Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kohti Välimeren alueen makroaluestrategiaa”

(2022/C 498/02)

Esittelijä: Nikola DOBROSLAVIĆ (HR, EPP)

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Makroaluestrategioiden vaikutus alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, paikallisdemokratiaan ja yhteistyöhön ulkorajoilla

1.

katsoo, että makroalueilla on keskeisen tärkeä rooli Euroopan unionin ja sen lähinaapuruston taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa, sillä ne antavat raja-alueille mahdollisuuden etsiä yhdessä ratkaisuja alueille yhteisiin erityishaasteisiin vaihdon ja yhteistyön sekä täytäntöönpanon avulla.

2.

korostaa, että tämä lähestymistapa mahdollistaa eri hallintotasojen tietyllä maantieteellisellä alueella toteuttamien poliittisten linjausten, toimien ja rahoitusohjelmien paremman johdonmukaisuuden ja täydentävyyden. Edistämällä monitasoista hallintoa makroalueet auttavat näin lisäämään politiikan tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

3.

muistuttaa, että makroaluestrategiat perustuvat monitasoisuuden periaatteeseen ja että EU:n ja sen ulkopuolisten alueiden on oltava keskeisessä asemassa niiden kehittämisessä, rakentamisessa ja yhteisten tavoitteiden määrittelyssä EU:n jäsenvaltioiden ja muiden asianomaisten maiden rinnalla.

4.

toteaa, että Välimeren alueella sijaitsee useita EU-ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita sekä EU:n ulkopuolisia maita, ja korostaa makroalueiden merkitystä EU:n rajat ylittävän yhteistyön vahvistamisessa. Yhteistyö on välttämätöntä yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi ja myös EU:n ulkopuolisten maiden saamiseksi mukaan syvempään ja tiiviimpään yhteistyöhön unionin kanssa.

5.

muistuttaa Euroopan parlamentin 3. heinäkuuta 2012 antamasta päätöslauselmasta ”EU:n makroaluestrategioiden kehitys: nykyiset käytännöt ja tulevaisuudennäkymät erityisesti Välimeren alueella” (1).

6.

palauttaa mieliin Välimeren alueen koheesiostrategiaa käsittelevän ARLEMin raportin (A Cohesion Strategy for the Mediterranean, 2014), jossa hahmotellaan lähtökohdat pohdinnoille Välimeren alueen makroalueellisesta hallintokehyksestä, joka perustuu monitasoiseen hallintoon sekä asteittain ja eri kokoonpanoissa etenevään yhdentymiseen.

7.

muistuttaa myös, että Euroopan unionin neuvosto on ilmoittanut (2) olevansa valmis harkitsemaan yhteisiä aloitteita uusien makroaluestrategioiden luomiseksi.

Välimeren makroalue: keskeinen väline Välimeren alueen haasteisiin vastaamisessa

8.

painottaa Välimeren resurssien ainutlaatuisuutta. Välimeren rantaviiva on 46 000 kilometrin pituinen, ja alueella sijaitsee 22 rantavaltiota. Niissä asuu yli 500 miljoonaa ihmistä, joista kolmasosa rannikkoalueilla. Noin 150 miljoonaa työpaikkaa liittyy suoraan Välimereen.

9.

korostaa Välimeren merkitystä ympäristön kannalta: sen osuus maailman meristä on vain yksi prosentti, mutta se tuottaa 20 prosenttia koko maailman merten tuotteista (3). Se on myös yksi merten ja rannikkoalueiden biologisen monimuotoisuuden merkittävimmistä varannoista: siellä sijaitsee 28 prosenttia kotoperäisistä lajeista, 7,5 prosenttia luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista ja 18 prosenttia maailman merikasvistosta.

10.

korostaa Välimeren alueen potentiaalia, sillä se on yhtenäinen maantieteellinen alue, jonka väestöllä on yhteinen historiallinen ja kulttuuriperintö, joka on seurausta pitkistä yhteistyön ja ajatusten, tavaroiden ja ihmisten välisen vaihdon perinteistä Välimeren kolmen rannan välillä.

11.

toteaa, että Välimeren alueella on hallinnollisia, sosioekonomisia, humanitaarisia ja ilmastoon, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä haasteita, jotka edellyttävät yhteisiä toimia.

