52022IP0032

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52022IP0032 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52022IP0032

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2022 merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevasta EU:n strategiasta (2021/2012(INI))

EUVL C 342, 6.9.2022, p. 66–77 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL C 342, 6.9.2022, p. 55–66 (GA)

HTML

PDF

Official Journal

6.9.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/66

P9_TA(2022)0032

Merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskeva EU:n strategia

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2022 merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevasta EU:n strategiasta (2021/2012(INI))

(2022/C 342/08)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan,

—	ottaa huomioon kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13. lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1),

—	ottaa huomioon merten aluesuunnittelun puitteista 23. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/89/EU (2),

—	ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (3) (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi),

—

ottaa huomioon Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta 17. huhtikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 (4) (TEN-E-asetus),

—	ottaa huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 (5), jota tarkistetaan parhaillaan,

—

ottaa huomioon energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (6),

—	ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisesta (7),

—	ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmastonmuutoksesta: eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Pariisin sopimuksen mukaisesti (8),

—	ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (9),

—	ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman kattavasta EU:n lähestymistavasta energian varastointiin (10),

—	ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta (11),

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman Euroopan vetystrategiasta (12),

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman energiajärjestelmien integrointia koskevasta EU:n strategiasta (13),

—	ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman merituulipuistojen ja muiden uusiutuvan energian järjestelmien vaikutuksesta kalastusalaan (14),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

—	ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” (COM(2020)0102),

—	ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380) ja siihen liittyvän, 9. kesäkuuta 2021 samasta aiheesta antamansa päätöslauselman (15),

—	ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” (COM(2020)0301),

—	ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle: EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia” (COM(2020)0299),

—	ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi” (COM(2020)0562),

—	ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission kertomuksen ”Energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen (EU) 2018/1999 mukainen energiaunionin tilaa koskeva vuoden 2020 katsaus” (COM(2020)0950),

—	ottaa huomioon 19. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”EU:n strategia avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalin valjastamiseksi ilmastoneutraalin tulevaisuuden tarpeisiin” (COM(2020)0741),

—	ottaa huomioon 15. joulukuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja asetuksen (EU) N:o 347/2013 kumoamisesta (COM(2020)0824),

—

ottaa huomioon 1. lokakuuta 2015 annetun Euroopan ympäristökeskuksen raportin nro 3/2015 ”Marine protection areas in Europe’s seas – an overview and perspectives for the future” ja sen 6. lokakuuta 2020 antaman katsauksen ”Management effectiveness in the EU’s Natura 2000 Network of protection areas”,

—	ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn sopimuksen (Pariisin sopimus),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja kalatalousvaliokunnan lausunnot,

—	ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0339/2021),

ottaa huomioon, että EU on ratifioinut Pariisin sopimuksen sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja äskettäin hyväksytyn eurooppalaisen ilmastolain, jossa asetetaan EU:n tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisesta viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä täydentäviä tavoitteita maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseksi;

katsoo, että siirtyminen kasvihuonekaasujen nollanettopäästöihin ja erittäin energiatehokkaaseen ja voimakkaasti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan talouteen edellyttää nopeaa siirtymistä puhtaaseen energiaan, jolla varmistetaan energian kestävyys, toimitusvarmuus ja kohtuuhintaisuus sekä tarvittava energiainfrastruktuuri;

ottaa huomioon, että merellä tuotettavan uusiutuvan sähkön hinnan huomattava lasku on tehnyt siitä yhden kilpailukykyisimmin hinnoitelluista energialähteistä niin, että maailmanlaajuisesti painotetut keskimääräiset merituulivoiman tasoitetut kokonaistuotantokustannukset ovat laskeneet 48 prosenttia vuosien 2010 ja 2020 välillä 0,14 eurosta 0,071 euroon kWh, ja siten ratkaisevan tärkeän tekijän vihreässä siirtymässä, joka tasoittaa tietä nykyaikaiselle, resurssitehokkaalle ja kilpailukykyiselle taloudelle, ja että siitä on tullut yksi EU:n ilmastotavoitteiden tärkeimmistä pilareista; ottaa huomioon, että uusiutuvan energian tuotanto merellä antaa mahdollisuuden käyttää valtavia energialähteitä kotitalouksien suojelemiseksi energiaköyhyydeltä;

