EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.6.2022

COM(2022) 296 final

2022/0192(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 muuttamisesta maatalouden kirjanpidon tietoverkon muuntamiseksi maatilojen kestävyyden tietoverkoksi

{SWD(2022) 166 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tarkoituksena on muuttaa maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa koskevaa perussäädöstä (neuvoston asetus (EY) N:o 1217/2009) kuten esitetään 20. toukokuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” ja siihen sisältyvässä toimintasuunnitelmassa. Komissio ilmoitti strategiassa aikomuksestaan muuttaa maatalouden kirjanpidon tietoverkko (FADN) maatilojen kestävyyttä koskevaksi tietoverkoksi (FSDN).

Maatalouden kirjanpidon tietoverkko on ainutlaatuinen, yli 80 000 maatilalta vuosittain saatavien mikrotaloudellisten ja kirjanpitotietojen lähde. Sen avulla on voitu arvioida maatilojen taloudellista tilannetta vuodesta 1965 lähtien. Komissio laatii yhdenmukaistetut menetelmät ja yhteisen kyselylomakkeen, ja jäsenvaltiot puolestaan keräävät, tarkistavat ja toimittavat tiedot. FSDN tuo tähän mukaan ympäristöön liittyvän ja sosiaalisen ulottuvuuteen.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tilatason datan ja tietojen on oltava luotettavia ja korkealaatuisia, jotta poliittiset päättäjät, viljelijät ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät voivat tehdä asianmukaisia näyttöön perustuvia päätöksiä.

Maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa on pidetty tehokkaana ja riittävänä välineenä kerätä tietoa ympäristöön liittyvistä ja sosiaalisista muuttujista tilatasolla tällä hetkellä kerättyjen taloudellisten ja tuloihin liittyvien tietojen lisäksi.

EU:n tasolla kerätään tiettyjä tilatason tietoja yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tarpeisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat:

(1)Integroitujen maatilatilastojen (IFS) 1 tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa EU:n maatiloista. Tiedot kerätään kaikilta maatiloilta kymmenen vuoden välein (laskentatiedot) ja lisäksi tehdään kolmen tai neljän vuoden välein otantatutkimuksia. Jäsenvaltiot keräävät tietoja yksittäisiltä maatiloilta, ja data toimitetaan Eurostatille. Kerättäviin tietoihin sisältyy maankäyttö, kotieläinten määrä, maaseudun kehittäminen, tilan hoitajien ja työntekijöiden työpanos (mukaan lukien ikä, sukupuoli ja suhde maatilan haltijaan). Koostetut tulokset ovat julkisia. Pääsy yksittäisen maatilan tietoihin on rajoitettu. Integroidut maatilatilastot tarjoavat perustan FADN-tietojen ekstrapoloinnille.

(2)YMP:n yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) 2 on perustettu viljelijöille maksettavien tukien hallinnointia ja valvontaa varten. Järjestelmä kattaa kaikki tulotukijärjestelmät (riippumatta siitä, ovatko ne pakollisia vai eivät) sekä tiettyjä maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteitä, jotka perustuvat viljelyhehtaarien tai eläinten lukumäärään. IACS-tietokanta sisältää muun muassa seuraavat tiedot: kaikkien EU:n viljelylohkojen tunnistetiedot (viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä LPIS), sähköinen tietokanta eläimistä niissä EU-maissa, joissa sovelletaan eläinperusteisia tukijärjestelmiä 3 .

(3)Komissiolta on tulossa täytäntöönpanoasetus 4 , jossa säädetään, että tiettyjä yksittäisiä tilatason tietoja kerätään EU:n tasolla YMP:n seuranta- ja arviointitarkoituksia varten niiden YMP:n seuranta- ja arviointikehyksen tietojen lisäksi, joita kerätään kansallisella ja joskus alueellisella tasolla. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tietyt YMP:n tuensaajia koskevat tiedot yhdenmukaistetusti.

Kaikki edellä mainitut tietokannat on perustettu eri tarkoituksiin, eikä niihin kerätä täysin samoja tietoja. On kuitenkin mahdollista linkittää nämä (ja muut) tietokannat FSDN-tietoihin. Yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään ja tulevaan YMP:n seuranta- ja arviointitietokantaan, joka sisältää yksittäisiä tilatason tietoja, sisältyy vakiintunut YMP:n tuensaajan tunniste. FSDN-verkkoa koskevassa sekundaarilainsäädännössä tutkitaan mahdollisuutta linkittää maatilojen tiedot YMP:n tuensaajan tunnisteeseen, jotta tietoja voisi vaihtaa näiden tietokantojen välillä. Tällainen yhteys voi käytännössä olla hankalaa toteuttaa, koska tuensaajan tunniste ei aina vastaa (yksittäistä) tilaa. Sen vuoksi FSDN-järjestelmässä aiotaan ottaa käyttöön yksilöllinen tilatunniste, mahdollisesti esimerkiksi IFS:n puitteissa, ja siten auttaa linkittämään IFS- ja FSDN-tiedot. Kunkin tietokannan osalta olisi tehtävä mukautuksia (joko säädökseen, järjestelmään tai menetelmiin tietojen keräämiseksi), jotta tietokannat voidaan linkittää toisiinsa. Vaikka FSDN siis tarjoaakin mahdollisuuden yhteentoimivuuteen, muut tietokannat ja järjestelmät on saatava vastaamaan sitä.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Direktiivin 2009/128/EY (torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskeva direktiivi) 5 muutosmenettely on käynnissä. Komission ehdotuksen tavoitteena on muun muassa ottaa käyttöön ammattikäyttäjien (myös viljelijöiden) torjunta-aineiden käyttöä ja muita kuin kemiallisia kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevien tiettyjen tietojen sähköinen kirjaaminen. Jos lainsäädäntö hyväksytään, nämä tiedot voisivat tulevaisuudessa muodostaa perustan FSDN:n torjunta-aineita koskevien tietojen ekstrapoloinnille. Datahallintosäädös ( COM/2020/767 ) ja ehdotettu datasäädös (parhaillaan lainsäädäntömenettelyssä) voisivat avata nyt ehdotettavan säädöksen suhteen tarkasteltavaksi erityisesti uusiin tiedonkeruumenetelmiin ja uusiin tietolähteisiin liittyviä mahdollisuuksia, jotka voisivat auttaa vähentämään viljelijöille ja jäsenvaltioille aiheutuvia kustannuksia.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 artiklan 2 kohta muodostaa oikeusperustan säännöksille, jotka ovat tarpeen YMP:n tavoitteiden saavuttamiseksi.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) 

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.

Vakiintuneeseen FADN-tietoverkkoon perustuvasta FSDN-verkosta tulee hyödyllinen ja tehokas väline, jonka avulla EU voi edistää YMP:n tavoitteita ja antaa jäsenvaltioiden ja EU:n saataville tilatason dataa ja tietoja taloudellisista, ympäristöön liittyvistä ja sosiaalisista kysymyksistä. FADN:n tavoin FSDN tarjoaa yhteisen ja yhdenmukaistetun keinon tilatason tietojen keräämiseksi ja tietojen saattamiseksi vertailukelpoisiksi EU:n tasolla.

Tämä asetusehdotus on laadittu tukemaan jäsenvaltioita ja viljelijöitä sekä keventämään näiden hallinnollisia rasitteita. Samalla on tarkoitus parantaa FSDN:n tilatason tietojen laatua ja vertailukelpoisuutta.

FSDN-tietojen (mukaan lukien taloudelliset sekä ympäristö- ja sosiaalikysymyksiin liittyvät tiedot) keskeisiin kriteereihin kuuluvat yhdenmukaisuus ja vertailukelpoisuus. Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tarvittavaa yhdenmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta ilman selkeitä Euroopan tasoisia puitteita eli EU:n lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan yhteiset määritelmät, raportointimuodot ja laatuvaatimukset.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska sillä varmistetaan FSDN:n taloutta ja ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia koskevien tietojen laatu ja vertailukelpoisuus, kun tiedot kerätään ja kootaan soveltamalla yhdenmukaistettuja lähestymistapoja kaikissa jäsenvaltioissa. Samoin varmistetaan, että verkko on edelleen merkityksellinen ja mukautettu vastaamaan YMP:n tarpeita. Yhteentoimivuuden lisäksi asetus auttaa parantamaan maatilatason tietojen keruun ja käytön kustannustehokkuutta, ja samalla otetaan huomioon jäsenvaltioiden järjestelmien erityispiirteet.

