Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52022IP0072

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. maaliskuuta 2022 sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa – vuosikertomus 2020 (2021/2039(INI))

EUVL C 347, 9.9.2022, p. 139–149 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL C 347, 9.9.2022, p. 128–138 (GA)

9.9.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 347/139

P9_TA(2022)0072

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen Euroopan parlamentin toiminnassa – vuosikertomus 2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. maaliskuuta 2022 sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa – vuosikertomus 2020 (2021/2039(INI))

(2022/C 347/11)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8, 10 ja 19 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan,

—

ottaa huomioon 1. elokuuta 2014 voimaan tulleen Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus),

—

ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

—

ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2008 annetun komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426) – horisontaalinen syrjinnän vastainen direktiivi),

—

ottaa huomioon 14. marraskuuta 2012 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (COM(2012)0614) – naisten johtokuntapaikkoja koskeva direktiivi),

—

ottaa huomioon vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1158 (1) (työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi),

—

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 10/2021 ”Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon: aika siirtyä sanoista tekoihin”,

—

ottaa huomioon 17. joulukuuta 2018 annetun Euroopan oikeusasiamiehen kertomuksen ihmisarvoisesta kohtelusta työpaikoilla EU:n toimielimissä ja virastoissa,

—

ottaa huomioon vuonna 2021 julkaistun Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston (EPRS) tutkimuksen ”Gender mainstreaming in the European Parliament: state of play”,

—

ottaa huomioon parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan (FEMM) pyynnöstä vuonna 2021 teettämän tutkimuksen ”Gender equality: economic value of care from the perspective of the applicable EU funds”,

—

ottaa huomioon Naiset Euroopan parlamentissa -esitteen 2021,

—

ottaa huomioon FEMM-valiokunnan pyytämän 16. maaliskuuta 2021 järjestetyn työpajan aiheesta ”Applying gender mainstreaming in the EU recovery package”,

—

ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2003 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa (2),

—

ottaa huomioon 18. tammikuuta 2007 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokuntatyöskentelyssä (3),

—

ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokuntien ja valtuuskuntien työssä (4),

—

ottaa huomioon 7. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta EU:n ulkosuhteissa sekä rauhanrakentamisessa ja valtiorakenteiden kehittämisessä (5),

—

ottaa huomioon 15. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa (6),

—

ottaa huomioon 24. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n liittymisestä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehtyyn Istanbulin yleissopimukseen (7),

—

ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen ja muista toimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi (8),

—

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa (9),

—

ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman toimenpiteistä kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja poliittisessa elämässä EU:ssa (10),

—

ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa koskevasta EU-strategiasta (11),

—

ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman tarpeesta erityiseen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevään neuvoston kokoonpanoon (12),

—

ottaa huomioon 26. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU-vaaleja koskevasta tilannekatsauksesta (13),

—

ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-kriisistä ja sen jälkeisestä ajasta sukupuolinäkökulmasta tarkastellen (14),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—

ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A9-0021/2022),

A.

ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusperiaatteista; ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on maailmanlaajuisesti tunnustettu strategia sen varmistamiseksi, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon suunniteltaessa, pantaessa täytäntöön ja arvioitaessa kaikkia toimintapolitiikkoja, ohjelmia ja toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän torjumiseksi; ottaa huomioon, että sukupuolinkysymykset ovat läsnä kaikkialla, myös aloilla, jotka eivät ole olleet huomion kohteena, kuten verotus, kauppa ja vihreä siirtymä; katsoo, että sukupuolten tasa-arvo on saavutettava käyttäen monialaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kaikki parlamentin toiminta-alat;

B.

ottaa huomioon, että vaikka sukupuolten tasa-arvo on edistynyt joillakin aloilla, naiset kärsivät edelleen sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä julkisella ja yksityisellä sektorilla ja että parantamisen varaa on vielä paljon, muun muassa siinä, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen täytäntöönpano on hajanaista eri politiikanaloilla ja EU:n ja kansallisen tason instituutioissa;

C.

ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuvaan syrjintään liittyy usein muihin syihin perustuvaa muuntyyppistä syrjintää, mikä johtaa tiettyihin ryhmiin kohdistuviin moninkertaisiin ja moninaisiin syrjinnän muotoihin, jotka toimivat ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään niin, että niitä ei voida erottaa toisistaan;

D.

ottaa huomioon, että toimenpiteisiin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseksi sisältyy muun muassa kiintiöitä, työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevia toimenpiteitä, häirinnän vastaisia politiikkatoimia, sukupuolinäkökulmat huomioon ottavia rekrytointimenettelyjä, sukupuolivaikutusten arviointeja, sukupuoli-indikaattoreita, sukupuolitietoista budjetointia ja sukupuolinäkökulmat huomioon ottavan lainsäädännön hyväksymiseen tähtääviä sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia arviointeja, sukupuolineutraalia kielenkäyttöä ja sukupuolinäkökulmat huomioon ottavaa viestintää;

E.

ottaa huomioon, että OECD:n määritelmän mukaan sukupuolten tasapuolinen osallistuminen tarkoittaa elämän tarjoamien mahdollisuuksien ja resurssien tasapuolista jakautumista naisten ja miesten kesken ja/tai naisten ja miesten tasapuolista edustusta;

F.

ottaa huomioon, että Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) määritelmän mukaan horisontaalinen eriytyminen tarkoittaa naisten ja miesten keskittymistä eri aloille ja eri ammatteihin;

G.

ottaa huomioon, että MeToo-liikkeen alkamisesta on nyt kulunut neljä vuotta, ja katsoo, että edistyminen seksuaalisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan torjunnassa on riittämätöntä ja että EU:n toimielimissä ja muuallakin on vielä paljon tehtävää; ottaa huomioon, että tutkimusten mukaan häirintä on paljon luultua yleisempää ja siitä ilmoitetaan merkittävästi vähemmän kuin sitä todellisuudessa tapahtuu;

H.

katsoo, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista on sovellettava myös talousarviomenettelyssä; ottaa huomioon, että sukupuolitietoisessa budjetoinnissa ei ole ainoastaan kyse nimenomaisesti sukupuolten tasa-arvoa edistävien aloitteiden rahoittamisesta vaan myös siitä, että ymmärretään talousarviota ja politiikkatoimia koskevien päätösten vaikutus sukupuolten tasa-arvoon ja mukautetaan julkisia menoja ja tuloja vastaavasti; katsoo, että budjettivarat ja palvelujen tarjoaminen olisi kohdennettava tietoperusteisen tarpeiden tunnistamisen mukaisesti, ja toteaa, että näihin tietoihin sisältyvät myös laadulliset tiedot sukupuolivaikutuksista;

I.

ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin on huomauttanut, että sukupuolten tasa-arvoa ei ole otettu riittävästi huomioon EU:n talousarviosyklissä; ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on suositellut, että komission olisi arvioitava, otetaanko sukupuolten tasa-arvo huomioon jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa, ja raportoitava siitä;

J.

ottaa huomioon, että perussopimukset ja EU:n sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025 ohjaavat kaikkia EU:n toimielimiä; katsoo, että parlamentin olisi johdettava muita parlamentaarisia elimiä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä, otettava oppia muiden parlamentaaristen elinten parhaista käytännöistä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa sen rakenteissa ja prosesseissa ja otettava huomioon hyvät esimerkit sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen täytäntöönpanosta julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä kansalaisyhteiskunnassa; toteaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ei ole vielä kaikilta osin integroitu parlamentin käytäntöihin ja sääntöihin (15); ottaa huomioon, että naisia oli alle 50 prosenttia läsnäolijoista kuulemisissa, joita useimmat parlamentin valiokunnat järjestivät kuluvan vaalikauden alun ja marraskuun 2020 välisenä aikana; ottaa huomioon, että muun muassa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa, kalatalousvaliokunnassa, vetoomusvaliokunnassa sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa tämä osuus oli alle 25 prosenttia;

K.

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on vaikuttanut merkittävästi työ- ja yksityiselämän tasapainoon parlamentissa ja digitaalisten välineiden myötä se on useissa tapauksissa johtanut työaikojen pitenemiseen sekä jäsenten että henkilöstön kohdalla; toteaa, että kotietätyö ei voi korvata lastenhoitopalveluja; ottaa huomioon, että parlamentti voi työnantajana ja toimielimenä, joka toimii koko yhteiskunnan roolimallina, hyötyä motivoituneesta työvoimasta ja terveellisestä ympäristöstä, ja katsoo, että työntekijöillä olisi oltava mahdollisuus työ- ja yksityiselämän tasapainoon koko työuransa ajan;

Yleiset huomautukset

1.

 vahvistaa olevansa lujasti sitoutunut sukupuolten tasa-arvoon ja kannattaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista yhtenä virallisista toimintatavoista sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi; pitää valitettavana sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen hajanaista täytäntöönpanoa kaikilla politiikanaloilla ja toimielimissä EU:n tasolla; painottaa, että sukupuolten tasa-arvo on yhteinen vastuuala, joka edellyttää kaikkien EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja virastojen toimia yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan, naisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja yksityisen sektorin kanssa;

2.

 korostaa, että naisia on puolet väestöstä ja että he ovat siksi alttiina erilaiselle risteävälle syrjinnälle; korostaa, että sukupuolten tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin on sisällytettävä moniperusteinen lähestymistapa, jotta ketään ei jätetä jälkeen ja jotta poistetaan kaikki syrjinnän muodot, moniperusteiset muodot mukaan lukien; korostaa, että on myös luotava osallistavia prosesseja, joihin osallistuvat kaikki asiaankuuluvat toimijat ja joissa yhdistyvät ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin suuntautuvat lähestymistavat;

3.

 pitää myönteisenä, että politiikkaan osallistuu yhä enemmän naisia, mutta korostaa, että sukupuolten tasapuolisen edustuksen toteutuminen on kaukana ja että julkisesti profiloituneet naiset, kuten poliitikot ja aktivistit, joutuvat usein kärsimään häirinnästä, jonka tarkoituksena on saada heidät luopumaan osallistumisesta julkiseen toimintaan ja päätöksentekoon; painottaa, että minkäänlaista feminististä lainsäädäntöä tai toimintapolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa sukupuolten tasa-arvo kaikilla aloilla, ei voida suunnitella ilman että naiset osallistuvat päätöksentekoprosessiin; palauttaa mieliin, että on tärkeää luoda sukupuolinäkökulmat huomioon ottava työympäristö naisten edustuksen parantamiseksi parlamentin kaikilla tasoilla, myös poliittisissa ryhmissä ja parlamentin jäsenten toimistoissa;

4.

 panee merkille, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta EU:n toimielimissä ei ole saatavilla muita määrällisiä ja laadullisia tietoja kuin naisten lukumäärät eri tehtävissä; kehottaa siksi kokoamaan kattavia tasa-arvotilastoja ja sitoutuu luomaan sukupuolten tasa-arvoa koskevia laadullisia indikaattoreita, jotta voidaan kerätä lisää sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja sukupuolten tasa-arvon parantamiseksi edelleen;

5.

 panee tyytyväisenä merkille EIGEn sukupuolisensitiivisiä parlamentteja koskevan välineistön, jossa keskitytään viiteen keskeiseen alaan, joihin on tarkoitus puuttua: yhtäläiset mahdollisuudet päästä parlamentin jäseneksi, yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa parlamentin työmenettelyihin, naisten etujen ja huolenaiheiden riittävä huomioon ottaminen parlamentin työssä, sukupuolinäkökulmat huomioon ottavan lainsäädännön laatiminen ja parlamentin symbolisen tehtävän täyttäminen;

6.

 pitää myönteisenä, että kaikki parlamentin valiokunnat ovat hyväksyneet toimintasuunnitelmia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi; panee kuitenkin merkille, että näitä suunnitelmia ei ole valvottu eikä pantu täytäntöön; kehottaa sen vuoksi valiokuntia seuraamaan sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevia toimintasuunnitelmiaan edistymisen mittaamiseksi ja niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi; painottaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaava parlamentin verkosto on vastuussa sukupuolineutraalin lähestymistavan valtavirtaistamisesta valiokunnissa ja valtuuskunnissa sekä niiden työssä;

7.

