Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä

Torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annetun direktiivin vaikutustenarviointi

A. Toimenpiteen tarve

Mikä on ongelma ja miksi se on ongelma EU:n tasolla?

Kemialliset torjunta-aineet edistävät biologisen monimuotoisuuden vähenemistä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on vähentää sekä kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä että niistä aiheutuvia riskejä. Pellolta pöytään -strategiassa asetetaan EU:n tavoitteet, joiden mukaan torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä olisi vähennettävä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nämä tavoitteet eivät tule esiin nyt voimassa olevassa torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevassa direktiivissä. Se ei ole pysynyt teknisen kehityksen tasalla, eikä sillä saavuteta torjunta-aineiden kestävää käyttöä. Myös direktiivin täytäntöönpano on epätasaista ja puutteellista. Jäsenvaltioissa voitaisiin tehdä enemmän kemialliselle tuhoojatorjunnalle vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseksi. Monissa jäsenvaltioissa ei ole asetettu kansallisia tavoitteita torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentämiseksi.

Mitä on tarkoitus saada aikaan?

Komission ehdotuksen erityistavoitteena on suojella biologista monimuotoisuutta, ympäristöä ja terveyttä vähentämällä kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä kaikkialla EU:ssa. Tämän saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on pyrittävä yhdessä Pellolta pöytään -strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Komission ehdotuksella on tarkoitus parantaa torjunta-aineiden käyttöä koskevien tietojen keruuta ja tukea kemiallisille torjunta-aineille vaihtoehtoisia menetelmiä.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla (toissijaisuusperiaate)? 

Torjunta-aineiden vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen, veden laatuun ja muihin ympäristötekijöihin ylittävät valtioiden rajat. Sen vuoksi tarvitaan koordinoituja EU:n toimia, joilla voidaan täydentää ja vauhdittaa kansallisia ja paikallisia toimia. Tällaisilla toimilla edistetään Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

B. Ratkaisut

Mitkä ovat vaihtoehdot tavoitteiden saavuttamiseksi? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Jos ei, miksi?

Vaihtoehto 1: EU:n tavoitteet, joiden mukaisesti vähennetään torjunta-aineiden käyttöä 50 prosenttia ja torjunta-aineista aiheutuvia riskejä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, eivät edelleenkään olisi oikeudellisesti sitovia. Torjunta-aineiden käyttäjille tarkoitettuja neuvontajärjestelmiä ja ohjeita parannettaisiin. Täsmäviljelymenetelmiä edistettäisiin kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentämiseksi.

Vaihtoehto 2: Molemmista 50 prosentin vähennystavoitteista tulisi oikeudellisesti sitovia EU:n tasolla. Jäsenvaltiot asettaisivat omat kansalliset vähennystavoitteensa vahvistettujen kriteerien perusteella. Kansalliset tavoitteet olisivat oikeudellisesti sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia. Vaarallisempien torjunta-aineiden käyttö kiellettäisiin herkillä alueilla. Torjunta-aineiden ammattikäyttäjien olisi pidettävä sähköisesti kirjaa torjunta-aineiden käytöstä ja integroidusta torjunnasta. Jäsenvaltioiden viranomaiset analysoisivat näitä tietoja seuratakseen edistystä. Riippumattomat neuvontapalvelut antaisivat torjunta-aineiden käyttäjille neuvoja vaihtoehtoisista menetelmistä ja integroidusta torjunnasta.

Vaihtoehto 3 olisi samankaltainen kuin vaihtoehto 2. Vaihtoehdossa 3 molemmista 50 prosentin vähennystavoitteista tulisi kuitenkin oikeudellisesti sitovia sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Kaikkien kemiallisten torjunta-aineiden käyttö kiellettäisiin herkillä alueilla.

