Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52022IR5495

    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Riittävä vähimmäistoimeentulo sosiaalisen osallisuuden varmistamiseksi: paikallinen ja alueellinen näkökulma”

    COR 2022/05495

    EUVL C 157, 3.5.2023, p. 33–37 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    3.5.2023   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 157/33

    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Riittävä vähimmäistoimeentulo sosiaalisen osallisuuden varmistamiseksi: paikallinen ja alueellinen näkökulma”

    (2023/C 157/07)

    Esittelijä:

    Anne KARJALAINEN (FI, PES), Keravan kaupunginvaltuuston jäsen

    Viiteasiakirja:

    Ehdotus neuvoston suositukseksi riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi

    COM(2022) 490 final

    I   MUUTOSEHDOTUKSET

    Muutosehdotus 1

    5 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Samalla kun turvataan kannustimet työkykyisten työmarkkinoille siirtymiseen tai palaamiseen, toimeentulotuella olisi vähitellen nostettava vähävaraisten henkilöiden tuloja tasolle, joka vastaa vähintään yhtä seuraavista:

    Samalla kun turvataan kannustimet työkykyisten työmarkkinoille siirtymiseen tai palaamiseen ihmisten nostamiseksi merkityksellisellä tavalla pois köyhyydestä tai köyhyysvaarasta , toimeentulotuella olisi vähitellen nostettava vähävaraisten henkilöiden tuloja tasolle, joka ylittää yhden seuraavista:

    a)

    kansallinen köyhyysriskiraja tai

    b)

    välttämättömien tavaroiden ja palvelujen , kuten riittävän ravinnon, asumisen, terveydenhuollon ja peruspalvelujen, rahallinen arvo kansallisten määritelmien mukaisesti tai

    c)

    muut a tai b alakohdassa tarkoitettuihin tasoihin verrattavissa olevat tasot, jotka on vahvistettu kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä.

    a)

    kansallinen köyhyysriskiraja tai

    b)

    välttämättömien tavaroiden, kuten riittävän ravinnon, ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistavien palvelujen ja peruspalvelujen rahallinen arvo 2 kohdassa esitettyjen määritelmien ja niitä täydentävien kansallisten määritelmien mukaisesti tai

    c)

    muut a tai b alakohdassa tarkoitettuihin tasoihin verrattavissa olevat tasot, jotka on vahvistettu kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä.

    Perustelu

    Yleistavoitteen saavuttamiseksi toimeentulotuen olisi nostettava vähävaraisten henkilöiden tuloja köyhyysrajan yläpuolelle, sillä muussa tapauksessa tavoitetta ei saavuteta.

    Lisäksi kansallisia ”yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistavien palvelujen” ja ”peruspalvelujen” määritelmiä olisi sovellettava vain, kun ne kattavat useampia palveluja kuin tässä tarkasteltavassa suosituksessa ehdotettuihin määritelmiin sisältyvät palvelut.

    Muutosehdotus 2

    6 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Jäsenvaltioille suositellaan, että ne saavuttavat 5 kohdassa säädetyn riittävän toimeentulotuen tason 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä, kuitenkin julkisen talouden kestävyydestä tinkimättä.

    Jäsenvaltioille suositellaan, että ne saavuttavat 5 kohdassa säädetyn riittävän toimeentulotuen tason 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä, kuitenkin julkisen talouden kestävyydestä tinkimättä.

    Perustelu

    Määräajan, johon mennessä jäsenvaltioiden on saavutettava riittävän toimeentulotuen taso, olisi oltava lyhyempi, jotta jää riittävästi aikaa arvioida tämän toimintapolitiikan vaikutusta köyhyyden vähentämiseen ja viime kädessä tarkistaa ehdotusta sen vaikuttavuuden parantamiseksi.

