This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52022IR1960
Opinion of the European Committee of the Regions — European Chips Act for strengthening the European semiconductor ecosystem
Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n sirusäädös Euroopan puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi”
Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n sirusäädös Euroopan puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi”
COR 2022/01960
EUVL C 498, 30.12.2022, p. 94–113
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
30.12.2022 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 498/94 |
Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n sirusäädös Euroopan puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi”
(2022/C 498/14)
|
I. MUUTOSEHDOTUKSET
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)
COM(2022) 46 final
Muutosehdotus 1
Johdanto-osan 1 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Vihreän siirtymän kannalta keskeiset teollisuudenalat ja teknologiat tarvitsevat siruja. Esimerkiksi nykyaikaisten sähköpolkupyörien ja aurinkosähköjärjestelmien vaihtosuuntaajien moottoreissa, ohjaimissa ja näytöissä käytetään siruja. Vihreää siirtymää ei voida toteuttaa ilman siruja.
Muutosehdotus 2
Johdanto-osan 3 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Kestävän kehityksen tavoitteiden noudattaminen on keskeinen kysymys, ja se olisi kirjattava lausuntoon.
Muutosehdotus 3
Johdanto-osan 13 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Otetaan huomioon alueulottuvuus.
Muutosehdotus 4
Johdanto-osan 15 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Otetaan huomioon alueulottuvuus.
Muutosehdotus 5
Johdanto-osan 19 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Piinitridi (SiN) on ihanteellinen alusta integroidun fotonisen piirin (PIC) sovelluksille, joilla on laaja spektrialue ja erittäin alhaisen häviön aaltojohto. Ne soveltuvat siksi erittäin hyvin ilmaisimiin, spektrometreihin, biosensoreihin ja kvanttitietokoneisiin. Johdonmukaisuuden vuoksi kohdassa tulisi mainita myös indiumfosfidi.
Muutosehdotus 6
2 artiklan 1 kohdan 10 alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Piinitridi (SiN) on ihanteellinen alusta integroidun fotonisen piirin (PIC) sovelluksille, joilla on laaja spektrialue ja erittäin alhaisen häviön aaltojohto. Ne soveltuvat siksi erittäin hyvin ilmaisimiin, spektrometreihin, biosensoreihin ja kvanttitietokoneisiin. Johdonmukaisuuden vuoksi kohdassa tulisi mainita myös indiumfosfidi.
Muutosehdotus 7
3 artiklan 1 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
1. Aloite perustetaan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ajaksi. |
1. Aloite perustetaan ensi vaiheessa monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ajaksi. Aloitetta on syytä jatkaa monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 puitteissa. |
Perustelu
Ajanjakso nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun vuonna 2027 ei ole riittävä EU:n sirusäädöksessä itsessään asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pidennys olisi lyötävä lukkoon jo tässä yhteydessä.
Muutosehdotus 8
4 artiklan 2 kohdan b alakohdan 1 alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Komission keskittyminen alle 10 nanometrin kokoluokkaan on liian kapea-alaista eikä vastaa EU:n käyttäjäteollisuuden tarpeisiin.
Muutosehdotus 9
8 artiklan 2 kohdan d alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Puolijohdeteknologian osaamiskeskusten eurooppalaisen verkoston toimialan olisi käsitettävä myös koulutus- ja opetuskysymykset.
Muutosehdotus 10
8 artiklan 3 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
3. Jäsenvaltioiden on nimettävä ehdokkaat osaamiskeskuksiksi kansallisten menettelyjensä sekä hallinnollisten ja institutionaalisten rakenteidensa mukaisesti avoimella ja kilpaillulla prosessilla. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelyn osaamiskeskusten perustamiseksi, mukaan lukien valintaperusteet, ja keskusten lisätehtävät ja -toiminnot, jotka koskevat aloitteen mukaisten toimien toteuttamista, sekä menettelyn verkoston perustamiseksi ja verkoston muodostavien yksiköiden valintaa koskevien päätösten tekemiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. |
3. Jäsenvaltioiden on nimettävä ehdokkaat osaamiskeskuksiksi kansallisten menettelyjensä sekä hallinnollisten ja institutionaalisten rakenteidensa mukaisesti avoimella ja kilpaillulla prosessilla , jossa alueelliset ja paikalliset viranomaiset ovat mukana . Tavoitteena on saada aikaan synergiaa eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien kanssa ja tukea osaamiskeskusten perustamista EU:n alueille. Ne olisi integroitava kulloiseenkin aluekohtaiseen teolliseen ekosysteemiin ja niiden olisi oltava kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden ulottuvilla koko unionissa ja mahdollistettava tehostettu alueiden välinen yhteistyö. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelyn osaamiskeskusten perustamiseksi, mukaan lukien valintaperusteet, ja keskusten lisätehtävät ja -toiminnot, jotka koskevat aloitteen mukaisten toimien toteuttamista, sekä menettelyn verkoston perustamiseksi ja verkoston muodostavien yksiköiden valintaa koskevien päätösten tekemiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. |
Perustelu
Mainittujen keskusten olisi oltava EU:n kaikkien pk- ja startup-yritysten ulottuvilla. Tätä voidaan sujuvoittaa alueellisella tasolla, joka tukee aluekohtaisia teollisia ekosysteemejä.
