Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52022IP0074

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. maaliskuuta 2022 oikeusvaltioperiaatteesta ja unionin tuomioistuimen päätöksen seurauksista (2022/2535(RSP))

    EUVL C 347, 9.9.2022, p. 168–171 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
    EUVL C 347, 9.9.2022, p. 157–157 (GA)

    9.9.2022   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 347/168


    P9_TA(2022)0074

    Oikeusvaltioperiaate ja unionin tuomioistuimen antaman tuomion seuraukset

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. maaliskuuta 2022 oikeusvaltioperiaatteesta ja unionin tuomioistuimen päätöksen seurauksista (2022/2535(RSP))

    (2022/C 347/13)

    Euroopan parlamentti, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan, 3 artiklan 1 kohdan, 4 artiklan 3 kohdan, 6, 7, ja 13 artiklan, 14 artiklan 1 kohdan, 16 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan 3 kohdan, 17 artiklan 8 kohdan, 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja 49 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 265, 310, 317 ja 319 artiklan,

    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

    ottaa huomioon yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (1) (”oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettu asetus”),

    ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuusmekanismi) soveltamisesta (2),

    ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman oikeusvaltiotilanteesta Euroopan unionissa ja ehdollisuusjärjestelmästä annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 soveltamisesta (3),

    ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman suuntaviivojen laatimisesta unionin talousarvion suojaamista koskevan yleisen ehdollisuusjärjestelmän soveltamiseksi (4),

    ottaa huomioon 29. lokakuuta 2021 nostamansa laiminlyöntikanteen asiassa C-657/21, Euroopan parlamentti v. komissio, joka on parhaillaan vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa,

    ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 (COM(2020)0580) ja 20. heinäkuuta 2021 (COM(2021)0700) julkaistut komission oikeusvaltiokertomukset,

    ottaa huomioon 11. joulukuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

    ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,

    ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 16. helmikuuta 2022 antamat tuomiot asioissa C-156/21 ja C-157/21 (5),

    ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 3. kesäkuuta 2021 asiassa C-650/18 antaman tuomion, jolla hylättiin Unkarin kanne parlamentin 12. syyskuuta 2018 antamasta päätöslauselmasta, jolla käynnistettiin menettely sen määrittämiseksi, onko olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti Euroopan unionin perustana olevia arvoja (6),

    ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 14. heinäkuuta 2021 antaman määräyksen ja sen 15. heinäkuuta 2021 antaman tuomion (7), joiden mukaan Puolan tuomareiden kurinpitojärjestelmä ei ole EU:n lainsäädännön mukainen,

    ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta, jolla neuvostoa pyydetään toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja (8),

    ottaa huomioon komission 20. joulukuuta 2017 antaman, SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen perustellun ehdotuksen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa: ehdotus neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta (COM(2017)0835),

    ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman komission päätöksestä käynnistää SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta (9),

    ottaa huomioon 17. marraskuuta 2021 päivätyt kirjeet, jotka komissio lähetti Puolalle ja Unkarille oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

    ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan ja liitteen VI,

    A.

    ottaa huomioon, että Euroopan unioni perustuu SEU 2 artiklassa vahvistettuihin arvoihin, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina;

    B.

    ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen mukaisesti oikeusvaltioperiaatetta on tulkittava SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen arvojen ja periaatteiden valossa, mukaan lukien perusoikeudet ja syrjimättömyys; katsoo, että komission olisi hyödynnettävä kaikkia käytettävissään olevia välineitä, myös oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettua asetusta, puuttuakseen demokratian ja perusoikeuksien jatkuviin loukkauksiin kaikkialla unionissa, mukaan lukien hyökkäykset tiedotusvälineiden vapautta ja toimittajia, maahanmuuttajia, naisten oikeuksia, hlbtiq-henkilöiden oikeuksia sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapautta vastaan; kehottaa komissiota toimimaan ja ottamaan tämän huomioon oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen soveltamisessa;

    C.

    toteaa, että mikä tahansa selvä riski siitä, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja, ei koske ainoastaan yksittäistä jäsenvaltiota, jossa riski toteutuu, vaan se vaikuttaa myös muihin jäsenvaltioihin, niiden keskinäiseen luottamukseen sekä unionin ja sen kansalaisten unionin oikeuden mukaisten oikeuksien koko luonteeseen;

    D.

    ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 2 artiklaan sisältyvissä arvoissa Euroopan unionin identiteetti määritellään yhteiseksi oikeusjärjestykseksi, minkä vuoksi Euroopan unionin on voitava puolustaa näitä arvoja perussopimuksissa sille annetun toimivallan rajoissa;

    E.

    ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettu asetus tuli voimaan 1. tammikuuta 2021 ja sitä on siitä alkaen sovellettu kokonaisuudessaan ja sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa;

    F.

    ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen sovellettavuus, tarkoitus ja soveltamisala on määritelty selkeästi kyseisessä asetuksessa; ottaa huomioon, että komission tehtävänä on SEU 17 artiklan 1 kohdan mukaan huolehtia ”siitä, että perussopimuksia sekä toimielinten niiden nojalla hyväksymiä toimenpiteitä sovelletaan”;

    G.

    ottaa huomioon, että komission puheenjohtajan poissaolo täysistunnossa 16. helmikuuta 2022 käydystä keskustelusta osoittaa, että komission velvollisuutta asettaa pyydettäessä etusijalle parlamentin täysistuntoihin osallistuminen muihin kilpaileviin tapahtumiin tai kutsuihin nähden ei ole noudatettu, kuten Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyssä puitesopimuksessa määrätään (10);

    H.

    ottaa huomioon, että puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 16. helmikuuta 2022 antamassaan lehdistötiedotteessa, että unionin tuomioistuimen tuomiot huomioon ottaen komissio hyväksyy seuraavien viikkojen aikana suuntaviivat, joissa selvennetään, miten mekanismia sovelletaan käytännössä;

    I.

    ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen soveltaminen ei edellytä sellaisten suuntaviivojen hyväksymistä, jotka eivät ole osa asetusta, ja että mahdollisissa suuntaviivoissa ei saa heikentää lainsäätäjien tarkoitusta tai muuttaa, laajentaa tai kaventaa asetuksen tekstin soveltamisalaa;

    J.

    ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen tarkoituksena on suojata unionin talousarviota ja unionin taloudellisia etuja oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta aiheutuvilta vaikutuksilta;

    K.

    pitää mahdottomana hyväksyä sitä, että komissio ja neuvosto ovat joulukuusta 2021 lähtien kieltäytyneet aloittamasta neuvotteluja toimielinten välisestä sopimuksesta, joka koskee yhtä, näyttöön perustuvaa ja EU:n laajuista demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia koskevaa mekanismia, kuten parlamentti vaati lainsäädäntöaloitteessaan 7. lokakuuta 2020 (11);

    L.

    ottaa huomioon, että komission puheenjohtajan 19. lokakuuta 2021 mainitsemat kolme ehtoa elpymis- ja palautumistukivälineen varojen maksamiseksi Puolalle eivät ole vielä täyttyneet;

    M.

    ottaa huomioon, että SEUT 319 artiklan mukaan ”neuvoston antamasta suosituksesta Euroopan parlamentti myöntää komissiolle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden”;

    N.

    ottaa huomioon, että Ukrainassa riehuva sota on muistuttanut meitä yhteisestä velvollisuudestamme suojella tehokkaasti demokratiaa, oikeusvaltiota ja arvojamme, sellaisina kuin ne on vahvistettu SEU-sopimuksen 2 artiklassa, kaikin käytettävissämme olevin keinoin;

    O.

    ottaa huomioon, että Euroopan parlamentilla on SEUT 234 artiklan mukaan oikeus äänestää komissiolle annettavasta epäluottamuslauseesta;

    P.

    ottaa huomioon, että komissio on valitettavasti päättänyt tyytyä 11. joulukuuta 2020 annettuihin Eurooppa-neuvoston ei-sitoviin päätelmiin, vaikka sen tulee ”hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana” ja vaikka sen jäsenet ”eivät saa pyytää eivätkä ottaa ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, elimeltä tai laitokselta” (SEU:n 17 artiklan 3 kohta, SEUT-sopimuksen 245 artikla) ja se ”on vastuussa Euroopan parlamentille” (SEU:n 17 artiklan 8 kohta) ja ”siitä, että perussopimuksia sekä toimielinten niiden nojalla hyväksymiä toimenpiteitä sovelletaan” (SEU:n 17 artiklan 1 kohta);

    1.

    suhtautuu myönteisesti unionin tuomioistuimen 16. helmikuuta 2022 antamiin tuomioihin (12) ja sen päätelmiin, joiden mukaan oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuusmekanismi on EU:n lainsäädännön mukainen, mikä vahvistaa oikeusperustan asianmukaisuuden, järjestelmän yhteensopivuuden SEU-sopimuksen 7 artiklan ja oikeusvarmuuden periaatteen kanssa sekä EU:n toimivallan oikeusvaltioperiaatteen osalta jäsenvaltioissa, sekä päätelmään, jonka mukaan Unkarin ja Puolan nostamat kanteet oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettua asetusta vastaan olisi hylättävä;