12.

toteaa, kuten MedECC-verkoston julkaisemassa ensimmäisessä Välimeren alueen ilmaston ja ympäristön muutosta koskevassa arviointikertomuksessa korostetaan, että kaikki Välimeren alueen osa-alueet kärsivät viimeaikaisista ihmisen toiminnan aiheuttamista ympäristön muutoksista ja että tärkeimpiä muutostekijöitä ovat ilmasto, väestönkasvu, saastuminen, kestämättömät käytännöt maan ja meren käytössä sekä vieraslajit. Useimmilla alueilla vaikutukset kohdistuvat sekä ekosysteemeihin että ihmisten toimeentuloon (4).

13.

toteaa, että nykyisellä vauhdilla ilmasto lämpenee Välimeren alueella 2,2 astetta vuoteen 2040 mennessä eli ilmasto lämpenee siellä 20 prosenttia maapallon keskiarvoa nopeammin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat selvästi jo nyt äärimmäisten luonnonilmiöiden lisääntymisenä. Välimeren alueen yhteiskunnat kärsivätkin ilmastonmuutoksesta eniten. (Vesipulasta kärsivästä maailman väestöstä 50 % sijaitsee jo nyt Välimeren alueella, ja veden niukkuus heikentää elintarviketurvaa. Lisäksi 49 Unescon 51 kulttuurikohteesta on vaarassa.) Useimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksia pahentavat vielä muut ympäristöhaasteet, kuten liian voimakas kaupungistuminen, tehomaatalous ja -kalastus ja liiallinen matkailu sekä maaperän huonontuminen, aavikoituminen ja (ilman, maaperän, makean veden ja meriveden) pilaantuminen.

14.

korostaa samalla lailla kuin lausunnossaan ”Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä Välimeren saarilla” Välimeren saarten erittäin suurta haavoittuvuutta ilmaston lämpenemisen yhteydessä, jolla on jo taloudellisia (kalastus, matkailu jne.) ja sosiaalisia seurauksia (poismuutto jne.), ja suosittaa, että tätä aluetyyppiä varten kehitetään sellainen makroaluetasolle tarkoitettu nimenomainen toimintatapa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin nähden, jossa otetaan huomioon saaristojen ja saarten erityistarpeet ja edesautetaan näiden alueiden, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin yhteistyön tiivistämistä ympäristöhaasteisiin vastaamisessa ja kestävän kehityksen edistämisessä.

15.

korostaa, että ilmeisistä yhteisistä piirteistä huolimatta Välimeren alueelle ovat ominaisia suuret kehityserot. Nämä erot, joihin kuuluvat myös heikkoudet institutionaalisissa valmiuksissa, infrastruktuurien välisissä yhteyksissä ja kauppasuhteissa, vaikuttavat Välimeren yhteiskuntien vakauteen, vaurauteen ja turvallisuuteen.

16.

katsoo, että covid-19-kriisi on muistutus kiireellisestä tarpeesta soveltaa koordinoitua lähestymistapaa ja vahvistaa yhteistä kykyä selviytyä epidemioista, talouden häiriöistä ja ilmastonmuutoksesta.

17.

katsoo, että Välimeren makroalue voi myös toimia koordinointivälineenä sellaisten muuttovirtojen hallinnassa, jotka vaikuttavat alue- ja paikallisviranomaisiin erityisesti EU:n ulkorajoilla.

18.

muistuttaa, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi Välimeren alueella on keskeinen rooli sodan vaikutusten lieventämisessä ja siirtymään joutuneiden ihmisten vastaanottamisessa, samalla kun se jatkaa ponnistelujaan edistääkseen rauhan rakentamista kaikilla ranta-alueillaan.

19.

vahvistaa näiden haasteiden edessä, että kaikki kolme Välimeren rannikkoa on saatava integroitua paremmin, jotta voidaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta, lisätä alueen Euroopan laajuista ja maailmanlaajuista painoarvoa ja innovointipotentiaalia sekä edistää ihmisten hyvinvointia ja ympäristönsuojelua.

20.

panee merkille paikallis- ja alueviranomaisten keskeisen roolin tässä prosessissa, sillä ne ovat vahvasti mukana toiminnassa Välimeren unionin, Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM), Välimeren yhteistyöallianssin (MedCoopAlliance) sekä Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton Välimeren alueen komission kaltaisten aloitteiden ja verkostojen kautta.