 suhtautuu myönteisesti vuonna 2019 hyväksyttyyn parlamentin työjärjestyksen uuteen määräykseen, jolla vahvistetaan velvoite hyväksyä sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on sukupuolinäkökulman sisällyttäminen kaikkeen parlamentin toimintaan kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa; pitää myönteisenä, että heinäkuussa 2020 hyväksyttiin toimintasuunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja huhtikuussa 2021 etenemissuunnitelma sen täytäntöönpanoa varten; pyytää laatimaan kertomuksia, joissa seurataan säännöllisesti edistymistä sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa; pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva toimintasuunnitelma ja etenemissuunnitelma eivät ole yleisesti saatavilla ja että suurin osa suunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä on muotoiltu periaatteiksi, joihin ei kuulu selkeitä tavoitteita tai velvoitteita, mikä osoittaa, että poliittinen sitoutuminen niiden täytäntöönpanoon on puutteellista;

8.

 kehottaa vahvistamaan entisestään kaikkien EU:n toimielinten välistä jäsenneltyä yhteistyötä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen soveltamiseksi, jotta voidaan parantaa sukupuolten tasa-arvon saavuttamista; katsoo, että parlamentin ja poliittisten ryhmien olisi yhdistettävä voimansa parantaakseen sukupuolten tasa-arvoa ja torjuakseen antifeministisiä ja sukupuolten tasa-arvoa vastustavia liikkeitä, sillä nämä ovat aina myös demokratian vastaisia, sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti;

Mahdollisuudet päästä parlamenttiin

9.

 toteaa, että naispuolisten Euroopan parlamentin jäsenten osuus on pienentynyt hieman viime vaalikauden lopusta eli noin 39,6 prosentista 39,1 prosenttiin; pitää kuitenkin myönteisenä parlamentin johtoasemaa tällä alalla, myös sen edistymistä naisten poliittisessa edustuksessa, joka on suurempi kuin 30,4 prosentin keskimääräinen osuus jäsenvaltioiden kansallisissa parlamenteissa ja huomattavasti suurempi kuin kansallisten parlamenttien maailmanlaajuinen 25,2 prosentin keskiarvo; suhtautuu myönteisesti siihen, että jotkin jäsenvaltiot ja poliittiset puolueet ovat ottaneet käyttöön sääntöjä, joilla varmistetaan sukupuolten tasapuolinen edustus niiden vaaliluetteloissa, ja korostaa, että EU:n vaalilainsäädännön tulevan tarkistamisen (16) yhteydessä on varmistettava sukupuolten tasapuolinen edustus käyttämällä listoja, joissa on vuorotellen molempien sukupuolten edustajia, tai muita vastaavia menetelmiä, jotta nais- ja miesehdokkailla on yhtäläiset mahdollisuudet tulla valituksi;

10.

 kannustaa jäsenvaltioita ottamaan vaalilainsäädäntöjensä tarkistamisen yhteydessä huomioon sukupuolineutraaleja parlamentteja koskevan tarpeen; kannustaa lisäksi kansallisia poliittisia puolueita ottamaan ehdokkaista päättäessään käyttöön kiintiöitä, vaikka laki ei sitä edellyttäisi; kehottaa tässä tarkoituksessa jakamaan tukimekanismeja ja parhaita käytäntöjä poliittisten puolueiden kanssa; painottaa, että naispuolisten ehdokkaiden läsnäolon varmistamiseksi on taattava, että puolueen sisäinen organisaatio ja menettelyt ovat sukupuolinäkökulmat huomioon ottavia sisällyttämällä niihin toimenpiteitä, kuten sukupuolten tasa-arvon yksiselitteinen huomioiminen puolueiden säännöissä, sukupuolikiintiöiden käyttöön ottaminen päätöksentekotehtäviä varten ja asianmukaisesti toimivien edunvalvonta-, vaikuttamis- ja keskustelufoorumien, kuten naisten ryhmittymien ja valiokuntien, olemassaolon varmistaminen;

11.

 pitää valitettavana, että parlamentissa ei ole sukupuolitietoisia palvelukseenottomenettelyjä, ja pyytää parlamentin yksiköitä ja poliittisia ryhmiä edistämään näitä menettelyjä, jotta torjutaan syrjintää ja lisätään naisten läsnäoloa aloilla, joilla he ovat aliedustettuina hallinnossa ja poliittisissa ryhmissä; pyytää toteuttamaan käytännön toimenpiteitä kuilun kuromiseksi umpeen;

Mahdollisuudet vaikuttaa parlamentin työskentelymenetelmiin

12.

 suhtautuu myönteisesti siihen, että sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina parlamentin puhemiehistössä, jossa 14 varapuhemiehestä kahdeksan ja viidestä kvestorista kaksi on naisia; toteaa kuitenkin, että vain kolmessa parlamentin seitsemästä poliittisesta ryhmästä on puheenjohtajana tai yhteispuheenjohtajana nainen, 25 valiokunnasta 8:ssa on tällä hetkellä puheenjohtajana nainen ja 43 valtuuskunnan puheenjohtajista 15 on naisia; kehottaa varmistamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen valiokuntien, valtuuskuntien ja poliittisten ryhmien johdossa; pitää myönteisenä, että parlamentin työjärjestyksen 213 artiklan 1 kohtaa on muutettu siten, että kunkin valiokunnan puheenjohtajistossa edellytetään sukupuolten tasapuolista edustusta; pitää kuitenkin valitettavana, että tämä tarkistus tulee voimaan vasta, kun parlamentin vuoden 2024 vaalien jälkeen pidettävä ensimmäinen istunto julistetaan alkaneeksi;

13.

 kehottaa varmistamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen kaikilla täysistunnon, valiokuntien ja valtuuskuntien työskentelyn tasoilla, myös nimitettäessä koordinaattoreita, esittelijöitä ja varjoesittelijöitä sekä jaettaessa puheaikaa;

14.

 pyytää ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla torjutaan horisontaalista eriytymistä, jotta varmistetaan sukupuolten tasapuolinen edustus eri valiokunnissa ja lopetetaan sukupuoleen perustuva eri tehtävien keskittyminen siten, että naisvaltaisia aloja arvostetaan vähemmän;

15.