D.	katsoo, että merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevassa EU:n strategiassa olisi otettava huomioon EU:n merialueiden erilaiset maantieteelliset piirteet, joiden vuoksi on haastavaa laatia kaikille sopivaa lähestymistapaa;

E.	ottaa huomioon, että EU:n merellä tuotettavan uusiutuvan energian tuotantosektorilla on teknologinen johtoasema, jolla on merkittäviä mahdollisuuksia vauhdittaa EU:n taloutta tukemalla puhtaan energian tuotannon kasvua Euroopassa ja kaikkialla maailmassa;

ottaa huomioon, että EU:n merituulivoiman tutkimus- ja kehittämisohjelmiin käytettävissä oleva kokonaismäärä on kymmenen viime vuoden aikana ollut 496 miljoonaa euroa; ottaa huomioon, että julkiset tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit tuulivoiman arvoketjuun ovat jo olleet ratkaisevan tärkeitä alan kehityksen kannalta; ottaa huomioon, että merellä tuotettavan uusiutuvan energian laajamittaiseen käyttöönottoon vuoteen 2050 mennessä tarvittavien investointien arvioidaan olevan lähes 800 miljardia euroa, joista noin kaksi kolmasosaa käytetään tähän liittyvän verkkoinfrastruktuurin rahoittamiseen ja noin kolmannes merellä tapahtuvaan sähköntuotantoon; ottaa huomioon, että NextGenerationEU -elpymissuunnitelma tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden saada käyttöön huomattavia määriä julkista pääomaa yksityisten investointien lisäksi;

G.	ottaa huomioon, että työvoiman osaaminen ja pätevyys ovat keskeisiä merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevan strategian onnistumisessa;

H.	ottaa huomioon, että EU:n satamilla on ratkaiseva rooli sen varmistamisessa, että merituulivoima on kustannustehokasta, ja toteaa, että satamat ovat portteja rannikkoyhteisöjen paikalliseen kehitykseen;

ottaa huomioon, että Pohjanmeri on tällä hetkellä maailman johtava merituulivoiman käytön alue; ottaa huomioon, että Euroopan merialueet, kuten Atlantti, Välimeri, Itämeri ja Mustanmeri, ovat lupaavia alueita merituulivoiman tuotannon ja käyttöönoton lisäämiseksi EU:ssa; ottaa huomioon, että Atlantin alueen naapurissa sijaitsevilla EU:n läntisillä jäsenvaltioilla on sekä pohjaan kiinnitettyihin että kelluviin merituulivoimaloihin liittyviä suuria luonnollisia mahdollisuuksia; ottaa huomioon, että Välimeren alueen naapurissa sijaitsevilla EU:n eteläisillä jäsenvaltioilla on enimmäkseen kelluviin merituulivoimaloihin liittyviä suuria mahdollisuuksia; ottaa huomioon, että Itämeren alueen naapurissa sijaitsevilla EU:n jäsenvaltioilla on pohjaan kiinnitettyihin merituulivoimaloihin liittyviä suuria luonnollisia mahdollisuuksia; ottaa huomioon, että Mustanmeren alueen naapurissa sijaitsevilla EU:n itäisillä jäsenvaltioilla on sekä pohjaan kiinnitettyihin että kelluviin merituulivoimaloihin liittyviä suuria mahdollisuuksia;

J.	katsoo, että tarvitaan lisätutkimusta merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan liittyvien eri teknologioiden ja infrastruktuurien vaikutuksesta meriekosysteemeihin, meren biologiseen monimuotoisuuteen ja merellisiin suojelualueisiin;

katsoo, että siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen olisi täydennettävä luonnon ennallistamisella vaarantamatta vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian nykyisiä luontotavoitteita tai jättämättä ketään jälkeen, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään; katsoo, että energiakäänteen olisi oltava oikeudenmukainen ja osallistava;

