Valitse kokeelliset ominaisuudet, joita haluat kokeilla

Tämä asiakirja on ote EUR-Lex-verkkosivustolta

Asiakirja 52022PC0120

    Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) N:o 909/2014 muuttamisesta toimituskurin, rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen, valvontayhteistyön, pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamisen sekä kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskevien vaatimusten osalta

    COM/2022/120 final

    Bryssel 16.3.2022

    COM(2022) 120 final

    2022/0074(COD)

    Ehdotus

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

    asetuksen (EU) N:o 909/2014 muuttamisesta toimituskurin, rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen, valvontayhteistyön, pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamisen sekä kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskevien vaatimusten osalta

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    {SEC(2022) 160 final} - {SWD(2022) 75 final} - {SWD(2022) 76 final}


    PERUSTELUT

    1.EHDOTUKSEN TAUSTA

    Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

    Arvopaperikeskukset ylläpitävät infrastruktuuria, joka mahdollistaa arvopapereiden toimituksen eli arvopaperitapahtuman loppuun saattamisen siirtämällä käteisvaroja tai arvopapereita tai molempia 1 . Arvopaperikeskuksilla on keskeinen rooli ensimarkkinoilla, sillä niihin keskittyy liikkeeseen laskettujen uusien arvopapereiden alkuperäinen kirjaaminen (”notariaattipalvelu”). Ne ylläpitävät myös arvopaperitilejä, joista käy ilmi, kuinka monta arvopaperia liikkeeseenlaskija on laskenut liikkeeseen ja mitä muutoksia niiden omistuksessa on tapahtunut (”keskitetty tilinhoitopalvelu”) Lisäksi jotkin arvopaperikeskukset tarjoavat oheispalveluja, 2 kuten pankkipalveluja.

    Arvopaperikeskuksilla on keskeinen rooli talouden rahoituksessa, koska ne osallistuvat arvopapereiden liikkeeseenlaskuun ja mahdollistavat arvopaperitapahtumien loppuun saattamisen. Arvopaperikeskuksilla on myös tärkeä rooli keskuspankkien rahapolitiikan täytäntöönpanossa. Esimerkiksi keskuspankin rahapoliittisissa toimissa, erityisesti euroalueella, hyväksyttävät vakuudet kulkevat arvopaperikeskusten ylläpitämien arvopapereiden selvitysjärjestelmien kautta. Tällä hetkellä Euroopan unionissa on 26 arvopaperikeskusta, joille on myönnetty toimilupa. Vuonna 2019 EU:n arvopapereiden selvitysjärjestelmät käsittelivät yli 420 miljoonaa toimitusohjetta, joiden arvo oli yli 53 biljoonaa euroa ja joiden kokonaisliikevaihto oli yli 1 120 biljoonaa euroa 3 .

    Arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa ja arvopaperikeskuksista vuonna 2014 annetulla asetuksella pyrittiin parantamaan toimituksen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä luomaan joukko yhteisiä vaatimuksia arvopaperikeskuksille kaikkialla EU:ssa. Vaikka arvopaperikeskukset olivat häiriönsietokykyisiä, myös vuoden 2008 finanssikriisin aikana, ja niihin sovellettiin kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten standardien mukaista sääntelyä, niitä ei säännelty johdonmukaisesti kaikkialla Euroopan unionissa (EU). Tämä johti eroihin niiden turvallisuudessa ja herätti huolta tasapuolisista toimintaedellytyksistä. Arvopaperikeskusten sääntely oli tärkeää myös kaupankäynnin ja kaupan jälkeisten markkinainfrastruktuurien sääntelykehyksen täydentämiseksi kauppapaikkoja koskevan rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin (direktiivi 2004/39/EY 4 ) sekä keskusvastapuolia ja kauppatietorekistereitä koskevan Euroopan markkinarakenneasetuksen (asetus (EU) N:o 648/2012 5 ) myötä. Lisäksi selvitysjärjestelmiä ja selvitysprosesseja koskeva johdonmukainen sääntely oli tärkeää TARGET2-Securities-ohjelman (T2S) täydentämiseksi ja helpottamiseksi 6 . Arvopaperikeskusasetus oli myös EU:n vastaus finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) 20. lokakuuta 2010 7 esittämään pyyntöön tarkistaa ja parantaa standardeja rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien vakauden varmistamiseksi 8 .

    Arvopaperikeskukset ovat koko rahoitusmarkkinajärjestelmän kannalta merkittäviä finanssilaitoksia, joten on olennaisen tärkeää, että niiden kehys on edelleen tarkoituksenmukainen. Arvopaperikeskusasetuksen säännöllinen tarkastelu on perusteltua sen varmistamiseksi, jotta se täyttäisi edelleen sille asetetut tavoitteet ja jotta sen kehyksestä voitaisiin tehdä mahdollisuuksien mukaan oikeasuhteisempi ja tehokkaampi. Arvopaperikeskusasetuksen tarkastelu on keskeinen toimi vuoden 2020 pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa 9 , jonka tavoitteena on tehostaa kaupankäynnin jälkeistä toimintaympäristöä. Häiriönsietokykyisillä ja tehokkailla toimitusmarkkinoilla olisi yhdennettävä paremmin kaupankäynnin jälkeinen infrastruktuuriympäristö ja parannettava EU:n arvopaperikeskusten ja yleisesti EU:n rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyä.

    Arvopaperikeskusasetuksen 75 artiklassa edellytetään, että komissio tarkastelee uudelleen asetusta ja laatii kertomuksen, jossa arvioidaan asetuksen täytäntöönpanoa ja sen uudelleentarkastelua koskevia jatkotoimia, 19 päivään syyskuuta 2019 mennessä. Myös Euroopan parlamentti kehotti pääomamarkkinaunionin kehittämisestä antamassaan päätöslauselmassa 10 komissiota tarkistamaan toimituskuria koskevaa järjestelmää arvopaperikeskusasetuksen puitteissa 11 brexitin ja covid-19-kriisin vuoksi. Tätä varten järjestettiin kohdennettu kuuleminen 12 8. joulukuuta 2020 ja 2. helmikuuta 2021 välisenä aikana. Komissio antoi kertomuksen 1. heinäkuuta 2021 13 . Se totesi, että arvopaperikeskusasetus on yleisesti ottaen saavuttanut alkuperäiset tavoitteensa tehostaa toimitusta EU:ssa ja parantaa arvopaperikeskusten vakautta. Useimmilla osa-alueilla merkittävien muutosten tekemistä arvopaperikeskusasetukseen pidettiin ennenaikaisena, kun otetaan huomioon, että vaatimuksia on sovellettu vasta vähän aikaa. Kertomuksessa kuitenkin yksilöitiin osa-alueita, joilla saattaa olla tarpeen toteuttaa lisätoimia arvopaperikeskusasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi oikeasuhteisemmalla, tehokkaammalla ja tuloksekkaammalla tavalla.

    Koska kohtuuttomat kustannukset ja rasitteet on poistettava ja sääntöjä on yksinkertaistettava vaarantamatta rahoitusvakautta, arvopaperikeskusasetuksen uudelleentarkastelu sisällytettiin komission vuonna 2021 toteuttamaan sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan ohjelmaan (REFIT) 14 . 

    Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

    Arvopaperikeskusasetus liittyy useisiin EU:n säädöksiin, kuten selvityksen lopullisuudesta annettuun direktiiviin, 15 rahoitusmarkkinadirektiiviin ja rahoitusmarkkina-asetukseen sekä arvopaperikeskuksiin, joilla on arvopaperikeskusasetuksen nojalla lupa tarjota pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja, vakavaraisuusasetukseen, 16 vakavaraisuusdirektiiviin 17 sekä pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin 18 .

    Arvopaperikeskusasetuksen muuttamista koskevat ehdotukset ovat yhdenmukaisia pääomamarkkinaunionia koskevan komission suunnitelman 19 kanssa. Pääomamarkkinaunionin tavoitteena on mahdollistaa pääomavirrat kaikkialla EU:ssa kuluttajien, sijoittajien ja yritysten hyödyksi. Covid-19-kriisin vuoksi pääomamarkkinaunionin toteuttaminen on entistä kiireellisempää, sillä markkinapohjainen rahoitus on olennainen osa Euroopan talouden paluuta pitkän aikavälin kasvuun ja EU:n ekologisen ja digitaalisen siirtymän rahoittamista. Turvalliset ja tehokkaat kaupankäynnin jälkeiset järjestelyt ovat olennainen osa vankkoja pääomamarkkinoita. Ehdotetut lainsäädäntömuutokset edistäisivät tehokkaamman kaupankäynnin jälkeisen toimintaympäristön kehittämistä EU:ssa.

    Arvopaperikeskusasetus liittyy myös läheisesti digitaalisen rahoituksen pakettiin 20 . Se liittyy erityisesti ehdotukseen asetukseksi hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmästä 21 (DLT). Kyseisen asetuksen mukaan DLT-pohjaiset selvitysjärjestelmät ja DLT-pohjaiset kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmät voidaan tietyin edellytyksin vapauttaa arvopaperikeskusasetuksen tiettyjen säännösten noudattamisesta innovoinnin edistämiseksi tällä alalla samalla kun turvataan sijoittajansuoja, markkinoiden eheys ja rahoitusvakaus. Ehdotuksesta saavutettu poliittinen yhteisymmärrys antoi myös mahdollisuuden lykätä arvopaperikeskusasetuksen pakollisia korvausostoja koskevia sääntöjä, jotta arvopaperikeskusasetuksen uudelleentarkastelussa voitaisiin tehdä perusteellisempia pohdintoja 22 . Arvopaperikeskusasetus liittyy lisäksi rahoitusalan digitaalista häiriönsietokykyä koskevaan asetusehdotukseen 23 , jolla pyritään varmistamaan, että kaikilla rahoitusjärjestelmän osapuolilla, myös arvopaperikeskuksilla, on käytössä tarvittavat suojatoimet kyberhyökkäysten ja niihin liittyvien TVT-riskien lieventämiseksi.

    Markkinainfrastruktuurit, mukaan lukien arvopaperikeskukset, olivat myös osa komission tiedonantoa ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä” 24 . Tiedonannossa esitetään, miten EU voi vahvistaa avointa strategista riippumattomuuttaan makrotaloudessa ja rahoitusmarkkinoilla erityisesti, mutta ei ainoastaan, kehittämällä edelleen EU:n rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja ja parantamalla niiden häiriönsietokykyä. Arvopaperikeskusasetuksella säännelty vahva EU:n selvitysjärjestelmä on näin ollen tärkeä tekijä EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden edistämisessä rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin alalla.

    Lopuksi ehdotus on johdonmukainen FSB:n puitteissa kansainvälisellä tasolla käynnissä olevan työn kanssa. Tavoitteena on muun muassa soveltaa johdonmukaisesti finanssimarkkinoiden infrastruktuuria koskevia periaatteita, jotka maksujärjestelmä- ja markkinainfrastruktuurikomitea (CPMI) ja kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö (IOSCO) ovat kehittäneet.

    Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

    Tätä aloitetta olisi tarkasteltava osana komission laajempaa toimintasuunnitelmaa, jolla parannetaan EU:n markkinoiden kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä pääomamarkkinaunionin, digitaalisen rahoituksen ja avoimen strategisen riippumattomuuden aloitteiden mukaisesti. Turvalliset ja tehokkaat kaupankäynnin jälkeiset järjestelyt ovat olennainen osa vankkoja pääomamarkkinoita. Täysin toimivien ja yhdentyneiden pääomamarkkinoiden ansiosta EU:n talous voi kasvaa kestävällä tavalla ja olla kilpailukykyisempi ihmisten hyväksi toimivaa taloutta käsittelevän komission strategisen painopisteen mukaisesti, jossa keskitytään luomaan oikeanlaiset olosuhteet työpaikkojen luomiselle, kasvulle ja investoinneille.

    Kyseisellä aloitteella ei ole suoria ja/tai tunnistettavia vaikutuksia, jotka johtaisivat merkittävään haittaan tai vaikuttavat johdonmukaisuuteen ilmastoneutraaliustavoitteiden ja eurooppalaisesta ilmastolaista 25 johtuvien velvoitteiden kanssa.

    2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

    Oikeusperusta

    Tämän ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla, joka on arvopaperikeskusasetuksen oikeusperusta. Vaikutustenarvioinnin yhteydessä tehdyssä analyysissä on ilmennyt, että arvopaperikeskusasetuksen osia on muutettava kohtuuttomien kustannusten ja säännösten noudattamisesta aiheutuvien rasitteiden poistamiseksi ja sääntöjen yksinkertaistamiseksi vaarantamatta rahoitusvakautta, jotta voidaan parantaa asetuksen tehokkuutta ja helpottaa arvopaperitoimitusmarkkinoiden yhdentymistä Euroopan unionissa.

    Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

    Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa arvopaperikeskusasetuksen tavoitteita, joita ovat yhdenmukaisten vaatimusten vahvistaminen rahoitusvälineiden toimitukselle, arvopaperikeskusten organisaatiota ja toimintaa koskevat säännöt sekä turvallisen, tehokkaan ja sujuvan toimituksen edistäminen, kuten lainsäätäjät totesivat vuonna 2014 arvopaperikeskusasetusta hyväksyessään.

    Tällä hetkellä jäsenvaltiot ja kansalliset valvontaviranomaiset eivät pysty yksin ratkaisemaan haasteita, jotka johtuvat arvopaperikeskusasetuksen raskaista ja epäselvistä vaatimuksista tai erilaisista kansallisista valvontakäytännöistä johtuvista riskeistä. Ne eivät myöskään voi yksin puuttua EU:n rahoitusvakauteen kohdistuvaan riskiin, jonka kolmansien maiden arvopaperikeskusten toimintaa koskevien tietojen puute voi aiheuttaa. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän aloitteen tavoitteita, vaan ne voidaan toimien laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

    Suhteellisuusperiaate

    Tämän ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että arvopaperikeskusasetuksen tavoitteet täyttyvät oikeasuhteisemmalla, tehokkaammalla ja tuloksekkaammalla tavalla. Tämän pitäisi johtaa yksinkertaisempiin tai rajatumpiin vaatimuksiin, joilla pyritään vähentämään sidosryhmille, erityisesti arvopaperikeskuksille, asetuksesta aiheutuvaa hallinnollista rasitetta vaarantamatta kuitenkaan sijoittajansuojaa, markkinoiden eheyttä ja rahoitusvakautta. Ehdotuksessa tarkastellaan uudelleen arvopaperikeskusten (erityisesti rajat ylittävää toimintaa harjoittavien arvopaperikeskusten sekä arvopaperikeskusten ryhmiin kuuluvien arvopaperikeskusten) valvontajärjestelyjä ja puututaan valvonnan lähentämisessä havaittuihin haasteisiin. Lisäksi tiettyjen toimilupamenettelyyn, pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamiseen ja toimituskuriin liittyvien vaatimusten uudelleenmitoitus vastaa sidosryhmien, kuten Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (jäljempänä ’ESMA’ tai ’arvopaperimarkkinaviranomainen’), esiin tuomiin huolenaiheisiin ja turvaa arvopaperikeskusasetuksen tavoitteet. Ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, kun otetaan huomioon tarve seurata ja lieventää riskejä, joita EU:ssa ja sen ulkopuolella toimivien arvopaperikeskusten toiminta voi aiheuttaa rahoitusvakaudelle. Parhaaksi arvioitujen toimintavaihtoehtojen oikeasuhteisuutta arvioidaan tarkemmin liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin luvussa 6.

    Toimintatavan valinta

    Arvopaperikeskusasetus on asetus, joten sitä on muutettava samantyyppisellä säädöksellä.

    3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

    Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

    Arvopaperikeskusasetuksen arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti, kuinka tehokkaasti ja tuloksekkaasti arvopaperikeskusasetuksen erityisten poliittisten vaatimusten tavoitteet on saavutettu ja missä määrin ne ovat samalla olleet johdonmukaisia, merkityksellisiä ja EU:n tason lisäarvoa tuottavia. Arvioinnin tulokset esitetään vaikutustenarvioinnin liitteessä 5.

    Koska joitakin arvopaperikeskusasetuksen keskeisistä vaatimuksista on alettu soveltaa vasta äskettäin tai niitä ei vielä sovelleta, arviointi ei ollut täysimittainen. 

    Arvioinnissa todettiin kuitenkin seuraavaa:

    ·Tuloksellisuus ja tehokkuus: Vaikka selvitettyjen kauppojen määrä on kasvanut arvopaperikeskusasetuksen voimaantulon jälkeen, rajat ylittävien liiketoimien määrä on pysynyt samalla tasolla. Useilla osa-alueilla, kuten toimilupien myöntämisessä, on merkittäviä esteitä, ja alustavien havaintojen mukaan voitaisiin toteuttaa toimia, joilla kevennetään säännösten noudattamisesta aiheutuvaa kohtuutonta rasitetta ja parannetaan rajat ylittävää toimintaa. Parannuksia voitaisiin tehdä myös pankkipalvelujen alalla, sillä pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen saatavuus on rajoitettua, mikä puolestaan estää toimituksen ulkomaan valuutassa, sekä valvontajärjestelyjen alalla, jotka molemmat vaikuttavat arvopaperikeskusten mahdollisuuksiin tai tilaisuuksiin tarjota palveluja yli rajojen.

    ·Merkityksellisyys: Arvopaperikeskusasetuksen tavoitteet, jotka koskevat EU:n toimitusmarkkinoiden turvallisuuden ja tehokkuuden parantamista ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamista arvopaperikeskusten palvelujen alalla, ovat edelleen merkityksellisiä.

    ·Johdonmukaisuus: Arvopaperikeskusasetus on yhdenmukainen kansainvälisten toimien kanssa, joilla pyritään varmistamaan kaupankäynnin jälkeisten infrastruktuurien vakaus ja turvallisuus. Arvopaperikeskusasetus on johdonmukainen muiden EU:n säädösten ja poliittisten aloitteiden kanssa.

    ·EU:n tason lisäarvo: Arvopaperikeskusasetuksella täytettiin lainsäädännössä ollut aukko ottamalla käyttöön uusi kehys, jonka tarkoituksena on puuttua yhtenäisesti EU:n tasolla EU:n toimitusmarkkinoiden yhdenmukaistetun lähestymistavan puutteeseen sekä tähän liittyviin järjestelmäriskeihin. 

    Arvopaperikeskusasetuksen uudelleentarkastelu on REFIT-aloite, koska arvopaperikeskusasetuksen kohteena olevia aloja on yksinkertaistettava ja niistä on tehtävä oikeasuhteisempia, kuten arvopaperikeskusasetusta koskevaan kohdennettuun kuulemiseen saaduista vastauksista ja komission asetuksen uudelleentarkastelusta kävi ilmi.

    Sidosryhmien kuuleminen

    Komissio on kuullut sidosryhmiä tämän ehdotuksen valmistelun kaikissa vaiheissa. Tämä koskee erityisesti seuraavia:

    ·kohdennettu kuuleminen 26 8. joulukuuta 2020 ja 2. helmikuuta 2021 välisenä aikana;

    ·alustavaa vaikutustenarviointia koskeva kuuleminen 27 8. maaliskuuta 2021 ja 5. huhtikuuta 2021 välisenä aikana;

    ·kaksi jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän kokousta (22. syyskuuta 2020 ja 15. heinäkuuta 2021), joihin kutsuttiin myös Euroopan keskuspankki (EKP), ESMA ja Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan sihteeristö.

    Yleisesti ottaen tuettiin arvopaperikeskusasetuksen tavoitteita, jotka koskevat toimituksen tehostamista ja arvopaperikeskusten vakauden varmistamista. Keskeisten vaatimusten katsottiin saavuttavan nämä tavoitteet ja täyttävän EU:n kansainväliset sitoumukset sääntelyn uudistamiseksi. Sidosryhmät, mukaan lukien jäsenvaltioiden edustajat, toivat kuitenkin esiin useita aloja, joilla arvopaperikeskusasetuksen vaatimuksia voitaisiin mukauttaa vaarantamatta sen yleisiä tavoitteita, jotta voidaan i) yksinkertaistaa vaatimuksia ja lisätä niiden tehokkuutta ja ii) vähentää suhteettomia kustannuksia ja rasitteita.

    Ehdotuksessa otetaan huomioon tämä sidosryhmien palaute sekä monenlaisten sidosryhmien sekä EU:n viranomaisten ja toimielinten kanssa pidetyistä tapaamisista saatu palaute. Siinä tehdään arvopaperikeskusasetukseen kohdennettuja muutoksia, joiden tarkoituksena on

    (a)rajat ylittävän toimituksen esteiden minimointi yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä toimilupavaatimuksia, parantamalla valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä ja helpottamalla pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen saatavuutta ulkomaanvaluutan määräisen toimituksen helpottamiseksi;

    (b)joidenkin vaatimusten (esim. toimituskuri, pankkipalvelujen tyyppiset oheispalvelut) soveltamisen mitoittaminen paremmin, jotta voidaan vähentää hallinnollista taakkaa ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia vaarantamatta rahoitusvakautta;

    (c)sen varmistaminen, että EU:n viranomaisilla on riittävät valtuudet ja tiedot valvoa sekä EU:n että kolmansien maiden arvopaperikeskuksiin liittyviä riskejä, muun muassa tehostamalla niiden valvontayhteistyötä.

    Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

    Tätä ehdotusta valmistellessaan komissio käytti ulkopuolista asiantuntemusta:

    ESMA:n kertomukset: ESMA toimitti komissiolle vuosina 2020 ja 2021 neljä kertomusta, jotka koskivat sisäistä toimitusta, 28 arvopaperikeskusten rajatylittävää palvelujen tarjontaa sekä notariaattipalvelujen ja keskitettyjen tilinhoitopalvelujen tarjoamista rajojen yli koskevien hakemusten käsittelyä, 29 pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamista 30 ja arvopaperikeskusten FinTech-palvelujen käyttöä 31 . Kertomuksissa otettiin huomioon myös vastaukset, joita saatiin ESMA:n kyselytutkimuksiin kansallisilta viranomaisilta, arvopaperikeskuksilta ja osallistujilta. Komissio tarkasteli myös puolivuosittain laadittuja ESMA:n kertomuksia rahoitusinfrastruktuuri- ja palvelualojen suuntauksista, riskeistä ja haavoittuvuuksista. 32

    Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) kohdennettu panos arvopaperikeskusasetusta koskevaan kuulemiseen, mukaan lukien arvopaperikeskusten keskuudessa tehdyn kyselyn anonymisoitu ja konsolidoitu tulos.

    Näitä tietoja on täydennetty finanssimarkkinoiden toimijoilta saaduilla, toisinaan luottamuksellisilla, määrällisillä ja laadullisilla tiedoilla.