 kehottaa poliittisia ryhmiä ja niiden sihteeristöjä laatimaan sisäisiä sääntöjä ja muita asiaankuuluvia toimenpiteitä, kuten käytännesääntöjä ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen välineitä, koulutusta ja seurantaa sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi niiden sisäisessä toiminnassa, erityisesti nimitysten sekä tehtävien ja vastuualueiden jakautumisen osalta; kehottaa asettamaan poliittisten ryhmien saataville oppaita ja ohjeita parhaista käytännöistä, mukaan lukien henkilöstölle ja jäsenille annettava koulutus sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta, jotta ne voivat paremmin ymmärtää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen käsitteen ja panna sen täytäntöön sisäisessä toiminnassaan;

16.

 kehottaa asiaankuuluvia pääosastoja varmistamaan, että tutkimusten laatijat valitaan varmistaen naisten ja miesten tasapuolinen edustus;

17.

 panee merkille, että kaikesta edistyksestä ja toteutetuista toimista huolimatta sukupuolten tasa-arvoa ei ole vielä saavutettu parlamentin hallinnon kaikilla hallintotasoilla; pitää myönteisenä, että johtajatasolla on saavutettu tasa-arvo, mutta pitää valitettavana, että naisten osuus pääjohtajista on vain 23,1 prosenttia ja yksikönpäälliköistä 39,3 prosenttia; toteaa tässä yhteydessä tyytyväisenä, että parlamentin hallinnon tavoitteena on, että keski- ja ylemmän johdon tehtävissä toimivista 50 prosenttia on naisia ja että hallinnon ylimmissä johtotehtävissä toimivista 40 prosenttia on naisia vuoteen 2024 mennessä; kehottaa asettamaan palvelukseenotossa naiset etusijalle silloin kuin nämä ovat aliedustettuina ja kun hakijat ovat yhtä ansioituneita; korostaa, että tasa-arvoasiantuntemusta johdon tasolla on kehitettävä ja vahvistettava; kehottaa panemaan täytäntöön mentorointiohjelmia;

18.

 pyytää keräämään tietoja poliittisten ryhmien henkilöstön vertikaalisesta ja horisontaalisesta edustuksesta ja anonymisoituja tietoja jäsenten avustajien sekä ryhmien henkilöstön ja hallintohenkilöstön palkkakuiluista, jotta voidaan varmistaa palkkojen avoimuus;

19.

 pyytää keräämään säännöllisin väliajoin tietoja osa-aikatyötä tekevän parlamentin henkilöstön osuudesta sukupuolen mukaan eriteltynä; kehottaa toteuttamaan toimia nykyisten tietojen (17) perusteella, jotta voidaan puuttua merkittävään epätasapainoon ja arvioida, miten parlamentti voi tarjota lisätukea, jos henkilöstö haluaa palata kokopäivätyöhön;

20.

 korostaa, että työpaikkahäirintä on vakava hyökkäys ihmisen psyykkistä ja fyysistä terveyttä vastaan ja voi saada ihmisen tuntemaan itsensä turvattomaksi työssä ja joissakin tapauksissa estää häntä tekemästä työtään; toteaa, että naiset altistuvat paljon todennäköisemmin seksuaaliselle häirinnälle kuin miehet; katsoo, että huolimatta kaikista tähänastisista toimista, joilla pyritään varmistamaan häirintään liittyvää nollatoleranssia koskeva toimintapolitiikka, parlamentissa esiintyy edelleen seksuaalista häirintää, ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi toteutettavia toimia olisi lisättävä; korostaa tämän vuoksi uudelleen vaatimuksiaan, että häirinnän vastaisen politiikan parantamiseksi on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a)

on julkaistava jäsenistä tehtyjä työpaikkahäirintää koskevia valituksia käsittelevän neuvoa-antavan komitean toiminnasta tehty ulkopuolinen arviointi;

b)

on suoritettava ulkoisten ja avoimesti valittujen tarkastajien avulla riippumaton arviointi parlamentin nykyisestä häirinnän vastaisesta komiteasta, joka käsittelee henkilöstön keskuudessa tapahtuvaa seksuaalista häirintää koskevia valituksia; arvioinnissa on arvioitava komitean tehokkuutta ja tarvittaessa mahdollisia muutoksia, joita olisi ehdotettava mahdollisimman pian ja ennen tämän vaalikauden päättymistä, jotta varmistetaan riippumattomuus poliittisesta vaikuttamisesta ja sukupuolten tasapuolinen edustus ja vältetään eturistiriidat nykyisissä rakenteissa;

c)

on varmistettava valitusten ja oikeussuojakeinojen kattavampi ja kokonaisvaltaisempi analyysi ja muutettava neuvoa-antavan komitean ja häirinnän vastaisen komitean kokoonpanoa sen varmistamiseksi, että riippumattomat asiantuntijat, joilla on todistetusti asiantuntemusta työpaikkahäirintään liittyvien ongelmien ratkaisemisessa, esimerkiksi lääkärit, terapeutit ja oikeudelliset asiantuntijat, ovat niiden virallisia jäseniä, joilla on täydet äänioikeudet;

d)

on otettava käyttöön pakollinen häirinnän vastainen koulutus kaikille jäsenille ja asetettava se helposti saataville muun muassa tarjoamalla koulutusta kaikilla virallisilla kielillä tai tulkkaamalla ja kohdentamalla tiedotustoimia yksittäisille valtuuskunnille ja poliittisille ryhmille;

e)

on otettava käyttöön pakollinen koulutus parlamentin nollahäirinnän politiikasta kaikille parlamentin tiloissa työskenteleville henkilöille säännöllisesti, mikä antaa heille välineet tunnistaa kaikenlaisen häirinnän, erityisesti seksuaalisen häirinnän, ja ilmoittaa siitä, ja on tarjottava räätälöityä tietoa käytettävissä olevista tukirakenteista, mikä tekee näistä tukirakenteista laajemmin tunnettuja ja helpommin saatavilla olevia;

21.