ottaa huomioon, että merellä tuotettavan uusiutuvan energian hankkeissa ja niiden ympäristövaikutusten arvioinneissa on noudatettava lieventämishierarkiaan perustuvaa lähestymistapaa: ottaa huomioon, että jos välttäminen on mahdotonta tai hyvin vaikeaa, olisi toteutettava ja pantava tehokkaasti täytäntöön vähennystoimenpiteitä kaikissa vaiheissa sijoituspaikan valinnasta aina hyödyntämiseen ja käytöstä poistamiseen asti; ottaa huomioon, että näihin lieventäviin toimenpiteisiin kuuluvat ympäristövaikutusten arvioinneissa esitetyt vedenalaisen melun torjuntatoimenpiteet;

M.	katsoo, että komission olisi arvioitava, onko mahdollista perustaa Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke laajamittaista kelluvaa tuulipuistoa ja elektrolyysilaitteistoa koskevaa hanketta varten;

ottaa huomioon, että merialueita koskevien vaatimusten yhteensopivuudesta voidaan hyötyä sen varmistamisessa, että uusiutuvan energian tuottamisessa merellä noudatetaan vuoteen 2030 ulottuvaa EU:n biodiversiteettistrategiaa; ottaa huomioon, että merituulipuistoista voi olla hyötyä merten biologiselle monimuotoisuudelle, jos ne suunnitellaan ja rakennetaan kestävällä tavalla; ottaa huomioon, että merituulivoiman tuotannon voimakas laajentaminen edellyttää älykästä lähestymistapaa, jotta voidaan varmistaa sen rinnakkaiselo kyseisillä alueilla jo toteutettavien toimien kanssa ja jotta aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle; ottaa huomioon, että tuulipuistojen rakentamisesta ja käytöstä sekä etenkin meriliikenteestä aiheutuvalla melusaasteella on vaikutuksia merten ekosysteemeihin, ja katsoo, että asiaa olisi käsiteltävä ympäristölainsäädännön keinoin; katsoo, että uusiutuvien energialähteiden kehittäjien ottaminen mukaan prosessin varhaisessa vaiheessa auttaa epäilemättä jakamaan merialueet onnistuneesti; katsoo, että merialueita olisi jaettava yhteisen merten aluesuunnittelun ja kansallisista rajoista riippumattoman rannikkoalueiden yhdennetyn käytön tuloksena; ottaa huomioon, että merituuliturbiinien sähköntuotto ylittää maalla sijaitsevien turbiinien sähköntuoton ja että merituuliturbiinit saavat todennäköisemmin lähistön asukkaiden hyväksynnän;

O.	katsoo, että minkäänlaista ihmisen toimintaa, uusiutuva energia mukaan luettuna, ei pitäisi sallia EU:n tiukasti suojelluilla alueilla, jotka on nimetty sellaisiksi vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa;

P.	ottaa huomioon, että strategialla pyritään tarjoamaan pitkän aikavälin puitteet, joilla edistetään merellä sijaitsevan infrastruktuurin ja muiden merialueiden käyttötapojen vankkaa rinnakkaiseloa, edistetään ympäristönsuojelua ja mahdollistetaan kalastusyhteisöjen kukoistaminen;

ottaa huomioon, että työntekijöiden oikeudenmukaista siirtymistä merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporauksen alalta merellä tuotettavan uusiutuvan energian alalle olisi tuettava parantamalla heidän osaamisensa ja pätevyytensä tunnustamista; katsoo, että korkeimpien sosiaali- ja ympäristönormien noudattaminen on tärkeää;

ottaa huomioon, että uusiutuvan energian tuotannon käynnistyminen merellä riippuu julkisen ja yksityisen sektorin ponnisteluista; ottaa huomioon, että julkisessa omistuksessa olevilla yrityksillä voi olla rooli merellä tuotettavan uusiutuvan energian alalla toimivien yksityisten yritysten rinnalla; katsoo, että valtiontukea ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tarkistamisen olisi tarjottava enemmän joustavuutta vihreän siirtymän täytäntöönpanossa, merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevat hankkeet mukaan luettuina;