    Vaikutustenarviointi

    Komissio on tehnyt vaikutustenarvioinnin merkityksellisistä toimenpidevaihtoehdoista. Toimintavaihtoehtoja yksilöitiin seuraavien viiden tekijän perusteella: i) raskaat ja epäselvät toimilupavaatimukset, ii) riittämätön koordinointi ja yhteistyö viranomaisten välillä, iii) toimitukseen ulkomaan valuutassa liittyvien pankkipalvelujen tarjoamista koskevat rajoittavat vaatimukset, iv) toimituskuria koskevat epäselvät ja monimutkaiset vaatimukset ja v) riittämättömät tiedot kolmansien maiden arvopaperikeskusten toiminnasta. Toimintavaihtoehtoja arvioitiin suhteessa erityistavoitteisiin, jotka koskevat rajatylittävän toimituksen esteiden minimointia, hallinnollisen taakan ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämistä vaarantamatta rahoitusvakautta sekä riittävien valtuuksien ja tietojen varmistamista riskien seuraamiseksi.

    Vaikutustenarviointi sai 29. lokakuuta 2021 sääntelyntarkastelulautakunnalta myönteisen lausunnon, jossa esitettiin seuraavat keskeiset parannussuositukset:

    ·Selvennetään vuorovaikutusta tarkistetun arvopaperikeskusasetuksen ja tiedonannon ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä” välillä;

    ·Selitetään paremmin, miksi monilla muilla finanssilainsäädännön aloilla menestyksekkäästi käytetty EU:n laajuisen toimiluvan käytäntö ei vaikuta toimivan tällä osa-alueella;

    ·Selitetään analyysia, joka johti pakollisten korvausostojen käyttöönottoon osana toimituskurijärjestelmää vuonna 2014, ja sitä, miten komission arvio on muuttunut sen jälkeen;

    ·Selvennetään, mitkä toimintavaihtoehdot ovat toisiaan täydentäviä ja toisensa poissulkevia.

    Pyydetyt selvitykset lisättiin vaikutustenarvioinnin asianomaisiin kohtiin, jotka koskevat tiedonantoa avoimesta strategisesta riippumattomuudesta 1.4.2 osassa, esimerkkejä arvopaperikeskusten kohtaamista raskaista toimilupavaatimuksista, jotka haittaavat rajatylittävien palvelujen tarjoamista liitteessä 6, selvitystä pakollisten korvausostojen alkuperästä 2.2.2 osassa ja selvitystä toimintavaihtoehtojen toisiaan täydentävästä tai toisensa poissulkevasta luonteesta 6 osassa.

    Kaikkien toimintavaihtoehtojen arvioinnin ja vertailun perusteella vaikutustenarvioinnissa päädyttiin seuraaviin parhaimpiin toimintavaihtoehtoihin:

    ·Yksinkertaistetaan arvopaperikeskusasetuksen mukaista toimilupamenettelyä poistamalla vastaanottavan jäsenvaltion valvojilta mahdollisuus evätä toimilupa ja korvaamalla se kotimaan valvontaviranomaisten vastaanottavan jäsenvaltion valvontaviranomaisille antamalla ilmoituksella. Parhaaksi arvioidulla toimintavaihtoehdolla minimoidaan rajatylittävän toimituksen esteet ja vähennetään hallinnollista rasitetta ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Muita arvioituja toimintavaihtoehtoja olivat toimilupavaatimusten soveltamisalan supistaminen oman pääoman ehtoisiin arvopapereihin tai toimivaltaisten viranomaisten roolin ja valtuuksien sekä kansalliseen lainsäädäntöön liittyvien vaatimusten selventäminen. Molemmilla kuitenkin saavutettaisiin tavoitteet vain osittain.

    ·Tehostetaan kansallisten valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä perustamalla valvontakollegioita, jotta voidaan helpottaa arvopaperikeskusten pääsyä muille kuin niille markkinoille, joille niillä on toimilupa, ja varmistaa rahoitusvakaus antamalla valvojille enemmän valtuuksia valvoa riskejä. Muita harkittuja vaihtoehtoja olivat arvopaperikeskusasetuksen nykyisten yhteistyöjärjestelyjä koskevien säännösten parantaminen ja arvopaperikeskusten valvonnan lisääminen EU:n tasolla. Kollegiot saavuttavat kuitenkin oikean tasapainon, kun pyritään yhtäältä saavuttamaan tavoitteet ja toisaalta huolehditaan siitä, että valvontavastuu säilyy arvopaperikeskusten kotijäsenvaltiolla.

    ·Helpotetaan arvopaperikeskusten pääsyä pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen piiriin antamalla arvopaperikeskuksille, joilla on pankkitoimilupa, mahdollisuus tarjota tällaisia palveluja muille arvopaperikeskuksille. Lisäksi tarkistetaan kynnysarvoja, joiden alittuessa arvopaperikeskukset voivat käyttää liikepankkia. Toinen harkittu vaihtoehto oli pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamista arvopaperikeskuksille koskevien rajoitusten poistaminen. Se kuitenkin hylättiin, koska se saattaisi lisätä merkittävästi rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä.

    ·Vaikuttavin ja tehokkain vaihtoehto on selkeyttää toimituskuriin liittyviä tekijöitä (esim. soveltamisala) ja muuttaa pakollisten korvausostojen toteuttamisaikataulua 33  (”kaksivaiheinen lähestymistapa”). Pakollisten korvausostojen täytäntöönpano riippuu toimitusten tehokkuuden kehittymisestä EU:ssa. Ensinnäkin kerätty näyttö viittaa siihen, että rahaluonteiset seuraamukset kannustavat parantamaan toimitusten tehokkuutta vaarantamatta markkinoiden ja rahoitusvälineiden vakautta ja likviditeettiä. Toiseksi rahaluonteisten seuraamusten soveltamisen jälkeen voidaan arvioida, miten pakollisia korvausostoja voidaan parhaiten soveltaa, kun otetaan huomioon toimitusten tehokkuuden kehitys. Mahdollisuus keskeyttää kehyksen soveltaminen kokonaan hylättiin, koska toimituspuutteita on EU:ssa jatkuvasti enemmän kuin muilla merkittävillä rahoitusmarkkinoilla.

    ·Otetaan käyttöön päättymispäivä EU:n ja kolmansien maiden arvopaperikeskuksia 34 koskevalle saatujen oikeuksien säilyttämistä koskevalle lausekkeelle ja kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskeva ilmoitusvaatimus. Saatujen tietojen perusteella komissio voisi asettaa etusijalle kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskevien kehysten vastaavuuden arvioinnin, sillä komission myöntämä vastaavuus on edellytys sille, että ESMA tunnustaa kolmansien maiden arvopaperikeskukset, jotka haluavat tarjota notariaattipalveluja ja keskitettyjä tilinhoitopalveluja jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luotujen rahoitusvälineiden osalta. Näiden toimenpiteiden yhdistelmällä varmistetaan, että viranomaisilla on riittävät valtuudet ja oikea-aikaiset tiedot riskien seuraamiseksi markkinoiden tarpeiden kehityksen mukaisesti. Ehdotetut muutokset eivät kuitenkaan vaikuta arvopaperikeskusasetuksen nojalla jo sovellettaviin vastaavuus- ja tunnustamisprosesseihin; sen vuoksi kolmansia maita ja mahdollisia hakemuksen jättäneitä kolmansien maiden arvopaperikeskuksia pyydetään edelleen toimittamaan vastaavuuspyyntönsä ja tunnustamista koskevat hakemuksensa nykyisten arvopaperikeskusasetuksen vaatimusten mukaisesti. Toinen harkittu vaihtoehto oli parantaa sellaisten kolmansien maiden arvopaperikeskusten järjestelmää, jotka tarjoavat jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luotuja rahoitusvälineitä koskevia palveluja, esimerkiksi edellyttämällä arvopaperimarkkinaviranomaisen tunnustamista toimituspalvelujen tarjoamiselle tai lisäämällä ESMA:n valvontavaltuuksia, mutta tätä pidettiin tässä vaiheessa ennenaikaisena ja suhteettomana.

    ·Koko vaihtoehtokokonaisuudella on myönteinen vaikutus kaupankäynnin jälkeiseen toimintaympäristöön, sillä se mahdollistaa arvopaperikeskusten oikeasuhteisemman sääntelyn, tehostaa arvopapereiden toimitusta ja edistää siten EU:n rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyä.

    Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

    Yleisenä lähestymistapana on ehdottaa toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen markkinoiden yhdentymisen ja rahoitusvakauden kannalta, samalla kun vähennetään sääntelystä ja sääntöjen noudattamisesta markkinatoimijoille aiheutuvaa rasitetta. Tämä on komission noudattaman paremman sääntelyn agendan mukaista. Valituilla vaihtoehdoilla on myönteinen vaikutus, sillä ne varmistavat arvopaperikeskusten oikeasuhteisemman sääntelyn ja parantavat koko EU:n toimitusmarkkinoiden kilpailukykyä.

    Arvopaperikeskukset hyötyisivät pienemmistä kustannuksista toimiessaan EU:ssa erityisesti siksi, että rajat ylittävän toimituksen esteet vähenisivät i) kollegioiden perustamisen ja ii) nykyisen toimilupamenettelyn yksinkertaistamisen ansiosta. Erityisesti toimilupavaatimuksiin liittyvien rasitteiden keventäminen yksinkertaistaisi ja nopeuttaisi prosessia. Yksinkertaistetun toimilupamenettelyn, johon sisältyy ilmoitus vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille niiden antaman hyväksynnän sijaan, odotetaan vähentävän kustannuksia jopa 75 prosenttia, mikä toisi arvopaperikeskusta kohti keskimäärin 585 000 euron kertaluonteisen säästön. Kollegioiden käyttöönotto hyödyttäisi myös EU:n arvopaperikeskuksia valvonnan lähentämisen tehostamisen aiheuttaman oikeusvarmuuden ansiosta. Lisäksi kollegioiden käyttöönotto ja saatujen oikeuksien säilyttämistä koskevan lausekkeen päättymispäivä lisäisi EU:n arvopaperikeskusten ja kolmansien maiden arvopaperikeskusten rahoitusvakautta.

    Myös niiden vaatimusten yksinkertaistaminen, jotka koskevat arvopaperikeskusten pääsyä pankkipalvelujen tyyppisiin oheispalveluihin, joita tarvitaan ulkomaanvaluutan määräisten maksujen suorittamiseen, lisäisi kilpailua tällä alalla. Tältä osin sen kynnysarvon tarkistaminen, jonka alittuessa arvopaperikeskukset voivat käyttää tällaisia luottolaitosten tarjoamia palveluja, voisi antaa arvopaperikeskuksille mahdollisuuden kehittää edelleen palvelujaan kotimaisille sijoittajille ja rajojen yli. On arvioitu, että ehdotettujen muutosten seurauksena voitaisiin odottaa vuosittain 16 miljardin euron lisätoimitusten suorittamista ulkomaan valuutassa.

    Toimilupamenettelyn yksinkertaistaminen, pakollisten kollegioiden perustaminen ja ulkomaanvaluutan määräiseen toimitukseen liittyvien pankkipalvelujen tarjonnan lisääminen lisäävät arvopaperikeskusten välistä kilpailua ja hyödyttävät siten sijoittajia ja liikkeeseenlaskijoita, myös pk-yrityksiä. Kaiken kaikkiaan liikkeeseenlaskijoilla, erityisesti innovatiivisilla startup-yrityksillä ja pk-yrityksillä sekä sijoittajilla olisi enemmän valinnanvaraa rahoitusjärjestelyjen suhteen, ja ne hyötyisivät lisääntyneestä kilpailusta, lisääntyneestä valinnanvarasta liikkeeseenlaskun suhteen, riskien hajauttamisesta ja valuutan hajauttamisesta rajat ylittävissä investoinneissaan, mikä edistäisi pääomamarkkinaunionin syventämistä.

    Toimituskurijärjestelmään ehdotetuilla muutoksilla varmistettaisiin oikeasuhtaisempi lähestymistapa toimituspuutteiden käsittelyyn ja varmistettaisiin samalla, että toimitusten tehokkuus paranee edelleen sijoittajien ja koko EU:n talouden hyödyksi. Erityisesti kaksivaiheisella lähestymistavalla olisi lievennettävä kaikkein kielteisimpiä likviditeettiin liittyviä vaikutuksia silloin, kun asiaa koskevien vaatimusten soveltaminen ei ole perusteltua. Tällä pitäisi olla välillinen myönteinen vaikutus pk-yrityksiin, joiden arvopaperit ovat vähemmän likvidejä.

    Digitalisaatiota ja uusien teknologioiden vaikutusta kaupankäynnin jälkeisiin palveluihin ei ole käsitelty tässä aloitteessa, koska niiden on katsottu jäävän soveltamisalan ulkopuolelle. Tätä aloitetta tukevassa kohdennetussa kuulemisessa kävi ilmi, että sidosryhmät keräävät mieluummin kokemuksia DLT-pilottijärjestelmää koskevan asetuksen soveltamisesta ennen kuin arvopaperikeskusasetukseen harkitaan muutoksia. Kertomuksessaan rahoitusteknologian käytöstä arvopaperikeskuksissa ESMA ei myöskään kannattanut arvopaperikeskusasetukseen tässä vaiheessa tehtäviä laajoja muutoksia, joilla helpotettaisiin teknisten innovaatioiden käyttöä arvopaperikeskuksissa, vaan ehdotti, että odotettaisiin EU:n pilottijärjestelmästä saatuja kokemuksia. Tämän vuoksi päätettiin, että arvopaperikeskusasetukseen tehtäviä perustavanlaatuisia muutoksia teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseksi täysimääräisesti lykätään siihen asti, kunnes DLT-pilottijärjestelmää koskevan asetuksen täytäntöönpanosta saadaan kokemuksia.

    Perusoikeudet

    EU on sitoutunut edistämään korkeatasoista perusoikeuksien suojelua ja allekirjoittanut useita ihmisoikeussopimuksia. Tämän osalta ehdotuksella ei pitäisi olla suoraa vaikutusta kyseisiin oikeuksiin, sellaisina kuin ne on lueteltu YK:n tärkeimmissä ihmisoikeusyleissopimuksissa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, joka on keskeinen osa EU:n perussopimuksia, ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

    4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

    Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon.

    ESMA:an vaikuttaisivat pääasiassa osallistuminen kollegioihin, viiden teknisen standardin kehittäminen tai päivittäminen sekä prosessi, jolla kolmansien maiden arvopaperikeskukset ilmoittavat toiminnastaan EU:ssa. Jälkimmäiset olisivat kuitenkin pieniä kertaluonteisia kustannuksia. Toimilupamenettelyn yksinkertaistaminen kuitenkin keventäisi ESMA:n kustannuksia, koska toimilupavaatimukset olisivat yksinkertaisempia ja selkeämpiä. Lisäksi toimituskurijärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien transaktioiden selkeä määrittely vähentäisi ESMA:n kysymyksiin ja vastauksiin liittyvää hallinnollista taakkaa. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen komissiolle toimittamien kertomusten toimittamisaikataulun mukauttaminen vähentää edelleen arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. ESMA hyötyisi myös joistakin parhaaksi arvioiduista toimintavaihtoehdoista, jotka vahvistaisivat valvontaympäristöä, erityisesti kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskevasta ilmoitusmenettelystä.

    ESMA:lle ehdotetut tehtävät eivät näin ollen edellytä lisävirkojen perustamista, vaan ne voidaan hoitaa nykyisillä resursseilla. Sama koskee myös EPV:tä, jonka on laadittava yksi tekninen standardi, jossa määritetään kynnysarvo, jonka alittuessa arvopaperikeskukset voivat käyttää luottolaitoksia pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamiseen.

    5.MUUT SEIKAT

    Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

    Ehdotukseen sisältyy vaatimus, jonka mukaan komission on raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvopaperikeskusasetuksen soveltamisesta kokonaisuudessaan keskittyen sen vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen tavoitteidensa saavuttamisessa (toisin sanoen EU:n toimitusmarkkinoiden tehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen). Näin tehdessään komission olisi otettava huomioon kaikki arvopaperikeskusasetuksen näkökohdat, mukaan lukien se, onko asetuksen soveltamisalaan kuuluvien palvelujen osalta olemassa muita merkittäviä kilpailun esteitä, joihin olisi puututtava, tarve toteuttaa lisätoimenpiteitä toimituksen tehokkuuden parantamiseksi ja mahdollinen tarve lisätoimenpiteisiin, joilla rajoitetaan veronmaksajille arvopaperikeskusten kaatumisesta aiheutuvia vaikutuksia.

    Periaatteessa arviointi olisi tehtävä viiden vuoden kuluessa näiden muutosten voimaantulosta. Kommentteja pyydettäisiin myös ESMA:lta sekä kansallisilta viranomaisilta ja keskuspankeilta. Analyysia varten olisi pyydettävä tilastotietoja ensisijaisesti ESMA:lta.

    Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

    5.2.1 Määritelmät

    Ehdotuksen 1 artiklan 1 kohdassa esitetään yritysryhmän määritelmä asetuksen (EU) 2019/2033 määritelmän mukaisesti.

    5.2.2 Toimituskurijärjestelmä

    Ehdotuksen 1 artiklan 2 kohdassa tehdään muutoksia toimituskurijärjestelmään.

    Arvopaperikeskusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, että tilanteissa, joissa toimituspuute aiheutuu tekijöistä, jotka eivät johdu arvopaperitapahtuman osallistujista tai joissa tapahtumaan ei liity kahta kaupankäyntiosapuolta, tällaiseen toimituspuutteeseen ei sovelleta seuraamusmekanismia. Siinä täsmennetään myös, että rahaluonteiset seuraamukset olisi laskettava joko korvausostomenettelyn loppuun asti, jos komissio on antanut asiaa koskevan täytäntöönpanosäädöksen, tai tosiasialliseen toimituspäivään saakka sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

    Artiklan b alakohdalla lisätään uusi 2 a kohta, jonka mukaan komissio voi antaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 säädettyä tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen, jossa päätetään pakollisten korvausostojen soveltamisesta tiettyihin rahoitusvälineisiin tai tapahtumaluokkiin. Komissio voi tehdä kyseisen päätöksen, jos se katsoo, että kyseiset toimenpiteet ovat oikeasuhteinen keino puuttua toimituspuutteisiin unionissa ja että toimituspuutteiden lukumäärän ja volyymin perusteella tietyt kyseisessä säännöksessä asetetut edellytykset täyttyvät.

    Arvopaperikeskusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan muutoksella täsmennetään c alakohdassa, milloin korvausostomenettely on aloitettava, kun komissio on hyväksynyt täytäntöönpanosäädöksen 7 artiklan 2a kohdan nojalla, ja että pk-yritysten kasvumarkkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusvälineiden jatkoaika lasketaan kalenteripäivien perusteella.

    Artiklan d alakohdalla lisätään arvopaperikeskusasetuksen 7 artiklaan uusi 3 a kohta, jossa selitetään, miten siirtojärjestely toimii. Siirtojärjestelyllä estetään se, että useiden toimituspuutteiden ketjuuntuessa jokainen niistä edellyttää erillistä korvausostoprosessia, sillä kukin tapahtumaketjun osapuoli voi siirtää korvausostoilmoituksen velvoitteensa laiminlyöneelle osallistujalle siten, että vain yksi korvausosto on tarpeen koko tapahtumaketjun ratkaisemiseksi. Tämä siirtojärjestely voidaan sitten toistaa osallistujien ja niiden asiakkaiden välisellä sopimuksella aina lopullisiin ostajiin ja myyjiin saakka.

    Artiklan e alakohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 7 artiklan 4 kohtaa siten, että tilanteissa, joissa toimituspuute johtuu tekijöistä, jotka eivät johdu liiketoimen osallistujista tai joissa liiketoimeen ei liity kahta kaupankäyntiosapuolta, toimituspuutteeseen ei sovelleta pakollista korvausostomekanismia.

    Artiklan f alakohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 7 artiklan 6 kohtaa ottamalla käyttöön ostajan ja myyjän välisten maksujen symmetria siinä tapauksessa, että ostotapahtuman taloudelliset ehdot poikkeavat alkuperäisestä arvopaperitapahtumasta. Tavoitteena on varmistaa, että korvausosto palauttaa arvopaperitapahtuman osapuolet samaan taloudelliseen tilanteeseen kuin jos alkuperäinen tapahtuma olisi toteutettu.

    Artiklan g alakohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 7 artiklan 11 kohtaa ja selvennetään, että keskusvastapuolia koskevaa poikkeusta toimituskuria koskevista vaatimuksista sovelletaan vain silloin, kun keskusvastapuoli sijoittuu vastapuolten väliin. Siinä myös selvennetään, että jos keskusvastapuolille aiheutuu tappioita pakollisten korvausostojen soveltamisesta, ne voivat vahvistaa säännöissään mekanismin tällaisten tappioiden kattamiseksi.

    Artiklan h alakohdalla lisätään arvopaperikeskusasetuksen 7 artiklaan uusi 13 a kohta, jossa komissiolle annetaan valtuudet keskeyttää korvausostomekanismi tiettyjen rahoitusvälineiden luokkien osalta, jos se on tarpeen unionin rahoitusvakauteen tai rahoitusmarkkinoiden moitteettomaan toimintaan kohdistuvan vakavan uhan välttämiseksi tai torjumiseksi. Tässä uudessa 13 a kohdassa esitetään menettely, jota komission olisi noudatettava tällaisen keskeyttämisen yhteydessä, toisin sanoen ESMA:n suosituksesta EKPJ:tä ja EJRK:ta kuultuaan. Siinä täsmennetään myös, että keskeyttäminen on voimassa enintään kuusi kuukautta, ja se voidaan uusia kolmella kuukaudella enintään 12 kuukauden ajaksi keskeytyksen alkamisesta.

    Arvopaperikeskusasetuksen 7 artiklan 14 kohtaan tehtävillä muutoksilla i alakohdassa selvennetään, että komission delegoidussa säädöksessä, jossa täsmennetään parametrit, joiden avulla voidaan laskea ennalta ehkäisevän ja oikeasuhteisen rahamääräisten seuraamusten taso, on otettava huomioon negatiivisten korkojen vaikutukset.

    Artiklan j alakohdalla lisätään arvopaperikeskusasetuksen 7 artiklaan uusi 14 a kohta, jossa komissiolle annetaan valtuudet täsmentää tilanteet, joissa toimituspuutteen olisi katsottava johtuvan tekijöistä, jotka eivät johdu osallistujista ja joissa liiketoimeen ei liity kahta kaupankäyntiosapuolta, 7 artiklan 2 ja 4 kohtaan tehtyjen muutosten mukaisesti.