 sitoutuu takaamaan työ- ja yksityiselämän hyvän tasapainon jäsenille, ryhmien henkilöstölle, parlamentin jäsenten valtuutetuille avustajille ja hallintohenkilöstölle esimerkiksi ottamalla käyttöön työ- ja yksityiselämän tasapainoa edistäviä työaikoja ja tekemällä yhteistyötä komission ja neuvoston kanssa, jotta saavutetaan yhteinen ratkaisu sellaisten kokouksien kohdalla, joihin nämä kolme toimielintä osallistuvat; pyytää tarkistamaan työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevia toimenpiteitä, jotta voidaan parantaa ja vahvistaa nykyistä kehystä siten, että samalla otetaan huomioon muun muassa etätyön vaikutukset covid-19-pandemian jälkeen ja tasapainotetaan joustavat työskentelyrakenteet hyvin toimivan ja vahvan parlamentin vaatimuksiin nähden;

22.

 kehottaa pidentämään parlamentin henkilöstön äitiys- ja isyysvapaata, jota ei voi siirtää toiselle, niin, että kumpikin vanhempi voi ottaa vapaata lapsen saamisen jälkeen yhteensä kuusi kuukautta ensimmäisen vuoden aikana; painottaa, että vanhempainvapaan kuusi kuukautta olisi voitava pitää lapsen kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana; pitää valitettavana, että vanhempainvapaata ottaessaan EU:n henkilöstön jäsenet saavat vain kiinteämääräisen korvauksen eivätkä 100 prosenttia palkastaan, mikä ei lainkaan kannusta vanhempainvapaan käyttöön; vaatii, että vanhempainvapaasta maksetaan täysi korvaus; suhtautuu myönteisesti parlamentin työntekijöiden perheiden saatavilla oleviin korvauksiin;

23.

 vaatii erityisesti, että parlamentin jäsenten äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa tunnustetaan Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen tarkistuksella; pyytää lisäksi panemaan täytäntöön ratkaisuja, joilla taataan jäsenille mahdollisuus jatkaa työskentelyä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, kuten säilyttämällä mahdollisuus etä-äänestykseen vapaalla ollessaan tai selvittämällä mahdollisuutta väliaikaiseen sijaiseen, millä varmistettaisiin, että äänestäjät eivät olisi vailla edustusta valitsemansa jäsenen ollessa vapaalla eikä jäseniin kohdistuisi painetta palata työhön välittömästi; painottaa, että asianomaisen jäsenen olisi päätettävä väliaikaisen sijaisen käyttämisestä;

24.

 kehottaa parlamentin yksiköitä tutkimaan, miten menopaussi vaikuttaa parlamentin työntekijöiden työelämään; painottaa, että tämän olisi perustuttava näyttöön ja sisällettävä keski-iän ja menopausaalisten oireiden lääketieteellistä ja elämäntapojen hallintaa koskevia ohjeita, joissa hyödynnetään kansallisia ja kansainvälisiä suuntaviivoja; kehottaa ottamaan menopaussin huomioon sairauspoissaolojen ja läsnäolon hallintaa koskevissa politiikoissa;

Sukupuolinäkökulman merkitys parlamentaarisessa toiminnassa

25.

 pitää myönteisenä FEMM-valiokunnan, sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevän korkean tason ryhmän ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavan verkoston työtä ja toteaa, että nämä ovat johtavia elimiä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen varmistamisessa parlamentin toiminnassa; kehottaa kuitenkin tiiviimpään ja jäsennellympään yhteistyöhön ja koordinointiin näiden elinten välillä erityisesti poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten covid-19-kriisissä ja sen jälkimainingeissa, järjestämällä säännöllisiä kokouksia tietojen jakamiseksi ja yhteisten aihekohtaisten raporttien laatimiseksi;

26.

 suhtautuu myönteisesti valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen uuteen aloitteeseen kehottaa kaikkia valtuuskuntia nimittämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavia jäseniä ja suhtautuu myönteisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavan verkoston ja valtuuskuntien sukupuolten tasa-arvosta ja moninaisuudesta vastaavien jäsenten väliseen yhteistyöhön;

27.

 kehottaa sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavan verkoston työjärjestykseen, jotta otetaan huomioon sen tehtävä edistää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista parlamentin valiokuntien ja valtuuskuntien toiminnassa; pyytää asettamaan saataville tarvittavat resurssit, jotta verkosto voi hoitaa tehtävänsä ja antaa asiaa koskevia suosituksia; kehottaa sisällyttämään valiokuntien kokousten esityslistoille pysyvän keskustelunaiheen;

28.

 suhtautuu myönteisesti EIGEn jäsenille järjestämään parlamentille räätälöityyn koulutukseen sukupuolivaikutusten arvioinnista ja sukupuolitietoisesta budjetoinnista; kannustaa tiiviistämään yhteistyötä EIGEn kanssa tarjoamalla sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa säännöllistä koulutusta jäsenille, ryhmien henkilöstölle, parlamentin jäsenten avustajille, parlamentin yksiköille ja valiokuntien sihteeristöjen henkilöstölle; palauttaa mieliin, että on tärkeää tarjota ohjelmia, jotka on mukautettu konkreettisiin tarpeisiin ja tietämykseen sekä toimintapolitiikan että hallinnon tasolla;

29.

 huomauttaa, että FEMM-valiokunta on naisten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta vastaava täysivaltainen valiokunta ja se työskentelee monien horisontaalisten kysymysten parissa, jotka usein sivuavat muiden valiokuntien työtä; toteaa, että FEMM-valiokunnan ehdotusten sisällyttäminen lausuntojen tai tarkistusten muodossa vaihtelee valiokunnasta toiseen; suhtautuu myönteisesti etenemissuunnitelmassa esitettyyn sitoumukseen kerätä asianomaisten yksiköiden ja elinten välityksellä selkeitä indikaattoreita, joilla mitataan, sisällytetäänkö FEMM-valiokunnan panos muiden valiokuntien työhön ja parlamentin lopulliseen kantaan; kehottaa seuraamaan järjestelmällisesti, avoimesti ja vastuuvelvollisesti FEMM-valiokunnan ehdotusten sisällyttämistä, sillä tämä on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaatteet pannaan asianmukaisesti täytäntöön;

30.