katsoo, että ilmastonmuutoksen torjuminen merellä tuotettavan uusiutuvan energian käyttöönotolla on oleellisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteet ja jotta EU voi täyttää sitoumuksensa saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt viimeisimmän tieteellisen näytön mukaisesti viimeistään vuoteen 2050 mennessä, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja NextGenerationEU -elpymissuunnitelmassa vahvistetaan; painottaa, että ilmastoneutraali talous edellyttää, että uusiutuva energia otetaan käyttöön ennennäkemättömässä laajuudessa; korostaa, että monet jäsenvaltiot ovat jäljessä tarvittavan uusiutuvan energian ja infrastruktuurin käyttöönotossa; korostaa lisäksi, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi toteutettava merkittäviä toimia saavuttaakseen täysi uusiutuvan energian potentiaalinsa; korostaa, että EU ei voi täyttää ilmastositoumuksiaan, jos merellä tuotettavan uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi ei toteuteta lisätoimia;

kehottaa komissiota asettamaan merellä tuotettavan uusiutuvan energian ja muut asiaankuuluvat energiateknologiat keskeiseksi osaksi EU:n energiajärjestelmää vuoteen 2050 mennessä;

korostaa, että energiansäästöt, energiatehokkuus ja uusiutuva energia kuuluvat keskeisiin tekijöihin ilmastoneutraalin talouden saavuttamisessa; muistuttaa unionin sitoutumisesta energiatehokkuus etusijalle -periaatteeseen ja korostaa, että on tärkeää panna tämä periaate täytäntöön kaikessa asiaankuuluvassa lainsäädännössä ja kaikissa asiaa koskevissa aloitteissa;

korostaa, että komission tiedonannossa COM(2020)0741 esitetyn suunnitelman mukaan merellä tuotettavan energian tuotantotavoite kaikilla EU:n merialueilla on vähintään 60 gigawattia vuoteen 2030 mennessä ja 340 gigawattia vuoteen 2050 mennessä; muistuttaa, että komission tiedonantoon COM(2020)0562 (16) liittyvän vaikutustenarvioinnin mukaan merituulivoiman kapasiteetin olisi oltava 70–79 gigawattia, jotta voidaan toteuttaa kustannuskilpailukykyisiä toimia ja saavuttaa 55 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä; kehottaa jäsenvaltioita sekä julkista ja yksityistä sektoria ylittämään tavoitteen, joka on 55 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä; kehottaa komissiota tarkistamaan julkisia hankintoja ja valtiontukia koskevia sääntöjä, jotta varmistetaan kustannuskilpailukykyinen siirtymä, jota tukevat hyvin toimivat, merituulivoiman käyttöönottoa edistävät markkinat; panee merkille, että on alueita, joilla on laajalti hyödyntämättä jäänyttä merellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalia, kuten Atlantti, Välimeri, Itämeri tai Mustameri; korostaa, että päätös etsiä lisää alueita merellä tuotettavan uusiutuvan energian lisäkapasiteetille vuoteen 2030 mennessä on äärimmäisen tärkeä; korostaa, että se olisi asetettava painopistetavoitteeksi ja että nämä alueet olisi löydettävä EU:ssa viimeistään vuosina 2023–2024, jotta rakentaminen olisi mahdollista vuoteen 2030 mennessä; korostaa, että merituulivoiman ja valtamerienergian kilpailukyky energialähteenä kasvaa edelleen ja hinnat laskevat edelleen jatkuvan kehittämisen ja käyttöönoton myötä; korostaa, että merellä tuotettava uusiutuva energia on hyödyntämiskelpoinen energialähde ja että kestävässä ja luotettavassa energiajärjestelmässä on yhdistettävä merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa muihin energiateknologioihin, varastointimahdollisuuksiin ja joustavaan energiankulutukseen;

katsoo, että merellä tuotettavan uusiutuvan energian on oltava kestävää koko arvoketjussa ja sen ympäristöön sekä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen kohdistuvien haittavaikutusten on oltava vähäiset; muistuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman lupauksesta, jonka mukaan ketään ei pidä jättää jälkeen; korostaa, että ihmisten hyvinvoinnin olisi oltava keskeisellä sijalla vihreässä siirtymässä;