    K alakohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 7 artiklan 15 kohtaa ottamalla käyttöön uusi päivämäärä, johon mennessä arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava tekniset sääntelystandardit, joissa täsmennetään kyseisessä kohdassa luetellut toimituskuria koskevan järjestelmän näkökohdat. Tämän päivämäärän muutoksen pitäisi antaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollisuus tarkistaa teknisiä sääntelystandardeja, jotta voidaan ottaa huomioon arvopaperikeskusasetukseen tämän uudelleentarkastelun jälkeen tehdyt muutokset ja tehdä tarvittavat muutokset, joilla selkeytetään tällaisissa teknisissä sääntelystandardeissa asetettuja vaatimuksia, kuten edellytyksiä, joiden mukaisesti osallistujat voivat toteuttaa omia korvausostojaan.

    5.2.3 Toimivaltaisten viranomaisten ja asiaan liittyvien viranomaisten välinen yhteistyö, uudelleentarkastelu ja arviointi sekä elvytysstrategiat ja hallitun alasajon strategiat.

    Ehdotuksen 1 artiklan 3 kohdassa muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 12 artiklan b ja c alakohtaa sen selventämiseksi, että jos arvopaperikeskus ei harjoita toimitustoimintaa ennen toimilupamenettelyn aloittamista, mukaan kyseiseen prosessiin otettavien asiaan liittyvien viranomaisten määrittämiseen liittyvissä kriteereissä on otettava huomioon ennakoitu toimitustoiminta.

    Ehdotuksen 1 artiklan 4 kohdan b alakohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 17 artiklan 4 kohtaa, joka koskee toimivaltaisten viranomaisten kuulemista arvopaperikeskuksen toimilupamenettelystä. Ehdotuksen 1 artiklan 6 kohdan e alakohdassa tehdään vastaavat muutokset arvopaperikeskusasetuksen 22 artiklan 6 kohtaan, kun toimivaltaiset viranomaiset kuulevat asianomaisia viranomaisia uudelleentarkastelu- ja arviointiprosessista. Arvopaperikeskusasetuksen 17 artiklan 4 kohtaan ja 22 artiklan 6 kohtaan tehtävillä muutoksilla otetaan käyttöön menettely, jossa kuultavat viranomaiset voivat antaa perustellun lausunnon kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut tiedot. Jos jokin kuulluista viranomaisista antaa kielteisen lausunnon, toimivaltaisen viranomaisen on käsiteltävä kielteinen lausunto perustellussa päätöksessä, josta kuultavat viranomaiset voivat jälleen antaa kielteisen lausunnon. Jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä kielteisestä lausunnosta, se ilmoittaa asiasta kielteisen lausunnon esittäneille viranomaisille, jotka voivat saattaa asian ESMA:n käsiteltäväksi. Jos asiaa ei ratkaista 30 päivän kuluessa asian siirtämisestä, toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä lopullinen päätös uudelleentarkastelusta ja arvioinnista ja annettava asiaan liittyville viranomaisille yksityiskohtainen kirjallinen selvitys päätöksestään.

    Ehdotuksen 1 artiklan 4 kohdan c alakohdalla lisätään arvopaperikeskusasetuksen 17 artiklaan uusi 7 a kohta, jolla otetaan käyttöön uusia vaatimuksia, joiden mukaan toimivaltaisten viranomaisten on jaettava tietoja muiden viranomaisten, erityisesti asiaan liittyvien viranomaisten kanssa.

    Ehdotuksen 1 artiklan 5 kohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 20 artiklan 5 kohtaa selventämällä, että menettelyihin, jotka arvopaperikeskuksella on oltava käytössä toimiluvan peruuttamisen yhteydessä, on sisällyttävä liitteessä olevan A jakson 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ydinpalvelujen tarjoamista varten ylläpidettävien liikkeeseenlaskutilien ja kirjanpidon siirto.

    Ehdotuksen 1 artiklan 6 kohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 22 artiklan 1, 4 ja 7 kohtaa siten, että uudelleentarkastelu- ja arviointiprosessin jaksottaisuus muutetaan vuosittaisesta suoritettavaksi kahden vuoden välein. Lisäksi sillä muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 22 artiklan 2 ja 3 kohtaa sen selventämiseksi, miten arvopaperikeskusten olisi varauduttava skenaarioihin, jotka saattavat estää niitä jatkamasta kriittisiä toimintojaan ja palvelujaan. Kriisinratkaisusuunnitelmien laatimista koskeva vaatimus poistetaan, koska sitä pidetään epäselvänä eikä tällä hetkellä ole unionin kriisinratkaisujärjestelmää, jonka perusteella kriisinratkaisusuunnitelma voitaisiin laatia. Sen sijaan tarkistetussa 2 kohdassa edellytetään, että arvopaperikeskukset laativat ja toimittavat toimivaltaiselle viranomaiselle asianmukaiset elvytyssuunnitelmat tai hallitun alasajon suunnitelmat. Tarkistetussa 3 kohdassa täsmennetään 2 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien vähimmäissisältö sekä tällaisten suunnitelmien uudelleentarkastelun ja päivittämisen jaksottaisuus (vähintään joka toinen vuosi). Siinä myös selvennetään, että tällaisissa suunnitelmissa on otettava huomioon kyseisen arvopaperikeskuksen toiminnan koko, merkitys koko järjestelmän kannalta, luonne, laajuus ja monitahoisuus sekä mahdolliset asiaankuuluvat elvytys- tai kriisinratkaisusuunnitelmat, jotka on laadittu pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin mukaisesti. Muutokset 3 kohtaan eivät vaikuta toimivaltaisten viranomaisten vaatimukseen ilmoittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jos arvopaperikeskusta koskeva kriisinratkaisusuunnitelma on laadittu ja sitä ylläpidetään. Tämä voi johtua kansallisesta lainsäädännöstä tai vaatimuksesta noudattaa muita EU:n säädöksiä, kuten pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviä.

    Ehdotuksen1 artiklan 6 kohdan c alakohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 22 artiklan 11 kohtaa ottamalla käyttöön uusi päivämäärä, johon mennessä ESMA toimittaa komissiolle teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa määritetään vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt uudelleentarkastelua ja arviointia varten. Tämän päivämäärän muutoksen tarkoituksena on antaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollisuus tarvittaessa mukauttaa teknisiä sääntelystandardeja arvopaperikeskusasetukseen tämän aloitteen johdosta tehtyihin muutoksiin.

    Lopuksi 1 artiklan 18 kohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 55 artiklaa siten, että määräaikaa, jonka kuluessa asiaan liittyvät viranomaiset ja toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa perustellun lausunnon pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamista koskevasta luvasta, pidennetään yhdestä kuukaudesta kahteen kuukauteen. Kuukauden määräaika on liian lyhyt tällaisen lausunnon antamiselle.

    5.2.4 Toimilupajärjestelmä ja sen jäsenvaltion yhtiöoikeus tai vastaava lainsäädäntö, jonka nojalla arvopaperit on luotu

    Ehdotuksen 1 artiklan 15 kohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 49 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sen selventämiseksi, että sen jäsenvaltion yhtiöoikeus tai vastaava lainsäädäntö, jonka nojalla arvopaperit on luotu ja jota sovelletaan edelleen rajat ylittäviin arvopapereiden liikkeeseenlaskuihin, sisältää sekä i) sen jäsenvaltion yhtiöoikeuden tai vastaavan lainsäädännön, johon liikkeeseenlaskija on sijoittautunut, ja ii) sovellettavan yhtiöoikeuden tai vastaavan lain, jonka nojalla arvopaperit lasketaan liikkeeseen, jos se poikkeaa edellisestä. Tämä koskee erityisesti joukkovelkakirjoja, jotka on laskenut liikkeeseen sellainen liikkeeseenlaskija, joka sijaitsee yhdessä jäsenvaltiossa mutta johon sovelletaan sopimuksen perusteella toisen jäsenvaltion lainsäädäntöä. Lisäksi 1 artiklan 15 kohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 49 artiklan 3 kohdan kolmatta alakohtaa siten, että siihen sisällytetään vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on saatettava säännöllisesti ajan tasalle luettelo asiaankuuluvista säännöksistä.

    Ehdotuksen 1 artiklan 7 kohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 23 artiklaa, jotta voidaan selventää seuraavia toimilupamenettelyn näkökohtia.

    Ensinnäkin siinä mukautetaan viittausta 49 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan 23 artiklan 2 ja 3 kohdassa siten, että arvopaperikeskuksen, joka haluaa tarjota notariaattipalveluja tai keskitettyjä tilinhoitopalveluja, jotka liittyvät toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luotuihin rahoitusvälineisiin, on otettava huomioon sekä sen jäsenvaltion lainsäädäntö, johon liikkeeseenlaskija on sijoittautunut, että sovellettava yhtiöoikeus tai vastaava lainsäädäntö, jonka mukaisesti arvopaperit lasketaan liikkeeseen, jos se poikkeaa edellä mainitusta.

    Toiseksi sillä muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 23 artiklan 2 kohtaa siten, että uudet arvopaperikeskukset voivat esittää hakemuksen EU:n laajuisesta toimiluvasta (passporting) samanaikaisesti toimilupahakemuksen kanssa, jotta ne voivat aloittaa rajatylittävän toimintansa päivästä, jona niiden kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on myöntänyt toimiluvan, edellyttäen, että vähintään yksi kuukausi on kulunut päivästä, jona kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on toimittanut toimilupapyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

    Kolmanneksi sillä muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 23 artiklan 3 kohdan e alakohtaa sen selventämiseksi, että toimilupaa hakevan arvopaperikeskuksen olisi aina esitettävä arvio toimenpiteistä, joita se aikoo toteuttaa, jotta käyttäjät voivat noudattaa 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kansallista lainsäädäntöä.

    Neljänneksi sillä muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 23 artiklan 4 kohtaa siten, että lyhennetään määräaikaa, jonka kuluessa kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava toimilupaa koskeva pyyntö vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

    Viidenneksi sillä muutetaan 23 artiklan 6 kohtaa ja poistetaan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuus evätä toimilupaa koskeva pyyntö. Tarkistetun säännöksen mukaan arvopaperikeskus voi aloittaa palvelujen tarjoamisen kuukauden kuluttua päivästä, jona kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut toimilupaa koskevan pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, tai aikaisemmin, jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on niin sopinut.

    5.2.5 Valvontakollegiot

    Ehdotuksen 1 artiklan 9 kohdassa lisätään arvopaperikeskusasetukseen 24 a artikla osana III osaston uutta 4 a jaksoa, joka koskee viranomaisten yhteistyötä kollegioiden välityksellä. Siinä edellytetään valvontakollegioiden perustamista kahdessa tapauksessa:

    (a)arvopaperikeskukseen sovelletaan 23 artiklan 3–7 kohdan mukaista toimilupamenettelyä; niin sanottu toimiluvan myöntävä kollegio; tai

    (b)kun arvopaperikeskus kuuluu ryhmään, joka koostuu kahdesta tai useammasta vähintään kahdessa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneesta arvopaperikeskuksesta; niin sanottu ryhmätason kollegio.

    Jos arvopaperikeskus, johon sovelletaan 23 artiklan 3–7 kohdan mukaista toimilupamenettelyä, kuuluu myös ryhmään, johon kuuluu vähintään toinen arvopaperikeskus, kyseistä arvopaperikeskusta varten olisi voitava perustaa vain yksi kollegio eikä kahta erillistä kollegiota (siis erillinen toimiluvan myöntävä kollegio ja erillinen ryhmätason kollegio), jotta voidaan varmistaa synergia ja välttää asianomaisille viranomaisille aiheutuva tarpeeton hallinnollinen rasitus.

    Vain yhden kollegion perustamisen olisi oltava mahdollista myös silloin, kun ryhmän muihin arvopaperikeskuksiin sovelletaan toimilupamenettelyä, jotta vältetään tilanne, jossa samaan ryhmään kuuluville arvopaperikeskuksille on useita toimilupaa myöntäviä kollegioita ja erillinen ryhmätason kollegio, joilla on useissa tapauksissa yhteiset menettelyt, yhteiset resurssit, arvioinnit toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet varmistaakseen vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön noudattamisen silloin, kun ne tarjoavat palveluja rajojen yli, jne. Jos myös näihin muihin ryhmään kuuluviin arvopaperikeskuksiin sovelletaan toimilupamenettelyä, vain yhden kollegion perustaminen koko ryhmää varten on mahdollista ainoastaan kyseisten arvopaperikeskusten toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella.

    Lisäksi 24 a artiklassa vahvistetaan puheenjohtajan määrittämistä koskevat säännöt erityisesti ryhmätason kollegion, kollegioiden kokoonpanon ja niiden tehtävien osalta, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen valvontatapa koko EU:ssa. ESMA:lla on valtuudet laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään kollegioiden toimintaa koskevat käytännön järjestelyt.

    Lisäksi asetukseen tehdään muutoksia sen varmistamiseksi, että kollegioille tiedotetaan arvopaperikeskuksia koskevista tärkeistä päätöksistä (eli muutoksista arvopaperikeskusasetuksen 22 artiklan 7 kohtaan, 23 artiklan 4, 5 ja 7 kohtaan, 24 artiklan 1 ja 5 kohtaan sekä 60 artiklan 1 ja 2 kohtaan).

    5.2.6 Kolmansien maiden arvopaperikeskukset ja saatujen oikeuksien säilyttämistä koskevan lausekkeen päättyminen

    Ehdotuksen 1 artiklan 10 kohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 25 artiklaa, jossa vahvistetaan kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskeva kehys. Artiklan a alakohdassa otetaan käyttöön vaatimus, jonka mukaan arvopaperikeskusten, jotka aikovat tarjota jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuihin rahoitusvälineisiin liittyviä toimituspalveluja, on tehtävä ilmoitus arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jotta voidaan puuttua tätä koskevien tietojen puuttumiseen sekä kansallisella että EU:n tasolla. Artiklan c alakohdassa siirretään arvopaperimarkkinaviranomaiselle valta laatia teknisiä sääntelystandardeja, joissa täsmennetään tiedot, jotka kolmannen maan arvopaperikeskuksen on annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ilmoituksessa, ja täsmennetään, että tällaiset tiedot on rajoitettava ehdottoman välttämättömään, sekä annetaan esimerkkiluettelo.

    Ehdotuksen1 artiklan 10 kohdan b alakohdalla muutetaan 25 artiklan 6 kohdan viidettä alakohtaa ja täsmennetään, että arvopaperimarkkinaviranomaisen on ilmoitettava tunnustamista hakevalle kolmannen maan arvopaperikeskukselle, joka haluaa tarjota notariaattipalveluja tai keskitettyjä tilinhoitopalveluja, kaikilta osin perusteltu päätös tunnustamisen myöntämisestä tai epäämisestä kirjallisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun täydellinen hakemus on jätetty tai kun komissio on tehnyt vastaavuuspäätöksen, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi.

    Ehdotuksen 1 artiklan 23 kohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 69 artiklan 4 kohtaa ottamalla käyttöön sekä EU:n että kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskevan saatujen oikeuksien säilyttämistä koskevan lausekkeen päättymispäivä. Tarkemmin sanottuna a alakohdalla muutetaan 69 artiklan 4 kohtaa vahvistamalla, että EU:n arvopaperikeskuksia koskevan saatujen oikeuksien säilyttämistä koskevan lausekkeen voimassaolon päättymispäivä on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulosta. Artiklan b alakohdalla lisätään uusi 4 a kohta, jossa vahvistetaan kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskevan saatujen oikeuksien säilyttämistä koskevan lausekkeen voimassaolon päättymispäivä, joka on vastaavuus- ja tunnustamisprosessien vuoksi kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. Lisäksi sellaisten kolmansien maiden arvopaperikeskusten, joihin sovelletaan saatujen oikeuksien säilyttämistä koskevaa lauseketta, on tehtävä ilmoitus arvopaperimarkkinaviranomaiselle, kun ne tarjoavat jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luotuihin rahoitusvälineisiin liittyviä notariaattipalveluja ja keskitettyjä tilinhoitopalveluja, jotta voidaan puuttua tätä koskevien tietojen puuttumiseen sekä kansallisella että EU:n tasolla. Artiklan b alakohdassa siirretään arvopaperimarkkinaviranomaiselle valta laatia teknisiä sääntelystandardeja, joissa täsmennetään tiedot, jotka kolmannen maan arvopaperikeskuksen on annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ilmoituksessa, ja täsmennetään, että tällaiset tiedot on rajoitettava ehdottoman välttämättömään, sekä annetaan esimerkkiluettelo. Samoin otetaan käyttöön ilmoitusvaatimus, joka koskee myös niitä kolmansien maiden arvopaperikeskuksia, jotka tarjosivat toimituspalveluja ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

    5.2.7 Pankkipalvelujen tyyppiset oheispalvelut

    Ensinnäkin 1 artiklan 13 kohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 40 artiklan 2 kohtaa ja 1 artiklan 17 kohdan a alakohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 54 artiklan 2 kohdan b alakohtaa siten, että arvopaperikeskuksille, joilla on lupa tarjota pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja, annetaan mahdollisuus tarjota tällaisia palveluja arvopaperikeskuksille, jotka eivät ole saaneet tällaista lupaa ja jotka sen vuoksi eivät voi tehdä tietyt summat ylittävä toimituksia tietyissä valuutoissa, jos niillä ei ole pääsyä asianomaiseen keskuspankkiin.

    Ehdotuksen 1 artiklan 17 kohdan b alakohdalla muutetaan 4 kohdan johdantolausetta siten, että arvopaperikeskukset voivat pyytää pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamista nimettyjen luottolaitosten lisäksi myös muilta arvopaperikeskuksilta, joille on myönnetty lupa tarjota tällaisia palveluja 54 artiklan 3 kohdan nojalla, riippumatta siitä, kuuluvatko kyseiset arvopaperikeskukset samaan konserniin vai eivät. Tältä osin 1 artiklan 17 kohdan b alakohdalla poistetaan arvopaperikeskusasetuksen 54 artiklan 4 kohdan c alakohta ja poistetaan näin kielto, jonka mukaan nimetyt luottolaitokset eivät voi tarjota arvopaperikeskusten ydinpalveluja.

    Toiseksi 1 artiklan 17 kohdan c alakohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 54 artiklan 5 kohtaa, jossa säädetään arvopaperikeskusasetuksessa erityisestä kynnysarvosta, jonka mukaisesti arvopaperikeskukset voivat käyttää luottolaitosta pankkipalveluihin. Tämän kynnysarvon asianmukaisen mitoituksen varmistamiseksi ja rahoitusriskien hallitsemiseksi 1 artiklan 17 kohdan d alakohdassa annetaan valtuudet laatia yhteistyössä EKPJ:n ja ESMA:n kanssa luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, jotka komissio hyväksyy ja joissa asetetaan asianmukainen kynnysarvo, jonka alittuessa luottolaitokset voivat tarjota pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja, mukaan lukien asiaankuuluvat riskinhallinta- ja vakavaraisuusstandardit, ja vähennetään kynnysarvon muuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia riskejä.

    Lopuksi 1 artiklan 19 kohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 59 artiklan 4 kohtaa riittävien vakavaraisuusvaatimusten varmistamiseksi, johdonmukaisuuden takaamiseksi muun sovellettavan lainsäädännön kanssa tai tiettyjen vaatimusten täsmentämiseksi valvonnan johdonmukaisuuden varmistamiseksi tai joidenkin vähäisempien seikkojen täsmentämiseksi riskinhallinnan alalla. Tätä varten a alakohdalla

    (a)muutetaan 59 artiklan 4 kohdan c alakohtaa selventämällä ja saattamalla voimassa olevien sääntelystandardien mukaiseksi se, että likviditeetin stressiskenaariota varten olisi säilytettävä likvidien varojen sijasta vaatimukset täyttäviä likvidejä varoja ja että stressiskenaariossa olisi otettava huomioon kaksi suurinta osallistujaa eikä vain suurinta osallistujaa.

    (b)muutetaan 59 artiklan 4 kohdan d alakohtaa selventämällä, että vaatimukset täyttävät likvidit varat olisi säilytettävä asianomaisissa valuutoissa eikä kaikissa valuutoissa.

    (c)muutetaan 59 artiklan 4 kohdan e alakohtaa ja selvennetään, että jos käytetään ennalta sovittuja rahoitusjärjestelyjä, niiden olisi oltava erittäin luotettavia. Siinä myös selvennetään, että käytettäessä sitovia järjestelyjä vastaavia järjestelyjä niiden tulisi olla luotettavuudeltaan samaa korkeaa tasoa, ja niitä olisi toteutettava ainoastaan luottokelpoisten luottolaitosten kanssa.

    (d)muutetaan 59 artiklan 4 kohdan i alakohtaa selventämällä, että arvopaperikeskus voi muuntaa maksukyvyttömän asiakkaan antamat vakuudet käteisvaroiksi ”likvidoinnin” sijaan ja että jos käytetään sitomattomia järjestelyjä, arvopaperikeskuksen olisi voitava todeta, että mahdolliset riskit on tunnistettu ja niitä on lievennetty. Tavoitteena on mahdollistaa sitomattomat järjestelyt sillä edellytyksellä, että käytössä on kattava kehys.

    (e)lisätään 59 artiklan 4 kohtaan uusi k alakohta sen selventämiseksi, että arvopaperikeskusten olisi katettava asiaankuuluvat riskit riskienhallinta- ja vakavaraisuuskehyksissään, mukaan lukien asiaankuuluvat nettoutusjärjestelyt. Näin olisi varmistettava, että arvopaperikeskukset hallinnoivat asianmukaisesti nettoutusjärjestelyihin liittyviä luotto- ja likviditeettiriskejä. Tätä vaatimusta olisi selvennettävä EPV:n 59 artiklan 5 kohdan mukaisesti laatimissa nykyisissä teknisissä sääntelystandardeissa.

    5.2.8 Organisaatiota koskevat vaatimukset ja linkit

    Ehdotuksen 1 artiklan 4 kohdan a alakohdalla lisätään arvopaperikeskusasetuksen 17 artiklan 2 kohtaan uusi alakohta, jotta toimivaltainen viranomainen voi, jos toimilupaa hakeva arvopaperikeskus ei täytä kaikkia arvopaperikeskusasetuksen vaatimuksia hakemuksen tekohetkellä mutta sen voidaan kohtuudella olettaa täyttävän ne aloittaessaan tosiasiallisesti toimintansa, myöntää kyseiselle arvopaperikeskukselle toimiluvan sillä edellytyksellä, että arvopaperikeskuksella on käytössään kaikki tarvittavat järjestelyt arvopaperikeskusasetuksen noudattamiseksi, kun se tosiasiallisesti aloittaa toimintansa.