 korostaa FEMM-valiokunnan lausunnoissaan esittämien tarkistusten merkitystä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen varmistamiseksi; pyytää valiokunta-aloitteisten mietintöjen yhteydessä parantamaan valiokuntien yhteistyötä aikataulun laatimisessa, jotta varmistetaan, että asian käsittelyä johtavan valiokunnan mietintöluonnoksen saataville asettamisen ja valiokunnassa toimitettavan äänestyksen välillä on riittävästi aikaa, jotta FEMM-valiokunta voi esittää kantansa mietintöluonnokseen tehtyjen tarkistusten muodossa; korostaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavan verkoston jäsenet ovat vastuussa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevien toimenpiteiden ottamisesta käyttöön valiokunnissaan; pitää valitettavana, että tämä työ on toistaiseksi ollut luonteeltaan hyvin väliaikaista, ja katsoo, että sitä olisi tehtävä jäsennellymmältä pohjalta;

31.

 kehottaa varmistamaan, että sukupuolten tasapuolinen edustus toteutuu kaikilla valiokuntien ja valtuuskuntien virkamatkoilla ja että sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskevia ulottuvuuksia tarkastellaan; kehottaa lisäksi sisällyttämään virkamatkojen ohjelmiin sukupuolten tasa-arvoa edistävien järjestöjen kanssa pidettäviä kokouksia;

32.

 pitää myönteisenä, että sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa toimintasuunnitelmassa ja etenemissuunnitelmassa sitoudutaan varmistamaan, että kaikissa kuulemisia, työpajoja ja konferensseja järjestävissä valiokunnissa ja muissa elimissä käydään paneelikeskusteluja, joissa toteutuu sukupuolten tasapuolinen edustus, ja että toimiin osallistuvat asiantuntijat ovat päteviä tarkastelemaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskevaa ulottuvuutta kulloisellakin erityisellä painopistealalla; pyytää asettamaan selkeitä tavoitteita tämän säännön täytäntöön panemiseksi;

33.

 antaa tunnustusta parlamentissa ensimmäistä kertaa vuonna 2020 vietetystä sukupuolten tasa-arvon teemaviikosta, jonka aikana kaikkia parlamentin valiokuntia ja valtuuskuntia pyydettiin järjestämään sukupuolten tasa-arvoa koskevia tapahtumia toimivaltaansa kuuluvilla aloilla; pitää myönteisenä tämän onnistuneen aloitteen jatkamista ja sitä, että vuoden 2021 teemaviikkoon osallistui 16 valiokuntaa ja 6 valtuuskuntaa ja sen aikana järjestettiin 21 tapahtumaa; kehottaa kaikkia parlamentin elimiä, myös valiokuntia ja valtuuskuntia, jotka eivät vielä ole olleet mukana, liittymään tähän aloitteeseen, jolla lisätään tietoisuutta ja vahvistetaan yhteistyötä, ja osallistumaan siihen säännöllisesti;

34.

 pyytää tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavaa verkostoa, sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevää korkean tason ryhmää sekä FEMM-, BUDG- ja CONT-valiokuntia laatimaan ja hyväksymään erityisiä suuntaviivoja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja sukupuolitietoisen budjetoinnin toteuttamiseksi;

35.

 pitää myönteisenä EPRS:n tutkimusta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta parlamentissa; toteaa kuitenkin, että EPRS:n on toistettava tämä tutkimus säännöllisesti määrällisten ja laadullisten tasa-arvotilastojen ja sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen pohjalta, jotka parlamentin yksiköiden olisi kerättävä järjestelmällisesti ja asetettava saataville sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelmansa ja etenemissuunnitelman mukaisesti;

36.

 suhtautuu myönteisesti sukupuolineutraalia kielenkäyttöä koskevien suuntaviivojen kääntämiseen kaikille EU:n virallisille kielille; pitää valitettavana näiden suuntaviivojen puutteellista täytäntöönpanoa ja pyytää toteuttamaan lisätoimia tietoisuuden lisäämiseksi ja antamaan erityiskoulutusta parlamentin lingvistijuristeille; pyytää tarkistamaan säännöllisesti suuntaviivoja ja niiden käännöksiä, jotta varmistetaan, että ne vastaavat kussakin kielessä tapahtunutta kehitystä ja säilyttävät täsmällisyytensä;

37.

 sitoutuu varmistamaan, että varoja ja henkilöresursseja kohdennetaan riittävästi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen, ja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevien eri elinten välistä yhteistyötä ja koordinointia parlamentissa;

Sukupuolinäkökulman huomioon ottavan lainsäädännön laatiminen

38.

 korostaa sukupuolivaikutusten arviointien merkitystä lainsäädäntöehdotusten suunnittelussa ja lainsäädäntöaloitteiden sukupuolinäkökohdat huomioon ottavien arviointien merkitystä; pitää valitettavana, että sukupuolivaikutuksia käsitellään harvoin osana komission vaikutustenarviointeja ja että vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevissa komission vaikutustenarvioinnin suuntaviivoissa suositellaan, että sukupuolten tasa-arvo olisi otettava huomioon päätöksenteossa vain silloin, kun se on ”oikeasuhteista”; pyytää komissiota muuttamaan lähestymistapaansa, tekemään kaikista lainsäädäntöehdotuksista sukupuolivaikutusten arvioinnin ja julkaisemaan sen ja sisällyttämään asiaa koskevaan ehdotukseen nimenomaisesti tasa-arvoa koskevia tavoitteita ja suorituskykyindikaattoreita; sitoutuu tekemään kaikista valiokunta-aloitteisista lainsäädäntömietinnöistä sukupuolivaikutusten arvioinnin sukupuolinäkökulman huomioon ottamiseksi; sitoutuu tutkimaan uusia menetelmiä ja välineitä, joilla voidaan parantaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista lainsäädäntöprosessissa;

39.

 pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ei vielä sovelleta koko EU:n talousarviossa eikä talousarvion vaikutusta sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen ole seurattu riittävästi; kehottaa panemaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen järjestelmällisesti täytäntöön EU:n talousarviossa; korostaa, että sukupuolinäkökulma on otettava huomioon budjettimenettelyn kaikilla tasoilla, jotta tuloja ja menoja voidaan käyttää sukupuolten tasa-arvoa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi; suhtautuu myönteisesti sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa parlamentin toimintasuunnitelmassa ja etenemissuunnitelmassa suunniteltuihin toimiin, jotka koskevat sukupuolitietoista budjetointia, ja pyytää panemaan ne täytäntöön mahdollisimman pian;