Muutosehdotus 11
9 artiklan 1 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
1. Edellä 5 artiklan a–d alakohdassa lueteltujen aloitteen osien täytäntöönpano voidaan antaa neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa XX/XX tarkoitetun siruyhteisyrityksen tehtäväksi, ja ne voidaan toteuttaa siruyhteisyrityksen työohjelmassa. |
1. Edellä 5 artiklan a–d alakohdassa lueteltujen aloitteen osien täytäntöönpano voidaan antaa neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa XX/XX tarkoitetun siruyhteisyrityksen tehtäväksi, ja ne voidaan toteuttaa siruyhteisyrityksen työohjelmassa. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä asiaankuuluvat puolijohdealueet sirualan yhteisyritykseen. |
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 12
10 artiklan 2 kohta –
uusi e alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||
|
|
Perustelu
Integroitujen tuotantolaitosten olisi osaltaan vahvistettava EU:n teollisuutta. Teollisuuden puolijohdetarpeiden pitäisi olla tärkeässä asemassa tässä yhteydessä.
Muutosehdotus 13
11 artiklan 2 kohta –
uusi e alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||
|
|
Perustelu
Myös avoimien tilausvalmistajien olisi osaltaan vahvistettava EU:n teollisuutta. Teollisuuden puolijohdetarpeiden pitäisi olla tärkeässä asemassa tässä yhteydessä.
Muutosehdotus 14
12 artiklan 1 kohta – täydennys
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
1. Mikä tahansa yritys tai yritysten konsortio, jäljempänä ”hakija”, voi jättää komissiolle hakemuksen hakijan suunnitteleman laitoksen tunnustamiseksi integroiduksi tuotantolaitokseksi tai EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi. |
1. Mikä tahansa yritys tai yritysten konsortio, jäljempänä ”hakija”, voi jättää komissiolle hakemuksen hakijan suunnitteleman laitoksen tunnustamiseksi integroiduksi tuotantolaitokseksi tai EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi. Tämä koskee myös yrityksiä, jotka ovat välttämättömiä puolijohteiden valmistuksessa tai jotka tuottavat uudenlaisia välituotteita tai tuotantolaitteita. Asetuksen 11 ja 12 artiklassa säädettyjä kriteereitä sovelletaan tässä soveltuvin osin. |
Perustelu
EU:n sirusäädöksen tavoitteiden saavuttamiseksi myös välituotteiden, kuten puolijohdekiekkojen tai tuotantolaitteiden, tuotantoa EU:ssa olisi pidettävä tukikelpoisena. Asianomaisia kriteereitä olisi sovellettava soveltuvin osin.
Muutosehdotus 15
15 artiklan 2 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
2. Jäsenvaltioiden on pyydettävä puolijohteiden tärkeimpiä käyttäjiä ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä toimittamaan tietoja kysynnän merkittävistä vaihteluista ja niiden toimitusketjun tunnetuista häiriöistä. Tietojenvaihdon helpottamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä näitä päivityksiä koskevasta mekanismista ja hallinnollisista järjestelyistä. |
2. Jäsenvaltioiden on pyydettävä puolijohteiden tärkeimpiä käyttäjiä ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä , myös samanmielisistä valtioista peräisin olevia, toimittamaan tietoja kysynnän merkittävistä vaihteluista ja niiden toimitusketjun tunnetuista häiriöistä. Tietojenvaihdon helpottamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä näitä päivityksiä koskevasta mekanismista ja hallinnollisista järjestelyistä. |
Perustelu
Tilannearviointi pelkästään Euroopan ja Yhdysvaltojen tietojen perusteella jää vajavaiseksi, minkä vuoksi sen perusteella ei juurikaan voi tehdä päätelmiä. Sen vuoksi myös Aasian samanmielisistä kumppanivaltioista (like-minded countries) peräisin olevat yritykset olisi otettava lukuun.
Muutosehdotus 16
19 artiklan 2 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
2. Komissio voi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan rajoittaa 21 ja 22 artiklassa säädetyt toimenpiteet tiettyihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta on häiriintynyt tai vaarassa häiriintyä puolijohdekriisin vuoksi. |
2. Komission on Euroopan puolijohdeneuvoston kuulemisen tulosten perusteella rajoitettava 21 ja 22 artiklassa säädetyt toimenpiteet niihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta on häiriintynyt tai vaarassa häiriintyä puolijohdekriisin vuoksi. |
Perustelu
Komission toteuttamien interventiotoimenpiteiden olisi aina oltava mahdollisimman rajoitettuja.
Muutosehdotus 17
19 artiklan 4 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden käytön on oltava oikeasuhteista ja rajoituttava siihen, mikä on tarpeen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tai taloudellisen toiminnan vakavien häiriöiden torjumiseksi unionissa, ja sen on oltava unionin edun mukaista. Näitä toimenpiteitä käytettäessä on vältettävä aiheuttamasta suhteetonta hallinnollista rasitetta pk-yrityksille. |
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden käytön on oltava oikeasuhteista ja rajoituttava siihen, mikä on tarpeen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tai taloudellisen toiminnan vakavien häiriöiden torjumiseksi unionissa, ja sen on oltava unionin edun mukaista. Näitä toimenpiteitä käytettäessä on vältettävä aiheuttamasta suhteetonta hallinnollista rasitetta pk-yrityksille. Näitä toimenpiteitä voidaan soveltaa vain valikoivasti ja viimeisenä keinona (ultima ratio). |
Perustelu
Hätävälineistöön liittyy merkittävä riski, että se jarruttaa investointeja ja uusien yritysten perustamista. Euroopan komission on todettava selvästi, että nämä toimenpiteet on tarkoitettu sovellettavaksi vasta viimeisenä keinona ja että niitä vältetään mahdollisimman pitkälle.