Parhaaksi arvioitu vaihtoehto on vaihtoehto 3, lukuun ottamatta tavoitteita, joiden osalta parhaaksi arvioitiin vaihtoehto 2. Tässä tapauksessa parhaaksi katsotun vaihtoehdon mukaan 50 prosentin tavoitteista tulisi oikeudellisesti sitovia EU:n tasolla ja jäsenvaltiot asettaisivat omat kansalliset vähennystavoitteensa. Toimintavaihtoehtoja arvioitiin suhteessa todennäköiseen perusskenaarioon, jossa direktiiviä ei muuteta.

Mitkä ovat sidosryhmien näkemykset? Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa?

Sidosryhmien näkemykset vaihtelevat. Monet kansalaiset, ympäristöjärjestöt ja vesipalvelujen ala vaativat voimakkaita toimia ja oikeudellisesti sitovia tavoitteita torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentämiseksi. Jotkin torjunta-aineiden käyttäjät ja torjunta-aineteollisuuden edustajat eivät sitä vastoin näe tarvetta vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Torjunta-aineiden käyttäjät ovat huolissaan kemiallisille torjunta-aineille vaihtoehtoisten tehokkaiden menetelmien puutteesta.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? 

Parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla vähennetään ihmisten terveydelle ja ympäristölle torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvia riskejä. Torjunta-aineiden käyttäjät saavat paremmin tietoja kemiallisille torjunta-aineille vaihtoehtoisista tehokkaista menetelmistä. Kansallisilla viranomaisilla on lisäksi paremmat välineet seurata torjunta-aineiden käyttöä ja integroidun torjunnan toteuttamista.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? 

Torjunta-aineiden ammattikäyttäjille koituu lisäkustannuksia tietojen kirjaamisesta ja neuvontapalvelujen käytöstä. Kemiallisten torjunta-aineiden käytön kieltäminen herkillä alueilla saattaa heikentää näiltä alueilta saatavia satoja. Torjunta-aineteollisuuden tuotteiden kysyntä saattaa vähentyä. Suuremmat tuotantokustannukset saattavat myös johtaa elintarvikkeiden hintojen nousuun EU:n kuluttajien kannalta. EU:n riippuvuus esimerkiksi viljojen tuonnista saattaa lisääntyä. Tulevien mukautusten, tukien ja lieventävien toimenpiteiden odotetaan kuitenkin vähentävän näitä kustannuksia ajan mittaan.

Mitkä ovat vaikutukset pk-yrityksiin ja kilpailukykyyn?

Vaikutukset kannattavuuteen ovat erilaiset tuotantoketjun eri osissa. Vaikutuksia kohdistuu pk-yrityksiin, kuten viljelijöihin ja muihin elintarvikealan toimijoihin. Vaikutuksia kohdistuu myös yrityksiin, jotka tukevat pk-yrityksiä, kuten torjunta-aineiden ja välineiden toimittajiin, maataloustuotteiden toimittajiin, urakoitsijoihin ja neuvojiin. EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta tarjotaan jäsenvaltioille keinoja lievittää joitakin kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi EU-lainsäädännön johdonmukaisemmalla soveltamisella vähennetään eri jäsenvaltioissa toimivien pk-yritysten välisiä kilpailueroja.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

Kansallisille viranomaisille aiheutuu valvonta- ja hallintokustannuksia tiedonkeruusta ja virallisesta valvonnasta.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Torjunta-aineiden käyttöä koskevien tiukempien EU-vaatimusten täytäntöönpano vaikuttaa todennäköisesti globaaliin maataloustuotteiden kauppaan.

Suhteellisuusperiaate 

Ehdotetut toimet ovat oikeassa suhteessa yleiseen tavoitteeseen, jolla puututaan nykyisen direktiivin epätasaiseen ja puutteelliseen täytäntöönpanoon, jotta i) suojeltaisiin paremmin terveyttä, biologista monimuotoisuutta ja ympäristöä ja ii) vähennettäisiin kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Komissio tarkastelee vuosittain, miten EU ja jäsenvaltiot ovat edistyneet torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvien riskien vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Säädöstä tarkastellaan myöhemmin uudelleen ottaen huomioon torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentämiseen liittyvä uusi tieteellinen näyttö ja alan uusi teknologia.