21.

huomauttaa, että kaikki Välimeren alueen kohtaamat haasteet (ilmastonmuutos, eroosio, aavikoituminen, muovisaaste, muuttoliike, liialliset matkailijamäärät jne.) ovat keskittyneet saaristoihin ja saarille ja että ne ovat siksi ihanteellisia pilottialueita yhdennetyn kestävän kehityksen toimintapolitiikkojen täytäntöönpanolle Välimerellä. Komitea kehottaa Euroopan komissiota laatimaan saarille strategian, joka soveltuu eri vesistöalueille.

22.

yhtyy Euroopan komission näkemykseen siitä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin olisi pyrittävä tiiviissä yhteistyössä niiden naapurimaiden kanssa, jotka jakavat samat ilmasto- ja ympäristöhaasteet.

23.

toteaa, että kolmen rannikon paikallis- ja alueviranomaiset, joilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa, ovat toivoneet ”Välimeren alueen vihreän kehityksen ohjelmaa” (5).

24.

toteaa, että paikallisviranomaisilla on (oltava) keskeinen rooli alueiden ja valtioiden kumppaneina maailmanlaajuisten ja alueellisten toimintaohjelmien täytäntöönpanossa.

25.

korostaa myös, että makroaluestrategia, jolla edistetään poliittisen vuoropuhelun vahvistamista, on olennaisen tärkeä Euroopan komission helmikuussa 2021 antamaan tiedonantoon ”Uudistettu kumppanuus eteläisten naapurimaiden kanssa” (6) perustuvan uuden Välimeren alueen toimintaohjelman täytäntöönpanon kannalta.

Kohti koko Välimeren aluetta koskevaa yhdennettyä strategiaa

26.

on tyytyväinen Välimeren alueen sidosryhmien ja erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten sitoutumisen myönteisiin tuloksiin ja yhteistyön lisääntymiseen sen seurauksena. Komitea kehottaa näitä sidosryhmiä, erityisesti paikallis- ja alueviranomaisia, lisäämään tätä yhteistyötä, jotta voidaan valmistella maaperää Välimeren makroaluestrategian luomiselle.

27.

arvostaa Adrian- ja Joonianmeren makroaluestrategian ja WestMED-merialuestrategian avulla saavutettua merkittävää edistymistä Välimeren alueen yhdentymisessä.

28.

kehottaa Euroopan komissiota edistämään kiireellisesti WestMED-aloitetta ja huolehtimaan sen resursseista, vankasta rakenteesta ja pitkän aikavälin vakauttamisstrategiasta, jotta voidaan helpottaa makroalueiden yhdentymistä läntisellä Välimerellä.

29.

korostaa, että nykyisiä yhteistyöaloitteita ja -ohjelmia sekä kaikkia keskeisiä toimijoita monitasoisen hallinnon eri portailla on koordinoitava paremmin, jotta niiden toiminta ja vaikutukset eivät menettäisi tehoaan. Sen vuoksi on välttämätöntä, että Välimeren alueet saavat vihdoin käyttöönsä operatiivisen välineen, jonka avulla ne voivat kehittää ja panna täytäntöön yhdennetyn strategian, konkreettisen toimintasuunnitelman ja yhteisiä hankkeita Välimeren unionin ja ARLEMin kaltaisissa institutionaalisissa yhteistyöpuitteissa sekä muun muassa MedCoopAlliancen ja BLUEMEDin kaltaisissa aloitteissa yksilöityjen yhteisten painopisteiden mukaisesti.

30.

katsoo, että Välimeren makroaluestrategia ei korvaa nykyisiä strategioita, vaan siinä käsitellään näitä haasteita täydentämällä olemassa olevia strategioita ja maksimoimalla niiden vaikutukset. Samalla pyritään vastaamaan yhteisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjunnasta ja digitalisaatiosta johtuviin haasteisiin, muuntamaan ne merkittäviksi kestävän kehityksen mahdollisuuksiksi ja edistämään näin oikeudenmukaista ja osallistavaa vihreää siirtymää hyödyntäen yhteisiä mahdollisuuksia sekä kiinnittämään erityistä huomiota inhimilliseen ulottuvuuteen ja nuorille tarjottaviin mahdollisuuksiin ja vapauttamaan näin alueen taloudellinen potentiaali paikallisen väestön eduksi.