    Muutosehdotus 3

    9 kohdan a alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    avoimet, syrjimättömät kelpoisuusperusteet, joilla taataan vähimmäistoimeentulon tosiasiallinen saatavuus nuorille aikuisille heidän vakituisesta asuinpaikastaan riippumatta ja varmistetaan samalla, että laillisen oleskelun pituus on oikeasuhteinen

    avoimet, syrjimättömät kelpoisuusperusteet, joilla taataan vähimmäistoimeentulon tosiasiallinen saatavuus nuorille aikuisille heidän vakituisesta asuinpaikastaan riippumatta ja varmistetaan samalla, että laillisen oleskelun pituus ei ylitä viiden vuoden keskeytymätöntä laillista oleskelua, jota pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman saaminen edellyttää

    Perustelu

    Huomattavat erot laillisen oleskelun vähimmäiskestoa koskevissa vaatimuksissa tunnustetaan merkittäviksi esteiksi ulkomaalaisten vähimmäistoimeentulon saamiselle. Tällaisten vaatimusten järkeistäminen onkin ensiarvoisen tärkeää.

    Muutosehdotus 4

    10 kohdan d alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    toteutetaan toimia köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvien leimaamisen ja tiedostamattomien ennakkoasenteiden torjumiseksi

    toteutetaan toimia köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvien leimaamisen ja ennakkoasenteiden torjumiseksi

    Perustelu

    Köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä ennakkoasenteita olisi torjuttava riippumatta siitä, ovatko ne tiedostettuja tai tiedostamattomia.

    Muutosehdotus 5

    16 kohdan e alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    arvioida tämän suosituksen perusteella toteutettuja toimia ja erityisesti niiden vaikutuksia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen, työllisyyden lisäämiseen ja koulutukseen osallistumisen parantamiseen sekä toimittaa neuvostolle tästä kertomus vuoteen 2032 mennessä.

    arvioida tämän suosituksen perusteella toteutettuja toimia ja erityisesti niiden vaikutuksia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen, työllisyyden lisäämiseen ja koulutukseen osallistumisen parantamiseen sekä toimittaa neuvostolle tästä kertomus neljän vuoden välein sekä loppuraportti vuoteen 2030 mennessä.

    Perustelu

    Sovitetaan aikataulu, jonka mukaisesti komission on raportoitava neuvostolle, määräaikaan, johon mennessä Porton sosiaalialan huippukokouksen yleistavoitteet on saavutettava.

    II   POLIITTISET SUOSITUKSET

    EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

    1.

    		 suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio tunnustaa, että tarvitaan lisätoimia köyhyyden torjumiseksi kaikkialla Euroopan unionissa, mikä edellyttää keskittymistä köyhyyden perimmäisiin syihin sekä vaikuttaviin toimenpiteisiin sen torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Kansalliset toimeentulojärjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut ovat tässä suhteessa viimeinen keino, jolla pitää voida varmistaa ihmisarvoinen elämä.

    2.

    		 korostaa, että jäsenvaltioiden on sitouduttava täysimääräisesti neuvoston suosituksen täytäntöönpanoon, jotta saavutettaisiin vuoden 2030 tavoite vähentää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrää. AK on aiemmin (1) korostanut riittävän lainsäädännön tarvetta vähintään köyhyysrajan ylittävän vähimmäistoimeentulon takaamiseksi.

    3.

    		 vaatii, että neuvoston suosituksen olisi kuljettava käsi kädessä riittäviä vähimmäispalkkoja koskevan direktiivin nopean ja täysimääräisen täytäntöönpanon kanssa. Komitea toteaa myös, että suositus on kyllä ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, mutta se, että tunnustetaan kiireellinen tarve ryhtyä toimiin vähimmäistoimeentulon takaamiseksi kaikkialla EU:ssa, edellyttää tarkempaa pohdintaa tehokkaimmasta sääntelykehyksestä tällaisten toimien toteuttamiseksi EU:n tasolla.

    4.

    		 muistuttaa että myös kansalaiset tukevat selkeästi sosiaalista Eurooppaa (2) ja yhteistä vähimmäistulokehystä, mikä ilmaistiin Euroopan tulevaisuuskonferenssissa (3).