•Toimintatavan valinta

Ehdotettu toimintatapa: asetus.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

Muuntamisesta FSDN-verkoksi on järjestetty kuulemisia 7 , jotka oli ennen kaikkea tarkoitettu kaikille kolmelle keskeiselle sidosryhmälle: 1) tietojen toimittajat, 2) tietojen kerääjät ja 3) tietojen käyttäjät 8 .

Eri sidosryhmien kuulemisten jälkeen vaikuttaa kaiken kaikkiaan siltä, että kaikki sidosryhmät kannattavat laajasti FSDN-aloitetta ja sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien lisäämistä maatalouden FADN-verkkoon kerättäviin taloudellisiin tietoihin. Vaikka selkeää kannatusta sai tilatason tietojen kerääminen FSDN-verkkoon maatalouden taloudellisen kestävyyden arvioimiseksi ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden ohella, eräät vastaajat katsoivat, että tietojen keräämistaakka olisi jaettava eri käyttäjien kesken ja että tietojen toimittajille ja kerääjille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita olisi kevennettävä. Viljelijöiden ja tietojen kerääjien hallinnollisten rasitteiden rajoittamiseksi komissio on ottanut käyttöön käsitteen, jonka mukaan ”tiedot kerätään kerran ja niitä käytetään useaan kertaan”. Tämän tarkoituksena on parantaa tietojen jakamista hallinto- ja tilastoviranomaisten ja yksityisten tahojen välillä. Komission on myös tarkoitus osallistua alkukustannuksiin, joita aiheutuu jäsenvaltioiden mukautuksista FSDN:n muuntamisprosessissa.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

9 Aloitteen erittäin tekninen luonne ja komission käytettävissä olevien toimintavaihtoehtojen rajallisuus huomioon ottaen vaikutustenarviointia ei pidetty tarpeellisena. Vuoden 2020 jälkeistä YMP:tä koskeviin vuoden 2018 lainsäädäntöehdotuksiin liitetyssä vaikutustenarvioinnissa todettiin, että nykyisiä tietolähteitä on mukautettava ja vahvistettava, jotta ne vastaisivat paremmin uutta toimintapolitiikkaa, ja että tietojen laatua on parannettava erityisesti maatalouden ympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyvien indikaattoreiden osalta. Mainitussa vaikutustenarvioinnissa ehdotettiin myös FADN-verkon kattavuuden laajentamista niin, että markkinasuuntautuneet maatilat olisivat mahdollisimman hyvin edustettuina. Lisäksi siinä täsmennettiin, että maatilailmoituksen muuttujia (ottaen huomioon myös FLINT-hankkeen suositukset) ja tapaa, jolla YMP:n edunsaajat osallistuvat FADN-tietojen keräämiseen, voi olla tarpeen tarkistaa.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

FADN:n FSDN-verkoksi muuntamisessa yksinkertaistamista ja rasitteiden keventämistä pidettiin aloitteen keskeisenä osana kestävyyden ohella. Tavoitteena on ollut yksilöidä alat, joilla tiedonkeruumenetelmiä voidaan yksinkertaistaa ja siten vähentää kustannuksia.

Ensiksi on todettava, että tiedonkeruumenetelmät vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä, sillä valtiot voivat valita niille FADN-verkon tilatason tietojen keräämiseen parhaiten soveltuvan menetelmän. Lisäksi ei ole saatavilla yksityiskohtaista yhteenvetoa kunkin jäsenvaltion tiedonkeruumenetelmistä, kustannuksista ja rasitteista. Sen vuoksi yksinkertaistamista ja rasitteiden keventämistä tavoiteltaessa on otettu huomioon viimeisimmät tutkimukset ja hankkeet (jotka luetellaan jäljempänä) sekä kuulemisten asiaa koskevat tulokset. Niiden perusteella esitetään niin ikään jäljempänä eräitä ehdotuksia yksinkertaistamiseksi ja rasitteiden vähentämiseksi. Viime kädessä on kuitenkin jäsenvaltioiden tehtävä valita sopivimmat kehityspolut yhdessä FSDN-tiedonkeruumenetelmän (-menetelmien) kanssa täydentävien ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten muuttujien keräämiseksi.

1. Tutkimus ”Cost of and good practices for FADN data collection” tehtiin ja julkaistiin vuonna 2015 10 . Tutkimuksen päätavoitteena oli tarkastella FADN-tietojen keräämisen menetelmiä ja kustannuksia jäsenvaltioissa, ottaen huomioon tietojen käyttö osallistuvien viljelijöiden hyödyksi ja päätöksenteon parantamiseksi. Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että maatalouden FADN-tietojen keräämiseen ei ole olemassa yhdenmukaista menetelmää. Jäsenvaltiot valitsevat oman tapansa kerätä tiedot. Tämän vuoksi FADN-tietojen keräämisestä aiheutuvat kustannukset vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä 11 . Tutkimuksessa esitetään kolme kustannuseroon vaikuttavaa pääasiallista tekijää:

1) FADN-otoksen laajuus ja koko (esim. Malta kerää tietoja 536 maatilalta ja Puola 12 100:lta),

2) FADN-tietojen keräämisessä sovellettavat eri menetelmät (esim. tietojen kerääminen suoraan FADN-yhteyselimen toimin tai ostamalla palvelu yksityisiltä kirjanpitoyrityksiltä) ja

3) ulkoiset tekijät, kuten jäsenvaltioiden palkkatasojen erot ja keskimääräisten tilakokojen erot FADN-verkon havainnointialalla.

Tiedonkeruumenetelmien valinnalla voidaan ainakin jossain määrin kompensoida korkeammista palkkatasoista ja otoksen laajenemisesta aiheutuvia korkeampia kustannuksia. Julkisten kustannusten kannalta tehokkain tapa kerätä tietoja on olemassa olevasta kirjanpidosta (joka on tuotettu yksityisin kustannuksin). Samaan aikaan tämä menetelmä näyttää olevan vähiten joustava. Jos ympäristöön ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä tietoja ei saada olemassa olevasta kirjanpidosta, FSDN:n tiedonkeruumenetelmää voi olla tarpeen mukauttaa tai muuttaa. Lopuksi tutkimuksessa täsmennetään, ettei jonkin muuttujan lisäämisellä tai poistamisella ole suurta vaikutusta siihen, miten paljon yksittäinen muuttuja vaikuttaa tiedonkeruun kokonaiskustannuksiin. Järjestelmäkehyksen ansiosta vuotuiset kustannukset ovat enimmäkseen kiinteitä kustannuksia (jotka liittyvät tutkimuksen käynnistämiseen ja toteuttamiseen, mukaan lukien henkilöresurssit, koulutus ja tietotekniikkajärjestelmä), ja muuttuvia kustannuksia (esim. ohjeiden päivittäminen, erityiskoodien lisääminen) aiheutuu vain vähän.

2. FLINT-tutkimushankkeessa 12 on määritelty tilatason indikaattoreita, jotta voidaan parantaa YMP:n toimintapolitiikan arviointia (muiden muassa) täydentävien ehtojen, kestävyyden ja innovoinnin osalta. Näitä indikaattoreita koskeva tiedonkeruu liitettiin FADN-verkkoon pilottiverkostossa, joka oli käytössä useissa Euroopan maissa. Hankkeen tulokset 1) vahvistavat, että FADN-pohjainen järjestelmä on tehokas ja soveltuva väline täydentävien ympäristö- ja sosiaalisia kysymyksiä koskevien tietojen keräämiseen tilatasolla; 2) tarjoavat vankan tieteellisen tietopohjan ja luetteloita mahdollisista uusista muuttujista, esimerkkejä siitä, miten näitä uusia muuttujia koskevia tietoja kerätään, sekä siitä, miten voidaan tunnistaa täytäntöönpanon pullonkaulat 13 ja määritellä analyyttiset hyödyt 14 .

3. Selvitys kustannuksista, joita aiheutuu FADN-verkon laajentamisesta FSDN-verkoksi 15 , on tehty kahden edellä kuvaillun tutkimuksen päivityksenä. Siinä esitetään eräitä lisäkustannusanalyyseja, jotka koskevat ”FLINT-tietojen” 16 lisäämistä nykyiseen FADN-tietojoukkoon. Siinä arvioidaan, että FADN-verkon tietojen keruun keskimääräiset kustannukset EU:ssa ovat 750 euroa maatilailmoitusta kohden, ja laajentaminen FSDN-verkoksi (kaikki FLINT-tiedot lisäämällä), nostaisi kustannukset 1 040 euroon maatilailmoitusta kohti eli lisäys olisi noin 40 prosenttia. Tämä tutkimus vahvisti vuoden 2015 tutkimuksen tulokset, ja osoitti, että nykyisen FADN-verkon tiedonkeruun kustannuksissa sekä FSDN-verkoksi muuntamiseen liittyvissä odotettavissa olevissa lisäkustannuksissa on suuria eroja maiden välillä. Tutkimus vahvisti myös sen, että tietyt jäsenvaltiot ovat jo keränneet tiettyjä FSDN-verkkoon sisällytettäviä kestävyysmuuttujia, kun taas toiset jäsenvaltiot eivät ole sitä tehneet ja saattavat siten joutua kantamaan suurempia alkukustannuksia. Tiedonkeruun kokonaiskustannukset eivät näin ollen ole suoraan vertailukelpoisia jäsenvaltioiden välillä. Kustannusten arvioidut muutokset vaihtelevat viime kädessä suuresti esimerkiksi Irlannista (+ 10 %) ja Alankomaista (+ 11 %) Ranskaan (+ 124 %) ja Maltaan (+ 225 %) 17 . On kuitenkin lisättävä, että tämä kustannuslaskelma sisältää kaikki 70 muuttujaa, jotka esitettiin FLINT-hankkeessa, kun taas ehdotetulla muuntamisella FSDN-verkoksi ei ole tarkoitus lisätä näitä kaikkia 70 muuttujaa, ja muuttujien lisääminen tapahtuu ajan mittaan progressiivisesti. Ensinnäkin FSDN-verkoksi laajentaminen tulee olemaan asteittaista. Toiseksi alkuperäisen arvion mukaan laajennus käsittäisi 5–25 uutta muuttujaa, joita tullaan arvioimaan tarkemmin jäljempänä 4 kohdassa kuvaillun pilottihankkeen käynnissä olevan analyysin avulla sekä ottaen huomioon oikeudellisen kehyksen kehittyminen Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian jälkeen. Tutkimuksessa ei myöskään tarkastella hyötyjä, joita seuraa yksinkertaistamisprosessista ja yhteyksistä muihin tietokantoihin ja datan jakamisesta niiden kanssa. Näin ollen FSDN:ksi laajentamisen kustannusten voidaan arvioida olevan paljon alhaisemmat kuin edellä mainitussa tutkimuksessa.

4. Meneillään olevassa pilottihankkeessa 18 analysoidaan yksityiskohtaisia tietoja kestävyysmuuttujista ja niiden tietolähteistä sekä annetaan niistä yksityiskohtaisia tietoja kunkin jäsenvaltion osalta. Kuten jo todettiin, jäsenvaltio päättää itse, mitä tiedonkeruumenetelmiä se käyttää. Sen vuoksi pilottihankkeessa arvioidaan tiedonkeruumenetelmiä, joita sovelletaan kestävyystietojen keräämiseen kussakin jäsenvaltiossa, ja osoitetaan, miten ne ovat kytköksissä (tai voidaan linkittää) FADN:n tiedonkeruujärjestelmään. Tulokset kuvaavat kunkin jäsenvaltion tilannetta ja antavat kohtuullisen arvion siitä, miten paljon tiedonkeruu aiheuttaa niille hallinnollista rasitetta ja kustannuksia 19 . Nämä tulokset otetaan suoraan huomioon FSDN-verkkoa koskevan sekundaarilainsäädännön valmistelussa.

FSDN-ehdotuksen tavoitteena on vähentää viljelijöille ja jäsenvaltioille aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollisia rasitteita pitkällä aikavälillä. Tehtyjen havaintojen ja analyysin perusteella ehdotuksessa on otettu huomioon seuraavat seikat:

(1)Hyvä perusta. Kestävyystietojen keräämisestä sekä FADN-verkossa että sen ulkopuolella aiheutuu kustannuksia. Jo vakiintuneen FADN-järjestelmän ja sen verkoston käyttö on kustannustehokkaampi vaihtoehto kerätä lisää tilatason tietoja ympäristö- ja sosiaalisista kysymyksistä EU:n politiikan arvioimiseksi sen sijaan, että perustettaisiin uusi erillinen ja täydentävä tietokanta. Taloudelliset FADN-tiedot ovat EU:n politiikkaan perustuva vaatimus. Sen vuoksi FADN:n ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuu edelleen kustannuksia ja rasitteita. Lisäksi on olemassa riski, että puhtaasti taloudellisen FADN:n merkitys vähenisi.

(2)Muutokset ajan myötä. Verkon muuntaminen FSDN:ksi on prosessi, joka vie aikaa. Arvioiden mukaan vuosi 2025 olisi ensimmäinen vuosi, jona uusia tietoja kerätään, mutta uusien muuttujien määrä on aluksi rajallinen. Alustavan arvion mukaan uusia muuttujia olisi 5–25.

(3)Yhteentoimivuus auttaa. FSDN kannustaa käyttämään muissa tietokannoissa ja lähteissä jo saatavilla olevia tietoja uudelleen (esim. yhteydet yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään ja muihin kansallisten tilastokeskusten asiaa koskeviin tietokantoihin). Pidemmällä aikavälillä tämä vähentää paitsi tietojen keruusta jäsenvaltioille aiheutuvia kustannuksia myös viljelijöille aiheutuvia rasitteita (tilatiedot kerätään yhden kerran, mutta niitä käytetään monta kertaa).

(4)Nykyaikaisten ja digitaalisten tiedonkeruumenetelmien käyttö. FSDN edistää vaihtoehtoisten, nykyaikaisten ja digitaalisten välineiden käyttöä tietojen keräämisessä. FADN:n yksinkertaistamisen ja uudenaikaistamisen tarkastelussa ilmeni tiettyjä aloja, joilla kustannuksia ja rasitteita voidaan keventää käyttämällä nykyaikaisia välineitä (jotka voivat liittyä esimerkiksi geopaikannukseen). Lisäksi tietojen kerääminen etäyhteydellä (esim. käyttämällä satelliitteja tai mittaamista antureilla) ja niiden yhdistäminen muihin käytettävissä oleviin hallinnollisiin tietoihin voi edelleen vähentää sekä jäsenvaltioiden että viljelijöiden kustannuksia ja rasitteita (esim. vähentyvä yhteydenpito viljelijöihin ja jo saatavilla olevien tietojen uudelleen käyttäminen vähentävät kustannuksia). Yksityiskohtaista työtä jatketaan, kun sekundäärilainsäädäntöä tarkistetaan.

(5)Valinta vuotuisen tai määräajoin toteutettavan keräämisen välillä. FSDN-aloitteessa pyritään erottamaan toisistaan tietojen keruu vuosittain ja määräajoin (muutaman vuoden välein), koska joitakin muuttujia ei välttämättä tarvitse kerätä joka vuosi. Tällaisella lähestymistavalla säästetään jonkin verran kustannuksia, ja on odotettavissa, että pidempi aikaväli auttaa suunnittelemaan tiedonkeruut paremmin.

(6)Taloudellinen tuki jäsenvaltioille ja viljelijöille. EU:n talousarviosta rahoitetaan jo nyt FADN-tietojen keruuta EU:n kiinteämääräisen korvauksen kautta. FSDN:n osalta on suunniteltu, että EU:n talousarviosta rahoitetaan jäsenvaltioiden järjestelmien perustamista ja nykyaikaistamista, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita kattamaan muuntamisesta aiheutuvia alkukustannuksia. Lisäksi viljelijöiden kannustamiseksi osallistumaan tietoverkkoon jäsenvaltioiden sallitaan maksaa viljelijöille tietojen toimittamisesta. Samalla FSDN ottaa mallia tilastoja koskevista säännöistä, joiden mukaan viljelijällä on velvollisuus vastata tutkimukseen.

Yhteenvetona voidaan todeta edellä mainitun arvioinnin osoittavan, että muuntaminen FSDN-verkoksi aiheuttaa lyhyellä aikavälillä lisäkustannuksia ja jonkin verran rasitteita 20 pääasiassa jäsenvaltioille. Nämä liittyvät pääosin muuntamisprosessin alkuvaiheeseen, jossa joissakin jäsenvaltioissa saatetaan tarvita tiettyjä muutoksia tiedonkeruumenetelmiin ja/tai tietoteknisiä mukautuksia. Pidemmällä aikavälillä arvioidaan kuitenkin, että niin jäsenvaltioiden kuin viljelijöiden kustannukset ja rasitteet vähenevät.

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

(1)eriytetään säännöllisiä selvityksiä ja erityisselvityksiä koskevat määrärahat;

(2)mahdollistetaan jäsenvaltioiden FSDN-tiedonkeruujärjestelmien perustamisen ja nykyaikaistamisen ja järjestelmien tietoteknisten mukautusten rahoittaminen;

(3)kannustetaan maatiloja osallistumaan sallimalla jäsenvaltioille korvausten erilainen kohdentaminen suhteessa tilan standardituotoksen arvoon;

(4)annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus luoda kannustimia viljelijöiden osallistumiselle tietoverkkoon esimerkiksi tarjoamalla viljelijöille rahallisia korvauksia.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotettua muutosta sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1217/2009 1, 2, 3, 4, 5, 5 a, 5 b, 6, 7, 8, 16, 17, 19 ja 19 a artiklaan, jotta FADN voidaan muuntaa FSDN-verkoksi. Tämä toteutetaan laajentamalla tietojenkeruun soveltamisalaa niin, että se kattaa taloudellisen ulottuvuuden lisäksi myös ympäristöulottuvuuden ja sosiaalisen ulottuvuuden, yksinkertaistamalla ja nykyaikaistamalla nykyistä datajoukkoa, motivoimalla viljelijöitä osallistumaan tietoverkkoon ja auttamalla jäsenvaltioita tiedonkeruuprosessissa (esim. yhteydet muihin asiaan liittyviin tietokantoihin ja rahoitusosuus muuntamisprosessiin).

2022/0192 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 muuttamisesta maatalouden kirjanpidon tietoverkon muuntamiseksi maatilojen kestävyyden tietoverkoksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 23 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 24 ,

ottavat huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unionin maatalousalan ja yhteisen maatalouspolitiikan kehittäminen edellyttää objektiivisia ja merkityksellisiä tietoja unionin maatilojen suoritustasosta ja kestävyydestä. Maatalouden kirjanpidon tietoverkko (FADN) perustettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 1217/2009 25 .

(2)Vuoden 2020 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskevia vuoden 2018 lainsäädäntöehdotuksia tukevassa komission vaikutustenarvioinnissa 26 todettiin, että tilatason tietojen keruuta on tarpeen tehostaa.

(3)Komissio ilmoitti 20 päivänä toukokuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten”, jäljempänä ’Pellolta pöytään -strategia’, aikeestaan muuntaa maatalouden kirjanpidon tietoverkko (FADN) maatilojen kestävyyttä koskevaksi tietoverkoksi (FSDN), jotta voidaan kerätä tilatason tietoja kestävyydestä. Muuntaminen edistää myös viljelijöille tarjottavien neuvontapalvelujen ja maatilojen suoritustason vertailuanalyysin parantamista.

(4)Maatilojen kestävyyttä arvioidaan Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden puitteissa kolmesta keskeisestä näkökulmasta: ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen ulottuvuus. Tällä hetkellä tietoja kerätään pääasiassa maatilojen taloudellisten näkökohtien arvioimiseksi, mutta on tarpeen arvioida myös tilan yleistä kestävyyttä, mukaan lukien maaperään, ilmaan, veteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät ympäristötiedot sekä tiedot, jotka kattavat maatalouden sosiaalisen ulottuvuuden. Siirtyminen FSDN-verkkoon mahdollistaa maatilojen suoritustason vertailun alueellisiin, kansallisiin ja alakohtaisiin keskiarvoihin nähden. Maatilojen kirjanpito muodostaa tietojen peruslähteen maatilojen tulojen toteamiseksi ja niiden taloudellisen toiminnan erittelemiseksi. Kerättyjä tietoja voidaan käyttää myös yksilöllisten neuvontapalvelujen ja palautteen antamiseen viljelijöille maatilojen kestävyyden parantamiseksi.

(5)Mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa vain maatilojen kestävyyttä koskevien tietojen keräämiseen tarkoitetun unionin verkon, jäljempänä ’tietoverkko’, avulla tukeutumalla kunkin jäsenvaltion tietojen kerääjiin, ja verkolla olisi oltava asianomaisten osapuolten luottamus. Jäsenvaltioiden tai kansallisten vastuuviranomaisten olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan nykyaikaistamaan tietojen keräämistapoja. Viljelijöille ja tietojen kerääjille aiheutuvien rasitteiden vähentämiseksi, tietopyyntöjen päällekkäisyyden välttämiseksi ja FSDN-datajoukon kasvattamiseksi olisi sovellettava periaatetta, jonka mukaan tiedot kerätään yhden kerran ja niitä käytetään uudelleen useita kertoja. Avoimesta datasta annettu direktiivi 27 otetaan huomioon. Olisi edistettävä digitaalisten ratkaisujen käyttöä, mukaan lukien datan uudelleenkäyttö ja datan jakaminen muiden lähteiden kanssa. Olisi säädettävä, että yksinomaan maatalouden kirjanpitotoimistoihin perustuvaa järjestelmää voidaan laajentaa ympäristöä koskevien ja sosiaalisten muuttujien keräämiseksi ja että tiedonkeruu voi perustua sekä säännöllisiin selvityksiin että erityisselvityksiin tietotarpeista riippuen.

(6)Asetuksen (EY) N:o 1217/2009 5 artiklassa vahvistetun seuranta-alan osalta säilytetään kirjanpitotietojen edustavuuden pääkriteerit ja säännöllisten selvitysten valintaperusteet, samalla kun lisätään muita tietoja muista kestävyysnäkökohdista ja pidetään mielessä, että tuloksena oleva selvitys ei välttämättä ole edustava ympäristöön liittyvien tai sosiaalisten muuttujien osalta. Tällaisten tietojen keräämistarpeiden mukaan voidaan tehdä erityisselvityksiä erilaisilla valintaperusteilla ja toteutusajanjaksoilla, myös tapauskohtaisia tai määräaikaisia (muutaman vuoden välein tehtäviä) selvityksiä.

(7)Kun jäsenvaltiot lähettävät kirjanpitotiloista unionin tason tietoja, niiden olisi annettava tilatunniste, joka mahdollistaa tilatason tunnistamisen, jotta tiedot voidaan jakaa unionin tasolla. Tällaisen tietojenvaihdon tavoitteena on parantaa kestävyyttä koskevien kysymysten analysointivalmiuksia.

(8)Jos komissio tai yhdyselimet jakavat yksittäisiä tietoja, on äärimmäisen tärkeää taata tietosuoja ja antaa viljelijöille takeet siitä, että heidän tietonsa ja kaikki muut tämän asetuksen nojalla saadut yksittäiset tiedot anonymisoidaan tai pseudonymisoidaan siten, että voidaan välttää tunnistaminen sekä luonnollisten henkilöiden että oikeushenkilöiden tapauksessa.

(9)Tiedot olisi kerättävä jäsenvaltion tasolla, ja ne olisi pseudonymisoitava tunnistenumerolla. Komissiolle olisi toimitettava ainoastaan pseudonymisoituja tietoja. Olisi säädettävä, että pääsy näihin tietoihin voidaan antaa ainoastaan toimivaltaisille viranomaisille erityistapauksissa ja kansainvälisen, unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Menettelyt, joita on noudatettava, ja edellytykset, jotka on täytettävä tietojen saamiseksi tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti, olisi määriteltävä kansainvälisen, unionin ja kansallisen lainsäädännön ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti.

(10)Olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta vältetään de-anonymisointi ja de-pseudonymisointi, mutta on mahdollista, että tietoja voi paljastua sellaisten lisätutkimusten ja tietoluovutusten johdosta, joihin komissio ei voi vaikuttaa. Tällaisissa tapauksissa tietoja olisi pidettävä henkilötietoina, ja niihin olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2016/679 28 ja (EU) 2018/1725 29 . Tietoja kerätään maatiloista riippumatta siitä, ovatko ne luonnollisten henkilöiden vai oikeushenkilöiden omistamia. Sen vuoksi tietosuojatakeet olisi ulotettava koskemaan myös oikeushenkilöitä. Euroopan tilastojen kehittämisen, tuottamisen ja jakelun osalta olisi lisäksi noudatettava asetuksen (EY) N:o 223/2009 30 periaatteita.

(11)Tietosuojan varmistamiseksi olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt tiedonhallinnasta. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään asetuksen (EY) N:o 1217/2009 muita kuin keskeisiä osia sisällyttämällä siihen sääntöjä, jotka koskevat tiedonhallintaprosessia, erityisesti tilatunnistetta, tietojen tallentamista, tietojen laatua ja validointia, tietojen käyttöä, primaaritietojen saatavuutta ja siirtoa, primaaritietojen käsittelyä, tietojen yhdistämistä muihin tietolähteisiin, menettelyä yksityiskohtaisten ja koostettujen tietojen saatavuuden varmistamiseksi, yhteensopivia tietojen tallennus- ja vaihtojärjestelmiä, tietojen toimittamisesta kieltäytymisen uudelleentarkastelua sekä tieteellisen tiedon loppukäyttäjien ja muiden asianomaisten osapuolten velvollisuuksia.

(12)Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EY) N:o 1217/2009 täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat säännöllisten selvitysten ja erityisselvitysten hallinnointia, sekä erityisiä sääntöjä tietosuojasta.

(13)FSDN:n laajennetun soveltamisalan vuoksi on tarpeen mukauttaa talousarviota koskevia sääntöjä, mukaan lukien säännöllisten selvitysten ja erityisselvitysten eriytetty hallinnointi. Jäsenvaltioiden järjestelmien perustamista ja nykyaikaistamista olisi rahoitettava unionin talousarviosta niiden yhdenmukaistamiseksi FSDN:n tarkistettuun soveltamisalaan ja hallinnointiin. Jäsenvaltiot voivat säätää maksujen kohdentamisesta suhteessa tilan standardituotoksen arvoon. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus ottaa käyttöön kannustimia viljelijöiden osallistumiselle tietoverkkoon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rahallinen korvaus, maatilojen suoritustasoa koskeva palaute, jossa keskitytään kestävien viljelykäytäntöjen parantamiseen, tai kohdennettu neuvonta FSDN-tietojen perusteella.

(14)Joillakin jäsenvaltioilla on vaikeuksia viljelijöiden osallistumisessa tietoverkkoon, ja eräät niistä ovatkin jo liittäneet FADN-järjestelmän kansallisiin tilastoihin, joissa viljelijöille asetetaan velvoite toimittaa pyydetyt tiedot. Kun maatila valitaan kirjanpitotilaksi, viljelijän olisi toimitettava tiedot. Jäsenvaltioiden olisi voitava hyväksyä kansallisia sääntöjä sellaisten kirjanpitotilojen varalta, jotka eivät noudata tätä velvoitetta.

(15)Maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa käsittelevän komitean nimi olisi muutettava vastaamaan tässä asetuksessa säädettyjä muutoksia. Nykyisen komitean olisi kuitenkin jatkettava toimintaansa samoilla tehtävillä, mukautettuna tietoverkon uuteen soveltamisalaan.

(16)    Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1217/2009 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1217/2009 seuraavasti:

1)    korvataan asetuksen nimi seuraavasti:

”Neuvoston asetus (EY) N:o 1217/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, verkoston luomisesta unionin maatilojen kestävyyttä koskevien tietojen keruuta varten”

2)    muutetaan I luvun otsikko seuraavasti:

”UNIONIN MAATALOUDEN KESTÄVYYDEN TIETOVERKON PERUSTAMINEN”

3)    korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

1. Perustetaan unionin maatalouden kestävyyden tietoverkko, jäljempänä ’FSDN’ tai ’tietoverkko’, jolla kerätään talouteen, ympäristöön ja sosiaalikysymyksiin liittyviä tilatason tietoja.

2. Tämän asetuksen mukaisesti kerättyjen tietojen avulla on osaltaan edistettävä EU:n maatalouden kestävyyden arviointia.

3. FSDN-tiedot on asetettava julkisesti saataville Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan sekä asetusten (EU) 2016/679* ja 2018/1725** mukaisesti.

4. Tämän asetuksen nojalla kerättyjen tietojen käsittelyssä, hallinnassa ja käytössä on tarvittaessa noudatettava asetuksia (EU) 2016/679, (EU) 2018/1725 ja (EY) N:o 223/2009***.”

*    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

**    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

***    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

4)    korvataan 2 artikla seuraavasti:

   ”2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) ’viljelijällä’ luonnollista henkilöä, joka vastaa maatilan juoksevien ja päivittäisten asioiden hoidosta;

b) ’tilalla’ maatalousyritystä siten kuin ilmaisua yleensä käytetään unionin maataloutta koskevissa selvityksissä ja maatalouslaskennassa;

c) ’tilaluokalla’ maatiloja, jotka kuuluvat samaan maatilan tuotantosuuntaan ja taloudelliseen kokoon perustuvaan luokkaan, sellaisena kuin se määritellään 5 b artiklassa tarkoitetussa unionin maatilaluokituksessa;

d) ’maatilailmoituksella’ kyselylomaketta, joka on täytetty maatilan tiedoilla FSDN:n yhteisten menetelmien mukaisesti;

e) ’kirjanpitotilalla’ maatilaa, joka tekee maatilailmoituksia tietoverkkoon;

f) ’maatalouden kestävyyden tietoverkon piirillä’ tai ’FSDN-piirillä’ jäsenvaltion aluetta tai siitä kirjanpitotilojen valitsemiseksi rajattua osaa;

g) ’FSDN-tiedoilla’ talouteen, ympäristöön tai sosiaalikysymyksiin liittyviä maatilojen tilatason tietoja, jotka on saatu tileistä ja/tai muista tietolähteistä ja joita kerätään järjestelmällisesti ja säännöllisesti;

h) ’standardituotoksella’ bruttotuotannon standardiarvoa;

i) ’henkilötiedoilla’ asetuksissa (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 määriteltyjä henkilötietoja siten, että suoja laajennetaan koskemaan oikeushenkilöitä olevien viljelijöiden oikeutettuja etuja;

j) ’tilatunnisteella’ yksittäisen tilan yksilöllistä tunnistenumeroa tämän asetuksen mukaisen tietojen käsittelyn osalta;

k) ’tietojen käsittelyllä’ asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 3 alakohdan mukaista henkilöiden tietoihin kohdistuvaa toimintoa tai toimintoja;

l) ’primaaritiedoilla’ yksittäisiin maatiloihin, luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin liittyviä tietoja;

m) ’metatiedoilla’ tietoja, jotka tarjoavat laadullista ja määrällistä tietoa kerätyistä primaaritiedoista;

n) ’anonymisoiduilla tiedoilla’ primaaritietoihin perustuvia tietoja sellaisessa muodossa, ettei luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä voida niistä tunnistaa suoraan tai välillisesti;

o) ’pseudonymisoiduilla tiedoilla’ henkilötietoja, joita ei voida enää yhdistää tiettyyn rekisteröityyn käyttämättä lisätietoja, edellyttäen että tällaiset lisätiedot säilytetään erillään ja niihin sovelletaan teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei henkilötietojen yhdistämistä tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön tapahdu;

p) ’koostetuilla tiedoilla’ primaaritiedoista tai yksityiskohtaisista tiedoista erityisiä analyysitarkoituksia varten laadittua koostetta.”

5)    lisätään artikla seuraavasti:

”2 a artikla

Liitteessä I on luettelo FSDN-piireistä.”

6)    korvataan 3 artiklassa ilmaisu ”FADN” ilmaisulla ”FSDN”.

7)    muutetaan II luvun otsikko seuraavasti:

”TIEDOT MAATILOJEN TULOJEN TOTEAMISEKSI JA MUIDEN KESTÄVYYSTIETOJEN KERÄÄMINEN”

8)    korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

1. Tätä lukua sovelletaan kirjanpitotietojen ja muiden kestävyystietojen keruuseen. FSDN-tiedot kerätään säännöllisin selvityksin ja erityisselvityksin.

2. FSDN:n suhteen toimivaltainen viranomainen voi käyttää muita tietolähteitä FSDN-selvityksiin tarkoitettujen tietojen keräämiseen ja uudelleenkäyttöön.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 19 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta säännöillä, jotka koskevat tiedonhallintaprosessia, erityisesti tilatunnistetta, tietojen tallentamista, tietojen laatua ja validointia, tietojen käyttöä, primaaritietojen saatavuutta ja siirtoa, primaaritietojen käsittelyä, tietojen yhdistämistä muihin tietolähteisiin, menettelyä yksityiskohtaisten ja koostettujen tietojen saatavuuden varmistamiseksi, yhteensopivia tietojen tallennus- ja vaihtojärjestelmiä, tietojen toimittamisesta kieltäytymisen uudelleentarkastelua sekä tieteellisen tiedon loppukäyttäjien ja muiden asianomaisten osapuolten velvollisuuksia.    

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan ja päivitetään yhteisten säännöllisten selvitysten ja erityisselvitysten muoto ja sisältö sekä tietojen uudelleenkäyttöä ja jakamista koskevat menetelmät ja vaatimukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

9)    korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

1. Seuranta-ala käsittää maatilat, joiden taloudellinen koko on yhtä suuri tai suurempi kuin euroina ilmaistu kynnysarvo, joka vastaa yhtä 5 b artiklassa määritellyistä unionin maatilaluokituksen alemmista taloudellisen kokoluokan rajoista.

Siirretään komissiolle valta antaa 19 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kynnysarvon vahvistamista koskevilla säännöillä.

Komissio hyväksyy jäsenvaltioilta saamiensa tietojen perusteella täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu kynnysarvo. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2. Kirjanpitotiloina pidetään maatiloja:

a) jotka kuuluvat 1 kohdassa tarkoitettuun seuranta-alaan;

b) jotka yhdessä muiden tilojen kanssa ovat seuranta-alaa edustavia kunkin FSDN-piirin tasolla.

3. Maatilan, joka kirjanpitotilojen valintasuunnitelmassa katsotaan kirjanpitotilaksi, on toimitettava pyydetyt tiedot.

4. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä kansallisia sääntöjä, joilla puututaan mahdollisiin 3 kohdan noudattamatta jättämisiin.”

10)    muutetaan 5 a artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jokaisen jäsenvaltion on laadittava kirjanpitotilojen valintasuunnitelma, jolla varmistetaan edustava otos seuranta-alasta, myös säännöllisten selvitysten ja tarvittaessa erityisselvitysten osalta.”

b) korvataan 2 ja 3 kohdassa ilmaisu ”FADN” ilmaisulla ”FSDN”

11)    korvataan 5 b artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Maatilat luokitellaan yhtenäisesti noudattaen unionin maatilaluokitusta esimerkiksi tuotantosuunnan, taloudellisen koon ja suoraan tilan toimintaan liittyvän muun ansiotoiminnan mukaan.

Maatilaluokitusta käytetään pääasiassa esittämään tilan tuotantosuunnan ja taloudellisen kokoluokan mukaan ryhmiteltyjä tietoja, jotka on kerätty unionin maatilojen rakennetutkimusten ja FSDN-verkon avulla.”

12)    muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jokaisen jäsenvaltion on perustettava tietoverkkoa käsittelevä kansallinen komitea, jäljempänä ’kansallinen komitea’.”

b) korvataan 4 artiklassa ilmaisu ”FADN” ilmaisulla ”FSDN”.

13)    korvataan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä yhdyselin, jonka tehtävänä on

a) antaa kansalliselle komitealle, aluekomiteoille ja tietojen kerääjille, kuten kirjanpitotoimistoille, tietoa sovellettavasta sääntelystä ja varmistaa sen moitteeton täytäntöönpano;

b) laatia kirjanpitotilojen valintasuunnitelma ja esittää se sen jälkeen kansallisen komitean hyväksyttäväksi ja toimittaa se edelleen komissiolle;

c) laatia

i) luettelo kirjanpitotiloista;

ii) tapauksen mukaan luettelo tietojen kerääjistä, jotka ovat kykeneviä täyttämään maatilailmoituksen;

d) esittää tietojen kerääjien sille lähettämät maatilailmoitukset, myös silloin, kun tietoja on saatu muista lähteistä;

e) tarkastaa, että maatilailmoitukset on täytetty asianmukaisesti;

f) toimittaa asianmukaisesti täytetyt maatilailmoitukset komissiolle vaaditussa muodossa ja asetetussa määräajassa;

g) toimittaa 17 artiklassa tarkoitetut selvityspyynnöt kansalliselle komitealle, aluekomiteoille ja tietojen kerääjille sekä toimittaa komissiolle niihin annetut vastaukset;

h) asettaa saadut tulokset saataville, jotta viljelijät voivat saada neuvontaa ja palautetta tilansa kestävyystasosta.”

14)    korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

1. Jokaisesta kirjanpitotilasta on tehtävä yksilöllinen maatilailmoitus, ja jokainen kirjanpitotila on yksilöitävä tilatunnisteella.

2. Kussakin asianmukaisesti täytetyssä maatilailmoituksessa annettujen tietojen perusteella on voitava

a) luonnehtia kirjanpitotilaa sen tuotannontekijöiden olennaisten osien avulla;

b) arvioida kirjanpitotilan tulonmuodostusta erilaisten näkökohtien kannalta;

c) arvioida tilan kestävyyttä taloudelliselta, ympäristöön liittyvältä ja sosiaaliselta kannalta;

d) varmistaa annettujen tietojen todenmukaisuus paikalla tehtävillä tarkastuksilla.

3. Maatilailmoituksen tietojen on liityttävä yksittäiseen maatilaan ja yhteen ilmoitusvuoteen, jossa on 12 perättäistä kuukautta, ja tietojen on koskettava ainoastaan kyseistä maatilaa. Tietoja on annettava tilan maataloustoiminnasta ja suoraan tilan toimintaan liittyvästä muusta ansiotoiminnasta.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 19 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta kerättävien tietojen pääryhmien määrittämistä koskevilla säännöillä ja tiedonkeruun yleisillä säännöillä.

5. Sen varmistamiseksi, että maatilailmoituksilla kerättävät tiedot ovat vertailukelpoisia seurattavista kirjanpitotiloista riippumatta, komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan maatilailmoituksen muoto ja rakenne sekä komissiolle ilmoitettavien tietojen toimitustavat ja määräajat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

15)    korvataan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

1. On kiellettyä käyttää yksittäisiä tietoja tai muita tämän asetuksen perusteella saatuja yksityiskohtaisia tietoja verotuksellisiin tarkoituksiin.

2. Komissio tai yhdyselimet voivat jakaa anonymisoituja tai pseudonymisoituja yksittäisiä tietoja 1 artiklassa säädettyihin tarkoituksiin edellyttäen, että luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden tunnistaminen vältetään.”

16)    korvataan 17 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kansallinen komitea, aluekomiteat, yhdyselin ja tietojen kerääjät ovat kukin osaltaan velvolliset toimittamaan komissiolle kaikki ne tiedot, joita komissio voi niiltä pyytää siltä osin kuin on kyse niille tämän asetuksen mukaisesti kuuluvien tehtävien hoitamisesta.

Nämä selvityspyynnöt, jotka on osoitettu kansalliselle komitealle, aluekomiteoille tai tietojen kerääjille, sekä vastaavat vastaukset on lähetettävä kirjallisina yhdyselimen välityksellä.”

17)    korvataan 19 artikla seuraavasti:

”19 artikla

1. Määrärahat, jotka sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion pääluokkaan ”Komissio”, kattavat

a) säännöllisten selvitysten osalta: kiinteän korvauksen, joka maksetaan jäsenvaltioille asianmukaisesti täytettyjen maatilailmoitusten toimittamisesta asetetussa määräajassa korkeintaan 5 a artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetun kirjanpitotilojen enimmäismäärän osalta. Jos asianmukaisesti täytettyjen ja toimitettujen maatilailmoitusten kokonaismäärä on tietyssä FSDN-piirissä tai jäsenvaltiossa vähemmän kuin 80 prosenttia kyseiselle FSDN-piirille tai jäsenvaltiolle vahvistetusta kirjanpitotilojen lukumäärästä, sovelletaan kyseisen FSDN-piirin tai jäsenvaltion kuhunkin maatilailmoitukseen maksua, joka on suuruudeltaan 50 prosenttia kiinteästä korvauksesta;

b) erityisselvitysten osalta: kiinteän korvauksen, joka maksetaan jäsenvaltioille asianmukaisesti täytettyjen maatilailmoitusten toimittamisesta asetetussa määräajassa korkeintaan 5 a artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetun kirjanpitotilojen enimmäismäärän osalta. Jos asianmukaisesti täytettyjen ja toimitettujen maatilailmoitusten kokonaismäärä on tietyssä FSDN-piirissä tai jäsenvaltiossa vähemmän kuin 80 prosenttia kyseiselle FSDN-piirille tai jäsenvaltiolle vahvistetusta kirjanpitotilojen lukumäärästä, sovelletaan kyseisen FSDN-piirin tai jäsenvaltion kuhunkin maatilailmoitukseen maksua, joka on suuruudeltaan 50 prosenttia kiinteästä korvauksesta;

c) kaikki niiden tietotekniikkajärjestelmien kustannukset, joita komission käyttää verkon käyttöön ja kehittämiseen, jäsenvaltioiden toimittamien tietojen vastaanottamiseen, tarkastamiseen, käsittelyyn, yhteentoimivuuteen ja analysointiin. Näihin kustannuksiin sisältyvät tarvittaessa kyseisten toimien tulosten levittämisestä sekä verkon muita ominaisuuksia koskevista tutkimuksista ja kehittämistoimista aiheutuvat kustannukset.

2. Kansallisen komitean, aluekomiteoiden ja yhdyselinten perustamis- ja toimintakuluja ei sisällytetä unionin yleiseen talousarvioon.

3. Unioni voi myös myöntää jäsenvaltioille rahoitusosuuksia unionin yleisestä talousarviosta tämän asetuksen täytäntöönpanokustannusten kattamiseksi silloin, kun täydentävien ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten muuttujien keruujärjestelmän perustaminen, mukaan lukien koulutus ja tiedonkeruujärjestelmien välinen yhteentoimivuus, edellyttää merkittäviä mukautuksia jäsenvaltion kansalliseen FADN-tiedonkeruujärjestelmään.

4. Jäsenvaltioille maksettava kiinteä korvaus voidaan maksaa viljelijöille osittain tai kokonaan FSDN-tutkimuksiin osallistumisesta. Jäsenvaltio voi vahvistaa erityisen kohdentamisperusteen, jonka mukaan osallistuville viljelijöille maksettava kokonaismäärä tai osa siitä määräytyy tilan standardituotoksen arvon mukaan.

5. Jäsenvaltiot voivat määritellä ja tarjota kannustimia viljelijöiden osallistumiselle FSDN-selvityksiin.

6. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua kiinteää korvausta koskevat yksityiskohtaiset menettelyt ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedonkeruujärjestelmään tehtävät mukautukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

18)    muutetaan 19 a artikla seuraavasti:

a) korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Siirretään 3 artiklassa, 4 artiklan 3 kohdassa, 5 artiklan 1 kohdassa, 5 a artiklan 1 kohdassa, 5 b artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.”

b)    korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklassa, 4 artiklan 3 kohdassa, 5 artiklan 1 kohdassa, 5 a artiklan 1 kohdassa, 5 b artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.”

c)    korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Edellä olevan 3 artiklan, 4 artiklan 3 kohdan, 5 artiklan 1 kohdan, 5 a artiklan 1 kohdan, 5 b artiklan 2 ja 3 kohdan ja 8 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. ”

19)    muutetaan 19 b artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komissiota avustaa maatalouden kestävyyden tietoverkkoa käsittelevä komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 31 tarkoitettu komitea.”

20)    korvataan liite I tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1091, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 1–29).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta, EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549–607.

(3)     https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/financing-cap/financial-assurance/managing-payments_fi  

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 nojalla YMP:n strategiasuunnitelmien arvioinnin sekä seurantaa ja arviointia varten toimitettavien tietojen osalta.

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).

(6)    Esimerkkejä annetaan jäljempänä kohdassa ”Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen”.

(7)    1) Etenemissuunnitelma (oli saatavilla Kerro mielipiteesi Europa-sivustolla 4.6.– 4.7. Vastauksia saatiin yhteensä 33), 2) kohdennettu kirjallinen kysely EUSurvey-portaalissa (kesällä 2021 toteutettuun verkkokyselyyn saatiin yli 300 vastausta), 3) FSDN-sidosryhmien työpajoja (ensimmäinen pidettiin helmikuussa 2021, ja sen tarkoituksena oli kerätä sidosryhmiltä tietämystä ja kokemuksia tilatason tietojen keräämisestä ja käytöstä. Toisen työpajan (syyskuussa 2021) tarkoituksena oli keskustella etenemissuunnitelman tuloksista ja kohdennetuista kyselyistä sekä keskustella konkreettisista yksinkertaistamis- ja nykyaikaistamisehdotuksista), 4) FADN-komiteat (huhtikuussa ja lokakuussa 2021 kokoonnuttiin kaikkien jäsenvaltioiden yhdyselinten edustajien kanssa) ja 5) kolme työryhmien erityiskokousta (joissa käsiteltiin FADN-verkon yksinkertaistamista ja nykyaikaistamista, tulevaa FSDN-verkkoa ja FADN:n yksittäisten tietojen pyyntöön käytettävää välinettä) ja keväästä 2021 kevääseen 2022 pidettyjä kokouksia, joissa 20 jäsenvaltioiden asiantuntijaa ja useat komission henkilöstön edustajat keskustelivat FADN- ja FSDN-verkkoon liittyvistä kysymyksistä.

(8)    1) tietojen toimittajat (viljelijät), 2) tietojen kerääjät (viranomaiset, jotka vastaavat tietojen keräämisestä, toimittamisesta ja hallinnollisten tietojen saatavuudesta EU:n jäsenvaltioissa (esim. jäsenvaltioiden viranomaiset, FADN-yhteyselimet, kansalliset tilastokeskukset) ja 3) tietojen käyttäjät (esim. poliittiset päätöksentekijät, maatalousneuvojat, tiedeyhteisö, tutkijat, arvioijat, konsulttitoimistot).

(9)    LEI- WUR et al. (2016) Farm Level Indicators for New Topics in policy evaluation project (FLINT), seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettu hanke.

(10)     https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/cmef/regulation-and-simplification/cost-and-good-practices-fadn-data-collection_en  

(11)    Tutkimuksen mukaan EU:n 28 jäsenvaltiolle aiheutuvat julkisen talouden kokonaiskustannukset olivat vuosina 2012–2014 keskimäärin hieman yli 58 miljoonaa euroa. EU-28:n tasolla (painotetut) keskimääräiset kustannukset ovat 678 euroa täytettyä maatilailmoitusta kohti, mutta jäsenvaltioiden välillä oli (vuosina 2012–2014) huomattavia eroja: Bulgarian keskimäärin 107 ja Romanian 156 eurosta Belgian 2 905 euroon.

(12)    FLINT (Farm-level Indicators for New Topics in Policy Evaluation): https://www.flint-fp7.eu/  

(13)    Täytäntöönpanon pullonkaulat FLINT-hankkeessa: kustannusten merkittävä nousu, jos kaikki indikaattorit otetaan käyttöön. Yhtenä mahdollisena ratkaisuna kompensoida kustannuksia olisi vähentää otosta 85 000 tilasta 55 000 tilaan. Tämä johtaisi epäluotettaviin arvioihin joissakin jäsenvaltioissa. Toinen pullonkaula on erilaisten menetelmien soveltaminen tilakohtaisten tietojen keräämiseen jäsenvaltioissa. Joissakin jäsenvaltioissa (lähinnä niissä, joissa käytetään kirjanpitoyrityksiä) vaikuttaisi olevan muita vaikeampaa ja/tai kalliimpaa lisätä uusia muuttujia.

(14)    FLINT-hankkeessa esiin tuotuja mahdollisia analyyttisiä hyötyjä olisivat olemassa olevan datan/tiedon uudelleenkäyttö. Kestävyystietojen kerääminen edellyttää järjestelmällistä tallentamista, joka pitkällä aikavälillä vähentää hallinnollista rasitetta ja parantaa laatua. Lisäksi kestävyyttä koskevien lisätietojen avulla voidaan tehdä parempia ja uudentyyppisiä toimintapolitiikan arviointeja ja tutkimuksia.

(15)    Cost of Extending the Farm Accountancy Data Network to the Farm Sustainability Data Network: Empirical Evidence https://edepot.wur.nl/551988  

(16)    Flint-tiedot – luettelo noin 70 erityisestä datayksiköstä, joilla kuvaillaan 31:tä merkityksellistä, ympäristö-, talous- ja sosiaalisten ulottuvuuksien perusteella määriteltyä kestävyysteemaa.