    Ehdotuksen 1 artiklan 11 kohdalla lisätään arvopaperikeskusasetuksen 27 artiklaan uusi 3 a kohta, jolla selvennetään käsitteen ”ylimmän hallintoelimen riippumaton jäsen” merkitystä kyseisen artiklan yhteydessä.

    Ehdotuksen 1 artiklan 12 kohdassa muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 28 artiklan 3 kohtaa palvelutason käsitteen tulkinnan selkeyttämiseksi ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi lisäämällä siihen esimerkkiluettelo aiheista, jotka sen olisi katettava.

    Ehdotuksen 1 artiklan 32 kohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 36 artiklaa sen selventämiseksi, että arvopaperikeskusten olisi paitsi vähennettävä arvopaperikauppojen säilyttämiseen ja toimitukseen liittyviä riskejä myös pyrittävä minimoimaan ne. Sen vuoksi ilmaisu ”vähentää” korvataan ilmaisulla ”minimoidaan”.

    Ehdotuksen 1 artiklan 16 kohdalla muutetaan arvopaperikeskusasetuksen 52 artiklan 1 kohtaa sen varmistamiseksi, että vastaanottava arvopaperikeskus ei viivytä tarpeettomasti toimiluvan saaneen linkin toimintaa. Vastaanottava arvopaperikeskus olisi sen vuoksi velvoitettava toteuttamaan linkki 12 kuukauden kuluessa.

    5.2.9 ESMA:n kertomukset

    Ehdotuksen1 artiklan 24 kohdassa tehdään muutoksia arvopaperikeskusasetuksen 74 artiklaan, jotta arvopaperimarkkinaviranomaisen komissiolle toimittamien kertomusten jaksottaisuutta voidaan mukauttaa paremmin.

    2022/0074 (COD)

    Ehdotus

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

    asetuksen (EU) N:o 909/2014 muuttamisesta toimituskurin, rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen, valvontayhteistyön, pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamisen sekä kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskevien vaatimusten osalta

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

    ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

    ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

    sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

    ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 35 ,

    ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 36 ,

    noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

    sekä katsovat seuraavaa:

    (1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014 37 julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 28 päivänä elokuuta 2014, ja se tuli voimaan 17 päivänä syyskuuta 2014. Siinä standardoidaan rahoitusvälineiden selvitystä koskevat vaatimukset ja arvopaperikeskusten organisaatiota ja toimintaa koskevat säännöt turvallisen, tehokkaan ja sujuvan toimituksen edistämiseksi. Kyseisellä asetuksella otettiin käyttöön lyhyemmät toimitusajat, toimituskuria koskevat toimenpiteet, arvopaperikeskuksia koskevat tiukat organisaatiota, liiketoiminnan harjoittamista ja toiminnan vakavaraisuutta koskevat vaatimukset, lisää arvopaperikeskuksia ja muita arvopapereiden toimitusta tukevia pankkipalveluja tarjoavia laitoksia koskevia vakavaraisuus- ja valvontavaatimuksia sekä järjestelmä, jonka avulla toimiluvan saaneet arvopaperikeskukset voivat tarjota palvelujaan kaikkialla unionissa.

    (1)Vaatimusten yksinkertaistaminen tietyillä asetuksen (EU) N:o 909/2014 kattamilla aloilla ja oikeasuhteisempi lähestymistapa näihin aloihin on linjassa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan komission REFIT-ohjelman kanssa, jossa korostetaan tarvetta vähentää kustannuksia ja yksinkertaistaa menettelyjä, jotta unionin politiikkojen tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla, ja pyritään erityisesti vähentämään sääntelyllistä ja hallinnollista rasitusta.

    (2)Tehokkaat ja kestävät kaupankäynnin jälkeiset infrastruktuurit ovat hyvin toimivan pääomamarkkinaunionin keskeisiä tekijöitä, ja niillä syvennetään toimia, joilla tuetaan investointeja, kasvua ja työllisyyttä komission poliittisten painopisteiden mukaisesti. Tästä syystä asetuksen (EU) N:o 909/2014 uudelleentarkastelu sisällytettiin vuonna 2020 hyväksyttyyn pääomamarkkinaunionia koskevaan komission toimintasuunnitelmaan 38 yhtenä sen keskeisistä toimista.

    (3)Komissio toteutti vuonna 2019 kohdennetun kuulemisen asetuksen (EU) N:o 909/2014 soveltamisesta. Komissio sai palautetta myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, jäljempänä ’ESMA’, ja Euroopan keskuspankkijärjestelmältä, jäljempänä ’EKPJ’. Kuulemisista kävi ilmi, että sidosryhmät kannattavat ja pitävät merkityksellisinä kyseisen asetuksen tavoitteita eli rahoitusvälineiden turvallisen, tehokkaan ja sujuvan selvityksen edistämistä ja että merkittäviä muutoksia ei tarvittu. Komissio antoi 1 päivänä heinäkuuta 2021 asetuksen (EU) N:o 909/2014 75 artiklan mukaisesti tarkastelukertomuksen 39 . Vaikka kaikkia kyseisen asetuksen säännöksiä ei vielä sovelleta täysimääräisesti, kertomuksessa yksilöitiin aloja, joilla tarvitaan kohdennettuja toimia sen varmistamiseksi, että asetuksen tavoitteet saavutetaan oikeasuhteisemmalla, tehokkaammalla ja tuloksekkaammalla tavalla.

    (4)Asetuksella (EU) N:o 909/2014 on otettu käyttöön toimituskuria koskevat säännöt, joilla ehkäistään ja korjataan arvopaperikauppojen toimituspuutteet ja varmistetaan näin arvopaperikauppojen toimituksen turvallisuus. Tällaisia sääntöjä ovat erityisesti raportointivaatimukset, rahaluonteisia seuraamuksia koskeva järjestelmä ja pakolliset korvausostot. Vaikka näiden sääntöjen soveltamisesta ei ole kokemusta, komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/1229 40 mukaisen kehyksen kehittäminen ja täsmentäminen on antanut kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden ymmärtää paremmin järjestelmää ja haasteita, joita sen soveltaminen voi aiheuttaa. Tältä osin olisi selvennettävä asetuksen (EU) N:o 909/2014 7 artiklassa säädettyjen rahaluonteisten seuraamusten ja pakollisten korvausostojen soveltamisalaa erityisesti täsmentämällä, mitkä arvopaperitapahtumien luokat jätetään soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaisten poissulkemisten olisi katettava erityisesti tapahtumat, jotka ovat epäonnistuneet osallistujista riippumattomista syistä, ja tapahtumat, joihin ei liity kahta kauppaosapuolta ja joiden osalta rahaluonteisten seuraamusten tai pakollisten korvausostojen soveltaminen ei olisi käytännössä mahdollista tai voisi aiheuttaa haitallisia seurauksia markkinoille; näitä ovat tietyt ensimarkkinoiden tapahtumat, yritystoimet, uudelleenjärjestelyt, rahasto-osuuksien luominen ja lunastus sekä keskuskurssin muutokset. Komissiolle olisi annettava valtuudet täydentää asetusta (EU) N:o 909/2014 täsmentämällä tällaisten poissulkemisten yksityiskohdat delegoidulla säädöksellä.

    (5)Toimituskurijärjestelmän yleisenä tavoitteena on parantaa toimitusten tehokkuutta unionissa. Markkinoiden volatiliteetti vuonna 2020 kuitenkin lisäsi huolta pakollisten korvausostosääntöjen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista sekä normaaleissa markkinatilanteissa että markkinoiden stressitilanteissa. Komission olisi sen vuoksi arvioitava kyseisten sääntöjen soveltamisen asianmukaisuutta ottaen huomioon toimitusten tehokkuuden kehityksen unionissa. Rahaluonteisten seuraamusten ja raportointivaatimusten soveltamista olisi kuitenkin jatkettava, jotta voidaan arvioida niiden vaikutusta toimitusten tehokkuuden parantamiseen unionissa. Kun otetaan huomioon pakollisten korvausostosääntöjen mahdolliset vaikutukset, tällaisia sääntöjä olisi sovellettava vain, jos tietyt edellytykset täyttyvät eli jos rahaluonteisten seuraamusten soveltaminen ei ole johtanut toimituspuutteiden pitkäaikaiseen ja jatkuvaan vähenemiseen unionissa, jos toimituksen tehokkuus unionissa ei ole saavuttanut asianmukaista tasoa, kun otetaan huomioon tilanne sellaisilla kolmansien maiden pääomamarkkinoilla, jotka ovat kooltaan, likviditeetiltään sekä kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusvälineiden ja tällaisilla markkinoilla toteutettujen liiketoimien tyypeiltään vertailukelpoisia, tai jos toimituspuutteet unionissa vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti unionin rahoitusvakauteen. Jos komissio katsoo, että jokin näistä edellytyksistä täyttyy ja että pakollisten korvausostojen soveltaminen on oikeasuhteista toimituspuutteiden korjaamiseksi unionissa, komissiolle olisi annettava valtuudet hyväksyä täytäntöönpanosäädös, jossa määritetään, mihin rahoitusvälineisiin tai tapahtumaluokkiin pakollisia korvausostosääntöjä olisi alettava soveltaa. Asetuksen (EU) N:o 909/2014 7 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut rahaluonteiset seuraamukset olisi laskettava päivittäin kultakin pankkipäivältä, jona tapahtumaa ei toimiteta, korvausostoprosessin päättymiseen tai tosiasialliseen toimituspäivään saakka, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

    (6)Jotta vältettäisiin samaa rahoitusvälinettä koskevien tapahtumien moninkertaistuminen vastapuolten ketjussa, mikä voisi aiheuttaa tarpeettomia päällekkäisiä kustannuksia ja voisi vaikuttaa rahoitusvälineen likviditeettiin, tällaisten transaktioiden osallistujien olisi oltava käytettävissä ”pass-on”-mekanismilla. Kunkin tapahtumaketjuun osallistuvan osallistujan olisi voitava siirtää korvausostoilmoitus osallistujalle, joka ei ole hoitanut toimitusvelvollisuuttaan sitä kohtaan, kunnes saavutetaan alkuperäinen velvoitteensa laiminlyönyt osallistuja.

    (7)Pakolliset korvausostomenettelyt ja rahaluonteiset korvausmenettelyt mahdollistavat ostohinnan ja alkuperäisen kauppahinnan välisen erotuksen maksamisen myyjältä ostajalle vain, jos kyseinen ostohinta tai rahaluonteisen korvauksen viitehinta on korkeampi kuin alkuperäinen kauppahinta. Tämä epäsymmetria hinnaneron maksamisessa voisi luoda epäoikeudenmukaisen korjaustoimenpiteen, joka hyödyttäisi kohtuuttomasti ostajaa siinä tapauksessa, että osto- tai viitehinta on alkuperäistä kauppahintaa alhaisempi. Korvausostohinnan ja alkuperäisen kauppahinnan välisen erotuksen maksamista olisi sen vuoksi sovellettava molempiin suuntiin sen varmistamiseksi, että kauppaosapuolet palautetaan niihin taloudellisiin oloihin, jotka vallitsisivat, jos alkuperäinen tapahtuma olisi toteutunut.

    (8)Asetuksen (EU) N:o 909/2014 7 artiklassa säädettyä toimituskurijärjestelmää ei pitäisi soveltaa velvoitteensa laiminlyöneeseen osallistujaan, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 648/2012 määritelty keskusvastapuoli 41 . Keskusvastapuoleen olisi kuitenkin sovellettava toimituskurijärjestelmää muiden osapuolten tavoin sellaisten tapahtumien osalta, joissa keskusvastapuoli ei asetu vastapuolten väliin, kuten esimerkiksi vakuuksien sallitussa käytössä sijoitustarkoituksiin.

    (9)Jos pakollisia korvausostoja sovelletaan, komission olisi voitava tilapäisesti keskeyttää niiden soveltaminen tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa. Tällaisen keskeyttämisen olisi oltava mahdollista tiettyjen rahoitusvälineluokkien osalta, jos se on tarpeen unionin rahoitusvakauteen tai finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan kohdistuvan vakavan uhan välttämiseksi tai siihen puuttumiseksi. Tällaisen keskeyttämisen olisi oltava oikeassa suhteessa näihin tavoitteisiin.

    (10)Negatiiviset korot olisi otettava huomioon delegoidussa säädöksessä rahaluonteisten seuraamusten laskemisessa, jotta vältetään tahattomat vaikutukset laiminlyöntiin syyllistymättömään osallistujaan poistamalla mahdolliset kielteiset kannustimet laiminlyöntiin alhaisen tai negatiivisen korkotason ympäristössä.

    (11)ESMA:n olisi laadittava sääntelystandardien luonnokset nykyisten teknisten sääntelystandardien tarkistamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon asetukseen (EU) N:o 909/2014 tehdyt muutokset, jotta komissio voi tehdä tarvittavat korjaukset tai muutokset tällaisessa teknisessä sääntelystandardissa asetettujen vaatimusten selventämiseksi, esimerkiksi edellytykset, joiden toteutuessa osallistujat voivat toteuttaa omia korvausostojaan.

    (12)Jos arvopaperikeskus ei harjoita toimitustoimintaa ennen toimilupamenettelyn aloittamista, perusteissa, joilla määritetään, mitkä asiaan liittyvät viranomaiset olisi otettava mukaan tällaiseen lupamenettelyyn, olisi otettava huomioon ennakoitu toimitustoiminta sen varmistamiseksi, että kaikkien kyseisen arvopaperikeskuksen toiminnasta mahdollisesti kiinnostuneiden viranomaisten näkemykset otetaan huomioon.

    (13)Vaikka asetuksessa (EU) N:o 909/2014 edellytetään, että kansalliset valvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä asiaan liittyvien viranomaisten kanssa ja että niiden on oltava mukana, kansallisten valvontaviranomaisten ei tarvitse ilmoittaa kyseisille viranomaisille, onko niiden näkemykset otettu huomioon lupamenettelyn tuloksissa ja millä tavoin ja onko vuotuisten tarkastelujen ja arviointien yhteydessä havaittu lisäongelmia. Asiaan liittyvien viranomaisten olisi sen vuoksi voitava antaa perusteltuja lausuntoja arvopaperikeskusten toimiluvista sekä uudelleentarkastelu- ja arviointiprosessista. Toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava tällaiset lausunnot huomioon tai perusteltava perustellussa päätöksessä, miksi tällaisia lausuntoja ei ole noudatettu.

    (14)Toimivaltaisten viranomaisten suorittama arvopaperikeskusten säännöllinen uudelleentarkastelu ja arviointi on tarpeen sen varmistamiseksi, että arvopaperikeskuksilla on edelleen asianmukaiset järjestelyt, strategiat, prosessit ja mekanismit niiden riskien arvioimiseksi, joille arvopaperikeskus altistuu tai saattaa altistua tai jotka voivat uhata arvopaperimarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että vuotuinen uudelleentarkastelu ja arviointi on suhteettoman työlästä sekä arvopaperikeskuksille että toimivaltaisille viranomaisille ja että siitä on vain vähän lisäarvoa. Sen vuoksi olisi säädettävä asianmukaisemmalla tavalla mitoitetusta jaksottaisuudesta tämän taakan keventämiseksi ja päällekkäisten tietojen välttämiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten valvontavalmiuksia ja rahoitusvakauden turvaamisen tavoitetta ei kuitenkaan pitäisi vaarantaa.

    (15)Arvopaperikeskuksen olisi oltava valmis kohtaamaan skenaarioita, jotka saattavat estää sitä jatkamasta keskeisiä toimintojaan ja palvelujaan, ja arvioitava kaikkien elvytyksen tai hallitun alasajon vaihtoehtojen tehokkuutta. Asetuksella (EU) N:o 909/2014 otettiin käyttöön tätä koskevia vaatimuksia ja säädettiin erityisesti, että toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava arvopaperikeskusta toimittamaan asianmukainen elvytyssuunnitelma ja varmistettava, että kutakin arvopaperikeskusta varten laaditaan asianmukainen kriisinratkaisusuunnitelma ja että sitä ylläpidetään. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa yhdenmukaistettua kriisinratkaisujärjestelmää, johon kriisinratkaisusuunnitelma voisi perustua. Vaikka arvopaperikeskukset, joilla on lupa tarjota pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja, kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU soveltamisalaan 42 , ei ole erityisiä säännöksiä arvopaperikeskuksista, joilla ei ole toimilupaa tällaisten palvelujen tarjoamiseen ja joita ei sen vuoksi pidetä direktiivin 2014/59/EU mukaisina luottolaitoksina, joilla on velvollisuus laatia elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmia. Sen vuoksi olisi tehtävä selvennyksiä, jotta arvopaperikeskuksiin sovellettavia vaatimuksia voitaisiin yhdenmukaistaa paremmin ottaen huomioon kaikkia arvopaperikeskuksia koskevan unionin elvytys- ja kriisinratkaisukehyksen puuttumisen.

    (16)Jos uusi arvopaperikeskus hakee toimilupaa ja tiettyjen vaatimusten noudattamista ei voida arvioida, koska arvopaperikeskus ei ole vielä toiminnassa, toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava myöntää toimilupa sillä edellytyksellä, että kyseisiä vaatimuksia noudatetaan, kun arvopaperikeskus tosiasiallisesti aloittaa toimintansa.

    (17)Asetuksen (EU) N:o 909/2014 23 artiklassa säädetty menettely, joka koskee sitä, että arvopaperikeskukset tarjoavat muun jäsenvaltion kuin toimilupajäsenvaltionsa lainsäädännön mukaisesti perustettuihin rahoitusvälineisiin liittyviä notariaattipalveluja ja keskitettyjä tilinhoitopalveluja, on osoittautunut työlääksi, ja jotkin sen vaatimuksista ovat epäselviä. Tämä on johtanut suhteettoman kalliiseen ja pitkäkestoiseen prosessiin arvopaperikeskuksille. Sen vuoksi menettelyä olisi yksinkertaistettava, jotta rajatylittävän toimituksen esteet voidaan poistaa paremmin, jotta toimiluvan saaneet arvopaperikeskukset voisivat hyötyä täysimääräisesti vapaudesta tarjota palveluja unionissa.

    (18)Asetuksessa (EU) N:o 909/2014 edellytetään sellaisten viranomaisten yhteistyötä, joilla on intressi sellaisten arvopaperikeskusten toimintaa kohtaan, jotka tarjoavat useamman kuin yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti liikkeeseen laskettuihin rahoitusvälineisiin liittyviä palveluja. Valvontajärjestelyt ovat kuitenkin edelleen hajanaisia, ja ne voivat johtaa eroihin valvontavaltuuksien jakamisessa ja luonteessa kyseessä olevasta arvopaperikeskuksesta riippuen. Tämä puolestaan luo esteitä arvopaperikeskusten palvelujen rajatylittävälle tarjonnalle unionissa, jatkaa unionin toimitusmarkkinoiden jäljellä olevaa tehottomuutta ja vaikuttaa kielteisesti unionin rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Huolimatta mahdollisuudesta perustaa kollegioita kyseisen asetuksen 24 artiklan 4 kohdan mukaisesti tätä vaihtoehtoa ei ole juurikaan käytetty. Toimivaltaisten viranomaisten suorittaman valvonnan tehokkaan ja vaikuttavan koordinoinnin varmistamiseksi vaatimusta pakollisten kollegioiden perustamisesta olisi sovellettava kahdessa tapauksessa. Ensinnäkin arvopaperikeskuksille, jotka tarjoavat notariaattipalveluja ja keskitettyjä tilinhoitopalveluja useamman kuin yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti liikkeeseen lasketuille rahoitusvälineille (toimiluvan myöntävät kollegiot), ja toiseksi arvopaperikeskuksille, jotka kuuluvat samaan konserniin, jäljempänä ’konsernitason kollegiot’. Kollegioihin osallistuvien viranomaisten hallinnollisen taakan keventämiseksi silloin, kun rajatylittäviä palveluja tarjoava arvopaperikeskus kuuluu myös arvopaperikeskusten ryhmään, kollegion puheenjohtajan olisi voitava päättää, että kyseistä arvopaperikeskusta varten perustetaan vain yksi kollegio. Jos muut ryhmään kuuluvat arvopaperikeskukset tarjoavat myös rajatylittäviä palveluja, kollegion puheenjohtajan olisi voitava tehdä kyseinen päätös vain, jos kyseisten muiden arvopaperikeskusten toimivaltaiset viranomaiset antavat siihen suostumuksensa. Siinä tapauksessa kaikkia ryhmään kuuluvia arvopaperikeskuksia varten olisi vain yksi kollegio, joka hoitaisi toimiluvan myöntäville kollegioille ja konsernitason kollegioille annettuja tehtäviä. Tällaisten kollegioiden olisi varmistettava kyseisiä arvopaperikeskuksia koskevien tietojen jakaminen.

    (19)ESMA:lla ja toimivaltaisilla viranomaisilla on tällä hetkellä useista syistä vain vähän tietoa kolmanteen maahan sijoittautuneiden arvopaperikeskusten tarjoamista palveluista, jotka liittyvät jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luotuihin rahoitusvälineisiin. Ensinnäkin sen vuoksi, että kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskevien tunnustamisvaatimusten soveltamista lykättiin ilman päättymispäivää, jos ne tarjosivat keskitettyjä tilinhoitopalveluja ja notariaattipalveluja unionissa jo ennen asetuksen (EU) N:o 909/2014 soveltamispäivää kyseisen asetuksen 69 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Toiseksi sen vuoksi, että jos kolmannen maan arvopaperikeskus tarjoaa ainoastaan toimituspalvelua, siihen ei sovelleta tunnustamista koskevia vaatimuksia. Asetuksessa (EU) N:o 909/2014 ei myöskään edellytetä, että kolmanteen maahan sijoittautuneet arvopaperikeskukset ilmoittavat unionin viranomaisille toiminnastaan, joka liittyy jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luotuihin rahoitusvälineisiin. Tämän tiedon puutteen vuoksi liikkeeseenlaskijat tai kansalliset ja unionin tason viranomaiset eivät voisi tarvittaessa arvioida kyseisten arvopaperikeskusten toimintaa unionissa. Sen vuoksi kolmanteen maahan sijoittautuneita arvopaperikeskuksia olisi vaadittava ilmoittamaan unionin viranomaisille toiminnastaan, joka liittyy jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luotuihin rahoitusvälineisiin.

    (20)Asetuksen (EU) N:o 909/2014 27 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että arvopaperikeskuksella on ylin hallintoelin, jonka jäsenistä vähintään kolmasosa ja joka tapauksessa kaksi on riippumattomia. Tätä riippumattomuuden käsitettä voidaan kuitenkin tulkita eri tavoin, minkä vuoksi sitä olisi selvennettävä asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 28 alakohdassa olevan ”riippumattomien jäsenten” määritelmän mukaisesti.