Muutosehdotus 18
21 artiklan 1 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
1. Jos se on tarpeen ja oikeasuhteista kaikkien tai tiettyjen kriittisten alojen toiminnan varmistamiseksi, komissio voi velvoittaa integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat hyväksymään ja asettamaan etusijalle kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tilauksen, jäljempänä ”ensisijaiseksi luokiteltu tilaus”. Velvoite on ensisijainen kaikkiin yksityis- tai julkisoikeudellisiin suoritevelvoitteisiin nähden. |
1. Jos se on tarpeen, oikeasuhteista kaikkien tai tiettyjen kriittisten alojen toiminnan varmistamiseksi sekä teknisesti mahdollista , komissio voi velvoittaa integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat hyväksymään ja asettamaan etusijalle kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tilauksen, jäljempänä ”ensisijaiseksi luokiteltu tilaus”. |
Perustelu
Puolijohteiden tuotantoa on miltei mahdotonta mukauttaa lyhyellä aikavälillä. Ratkaisevana kriteerinä olisikin oltava toteuttamismahdollisuus. Ensisijaiseksi luokiteltuja tilauksia koskeva artikla olisi myös laadittava siten, että se ei lannista mahdollisia investoijia sijoittamasta EU:hun. Lisäksi on epäselvää, missä määrin tämä velvoite olisi oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen.
Muutosehdotus 19
24 artiklan 1 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
1. Euroopan puolijohdeneuvosto koostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana on komission edustaja. |
1. Euroopan puolijohdeneuvosto koostuu riittävän asiantuntemuksen omaavista jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana on komission edustaja. |
Perustelu
Puolijohdeneuvoston olisi oltava alaan erikoistunut elin eikä puhtaasti poliittinen elin.
Muutosehdotus 20
24 artiklan 2 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
2. Kukin 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kansallinen keskitetty yhteyspiste nimeää korkean tason edustajan Euroopan puolijohdeneuvostoon. Jos se on toiminnan ja asiantuntemuksen kannalta tarkoituksenmukaista, jäsenvaltiolla voi olla useampi kuin yksi edustaja suhteessa Euroopan puolijohdeneuvoston eri tehtäviin. Kullakin Euroopan puolijohdeneuvoston jäsenellä on varajäsen. |
2. Kukin 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kansallinen keskitetty yhteyspiste nimeää asiantuntemukseltaan pätevän edustajan Euroopan puolijohdeneuvostoon. Jos se on toiminnan ja asiantuntemuksen kannalta tarkoituksenmukaista, jäsenvaltiolla voi olla useampi kuin yksi edustaja suhteessa Euroopan puolijohdeneuvoston eri tehtäviin. Kullakin Euroopan puolijohdeneuvoston jäsenellä on varajäsen. Jäsenvaltioiden on osallistettava alueita, joilla on puolijohde-ekosysteemejä. Euroopan alueiden komitea nimeää edustajan eurooppalaiseen puolijohdeneuvostoon. |
Perustelu
Alueiden, joilla on asiaan liittyviä puolijohde-ekosysteemejä (esim. Silicon Europen jäsenet), ja Euroopan alueiden komitean olisi osallistuttava puolijohdeneuvoston työhön, kun otetaan huomioon niiden rooli niin alueellisten teollisten ekosysteemien ja pk-yritysten kuin tieteen ja tutkimuksen tukijoina.
Muutosehdotus 21
26 artiklan 6 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset kuulevat tarvittaessa ja unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti muita asianomaisia kansallisia viranomaisia ja asianomaisia osapuolia ja tekevät yhteistyötä niiden kanssa. Komissio helpottaa kokemusten vaihtoa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä. |
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset kuulevat tarvittaessa ja unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti muita asianomaisia kansallisia , alueellisia ja paikallisia viranomaisia ja asianomaisia osapuolia ja tekevät yhteistyötä niiden kanssa. Komissio helpottaa kokemusten vaihtoa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä. |
Perustelu
Lisätään alueelliset ja paikalliset viranomaiset.
Ehdotus neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta
COM(2022) 47 final
Muutosehdotus 22
Johdanto-osan 7 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Julkisten tahojen neuvoston ei pitäisi määrittää tutkimus- ja innovointiohjelmaa edeltä käsin, koska se rajoittaisi hallintoneuvoston päätösvaltuuksia. Siruyhteisyrityksen olisi jatkettava keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen tutkimustoimintaa ja noudatettava samaa toimintatapaa ja talousarviota.
Muutosehdotus 23
1 artiklan 7 kohdan a alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||||||
|
|
||||||||
|
|
Perustelu
Ei ole realistista ajatella, että pk-yritykset edustavat kolmasosaa 126 artiklan 1 kohdan uusissa g–j alakohdissa kuvatuista valmiuksien kehittämistoimien osallistujista. Sen vuoksi pk-yritysten osuutta kolmanneksena osallistujien kokonaismäärästä olisi sovellettava ainoastaan tutkimus- ja innovointitoimille varattuun osaan sekä julkisen rahoituksen 20 prosentin osuuteen.
Muutosehdotus 24
1 artiklan 7 kohdan c alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||||||
|
|
||||||||
|
|
Perustelu
Siruyhteisyritys ei pysty varmistamaan tarvittavaa johdonmukaisuutta kolmansien osapuolten toimien kanssa.
Muutosehdotus 25
1 artiklan 9 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
9) Korvataan 129 artiklan 3 kohta seuraavasti: |
9) Korvataan 129 artiklan 3 kohta seuraavasti: |
”3. Yksityisten osakkaiden on 28 artiklan 4 kohdasta poiketen suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – vähintään 26 331 000 euron rahoitusosuuden siruyhteisyrityksen hallintomenoihin. Yksityisten osakkaiden osuus siruyhteisyrityksen hallintomenoihin vuosittain suoritettavasta kokonaisrahoituksesta on 35 prosenttia.” |
”3. Yksityisten osakkaiden on 28 artiklan 4 kohdasta poiketen suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – korkeintaan 26 331 000 euron rahoitusosuuden siruyhteisyrityksen hallintomenoihin. Yksityisten osakkaiden osuus siruyhteisyrityksen hallintomenoihin vuosittain suoritettavasta kokonaisrahoituksesta on korkeintaan 35 prosenttia.” |
Perustelu
Sanamuoto voi johtaa vakavaan sekaannukseen. Ei ole selvää, mikä raja on ensisijainen: alaraja, joka on vähintään 26 331 000 euroa vai enintään 35 prosentin yläraja. Komissio on tällä välin vahvistanut, että komission ehdotuksessa käytetty sana ”vähintään” oli tekstiin eksynyt virhe. Tämä virhe korjattiin neuvoston puheenjohtajavaltion kompromissitekstissä 25. toukokuuta.