    5.

    		 ponnisteluista huolimatta köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat pahentuneet entisestään ja vuonna 2021 yli 90 miljoonaa eurooppalaista oli köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa. Tilanteen kiireellisyys edellyttää tiukempaa aikataulua suosituksen täytäntöönpanolle, ja AK ehdottaa siksi, että tämä aikaistetaan vuoteen 2027. AK kehottaa Euroopan komissiota seuraamaan tiiviimmin vuoden 2027 aikana saavutettua edistystä, josta jäsenvaltiot raportoivat neuvostolle joka neljäs vuosi ja laativat loppukertomuksen vuonna 2030.

    6.

    		 on huolissaan oikeuksiin perustuvan lähestymistavan puuttumisesta suosituksesta. Moderneilla vähimmäistoimeentulojärjestelmillä voidaan taata ihmisarvoinen elämä, vahvistaa ihmisten osallistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä edistää integroitumista työelämään.

    7.

    		 muistuttaa, että köyhyys on ihmisoikeusloukkaus ja toimivilla vähimmäistulojärjestelmillä ja palveluilla on yleistä taloutta vakauttava vaikutus, sillä köyhyyden poistaminen ja tuloerojen kaventaminen on tärkeää paitsi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi myös talouskasvun tukemiseksi. Tuloerojen kaventaminen edellyttää jäsenvaltioilta hyvin kohdennettuja toimia useilla politiikan aloilla.

    8.

    		 muistuttaa, että naisilla on merkittävä rooli, kun halutaan katkaista perheen ylisukupolven kestäneen köyhyyden ketju. Naisten työllisyysasteen kohentaminen ja palkkaerojen kaventaminen parantavat samalla naisten eläkkeitä vähentäen köyhyysriskiä eläkeiässä. Lasten köyhyyden vähentämisessä on tärkeää, että he pääsevät kattavien palvelujen piiriin, kuten varhaiskasvatus, peruskoulutus, kouluruokailu, ja että heillä olisi mahdollisuus harrastustoimintaan.

    9.

    		 esittää, että kansallisissa köyhyyden toimintasuunnitelmissa tulisi vähimmäistoimeentulojärjestelmien kehittäminen olla keskiössä sisältäen toimenpiteet oikeudenmukaisten palkkojen ja ihmisarvoisen työn saavuttamiseksi, laadukkaiden peruspalvelujen varmistamiseksi, riittävän toimeentulotuen ja yksilöllisten sosiaalipalvelujen saamiseksi. Tällaisia sosiaalipalvelujärjestelmiä kehitettäessä olisi tärkeää varmistaa se, että niillä saavutetaan kohderyhmät mahdollisimman hyvin ja että ne kannustavat työkykyisiä etuudensaajia siirtymään tai palaamaan työmarkkinoille ja voimaannuttavat heitä tätä varten.

    10.

    		 korostaa, että vaikka köyhyyden ja syrjäytymisvaarassa olevien määrän vähentämistä koskeva tavoite ulottuu vuoteen 2030, ovat covid-19-pandemia, Ukrainassa jatkuva sota, energian hintojen jyrkkä nousu sekä kasvava inflaatio iskeneet pahiten pienituloisiin kotitalouksiin lisäten köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Lisäksi tämä tilanne on erityisen ongelmallinen haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, etenkin vammaisille henkilöille. Onkin päivitettävä ajattelua, aikaistettava toimenpiteitä ja hyödynnettävä aikaisemmista kriiseistä saatuja kokemuksia. On myös tarkistettava tämän yleistavoitteen saavuttamista varten tarkoitettujen taloudellisten ja henkilöresurssien jakamista köyhyysvaarassa olevien ihmisten määrän säännöllisten arvioiden perusteella.