40.

 kiittää parlamentin neuvottelijoita sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen sisällyttämisestä horisontaalisena periaatteena vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen; suhtautuu erityisen myönteisesti komission sitoumukseen sellaisen menetelmän käyttöön ottamiseksi, jolla voidaan mitata vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä rahoitettujen ohjelmien asiaankuuluvia menoja viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä; kehottaa komissiota parantamaan vastuuvelvollisuutta ja talousarvion avoimuutta, soveltamaan uutta menetelmää kaikissa EU:n rahoitusohjelmissa ja panemaan täytäntöön sukupuolitietoisen budjetoinnin nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa; kehottaa painokkaasti komissiota toteuttamaan toimia Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tältä osin antamien suositusten pohjalta;

41.

 pitää myönteisenä, että yleistavoite eli covid-19-kriisin sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten, erityisesti naisiin kohdistuvien vaikutusten, lieventäminen ja vaatimus sen selvittämisestä, miten kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien toimet edistivät sukupuolten tasa-arvoa, sisällytettiin elpymis- ja palautumistukivälineestä annettuun asetukseen (18); pitää kuitenkin valitettavana, että FEMM-valiokunnan kehotusta sisällyttää kansallisiin suunnitelmiin erityinen sukupuolten tasa-arvoa koskeva luku ei otettu huomioon; korostaa, että sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa raportointia ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevia toimenpiteitä ei pidä sekoittaa yksin sosiaaliseen seurantaan ja sosiaalisiin investointeihin; katsoo, että sukupuolten tasa-arvo ansaitsee oman valtavirtaistamismenetelmänsä osana elpymis- ja palautumistukivälinettä, ja palauttaa mieliin, että EIGE on kehittänyt soveltuvan menetelmän;

42.

 kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa, erityisesti sukupuolten tasa-arvoon liittyvien nykyisten säännösten osalta, ja sisällyttämään asiaankuuluvia indikaattoreita elpymisen ja palautumisen tulostauluun, jotta voidaan seurata kansallisten suunnitelmien vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon sekä tämän tavoitteen tukemiseen osoitettujen ja käytettyjen varojen määrää; korostaa tarvetta valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvo EU:n talouden ohjausjärjestelmän rakenteeseen ja eurooppalaiseen ohjausjaksoon;

43.

 pitää valitettavana, että useissa EU:n rahoitusohjelmissa, joilla on merkittäviä mahdollisuuksia edistää sukupuolten tasa-arvoa, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastot, yhteinen maatalouspolitiikka ja Erasmus-ohjelma, ei ole otettu sukupuolten tasa-arvoa tosiasiallisesti huomioon;

44.

 painottaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on keskeinen väline kaikille päätöksentekoprosesseihin osallistuville osapuolille ja näin ollen olennaisen tärkeä sukupuolten tasa-arvon parantamiseksi kaikissa EU:n toimielimissä;

45.

 kehottaa komissiota vahvistamaan institutionaalisia puitteita sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen tukemiseksi ja muuttamaan sen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan sitoumuksen erityisiksi toimenpiteiksi; pyytää komissiota hyväksymään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan täytäntöönpanosuunnitelman kullakin politiikanalalla;

46.

 pitää valitettavana, että komissiolla ei ole sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa täysimittaista koulutusstrategiaa ja että se tarjoaa henkilöstölleen vain yhden vapaaehtoisen johdantokurssin; kehottaa komissiota kehittämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan koulutusstrategian, varmistamaan, että koulutus on kaikkien henkilöstön jäsenten saatavilla, ja hyödyntämään kaikilta osin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevia EIGEn välineitä ja asiantuntemusta;

47.

 kehottaa komissiota erottelemaan tiedot järjestelmällisesti sukupuolen mukaan tietoja kerättäessä ja ottamaan sukupuoliulottuvuuden huomioon arvioidessaan EU:n ohjelmia ja raportoidessaan niistä; kehottaa komissiota sisällyttämään tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin vaatimuksen kerätä järjestelmällisesti sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja asiaan liittyviä sukupuolten tasa-arvoa koskevia indikaattoreita kaikkien ohjelmien osalta ja ottamaan käyttöön sukupuolinäkökulmat huomioon ottavia seuranta- ja arviointivaatimuksia; korostaa sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan seurannan ja arvioinnin merkitystä, jotta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin;

48.

 pitää valitettavana, että neuvosto ei ole sitoutunut laatimaan sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa lainsäädäntöä, ja toistaa pyyntönsä, että EU:n olisi päästävä eteenpäin Istanbulin yleissopimuksen ratifioinnissa ja horisontaalisen syrjinnän vastaisen direktiivin, jonka avulla varmistetaan, että sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunnassa otetaan huomioon moniperusteisuutta koskeva ulottuvuus, ja naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin hyväksymisessä;

49.

 kehottaa jäsenvaltioita saattamaan työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täysimittaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemaan sen täytäntöön ja kehottaa komissiota valvomaan sitä tehokkaasti;

50.

 kehottaa jälleen neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa perustamaan sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän neuvoston kokoonpanon, koska EU tarvitsee foorumin sukupuolten tasa-arvoa koskevia hallitustenvälisiä keskusteluja varten sekä virallisen foorumin tasa-arvoasioista vastaaville ministereille ja valtiosihteereille, jotta voidaan vahvistaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa ja lainsäädännössä, kehittää vuoropuhelua ja yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, vaihtaa parhaita käytäntöjä ja lainsäädäntöä, päästä eteenpäin sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä tärkeimmistä asiakirjoista käytävissä neuvotteluissa, vastata yhteisesti EU:n laajuisiin ongelmiin ja varmistaa, että sukupuolten tasa-arvoa koskevista kysymyksistä keskustellaan korkeimmalla poliittisella tasolla;

51.

 kehottaa panemaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen paremmin ja tehokkaammin täytäntöön Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa lisäämällä koordinointia asiaankuuluvien parlamentin elinten välillä, jotta lujitetaan työryhmien panosten ja konferenssin täysistunnon keskustelujen ja ehdotusten tasa-arvoulottuvuutta;