Muutosehdotus 26
1 artiklan 13 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
13) Lisätään 134 a artikla seuraavasti: |
13) Lisätään 134 a artikla seuraavasti: |
”134 a artikla Toimitusjohtajan muut tehtävät Edellä 19 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi siruyhteisyrityksen toimitusjohtaja valmistelee ja otettuaan huomioon 137 artiklan f alakohdassa tarkoitetun julkisten tahojen neuvoston tekemän määrittelyn sekä asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatavan panoksen, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat , toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi yhteisyrityksen työohjelman strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi.” |
”134 a artikla Toimitusjohtajan muut tehtävät Edellä 19 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi siruyhteisyrityksen toimitusjohtaja valmistelee ja otettuaan huomioon 137 artiklan f alakohdassa tarkoitetun julkisten tahojen neuvoston tekemän määrittelyn, toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi yhteisyrityksen työohjelman strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi.” |
Perustelu
Mainitut panokset otetaan jo huomioon, kun julkisten tahojen neuvosto määrittää oman osansa työohjelmasta, joten niitä ei tarvitse esittää uudelleen.
Muutosehdotus 27
1 artiklan 15 kohdan a alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||||||||||
|
|
||||||||||||
|
|
Perustelu
Julkisten tahojen neuvoston ei pitäisi määrittää tutkimus- ja innovointiohjelmaa edeltä käsin, koska se rajoittaisi hallintoneuvoston päätösvaltuuksia. Julkisten tahojen neuvoston olisi kuitenkin otettava huomioon yksityisten osakkaiden neuvoston neuvot valmiuksien kehittämisestä teollisuuspolitiikan tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi.
II. POLIITTISET SUOSITUKSET
EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),
EU:n sirusäädöksen merkitys
1. |
korostaa painokkaasti, että EU:n sirusäädöksen menestys on ratkaisevan tärkeää koko unionille, jäsenvaltioille ja kaikille paikallis- ja alueyhteisöille, sillä teollisuustuotannon turvaaminen kaikilla Euroopan alueilla riippuu puolijohteiden toimitusvarmuudesta. Komitea tukeekin voimakkaasti sitä, että EU ottaa selkeän aseman maailmanlaajuisessa kilpailussa. |
2. |
suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sirusäädöksestä, sillä se on ratkaiseva askel EU:n ja sen teollisuuden ja turvallisuuden vahvistamiseksi. On tärkeää, että sirusäädöksessä käsitellään kysymyksiä EU:n strategisesta riippumattomuudesta ja teknologisesta johtoasemasta. EU:n on pysyttävä maailmanlaajuisena toimijana puolijohteiden alalla. Niinpä kunnianhimoinen tavoite lisätä EU:n markkinaosuutta puolijohteiden alalla nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä on oikea. |
3. |
yhtyy tavoitteisiin vähentää puolijohteiden tuotannon, toimitusketjujen sekä raaka-aineiden ja välituotteiden tarjonnan tärkeimpiä strategisia riippuvuuksia laajentamisen ja diversifioinnin avulla, lisätä puolijohteiden tuotantoa Euroopassa sekä ylläpitää ja vahvistaa johtoasemaa tutkimus- ja kehittämistyössä. Komitea toteaa samalla kannattavansa sitä, että asetuksen COM(2022) 46 final soveltamisalaan sisällytetään tuotanto yli 10 nanometrin kokoluokassa, jota EU:n käyttäjäteollisuus tarvitsee. Komitea korostaa tässä yhteydessä taitotiedon suojaamisen ja patenttisuojan merkitystä sen varmistamiseksi, etteivät yksittäiset maat joudu epäedulliseen asemaan. |
4. |
suhtautuu myönteisesti myös ehdotukseen sirusäädöksestä, jotta varmistetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman nopea ja johdonmukainen täytäntöönpano: ilman luotettavaa puolijohteiden saatavuutta EU:n kunnianhimoisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita, energiaomavaraisuuden voimistamista ja uusiutuvien energialähteiden laajennustavoitteita ei kyetä saavuttamaan. |
5. |
huomauttaa, että puolijohteiden tuotannon vahvistamiseen on liityttävä samanaikaisia toimia, joilla vähennetään energian ja resurssien kulutusta sekä haitallisia ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa sekä varmistetaan kestävän kehityksen tavoitteiden noudattaminen ja uusiutuvien energialähteiden ja vesivaroja säästävien mekanismien käyttäminen tuotantolaitoksissa. Tässä yhteydessä olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota energia- ja ilmastovaikutuksiin innovatiivisten seuraavan sukupolven teknologioiden (esimerkiksi integroidun optiikan ja erityisten heterogeenisten järjestelmien) yhteydessä. |
6. |
huomauttaa, että kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuuden takaamisen lisäksi kiertotalouden koko potentiaali on valjastettava käyttöön. Raaka-aineiden ja materiaalien talteenotto laitteista ja laitteistoista on olennaisen tärkeää. Tämä on otettava huomioon jo puolijohteita käyttäviä tuotteita kehitettäessä. Alueilla olisi kehitettävä asianmukaisia taitoja, ja tukikelpoisuusperusteita olisi muokattava vastaavasti. |
7. |