    11.

    		 korostaa, että vihreässä siirtymässä ja hiilidioksidineutraalissa taloudessa on huomioitava sosiaalinen ulottuvuus ja tuettava niiden ihmisten taitojen päivittämistä, jotka ovat työttömyysuhan alla, työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Vähimmäistulojärjestelmillä tulee olla keskeinen rooli tuen ja kannustimien tarjoamisessa ihmisten integroimiseksi uudelleen työmarkkinoille. AK panee myös kiinnostuneena merkille vähimmäispalkka-asiassa saavutetun edistyksen ja toteaa, että ”komissio on muuttanut ajattelutapaa [– –] ja että riittävät vähimmäispalkat ovat niin muodoin perusoikeus sekä Euroopan sisämarkkinoiden perustana olevan sosiaalisen, oikeudenmukaisen ja kestäväpohjaisen markkinatalouden perusedellytys” (4).

    12.

    		 muistuttaa, että ilmastonmuutos tulee kasvattamaan entisestään köyhyyden ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää ja erityisesti niiden, joiden asuinalueiden elinkeinorakenne on yksipuolinen ja ilmastonmuutokselle herkkä. Sosiaaliturvajärjestelmät ovat tilanteessa, jossa on kiireellinen tarve sopeutua ilmastonmuutokseen, kun avun tarpeen määrä muuttuu ja apua tarvitsevat uudenlaiset ihmisryhmät.

    13.

    		 kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita etsimään yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa konkreettisia toimia asunnottomuuden ja energiaköyhyyden vähentämiseksi ja poistamiseksi. Energian hinnan nousu vaikeuttaa haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia selviytymään energiakustannuksista.

    14.

    		 suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio tunnustaa tarpeen ottaa mukaan kaikki hallintotasot köyhyyden torjuntaan. Paikallis- ja alueviranomaisilla on ratkaiseva rooli tämän suosituksen onnistumisen kannalta, erityisesti laadukkaiden sosiaalipalvelujen tarjoamisessa. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat parhaiten tavoittaa aktiivisesti tukea tarvitsevia ihmisiä ja tunnistaa yksilöiden erityistarpeet kehittääkseen henkilökeskeisiä polkuja kohti aktiivista osallisuutta yhteiskuntaan.

    15.

    		 painottaa, että tarvitaan läpinäkyvään periaatteeseen ja vertailukelpoisiin tietoihin perustuva ajantasainen ja loppuun kehitetty vähimmäistoimeentulojärjestelmien eurooppalainen vertailuanalyysikehys, jonka avulla voitaisiin edistää käsitteen parempaa ymmärtämistä Euroopan tasolla ja jäsenvaltioiden keskuudessa, huomioida paremmin erilaiset tulolähteet ja kotitalouksien erityistilanteet ja auttaa ihmiset kansallisen köyhyysrajan yläpuolelle mm. tarjoamalla työkykyisille mahdollisuuksia saada ansiotyötä, joka ei ole epävarmaa.

    16.

    		 korostaa, että vähimmäistoimeentulon on pysyttävä inflaation – erityisesti elintarvikkeiden ja energian elinkustannusten nousun – mukana voidakseen täyttää sille asetetun tavoitteen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisesta. Komitea kannattaakin varauksetta ehdotettua suositusta vuosittaisesta tarkastelusta jäsenvaltioiden tasolla, sillä se on keskeinen edellytys toimenpiteen tehokkaalle ja vaikuttavalle täytäntöönpanolle.

    17.

    		 pitää tärkeänä, että vähimmäistoimeentuloa voidaan maksaa myös kotitalouden yksittäiselle jäsenelle, mikä edistää sukupuolten tasa-arvoa, nuorten aikuisten ja vammaisten henkilöiden osallistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä edistää integroitumista työelämään.

    18.

    		 painottaa, että jäsenvaltioissa on otettava käyttöön läpinäkyvät ja syrjimättömät kelpoisuusperusteet. AK ilmaisee huolensa suosituksen tekstin epäselvyydestä sen suhteen, mitä on ”suhteellinen” tai ”asteittainen” toiminta. Samalla komitea kehottaa luomaan yleiset puitteet laillisille oleskeluvaatimuksille.