52.

 kehottaa lisäksi toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen, ja toteuttamaan erityisiä kohdennettuja toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi, kuten lainsäädäntöä, suosituksia ja politiikkatoimia, jotka liittyvät sukupuolistuneeseen väkivaltaan, palkkauksen avoimuuteen ja hoivaan;

Sukupuolten tasa-arvo ja moninaisuus parlamentin symbolisessa tehtävässä

53.

 painottaa, että sukupuolisensitiivisyys edellyttää, että parlamentti on tietoinen symbolisista merkityksistä – ja kiinnittää niihin huomiota – joita toimielimessä välitetään ja joita se välittää viestintästrategiansa ja fyysisten tilojen suunnittelun välityksellä; pyytää tehostamaan toimiaan näillä aloilla;

54.

 pyytää hyväksymään konkreettisia tavoitteita, jotta varmistetaan sukupuolten tasa-arvo nimettäessä ja nimettäessä uudelleen parlamentin rakennuksia, huoneita ja muita fyysisiä tiloja;

55.

 suhtautuu myönteisesti etenemissuunnitelmassa tehtyyn sitoumukseen analysoida parlamentin tiloissa sijaitsevia lastenhoitopaikkoja, myös imetystiloja, ja pyytää sitoutumaan niiden uudelleensuunnitteluun tarvittaessa, kun sovittu aiempi analyysi nykytilasta on toteutettu;

56.

 pyytää analysoimaan parlamentin wc-tilojen sijoittelua ja suunnittelua, jotta voidaan arvioida tarvetta mukauttaa ne kaikkien sukupuolten tarpeisiin, muun muassa ottamalla käyttöön sukupuolineutraaleja wc-tiloja ja lisäämällä erillisiä roska-astioita ja pesualtaita sisältävien wc-tilojen määrää kuukautiskuppien ja muiden hygieniatuotteiden käytön helpottamiseksi;

57.

 pyytää tarkistamaan parlamentin viestintästrategiaa muun muassa ottamalla käyttöön naismurhien uhrien muiston kunnioittamista koskeva menettely ja tarkistamalla parlamentin verkkosivustoa siten, että sen kotivalikkoon sisällytetään erityinen sukupuolten tasa-arvoa koskeva osio, merkityksellistä tietoa keskeisistä asiakokonaisuuksista, kuten Istanbulin yleissopimuksen ratifiointiprosessista EU:ssa, ja ajantasaiset tiedot parlamentin historiasta ja kokoonpanosta sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamiseksi;

Loppuhuomautukset

58.

 toistaa kehotuksensa suorittaa tarkastus (19), jossa kartoitetaan sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa nykytilannetta ja annetaan suosituksia parlamentin toiminnan sekä poliittisesta että hallinnollisesta puolesta; ehdottaa, että tämän tarkastuksen olisi katettava kaikki alat ja indikaattorit, joita EIGE on kehittänyt sukupuolisensitiivisiä parlamentteja koskevassa välineessään, ja siinä olisi määritettävä säännöt, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa tai estävät sen kullakin analyysin osa-alueella, jotta saatetaan ajan tasalle sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva parlamentin toimintasuunnitelma ja etenemissuunnitelma; kehottaa sisällyttämään tähän tarkastukseen arvioinnin niistä sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvista vaikutuksista, jotka aiheutuvat siitä, että sukupuolten tasa-arvoa koskeva tiukempi vaatimus pannaan täytäntöön kaikissa parlamentaarisissa rakenteissa, myös valiokunnissa, valtuuskunnissa ja virkamatkoilla;

59.

 huomauttaa, että jotkin sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman ja sen etenemissuunnitelman kattamat alat liittyvät luontaisesti ryhmien poliittiseen organisoimiseen ja edellyttävät siksi poliittista pohdintaa, johon kaikki ryhmät osallistuvat; kehottaa perustamaan puheenjohtajakokouksen alaisuuteen väliaikaisen työryhmän, joka koostuu kunkin poliittisen ryhmän edustajista, jonka puheenjohtajana toimivat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista käsittelevät parlamentin pysyvät esittelijät ja joka ohjaa työtä tällä alalla, panee täytäntöön tämän päätöslauselman ja koordinoi tarvittaessa toimia sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevän korkean tason ryhmän, parlamentin puhemiehistön, FEMM-valiokunnan ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavan verkoston kanssa; kannustaa poliittisia ryhmiä perustamaan tämän työryhmän vuoden 2022 puoliväliin mennessä;

o

o o

60.

 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL L 188, 12.7.2019, s. 79.

(2)  EUVL C 61 E, 10.3.2004, s. 384.

(3)  EUVL C 244 E, 18.10.2007, s. 225.

(4)  EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 18.

(5)  EUVL C 212 E, 5.8.2010, s. 32.

(6)  EUVL C 411, 27.11.2020, s. 13.

(7)  EUVL C 224, 27.6.2018, s. 96.

(8)  EUVL C 232, 16.6.2021, s. 48.

(9)  EUVL C 346, 27.9.2018, s. 192.

(10)  EUVL C 433, 23.12.2019, s. 31.

(11)  EUVL C 456, 10.11.2021, s. 208.

(12)  EUVL C 445, 29.10.2021, s. 150.

(13)  EUVL C 425, 20.10.2021, s. 98.

(14)  EUVL C 456, 10.11.2021, s. 191.

(15)  Ahrens, P., ”Working against the tide? Institutionalizing Gender Mainstreaming in the European Parliament”, Gendering the European Parliament: Structures, Policies, and Practices, toimittaneet P. Ahrens ja A. L. Rolandsen, Rowman & Littlefield International, 2019, s. 85–101.

(16)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 223 artiklan ja EU:n vaalilainsäädännön mukaisesti, sellaisena kuin siitä säädetään edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla vuonna 1976 annetussa vuoden 1976 vaalisäädöksessä, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2002 (EYVL L 278, 8.10.1976, s. 5).

(17)  Kuten esitetty Naiset Euroopan parlamentissa -esitteessä 2021.

(18)  EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(19)  EUVL C 323, 11.8.2021, s. 33.

Top