panee merkille, että merellä tuotettavan uusiutuvan energian alalla EU:n yritykset ja teknologiat ovat hyvässä kilpailuasemassa; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU säilyttää teknologisen johtoaseman, pitää kiinni lahjakkuuksista ja tarjoaa kohtuuhintaista, turvallista ja kestävää energiaa ja ottaa samalla huomioon mahdolliset, myös ilmastonmuutokseen liittyvät, vaikutukset ja vaikutukset meriympäristöön; korostaa, että on tärkeää säilyttää tämä kilpailuetu; korostaa alan mahdollisuuksia huomattavaan kasvuun ja sen panosta EU:n talouteen, mukaan lukien teknologian ja järjestelmien vienti; korostaa, että on tärkeää tukea tutkimus- ja kehittämisinvestointeja ja hyödyntää innovatiivista merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevan teknologiateollisuuden järjestelmää rajat ylittävän yhteistyön ja kumppanuuden avulla Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, jotta voidaan helpottaa ja tukea vahvoja eurooppalaisia arvoketjuja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta, ja varmistaa samalla alalla kehitettyjen innovaatioiden nopea käyttöönotto; korostaa korkealaatuisten teollisuustyöpaikkojen merkitystä oikeudenmukaisen siirtymän helpottamisessa;

korostaa tarvetta säilyttää puhdas, kilpailukykyinen ja kestävä merellä tuotettavan uusiutuvan energian toimitusketju Euroopan unionissa; korostaa siksi, että toimittajien on tarpeen soveltaa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa vuoropuheluprosessissa määritettyjä kaikkein korkeimpia laatu-, terveys-, turvallisuus- ja ympäristönormeja eurooppalaisen sertifioinnin ja eurooppalaisten standardien mukaisesti; korostaa lisäksi tarvetta minimoida kuljetuskustannukset toimitusketjussa; katsoo, että nämä seikat olisi otettava huomioon julkisissa tarjouskilpailuissa;

korostaa, että merellä tuotettavan uusiutuvan energian käyttöönotto on ihanteellinen tilaisuus syrjäisimmille alueille ja saarille poistaa hiiltä niiden energialähteiden yhdistelmästä ja vähentää merkittävästi niiden riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista; kehottaa tehostamaan Puhdasta energiaa EU:n saarille -aloitetta ja painottamaan sen puitteissa erityisesti merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa; muistuttaa, että saaret ovat erityisen alttiita merenpinnan nousulle;

kehottaa komissiota tekemään mahdollisimman pian vaikutustenarvioinnin, jossa selvennetään merellä tuotettavan uusiutuvan energian taloudellisia ja sosioekonomisia vaikutuksia ja keskitytään erityisesti nykyisiin työpaikkoihin ja työpaikkojen luomiseen ottamalla käyttöön 300–450 gigawattia merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa vuoteen 2050 mennessä;

10.

kehottaa paikallisia toimivaltaisia viranomaisia arvioimaan aloitteita, joilla vahvistetaan paikallisia talouksia, lisätään paikallisia kestäviä työpaikkoja ja taloudellista toimintaa merellä tuotettavan uusiutuvan energian käyttöönoton avulla; kehottaa yksilöimään sellaisten alojen väliset synergiat, joilla voidaan parhaiten tukea vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta ja edistää tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa talouden elpymistä, sekä kehittämään synergioita kestävän sinisen talouden mahdollistavien toimien kanssa;

Infrastruktuuri ja verkot

Infrastruktuuri-investoinnit

11.

korostaa, että on pikaisesti parannettava ja laajennettava olemassa olevaa infrastruktuuria, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EU:n vuoteen 2030 ulottuvan biodiversiteettistrategian ja luontoa koskevan EU:n lainsäädännön soveltamista, jotta voidaan lisätä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön käyttöä; pitää valitettavana, että monet jäsenvaltiot eivät vielä vuoteen 2020 mennessä olleet saavuttaneet sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntäastetta koskevaa tavoitettaan, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan riittävän infrastruktuurin, kuten merellä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön yhdistämiseen ja kuljettamiseen käytettävät siirtolinjat; muistuttaa asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklassa asetetusta vuotta 2030 koskevasta EU:n sähköverkkojen yhteenliitäntätavoitteesta, joka on 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen, jolla nopeutetaan yhteenliitäntätavoitteen toteuttamista; toteaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi laadittava merellä tuotettavan energian infrastruktuuria koskevia sopimuksia yhdessä maantieteellisten naapurialueiden kanssa;