    2.

    kehottaa komissiota ryhtymään kiireellisiin toimiin ja soveltamaan välittömästi oikeusvaltioperiaatetta koskevaa ehdollisuusmekanismia lähettämällä oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisen kirjallisen ilmoituksen, ja tiedottamaan siitä sen jälkeen suoraan parlamentille, ja odottaa, että kaikki asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tapahtumat 14 kuukauden kuluessa siitä, kun asetus tuli voimaan tammikuussa 2021, on sisällytettävä ilmoitukseen; korostaa, että komission on korkea aika täyttää tehtävänsä perussopimusten valvojana ja reagoida välittömästi joissakin jäsenvaltioissa jatkuvasti ilmeneviin oikeusvaltioperiaatteen vakaviin loukkauksiin, jotka muodostavat vakavan vaaran unionin taloudellisille eduille EU:n varojen oikeudenmukaisen, laillisen ja puolueettoman jakamisen yhteydessä erityisesti yhteistyössä hallinnoitavien varojen osalta; varoittaa, että lisäviivästyksillä voi olla vakavia seurauksia;

    3.

    korostaa, että saamattomuus ja leväperäinen suhtautuminen oligarkkisiin rakenteisiin ja oikeusvaltioperiaatteen järjestelmällinen rikkominen heikentävät koko Euroopan unionia ja murentavat sen kansalaisten luottamusta; korostaa tarvetta varmistaa, että veronmaksajien rahat eivät koskaan pääty EU:n yhteisten arvojen heikentäjien taskuihin;

    4.

    pitää valitettavana, että komissio ei ole vastannut asianmukaisesti unionin tuomioistuimen 16. helmikuuta 2022 antamiin tuomioihin huolimatta siitä, että se on sitoutunut viimeistelemään oikeusvaltiomekanismin soveltamista koskevat suuntaviivat; toistaa kuitenkin näkemyksensä, että oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen teksti on selkeä eikä edellytä erillistä tulkintaa, jotta sitä voitaisiin soveltaa, ja että lainsäädäntövallan käyttäjät eivät ole siirtäneet komissiolle tätä koskevaa valtaa; korostaa unionin tuomioistuimen tunnustaneen erityisesti, että jäsenvaltiot eivät voi väittää, etteivät ne pysty määrittämään riittävän tarkasti asetuksen olennaista sisältöä ja siitä johtuvia vaatimuksia; korostaa tässä yhteydessä, että suuntaviivojen, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia eivätkä osa asetusta, laatiminen ei saa missään tapauksessa viivästyttää entisestään asetuksen soveltamista, ja huomauttaa erityisesti, että komissiolla on velvollisuus panna EU:n lainsäädäntö täytäntöön jäsenvaltioiden vaaliaikatauluista riippumatta;

    5.

    panee merkille, että lokakuussa 2021 parlamentti käynnisti SEUT-sopimuksen 265 artiklan nojalla komissiota vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa asetuksen soveltamista koskevan laiminlyöntikanteen, jota oli pyydetty kahdessa vuonna 2021 annetussa päätöslauselmassa ja joka oli seurausta komission epätyydyttävistä vastauksista ja viivyttely-yrityksistä; muistuttaa, että tämä tapaus (13) on tällä hetkellä kirjallisen menettelyn vaiheessa, jossa asianomaiset osapuolet – komissio ja parlamentti – esittävät perustelunsa kirjallisesti; pitää valitettavana, että komissio ei ole vielä vastannut parlamentin pyyntöön käynnistää asetuksen 6 artiklan 1 kohdan soveltaminen eikä ole lähettänyt kirjallisia ilmoituksia asianomaisille jäsenvaltioille vaan lähetti ainoastaan tietojensaantipyyntöjä Unkarille ja Puolalle marraskuussa 2021;

    6.