    19.

    		 vaatii, että suosituksessa annettuja mahdollistavien ja olennaisten palvelujen määritelmiä olisi täydennettävä eikä korvattava kansallisilla määritelmillä, jotta voidaan turvata tämän ohjeellisen palveluluettelon sisällyttäminen koko EU:hun. Tämä koskee erityisesti digitaalista viestintää, jolle ei anneta olennaisen palvelun asemaa kaikkialla EU:ssa.

    20.

    		 ehdottaa, että tarveharkinnan kynnysarvot määritetään siten, että se ei rajaa vähimmäistoimeentulon ulkopuolelle siksi, että vähäiset omaisuuserät, omassa käytössä oleva asunto, välttämätön kulkuneuvo tai irtain omaisuus määritetään laskelmassa suhteettoman suureksi erityisesti silloin, kun kyseessä on tuen hakijan akuutti kriisi tai iäkäs henkilö.

    21.

    		 muistuttaa, että vähimmäistulojärjestelmien kattavuuden seurantaan tarvitaan paikallisen, alueellisen ja Euroopan unionin tason määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita – kiinnittäen huomiota digitaalisen saavutettavuuden parantamiseen, tietotekniikan saatavuuteen ja digiosaamisen varmistamiseen.

    22.

    		 korostaa, että vähimmäistoimeentulojärjestelmissä tulee olla vaikuttavia, oikeudenmukaisia ja eri kohderyhmille suunnattuja yksilöllisiä aktivoivia elementtejä, jotka poistavat työhön palaamisen ja työssä pysymisen esteet ja varmistavat työnteon kannattavuuden lisäten sosiaalista osallisuutta. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten, myös lastensuojelujärjestelmän piiristä poistuneiden, integroitumiseen työmarkkinoille. Komitea pitää lisäksi tärkeänä tukea toimia, joilla kohderyhmiä autetaan pääsemään (tai palaamaan) työmarkkinoille aina mahdollisuuksien mukaan lähellä asuinpaikkojaan, jotta voidaan minimoida uudelleenasettautumisen haasteet. Jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa toimeentulon piirissä olevien työllistymisen esteistä, kuten alhainen koulutustaso, ja etsiä ratkaisuja niihin, kuten välityömarkkinoiden luominen, palkkatuet sekä taitojen parantaminen, uudelleenkouluttaminen ja elinikäinen oppiminen.

    23.

    		 painottaa, että on tärkeää jakaa varat oikeudenmukaisesti, oikeutetusti ja tehokkaasti. Komitea onkin Euroopan komission kanssa täysin samaa mieltä siitä, että vero- ja etuusjärjestelmistä johtuvia kannustimia ja pidäkkeitä on tarkistettava säännöllisesti.

    24.

    		 katsoo, että julkisia hankintoja oikein hyödyntäen voidaan edistää pitkäaikaistyöttömien sekä syrjäytymis- ja köyhyysriskin vaarassa olevien ihmisien työllistymistä.

    25.

    		 kehottaa selventämään, kenen viranomaisen tehtävänä on yksilöllisten suunnitelmien tekeminen, jotta vältyttäisiin päällekkäisiltä toimenpiteiltä. Myös tietojen vaihdossa on kiinnitettävä erityistä huomiota tietosuojaan.

    Bryssel 9. helmikuuta 2023.

    Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

    Vasco ALVES CORDEIRO

    (1)  Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi” (EUVL C 166, 7.6.2011, s. 18).

    (2)  Sosiaaliasioita koskeva eurobarometri 03/2021.

    (3)  Loppuraportti 2022.

    (4)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Riittävät vähimmäispalkat Euroopan unionissa” (COR-2020-05859) (EUVL C 175, 7.5.2021, s. 89).

    Top