kiinnittää huomion siihen, että EU:n epäedullinen asema kolmansiin maihin verrattuna luonnonvarojen suhteen tekee EU:sta kriittisten raaka-aineiden tuonnissa erittäin riippuvaisen EU:n ulkopuolisista toimittajista. Komitea kannustaa Euroopan komissiota puuttumaan tähän strategiseen riippuvuuteen tehostamalla työtään ja vaatimuksia sirujen kierrosta, erityisesti materiaalien suunnittelussa ja uudelleenkäytössä, ja syventämään edelleen EU:n kauppasuhteita keskeisiin kansainvälisiin kumppaneihin. |
8. |
suhtautuu kriittisiä raaka-aineita koskevasta toimintasuunnitelmasta antamansa lausunnon tapaan myönteisesti uuteen kaivostoimintaan EU:ssa olemassa olevien kriittisten raaka-aineiden varantojen saamiseksi käyttöön. Komitea painottaa, että huipputeknologian edellyttämiä raaka-aineita EU:ssa tuottavan uuden kaivostoiminnan on perustuttava innovatiiviseen ja vähävaikutteiseen kaivostoimintaan tähtääviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. |
9. |
toteaa, että koska paikallis- ja alueyhteisöt ovat välillisesti erittäin riippuvaisia paikallisesta taloudesta, puolijohteiden toimitusvarmuus on niiden kaikkien yhteinen intressi. Sen vuoksi ja koska ne ovat lähellä puolijohde-ekosysteemejä, niille olisi annettava keskeinen rooli sirusäädöksen täytäntöönpanossa. Komitea katsoo lisäksi, että kaikki alueet tulevat hyötymään sirusäädöksestä riippumatta siitä, onko niillä puolijohdetoimintaa vai ei. |
10. |
muistuttaa nykyisten tapahtumien valossa, miten tärkeää varma energiansaanti on puolijohdeteollisuudelle. Tämä koskee erityisesti tarvittavia sähkömääriä ja verkon vakautta, jotka ovat sijaintiin vaikuttavia tekijöitä nykyisten laitosten mutta ennen kaikkea suunniteltujen uusien laitosten kannalta. |
Euroopan unionin strategiset tavoitteet puolijohteiden alalla
11. |
kehottaa yrityksiä ottamaan paremmin huomioon puolijohteiden tarpeensa ja sen edellyttämät toimitusketjut jatkuvasti muuttuvassa geostrategisessa toimintaympäristössä ja välttämään yksipuolisia riippuvuuksia riskien hajauttamiseksi. Kansainvälisessä ympäristössä EU:n on tuotava paremmin esiin etujaan tuotannon turvallisena sijaintipaikkana (safe harbour). |
12. |
kehottaa komissiota neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa käytävissä tulevissa neuvotteluissa selkeästi korostamaan sirusäädöksen merkitystä Euroopan teollisen perustan turvaamisessa ja vaatimaan jäsenvaltioilta ja talouselämältä lisärahoitusosuuksia. |
13. |
ehdottaa, että sirusäädökseen kytkeytyviä varoja käytetään strategisesti nykyisten sekä pienen että suuren mittakaavan puolijohdeklusterien ja puolijohde-ekosysteemien laajentamiseen sekä verkostojen luomiseen niiden kanssa. EU:n mahdollisuudet pitää pintansa maailman puolijohdemarkkinoilla tulevaisuudessa ovat suurimmillaan, jos unioni nivoo nykyiset vahvuutensa yhteen ja hyödyntää niitä ja rajaa näin keskinäisen riippuvuutensa nk. samanmielisiin maihin ja vähentää siten yksipuolista riippuvuutta kolmansista maista. |
14. |
on hyvillään eurooppalaisen sirurahaston (European Chips Fund) perustamisesta. Komitea toteaa, että sirusäädöksen toisen pilarin olisi lähtökohtaisesti oltava teknologian suhteen avoin ja että varat on saatava käyttöön mahdollisimman pian. |
15. |
muistuttaa, että Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI) on erittäin menestyksekäs väline ja että sillä on jatkossakin tärkeä rooli sirusäädöksen yhteydessä. Komitea huomauttaa kuitenkin, että EU:n ja jäsenvaltioiden on toimittava nopeammin kaikilla aloilla ja ennen kaikkea luvituksen ja tuen aloilla kyetäkseen tukemaan tarkoituksenmukaisesti teollisuutta ja eritoten pk-yrityksiä. |
16. |
korostaa uusien teknologioiden keskeistä merkitystä Euroopan unionin puolijohdeperustan kehittämiseksi edelleen, jotta se säilyttäisi teknologisen kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla. Sirusäädöksen täytäntöönpanossa on reagoitava avoimesti ja nopeasti uusien materiaalien, kuten galliumnitridin, indiumfosfidin, piikarbidin ja piinitridin käyttöön sekä uusien prosessien soveltamiseen, jotta pystytään kehittämään ja tuottamaan seuraavan sukupolven siruja. Tällaisia ovat esimerkiksi fotonisirut, jotka ovat olennaisen tärkeitä data-, tele- ja kvanttiviestinnän riippumattoman ja kestävän verkoston rakentamista sekä autonomista ajamista varten, ja kvanttisirut, joiden avulla voidaan analysoida aiempaa paljon suurempia datamääriä, tehdä entistä tehokkaampia laskelmia nopeammin ja suorittaa yksityiskohtaisia simulaatioita, mutta myös hybridisirut ja heterogeeniset järjestelmät, joiden osalta elektronisia integroituja piirejä koskevien fotonisten toimintojen integrointi on kriittisimpiä kysymyksiä puolijohdeteollisuuden tulevaisuuden kannalta. |
17. |
pitää tarpeellisena, että Euroopan unioni kiinnittää enemmän huomiota puolijohteiden suunnitteluun ja kehittää sen vuoksi omia suunnitteluvalmiuksiaan. |
Sirusäädöksessä esitetyt rahoituspuitteet
18. |
kritisoi sirusäädöksen yhteyteen suunniteltuja määrärahoja aivan liian vähäisinä. Komitea epäilee, onko kokonaistukipaketti riittävä mahdollistamaan osallistumisen kansainväliseen kilpailuun uusien tuotantolaitosten sijoittautumisesta. Komitea korostaa, että uusille aloitteille on annettava uusia taloudellisia resursseja, ja pitää valitettavana, että varoja on uudelleenkohdennettu onnistuneista ohjelmista, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. |
19. |
kehottaa komissiota varmistamaan sirusäädöksen määrärahojen avoimuuden ja huolehtimaan kaikkien kolmen pilarin osalta riittävästä rahoituksesta. Komitea katsoo, että komission olisi tässä tarkoituksessa perehdyttävä vastaaviin hankkeisiin maailmanlaajuisesti. |
20. |
katsoo, että sirusäädöksen täytäntöönpanoon olisi käytettävä enemmän uutta rahaa, ja kehottaa neuvostoa, parlamenttia ja komissiota varaamaan tarkoitukseen unionilta ja jäsenvaltioilta peräisin olevaa rahoitusta ja muuttamaan vastaavasti monivuotista rahoituskehystä. Koska sirusäädöksen strategiset tavoitteet ulottuvat vuoden 2030 jälkeiseen aikaan, puolijohdealaa on pidettävä ensisijaisena painopisteenä monivuotista rahoituskehystä tarkistettaessa sekä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. |
21. |
pitää välttämättömänä, että luodaan lisäkannustimia, jotta myös jäsenvaltiot ja alueet sekä yritykset asettavat käyttöön tarvittavaa rahoitusta täydentämään EU:n rahoitusta. Komitea pitää tärkeänä, että komissio mahdollistaa unionin lainsäädännön kanssa sopusoinnussa olevan tuen myöntämisen. Tuki on sidottava ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapakriteerien (ESG-kriteerien) noudattamiseen. |
22. |
kehottaa alueita ja yrityksiä ottamaan Euroopan investointipankin (EIP) mukaan uusien hankkeiden rahoittamiseen koko arvoketjun mitalta. Komitea katsoo, että EIP voi vaikuttaa ratkaisevasti sirusäädöksen menestykseen. |
Rahoitus ja EU:n valtiontukisäännöt alueellisesta näkökulmasta
23. |
kehottaa komissiota SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisen arvioinnin ja hyväksymisen yhteydessä tulkitsemaan kriteeriä ”lajissaan ensimmäinen Euroopassa” suurpiirteisesti, koska puolijohteiden alalla ei vallitse perinteistä ja sisämarkkinoilla käytävän kilpailun kannalta merkityksellistä kilpailutilannetta. |
24. |
pyytää komissiota harkitsemaan lisähelpotuksia, kuten verovähennysten myöntämistä, valtiontukisääntöjen ja -menettelyjen muutosten ja yksinkertaistamisen lisäksi, jotta edistetään yritysten sijoittautumista puolijohteiden koko arvoketjun mitalta Euroopassa. |
25. |
katsoo, että ilmaisuun ”lajissaan ensimmäinen” liittyen on mahdollistettava tuki paitsi tuotantolaitoksille, kuten integroitu tuotantolaitos (Integrated Production Facility, IPF) ja EU:n avoin tilausvalmistaja (Open EU Foundry, OEF), myös välituotteille, kuten puolijohdekiekot tai tuotantolaitteet, jotka ovat yhtä tärkeitä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. |
26. |
suhtautuu myönteisesti 14 artiklassa säädettyihin järjestelyihin, joilla nopeutetaan kansallisia suunnittelu- ja hyväksymismenettelyjä integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avoimien tilausvalmistajien kohdalla. |
27. |
huomauttaa, että puolijohteiden saatavuuden varmistamiseksi merkityksellisiä ovat paitsi itse puolijohteiden tuotantolaitokset myös arvoketjun alku- ja loppupäässä vaikuttavat tuotantolaitokset, joten myös nämä on otettava huomioon helpotettaessa ja nopeutettaessa menettelyjä pullonkaulailmiöiden välttämiseksi. |
Tutkimus ja kehitys alueellisesta näkökulmasta
28. |
kannattaa EU:n T&K-toiminnan laaja-alaista määrittelyä osallistamalla asiakkaat ja käyttäjät ja katsoo, ettei kehitys- ja innovointitavoitteiden pitäisi perustua pelkästään solmurakenteiden enenevään miniatyrisointiin. |
29. |
jakaa tutkimus- ja korkeakoulupiirien huolen siitä, että sirusäädöksessä kaavailtu varojen uudelleenkohdentaminen Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa heikentää muita aloja ja näin lisää kilpailua jäljellä olevista varoista. Sen vuoksi komitea odottaa, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta uudelleenkohdennetut varat asetetaan uudelleen ohjelmien käyttöön rahoituskauden aikana. |
30. |
kiinnittää huomiota siihen, että hankkeiden valtakunnallinen tai alueellinen yhteisrahoitus aiheuttaa hallinnollisia ongelmia, ja kehottaa komissiota varmistamaan, ettei tämä estä osallistumista tutkimushankkeisiin. Perusedellytykset olisi erityisesti suunniteltava siten, että hankkeille voidaan antaa rinnakkaistukea yhteisrahoituksena valtakunnallisista tai alueellisista ohjelmista. |
31. |
kehottaa alueita, missä on asianomaisia klustereita, osallistumaan aktiivisesti siruyhteisyritykseen, joka on KDT-yhteisyrityksen (Key Digital Technologies – Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys) ja ECSEL-yhteisyrityksen (Electronic Components and Systems for European Leadership – Elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten -yhteisyritys) seuraaja. |
32. |
kehottaa komissiota tarkentamaan ”pilottituotantolinja”-käsitteen määritelmää. Pilottituotantolinjojen on oltava laajasti ja avoimesti saatavilla, jotta klusterit, oppi- ja tutkimuslaitokset ja yritykset, erityisesti pk-yritykset, voivat osallistua niihin. Pk-yritysten osallistuminen kyseisiin pilottituotantolinjoihin voitaisiin toteuttaa sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kautta että hajautetusti sellaisten valtiollisten ja alueellisten viranomaisten kautta, joilla on muun muassa aluekehitysvirastojen kautta kokemusta startup- ja pk-yritysten tukemisesta perustamis-, kasvu- ja vakiinnuttamisvaiheessa. |
33. |
kehottaa sisällyttämään nykyiset verkostot, kuten prosessori- ja puolijohdeteknologian teollinen allianssi (Alliance for Processors and Semiconductor Technologies), tiiviisti puolijohteiden koordinointimekanismiin. Kaikkien verkostojen olisi oltava avoimia uusille toimijoille, jotta myös Vanguard-aloitteen tai eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston kaltaiset verkostot kykenevät antamaan merkittävän panoksen. |
34. |
kehottaa tutkimaan, missä määrin ja minkälaisin toimenpitein voidaan varmistaa, että EU:ssa kehitetty taitotieto on mahdollista turvata esimerkiksi laajennetun patenttisuojan puitteissa. Tässä yhteydessä tulisi myös turvallisuusnäkökohdat ottaa huomioon. |
Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen, perus- ja jatkokoulutus
35. |
kehottaa jäsenvaltioita, paikallis- ja alueyhteisöjä ja yrityksiä kiinnittämään paljon enemmän huomiota ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseen. Asianmukainen perus- ja jatkokoulutus edistää merkittävästi Euroopan menestymistä puolijohdekeskittymänä, ja se on investointipäätösten keskeinen kriteeri. Alueilla tapahtuvalla ammatillisella perus- ja jatkokoulutuksella on keskeinen rooli. Naisia ja tyttöjä olisi nykyistä enemmän kannustettava osallistumaan puolijohdeteknologia-alan koulutukseen. |
36. |
katsoo näin ollen, että ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen on yksi onnistumisen avaintekijöistä. Tarvitaan koordinoitua strategiaa nuorten kouluttamiseksi ja opettajien pitämiseksi korkea-asteen oppilaitoksissa ja tutkimuslaitoksissa. Komitea kannustaakin lisäämään tutkijavaihtoa korkea-asteen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä sekä edistämään laboratorioinfrastruktuurien yhteiskäyttöä kaikkialla EU:ssa. |
37. |
korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on strategisia valmiuksia edistää vuorovaikutusta tutkimusta ja kehitystä, koulutusta, täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta ja harjoittelua koskevien toimintalinjojen välillä. Tällainen vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeää osaavan työvoiman houkuttelemiseksi ja säilyttämiseksi. |
38. |
suosittaa, että perustetaan puolijohdeteollisuuden alalle omistettu, teollisuuden, jäsenvaltioiden ja EU:n yhteisesti hallinnoima ja rahoittama harjoitteluohjelma, johon liittyy apurahajärjestelmä ja johon osallistuvat velvoitetaan työskentelemään tietty vähimmäisaika puolijohdealalla Euroopassa. Komitea suosittaa lisäksi, että komissio pohtii erityisten henkilöpääomaohjelmien laatimista osaavien työntekijöiden houkuttelemiseksi kolmansista maista, joiden puolijohdeteollisuus on kehittynyttä. |
39. |
suosittaa puolijohdealan osaamis- ja innovaatioyhteisön perustamista ja ehdottaa puolijohdeakatemian perustamista akkuakatemian mallin mukaisesti teollisuuden ja tutkimuslaitosten myötävaikutuksella. |
40. |
toteaa, että puolijohde-ekosysteemien kehitystä ajatellen on tärkeää pitää kiinni menestyvistä startup-yrityksistä, jotta ne voivat kehittyä ja jotta ei menetetä taitotietoa. |
41. |
suosittaa lisäksi, että edistetään erikseen innovatiivisen sirusuunnittelun kehittämistä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä esimerkiksi ”digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala” -klusterissa, jotta EU:n on mahdollista pysyä innovatiivisen sirusuunnittelun ja seuraavan sukupolven teknologioiden kehityksen kärjessä ja siten vähentää keskinäistä riippuvuuttaan muusta maailmasta. |
Sirusäädöksen vaikutukset kuntiin ja alueisiin
42. |
toteaa, että paikallis- ja alueyhteisöiltä vaaditaan paljon uusien yritysten aloittaessa toimintaansa, ja tätä varten ne tarvitsevat vakaan kehyksen ja tukea jäsenvaltioilta ja komissiolta. |
43. |
kehottaa komissiota kiinnittämään jatkuvasti huomiota yritystoiminnan aloittamisen vaikutuksiin paikallis- ja alueyhteisöjen näkökulmasta. Yritystoiminnan aloittamista ja liitännäistoimenpiteiden toteuttamista koskevien perusedellytysten luominen olisi ymmärrettävä aluekehitykseksi, ja sitä varten olisi avattava EAKR:n ja ESR:n yhteisrahoitus. |
44. |
toteaa, että tämä mahdollistaa erityisesti sen, että jäsenvaltiot, joilla on suhteellisesti vähemmän kansallisia resursseja, kykenevät aikaansaamaan asianmukaisen vipuvaikutuksen. Komitea katsoo, että olisi myös oltava mahdollista tukea olemassa olevien fablab-työpajojen kehittämistä. |
45. |
kehottaa liittämään sirusäädöksen toiminnallisesti muihin keskeisiin EU:n strategioihin ja hankkeisiin, kuten REACH-asetukseen, kriittisiä raaka-aineita koskevaan toimintasuunnitelmaan, uuteen teollisuusstrategiaan, kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja tekoälystrategiaan. Alueilla tulisi olla vahva rooli ja osallisuus tässä prosessissa. |
46. |
toteaa, että puolijohteiden tuotannossa tarvitaan teknologista avoimuutta ja tiettyjen vaarallisten kemikaalien hyödyntämistä ja että näiden tuotantoa, tuontia tai käyttöä säännellään EU:n kemikaalilainsäädännöllä. Säädöksen 16 artiklassa mainitussa riskinarvioinnissa on otettava huomioon, missä määrin eurooppalaiset talouden toimijat pystyvät ylittämään kemikaalilainsäädännölliset esteet ja miten aineiden toimitusvarmuus EU:n markkinoilla säilyy. |
Selviytymis- ja palautumiskyky sekä kriisitoimet
47. |
toteaa, että EU:ssa tapahtuva puolijohteiden suunnittelu ja tuotanto voi myös osaltaan edistää paikallis- ja alueyhteisöjen kriittisen infrastruktuurin (energiaverkot, sairaanhoito, liikenne, hallinto, julkiset laitokset) turvallisuutta ja häiriönsietokykyä. |
48. |
ehdottaa, että hätävälineistön sijaan otetaan käyttöön ennaltaehkäisyvälineistö, koska nopea puuttuminen puolijohteiden tuotantoon ei ole mahdollista lopputuotteiden sisältämien erilaisten integroitujen piirien yhdistelmien ja tuotannon laajan kansainvälisen toimitusketjun aiheuttaman monimutkaisuuden vuoksi eikä sen vuoksi sovellu kriisivastaukseksi. Yhteistyön ja koordinoinnin olisi aina oltava etusijalla toimintaan puuttumiseen nähden. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä puolijohteiden tuotannon ylläpitämiseen sekä sen edellytyksenä olevaan väli- ja osatuotteiden välttämättömään saatavuuteen. |
49. |
kehottaa komissiota määrittelemään tarkemmin ja oikeudellisesti varmalla tavalla kriisitilanteen, säädetyt interventio-oikeudet ja konkreettiset toimet kriisitilanteessa, koska puutteille ja toimitusongelmille on monia erilaisia syitä, ja tekemään selväksi, että tätä saadaan soveltaa vasta viimeisenä keinona, jonka on oltava oikeasuhteinen. Komiteaa huolestuttaa mahdollisuus, että ehdotettu kriisinhallintamekanismi voisi karkottaa investointeja. |
50. |
ehdottaa, että tässä yhteydessä kiinnitetään enemmän huomiota tietyntyyppisten puolijohteiden saatavuuden varmistamiseen ja tähän tarkoitukseen tarvittavien kriittisten raaka-aineiden (esim. palladium, neon, C4F6, litium, gallium, pii) ja välituotteiden (esim. puolijohdekiekkojen) (mahdollisesti yhteistoimin tapahtuvaan) hankintaan. |
51. |
kehottaa sisällyttämään paikallis- ja alueviranomaiset puolijohdealan koordinointimekanismiin, sillä ne voivat antaa arvokkaan panoksen suunniteltuun verkostoitumiseen, koska niillä on paikallista tietämystä tutkimuksesta, elinkeinoelämästä ja puolijohdeklustereista. |
52. |
kehottaa varmistamaan puolijohdeneuvostoa nimettäessä, että se on asiantuntijaelin eikä poliittinen elin. Kyseisen elimen ja sen työn nauttima hyväksyntä riippuu olennaisesti sen jäseniin kohdistuvasta luottamuksesta. Toimialan ja AK:n tulisikin olla edustettuina tarvittavan asiantuntevalla panoksella. |
53. |
kannattaa tavoitetta luoda kokonaiskuva puolijohteiden arvoketjuista, riippuvuuksista ja vaatimuksista puolijohdealalla. Komitea epäilee kuitenkin, onko tässä yhteydessä saatavia tietomääriä mahdollista käsitellä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. AK kiinnittää huomiota siihen, että ilman Euroopan ulkopuolisilta toimijoilta saatua pätevää tietoa on tuskin muodostettavissa merkityksellistä tilannekuvaa. |
54. |
suosittaa sirusäädöksen pikaista hyväksymistä ja täytäntöönpanoa ja kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan unionin neuvostoa ja Euroopan parlamenttia ottamaan huomioon AK:n suositukset ja pääsemään asiasta sopimukseen vielä Tšekin puheenjohtajakaudella. |
55. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on tehnyt toissijaisuusperiaatteen toteutumista koskevan analyysin sirusäädöstä käsittelevästä ehdotuksesta, ja on samaa mieltä siitä, että jäsenvaltiot eivät pysty yksinään toimimalla saavuttamaan ehdotuksen tavoitteita, koska ongelmat ovat rajat ylittäviä eivätkä rajoitu yksittäisiin jäsenvaltioihin tai jäsenvaltioiden pienempiin kokonaisuuksiin. Sen vuoksi AK puoltaa Euroopan komission analyysia, jonka mukaan unionin tason toiminnalla pystytään selkeästi parhaiten ohjaamaan eurooppalaisia toimijoita omaksumaan yhteinen visio ja täytäntöönpanostrategia. |
Bryssel 12. lokakuuta 2022.
Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja
Vasco ALVES CORDEIRO
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1).
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1).
(1) Allianssiin viitataan 5. toukokuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten”.
(1) Allianssiin viitataan 5. toukokuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten”.