös auttaa julkishallintoja kehittämään uusia valmiuksia ja tarjoamaan uusia palveluja. Tämä on erityisen tärkeää vähemmän kehittyneille ja syrjäisille alueille, joilla on vähäisemmät valmiudet omaksua uutta teknologiaa ja hallita systeemistä muutosta.

Monet näistä alueista voivat näin ollen laajentaa demonstrointia, innovointia ja teknologian siirtoa koskevia toimenpiteitä käyttämällä koheesiopolitiikan varoja ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Alueet, jotka ovat määritelleet tiettyyn missioalaan liittyvissä strategioissa painopisteitä, voivat kehittää synergioita kyseisen mission (20) kanssa tukeakseen muutospolkujen kehittämiseen liittyvien uusien lähestymistapojen kehittämistä ja/tai käyttöönottoa toimintaketjun loppupäässä. Horisontti Eurooppa -missioilla voidaan esimerkiksi auttaa suuntaamaan toimia, edistää alueellista kehitystä, edistää monialaista ja monitasoista hallintoa, osallistaa yleisöä ja paikallisia/alueellisia sidosryhmiä sekä tiedottaa koheesiopolitiikan investoinneista ja mahdollisuuksista käyttää uusia verkostoja, politiikkaoppimisen alustoja ja rahoitusvälineitä.

Alueilla on tärkeä rooli vetytalouden käynnistämisessä erityisesti vetylaaksojen avulla (21). Vetylaaksoilla varmistetaan vedyn tuotanto, kuljetus, varastointi ja käyttö alueellisella tai paikallisella tasolla, ja ne ovat keskeisiä REPowerEU-suunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa (22). Puhtaan vedyn yhteisyrityksellä on pitkäaikaista kokemusta vetylaaksojen perustamisen tukemisesta EU:ssa. Tämän hyväksi havaitun konseptin käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa edellyttää kuitenkin huomattavaa resurssien yhdistämistä.

Uusiutuva vety on avainasemassa esimerkiksi maakaasun, hiilen ja öljyn korvaamisessa sellaisessa teollisuudessa ja liikenteessä, jossa hiilettömyys on vaikea saavuttaa. REPowerEU-suunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi, että sekä uusiutuvan vedyn tuotanto unionissa että uusiutuvan vedyn tuonti nousevat 10 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Alueilla on tärkeä rooli EU:n vetytalouden käynnistämisessä erityisesti vetylaaksojen avulla. Vetylaaksoilla varmistetaan vedyn tuotanto, kuljetus, varastointi ja käyttö alueellisella tai paikallisella tasolla, ja ne ovat keskeisiä REPowerEU-suunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa. Puhtaan vedyn yhteisyrityksellä ja sen edeltäjillä on pitkäaikaista kokemusta vetylaaksojen perustamisen tukemisesta EU:ssa. Tällä hetkellä EU:ssa on 23 vetylaaksoa kymmenessä jäsenvaltiossa. Tämän hyväksi havaitun konseptin käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa edellyttää kuitenkin huomattavaa resurssien yhdistämistä.

Esimerkki: Synergiat uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman yhteydessä

Synergioilla voidaan tukea uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman ja erityisesti lippulaivahankkeen 3 täytäntöönpanoa. Hankkeessa pyritään vahvistamaan ja yhdistämään alueellisia innovaatioekosysteemejä ja kaventamaan innovointikuilua.

---

(1)  Sama koskee myös välillisesti hallinnoituja EU:n rahastoja.

(2)  Suoraan hallinnoiduissa unionin ohjelmissa, kuten Horisontti Euroopassa, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa ja Verkkojen Eurooppa -välineessä, on samankaltaisia säännöksiä synergioista yhteistyössä hallinnoitujen ohjelmien kanssa. Näin ollen tätä asiakirjaa voidaan osittain pitää ohjeena näiden suoraan hallinnoitujen unionin ohjelmien ja EAKR:n ohjelmien synergioiden toteuttamiselle. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava tarkasti huomioon kunkin sovellettavan oikeusperustan erityispiirteet ja kullekin ohjelmalle ominaiset politiikkanäkökohdat.

(3)  COM(2020) 628 final, 30. syyskuuta 2020.