31.

korostaa, että makroaluestrategia on välttämättä laadittava Välimeren merialueen tasolla ja niin, että se kattaa kolme vesistöalueen osaa eli läntisen Välimeren, itäisen Välimeren ja Adrian- ja Joonianmeren alueen, jotta se voi tarjota toimivia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Sen on siksi oltava alusta asti avoin kaikille, ja sen perimmäisenä tavoitteena pitää olla koko Välimeren alueen kolmen rannan kattaminen.

32.

kehottaa kiinnittämään Välimeren makroaluestrategian niin kuin minkä tahansa muun merialueita koskevan makroaluestrategian yhteydessä erityistä huomiota saarialueisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklan mukaisesti. Komitea kehottaa ottamaan huomioon näiden alueiden erityispiirteet ja haavoittuvuudet ja luomaan vahvemman kumppanuuden, johon kuuluu konkreettisia ja koordinoituja toimia näiden alueiden, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin välillä.

33.

toteaa, että alueellista yhdentymistä olisi vietävä eteenpäin asteittain Välimeren alueen valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten vapaaehtoisen lähestymistavan pohjalta, kun otetaan huomioon tiettyjen epävakaiden turvallisuustilanteiden tai poliittisten tai diplomaattisten tilanteiden aiheuttamat haasteet.

Monitasoisen hallinnon keskeiset periaatteet Välimeren alueen tasolla

34.

ehdottaa, että Välimeren alueen tulevan makroaluestrategian hallinnoinnissa noudatetaan kaikilta osin monitasoisen hallinnon periaatetta eli osallistetaan EU-, valtio-, alue- ja paikallistason viranomaiset sekä näitä edustavat asianomaiset organisaatiot ja Euroregio-alueet.

35.

katsoo, että Välimeren makroaluestrategian toimivuus edellyttää, että sillä on vankka ja edustava hallintojärjestelmä, johon sisältyy i) yleinen poliittinen edustajakokous, jossa on EU-, valtio- ja aluetason viranomaisia, ii) johtokunta, johon kuuluu yksi jäsen (alue- tai valtiotasolta) kunkin strategiassa edustettuna olevan maan kansallisesta koordinoinnista sekä tarkkailijoita alue- ja paikallisviranomaisten verkostoista, näitä viranomaisia edustavista organisaatioista ja Euroregio-alueilta ja joka pyrkii edistämään alue- ja paikallisviranomaisten osallistamista päätöksentekoprosessiin, ja iii) temaattisia toimintaryhmiä, joissa kehitetään ja toteutetaan käytännön yhteistyöhankkeita julkisten ja yksityisten sosioekonomisten toimijoiden sekä tiedeyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

36.

ehdottaa, että WestMED-aloitteeseen liittyvien hyvien käytäntöjen pohjalta perustetaan vuoden välein vaihtuva kiertävä puheenjohtajuus, josta EU- ja kumppanimaat vastaavat yhdessä ja joka toimii tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisia edustavien organisaatioiden kanssa. Puheenjohtajiston olisi jatkossa toimittava ottaen huomioon aiemmat, nykyiset ja tulevat puheenjohtajavaltiot ja säilytettävä tasapaino EU:n ja strategiassa edustettuina olevien kumppanimaiden välillä, samalla kun alue- ja paikallisviranomaisia edustavilta organisaatioilta saatava tuki kiertäisi vastaavalla tavalla. Tällainen dynamiikka on olennaisen tärkeä makroaluestrategian eri hallintoelinten huomioonottamiseksi ja niiden kytkemiseksi makroalueen toiminnan strategiseen ohjaamiseen vuotuisten työohjelmien avulla. Strategian koordinoimiseksi ja tukemiseksi olisi asetettava tekninen sihteeristö (Välimeren makroaluestrategiasta vastaava sihteeristö).

37.

ehdottaa, että yhteensopivuus nykyisten aloitteiden kanssa varmistetaan ottamalla strategian täytäntöönpanoon mukaan keskeisten kansainvälisten sekä EU:n ja Välimeren alueen välisten institutionaalisten tahojen, elinten ja aloitteiden, kuten Välimeren unionin, ARLEMin, MedCoopAlliancen sekä Adrian- ja Joonianmeren makroaluestrategian ja WestMEDin, edustajat. Myös eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät (EAYY) tarjoavat monitasoisen hallinnon ”laboratorioina” hyödyllisiä näkymiä Välimeren alueen uuden toimintaohjelman tavoitteiden tukemiseksi.

Makroaluestrategia, jossa keskitytään ensisijaisiin haasteisiin

38.

katsoo, että Välimeren makroaluestrategiassa olisi keskityttävä rajalliseen määrään yhteisiä haasteita, joita ratkotaan vähitellen ajan mittaan. Komitea korostaa, että vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat keskeisiä haasteita, joihin olisi puututtava ensisijaisesti.

39.

kehottaa ensimmäisenä askeleena keskittymään keskeisiin haasteisiin: ilmastonmuutokseen, digitalisaatioon, ympäristökriisiin ja humanitaariseen kriisiin sekä välttämättömään vihreään siirtymään. Seuraavat painopisteet edellyttävät kiireellisesti koordinoituja toimia Välimeren tasolla: saaristojen, saarten ja rannikko- ja kaupunkialueiden tulevaisuus, merten pilaantuminen (erityisesti mikromuovi ja jätevedet), luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, agroekologia, kiertotalous, luonnonkatastrofien hallinnointi ja ennaltaehkäisy ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja humanitaariseen kriisiin reagoiminen turvaamalla perusihmisoikeudet.

40.

ehdottaa, että Euroopan komissio tukee lyhyellä aikavälillä Interreg Euro-MED -ohjelman tai muiden asiaankuuluvien olemassa olevien ohjelmien kautta (kun otetaan huomioon, että makroaluestrategiassa noudatetaan ”kolmen kiellon sääntöä”: ei uusia säädöksiä, ei uutta rahoitusta ja ei uusia toimielimiä) vuonna 2024 toteutettavaa pilottihanketta, jonka aiheena on saasteettomuus Välimerellä. Tämä edistää temaattisesti myös valtameriä koskevaa EU:n missiota (7). Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä sellaisten maiden ja alueiden kesken, jotka haluavat kehittää Välimeren makroaluestrategian, ja siten testata sen keskeisiä periaatteita pyrittäessä konkreettiseen tavoitteeseen.

41.

toteaa, että toimintaa voitaisiin tämän jälkeen laajentaa kattamaan seuraavat haasteet, jotka liittyvät uuteen Välimeren alueen toimintaohjelmaan: a) tasapainoisen ja kestävän talouskehityksen edistäminen yhteisillä hankkeilla, joilla pyritään vahvistamaan tutkimusta, innovointia, luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä sekä näihin liittyvää yrittäjyyttä b) sinisen talouden huomioon ottaminen c) inhimillisen kehityksen edistäminen: kulttuuri ja perintö, matkailu, koulutus, terveydenhuolto, työllisyys, nuorison kehitys, syrjäytyneiden ryhmien sosiaalinen osallisuus, pakolaisten tukeminen sekä muuttovirtojen aiheuttamiin tarpeisiin vastaaminen erityisesti EU:n ulkorajoilla d) yhteenliitettävyyden vahvistaminen liikenne- ja digi-infrastruktuurin avulla e) elintarvike- ja energiaomavaraisuuden parantaminen Välimerellä ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä Venäjän aiheuttaman Ukrainan sodan seuraukset f) julkisten ja yksityisten laitosten välineiden ja valmiuksien vahvistaminen ilmastonmuutokseen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen johtavien syiden lieventämiseksi.

Operatiivinen toimintasuunnitelma, joka perustuu olemassa olevaan rahoitukseen

42.

katsoo, että Välimeren alueen makroaluestrategian on välttämättä perustuttava operatiiviseen toimintasuunnitelmaan, jolla painopisteet muunnetaan konkreettisiksi toimiksi Välimeren tasolla. Jotta voidaan varmistaa, että suunnitelmassa otetaan asianmukaisesti huomioon alueellinen ulottuvuus, joka auttaa paitsi edistämään yhteistä visiota Välimeren alueen paremmasta, yhtenäisestä ja kestävästä kehityksestä myös osallistamaan kansalaisyhteiskunnan Välimeren kolmella rannalla, paikallis- ja alueviranomaiset, jotka ovat lähimpänä kansalaisia, on otettava mukaan suunnitelman laatimiseen.

43.

toteaa, että Välimeren alueen hankkeiden tukemiseen voidaan saada merkittävä määrä rahoitusta muun muassa Euroopan komission Euroopan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen (NDICI) osoittamasta 7 miljardin euron summasta. Välimeren alueella toteutettavat Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat (Next-MED, EUROMED, ADRION, Marittimo) tarjoavat myös hyvän tilaisuuden edistää hankkeita, joilla voidaan tukea makroaluestrategian tavoitteiden saavuttamista.

44.

toteaa, että kolmannet maat voivat osallistua moniin Euroopan komission suoraan toteuttamiin ohjelmiin, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan, Life-ohjelmaan ja Erasmus+-ohjelmaan, ja ne ovat siksi kiinnostava lisärahoituksen lähde. Lisäksi Välimeren alueen yhteistyötä tuetaan suoraan sellaisilla ohjelmilla kuin Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuus (PRIMA) sekä Euroopan unionin naapurimaissa käyttöön ottamilla kahdenvälisillä välineillä.

45.

korostaa, että Välimeren alueella toimii myös Maailmanpankin ja Euroopan investointipankin kaltaisia avunantajia sekä esimerkiksi Anna Lindh -säätiön kaltaisia instituutioita, jotka voivat helpottaa yhteisten hankkeiden toteuttamista.

46.

toteaa lisäksi, että monet maat, alueet ja kunnat toteuttavat hajautettuja yhteistyöohjelmia, jotka voivat myös edistää laajempien yhteistyöhankkeiden toteuttamista Välimerellä.

47.

korostaa, että vuosien 2021–2027 Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä kehitetään hallintomekanismeja, joilla helpotetaan alueella saatavilla olevan EU-rahoituksen koordinointia. Komitea katsoo, että tämä voi antaa konkreettisen sysäyksen Välimeren alueen makroaluestrategian toteutumiselle.

Päätelmät

48.

on tyytyväinen siihen, että Välimeren alueen yhteistyölle annettiin uutta pontta Ranskan puheenjohtajakaudella järjestetyssä Mediterranean Worlds Forum -tapahtumassa.

49.

odottaa kiinnostuneena Euroopan unionin seuraavaa puheenjohtajakautta vuonna 2023, jolloin yksi Välimeren alueen valtioista eli Espanja toimii puheenjohtajana, ja toivoo, että silloin voidaan jälleen keskittyä Välimeren alueen hallintoon ja sen uudistetun makroalueellisen hallinto- ja yhteistyökehyksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

50.

kehottaa Euroopan komissiota ja EU:n jäsenvaltioita tukemaan Välimeren makroaluestrategian ja muiden, tarpeellisiksi katsottujen uusien makroaluestrategioiden kehittämistä.

51.

kehottaa myös Euroopan parlamenttia ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa tukemaan viestiä koko Välimeren alueen kattavan makroaluestrategian laatimisesta paremman, yhdennetyn ja yhtenäisemmän Välimeren alueen edistämiseksi.

52.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa saattamaan asian Euroopan komission käsiteltäväksi vuonna 2022 ja pyytämään tätä laatimaan Välimeren makroaluestrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman, jotta neuvosto ja Euroopan parlamentti voivat hyväksyä sen Espanjan puheenjohtajakaudella vuoden 2023 jälkipuoliskolla.

---

(1)  P7_TA (2012) 0269.

(2)  13424/20. Neuvoston päätelmät EU:n makroaluestrategioiden täytäntöönpanosta, 2. joulukuuta 2020.

(3)  Randone. et al. 2017, Reviving the Economy of the Mediterranean Sea: Actions for a Sustainable Future, WWF Mediterranean Initiative.

(4)  MedECC (2020): Climate and Environmental Change in the Mediterranean Basin – Current Situation and Risks for the Future. First Mediterranean Assessment Report [Cramer, W., Guiot, J., Marini, K. (toim.)] Välimeren unioni, Plan Bleu, UNEP/MAP, Marseille.

(5)  Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM) täysistunto, 23. tammikuuta 2020

(6)  JOIN(2021) 2 final. Ks. myös Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uudistettu kumppanuus eteläisten naapurimaiden kanssa – Uusi Välimeren alueen toimintaohjelma”,(EUVL C 440, 29.10.2021, s. 19).

(7)  EU:n missio: valtamerien ja vesistöjen ennallistaminen.