(17)    Myös absoluuttiset kustannukset vaihtelevat jäsenvaltioittain. Niihin vaikuttavat sovelletut tiedonkeruumenetelmät, se, missä määrin Flint-tiedot olivat jo osa kansallisia FADN-järjestelmiä, sekä maan kannalta merkityksellisten Flint-indikaattoriteemojen määrä (esim. viljelykasvien torjunta-aineita ei sisälly FADN-otokseen juuri lainkaan Irlannissa, jossa kotieläintalous on hallitsevassa asemassa) ja kyseessä olevan maatilan tyyppi ja koko. Lisäksi tutkimuksessa otetaan huomioon perustamiskustannukset, mutta ne vaihtelevat suuresti jäsenvaltioittain. Tutkimuksissa luokitellaan jäsenvaltiot seuraaviin kolmeen tyyppiin: 1) kuten Alankomaat/Irlanti: jo paljon tietoja saatavilla, Flint-tietoja kerätty samassa prosessissa kuin FADN:n osalta, 2) kuten Puola/Unkari: ei paljonkaan tietoja saatavilla, Flint-tietoja kerätty samassa prosessissa kuin FADN:n osalta ja 3) kuten Ranska/Kreikka: ei paljonkaan tietoja saatavilla, Flint-tietoja kerätty erillisellä tilakäynnillä. Esimerkkejä tiettyjen jäsenvaltioiden arvioiduista kustannuksista (absoluuttisina lukuina ilmaistuna euroina maatilaa kohti, jossa ensimmäinen luku on nykyisten FADN-tietojen arvioidut kustannukset ja toinen luku yhdistetyt FADN- ja Flint-tietojen kustannukset) ovat seuraavat: Irlanti (1 000 euroa ja 1 104 euroa), Alankomaat (3 000 euroa ja 3 333 euroa), Puola (656 euroa ja 860 euroa), Unkari (500 euroa ja 566 euroa), Ranska (500 euroa ja 1 119 euroa), Kreikka (1 273 euroa ja 1 910 euroa).

(18)    IPM2-FSDN-pilottihanke käynnistyi joulukuussa 2021 ja päättyy marraskuussa 2023. Tekniset eritelmät ovat saatavilla osoitteessa https://etendering.ted.europa.eu/document/document-file-download.html?docFileId=111485

(19)    Tärkeä tilanneraportti on suunnitteilla lokakuulle 2022. Siinä tarkastellaan jäsenvaltioiden ympäristöasioihin liittyviä ja sosiaalisia kysymyksiä ja tietolähteitä sekä analysoidaan nykyisiä tiedonkeruumenetelmiä ja tulevia FSDN-aiheita.

(20)    Kuten analyysissä todetaan, kyseisenä ajankohtana ei ollut mahdollista esittää konkreettisia lukuja, koska pääasialliset kustannukset liittyvät tiedonkeruumenetelmän mahdollisiin mukautuksiin. Menetelmät ja niihin liittyvät kustannukset vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä. Meneillään oleva IPM2-FSDN-pilottihanke tuo lisää tietoa ja arvioita asiasta aikaisintaan syksyllä 2022.

(21)    155 euroa maatilailmoitusta kohden vuonna 2010 ja nyt (2022) enintään 180 euroa maatilailmoitusta kohden. Vuodesta 2015 alkaen maksussa on kaksi osaa eli 160 euroa (kiinteä osa) + 20 euroa (bonus, jotka maksetaan tietojen toimittamisesta oikeaan aikaan ja niiden laadusta). Viimeksi maksetulta vuodelta (2019) vain 14 jäsenvaltiota 28:sta sai tietyn osan bonusmaksusta.

(22)    Eräiden jäsenvaltioiden arvion mukaan EU:n kiinteä korvaus kattaa FADN:n tiedonkeruukustannuksia seuraavasti: Tanskassa 23,6 %, Portugalissa 30 %, Ranskassa 29,5 % ja Puolassa 22 %.

(23)    EUVL C , , s. .

(24)    EUVL C , , s. .

(25)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1217/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, verkoston luomisesta Euroopan unionin maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten (EUVL L 328, 15.12.2009, s. 27).

(26)    SWD(2018) 301 final, komission yksiköiden valmisteluasiakirja – vaikutustenarviointi – ehdotukset:- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014, syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttamisesta.

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä. PE/28/2019/REV/1.

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.6.2022

COM(2022) 296 final

LIITE

asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 muuttamisesta maatalouden kirjanpidon tietoverkon muuntamiseksi maatilojen kestävyyden tietoverkoksi

{SWD(2022) 166 final}

LIITE

”LIITE I

Luettelo 2 a artiklassa tarkoitetuista piireistä

Belgia

1. Vlaanderen

2. Bruxelles — Brussel

3. Wallonie

Bulgaria

1. Северозападен (Severozapaden)

2. Северен централен (Severen tsentralen)

3. Североизточен (Severoiztochen)

4. Югозападен (Yugozapaden)

5. Южен централен (Yuzhen tsentralen)

6. Югоизточен (Yugoiztochen)

Tšekki

Muodostaa yhden piirin

Tanska

Muodostaa yhden piirin

Saksa

1. Schleswig-Holstein/Hamburg

2. Niedersachsen

3. Bremen

4. Nordrhein-Westfalen

5. Hessen

6. Rheinland-Pfalz

7. Baden-Württemberg

8. Bayern

9. Saarland

10. Berlin

11. Brandenburg

12. Mecklenburg-Vorpommern

13. Sachsen

14. Sachsen-Anhalt

15. Thüringen

Viro

Muodostaa yhden piirin

Irlanti

Muodostaa yhden piirin

Kreikka

1. Μακεδονία — Θράκη

2. Ήπειρος — Πελοπόννησος — Νήσοι Ιονίου

3. Θεσσαλία

4. Στερεά Ελλάς — Νήσοι Αιγαίου — Κρήτη

Espanja

1. Galicia

2. Asturias

3. Cantabria

4. País Vasco

5. Navarra

6. La Rioja

7. Aragón

8. Cataluña

9. Baleares

10. Castilla-León

11. Madrid

12. Castilla-La Mancha

13. Comunidad Valenciana

14. Murcia

15. Extremadura

16. Andalucía

17. Canarias

Ranska

1. Île de France

2. Champagne-Ardenne

3. Picardie

4. Haute-Normandie

5. Centre

6. Basse-Normandie

7. Bourgogne

8. Nord-Pas de Calais

9. Lorraine

10. Alsace

11. Franche-Comté

12. Pays de la Loire

13. Bretagne

14. Poitou-Charentes

15. Aquitaine

16. Midi-Pyrénées

17. Limousin

18. Rhône-Alpes

19. Auvergne

20. Languedoc-Roussillon

21. Provence-Alpes-Côte d'Azur

22. Corse

23. Guadeloupe

24. Martinique

25. La Réunion

Kroatia

1. Kontinentalna Hrvatska

2. Jadranska Hrvatska

Italia

1. Piemonte

2. Valle d'Aosta

3. Lombardia

4. Alto Adige

5. Trentino

6. Veneto

7. Friuli — Venezia Giulia

8. Liguria

9. Emilia — Romagna

10. Toscana

11. Umbria

12. Marche

13. Lazio

14. Abruzzo

15. Molise

16. Campania

17. Puglia

18. Basilicata

19. Calabria

20. Sicilia

21. Sardegna

Kypros

Muodostaa yhden piirin

Latvia

Muodostaa yhden piirin

Liettua

Muodostaa yhden piirin

Luxemburg

Muodostaa yhden piirin

Unkari

1. Észak-Magyarország

2. Dunántúl

3. Alföld

Malta

Muodostaa yhden piirin

Alankomaat

Muodostaa yhden piirin

Itävalta

Muodostaa yhden piirin

Puola

1. Pomorze ja Mazury

2. Wielkopolska ja Śląsk

3. Mazowsze ja Podlasie

4. Małopolska ja Pogórze

Portugali

1. Norte e Centro

2. Ribatejo-Oeste

3. Alentejo e Algarve

4. Açores e Madeira

Romania

1. Nord-Est

2. Sud-Est

3. Sud-Muntenia

4. Sud-Vest-Oltenia

5. Vest

6. Nord-Vest

7. Centru

8. București-Ilfov

Slovenia

Muodostaa yhden piirin

Slovakia

Muodostaa yhden piirin

Suomi

1. Etelä-Suomi

2. Sisä-Suomi

3. Pohjanmaa

4. Pohjois-Suomi

Ruotsi

1. Etelä- ja Keski-Ruotsin alangot

2. Etelä- ja Keski-Ruotsin metsänviljelyn sekä yhdistetyn maan- ja metsänviljelyn alueet

3. Pohjois-Ruotsin alueet”