(4)  COM(2021) 407 final.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(6)  Tässä asiakirjassa keskitytään Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa myönnettäviin huippuosaamismerkkeihin, mutta mahdollisuus myöntää huippuosaamismerkkejä vahvistetaan myös EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 14 muun ohjelman (Digitaalinen Eurooppa, sisämarkkinaohjelma, Life, Luova Eurooppa, Erasmus+, avaruusohjelma, Euroopan solidaarisuusjoukot, Verkkojen Eurooppa -väline, oikeusalan ohjelma, Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, Euratom, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto ja sisäisen turvallisuuden rahasto) perussäädöksissä.

(7)  Ks. yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 2 kohdan a, b ja g alakohta ja 73 artiklan 4 kohta.

(8)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014 annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1, sellaisena kuin se on muutettuna). Muutetun asetuksen konsolidoitu toisinto on saatavilla Euroopan komission verkkosivustolla ainoastaan tiedotustarkoituksiin: https://ec.europa.eu/competition-policy/state-aid/legislation/regulations_en

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta.

(10)  Neuvoston päätös (EU) 2021/764, annettu 10 päivänä toukokuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman perustamisesta ja päätöksen 2013/743/EU kumoamisesta.

(11)  Euroopan innovaationeuvoston työohjelma 2022.

(12)  Siirrot ovat mahdollisia myös muihin suoraan hallinnoituihin ohjelmiin, ks. esimerkiksi digitaalialaan sovellettavan Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun asetuksen 4 artiklan 14 kohta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa koskevan asetuksen 9 artiklan 5 kohta.

(13)  Kumppanuussopimusmallin taulukossa 4.2 (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liite II), joka koskee siirtoja suoraan tai välillisesti hallinnoituihin välineisiin, pyydetään yksilöimään väline, johon EAKR:n määrärahat siirretään.

(14)  Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa säädetyissä rajoissa.

(15)  On huomattava, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa koskevan asetuksen 23 artiklan 1 kohta ja esimerkiksi Verkkojen Eurooppa 2 -välinettä koskevan asetuksen 19 artiklan 1 kohta sisältävät säännöksiä, jotka ovat samoja kuin Horisontti Eurooppa -asetuksen 15 artiklan 4 kohta. Tämä puolestaan mahdollistaa näiden ohjelmien välistä kumulatiivista rahoitusta koskevien täytäntöönpanojärjestelyjen yhdenmukaistamisen.

(16)  Tässä ohjeasiakirjassa keskitytään HE:n ja EAKR-ohjelmien välisiin synergioihin, mutta vastaavaa logiikkaa sovelletaan muihin 15 artiklan 3 kohdassa lueteltuihin ohjelmiin.

(17)  Horisontti Eurooppa -ohjelmassa on vain yksi SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukainen aloite: EURAMETin johtama eurooppalainen metrologiakumppanuus.

(18)  Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 12 artikla.

(19)  Lisätietoja EU:n missioista Horisontti Eurooppa -ohjelmassa on osoitteessa https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/funding/funding-opportunities/funding-programmes-and-open-calls/horizon-europe/eu-missions-horizon-europe_en#what

(20)  EU:n missiot ovat vuosien 2021–2027 tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman uutuus. EU:n missiot ovat komission koordinoitu pyrkimys yhdistellä tarvittavia resursseja eri rahoitusohjelmista, toimintapolitiikoista ja lainsäädäntökeinoista ja muusta toiminnasta. Missioilla pyritään myös saamaan mukaan julkisia ja yksityisiä toimijoita, kuten EU:n jäsenvaltioita, alue- ja paikallishallintoja, tutkimuslaitoksia, viljelijöitä ja maankäyttäjiä, yrittäjiä ja sijoittajia, luomaan todellisia ja pysyviä vaikutuksia. Suuri yleisö otetaan mukaan missioihin, jotta voidaan edistää uusien ratkaisujen ja lähestymistapojen käyttöönottoa yhteiskunnassa. EU:n missioita on viisi (Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, Syöväntorjunta, Ennallistetaan valtameriä ja vesistöjä vuoteen 2030 mennessä, Luodaan 100 ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia vuoteen 2030 mennessä sekä Euroopan maaperäsopimus).

(21)  Vetylaaksojen älykkään erikoistumisen kumppanuus ja vetypilotti (Hydrogen valleys – Smart Specialisation Platform (europa.eu).

(22)  REPowerEU-suunnitelmassa (COM(2022) 230 final) asetetaan tavoitteeksi, että sekä uusiutuvan vedyn tuotanto unionissa että uusiutuvan vedyn tuonti nousevat 10 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä.