Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52022IR1960

    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n sirusäädös Euroopan puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi”

    COR 2022/01960

    EUVL C 498, 30.12.2022, p. 94–113 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    30.12.2022   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 498/94


    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n sirusäädös Euroopan puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi”

    (2022/C 498/14)

    Esittelijä:

    Thomas Gottfried SCHMIDT (DE, EPP)

    Aluekehityksestä vastaava ministeri, Saksin osavaltio

    Viiteasiakirjat:

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)

    COM(2022) 46 final

    Liitteet asiakirjaan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)

    COM(2022) 46 final, liitteet 1–3

    Ehdotus neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta

    COM(2022) 47 final

    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Sirusäädös Euroopalle

    COM(2022) 45 final

    Komission suositus unionin yhteisestä välineistöstä puolijohdepulan korjaamiseksi ja EU:n mekanismista puolijohde-ekosysteemin seurantaa varten

    C(2022) 782 final

    I.   MUUTOSEHDOTUKSET

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)

    COM(2022) 46 final

    Muutosehdotus 1

    Johdanto-osan 1 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    (1)

    Puolijohteet ovat kaikkien digitaalisten laitteiden keskeisiä rakenneosia, olipa sitten kyse älypuhelimista ja autoista, terveydenhuollon, energia-alan, tietoliikenteen ja automaation kriittisistä sovelluksista ja infrastruktuureista tai muista teollisuuden aloista. Puolijohteet ovat olennaisen tärkeitä nykyajan talouden ja yhteiskunnan toiminnan kannalta, mutta unionissa on ilmennyt ennennäkemättömiä häiriöitä niiden tarjonnassa. Nykyinen tarjontapula on merkki siitä, että unionissa on pysyviä ja vakavia rakenteellisia puutteita puolijohteiden arvo- ja toimitusketjussa. Häiriöt ovat tältä osin paljastaneet pitkäaikaisia haavoittuvuuksia, erityisesti vahvan riippuvuuden kolmansista maista sirujen valmistuksessa ja suunnittelussa.

    (1)

    Puolijohteet ovat kaikkien digitaalisten laitteiden keskeisiä rakenneosia, olipa sitten kyse älypuhelimista , sähköpolkupyöristä ja autoista, terveydenhuollon, energia-alan, tietoliikenteen ja automaation kriittisistä sovelluksista ja infrastruktuureista tai muista teollisuuden aloista. Puolijohteet ovat olennaisen tärkeitä nykyajan talouden , vihreän siirtymän tavoitteen ja yhteiskunnan toiminnan kannalta, mutta unionissa on ilmennyt ennennäkemättömiä häiriöitä niiden tarjonnassa. Nykyinen tarjontapula on merkki siitä, että unionissa on pysyviä ja vakavia rakenteellisia puutteita puolijohteiden arvo- ja toimitusketjussa. Häiriöt ovat tältä osin paljastaneet pitkäaikaisia haavoittuvuuksia, erityisesti vahvan riippuvuuden kolmansista maista sirujen valmistuksessa ja suunnittelussa.

    Perustelu

    Vihreän siirtymän kannalta keskeiset teollisuudenalat ja teknologiat tarvitsevat siruja. Esimerkiksi nykyaikaisten sähköpolkupyörien ja aurinkosähköjärjestelmien vaihtosuuntaajien moottoreissa, ohjaimissa ja näytöissä käytetään siruja. Vihreää siirtymää ei voida toteuttaa ilman siruja.

    Muutosehdotus 2

    Johdanto-osan 3 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    (3)

    Tällä kehyksellä on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on varmistaa unionin kilpailukyvyn ja innovointivalmiuksien kannalta tarpeelliset edellytykset sekä teollisuuden mukautuminen rakenteellisiin muutoksiin, jotka johtuvat nopeista innovointisykleistä ja kestävyyden tarpeesta. Ensimmäisestä tavoitteesta erillinen mutta sitä täydentävä toinen tavoite on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa vahvistamalla yhtenäinen unionin oikeudellinen kehys, jolla lisätään unionin häiriönsietokykyä ja toimitusvarmuutta puolijohdeteknologioiden alalla.

    (3)

    Tällä kehyksellä on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on varmistaa unionin kilpailukyvyn ja innovointivalmiuksien kannalta tarpeelliset edellytykset sekä teollisuuden mukautuminen eri sektoreiden ja asianomaisten aluekohtaisten ekosysteemien osalta kestävän kehityksen tavoitteita noudattaviin rakenteellisiin muutoksiin, jotka johtuvat nopeista innovointisykleistä ja kestävyyden tarpeesta. Ensimmäisestä tavoitteesta erillinen mutta sitä täydentävä toinen tavoite on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa vahvistamalla yhtenäinen unionin oikeudellinen kehys, jolla lisätään unionin häiriönsietokykyä ja toimitusvarmuutta puolijohdeteknologioiden alalla.

    Perustelu

    Kestävän kehityksen tavoitteiden noudattaminen on keskeinen kysymys, ja se olisi kirjattava lausuntoon.

    Muutosehdotus 3

    Johdanto-osan 13 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    (13)

    Jotta voidaan poistaa nykyisten hajanaisten julkisten ja yksityisten investointien rajoitukset, helpottaa integraatiota, hedelmällistä vuorovaikutusta ja investointien tuottoa käynnissä olevissa ohjelmissa sekä toteuttaa puolijohteisiin liittyvää unionin yhteistä strategista visiota keinona, jolla unioni ja sen jäsenvaltiot voivat kunnianhimoisen tavoitteensa mukaisesti varmistaa johtoaseman digitaalitaloudessa, Siruja Euroopalle -aloitteella olisi helpotettava parempaa koordinointia ja tiiviimpää synergiaa nykyisten rahoitusohjelmien välillä unionin tasolla ja kansallisella tasolla, parempaa koordinointia ja yhteistyötä teollisuuden ja keskeisten yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa sekä yhteisiä lisäinvestointeja jäsenvaltioiden kanssa. Aloite on suunniteltu siten, että sen toteuttamiseen kerätään resursseja unionilta, jäsenvaltioilta ja nykyisiin unionin ohjelmiin assosioituneilta kolmansilta mailta sekä yksityiseltä sektorilta. Aloitteen onnistuminen voi näin ollen perustua ainoastaan jäsenvaltioiden ja unionin yhteisiin toimiin, joilla tuetaan sekä huomattavia pääomakustannuksia että virtuaalisten suunnittelu-, testaus- ja pilotointiresurssien laajaa saatavuutta ja tietojen, taitojen ja osaamisen levittämistä. Ottaen huomioon kyseisten toimien erityispiirteet aloitteen tavoitteita, erityisesti sirurahaston toimia, olisi tarvittaessa tuettava myös InvestEU-rahastoon kuuluvasta rahoitusta yhdistävästä välineestä.

    (13)

    Jotta voidaan poistaa nykyisten hajanaisten julkisten ja yksityisten investointien rajoitukset, helpottaa integraatiota, hedelmällistä vuorovaikutusta ja investointien tuottoa käynnissä olevissa ohjelmissa sekä toteuttaa puolijohteisiin liittyvää unionin yhteistä strategista visiota keinona, jolla unioni ja sen jäsenvaltiot voivat kunnianhimoisen tavoitteensa mukaisesti varmistaa johtoaseman digitaalitaloudessa, Siruja Euroopalle -aloitteella olisi helpotettava parempaa koordinointia hallinnon kaikilla tasoilla ja niiden välillä ja tiiviimpää synergiaa nykyisten rahoitusohjelmien välillä unionin tasolla ja kansallisella tasolla (keskitetysti hallinnoitavat EU-ohjelmat ja yhteistyössä hallinnoitavat EU-ohjelmat mukaan luettuina) , parempaa koordinointia ja yhteistyötä teollisuuden ja keskeisten yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa sekä yhteisiä lisäinvestointeja jäsenvaltioiden kanssa. Aloite on suunniteltu siten, että sen toteuttamiseen kerätään resursseja unionilta, jäsenvaltioilta , alueilta ja nykyisiin unionin ohjelmiin assosioituneilta kolmansilta mailta sekä yksityiseltä sektorilta. Aloitteen onnistuminen voi näin ollen perustua ainoastaan jäsenvaltioiden ja unionin yhteisiin toimiin, joilla tuetaan sekä huomattavia pääomakustannuksia että virtuaalisten suunnittelu-, testaus- ja pilotointiresurssien laajaa saatavuutta ja tietojen, taitojen ja osaamisen levittämistä. Ottaen huomioon kyseisten toimien erityispiirteet aloitteen tavoitteita, erityisesti sirurahaston toimia, olisi tarvittaessa tuettava myös InvestEU-rahastoon kuuluvasta rahoitusta yhdistävästä välineestä.

    Perustelu

    Otetaan huomioon alueulottuvuus.

    Muutosehdotus 4

    Johdanto-osan 15 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    (15)

    Aloitteen olisi perustuttava vahvaan tietopohjaan ja lisättävä synergioita sellaisten toimien kanssa, joita unioni ja jäsenvaltiot tukevat tällä hetkellä ohjelmilla ja toimilla, jotka koskevat puolijohteiden tutkimusta ja innovointia sekä toimitusketjun osien kehittämistä. Näitä ohjelmia ovat erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (1) perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma. Tavoitteena on vahvistaa unionin asemaa globaalina toimijana puolijohdeteknologian ja sen sovellusten alalla ja kasvattaa osuutta valmistuksesta maailmanlaajuisesti. Aloite täydentäisi näitä toimia ja toimisi tiiviissä yhteistyössä prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin kanssa.

    (15)

    Aloitteen olisi perustuttava vahvaan tietopohjaan ja lisättävä synergioita sellaisten toimien kanssa, joita unioni, jäsenvaltiot ja alueet tukevat tällä hetkellä ohjelmilla ja toimilla, jotka koskevat puolijohteiden tutkimusta ja innovointia sekä toimitusketjun osien kehittämistä. Näitä ohjelmia ovat erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (1) perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma. Tavoitteena on vahvistaa unionin asemaa globaalina toimijana puolijohdeteknologian ja sen sovellusten alalla ja kasvattaa osuutta valmistuksesta maailmanlaajuisesti. Aloite täydentäisi näitä toimia ja toimisi tiiviissä yhteistyössä prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin sekä aluetason älykkään erikoistumisen strategioiden kanssa.

    Perustelu

    Otetaan huomioon alueulottuvuus.

    Muutosehdotus 5

    Johdanto-osan 19 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    (19)

    Integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien olisi tarjottava puolijohteiden valmistusvalmiuksia, jotka ovat ”laatuaan ensimmäisiä” unionissa, ja edistettävä toimitusvarmuutta ja häiriönsietokykyistä ekosysteemiä sisämarkkinoilla. Tekijänä, joka vaikuttaa ratkaisevasti laatuaan ensimmäisen laitoksen perustamiseen, voi olla teknologiasolmu, alustamateriaali, kuten piikarbidi ja galliumnitridi, sekä muut tuoteinnovaatiot , jotka voivat tarjota paremman suorituskyvyn, prosessiteknologian tai energia- ja ympäristötehokkuuden. Unionissa ei saisi vielä olla olemassa sellaista laitosta, jolla on vastaavat valmiudet teollisessa mittakaavassa, eikä sellaisen rakentamisesta saisi olla sitoumusta, lukuun ottamatta tutkimukseen ja kehitykseen tarkoitettuja laitoksia tai pieniä tuotantolaitoksia.

    (19)

    Integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien olisi tarjottava puolijohteiden valmistusvalmiuksia, jotka ovat ”laatuaan ensimmäisiä” unionissa, ja edistettävä toimitusvarmuutta ja häiriönsietokykyistä ekosysteemiä sisämarkkinoilla. Tekijänä, joka vaikuttaa ratkaisevasti laatuaan ensimmäisen laitoksen perustamiseen, voi olla teknologiasolmu, alustamateriaali, kuten piikarbidi, galliumnitridi , indiumfosfidi ja piinitridi , sekä muut vastaavat tuote- ja materiaali-innovaatiot , jotka voivat tarjota paremman suorituskyvyn, prosessiteknologian tai energia- ja ympäristötehokkuuden. Unionissa ei saisi vielä olla olemassa sellaista laitosta, jolla on vastaavat valmiudet teollisessa mittakaavassa, eikä sellaisen rakentamisesta saisi olla sitoumusta, lukuun ottamatta tutkimukseen ja kehitykseen tarkoitettuja laitoksia tai pieniä tuotantolaitoksia.

    Perustelu

    Piinitridi (SiN) on ihanteellinen alusta integroidun fotonisen piirin (PIC) sovelluksille, joilla on laaja spektrialue ja erittäin alhaisen häviön aaltojohto. Ne soveltuvat siksi erittäin hyvin ilmaisimiin, spektrometreihin, biosensoreihin ja kvanttitietokoneisiin. Johdonmukaisuuden vuoksi kohdassa tulisi mainita myös indiumfosfidi.

    Muutosehdotus 6

    2 artiklan 1 kohdan 10 alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    10)

    ”laatuaan ensimmäisellä laitoksella” teollista laitosta, joka pystyy puolijohteiden valmistukseen, mukaan lukien alku- tai loppuvaihe tai molemmat, ja joka ei ole vielä fyysisesti olemassa tai jonka rakentamiseen ei ole vielä sitouduttu unionissa, esimerkiksi teknologiasolmun, alustamateriaalin, kuten piikarbidin ja galliumnitridin, ja muiden paremman suorituskyvyn tarjoavien tuoteinnovaatioiden , prosessi-innovaatioiden tai energia- ja ympäristötehokkuuden osalta;

    10)

    ”laatuaan ensimmäisellä laitoksella” teollista laitosta, joka pystyy puolijohteiden valmistukseen, mukaan lukien alku- tai loppuvaihe tai molemmat, ja joka ei ole vielä fyysisesti olemassa tai jonka rakentamiseen ei ole vielä sitouduttu unionissa, esimerkiksi teknologiasolmun, alustamateriaalin, kuten piikarbidin, galliumnitridin , indiumfosfidin ja piinitridin , ja muiden vastaavien paremman suorituskyvyn tarjoavien tuote- ja materiaali-innovaatioiden , prosessi-innovaatioiden tai energia- ja ympäristötehokkuuden osalta;

    Perustelu

    Piinitridi (SiN) on ihanteellinen alusta integroidun fotonisen piirin (PIC) sovelluksille, joilla on laaja spektrialue ja erittäin alhaisen häviön aaltojohto. Ne soveltuvat siksi erittäin hyvin ilmaisimiin, spektrometreihin, biosensoreihin ja kvanttitietokoneisiin. Johdonmukaisuuden vuoksi kohdassa tulisi mainita myös indiumfosfidi.

    Muutosehdotus 7

    3 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Aloite perustetaan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ajaksi.

    1.   Aloite perustetaan ensi vaiheessa monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ajaksi. Aloitetta on syytä jatkaa monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 puitteissa.

    Perustelu

    Ajanjakso nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun vuonna 2027 ei ole riittävä EU:n sirusäädöksessä itsessään asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pidennys olisi lyötävä lukkoon jo tässä yhteydessä.

    Muutosehdotus 8

    4 artiklan 2 kohdan b alakohdan 1 alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1)

    vahvistamalla teknologisia valmiuksia seuraavan sukupolven sirujen tuotantoteknologioiden alalla integroimalla tutkimus- ja innovointitoimia ja valmistelemalla tulevien teknologiasolmujen kehittämistä, mukaan lukien alle kahden nanometrin erittäin kehittyneet solmut, 10 nanometrin ja sitä pienempi FD-SOI-teknologia (Fully Depleted Silicon on Insulator) sekä kolmiulotteinen heterogeeninen järjestelmäintegraatio ja kehittynyt pakkaaminen;

    2)

    vahvistamalla teknologisia valmiuksia seuraavan sukupolven sirujen tuotantoteknologioiden alalla integroimalla tutkimus- ja innovointitoimia ja valmistelemalla tulevien teknologiasolmujen kehittämistä, mukaan lukien alle kahden nanometrin erittäin kehittyneet solmut, 10 nanometrin ja sitä pienempi FD-SOI-teknologia (Fully Depleted Silicon on Insulator) sekä kolmiulotteinen heterogeeninen järjestelmäintegraatio ja kehittynyt pakkaaminen . Mukaan luetaan tuotanto yli 10 nanometrin kokoluokassa, jolle on tarvetta EU:n käyttäjäteollisuudessa ;

    Perustelu

    Komission keskittyminen alle 10 nanometrin kokoluokkaan on liian kapea-alaista eikä vastaa EU:n käyttäjäteollisuuden tarpeisiin.

    Muutosehdotus 9

    8 artiklan 2 kohdan d alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    d)

    asiantuntemuksen ja taitotiedon siirron helpottaminen jäsenvaltioiden ja alueiden välillä edistämällä taitojen, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa ja kannustamalla yhteisiä ohjelmia;

    d)

    asiantuntemuksen ja taitotiedon siirron helpottaminen jäsenvaltioiden ja alueiden välillä edistämällä taitojen, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, kannustamalla yhteisiä ohjelmia ja parantamalla korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä niiden ja yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten välillä esimerkiksi EU:n laajuisen tutkijoiden ja laboratorioiden vaihtojärjestelmän avulla opetus- ja ammattihenkilöstön kouluttamiseksi ja palveluksessa pitämiseksi ;

    Perustelu

    Puolijohdeteknologian osaamiskeskusten eurooppalaisen verkoston toimialan olisi käsitettävä myös koulutus- ja opetuskysymykset.

    Muutosehdotus 10

    8 artiklan 3 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    3.   Jäsenvaltioiden on nimettävä ehdokkaat osaamiskeskuksiksi kansallisten menettelyjensä sekä hallinnollisten ja institutionaalisten rakenteidensa mukaisesti avoimella ja kilpaillulla prosessilla. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelyn osaamiskeskusten perustamiseksi, mukaan lukien valintaperusteet, ja keskusten lisätehtävät ja -toiminnot, jotka koskevat aloitteen mukaisten toimien toteuttamista, sekä menettelyn verkoston perustamiseksi ja verkoston muodostavien yksiköiden valintaa koskevien päätösten tekemiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

    3.   Jäsenvaltioiden on nimettävä ehdokkaat osaamiskeskuksiksi kansallisten menettelyjensä sekä hallinnollisten ja institutionaalisten rakenteidensa mukaisesti avoimella ja kilpaillulla prosessilla , jossa alueelliset ja paikalliset viranomaiset ovat mukana . Tavoitteena on saada aikaan synergiaa eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien kanssa ja tukea osaamiskeskusten perustamista EU:n alueille. Ne olisi integroitava kulloiseenkin aluekohtaiseen teolliseen ekosysteemiin ja niiden olisi oltava kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden ulottuvilla koko unionissa ja mahdollistettava tehostettu alueiden välinen yhteistyö. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelyn osaamiskeskusten perustamiseksi, mukaan lukien valintaperusteet, ja keskusten lisätehtävät ja -toiminnot, jotka koskevat aloitteen mukaisten toimien toteuttamista, sekä menettelyn verkoston perustamiseksi ja verkoston muodostavien yksiköiden valintaa koskevien päätösten tekemiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

    Perustelu

    Mainittujen keskusten olisi oltava EU:n kaikkien pk- ja startup-yritysten ulottuvilla. Tätä voidaan sujuvoittaa alueellisella tasolla, joka tukee aluekohtaisia teollisia ekosysteemejä.

    Muutosehdotus 11

    9 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Edellä 5 artiklan a–d alakohdassa lueteltujen aloitteen osien täytäntöönpano voidaan antaa neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa XX/XX tarkoitetun siruyhteisyrityksen tehtäväksi, ja ne voidaan toteuttaa siruyhteisyrityksen työohjelmassa.

    1.   Edellä 5 artiklan a–d alakohdassa lueteltujen aloitteen osien täytäntöönpano voidaan antaa neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa XX/XX tarkoitetun siruyhteisyrityksen tehtäväksi, ja ne voidaan toteuttaa siruyhteisyrityksen työohjelmassa. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä asiaankuuluvat puolijohdealueet sirualan yhteisyritykseen.

    Perustelu

    Itsestään selvä.

    Muutosehdotus 12

    10 artiklan 2 kohta –

    uusi e alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

     

    e)

    tukee teollisuuden toimitusketjuja EU:ssa.

    Perustelu

    Integroitujen tuotantolaitosten olisi osaltaan vahvistettava EU:n teollisuutta. Teollisuuden puolijohdetarpeiden pitäisi olla tärkeässä asemassa tässä yhteydessä.

    Muutosehdotus 13

    11 artiklan 2 kohta –

    uusi e alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

     

    e)

    tukee teollisuuden toimitusketjuja EU:ssa.

    Perustelu

    Myös avoimien tilausvalmistajien olisi osaltaan vahvistettava EU:n teollisuutta. Teollisuuden puolijohdetarpeiden pitäisi olla tärkeässä asemassa tässä yhteydessä.

    Muutosehdotus 14

    12 artiklan 1 kohta – täydennys

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Mikä tahansa yritys tai yritysten konsortio, jäljempänä ”hakija”, voi jättää komissiolle hakemuksen hakijan suunnitteleman laitoksen tunnustamiseksi integroiduksi tuotantolaitokseksi tai EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi.

    1.   Mikä tahansa yritys tai yritysten konsortio, jäljempänä ”hakija”, voi jättää komissiolle hakemuksen hakijan suunnitteleman laitoksen tunnustamiseksi integroiduksi tuotantolaitokseksi tai EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi. Tämä koskee myös yrityksiä, jotka ovat välttämättömiä puolijohteiden valmistuksessa tai jotka tuottavat uudenlaisia välituotteita tai tuotantolaitteita. Asetuksen 11 ja 12 artiklassa säädettyjä kriteereitä sovelletaan tässä soveltuvin osin.

    Perustelu

    EU:n sirusäädöksen tavoitteiden saavuttamiseksi myös välituotteiden, kuten puolijohdekiekkojen tai tuotantolaitteiden, tuotantoa EU:ssa olisi pidettävä tukikelpoisena. Asianomaisia kriteereitä olisi sovellettava soveltuvin osin.

    Muutosehdotus 15

    15 artiklan 2 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    2.   Jäsenvaltioiden on pyydettävä puolijohteiden tärkeimpiä käyttäjiä ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä toimittamaan tietoja kysynnän merkittävistä vaihteluista ja niiden toimitusketjun tunnetuista häiriöistä. Tietojenvaihdon helpottamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä näitä päivityksiä koskevasta mekanismista ja hallinnollisista järjestelyistä.

    2.   Jäsenvaltioiden on pyydettävä puolijohteiden tärkeimpiä käyttäjiä ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä , myös samanmielisistä valtioista peräisin olevia, toimittamaan tietoja kysynnän merkittävistä vaihteluista ja niiden toimitusketjun tunnetuista häiriöistä. Tietojenvaihdon helpottamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä näitä päivityksiä koskevasta mekanismista ja hallinnollisista järjestelyistä.

    Perustelu

    Tilannearviointi pelkästään Euroopan ja Yhdysvaltojen tietojen perusteella jää vajavaiseksi, minkä vuoksi sen perusteella ei juurikaan voi tehdä päätelmiä. Sen vuoksi myös Aasian samanmielisistä kumppanivaltioista (like-minded countries) peräisin olevat yritykset olisi otettava lukuun.

    Muutosehdotus 16

    19 artiklan 2 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    2.    Komissio voi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan rajoittaa 21 ja 22 artiklassa säädetyt toimenpiteet tiettyihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta on häiriintynyt tai vaarassa häiriintyä puolijohdekriisin vuoksi.

    2.    Komission on Euroopan puolijohdeneuvoston kuulemisen tulosten perusteella rajoitettava 21 ja 22 artiklassa säädetyt toimenpiteet niihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta on häiriintynyt tai vaarassa häiriintyä puolijohdekriisin vuoksi.

    Perustelu

    Komission toteuttamien interventiotoimenpiteiden olisi aina oltava mahdollisimman rajoitettuja.

    Muutosehdotus 17

    19 artiklan 4 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden käytön on oltava oikeasuhteista ja rajoituttava siihen, mikä on tarpeen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tai taloudellisen toiminnan vakavien häiriöiden torjumiseksi unionissa, ja sen on oltava unionin edun mukaista. Näitä toimenpiteitä käytettäessä on vältettävä aiheuttamasta suhteetonta hallinnollista rasitetta pk-yrityksille.

    4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden käytön on oltava oikeasuhteista ja rajoituttava siihen, mikä on tarpeen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tai taloudellisen toiminnan vakavien häiriöiden torjumiseksi unionissa, ja sen on oltava unionin edun mukaista. Näitä toimenpiteitä käytettäessä on vältettävä aiheuttamasta suhteetonta hallinnollista rasitetta pk-yrityksille. Näitä toimenpiteitä voidaan soveltaa vain valikoivasti ja viimeisenä keinona (ultima ratio).

    Perustelu

    Hätävälineistöön liittyy merkittävä riski, että se jarruttaa investointeja ja uusien yritysten perustamista. Euroopan komission on todettava selvästi, että nämä toimenpiteet on tarkoitettu sovellettavaksi vasta viimeisenä keinona ja että niitä vältetään mahdollisimman pitkälle.

    Muutosehdotus 18

    21 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Jos se on tarpeen ja oikeasuhteista kaikkien tai tiettyjen kriittisten alojen toiminnan varmistamiseksi, komissio voi velvoittaa integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat hyväksymään ja asettamaan etusijalle kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tilauksen, jäljempänä ”ensisijaiseksi luokiteltu tilaus”. Velvoite on ensisijainen kaikkiin yksityis- tai julkisoikeudellisiin suoritevelvoitteisiin nähden.

    1.   Jos se on tarpeen, oikeasuhteista kaikkien tai tiettyjen kriittisten alojen toiminnan varmistamiseksi sekä teknisesti mahdollista , komissio voi velvoittaa integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat hyväksymään ja asettamaan etusijalle kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tilauksen, jäljempänä ”ensisijaiseksi luokiteltu tilaus”.

    Perustelu

    Puolijohteiden tuotantoa on miltei mahdotonta mukauttaa lyhyellä aikavälillä. Ratkaisevana kriteerinä olisikin oltava toteuttamismahdollisuus. Ensisijaiseksi luokiteltuja tilauksia koskeva artikla olisi myös laadittava siten, että se ei lannista mahdollisia investoijia sijoittamasta EU:hun. Lisäksi on epäselvää, missä määrin tämä velvoite olisi oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen.

    Muutosehdotus 19

    24 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Euroopan puolijohdeneuvosto koostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana on komission edustaja.

    1.   Euroopan puolijohdeneuvosto koostuu riittävän asiantuntemuksen omaavista jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana on komission edustaja.

    Perustelu

    Puolijohdeneuvoston olisi oltava alaan erikoistunut elin eikä puhtaasti poliittinen elin.

    Muutosehdotus 20

    24 artiklan 2 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    2.   Kukin 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kansallinen keskitetty yhteyspiste nimeää korkean tason edustajan Euroopan puolijohdeneuvostoon. Jos se on toiminnan ja asiantuntemuksen kannalta tarkoituksenmukaista, jäsenvaltiolla voi olla useampi kuin yksi edustaja suhteessa Euroopan puolijohdeneuvoston eri tehtäviin. Kullakin Euroopan puolijohdeneuvoston jäsenellä on varajäsen.

    2.   Kukin 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kansallinen keskitetty yhteyspiste nimeää asiantuntemukseltaan pätevän edustajan Euroopan puolijohdeneuvostoon. Jos se on toiminnan ja asiantuntemuksen kannalta tarkoituksenmukaista, jäsenvaltiolla voi olla useampi kuin yksi edustaja suhteessa Euroopan puolijohdeneuvoston eri tehtäviin. Kullakin Euroopan puolijohdeneuvoston jäsenellä on varajäsen. Jäsenvaltioiden on osallistettava alueita, joilla on puolijohde-ekosysteemejä. Euroopan alueiden komitea nimeää edustajan eurooppalaiseen puolijohdeneuvostoon.

    Perustelu

    Alueiden, joilla on asiaan liittyviä puolijohde-ekosysteemejä (esim. Silicon Europen jäsenet), ja Euroopan alueiden komitean olisi osallistuttava puolijohdeneuvoston työhön, kun otetaan huomioon niiden rooli niin alueellisten teollisten ekosysteemien ja pk-yritysten kuin tieteen ja tutkimuksen tukijoina.

    Muutosehdotus 21

    26 artiklan 6 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    6.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset kuulevat tarvittaessa ja unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti muita asianomaisia kansallisia viranomaisia ja asianomaisia osapuolia ja tekevät yhteistyötä niiden kanssa. Komissio helpottaa kokemusten vaihtoa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä.

    6.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset kuulevat tarvittaessa ja unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti muita asianomaisia kansallisia , alueellisia ja paikallisia viranomaisia ja asianomaisia osapuolia ja tekevät yhteistyötä niiden kanssa. Komissio helpottaa kokemusten vaihtoa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä.

    Perustelu

    Lisätään alueelliset ja paikalliset viranomaiset.

    Ehdotus neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta

    COM(2022) 47 final

    Muutosehdotus 22

    Johdanto-osan 7 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    (7)

    Siruyhteisyrityksen rahoittamat toimet olisi sisällytettävä yhteen ainoaan työohjelmaan, joka hallintoneuvoston olisi hyväksyttävä. Ennen kunkin työohjelman laatimista julkisten tahojen neuvoston olisi määritettävä se työohjelman osa, joka liittyy valmiuksien kehittämistoimiin ja tutkimus- ja innovointitoimiin, sekä vastaavat menoarviot ottaen huomioon Euroopan puolijohdeneuvoston neuvot ja muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatava panos, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin (1) laatimat etenemissuunnitelmat. Tätä tarkoitusta varten julkisten tahojen neuvostoon tulisi kuulua yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset. Sen jälkeen toimitusjohtajan olisi tämän määrittelyn pohjalta laadittava työohjelma, joka sisältää valmiuksien kehittämistoimet ja tutkimus- ja innovointitoimet sekä vastaavat menoarviot.

    (7)

    Siruyhteisyrityksen rahoittamat toimet olisi sisällytettävä yhteen ainoaan työohjelmaan, joka hallintoneuvoston olisi hyväksyttävä. Ennen kunkin työohjelman laatimista julkisten tahojen neuvoston olisi määritettävä se työohjelman osa, joka liittyy valmiuksien kehittämistoimiin ja tutkimus- ja innovointitoimiin, sekä vastaavat menoarviot ottaen huomioon yksityisten osakkaiden neuvoston ja Euroopan puolijohdeneuvoston neuvot ja muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatava panos, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin (1) laatimat etenemissuunnitelmat. Tätä tarkoitusta varten julkisten tahojen neuvostoon tulisi kuulua yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset. Sen jälkeen toimitusjohtajan olisi tämän määrittelyn ja strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman pohjalta laadittava työohjelma, joka sisältää valmiuksien kehittämistoimet ja tutkimus- ja innovointitoimet sekä vastaavat menoarviot. Siruyhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimien talousarvion olisi oltava vähintään yhtä suuri kuin keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritykselle varattu talousarvio. Myös soveltamisalan ja työskentelymenetelmien osalta olisi hyödynnettävä samaa mallia.

    Perustelu

    Julkisten tahojen neuvoston ei pitäisi määrittää tutkimus- ja innovointiohjelmaa edeltä käsin, koska se rajoittaisi hallintoneuvoston päätösvaltuuksia. Siruyhteisyrityksen olisi jatkettava keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen tutkimustoimintaa ja noudatettava samaa toimintatapaa ja talousarviota.

    Muutosehdotus 23

    1 artiklan 7 kohdan a alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    a)

    Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

    a)

    Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

     

    ”b)

    varmistaa unionin tieteellinen huippuosaaminen ja innovoinnin johtoasema kehitteillä olevissa komponenteissa ja järjestelmäteknologioissa, myös toimissa, jotka liittyvät alhaiseen teknologisen valmiuden tasoihin; ja edistää pk-yritysten aktiivista osallistumista, joiden osuuden on oltava vähintään kolmannes epäsuorien toimien osallistujien kokonaismäärästä, ja vähintään 20 prosenttia tutkimus- ja innovointitoimiin osoitetusta julkisesta rahoituksesta olisi suunnattava niille;”

     

    ”b)

    varmistaa unionin tieteellinen huippuosaaminen ja innovoinnin johtoasema kehitteillä olevissa komponenteissa ja järjestelmäteknologioissa, myös toimissa, jotka liittyvät alhaiseen teknologisen valmiuden tasoihin; ja edistää pk-yritysten aktiivista osallistumista,

    joiden osuuden on tutkimus- ja innovointitoimien osalta oltava vähintään kolmannes epäsuorien toimien osallistujien kokonaismäärästä, ja vähintään 20 prosenttia osoitetusta julkisesta rahoituksesta on suunnattava niille;”

    Perustelu

    Ei ole realistista ajatella, että pk-yritykset edustavat kolmasosaa 126 artiklan 1 kohdan uusissa g–j alakohdissa kuvatuista valmiuksien kehittämistoimien osallistujista. Sen vuoksi pk-yritysten osuutta kolmanneksena osallistujien kokonaismäärästä olisi sovellettava ainoastaan tutkimus- ja innovointitoimille varattuun osaan sekä julkisen rahoituksen 20 prosentin osuuteen.

    Muutosehdotus 24

    1 artiklan 7 kohdan c alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    c)

    Korvataan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:

    c)

    Korvataan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:

     

    ”f)

    varmistaa johdonmukaisuus siruyhteisyrityksen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman , muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatavan panoksen, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat, ja unionin politiikkojen välillä, jotta elektroniikkakomponentit ja järjestelmäteknologiat voivat osaltaan tehokkaasti edistää niitä.”

     

    ”f)

    varmistaa johdonmukaisuus siruyhteisyrityksen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman ja unionin politiikkojen välillä, jotta elektroniikkakomponentit ja järjestelmäteknologiat voivat osaltaan tehokkaasti edistää niitä.”

    Perustelu

    Siruyhteisyritys ei pysty varmistamaan tarvittavaa johdonmukaisuutta kolmansien osapuolten toimien kanssa.

    Muutosehdotus 25

    1 artiklan 9 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    9)   Korvataan 129 artiklan 3 kohta seuraavasti:

    9)   Korvataan 129 artiklan 3 kohta seuraavasti:

    ”3.   Yksityisten osakkaiden on 28 artiklan 4 kohdasta poiketen suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – vähintään 26 331 000 euron rahoitusosuuden siruyhteisyrityksen hallintomenoihin. Yksityisten osakkaiden osuus siruyhteisyrityksen hallintomenoihin vuosittain suoritettavasta kokonaisrahoituksesta on 35 prosenttia.”

    ”3.   Yksityisten osakkaiden on 28 artiklan 4 kohdasta poiketen suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – korkeintaan 26 331 000 euron rahoitusosuuden siruyhteisyrityksen hallintomenoihin. Yksityisten osakkaiden osuus siruyhteisyrityksen hallintomenoihin vuosittain suoritettavasta kokonaisrahoituksesta on korkeintaan 35 prosenttia.”

    Perustelu

    Sanamuoto voi johtaa vakavaan sekaannukseen. Ei ole selvää, mikä raja on ensisijainen: alaraja, joka on vähintään 26 331 000 euroa vai enintään 35 prosentin yläraja. Komissio on tällä välin vahvistanut, että komission ehdotuksessa käytetty sana ”vähintään” oli tekstiin eksynyt virhe. Tämä virhe korjattiin neuvoston puheenjohtajavaltion kompromissitekstissä 25. toukokuuta.

    Muutosehdotus 26

    1 artiklan 13 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    13)   Lisätään 134 a artikla seuraavasti:

    13)   Lisätään 134 a artikla seuraavasti:

    ”134 a artikla

    Toimitusjohtajan muut tehtävät

    Edellä 19 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi siruyhteisyrityksen toimitusjohtaja valmistelee ja otettuaan huomioon 137 artiklan f alakohdassa tarkoitetun julkisten tahojen neuvoston tekemän määrittelyn sekä asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatavan panoksen, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat , toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi yhteisyrityksen työohjelman strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi.”

    ”134 a artikla

    Toimitusjohtajan muut tehtävät

    Edellä 19 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi siruyhteisyrityksen toimitusjohtaja valmistelee ja otettuaan huomioon 137 artiklan f alakohdassa tarkoitetun julkisten tahojen neuvoston tekemän määrittelyn, toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi yhteisyrityksen työohjelman strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi.”

    Perustelu

    Mainitut panokset otetaan jo huomioon, kun julkisten tahojen neuvosto määrittää oman osansa työohjelmasta, joten niitä ei tarvitse esittää uudelleen.

    Muutosehdotus 27

    1 artiklan 15 kohdan a alakohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    a)

    Lisätään f ja g alakohta seuraavasti:

    a)

    Lisätään f ja g alakohta seuraavasti:

     

    ”f)

    määrittää ennen kunkin työohjelman laatimista se työohjelman osa, joka liittyy valmiuksien kehittämistoimiin ja tutkimus- ja innovointitoimiin , mukaan lukien vastaavat menoarviot, ottaen huomioon Euroopan puolijohdeneuvoston neuvot ja muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatava panos, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat;

    g)

    valita valmiuksien kehittämistoimiin liittyvät ehdotukset 12 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 2 kohdan u alakohdan mukaisesti;”

     

    ”f)

    määrittää ennen kunkin työohjelman laatimista se työohjelman osa, joka liittyy valmiuksien kehittämistoimiin, mukaan lukien vastaavat menoarviot, ottaen huomioon yksityisten osakkaiden neuvoston ja Euroopan puolijohdeneuvoston neuvot ja muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatava panos, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat;

    g)

    valita valmiuksien kehittämistoimiin liittyvät ehdotukset 12 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 2 kohdan u alakohdan mukaisesti;”

    Perustelu

    Julkisten tahojen neuvoston ei pitäisi määrittää tutkimus- ja innovointiohjelmaa edeltä käsin, koska se rajoittaisi hallintoneuvoston päätösvaltuuksia. Julkisten tahojen neuvoston olisi kuitenkin otettava huomioon yksityisten osakkaiden neuvoston neuvot valmiuksien kehittämisestä teollisuuspolitiikan tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi.

    II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

    EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

    EU:n sirusäädöksen merkitys

    1.

    korostaa painokkaasti, että EU:n sirusäädöksen menestys on ratkaisevan tärkeää koko unionille, jäsenvaltioille ja kaikille paikallis- ja alueyhteisöille, sillä teollisuustuotannon turvaaminen kaikilla Euroopan alueilla riippuu puolijohteiden toimitusvarmuudesta. Komitea tukeekin voimakkaasti sitä, että EU ottaa selkeän aseman maailmanlaajuisessa kilpailussa.

    2.

    suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sirusäädöksestä, sillä se on ratkaiseva askel EU:n ja sen teollisuuden ja turvallisuuden vahvistamiseksi. On tärkeää, että sirusäädöksessä käsitellään kysymyksiä EU:n strategisesta riippumattomuudesta ja teknologisesta johtoasemasta. EU:n on pysyttävä maailmanlaajuisena toimijana puolijohteiden alalla. Niinpä kunnianhimoinen tavoite lisätä EU:n markkinaosuutta puolijohteiden alalla nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä on oikea.

    3.

    yhtyy tavoitteisiin vähentää puolijohteiden tuotannon, toimitusketjujen sekä raaka-aineiden ja välituotteiden tarjonnan tärkeimpiä strategisia riippuvuuksia laajentamisen ja diversifioinnin avulla, lisätä puolijohteiden tuotantoa Euroopassa sekä ylläpitää ja vahvistaa johtoasemaa tutkimus- ja kehittämistyössä. Komitea toteaa samalla kannattavansa sitä, että asetuksen COM(2022) 46 final soveltamisalaan sisällytetään tuotanto yli 10 nanometrin kokoluokassa, jota EU:n käyttäjäteollisuus tarvitsee. Komitea korostaa tässä yhteydessä taitotiedon suojaamisen ja patenttisuojan merkitystä sen varmistamiseksi, etteivät yksittäiset maat joudu epäedulliseen asemaan.

    4.

    suhtautuu myönteisesti myös ehdotukseen sirusäädöksestä, jotta varmistetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman nopea ja johdonmukainen täytäntöönpano: ilman luotettavaa puolijohteiden saatavuutta EU:n kunnianhimoisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita, energiaomavaraisuuden voimistamista ja uusiutuvien energialähteiden laajennustavoitteita ei kyetä saavuttamaan.

    5.

    huomauttaa, että puolijohteiden tuotannon vahvistamiseen on liityttävä samanaikaisia toimia, joilla vähennetään energian ja resurssien kulutusta sekä haitallisia ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa sekä varmistetaan kestävän kehityksen tavoitteiden noudattaminen ja uusiutuvien energialähteiden ja vesivaroja säästävien mekanismien käyttäminen tuotantolaitoksissa. Tässä yhteydessä olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota energia- ja ilmastovaikutuksiin innovatiivisten seuraavan sukupolven teknologioiden (esimerkiksi integroidun optiikan ja erityisten heterogeenisten järjestelmien) yhteydessä.

    6.

    huomauttaa, että kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuuden takaamisen lisäksi kiertotalouden koko potentiaali on valjastettava käyttöön. Raaka-aineiden ja materiaalien talteenotto laitteista ja laitteistoista on olennaisen tärkeää. Tämä on otettava huomioon jo puolijohteita käyttäviä tuotteita kehitettäessä. Alueilla olisi kehitettävä asianmukaisia taitoja, ja tukikelpoisuusperusteita olisi muokattava vastaavasti.

    7.

    kiinnittää huomion siihen, että EU:n epäedullinen asema kolmansiin maihin verrattuna luonnonvarojen suhteen tekee EU:sta kriittisten raaka-aineiden tuonnissa erittäin riippuvaisen EU:n ulkopuolisista toimittajista. Komitea kannustaa Euroopan komissiota puuttumaan tähän strategiseen riippuvuuteen tehostamalla työtään ja vaatimuksia sirujen kierrosta, erityisesti materiaalien suunnittelussa ja uudelleenkäytössä, ja syventämään edelleen EU:n kauppasuhteita keskeisiin kansainvälisiin kumppaneihin.

    8.

    suhtautuu kriittisiä raaka-aineita koskevasta toimintasuunnitelmasta antamansa lausunnon tapaan myönteisesti uuteen kaivostoimintaan EU:ssa olemassa olevien kriittisten raaka-aineiden varantojen saamiseksi käyttöön. Komitea painottaa, että huipputeknologian edellyttämiä raaka-aineita EU:ssa tuottavan uuden kaivostoiminnan on perustuttava innovatiiviseen ja vähävaikutteiseen kaivostoimintaan tähtääviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

    9.

    toteaa, että koska paikallis- ja alueyhteisöt ovat välillisesti erittäin riippuvaisia paikallisesta taloudesta, puolijohteiden toimitusvarmuus on niiden kaikkien yhteinen intressi. Sen vuoksi ja koska ne ovat lähellä puolijohde-ekosysteemejä, niille olisi annettava keskeinen rooli sirusäädöksen täytäntöönpanossa. Komitea katsoo lisäksi, että kaikki alueet tulevat hyötymään sirusäädöksestä riippumatta siitä, onko niillä puolijohdetoimintaa vai ei.

    10.

    muistuttaa nykyisten tapahtumien valossa, miten tärkeää varma energiansaanti on puolijohdeteollisuudelle. Tämä koskee erityisesti tarvittavia sähkömääriä ja verkon vakautta, jotka ovat sijaintiin vaikuttavia tekijöitä nykyisten laitosten mutta ennen kaikkea suunniteltujen uusien laitosten kannalta.

    Euroopan unionin strategiset tavoitteet puolijohteiden alalla

    11.

    kehottaa yrityksiä ottamaan paremmin huomioon puolijohteiden tarpeensa ja sen edellyttämät toimitusketjut jatkuvasti muuttuvassa geostrategisessa toimintaympäristössä ja välttämään yksipuolisia riippuvuuksia riskien hajauttamiseksi. Kansainvälisessä ympäristössä EU:n on tuotava paremmin esiin etujaan tuotannon turvallisena sijaintipaikkana (safe harbour).

    12.

    kehottaa komissiota neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa käytävissä tulevissa neuvotteluissa selkeästi korostamaan sirusäädöksen merkitystä Euroopan teollisen perustan turvaamisessa ja vaatimaan jäsenvaltioilta ja talouselämältä lisärahoitusosuuksia.

    13.

    ehdottaa, että sirusäädökseen kytkeytyviä varoja käytetään strategisesti nykyisten sekä pienen että suuren mittakaavan puolijohdeklusterien ja puolijohde-ekosysteemien laajentamiseen sekä verkostojen luomiseen niiden kanssa. EU:n mahdollisuudet pitää pintansa maailman puolijohdemarkkinoilla tulevaisuudessa ovat suurimmillaan, jos unioni nivoo nykyiset vahvuutensa yhteen ja hyödyntää niitä ja rajaa näin keskinäisen riippuvuutensa nk. samanmielisiin maihin ja vähentää siten yksipuolista riippuvuutta kolmansista maista.

    14.

    on hyvillään eurooppalaisen sirurahaston (European Chips Fund) perustamisesta. Komitea toteaa, että sirusäädöksen toisen pilarin olisi lähtökohtaisesti oltava teknologian suhteen avoin ja että varat on saatava käyttöön mahdollisimman pian.

    15.

    muistuttaa, että Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI) on erittäin menestyksekäs väline ja että sillä on jatkossakin tärkeä rooli sirusäädöksen yhteydessä. Komitea huomauttaa kuitenkin, että EU:n ja jäsenvaltioiden on toimittava nopeammin kaikilla aloilla ja ennen kaikkea luvituksen ja tuen aloilla kyetäkseen tukemaan tarkoituksenmukaisesti teollisuutta ja eritoten pk-yrityksiä.

    16.

    korostaa uusien teknologioiden keskeistä merkitystä Euroopan unionin puolijohdeperustan kehittämiseksi edelleen, jotta se säilyttäisi teknologisen kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla. Sirusäädöksen täytäntöönpanossa on reagoitava avoimesti ja nopeasti uusien materiaalien, kuten galliumnitridin, indiumfosfidin, piikarbidin ja piinitridin käyttöön sekä uusien prosessien soveltamiseen, jotta pystytään kehittämään ja tuottamaan seuraavan sukupolven siruja. Tällaisia ovat esimerkiksi fotonisirut, jotka ovat olennaisen tärkeitä data-, tele- ja kvanttiviestinnän riippumattoman ja kestävän verkoston rakentamista sekä autonomista ajamista varten, ja kvanttisirut, joiden avulla voidaan analysoida aiempaa paljon suurempia datamääriä, tehdä entistä tehokkaampia laskelmia nopeammin ja suorittaa yksityiskohtaisia simulaatioita, mutta myös hybridisirut ja heterogeeniset järjestelmät, joiden osalta elektronisia integroituja piirejä koskevien fotonisten toimintojen integrointi on kriittisimpiä kysymyksiä puolijohdeteollisuuden tulevaisuuden kannalta.

    17.

    pitää tarpeellisena, että Euroopan unioni kiinnittää enemmän huomiota puolijohteiden suunnitteluun ja kehittää sen vuoksi omia suunnitteluvalmiuksiaan.

    Sirusäädöksessä esitetyt rahoituspuitteet

    18.

    kritisoi sirusäädöksen yhteyteen suunniteltuja määrärahoja aivan liian vähäisinä. Komitea epäilee, onko kokonaistukipaketti riittävä mahdollistamaan osallistumisen kansainväliseen kilpailuun uusien tuotantolaitosten sijoittautumisesta. Komitea korostaa, että uusille aloitteille on annettava uusia taloudellisia resursseja, ja pitää valitettavana, että varoja on uudelleenkohdennettu onnistuneista ohjelmista, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta.

    19.

    kehottaa komissiota varmistamaan sirusäädöksen määrärahojen avoimuuden ja huolehtimaan kaikkien kolmen pilarin osalta riittävästä rahoituksesta. Komitea katsoo, että komission olisi tässä tarkoituksessa perehdyttävä vastaaviin hankkeisiin maailmanlaajuisesti.

    20.

    katsoo, että sirusäädöksen täytäntöönpanoon olisi käytettävä enemmän uutta rahaa, ja kehottaa neuvostoa, parlamenttia ja komissiota varaamaan tarkoitukseen unionilta ja jäsenvaltioilta peräisin olevaa rahoitusta ja muuttamaan vastaavasti monivuotista rahoituskehystä. Koska sirusäädöksen strategiset tavoitteet ulottuvat vuoden 2030 jälkeiseen aikaan, puolijohdealaa on pidettävä ensisijaisena painopisteenä monivuotista rahoituskehystä tarkistettaessa sekä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

    21.

    pitää välttämättömänä, että luodaan lisäkannustimia, jotta myös jäsenvaltiot ja alueet sekä yritykset asettavat käyttöön tarvittavaa rahoitusta täydentämään EU:n rahoitusta. Komitea pitää tärkeänä, että komissio mahdollistaa unionin lainsäädännön kanssa sopusoinnussa olevan tuen myöntämisen. Tuki on sidottava ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapakriteerien (ESG-kriteerien) noudattamiseen.

    22.

    kehottaa alueita ja yrityksiä ottamaan Euroopan investointipankin (EIP) mukaan uusien hankkeiden rahoittamiseen koko arvoketjun mitalta. Komitea katsoo, että EIP voi vaikuttaa ratkaisevasti sirusäädöksen menestykseen.

    Rahoitus ja EU:n valtiontukisäännöt alueellisesta näkökulmasta

    23.

    kehottaa komissiota SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisen arvioinnin ja hyväksymisen yhteydessä tulkitsemaan kriteeriä ”lajissaan ensimmäinen Euroopassa” suurpiirteisesti, koska puolijohteiden alalla ei vallitse perinteistä ja sisämarkkinoilla käytävän kilpailun kannalta merkityksellistä kilpailutilannetta.

    24.

    pyytää komissiota harkitsemaan lisähelpotuksia, kuten verovähennysten myöntämistä, valtiontukisääntöjen ja -menettelyjen muutosten ja yksinkertaistamisen lisäksi, jotta edistetään yritysten sijoittautumista puolijohteiden koko arvoketjun mitalta Euroopassa.

    25.

    katsoo, että ilmaisuun ”lajissaan ensimmäinen” liittyen on mahdollistettava tuki paitsi tuotantolaitoksille, kuten integroitu tuotantolaitos (Integrated Production Facility, IPF) ja EU:n avoin tilausvalmistaja (Open EU Foundry, OEF), myös välituotteille, kuten puolijohdekiekot tai tuotantolaitteet, jotka ovat yhtä tärkeitä tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

    26.

    suhtautuu myönteisesti 14 artiklassa säädettyihin järjestelyihin, joilla nopeutetaan kansallisia suunnittelu- ja hyväksymismenettelyjä integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avoimien tilausvalmistajien kohdalla.

    27.

    huomauttaa, että puolijohteiden saatavuuden varmistamiseksi merkityksellisiä ovat paitsi itse puolijohteiden tuotantolaitokset myös arvoketjun alku- ja loppupäässä vaikuttavat tuotantolaitokset, joten myös nämä on otettava huomioon helpotettaessa ja nopeutettaessa menettelyjä pullonkaulailmiöiden välttämiseksi.

    Tutkimus ja kehitys alueellisesta näkökulmasta

    28.

    kannattaa EU:n T&K-toiminnan laaja-alaista määrittelyä osallistamalla asiakkaat ja käyttäjät ja katsoo, ettei kehitys- ja innovointitavoitteiden pitäisi perustua pelkästään solmurakenteiden enenevään miniatyrisointiin.

    29.

    jakaa tutkimus- ja korkeakoulupiirien huolen siitä, että sirusäädöksessä kaavailtu varojen uudelleenkohdentaminen Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa heikentää muita aloja ja näin lisää kilpailua jäljellä olevista varoista. Sen vuoksi komitea odottaa, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta uudelleenkohdennetut varat asetetaan uudelleen ohjelmien käyttöön rahoituskauden aikana.

    30.

    kiinnittää huomiota siihen, että hankkeiden valtakunnallinen tai alueellinen yhteisrahoitus aiheuttaa hallinnollisia ongelmia, ja kehottaa komissiota varmistamaan, ettei tämä estä osallistumista tutkimushankkeisiin. Perusedellytykset olisi erityisesti suunniteltava siten, että hankkeille voidaan antaa rinnakkaistukea yhteisrahoituksena valtakunnallisista tai alueellisista ohjelmista.

    31.

    kehottaa alueita, missä on asianomaisia klustereita, osallistumaan aktiivisesti siruyhteisyritykseen, joka on KDT-yhteisyrityksen (Key Digital Technologies – Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys) ja ECSEL-yhteisyrityksen (Electronic Components and Systems for European Leadership – Elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten -yhteisyritys) seuraaja.

    32.

    kehottaa komissiota tarkentamaan ”pilottituotantolinja”-käsitteen määritelmää. Pilottituotantolinjojen on oltava laajasti ja avoimesti saatavilla, jotta klusterit, oppi- ja tutkimuslaitokset ja yritykset, erityisesti pk-yritykset, voivat osallistua niihin. Pk-yritysten osallistuminen kyseisiin pilottituotantolinjoihin voitaisiin toteuttaa sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kautta että hajautetusti sellaisten valtiollisten ja alueellisten viranomaisten kautta, joilla on muun muassa aluekehitysvirastojen kautta kokemusta startup- ja pk-yritysten tukemisesta perustamis-, kasvu- ja vakiinnuttamisvaiheessa.

    33.

    kehottaa sisällyttämään nykyiset verkostot, kuten prosessori- ja puolijohdeteknologian teollinen allianssi (Alliance for Processors and Semiconductor Technologies), tiiviisti puolijohteiden koordinointimekanismiin. Kaikkien verkostojen olisi oltava avoimia uusille toimijoille, jotta myös Vanguard-aloitteen tai eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston kaltaiset verkostot kykenevät antamaan merkittävän panoksen.

    34.

    kehottaa tutkimaan, missä määrin ja minkälaisin toimenpitein voidaan varmistaa, että EU:ssa kehitetty taitotieto on mahdollista turvata esimerkiksi laajennetun patenttisuojan puitteissa. Tässä yhteydessä tulisi myös turvallisuusnäkökohdat ottaa huomioon.

    Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen, perus- ja jatkokoulutus

    35.

    kehottaa jäsenvaltioita, paikallis- ja alueyhteisöjä ja yrityksiä kiinnittämään paljon enemmän huomiota ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseen. Asianmukainen perus- ja jatkokoulutus edistää merkittävästi Euroopan menestymistä puolijohdekeskittymänä, ja se on investointipäätösten keskeinen kriteeri. Alueilla tapahtuvalla ammatillisella perus- ja jatkokoulutuksella on keskeinen rooli. Naisia ja tyttöjä olisi nykyistä enemmän kannustettava osallistumaan puolijohdeteknologia-alan koulutukseen.

    36.

    katsoo näin ollen, että ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen on yksi onnistumisen avaintekijöistä. Tarvitaan koordinoitua strategiaa nuorten kouluttamiseksi ja opettajien pitämiseksi korkea-asteen oppilaitoksissa ja tutkimuslaitoksissa. Komitea kannustaakin lisäämään tutkijavaihtoa korkea-asteen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä sekä edistämään laboratorioinfrastruktuurien yhteiskäyttöä kaikkialla EU:ssa.

    37.

    korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on strategisia valmiuksia edistää vuorovaikutusta tutkimusta ja kehitystä, koulutusta, täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta ja harjoittelua koskevien toimintalinjojen välillä. Tällainen vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeää osaavan työvoiman houkuttelemiseksi ja säilyttämiseksi.