    pitää valitettavana, että neuvosto ei ole kyennyt edistymään mielekkäällä tavalla unionin arvojen täytäntöönpanon valvonnassa meneillään olevissa 7 artiklan mukaisissa menettelyissä vastauksena yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin Puolassa ja Unkarissa kohdistuviin uhkiin; huomauttaa, että neuvoston epäonnistuminen SEU 7 artiklan tehokkaassa soveltamisessa heikentää edelleen yhteisten eurooppalaisten arvojen koskemattomuutta, keskinäistä luottamusta ja koko unionin uskottavuutta; kehottaa puheenjohtajavaltio Ranskaa ja sen seuraajia järjestämään säännöllisesti kuulemisia; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti puheenjohtajavaltio Ranskan 22. helmikuuta 2022 koolle kutsumaan ensimmäiseen kuulemistilaisuuteen ja toiseen kuulemistilaisuuteen, joka on suunniteltu pidettäväksi 30. toukokuuta 2022; suosittelee, että neuvosto antaa kuulemisten jatkotoimena konkreettisia suosituksia kyseisille jäsenvaltioille SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä ilmoittaa määräajat näiden suositusten täytäntöönpanolle;

    7.

    kehottaa siksi puheenjohtajavaltio Ranskaa täyttämään sitoumuksensa ”ihmiskeskeisestä Euroopasta” ja edistämään päättäväisesti oikeusvaltioperiaatteen lujittamista ja perusoikeuksien suojelua, kuten todetaan sen EU:n puheenjohtajakauden ohjelmassa, jossa oikeusvaltioperiaatetta pidetään unionin moitteettoman toiminnan olennaisena ennakkoedellytyksenä; kehottaa puheenjohtajavaltio Ranskaa tukemaan oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen nopeaa ja asianmukaista soveltamista ja täytäntöönpanoa;

    8.

    korostaa, että oikeusvaltiotilanteen heikkeneminen joissakin jäsenvaltioissa edellyttää rakentavaa vuoropuhelua EU:n oikeusvaltiovälineistön jatkokehityksestä;

    9.

    korostaa, että toteuttaessaan asetuksen mukaisia toimia komission olisi varmistettava täysi avoimuus ja tiedotettava parlamentille täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti, eli toisin kuin komissio toimi lähettäessään kirjeitä, joissa se pyysi asetuksen mukaisia tietoja marraskuussa 2021;

    10.

    kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n varojen lopullisilta saajilta tai edunsaajilta ei viedä EU:n varojen hyötyjä siinä tapauksessa, että oikeusvaltioperiaatetta koskevan ehdollisuusmekanismin mukaisia seuraamuksia sovelletaan, kuten asetuksen 5 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetään;

    11.

    korostaa, että oikeusvaltioperiaatetta koskevaa ehdollisuusmekanismia olisi sovellettava sekä unionin talousarvioon että NextGenerationEU-välineeseen; korostaa lisäksi, että elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisten kansallisten suunnitelmien hyväksymisen ehdoksi olisi asetettava elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 19 artiklassa ja liitteessä V vahvistettujen 11 kriteerin täyttyminen; odottaa, että komissio poistaa kaikki koheesiopolitiikan ohjelmiin liittyvät riskit, jotka edistävät EU:n varojen väärinkäyttöä tai oikeusvaltioperiaatteen rikkomista, ennen kumppanuussopimusten ja koheesiopolitiikan ohjelmien hyväksymistä; kehottaa komissiota soveltamaan tiukemmin yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta ja varainhoitoasetusta, jotta voidaan puuttua EU:n varojen syrjivään käyttöön, erityisesti mahdolliseen poliittisesti motivoituun käyttöön;

    12.

    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioille.

    (1)  EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.

    (2)  EUVL C 494, 8.12.2021, s. 61.

    (3)  EUVL C 67, 8.2.2022, s. 86.

    (4)  EUVL C 99, 1.3.2022, s. 146.

    (5)  Tuomio 16.2.2022, Unkari v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto, C-156/21, ECLI:EU:C:2022:97 ja tuomio 16.2.2022, Puolan tasavalta v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto, C-157/21, ECLI:EU:C:2022:98.

    (6)  Tuomio 3. kesäkuuta 2021, Unkari v. Euroopan parlamentti, C-650/18, ECLI:EU:C:2021:426.

    (7)  Unionin tuomioistuimen varapresidentin määräys 14.7.2021, Euroopan komissio v. Puolan tasavalta, C-204/21 R, ECLI:EU:C:2021:593 ja tuomio 15.7.2021, Euroopan komissio v. Puolan tasavalta, C-791/19, ECLI:EU:C:2021:596.

    (8)  EUVL C 433, 23.12.2019, s. 66.

    (9)  EUVL C 129, 5.4.2019, s. 13.

    (10)  EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.

    (11)  EUVL C 395, 29.9.2021, s. 2.

    (12)  Edellä mainituissa asioissa C-156/21 ja C-157/21.

    (13)  C-657/21.


    Top