    (21)Jotta voidaan varmistaa niiden keskeisten kysymysten tulkinnan johdonmukaisuus, joista käyttäjien komiteoiden olisi annettava neuvoja ylimmälle hallintoelimelle, olisi selvennettävä, mitä osatekijöitä palvelun tasoon sisältyy.

    (22)Koska arvopaperikeskuksilla on keskeinen rooli arvopaperitapahtumien turvallisuuden kannalta, niiden olisi arvopaperikauppojen säilyttämiseen ja toimitukseen liittyvien riskien vähentämisen lisäksi pyrittävä minimoimaan kyseiset riskit.

    (23)Tietyissä olosuhteissa arvopaperi voidaan luoda kahden eri jäsenvaltion kansallisen yhtiöoikeuden tai vastaavan lainsäädännön mukaisesti. Tämä koskee erityisesti velkapapereita, jos liikkeeseenlaskija on sijoittautunut yhteen jäsenvaltioon ja arvopaperit voidaan laskea liikkeeseen toisen jäsenvaltion sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa olisi edelleen sovellettava kumpaakin kansallista yhtiöoikeutta tai vastaavaa lainsäädäntöä.

    (24)Sen varmistamiseksi, että liikkeeseenlaskijat, jotka järjestävät arvopapereidensa kirjaamisen toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneeseen arvopaperikeskukseen, voivat noudattaa kyseisten jäsenvaltioiden yhtiöoikeuden tai vastaavan lainsäädännön asiaa koskevia säännöksiä, jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti päivitettävä ESMA:n julkaisemaa luetteloa tällaisista keskeisistä kansallisista säännöksistä.

    (25)Jotta vältettäisiin selvitysosapuolen maksukyvyttömyydestä johtuvat toimitusriskit, arvopaperikeskuksen olisi toteutettava arvopaperitapahtuman maksusuoritusten käsittely keskuspankissa avattujen tilien välityksellä aina, kun se on käytännöllistä ja mahdollista. Jos tämä vaihtoehto ei ole käytännöllinen ja mahdollinen, mukaan lukien tapaukset, joissa arvopaperikeskus ei täytä edellytyksiä, jotka koskevat pääsyä muuhun keskuspankkiin kuin sen kotijäsenvaltion keskuspankkiin, kyseisen arvopaperikeskuksen olisi voitava suorittaa ulkomaanvaluutan määräisten liiketoimien maksuvelvoitteet tileillä, jotka on avattu pankkipalvelujen tarjoamiseen toimiluvan saaneissa laitoksissa asetuksessa (EU) N:o 909/2014 säädetyin edellytyksin. Toimitusmarkkinoiden tehokkuus toteutuisi paremmin parantamalla arvopaperikeskusten mahdollisuuksia suorittaa maksuja ulkomaan valuutassa käyttämällä tilejä, jotka on avattu pankkipalvelujen tarjoamiseen toimiluvan saaneissa laitoksissa asianmukaisissa riskirajoissa, pääomamarkkinoiden syventämiseksi ja rajatylittävän toimituksen tehostamiseksi. Tätä varten arvopaperikeskusten, joilla on asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukainen lupa tarjota pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja ja joiden osalta asiaankuuluvia riskejä jo seurataan, olisi voitava tarjota tällaisia palveluja muille arvopaperikeskuksille, joilla ei ole tällaista toimilupaa, riippumatta siitä, kuuluvatko ne samaan yritysryhmään.

    (26)Asianmukaisesti asetetun riskirajan puitteissa arvopaperikeskusten, joilla ei ole lupaa tarjota pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja, olisi voitava tarjota riittävä määrä ulkomaan valuutan selvitystä luottolaitoksissa avattujen tilien kautta tai omaan lukuunsa. Kynnysarvo, jonka alittuessa arvopaperikeskus voi nimetä luottolaitoksen tarjoamaan pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja erillisen oikeushenkilön kautta ilman, että sen edellytetään noudattavan asetuksen (EU) N:o 909/2014 IV osastossa säädettyjä edellytyksiä, olisi mitoitettava siten, että edistetään toimituksen tehokkuutta ja pankkipalvelujen oheispalvelujen käyttöä ja varmistetaan samalla rahoitusvakaus. Koska EPV on elin, jolla on pankki- ja luottoriskeihin liittyvää erityisasiantuntemusta, sille olisi annettava tehtäväksi laatia luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa vahvistetaan asianmukaiset kynnysarvot ja tarvittaessa riskinvähentämisvaatimukset. EPV:n olisi myös tehtävä tiivistä yhteistyötä EKPJ:n jäsenten ja ESMA:n kanssa. Komissiolle olisi annettava valtuudet hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja, jotka koskevat pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamisen määrittämisen yksityiskohtaisia osatekijöitä, arvopaperikeskusten riskienhallinta- ja pääomavaatimusten yksityiskohtia sekä luotto- ja likviditeettiriskejä koskevia vakavaraisuusvaatimuksia sellaisten arvopaperikeskusten ja nimettyjen luottolaitosten osalta, joilla on lupa tarjota pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja.

    (27)Arvopaperikeskusten, mukaan lukien ne, joilla on lupa tarjota pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja, ja nimettyjen luottolaitosten olisi katettava asiaankuuluvat riskit riskienhallinta- ja vakavaraisuuskehyksissään, mukaan lukien asiaankuuluvat nettoutusjärjestelyt. Näiden riskien kattamiseen tarkoitettuihin välineisiin olisi kuuluttava riittävien vaatimukset täyttävien likvidien varojen säilyttäminen kaikissa asiaankuuluvissa valuutoissa ja sen varmistaminen, että stressiskenaariot ovat riittävän vahvat. Arvopaperikeskusten olisi myös varmistettava, että vastaavia likviditeettiriskejä hallitaan ja katetaan erittäin luotettavilla rahoitusjärjestelyillä luottokelpoisten laitosten kanssa riippumatta siitä, ovatko kyseiset järjestelyt sitovia vai vastaavalla tavalla luotettavia. EPV:n olisi laadittava sääntelystandardien luonnokset nykyisten teknisten sääntelystandardien tarkistamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon nämä vakavaraisuusvaatimusten muutokset, jotta komissio voi tehdä tarvittavat muutokset selventääkseen tällaisissa teknisissä sääntelystandardeissa asetettuja vaatimuksia, kuten mahdollisten likviditeettivajeiden hallintaan liittyviä vaatimuksia.

    (28)Vain yhden kuukauden määräaika, jonka kuluessa asiaan liittyvien viranomaisten ja toimivaltaisten viranomaisten on annettava perusteltu lausunto luvasta tarjota pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja, on osoittautunut liian lyhyeksi, jotta kyseiset viranomaiset voisivat tehdä perustellun analyysin. Sen vuoksi olisi säädettävä pidemmästä kahden kuukauden määräajasta.

    (29)Jotta unioniin tai kolmansiin maihin sijoittautuneille arvopaperikeskuksille annettaisiin riittävästi aikaa hakea toimilupaa ja niiden toiminnan tunnustamista, asetuksen (EU) N:o 909/2014 toimilupia ja tunnustamista koskevien vaatimusten soveltamispäivää lykättiin alun perin siihen asti, kunnes toimilupaa tai tunnustamista koskeva päätös on tehty kyseisen asetuksen nojalla. Kyseisen asetuksen voimaantulosta on kulunut riittävästi aikaa. Sen vuoksi näitä vaatimuksia olisi nyt alettava soveltaa, jotta voidaan varmistaa toisaalta tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkien sellaisten arvopaperikeskusten välillä, jotka tarjoavat jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luotuihin rahoitusvälineisiin liittyviä palveluja, ja toisaalta kansallisille ja unionin tason viranomaisille tarvittavat tiedot sijoittajansuojan varmistamiseksi ja rahoitusvakauden seuraamiseksi.

    (30)Asetuksessa (EU) N:o 909/2014 edellytetään, että ESMA laatii yhteistyössä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja EPV:n kanssa vuosikertomukset 12 aiheesta ja toimittaa nämä kertomukset komissiolle. Tämä vaatimus on suhteeton, kun otetaan huomioon tiettyjen sellaisten aiheiden luonne, joita ei tarvitse päivittää vuosittain. Näiden kertomusten tiheys ja lukumäärä olisi sen vuoksi mitoitettava uudelleen, jotta voidaan vähentää arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja toimivaltaisille viranomaisille aiheutuvaa rasitetta ja varmistaa samalla, että komissiolle toimitetaan tarvittavat tiedot, joita se tarvitsee asetuksen (EU) N:o 909/2014 täytäntöönpanon uudelleentarkasteluun.

    (31)Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 909/2014 olisi muutettava tältä osin.

    (32)Komissiolle olisi annettava valtuudet hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa määritetään vaikutus, joka laiminlyönnillä voi olla negatiivisten korkojen tapauksessa asianomaisiin vastapuoliin rahaluonteisten seuraamusten tai niiden epäedullisten laiminlyöntikannustimien laskennan osalta, syyt, joiden vuoksi toimituspuutteiden ei katsota johtuvan tapahtuman osallistujista, ja tapahtumat, joiden ei katsota liittyvän kahteen kaupankäyntiosapuoleen, valvontakollegioiden toiminta ja tiedot, jotka kolmansien maiden arvopaperikeskusten on ilmoitettava; ja enimmäismäärä, jonka alittuessa arvopaperikeskukset voivat käyttää mitä tahansa luottolaitosta käteismaksujen suorittamiseen.

    (33)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja erityisesti pakollisten korvausostovaatimusten soveltaminen ja keskeyttäminen, jos niitä sovelletaan, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 43 mukaisesti

    (34)Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat arvopaperikeskusten tarjoaman rajatylittävän toimituksen lisääminen, hallinnollisen rasitteen ja säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentäminen ja sen varmistaminen, että viranomaisilla on riittävät tiedot riskien seuraamiseksi, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, voi unioni toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

    (35)Rahaluonteisia seuraamuksia koskevien sääntöjen tarkistettua soveltamisalaa, valvontakollegioiden perustamista koskevia uusia vaatimuksia, kolmansien maiden arvopaperikeskusten ilmoitusta jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luotuihin rahoitusvälineisiin liittyvistä ydinpalveluista, tarkistettua kynnysarvoa, jonka alittuessa luottolaitokset voivat tarjota käteismaksuja osaan arvopaperikeskuksen arvopapereiden selvitysjärjestelmää, sekä tarkistettuja vakavaraisuusvaatimuksia, joita sovelletaan asetuksen (EU) N:o 909/2014 59 artiklan nojalla pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamiseen luvan saaneisiin luottolaitoksiin tai arvopaperikeskuksiin, olisi lykättävä, jotta tällaisten vaatimusten täsmentämiseen tarvittavien delegoitujen säädösten antamiselle olisi riittävästi aikaa,

    OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Asetuksen (EU) N:o 909/2014 muuttaminen

    Muutetaan asetus (EU) N:o 909/2014 seuraavasti:

    1) Lisätään 2 artiklaan 25a alakohta seuraavasti:

    ”25 a) ’konsernilla’ direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan 11 kohdassa tarkoitettua konsernia;”;

    2) muutetaan 7 artikla seuraavasti:

    (a)korvataan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

    ”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin seuraamusmekanismeihin on sisällytettävä rahaluonteisia seuraamuksia niille osallistujille, jotka aiheuttavat toimituspuutteet (velvoitteensa laiminlyövät osallistujat), paitsi jos kyseiset toimituspuutteet aiheutuvat tekijöistä, jotka eivät johdu arvopaperitapahtuman osallistujista, tai toimista, joihin ei liity kahta kaupankäyntiosapuolta. Rahaluonteiset seuraamukset lasketaan päiväkohtaisesti kunkin sovitun toimituspäivän jälkeisen pankkipäivän osalta, jona kauppaa ei toteuteta, 3–8 kohdassa tarkoitetun 2 a kohdan mukaisesti sovellettavan korvausostomenettelyn päättymiseen tai tosiasialliseen toimituspäivään asti sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Rahaluonteiset seuraamukset eivät saa muodostaa tulolähdettä arvopaperikeskukselle.”;

    (b)lisätään 2 a kohta seuraavasti:

    ”2 a. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksellä päättää, mihin 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rahoitusvälineistä tai kyseisillä rahoitusvälineillä toteutettavien liiketoimien luokista sovelletaan tämän artiklan 3–8 kohdassa tarkoitettuja toimituskuria koskevia toimenpiteitä, jos komissio katsoo, että kyseiset toimenpiteet ovat oikeasuhteinen keino puuttua toimituspuutteiden tasoon unionissa ja että toimituspuutteiden lukumäärän ja määrän perusteella jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdassa tarkoitetun seuraamusmekanismin soveltamista ja oikeutta peruuttaa liiketoimi kahdenvälisesti:

    a) 2 kohdassa tarkoitetun rahamääräisen seuraamusmekanismin soveltaminen ei ole johtanut toimituspuutteiden pitkäaikaiseen ja jatkuvaan vähenemiseen unionissa;

    b) toimitusten tehokkuus unionissa ei ole saavuttanut asianmukaista tasoa, kun otetaan huomioon tilanne sellaisilla kolmansien maiden pääomamarkkinoilla, jotka ovat kooltaan, likviditeetiltään sekä kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusvälineiden ja tällaisilla markkinoilla toteutettujen liiketoimien tyypeiltään vertailukelpoisia;

    c) toimituspuutteiden määrä unionissa vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti unionin rahoitusvakauteen.

    Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

    (c)korvataan 3 kohta seuraavasti:

    ”3. Jos komissio on hyväksynyt täytäntöönpanosäädöksen 2 a kohdan nojalla ja jos velvoitteensa laiminlyönyt osallistuja ei ole luovuttanut vastaanottavalle osallistujalle kyseisen täytäntöönpanosäädöksen soveltamisalaan kuuluvia rahoitusvälineitä neljän työpäivän kuluessa sovitusta toimituspäivästä, jäljempänä ’jatkoaika’, sovelletaan korvausostomenettelyä, jonka nojalla kyseiset välineet asetetaan saataville selvitystä varten ja luovutetaan vastaanottavalle osallistujalle tarkoituksenmukaisen ajanjakson puitteissa.

    Jos liiketapahtuma liittyy rahoitusvälineeseen, jolla käydään kauppaa pk-yritysten kasvumarkkinoilla, jatkoaika on 15 päivää, elleivät pk-yritysten kasvumarkkinat päätä soveltaa lyhyempää ajanjaksoa.”

    (d)lisätään 3 a kohta seuraavasti:

    ”3 a. Jos vastaanottava osallistuja, jäljempänä ’välittävä vastaanottava osallistuja’, ei saa rahoitusvälineitä 3 kohdassa tarkoitettuun päivämäärään mennessä, minkä vuoksi kyseisiä rahoitusvälineitä ei toimiteta edelleen toiselle vastaanottavalle osallistujalle, jäljempänä ’lopullinen vastaanottava osallistuja’, välittävän vastaanottavan osallistujan katsotaan noudattaneen velvoitetta toteuttaa korvausosto velvoitteensa laiminlyövää osallistujaa vastaan, jos lopullinen vastaanottava osallistuja toteuttaa korvausoston kyseisten rahoitusvälineiden osalta. Vastaavasti välittävä vastaanottava osallistuja voi siirtää laiminlyöneelle osallistujalle velvoitteensa lopullista vastaanottavaa osallistujaa kohtaan 6, 7 ja 8 kohdan mukaisesti.”

    (e)korvataan 4 kohta seuraavasti:

    ”4. Rajoittamatta 3 a kohdan soveltamista sovelletaan seuraavia poikkeuksia 3 kohdassa tarkoitetusta vaatimuksesta:

    a) varojen tyypin ja kyseisten rahoitusvälineiden likviditeetin perusteella jatkoaikaa voidaan pidentää neljästä pankkipäivästä enintään seitsemään pankkipäivään, jos lyhyempi jatkoaika vaikuttaisi asianomaisten finanssimarkkinoiden moitteettomaan ja asianmukaiseen toimintaan;

    b) useista kaupoista, kuten arvopaperien takaisinostoa tai lainaksi antamista koskevista sopimuksista, koostuviin operaatioihin ei sovelleta 3 kohdassa tarkoitettua korvausostomenettelyä, jos näiden operaatioiden aikataulu on riittävän lyhyt tehdäkseen korvausostomenettelystä tehottoman;

    c) sellaisten toimituspuutteiden osalta, jotka ovat aiheutuneet osallistujista riippumattomista syistä, ei sovelleta 3 kohdassa tarkoitettua korvausostomenettelyä;

    d) 3 kohdassa tarkoitettua korvausostomenettelyä ei sovelleta kauppoihin, joihin ei liity kahta kauppaosapuolta.”;

    (f)korvataan 6 kohta seuraavasti:

    ”6. Jos rahoitusvälineiden hinta kaupan sopimishetkellä on eri kuin korvausoston toteuttamisesta maksettu hinta, tällaisesta hintaerosta hyötyvän osallistujan on maksettava vastaava erotus toiselle osallistujalle viimeistään toisena pankkipäivänä sen jälkeen, kun rahoitusvälineet on luovutettu korvausoston jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdassa tarkoitetun seuraamusmekanismin soveltamista.”;

    (g)korvataan 11 kohta seuraavasti:

    ”11. Tämän artiklan 2–9 kohtaa ei sovelleta velvoitteensa laiminlyöviin osallistujiin, jotka ovat keskusvastapuolia, lukuun ottamatta keskusvastapuolen toteuttamia kauppoja, joissa se ei asetu vastapuolten välille.

    Jos keskusvastapuolelle aiheutuu tappioita 7 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan soveltamisesta, keskusvastapuoli voi vahvistaa säännöissään mekanismin tällaisten tappioiden kattamiseksi.”;

    (h)lisätään 13 a kohta seuraavasti:

    ”13 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi suositella, että komissio keskeyttää oikeasuhteisella tavalla 3–8 kohdassa tarkoitetun korvausostomekanismin tiettyjen rahoitusvälineiden luokkien osalta, jos se on tarpeen unionin rahoitusvakauteen tai finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan kohdistuvan vakavan uhan välttämiseksi tai siihen puuttumiseksi. Tällaiseen suositukseen on liitettävä kaikilta osin perusteltu arvio sen tarpeellisuudesta, eikä sitä saa julkistaa.

    Ennen suosituksen antamista arvopaperimarkkinaviranomainen kuulee EJRK:ta ja EKPJ:tä.

    Ilman aiheetonta viivytystä suosituksen vastaanottamisen jälkeen komissio joko keskeyttää täytäntöönpanosäädöksellä 3 kohdassa tarkoitetun korvausostomekanismin tiettyjen rahoitusvälineiden luokkien osalta tai hylkää suositellun keskeyttämisen arvopaperimarkkinaviranomaisen toimittamien syiden ja näytön perusteella. Jos komissio hylkää pyydetyn keskeyttämisen, se esittää hylkäämisen syyt kirjallisesti arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Kyseisiä tietoja ei saa julkaista.

    Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 68 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

    Korvausostomekanismin keskeyttämisestä ilmoitetaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, ja se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja komission verkkosivustolla.

    Korvausostomekanismin soveltamisen keskeyttäminen on voimassa aluksi enintään kuuden kuukauden ajan keskeytyksen soveltamispäivästä.

    Jos keskeytyksen perusteet ovat edelleen voimassa, komissio voi täytäntöönpanosäädöksellä pidentää kolmannessa alakohdassa tarkoitetun keskeytyksen voimassaoloa enintään kolmella kuukaudella siten, että keskeytyksen kokonaiskesto on enintään 12 kuukautta. Keskeytyksen mahdolliset pidennykset on julkaistava viidennen alakohdan mukaisesti.

    Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 68 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa riittävän ajoissa ennen kuudennessa alakohdassa tarkoitetun keskeyttämisajan tai seitsemännessä alakohdassa tarkoitetun pidennyksen päättymistä komissiolle lausunnon siitä, ovatko keskeytyksen perusteet edelleen voimassa.”;

    (i)korvataan 14 kohta seuraavasti:

    ”14. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta antamalla 67 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään parametrit tämän artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen rahaluonteisten seuraamusten varoittavan ja oikeasuhteisen tason laskemiseksi varojen tyypin, rahoitusvälineen likviditeetin, tapahtumatyypin ja sen vaikutuksen perusteella, joka alhaisilla tai negatiivisilla koroilla voisi olla vastapuolten kannustimiin ja laiminlyönteihin. Rahaluonteisten seuraamusten laskennassa käytettävien parametrien on varmistettava toimituskurin korkea taso sekä kyseisten rahoitusmarkkinoiden moitteeton ja asianmukainen toiminta.”;

    (j)lisätään 14 a kohta seuraavasti:

    ”14 a. Komissio voi antaa 67 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta ja joissa täsmennetään toimituspuutteiden syyt, joiden ei katsota johtuvan tapahtuman osallistujista, ja tapahtumat, joiden ei katsota liittyvän kahteen kaupankäyntiosapuoleen tämän artiklan 2 kohdan sekä 4 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti.”;

    (k)korvataan 15 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

    ”Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … [lisätään päivämäärä, joka on = 1 vuosi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen].”;

    3) korvataan 12 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

    ”b) ne keskuspankit unionissa, jotka laskevat liikkeeseen tärkeimpiä selvittämiseen käytettäviä unionin valuuttoja;

    c) tarvittaessa se keskuspankki unionissa, jonka tilien kautta maksusuoritukset käsitellään tai tullaan käsittelemään arvopaperikeskuksen ylläpitämässä arvopapereiden selvitysjärjestelmässä.”;

    4) muutetaan 17 artikla seuraavasti:

    (a)lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

    ”Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos toimilupaa hakeva arvopaperikeskus ei täytä kaikkia tämän asetuksen vaatimuksia, mutta sen voidaan kohtuudella olettaa täyttävän ne, kun se on tosiasiallisesti aloittanut toimintansa, toimivaltainen viranomainen voi myöntää toimiluvan edellyttäen, että kyseisellä arvopaperikeskuksella on käytössään kaikki tarvittavat järjestelyt tämän asetuksen vaatimusten noudattamiseksi, kun se tosiasiallisesti aloittaa toimintansa.”;

    (b)korvataan 4 kohta seuraavasti:

    ”4. Heti sen jälkeen, kun hakemus on katsottu täydelliseksi, toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kaikki hakemukseen sisältyvät tiedot asiaan liittyville viranomaisille ja kuultava näitä viranomaisia toimilupaa hakevan arvopaperikeskuksen ylläpitämän arvopapereiden selvitysjärjestelmän ominaispiirteistä.