    38.

    suosittaa, että perustetaan puolijohdeteollisuuden alalle omistettu, teollisuuden, jäsenvaltioiden ja EU:n yhteisesti hallinnoima ja rahoittama harjoitteluohjelma, johon liittyy apurahajärjestelmä ja johon osallistuvat velvoitetaan työskentelemään tietty vähimmäisaika puolijohdealalla Euroopassa. Komitea suosittaa lisäksi, että komissio pohtii erityisten henkilöpääomaohjelmien laatimista osaavien työntekijöiden houkuttelemiseksi kolmansista maista, joiden puolijohdeteollisuus on kehittynyttä.

    39.

    suosittaa puolijohdealan osaamis- ja innovaatioyhteisön perustamista ja ehdottaa puolijohdeakatemian perustamista akkuakatemian mallin mukaisesti teollisuuden ja tutkimuslaitosten myötävaikutuksella.

    40.

    toteaa, että puolijohde-ekosysteemien kehitystä ajatellen on tärkeää pitää kiinni menestyvistä startup-yrityksistä, jotta ne voivat kehittyä ja jotta ei menetetä taitotietoa.

    41.

    suosittaa lisäksi, että edistetään erikseen innovatiivisen sirusuunnittelun kehittämistä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä esimerkiksi ”digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala” -klusterissa, jotta EU:n on mahdollista pysyä innovatiivisen sirusuunnittelun ja seuraavan sukupolven teknologioiden kehityksen kärjessä ja siten vähentää keskinäistä riippuvuuttaan muusta maailmasta.

    Sirusäädöksen vaikutukset kuntiin ja alueisiin

    42.

    toteaa, että paikallis- ja alueyhteisöiltä vaaditaan paljon uusien yritysten aloittaessa toimintaansa, ja tätä varten ne tarvitsevat vakaan kehyksen ja tukea jäsenvaltioilta ja komissiolta.

    43.

    kehottaa komissiota kiinnittämään jatkuvasti huomiota yritystoiminnan aloittamisen vaikutuksiin paikallis- ja alueyhteisöjen näkökulmasta. Yritystoiminnan aloittamista ja liitännäistoimenpiteiden toteuttamista koskevien perusedellytysten luominen olisi ymmärrettävä aluekehitykseksi, ja sitä varten olisi avattava EAKR:n ja ESR:n yhteisrahoitus.

    44.

    toteaa, että tämä mahdollistaa erityisesti sen, että jäsenvaltiot, joilla on suhteellisesti vähemmän kansallisia resursseja, kykenevät aikaansaamaan asianmukaisen vipuvaikutuksen. Komitea katsoo, että olisi myös oltava mahdollista tukea olemassa olevien fablab-työpajojen kehittämistä.

    45.

    kehottaa liittämään sirusäädöksen toiminnallisesti muihin keskeisiin EU:n strategioihin ja hankkeisiin, kuten REACH-asetukseen, kriittisiä raaka-aineita koskevaan toimintasuunnitelmaan, uuteen teollisuusstrategiaan, kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja tekoälystrategiaan. Alueilla tulisi olla vahva rooli ja osallisuus tässä prosessissa.

    46.

    toteaa, että puolijohteiden tuotannossa tarvitaan teknologista avoimuutta ja tiettyjen vaarallisten kemikaalien hyödyntämistä ja että näiden tuotantoa, tuontia tai käyttöä säännellään EU:n kemikaalilainsäädännöllä. Säädöksen 16 artiklassa mainitussa riskinarvioinnissa on otettava huomioon, missä määrin eurooppalaiset talouden toimijat pystyvät ylittämään kemikaalilainsäädännölliset esteet ja miten aineiden toimitusvarmuus EU:n markkinoilla säilyy.

    Selviytymis- ja palautumiskyky sekä kriisitoimet

    47.

    toteaa, että EU:ssa tapahtuva puolijohteiden suunnittelu ja tuotanto voi myös osaltaan edistää paikallis- ja alueyhteisöjen kriittisen infrastruktuurin (energiaverkot, sairaanhoito, liikenne, hallinto, julkiset laitokset) turvallisuutta ja häiriönsietokykyä.

    48.

    ehdottaa, että hätävälineistön sijaan otetaan käyttöön ennaltaehkäisyvälineistö, koska nopea puuttuminen puolijohteiden tuotantoon ei ole mahdollista lopputuotteiden sisältämien erilaisten integroitujen piirien yhdistelmien ja tuotannon laajan kansainvälisen toimitusketjun aiheuttaman monimutkaisuuden vuoksi eikä sen vuoksi sovellu kriisivastaukseksi. Yhteistyön ja koordinoinnin olisi aina oltava etusijalla toimintaan puuttumiseen nähden. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä puolijohteiden tuotannon ylläpitämiseen sekä sen edellytyksenä olevaan väli- ja osatuotteiden välttämättömään saatavuuteen.

    49.

    kehottaa komissiota määrittelemään tarkemmin ja oikeudellisesti varmalla tavalla kriisitilanteen, säädetyt interventio-oikeudet ja konkreettiset toimet kriisitilanteessa, koska puutteille ja toimitusongelmille on monia erilaisia syitä, ja tekemään selväksi, että tätä saadaan soveltaa vasta viimeisenä keinona, jonka on oltava oikeasuhteinen. Komiteaa huolestuttaa mahdollisuus, että ehdotettu kriisinhallintamekanismi voisi karkottaa investointeja.

    50.

    ehdottaa, että tässä yhteydessä kiinnitetään enemmän huomiota tietyntyyppisten puolijohteiden saatavuuden varmistamiseen ja tähän tarkoitukseen tarvittavien kriittisten raaka-aineiden (esim. palladium, neon, C4F6, litium, gallium, pii) ja välituotteiden (esim. puolijohdekiekkojen) (mahdollisesti yhteistoimin tapahtuvaan) hankintaan.

    51.

    kehottaa sisällyttämään paikallis- ja alueviranomaiset puolijohdealan koordinointimekanismiin, sillä ne voivat antaa arvokkaan panoksen suunniteltuun verkostoitumiseen, koska niillä on paikallista tietämystä tutkimuksesta, elinkeinoelämästä ja puolijohdeklustereista.

    52.

    kehottaa varmistamaan puolijohdeneuvostoa nimettäessä, että se on asiantuntijaelin eikä poliittinen elin. Kyseisen elimen ja sen työn nauttima hyväksyntä riippuu olennaisesti sen jäseniin kohdistuvasta luottamuksesta. Toimialan ja AK:n tulisikin olla edustettuina tarvittavan asiantuntevalla panoksella.

    53.

    kannattaa tavoitetta luoda kokonaiskuva puolijohteiden arvoketjuista, riippuvuuksista ja vaatimuksista puolijohdealalla. Komitea epäilee kuitenkin, onko tässä yhteydessä saatavia tietomääriä mahdollista käsitellä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. AK kiinnittää huomiota siihen, että ilman Euroopan ulkopuolisilta toimijoilta saatua pätevää tietoa on tuskin muodostettavissa merkityksellistä tilannekuvaa.

    54.

    suosittaa sirusäädöksen pikaista hyväksymistä ja täytäntöönpanoa ja kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan unionin neuvostoa ja Euroopan parlamenttia ottamaan huomioon AK:n suositukset ja pääsemään asiasta sopimukseen vielä Tšekin puheenjohtajakaudella.

    55.

    suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on tehnyt toissijaisuusperiaatteen toteutumista koskevan analyysin sirusäädöstä käsittelevästä ehdotuksesta, ja on samaa mieltä siitä, että jäsenvaltiot eivät pysty yksinään toimimalla saavuttamaan ehdotuksen tavoitteita, koska ongelmat ovat rajat ylittäviä eivätkä rajoitu yksittäisiin jäsenvaltioihin tai jäsenvaltioiden pienempiin kokonaisuuksiin. Sen vuoksi AK puoltaa Euroopan komission analyysia, jonka mukaan unionin tason toiminnalla pystytään selkeästi parhaiten ohjaamaan eurooppalaisia toimijoita omaksumaan yhteinen visio ja täytäntöönpanostrategia.

    Bryssel 12. lokakuuta 2022.

    Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

    Vasco ALVES CORDEIRO


    (1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1).

    (1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1).

    (1)  Allianssiin viitataan 5. toukokuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten”.

    (1)  Allianssiin viitataan 5. toukokuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten”.


    Top