    Kukin muu asiaan liittyvä viranomainen voi esittää toimivaltaiselle viranomaiselle perustellun lausunnon kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiaan liittyvä viranomainen on vastaanottanut kyseiset tiedot. Jos asiaan liittyvä viranomainen ei anna lausuntoa tässä määräajassa, sen katsotaan antaneen myönteisen lausunnon.

    Jos vähintään yksi asiaan liittyvistä viranomaisista antaa kielteisen perustellun lausunnon, toimivaltaisen viranomaisen, joka haluaa myöntää luvan, on 30 kalenteripäivän kuluessa toimitettava asiaan liittyville viranomaisille perusteltu päätös, jossa otetaan kantaa kielteiseen lausuntoon.

    Jos jokin asiaan liittyvistä viranomaisista antaa uuden kielteisen lausunnon 30 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun toimivaltainen viranomainen on antanut kolmannessa alakohdassa tarkoitetun perustellun päätöksen, ja toimivaltainen viranomainen on eri mieltä, sen on ilmoitettava asiasta asiaan liittyville viranomaisille. Mikä tahansa kielteisen lausunnon antanut viranomainen voi saattaa asian arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 31 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla.

    Jos kysymystä ei ole ratkaistu 30 kalenteripäivän kuluttua asian saattamisesta arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi, sen toimivaltaisen viranomaisen, joka haluaa myöntää toimiluvan, on tehtävä lopullinen päätös ja annettava yksityiskohtainen selvitys päätöksestään kirjallisesti asiaan liittyville viranomaisille.

    Jos toimivaltainen viranomainen haluaa evätä luvan, asiaa ei saateta arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi.

    Kielteisissä lausunnoissa on esitettävä kirjallisesti täydelliset ja yksityiskohtaiset perustelut sille, miksi tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset tai muut unionin oikeuden vaatimukset eivät täyty.”;

    (c)lisätään 7 a kohta seuraavasti:

    ”7 a. Toimivaltaisen viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava 4–7 kohdan mukaisesti kuultaville viranomaisille lupamenettelyn tuloksista, mukaan lukien mahdolliset korjaavat toimet.”;

    5) korvataan 20 artiklan 5 kohta seuraavasti:

    ”5. Arvopaperikeskuksen on otettava käyttöön asianmukainen menettely, pantava se täytäntöön ja ylläpidettävä sitä, jotta varmistetaan asiakkaiden ja osallistujien omaisuuserien oikea-aikainen ja asianmukainen toimitus ja siirtäminen toiseen arvopaperikeskukseen, mikäli toimilupa peruutetaan 1 kohdan nojalla. Tällaisiin menettelyihin on sisällyttävä liitteessä olevan A jakson 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ydinpalvelujen tarjoamiseen liittyvien liikkeeseenlaskutilien ja kirjanpidon siirto.”;

    6) muutetaan 22 artikla seuraavasti:

    (a)korvataan 1–4 kohta seuraavasti:

    ”1. Toimivaltaisen viranomaisen on vähintään kahden vuoden välein tarkasteltava uudelleen arvopaperikeskuksen tämän asetuksen noudattamiseksi käyttöön ottamia järjestelyjä, strategioita, prosesseja ja mekanismeja sekä arvioitava riskejä, joille arvopaperikeskus altistuu tai voi altistua, ja riskejä, joita se luo arvopaperimarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle tai rahoitusmarkkinoiden vakaudelle.

    2. Arvopaperikeskuksen on yksilöitävä skenaariot, jotka voivat mahdollisesti estää sitä jatkamasta kriittisiä toimintojaan ja palvelujaan, ja arvioitava kaikkien elvytysvaihtoehtojen tai hallittuun lopettamiseen liittyvien vaihtoehtojen tehokkuutta. Skenaarioissa on otettava huomioon erilaiset riippumattomat ja niihin liittyvät riskit, joille arvopaperikeskus altistuu. Tämän analyysin pohjalta arvopaperikeskuksen on laadittava ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle asianmukaiset elvytyssuunnitelmat tai hallitun lopettamisen suunnitelmat.

    3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuihin suunnitelmiin on sisällyttävä ainakin seuraavat:

    a) yksityiskohtainen yhteenveto keskeisistä elvytysstrategioista tai hallittuun lopettamiseen tähtäävistä strategioista;

    b) arvopaperikeskuksen kriittisten toimintojen ja palvelujen yksilöinti;

    c) riittävät menettelyt, joilla varmistetaan asiakkaiden ja osallistujien varojen oikea-aikainen ja asianmukainen toimitus ja siirto toiselle arvopaperikeskukselle, jos arvopaperikeskuksen on pysyvästi mahdotonta palauttaa kriittisiä toimintojaan ja palvelujaan;

    d) kuvaus keskeisten strategioiden täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

    Arvopaperikeskuksella on oltava valmiudet yksilöidä ja toimittaa asiaan liittyville yhteisöille tiedot, joita tarvitaan suunnitelmien toteuttamiseksi, hyvissä ajoin stressiskenaarioiden aikana.

    Arvopaperikeskuksen on tarkasteltava suunnitelmia uudelleen ja päivitettävä niitä säännöllisesti ja vähintään joka toinen vuosi. Suunnitelmissa on otettava huomioon asianomaisen arvopaperikeskuksen toiminnan koko ja sen merkitys koko järjestelmän kannalta sekä sen toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus, ja direktiivin 2014/59/EU mukaisesti mahdollisesti käyttöön otettu asiaankuuluva elvytys- tai kriisinratkaisusuunnitelma.

    Jos arvopaperikeskukselle laaditaan kriisinratkaisusuunnitelma ja sitä ylläpidetään sen ydintoimintojen varmistamiseksi, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava siitä arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

    4. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava, kuinka usein ja missä laajuudessa 1 kohdassa tarkoitettu uudelleentarkastelu ja arviointi suoritetaan, ottaen huomioon asianomaisen arvopaperikeskuksen toiminnan koko ja sen merkitys koko järjestelmän kannalta sekä sen toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus. Uudelleentarkastelu ja arviointi on tehtävä vähintään kahden vuoden välein.”;

    (b)korvataan 6 ja 7 kohta seuraavasti:

    ”6. Kun toimivaltainen viranomainen tekee 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun ja arvioinnin, sen on varhaisessa vaiheessa toimitettava tarvittavat tiedot asiaan liittyville viranomaisille ja tarvittaessa direktiivin 2014/65/EU 67 artiklassa tarkoitetulle viranomaiselle ja kuultava niitä erityisesti arvopaperikeskuksen ylläpitämien arvopapereiden selvitysjärjestelmien toiminnasta.

    Kuultavat viranomaiset voivat esittää perustellun lausunnon kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut kyseiset tiedot.

    Jos viranomainen ei anna lausuntoa kyseisessä määräajassa, sen katsotaan antaneen myönteisen lausunnon.

    Jos vähintään yksi asiaan liittyvistä viranomaisista antaa kielteisen perustellun lausunnon, toimivaltaisen viranomaisen on 30 kalenteripäivän kuluessa toimitettava asiaan liittyville viranomaisille perusteltu päätös, jossa se käsittelee kielteistä lausuntoa.

    Jos jokin asiaan liittyvistä viranomaisista antaa uuden kielteisen lausunnon 30 kalenteripäivän kuluessa tämän kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetun perustellun päätöksen antamisesta ja toimivaltainen viranomainen on eri mieltä, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tästä asiaan liittyvälle viranomaiselle. Mikä tahansa kielteisen lausunnon antanut viranomainen voi saattaa asian arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 31 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla.

    Jos kysymystä ei ole ratkaistu 30 kalenteripäivän kuluttua asian saattamisesta arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi, toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä lopullinen päätös uudelleentarkastelun ja arvioinnin pohjalta ja annettava yksityiskohtainen selvitys päätöksestään kirjallisesti asiaan liittyville viranomaisille.

    Kielteisissä lausunnoissa on esitettävä kirjallisesti täydelliset ja yksityiskohtaiset perustelut sille, miksi tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset tai muut unionin oikeuden vaatimukset eivät täyty.

    7. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava säännöllisesti ja vähintään joka toinen vuosi asiaan liittyville viranomaisille ja tarvittaessa tämän asetuksen 24 a artiklassa tarkoitetuille kollegioille sekä direktiivin 2014/65/EU 67 artiklassa tarkoitetulle viranomaiselle tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun ja arvioinnin tuloksista, myös mahdollisista korjaavista toimista tai seuraamuksista.”;

    (c)korvataan 11 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

    ”Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle [lisätään 1 vuosi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen].”;

    7) korvataan 23 artiklan 2–7 kohta seuraavasti:

    ”2. Toimiluvan saaneeseen arvopaperikeskukseen tai arvopaperikeskukseen, joka on hakenut toimilupaa 17 artiklan nojalla ja joka aikoo tarjota liitteessä olevan A jakson 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja ydinpalveluja sellaisten 49 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen rahoitusvälineiden osalta, jotka on luotu jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, tai joka aikoo perustaa sivuliikkeen toiseen jäsenvaltioon, sovelletaan tämän artiklan 3–7 kohdassa tarkoitettua menettelyä. Arvopaperikeskus voi tarjota tällaisia palveluja vasta sen jälkeen, kun sille on myönnetty toimilupa 17 artiklan nojalla, mutta aikaisintaan 6 kohdan mukaisesti sovellettavana asiaankuuluvana päivänä.

    3. Arvopaperikeskuksen, joka haluaa aloittaa 2 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamisen 49 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuilla jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luoduilla rahoitusvälineillä tai joka aikoo muuttaa kyseisten tarjottujen palvelujen valikoimaa, on toimitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle asiakirjat, joissa on seuraavat tiedot:

    a) vastaanottava jäsenvaltio;

    b) toimintaohjelma, jossa esitetään erityisesti palvelut, joita arvopaperikeskus aikoo tarjota;

    c) valuutta tai valuutat, joita arvopaperikeskus aikoo käsitellä;

    d) jos on olemassa sivuliike, sivuliikkeen organisaatiorakenne ja sivuliikkeen johtamisesta vastaavien henkilöiden nimet;

    e) arvio toimenpiteistä, joita arvopaperikeskus aikoo toteuttaa mahdollistaakseen käyttäjilleen 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kansallisen lainsäädännön noudattamisen.

    4. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta ilmoitettava kyseiset tiedot vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jollei – ottaen huomioon, millaista palveluntarjontaa suunnitellaan – sillä ole syytä epäillä arvopaperikeskuksen, joka haluaa tarjota palvelujaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa, hallinnollisen rakenteen tai taloudellisen tilanteen riittävyyttä. Jos arvopaperikeskus jo tarjoaa palveluja muille vastaanottaville jäsenvaltioille, kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta myös 24 a artiklassa tarkoitetulle toimiluvan myöntävälle kollegiolle.

    Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava viipymättä kyseisen jäsenvaltion asiaan liittyville viranomaisille kaikista saamistaan ensimmäisen alakohdan mukaisista tiedoksiannoista.

    5. Jos kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen päättää 4 kohdan mukaisesti olla toimittamatta kaikkia 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, sen on perusteltava kieltäytymisensä kyseiselle arvopaperikeskukselle kolmen kuukauden kuluessa kaikkien tietojen vastaanottamisesta ja ilmoitettava päätöksestään vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja 24 a artiklassa tarkoitetulle toimiluvan myöntävälle kollegiolle.

    6. Arvopaperikeskus voi ryhtyä tarjoamaan 2 kohdassa tarkoitettuja palveluja vastaanottavassa jäsenvaltiossa päivämäärästä, joka on aikaisempi seuraavista kahdesta vaihtoehdosta:

    a) kuukauden kuluttua 4 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen toimittamispäivästä;

    b) saatuaan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta ilmoituksen, jossa hyväksytään palvelujen tarjoaminen vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

    Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi ilmoitettava arvopaperikeskukselle 4 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen toimittamispäivä.

    7. Jos 3 kohdan nojalla toimitetuissa asiakirjoissa esitetyt tiedot muuttuvat, arvopaperikeskuksen on ilmoitettava kirjallisesti muutoksesta kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava muutoksesta viipymättä vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja 24 a artiklassa tarkoitetulle toimiluvan myöntävälle kollegiolle.”;

    8) muutetaan 24 artikla seuraavasti:

    (a)lisätään 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

    ”Edellä 24 a artiklassa tarkoitetun toimiluvan antavan kollegion jäsenen pyynnöstä kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kutsua vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöä osallistumaan paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

    Kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi toimittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle arvopaperikeskuksilta paikalla tehtävien tarkastusten aikana tai niiden yhteydessä saamansa tiedot.”

    (b)poistetaan 4 kohta;

    (c)korvataan 5 kohta seuraavasti:

    ”5. Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on selkeät ja todennettavissa olevat perusteet uskoa, että sen alueella 23 artiklan mukaisesti palveluja tarjoava arvopaperikeskus ei täytä tämän asetuksen säännöksistä johtuvia velvollisuuksia, sen on ilmoitettava näistä havainnoista kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja 24 a artiklassa tarkoitetulle toimiluvan myöntävälle kollegiolle.

    Jos kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toteuttamista toimenpiteistä huolimatta arvopaperikeskus toimii edelleen tavalla, joka on tämän asetuksen säännöksistä johtuvien velvollisuuksien vastainen, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on, ilmoitettuaan tästä ensin kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen säännösten noudattamisen varmistamiseksi vastaanottavan jäsenvaltion alueella. Tällaisista toimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja 24 a artiklassa tarkoitetulle toimiluvan myöntävälle kollegiolle.

    Vastaanottavan jäsenvaltion ja kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi, ja tämä voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla uskotun toimivallan mukaisesti.”

    (d)kumotaan 7 ja 8 kohta;

    9) Lisätään III osastoon 4 a jakso seuraavasti:

    ”4 a jakso

    Viranomaisten yhteistyö kollegioiden välityksellä

    24 a artikla

    Valvontakollegiot arvopaperikeskuksille, jotka tarjoavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa, ja arvopaperikeskuksille, jotka kuuluvat ryhmään, jossa on vähintään kaksi arvopaperikeskusta

    1. Jäljempänä 6 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten on perustettava valvontakollegioita seuraavissa tapauksissa:

    a) arvopaperikeskukseen sovelletaan 23 artiklan 3–7 kohdassa tarkoitettua menettelyä (”toimiluvan myöntävä kollegio”);

    b) kun arvopaperikeskus kuuluu ryhmään, joka koostuu kahdesta tai useammasta vähintään kahdessa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneesta arvopaperikeskuksesta (”ryhmätason kollegio”).

    Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa arvopaperikeskuksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on perustettava toimiluvan myöntävä kollegio, hallinnoitava sitä ja johdettava sitä. Kollegio on perustettava kuukauden kuluessa 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta päivästä. Jos arvopaperikeskus toimittaa 23 artiklan 3 kohdan mukaiset myöhemmät ilmoitukset, kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kutsuttava asianomaisten vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toimiluvan myöntävään kollegioon kuukauden kuluessa 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä.

    Jos ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa emoyritys on unionissa toimiluvan saanut arvopaperikeskus, arvopaperikeskuksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on perustettava ryhmätason kollegio, hallinnoitava sitä ja johdettava sitä. Jos emoyritys ei ole unionissa toimiluvan saanut arvopaperikeskus, sen arvopaperikeskuksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jonka taseen loppusumma on suurin, on perustettava ryhmätason kollegio, hallinnoitava sitä ja johdettava sitä.

    Poiketen siitä, mitä kolmannessa alakohdassa säädetään, jos kyseisessä alakohdassa tarkoitettujen perusteiden soveltaminen olisi epäasianmukaista, toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisellä sopimuksella poiketa näistä perusteista ja nimetä eri arvopaperikeskuksen toimivaltaisen viranomaisen hallinnoimaan ja johtamaan kollegiota ottaen huomioon asianomaiset arvopaperikeskukset ja niiden toiminnan suhteellisen merkityksen asianomaisissa jäsenvaltioissa. Tällaisissa tapauksissa emoyrityksenä toimivalla arvopaperikeskuksella tai sillä arvopaperikeskuksella, jonka taseen loppusumma on suurin, on oikeus tulla kuulluksi ennen kuin toimivaltaiset viranomaiset tekevät päätöksen.

    Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle viipymättä kaikista neljännen alakohdan nojalla tehdyistä sopimuksista.

    2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun kollegioon kuuluvat

    a) arvopaperimarkkinaviranomainen;

    b) arvopaperikeskuksen kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen;

    c) 12 artiklassa tarkoitetut asiaan liittyvät viranomaiset;

    d) jos kyseessä on toimiluvan myöntävä kollegio, vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltainen viranomainen;

    e) jos kyseessä on ryhmätason kollegio, kunkin ryhmään kuuluvan arvopaperikeskuksen toimivaltainen viranomainen ja asiaan liittyvät viranomaiset;

    f) EPV, jos arvopaperikeskus on saanut toimiluvan 54 artiklan 3 kohdan nojalla.

    3. Jos arvopaperikeskus, johon sovelletaan 23 artiklan 3–7 kohdassa tarkoitettua menettelyä, kuuluu myös ryhmään, johon kuuluu kaksi tai useampia arvopaperikeskuksia, ja sen toimivaltainen viranomainen on ryhmätason kollegion puheenjohtaja, kyseinen toimivaltainen viranomainen voi päättää, että kyseiselle arvopaperikeskukselle perustetaan vain yksi kollegio tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan soveltamiseksi. Jos myös johonkin muuhun ryhmään kuuluvaan arvopaperikeskukseen sovelletaan 23 artiklan 3–7 kohdassa tarkoitettua menettelyä, kollegion puheenjohtaja voi tehdä kyseisen päätöksen ainoastaan kyseisten arvopaperikeskusten toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella.

    Jos ensimmäisen kohdan mukaisesti perustettu kollegio

    a)kutsuu koolle tämän artiklan 6 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tämän artiklan 2 kohdan a–f alakohdassa tarkoitetut viranomaiset kunkin ryhmään kuuluvan arvopaperikeskuksen osalta;

    b)kutsuu koolle tämän artiklan 6 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tämän artiklan 2 kohdan a, b, c ja e alakohdassa ja tapauksen mukaan f alakohdassa tarkoitetut viranomaiset,

    4. Puheenjohtajan on ilmoitettava kollegion kokoonpanosta arvopaperimarkkinaviranomaiselle 30 kalenteripäivän kuluessa kollegion perustamisesta ja kaikista sen kokoonpanon muutoksista 30 kalenteripäivän kuluessa muutoksesta. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee ilman aiheetonta viivytystä verkkosivustollaan luettelon kollegion jäsenistä ja pitää luettelon ajan tasalla.

    5. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, joka ei ole kollegion jäsen, voi pyytää kollegiolta kaikkia valvontatehtäviensä kannalta olennaisia tietoja.

    6. Kollegio hoitaa seuraavia tehtäviä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen mukaisia toimivaltaisten viranomaisten velvollisuuksia:

    a)tietojenvaihto, mukaan lukien 13, 14 ja 15 artiklan mukaiset tietopyynnöt ja 22 artiklan mukaista uudelleentarkastelu- ja arviointiprosessia koskevat tiedot;

    b)valvonnan tehostaminen välttämällä tarpeettomia päällekkäisiä valvontatoimia, kuten tietopyyntöjä;

    c)sopimus vapaaehtoisesta tehtävien siirtämisestä jäsenten kesken.

    d)kun kyseessä on toimiluvan myöntävä kollegio, kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion 24 artiklan mukainen yhteistyö 23 artiklan 4 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta sekä muissa jäsenvaltioissa palvelujen tarjonnassa ilmenneiden ongelmien osalta;

    e)kun kyseessä on ryhmätason kollegio, tietojen vaihto arvopaperikeskusten ryhmän sisällä käytössä olevista resursseista ja ulkoistamisjärjestelyistä 19 artiklan mukaisesti, merkittävistä muutoksista ryhmän rakenteessa ja omistuksessa sekä muutoksista organisaatiossa, toimivassa johdossa, prosesseissa tai järjestelyissä, jos kyseisillä muutoksilla on merkittävä vaikutus ryhmään kuuluvien arvopaperikeskusten hallintoon tai riskienhallintaan.

    Puheenjohtaja kutsuu kollegion koolle vähintään kerran vuodessa.

    Kollegioille tämän kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla annettujen tehtävien suorittamisen helpottamiseksi 2 kohdassa tarkoitetut kollegion jäsenet voivat lisätä kohtia kokouksen esityslistalle.

    7. Kollegion perustamisen ja toiminnan on perustuttava sen kaikkien jäsenten väliseen kirjalliseen sopimukseen.

    Sopimuksessa on määriteltävä kollegion toimintaa koskevat käytännön järjestelyt, mukaan lukien kollegion jäsenten välistä viestintää koskevat yksityiskohtaiset säännöt, ja siinä voidaan määrittää arvopaperikeskuksen toimivaltaiselle viranomaiselle tai kollegion toiselle jäsenelle annettavat tehtävät.

    8. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään 7 kohdassa tarkoitettujen käytännön järjestelyjen yksityiskohdat.

    Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... [lisätään päivämäärä, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

    Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”;

    10) muutetaan 25 artikla seuraavasti:

    (a)lisätään 2 a kohta seuraavasti:

    ”2 a. Kolmannen maan arvopaperikeskuksen, joka aikoo tarjota liitteessä olevan A jakson 3 kohdassa tarkoitettua ydinpalvelua 49 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luotujen rahoitusvälineiden osalta, on toimitettava ilmoitus arvopaperimarkkinaviranomaiselle.”;

    (b)korvataan 6 kohdan viides alakohta seuraavasti:

    ”Kuuden kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä tai siitä, kun komissio on tehnyt 9 kohdan mukaisen vastaavuuspäätöksen, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi, arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa toimilupaa hakevalle arvopaperikeskukselle kirjallisesti ja kaikilta osin perustellulla päätöksellä, onko tunnustaminen myönnetty vai evätty.”;

    (c)lisätään 13 kohta seuraavasti:

    ”13. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään tiedot, jotka kolmannen maan arvopaperikeskuksen on annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle 2 a kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa. Tällaiset tiedot on rajoitettava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, mukaan lukien soveltuvin osin seuraavat, mikäli ne ovat saatavilla:

    a)niiden unionin osallistujien lukumäärä, joille kolmannen maan arvopaperikeskus tarjoaa 2 a kohdassa tarkoitettuja palveluja

    b)edellisen vuoden aikana jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luoduilla rahoitusvälineillä toteutettujen tapahtumien lukumäärä ja määrä

    c)unionin osallistujien edellisen vuoden aikana suorittamien tapahtumien lukumäärä ja määrä.

    Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... [lisätään päivämäärä, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

    Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”;

    11) lisätään 27 artiklaan 3a kohta seuraavasti:

    ”3 a. Sovellettaessa 2 ja 3 kohtaa ylimmän hallintoelimen riippumattomalla jäsenellä tarkoitetaan ylimmän hallintoelimen jäsentä, jolla ei ole liike-, perhe- tai muuta suhdetta, joka aiheuttaisi eturistiriidan kyseisen arvopaperikeskuksen tai sen määräysvaltaa käyttävän osakkeenomistajan, sen johdon tai sen osallistujien suhteen ja jolla ei ole ollut tällaista suhdetta viiden vuoden aikana ennen liittymistään ylimpään hallintoelimeen;”

    12) korvataan 28 artiklan 3 kohta seuraavasti:

    ”3. Käyttäjien komiteoiden on annettava ylimmälle hallintoelimelle neuvoja keskeisistä niiden jäseniin vaikuttavista järjestelyistä, mukaan lukien perusteet, joilla liikkeeseenlaskijat tai osallistujat hyväksytään kuhunkin arvopapereiden selvitysjärjestelmään, ja palvelun tasosta, mukaan lukien määritys- ja toimitusjärjestelyn valinta, arvopaperikeskuksen toimintarakenne, toimitettujen tai kirjattujen tuotteiden laajuus sekä teknologian ja menettelyjen käyttö arvopaperikeskuksen toiminnassa.”;

    13) korvataan 36 artikla seuraavasti:

    36 artikla

    Yleiset säännökset

    Arvopaperikeskuksella on oltava kunkin ylläpitämänsä arvopapereiden selvitysjärjestelmän osalta tarkoituksenmukaiset säännöt ja menettelyt, mukaan lukien vahvat kirjanpitokäytännöt ja -tarkastukset, jotta voidaan varmistaa arvopapereiden liikkeeseenlaskun jatkuva eheys sekä minimoida arvopaperitapahtumien säilytykseen ja toimitukseen liittyvät riskit ja hallita niitä.;

    14) korvataan 40 artiklan 2 kohta seuraavasti:

    ”2. Kun ei ole käytännöllistä ja mahdollista hoitaa toteutusta keskuspankin tileillä 1 kohdassa säädetyn mukaisesti, arvopaperikeskus voi tarjoutua käsittelemään maksut kaikkien tai joidenkin arvopapereiden selvitysjärjestelmiensä osalta sellaisten tilien kautta, jotka on avattu luottolaitoksessa, sellaisen arvopaperikeskuksen kautta, jolla on lupa tarjota liitteessä olevassa C jaksossa lueteltuja palveluja, riippumatta siitä, kuuluuko se samaan yritysryhmään, joka on saman koko konsernin emoyrityksen määräysvallassa, tai omien tiliensä kautta. Jos arvopaperikeskus tarjoutuu hoitamaan toteutukset tileillä, jotka on avattu luottolaitoksissa, omien tiliensä kautta tai toisen arvopaperikeskuksen tilien kautta, sen on niin tehdessään noudatettava IV osaston säännöksiä.”;

    15) korvataan 49 artiklan 1 kohdan toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

    ”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua liikkeeseenlaskijan oikeutta rajoittamatta jäsenvaltion yhtiöoikeutta tai muuta vastaavaa lainsäädäntöä, jonka nojalla arvopaperit on luotu, sovelletaan edelleen. Sen jäsenvaltion yhtiöoikeuteen tai muuhun vastaavaan lainsäädäntöön, jonka nojalla arvopaperit on luotu, kuuluvat seuraavat:

    a)sen jäsenvaltion yhtiöoikeus tai muu vastaava lainsäädäntö, johon liikkeeseenlaskija on sijoittautunut; ja

    b)sovellettava yhtiöoikeus tai muu vastaava lainsäädäntö, jonka nojalla arvopaperit lasketaan liikkeeseen.

    Jäsenvaltioiden on laadittava luettelo niiden toisessa alakohdassa tarkoitetun lainsäädännön keskeisistä asiaa koskevista säännöksistä. Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kyseinen luettelo arvopaperimarkkinaviranomaiselle viimeistään 18 päivänä joulukuuta 2014. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee luettelon viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2015. Jäsenvaltioiden on saatettava kyseinen luettelo ajan tasalle säännöllisesti ja vähintään joka toinen vuosi. Niiden on toimitettava ajan tasalle saatettu luettelo säännöllisin väliajoin arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee ajan tasalle saatetun luettelon.”;

    16) korvataan 52 artiklan 1 kohta seuraavasti:

    ”1. Kun arvopaperikeskus esittää 50 tai 51 artiklan nojalla pyynnön pääsystä toiseen arvopaperikeskukseen, pyynnön vastaanottaneen arvopaperikeskuksen on käsiteltävä pyyntö ripeästi ja annettava pyynnön esittäneelle arvopaperikeskukselle vastaus kolmen kuukauden kuluessa. Jos vastaanottava arvopaperikeskus suostuu pyyntöön, linkki on toteutettava kohtuullisessa ajassa, kuitenkin enintään 12 kuukauden kuluessa.”;

    17) muutetaan 54 artikla seuraavasti:

    (a)korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

    ”b) nimetä tätä tarkoitusta varten yhden tai useamman luottolaitoksen, joka on saanut toimiluvan direktiivin 2013/36/EU 8 artiklan mukaisesti, tai arvopaperikeskuksen, jolla on lupa tarjota pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti.”

    (b)korvataan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

    i) korvataan johdantokappale seuraavasti:

    ”Jos arvopaperikeskus haluaa nimetä luottolaitoksen tarjoamaan pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja tai käyttää arvopaperikeskusta, jolla on 3 kohdan nojalla lupa tarjota pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja sellaisen erillisen oikeushenkilön kautta, joka voi olla tai olla olematta saman emoyrityksen määräysvallassa olevaa konsernia, edellä 2 kohdassa tarkoitettu lupa myönnetään vain, jos seuraavat ehdot täyttyvät:”

    ii) poistetaan c alakohta;

    (c)korvataan 5 kohta seuraavasti:

    ”5. Edellä olevaa 4 kohtaa ei sovelleta 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin luottolaitoksiin, jotka tarjoutuvat käsittelemään maksusuorituksia arvopaperikeskuksen arvopapereiden selvitysjärjestelmän osan osalta, jos mainituissa luottolaitoksissa avattujen tilien kautta toimitettujen maksusuoritusten kokonaisarvo vuoden ajalta laskettuna ei ylitä vuoden jaksolle laskettua enimmäismäärää. Kynnysarvo määritetään 9 kohdan mukaisesti.

    Toimivaltainen viranomainen tarkistaa vähintään kerran vuodessa, että ensimmäisessä alakohdassa määriteltyä kynnysarvoa noudatetaan, ja ilmoittaa havainnoistaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, EKPJ:lle ja EPV:lle. Jos toimivaltainen viranomainen toteaa kynnysarvon ylittyneen, se vaatii asianomaista arvopaperikeskusta hakemaan lupaa 4 kohdan mukaisesti. Asianomaisen arvopaperikeskuksen on tällöin toimitettava lupahakemuksensa kuuden kuukauden kuluessa.”

    (d)lisätään 9 kohta seuraavasti:

    ”9. EPV laatii tiiviissä yhteistyössä arvopaperimarkkinaviranomaisen ja EKPJ:n jäsenten kanssa luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään 5 kohdassa tarkoitettu enimmäismäärä ottaen huomioon tarve tasapainottaa arvopaperikeskuksille aiheutuvat luotto- ja likviditeettiriskit, jotka aiheutuvat maksusuoritusten toimituksesta luottolaitoksissa avattujen tilien kautta, ja tarve sallia arvopaperikeskusten suorittaa maksut ulkomaan valuutassa tällaisissa luottolaitoksissa avattujen tilien kautta. Laatiessaan näitä teknisten sääntelystandardien luonnoksia EPV määrittää tarvittaessa myös asianmukaiset riskinhallintaa ja- vähentämistä sekä vakavaraisuutta koskevat vaatimukset.

    Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... [lisätään päivämäärä, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

    Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”;

    18) korvataan 55 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

    ”Edellä 4 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten on annettava perusteltu lausunto luvan myöntämisestä kahden kuukauden kuluessa 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen saamisesta. Jos viranomainen ei toimita lausuntoa tämän määräajan sisällä, viranomaisen lausunnon katsotaan olevan myönteinen.”;

    19) muutetaan 59 artikla seuraavasti:

    (a) muutetaan 4 kohta seuraavasti:

    i) korvataan c, d ja e alakohta seuraavasti:

    ”c) sillä on oltava riittävästi likvidejä varoja kaikissa tärkeissä valuutoissa, jotta se voi hoitaa toimituspalvelut oikea-aikaisesti useissa mahdollisissa eri stressiskenaarioissa, mukaan lukien muun muassa vähintään kahden osallistujan – myös tämän emo- ja tytäryhtiöiden – josta sille aiheutuu suurimmat vastuut, maksulaiminlyönnistä johtuva likviditeettiriski;

    d) sen on vähennettävä vastaavia likviditeettiriskejä käyttämällä vaatimukset täyttäviä, kunkin valuutan määräisiä likvidejä varoja, kuten liikkeeseen laskevassa keskuspankissa tai muussa luottokelpoisessa rahoituslaitoksessa olevat rahavarat, sitovat luottolimiitit tai vastaavat järjestelyt ja erittäin likvidit vakuudet tai sijoitukset, jotka ovat helposti saatavilla ja vaihdettavissa rahavaroiksi ennalta sovituilla erittäin luotettavilla rahoitusjärjestelyillä, jopa äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa, ja sen on määritettävä, mitattava ja seurattava likviditeettiriskiensä hallinnoinnissa hyödyntämistään eri rahoituslaitoksista johtuvia likviditeettiriskejään;

    e) sen on ennalta sovittuja ja erittäin luotettavia rahoitusjärjestelyjä, sitovia luottolimiittejä tai vastaavia järjestelyjä käytettäessä valittava likviditeetin myöntäjiksi yksinomaan luottokelpoisia rahoituslaitoksia; sen on vahvistettava tarkoituksenmukaiset keskittymärajat kullekin likviditeetin myöntäjälle, myös sen emoyhtiölle ja tytäryhtiöille, ja noudatettava niitä;”;

    ii) korvataan i) alakohta seuraavasti:

    ”i)    sillä on oltava ennalta sovitut ja erittäin luotettavat järjestelyt sen varmistamiseksi, että se voi oikea-aikaisesti muuntaa maksunsa laiminlyöneen asiakkaan sille toimittaman vakuuden rahavaroiksi, ja jos käytetään ei-sitovia järjestelyjä, sen on varmistettava, että mahdolliset riskit on tunnistettu ja niitä on lievennetty;”;

    iii) lisätään k) alakohta seuraavasti:

    ”k) sen on seurattava ja hallittava asianmukaisesti kaikkia riskejä, mukaan lukien asiaankuuluvat nettoutusjärjestelyt, jotka liittyvät niihin sovellettavan selvitysmallin maksuvelvoitteisiin.”;

    (b) korvataan 5 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

    ”Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... [lisätään päivämäärä, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä]”.;

    20) muutetaan 60 artikla seuraavasti:

    (a)korvataan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

    ”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa, noudattaako nimetty luottolaitos tai arvopaperikeskus, jolla on lupa tarjota pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja, 59 artiklaa, ja ilmoitettava tämän kohdan mukaisesti suorittamansa valvonnan tuloksista, myös mahdollisista korjaavista toimista tai seuraamuksista, arvopaperikeskuksen suhteen toimivaltaiselle viranomaiselle, joka puolestaan ilmoittaa niistä 55 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille ja tarvittaessa 24 a artiklassa tarkoitetuille kollegioille.”;

    (b)korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

    ”Arvopaperikeskuksen toimivaltaisen viranomaisen on säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa ilmoitettava 55 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille ja tarvittaessa 24 a artiklassa tarkoitetuille kollegioille tässä kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun ja arvioinnin tuloksista, myös mahdollisista korjaavista toimista tai seuraamuksista.”;

    21) muutetaan 67 artikla seuraavasti:

    (a)lisätään 2 a kohta seuraavasti:

    ”2 a. Komissiolle siirretään ... [lisätään päivämäärä, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen määräämättömäksi ajaksi 7 artiklan 14a kohdassa, 24a artiklan 8 kohdassa, 25 artiklan 13 kohdassa ja 54 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.;

    (b)korvataan 3 kohta seuraavasti:

    ”3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 14 kohdassa, 24 artiklan 7 kohdassa, 7 artiklan 14 a kohdassa, 24 a artiklan 8 kohdassa, 25 artiklan 13 kohdassa ja 54 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.;

    (c)korvataan 5 kohta seuraavasti:

    ”5. Edellä olevan 2 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 14 kohdan, 24 artiklan 7 kohdan, 7 artiklan 14 a kohdan, 24 a artiklan 8 kohdan, 25 artiklan 13 kohdan ja 54 artiklan 9 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”;

    22) lisätään 68 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

    ”3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.”;

    23) muutetaan 69 artikla seuraavasti:

    (a)korvataan 4 kohta seuraavasti:

    ”4. Arvopaperikeskuksen toimiluvan myöntämistä koskevien kansallisten sääntöjen soveltamista jatketaan seuraavista päivämääristä aikaisempaan saakka:

    a) päivä, jona tämän asetuksen mukainen arvopaperikeskusten – arvopaperikeskusten väliset linkit mukaan lukien – toimilupia tai tunnustamista koskeva päätös tehdään; tai

    b) ... [lisätään päivämäärä, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä].”;

    (b)lisätään 4 a, 4 b ja 4 c kohta seuraavasti:

    ”4 a. Kolmansien maiden arvopaperikeskusten toimiluvan tunnustamista koskevien kansallisten sääntöjen soveltamista jatketaan seuraavista päivämääristä aikaisempaan saakka:

    a) päivämäärä, jona tämän asetuksen nojalla tehdään päätös asianomaisten kolmansien maiden arvopaperikeskusten ja niiden toiminnan tunnustamisesta; tai

    b) ... [lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

    Kolmannen maan arvopaperikeskuksen, joka tarjoaa liitteessä olevan A jakson 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja ydinpalveluja sellaisten rahoitusvälineiden osalta, jotka on perustettu 49 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti kolmansien maiden arvopaperikeskusten tunnustamista koskevien sovellettavien kansallisten sääntöjen nojalla, on toimitettava ilmoitus kahden vuoden kuluessa [lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä].

    Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään tiedot, jotka kolmannen maan arvopaperikeskuksen on annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle toisessa alakohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa. Tällaiset tiedot on rajoitettava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, mukaan lukien soveltuvin osin seuraavat, mikäli ne ovat saatavilla:

    a)niiden osallistujien lukumäärä, joille kolmannen maan arvopaperikeskus tarjoaa toisessa alakohdassa tarkoitettuja palveluja

    b)niiden rahoitusvälineiden luokat, joiden osalta kolmannen maan arvopaperikeskus tarjoaa tällaisia palveluja ja

    c)tällaisten rahoitusvälineiden kokonaismäärä ja -arvo.

    Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... [lisätään päivämäärä, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

    Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

    4 b. Kolmannen maan arvopaperikeskuksen, joka tarjosi liitteessä olevan A jakson 3 kohdassa tarkoitettua ydinpalvelua 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti luotujen rahoitusvälineiden osalta ennen ... [lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä], on toimitettava 25 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettu ilmoitus kahden vuoden kuluessa ... päivästä ...kuuta ... [lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä].

    4 c. Jos arvopaperikeskus on toimittanut täydellisen tunnustamista koskevan hakemuksen 25 artiklan 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti ennen ... [lisätään päivämäärä = tämän asetuksen voimaantulopäivä], mutta arvopaperimarkkinaviranomainen ei ole tehnyt 25 artiklan 6 kohdan mukaista päätöstä kyseiseen päivään mennessä, arvopaperikeskusten tunnustamista koskevien kansallisten sääntöjen soveltamista jatketaan, kunnes arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös on annettu.”;

    (c)lisätään 6 kohta seuraavasti:

    ”6. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on perustettava 24 a artiklan mukaiset kollegiot kaikille arvopaperikeskuksille, jotka tarjoavat palvelujaan toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti 23 artiklan 2 kohdan nojalla ennen ... päivää ...kuuta [lisätään päivämäärä = tämän asetuksen voimaantulopäivä] luotujen rahoitusvälineiden osalta, tai arvopaperikeskuksille, jotka kuuluvat muita arvopaperikeskuksia sisältävään ryhmään, viimeistään ... päivänä ...kuuta [lisätään päivämäärä, joka on 4 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja hallinnoitava niitä.”;

    24) muutetaan 74 artikla seuraavasti:

    (a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

    i) korvataan johdantokappale seuraavasti:

    ”Arvopaperimarkkinaviranomaisen on yhteistyössä EPV:n sekä toimivaltaisten viranomaisten ja asiaan liittyvien viranomaisten kanssa toimitettava komissiolle kertomuksia, joissa esitetään arvioita suuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista sekä tarvittaessa suosituksia ennaltaehkäiseviksi tai korjaaviksi toimiksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien palvelujen markkinoilla. Näihin kertomuksiin on sisällyttävä arvio seuraavista:”;

    ii) korvataan a) alakohta seuraavasti:

    ”a) toimitusten tehokkuus kotimaisissa ja rajat ylittävissä operaatioissa kunkin jäsenvaltion osalta toimituspuutteiden lukumäärän ja volyymin sekä niiden kehityksen perusteella, mukaan lukien analyysi rahaluonteisten seuraamusten vaikutuksesta toimituspuutteisiin eri välineiden välillä, toimituspuutteiden kestosta ja pääasiallisista syistä, niiden rahoitusvälineiden luokista ja markkinoista, joilla toimituspuutteita havaitaan, ja toimituspuutteiden kansainvälisestä vertailusta, mukaan lukien arvio 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen seuraamusten määrästä ja tarvittaessa 7 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen korvausosto-operaatioiden lukumäärästä ja volyymista sekä mahdollisista muista asiaankuuluvista perusteista;”;

    iii) lisätään l) alakohta seuraavasti:

    ”l) 25 artiklan 2 a kohdan mukaisesti toimitettujen ilmoitusten käsittely;”

    (b)lisätään 1 a kohta seuraavasti:

    ”1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kertomukset on toimitettava komissiolle seuraavasti:

    a)vähintään joka toinen vuosi ... päivästä ...kuuta [lisätään päivämäärä = tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kertomuksen osalta;

    b)joka toinen vuosi 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen kertomusten osalta;

    c)vuosittain ... päivään ...kuuta [lisätään päivämäärä, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä] mennessä ja joka kolmas vuosi ... päivästä ...kuuta [lisätään päivämäärä, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen 1 kohdan d ja f alakohdassa tarkoitettujen kertomusten osalta;

    d)komission pyynnöstä 1 kohdan e, h, j ja k alakohdassa tarkoitettujen kertomusten osalta;

    e)vuosittain ... päivään ...kuuta [lisätään päivämäärä, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä] mennessä ja joka toinen vuosi ... päivästä ...kuuta [lisätään päivämäärä, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen 1 kohdan i ja l alakohdassa tarkoitettujen kertomusten osalta.”

    (c)korvataan 2 kohta seuraavasti:

    ”2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kertomukset on toimitettava komissiolle viimeistään kyseisen vuoden 30 päivänä huhtikuuta 1 a kohdassa säädetyn jaksotuksen mukaisesti määritettynä.”;

    25) korvataan 75 artikla seuraavasti:

    75 artikla

    Uudelleentarkastelu

    Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta ja laatii siitä yleiskertomuksen viimeistään ... päivänä ...kuuta [lisätään päivämäärä, joka on viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti 74 artiklan 1 kohdan a–l alakohdassa tarkoitettuja seikkoja, määritetään, onko tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien palvelujen osalta olemassa merkittäviä kilpailun esteitä, joihin ei ole puututtu riittävästi, ja esitetään mahdollinen tarve soveltaa lisätoimenpiteitä seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

    a) parannetaan toimitusten tehokkuutta;

    b) rajoitetaan arvopaperikeskusten kaatumisen vaikutusta veronmaksajiin;

    c) minimoidaan rajatylittävän toimituksen esteet;

    d) varmistetaan, että viranomaisilla on riittävät valtuudet ja tiedot riskien seuraamiseksi.

    Komissio toimittaa kertomuksen mahdollisine ehdotuksineen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”;

    2 artikla

    Voimaantulo ja soveltaminen

    Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Asetuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohtaa, 9 kohtaa, 10 kohdan a alakohtaa, 17 kohdan c alakohtaa, 19 kohdan a alakohtaa ja 23 kohdan b alakohdan toista alakohtaa sovelletaan kuitenkin ... päivästä ...kuuta alkaen. [lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä

    Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja    Puheenjohtaja

    SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

    1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

    1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

    1.2.Toimintalohko(t)

    1.3.Ehdotus/aloite liittyy

    1.4.Tavoite (Tavoitteet)

    1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

    1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

    1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

    1.4.4.Tulosindikaattorit

    1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

    1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

    1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

    1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

    1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

    1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

    1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

    1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

    2.HALLINNOINTI

    2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

    2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

    2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

    2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

    2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

    2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

    3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

    3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

    3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

    3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

    3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

    3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

    3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

    3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

    3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

    SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

    1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

    1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

    Ehdotus arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (arvopaperikeskusasetus) tarkistamisesta.

    1.2.Toimintalohko(t) 

    Sisämarkkinat – finanssimarkkinat

    1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

     uuteen toimeen 

     uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 44  

     käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

     yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

    1.4.Tavoite (Tavoitteet)

    1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

    Edistetään syvempiä ja oikeudenmukaisempia sisämarkkinoita – luodaan tehokkaammat ja vakaammat toimitusmarkkinat.

    1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

    Erityistavoite nro

    Tällä ehdotuksella on seuraavat erityistavoitteet EU:n arvopaperikeskusten palvelujen sisämarkkinoiden yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi:

    -    vähennetään hallinnollista taakkaa ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia vaarantamatta rahoitusvakautta;

    -    minimoidaan rajatylittävän toimituksen esteet;

    -    varmistetaan, että viranomaisilla on riittävät valtuudet ja tiedot riskien seuraamiseksi.

    Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

    Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

    Ehdotuksen tavoitteena on luoda oikeasuhteisemmat säännöt toimiluvan myöntämisen, toimituskurin ja pankkipalvelujen alalla, jotta markkinatoimijat voivat hyötyä palvelujen paremmasta rajatylittävästä tarjonnasta esimerkiksi ulkomaanvaluutan määräisen toimituksen alalla ja oikeasuhteisemmasta valvonnasta, kuten kollegioista, kolmansien maiden valvonnasta ja valvontayhteistyöstä.

    1.4.3.Tulosindikaattorit

    Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

    Kullekin erityistavoitteelle on asetettu seuraavat tulosindikaattorit:

    Hallinnollisen taakan ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentäminen (ESMA):

    -    toimitusten tehokkuus EU:ssa;

    -    toimituspuutteiden keskimääräinen kesto (päivien lukumäärä);

    -    niiden arvopaperikeskusten lukumäärä, jotka tarjoavat rajat ylittäviä palveluja, voivat käyttää pankkipalveluja, tarjoavat ulkomaan valuutan määräistä toimitusta ja voivat soveltaa poikkeusta kynnysarvon alittuessa.

    -    niiden maiden lukumäärä, joissa arvopaperikeskukset tarjoavat rajat ylittäviä palveluja.

    Rajat ylittävän toimituksen esteiden minimointi (ESMA, EKPJ ja arvopaperikeskukset):

    -    niiden arvopaperikeskusten lukumäärä, jotka tarjoavat rajat ylittäviä palveluja, voivat käyttää pankkipalveluja, tarjoavat ulkomaan valuutan määräistä toimitusta ja voivat soveltaa poikkeusta kynnysarvon alittuessa.

    -    niiden maiden lukumäärä, joissa arvopaperikeskukset tarjoavat rajat ylittäviä palveluja.

    -    ulkomaanvaluutan määräisen toimituksen kasvu.

    Sen varmistaminen, että viranomaisilla on riittävät valtuudet ja tiedot riskien seuraamiseksi (ESMA):

    -    Tunnustamista hakeneiden kolmansien maiden arvopaperikeskusten lukumäärä.

    -    EU:n arvopaperikeskusten perustamien kollegioiden lukumäärä.

    1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

    1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

    Arvopaperikeskusasetuksen arviointi noin viiden vuoden kuluttua sen käyttöönotosta vuonna 2014 osoitti, että vaikka arvopaperien toimitus on lisääntynyt merkittävästi EU:ssa, rajatylittävä toimitus on kasvanut suhteellisesti hitaammin. Tämä johtuu pääasiassa optimaalista heikommasta ulkomaanvaluutan määräisestä toimituksesta ja muutoin rajoittavista vaatimuksista. Lisäksi valvontavälineiden ja -mahdollisuuksien olisi kehityttävä EU:n markkinoilla esiintyvien riskien tahdissa. Tästä voidaan mainita esimerkkinä kolmansien maiden arvopaperikeskukset, jotka ovat tähän mennessä hyötyneet saatujen oikeuksien säilyttämistä koskevasta lausekkeesta tunnustamisen osalta.

    Kun tämä ehdotus ja sen mahdollinen jatkokehitys tasolla 2 pannaan täytäntöön, sekä valvontayhteisön että markkinoiden odotetaan noudattavan pääasiassa oikeasuhteisempia vaatimuksia noin vuoden kuluttua siitä, kun lainsäädäntövallan käyttäjät ovat hyväksyneet ehdotuksen ja kun se on tullut voimaan.

    1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

    Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

    EU:n toimitusmarkkinat ovat erottamaton osa EU:n rahoitusmarkkinoita. Näin ollen EU:n toimilla olisi varmistettava, että arvopaperikeskusasetuksen sääntelyvaatimukset ovat tuloksellisempia, tehokkaampia ja oikeasuhtaisempia, niitä sovelletaan yhdenmukaisesti, ja ne takaavat vakaan ja johdonmukaisen sääntelykehyksen arvopapereiden toimitukselle EU:ssa ja arvopaperikeskusten toiminnalle. EU:n toimitusmarkkinat ovat yhdessä EU:n rahoitusmarkkinoiden kanssa olennainen perusta pääomamarkkinaunionin kehittämiselle sekä rahoituspalvelujen turvallisten ja tehokkaiden sisämarkkinoiden varmistamiselle.

    Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

    Arvopaperikeskusasetuksen tavoitteet, joita ovat yhdenmukaisten vaatimusten vahvistaminen rahoitusvälineiden toimitukselle EU:ssa, arvopaperikeskusten organisaatiota ja toimintaa koskevat säännöt sekä turvallisen, tehokkaan ja sujuvan toimituksen edistäminen, muodostavat EU:n toimivien rahoitusmarkkinoiden keskeisen osatekijän, johon kuuluu myös rajatylittävä komponentti. Jäsenvaltiot ja kansalliset valvontaviranomaiset eivät voi yksin vastata rajat ylittävän toimituksen edistämisestä tai helpottamisesta, eivätkä etenkään kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskevasta sääntelykehyksestä. Pääomamarkkinaunionia koskevassa vuoden 2020 toimintasuunnitelmassa todetaan nimenomaisesti, että arvopaperikeskusasetuksen muuttaminen voisi auttaa kehittämään kaupankäynnin jälkeisen yhdennetymmän ympäristön EU:ssa ja edistää pääomamarkkinaunionin kehittämistä.

    1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

    Tässä ehdotuksessa otetaan huomioon rahoituspalvelualan muista samankaltaisista lainsäädäntöpaketeista saadut kokemukset. Esimerkiksi EU:n laajuisen toimiluvan myöntäminen on laajalti kokeiltu ja testattu aihe muilla rahoituspalvelujen aloilla. Vastaavasti kolmansien maiden järjestelmät samoin kuin valvontakollegiot ovat voimassa myös muilla rahoituspalvelualoilla. Nämä aiemmat kokemukset otetaan huomioon uusia ehdotettuja vaatimuksia suunniteltaessa.

    1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

    Tämä ehdotus ja sen erityisvaatimukset ovat yhdenmukaisia monivuotisen rahoituskehyksen rahoituspalveluja koskevien nykyisten järjestelyjen kanssa. Ne ovat myös linjassa EU:n talousarvion toteuttamista koskevien vakiokäytäntöjen kanssa ja vastaavat rahoituspalvelujen pääosaston nykyisiä käytäntöjä uusien ehdotusten suunnittelussa ja budjetoinnissa.

    Ehdotuksen tavoitteet vastaavat niin ikään useita muita EU:n politiikkatoimia ja käynnissä olevia aloitteita, joilla pyritään i) kehittämään pääomamarkkinaunioni ja ii) parantamaan EU-tason valvonnan koordinoinnin tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä unionissa että sen ulkopuolisissa maissa.

    Ehdotus on ensinnäkin linjassa pääomamarkkinaunionin kehittämiseen tähtäävien komission nykyisten pyrkimysten kanssa. Toimitusmarkkinoita koskevien valvontakäytäntöjen lähentyminen voi tukea syvempien ja paremmin integroitujen pääomamarkkinoiden kehittämistä, sillä tehokkaammat ja paremmin häiriöitä sietävät arvopaperikeskukset ovat olennaisia tekijöitä pääomamarkkinaunionin toimivuuden kannalta. EU:n pääomamarkkinoiden kehittämisen ja integroinnin kiireellisyyttä painotettiin syyskuussa 2020 annetussa pääomamarkkinoita koskevassa tiedonannossa. Pääomamarkkinaunioni tuo mukanaan suuremmat ja likvidimmät finanssimarkkinat. Tämä merkitsee sitä, että arvopaperikeskukset hoitavat arvopaperien toimituksen yhä useammassa transaktiossa, ja niiden merkitys rahoitusjärjestelmän kannalta kasvaa. Koska volyymit voivat kasvaa, valvontakehystä on edelleen parannettava vahvan ja vakaan pääomamarkkinaunionin varmistamiseksi.

    Lisäksi se on yhdenmukainen pääomamarkkinaunionia koskevan vuoden 2020 toimintasuunnitelman toimen 16 kanssa, jossa korostettiin, että komissio pyrkii parantamaan pääomamarkkinoiden yhteistä sääntökirjaa arvioimalla tarvetta jatkaa EU:n sääntöjen yhdenmukaistamista ja seuraamalla edistymistä valvonnan lähentämisessä. Komissio voi harkita muun muassa toimenpiteiden ehdottamista Euroopan valvontaviranomaisten valvonnan koordinoinnin tehostamiseksi.

    .

    Kolmanneksi se on yhdenmukainen komission EU:n ulkopuolisten maiden kanssa soveltaman vastaavuuspolitiikan kanssa, joka esitetään komission vuonna 2019 antamassa tiedonannossa vastaavuudesta rahoituspalvelujen alalla.

    1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

    Ei ole

    1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

     kesto on rajattu

       toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV

       maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

     kestoa ei ole rajattu

    Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

    minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

    1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 45  

     Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

    yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään;

       toimeenpanovirastoja

     Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

     Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

    kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille;

    kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava);

    Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle;

    varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille;

    julkisoikeudellisille yhteisöille;

    sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

    sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

    henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

    Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

    Huomautukset

    Ei ole

    2.HALLINNOINTI 

    2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

    Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

    Jo olemassa olevien järjestelyjen mukaisesti ESMA raportoi säännöllisesti toiminnastaan (muun muassa sisäinen raportointi ylimmälle johdolle, raportointi hallitukselle, raportointi puolivuosittain hallintoneuvostolle ja vuosikertomuksen laatiminen), tilintarkastustuomioistuin tarkastaa sen tilit ja sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkastaa sen resurssien käytön. Nyt ehdotettujen toimien seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan samoja jo olemassa olevia vaatimuksia.

    2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

    2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

    Tähän ehdotukseen liittyvien määrärahojen säännönmukaiseen, taloudelliseen, tehokkaaseen ja tulokselliseen käyttöön ei ennakoida sisältyvän uusia riskejä, joita nykyinen sisäisen valvonnan kehys ei kattaisi.

    2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

    ESMA-asetuksessa säädetyt hallinnointi- ja valvontajärjestelmät on jo pantu täytäntöön. ESMA tekee tiivistä yhteistyötä komission sisäisen tarkastuksen yksikön kanssa sen varmistamiseksi, että asianmukaisia vaatimuksia noudatetaan kaikilla sisäisen valvonnan osa-alueilla. Näitä järjestelyjä sovelletaan myös ESMA:n tämän ehdotuksen mukaisiin tehtäviin. Vuotuiset sisäisen tarkastuksen raportit lähetetään komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

    2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

    Ei ole

    2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

    Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

    Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi ESMA:an sovelletaan rajoituksitta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.

    ESMA liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa välittömästi asianmukaiset määräykset, jotka koskevat kaikkia ESMA:n työntekijöitä.

    Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia ESMA:n varojen edunsaajien tiloissa ja näiden varojen jakamisesta vastaavan henkilöstön tiloissa.

    3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

    3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

    ·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

    Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

    Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

    Budjettikohta

    Menolaji

    Rahoitusosuus

    Numero

    JM/EI-JM 46 .

    EFTA-mailta 47

    Ehdokasmailta 48

    Kolmansilta mailta

    Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

    [XX.YY.YY.YY]

    JM/EI-JM

    KYLLÄ/EI

    KYLLÄ/EI

    KYLLÄ/EI

    KYLLÄ/EI

    ·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

    Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

    Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

    Budjettikohta

    Meno- 
    laji

    Rahoitusosuus

    Numero

    JM/EI-JM

    EFTA-mailta

    Ehdokasmailta

    Kolmansilta mailta

    Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

    [XX.YY.YY.YY]

    KYLLÄ/EI

    KYLLÄ/EI

    KYLLÄ/EI

    KYLLÄ/EI

    3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

    3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

       Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja

       Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Monivuotisen rahoituskehyksen otsake 

    Numero

    PÄÄOSASTO: <…….>

    Vuosi 
    N 49

    Vuosi 
    N+1

    Vuosi 
    N+2

    Vuosi 
    N+3

    ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

    YHTEENSÄ

    • Toimintamäärärahat

    Budjettikohta 50

    Sitoumukset

    (1 a)

    Maksut

    (2 a)

    Budjettikohta

    Sitoumukset

    (1 b)

    Maksut

    (2 b)

    Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 51  

    Budjettikohta

    (3)

    Määrärahat YHTEENSÄ 
    PO <…….>

    Sitoumukset

    =1a+ 1b + 3

    Maksut

    =2 a+ 2b

    +3.

     



    Toimintamäärärahat YHTEENSÄ

    Sitoumukset

    (4)

    Maksut

    (5)

    • Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ

    (6)

    Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

    Sitoumukset

    =4+ 6

    Maksut

    =5+ 6

    Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

    • Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ

    Sitoumukset

    (4)

    Maksut

    (5)

    Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ

    (6)

    Monivuotisen rahoituskehyksen
    OTSAKKEISIIN 1–6 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ 
    (Viitemäärä)

    Sitoumukset

    =4+ 6

    Maksut

    =5+ 6





    Monivuotisen rahoituskehyksen otsake 

    7.

    ”Hallintomenot”

    Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Vuosi 
    N

    Vuosi 
    N+1

    Vuosi 
    N+2

    Vuosi 
    N+3

    ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

    YHTEENSÄ

    PÄÄOSASTO: <…….>

    • Henkilöresurssit

    • Muut hallinnosta johtuvat menot

    PO YHTEENSÄ <….>

    Määrärahat

    Monivuotisen rahoituskehyksen 
    OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat 
    määrärahat YHTEENSÄ 

    (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Vuosi 
    N 52

    Vuosi 
    N+1

    Vuosi 
    N+2

    Vuosi 
    N+3

    ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

    YHTEENSÄ

    Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1-7 kuuluvat 
    määrärahat YHTEENSÄ 

    Sitoumukset

    Maksut

    3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

    Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Tavoitteet ja tuotokset

    Vuosi 
    N

    Vuosi 
    N+1

    Vuosi 
    N+2

    Vuosi 
    N+3

    ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

    YHTEENSÄ

    TUOTOKSET

    Tyyppi 53

    Keskimäär. kustannukset

    Lkm.

    Kustannus

    Lkm.

    Kustannus

    Lkm.

    Kustannus

    Lkm.

    Kustannus

    Lkm.

    Kustannus

    Lkm.

    Kustannus

    Lkm.

    Kustannus

    Lukumäärä yhteensä

    Kustannukset yhteensä

    ERITYISTAVOITE 1 54

    Tuotos

    Tuotos

    Tuotos

    Välisumma, erityistavoite 1

    ERITYISTAVOITE 2 ...

    Tuotos

    Välisumma, erityistavoite 2

    KAIKKI YHTEENSÄ

    3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

       Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

       Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Vuosi 
    N 55

    Vuosi 
    N+1

    Vuosi 
    N+2

    Vuosi 
    N+3

    ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

    YHTEENSÄ

    Monivuotisen rahoituskehyksen 
    OTSAKE 7 YHTEENSÄ

    Henkilöresurssit

    Muut hallinnosta johtuvat menot

    Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, 
    välisumma

    Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 56  

    Henkilöresurssit

    Muut hallintomenot

    Monivuotisen rahoituskehyksen 
    OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

    YHTEENSÄ

    Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

    3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

       Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

       Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

    Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

    Vuosi 
    N

    Vuosi 
    N+1

    Vuosi N+2

    Vuosi N+3

    ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

    • Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

    20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

    20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)

    01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)

    01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)

    Muu budjettikohta (mikä?)

    Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 57

    20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

    20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)

    XX 01 xx yy zz 58

    - päätoimipaikassa

    - EU:n ulkop. edustustoissa

    01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)

    01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)

    Muu budjettikohta (mikä?)

    YHTEENSÄ

    XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

    Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

    Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

    Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

    Ulkopuolinen henkilöstö

    3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

    Ehdotus/aloite

       voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

    Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät. Merkittävät rahoitussuunnitelman muutokset on esitettävä Excel-taulukkona.

       edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

    Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät sekä ehdotetut välineet.

       edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

    Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

    3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

    Ehdotuksen/aloitteen

       rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

       rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

    Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Vuosi 
    N 59

    Vuosi 
    N+1

    Vuosi 
    N+2

    Vuosi 
    N+3

    ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

    Yhteensä

    Rahoitukseen osallistuva taho 

    Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

     

    3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

       Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

       Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

    vaikutukset omiin varoihin

    vaikutukset muihin tuloihin

    tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

    milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

    Tulopuolen budjettikohta:

    Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna

    Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 60

    Vuosi 
    N

    Vuosi 
    N+1

    Vuosi 
    N+2

    Vuosi 
    N+3

    ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

    Momentti ….

    Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa.

    Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja). 

    (1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1), 2 artiklan 7 kohta (arvopaperikeskusasetus).
    (2)    Näitä ovat maksutilien tarjoaminen, talletusten vastaanottaminen arvopapereiden selvitysjärjestelmän osallistujilta, rahaluottojen tarjoaminen ja maksupalveluihin liittyvät takuut. Muita oheispalveluja ovat vakuuksien hallinta, osakasrekisterien ylläpito ja yhtiötapahtumien tukeminen.
    (3)    Securities Trading, Clearing and Settlement Statistics Database -tietokannan kautta tuotetut tiedot, Euroopan keskuspankki, https://sdw.ecb.europa.eu/browse.do?node=9691131  
    (4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta (EUVL L 145, 30.4.2004). Rahoitusmarkkinadirektiivi oli voimassa 2. tammikuuta 2018 asti. Se on nyt osittain laadittu uudelleen MiFID II -direktiivillä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta, EUVL L 173, 12.6.2014) ja osittain MiFIR-asetuksella (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta, EUVL L 173, 12.6.2014).
    (5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012).
    (6)     https://www.ecb.europa.eu/paym/target/t2s/html/index.fi.html .
    (7)     https://www.fsb.org/wp-content/uploads/pr_101020.pdf .  
    (8)     https://www.bis.org/cpmi/publ/d101.htm .  
    (9)    Ks. komission tiedonanto ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – Uusi toimintasuunnitelma”, COM(2020) 590, toimi 13.
    (10)    Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. lokakuuta 2020 pääomamarkkinaunionin kehittämisen jatkamisesta (2020/2036, (INI)), ks. 21 kohta.
    (11)    Toimituskuria koskevan järjestelmän tarkoituksena on kannustaa markkinaosapuolia välttämään toimituspuutteita; sen kaksi keskeistä osatekijää ovat toimenpiteet toimituspuutteiden ehkäisemiseksi (arvopaperikeskusasetuksen 6 artikla) ja toimenpiteet toimituspuutteiden korjaamiseksi (arvopaperikeskusasetuksen 7 artikla). Jälkimmäiset koostuvat kolmesta pääpilarista: raportointivaatimukset, rahamääräiset seuraamukset ja pakolliset korvausostot.
    (12)    Komission kohdennettu kuuleminen arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa ja arvopaperikeskusasetuksen tarkistamisesta, https://ec.europa.eu/info/consultations/finance-2020-csdr-review_en  
    (13)    Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta 23 päivänä heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 75 artiklan mukaisesti, COM(2021) 348 final.
    (14)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Komission työohjelma 2021 ”Elinvoimainen unioni epävakaassa maailmassa”, liite I, COM(2020) 690 final.
    (15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/26/EY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä, EYVL L 166, 11.6.1998.
    (16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013).
    (17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013).
    (18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta, EUVL L 173, 12.6.2014.
    (19)    Komission tiedonanto ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma”, COM(2020) 590.
    (20)     https://ec.europa.eu/info/publications/200924-digital-finance-proposals_fi .
    (21)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmästä, COM(2020) 594 final.
    (22)     https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/MEX_21_6293  
    (23)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä, COM(2020) 595 final.
    (24)    Komission tiedonanto ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä”, COM(2021) (32).
    (25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119 puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki), EUVL L 243, 9.7.2021.
    (26)    Yleiskatsaus komission kuulemisasiakirjaan, yksittäisiin vastauksiin ja tiivistelmä saaduista vastauksista on asiakirjassa ”Targeted consultation on the review of the Regulation on improving securities settlement in the European Union and on central securities depositories”, joka on saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/info/consultations/finance-2020-csdr-review_en .
    (27)    Alustavasta vaikutustenarvioinnista ja saaduista kommenteista ks. https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12649-Rahoitusmarkkinat-arvopaperikeskukset-EUn-saantojen-uudelleentarkastelu-_fi .
    (28)    ESMA:n kertomus Euroopan komissiolle, ”CSDR Internalised Settlement”, 5 marraskuuta 2020, ESMA70-156-3729.
    (29)    ESMAn kertomus Euroopan komissiolle, ”Cross-border services and handling of applications under Article 23 of CSDR”, ESMA70–156–3569, 5.11.2020.
    (30)    ESMA:n kertomus Euroopan komissiolle, Provision of Banking-type ancillary services under CSDR, 8. heinäkuuta 2021, ESMA70–156–4582.
    (31)    ESMA:n kertomus Euroopan komissiolle, ”Use of FinTech by CSDs”, 2. elokuuta 2021, ESMA70–156–4576.
    (32)    ”ESMA Report on trends, risks and vulnerability”, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, ESMA-50–165–1287, nro 2, 2020.
    (33)    Jos arvopaperitapahtumaa ei ole selvitetty määrätyn ajan kuluessa, arvopapereiden ostaja, joka joutuu ostamaan ne takaisin muualta, käynnistää pakollisen korvausostomenettelyn. Velvoitteensa laiminlyöneen osapuolen on vastattava alkuperäisen ja uuden tapahtuman välisestä hintaerosta ja kaikista korvausoston kustannuksista.
    (34)    Arvopaperikeskusasetuksen 69 artiklan 4 kohdan mukaan toimilupaa ja tunnustamista koskevia kansallisia sääntöjä, joita sovellettiin ennen arvopaperikeskusasetuksen voimaantuloa, sovelletaan edelleen, kunnes kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja ESMA ovat antaneet EU:n tai kolmansien maiden arvopaperikeskuksille toimiluvan tai tunnustaneet ne arvopaperikeskusasetuksen nojalla.
    (35)    EUVL C […], […], s. […].
    (36)    EUVL C […], […], s. […].
    (37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).
    (38)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma”, COM(2020) 590.
    (39)    Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta 23 päivänä heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 75 artiklan mukaisesti (COM(2021) 348 final).
    (40)    Komission delegoitu asetus (EU) 2018/1229, annettu 25 päivänä toukokuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 täydentämisestä toimituskuria koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 230, 13.9.2018, s. 1).
    (41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).
    (42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N: o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).
    (43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
    (44)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
    (45)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  
    (46)    JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
    (47)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
    (48)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
    (49)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.
    (50)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.
    (51)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
    (52)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.
    (53)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä, rakennetut tiekilometrit, jne.)
    (54)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoite (erityistavoitteet)...”.
    (55)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.
    (56)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
    (57)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
    (58)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
    (59)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.
    (60)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.
    Alkuun