12.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että EU:ssa on riittävä infrastruktuuri, jolla varmistetaan merellä tuotettavan uusiutuvan energian kustannustehokas käyttöönotto;

13.

pitää tärkeänä, että varmistetaan merellä tuotettavan uusiutuvan energian kehittäminen kestävällä, oikeudenmukaisella ja vastuullisella tavalla ja siten, että otetaan huomioon meriliikenteen ja merisatamien tärkeä rooli; korostaa, että merellä tuotettavan uusiutuvan energian kehittämisessä olisi otettava huomioon turvalliset merenkulkureitit ja -käytävät, laivaliikenteen ankkurointialueet ja tulevaisuudessa rakennettavat meriliikenteen väylät satamiin; korostaa nykyaikaisten, kestävien ja innovatiivisten merisatamien merkitystä merellä tuotettavan uusiutuvan energian tuotantolaitteiden kokoonpanossa, valmistuksessa ja huollossa ja satamien infrastruktuuriin, myös liikenneterminaaleihin, ja aluksiin tehtäviä merkittäviä investointeja, jotka ovat välttämättömiä näiden palveluiden tarjoamiseksi; painottaa merisatamien asemaa merellä tuotettavan uusiutuvan energian ja sen tarvitseman logistiikan rantautumispaikkoina ja uusiutuvan energian keskittyminä merellä sijaitsevia sähköverkkoliityntöjä ja rajat ylittäviä yhdysjohtoja varten;

14.

korostaa, että merellä tuotettavan uusiutuvan energian saanti auttaa myös satamien viherryttämisessä, muun muassa laiturissa oleville aluksille tarkoitettujen maissa olevien sähköntuotantojärjestelmien myötä ja luomalla niistä kiertotalouden keskittymiä; korostaa, että jäsenvaltioiden merten aluesuunnitelmien olisi oltava tulevien suuntausten, muun muassa uusien liikennevirtojen, uusien laivaväylien ja suurempien alusten, mukaisia, ja että niiden olisi varmistettava, että merellä sijaitseva energiainfrastruktuuri voi olla rinnakkain meriliikenneväylien, kalastusteollisuuden, liikennejakojärjestelmien, ankkurointialueiden, alusten pääsyn ja niihin liittyvien toimintojen sekä satamien kehittämisen kanssa; korostaa, että on tarpeen varmistaa mahdollisimman korkea turvallisuustaso aluksille, jotka kulkevat lähellä merellä tuotettavan uusiutuvan energian infrastruktuuria samoin kuin myös alusliikennepalvelujen riittävä kattavuus ja hätäapualusten varmistaminen alueella;

15.

panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen TEN-E-asetuksen tarkistamisesta, jotta saavutetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoite, ja lainsäädännön saattamisesta vastaamaan 1,5 celsiusasteen tavoitetta; pitää myönteisenä myös huomiota, jota komissio kiinnittää merellä tuotettavan uusiutuvan energian alan tarpeisiin ja painopisteisiin; korostaa, että kestävien ja tehokkaiden hybridi- ja säteittäisten merituulivoimavarojen kehittäminen tuotantoa, yhteenliittämistä ja siirtoa varten edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvia julkisia ja yksityisiä suunnittelua ja investointeja; uskoo vahvasti, että sääntelykehyksillä olisi helpotettava ennakoivia investointeja; korostaa, että on tarpeen varmistaa koordinointi ja yhdenmukaistaminen maalla ja merellä sijaitsevan verkon kehittämissuunnitelmien välillä, myös määrittämällä rantautumispaikat merituulivoimaloiden kytkentöjä ja maaverkon käyttöä varten; kannustaa jäsenvaltioita nopeuttamaan tarvittavaa verkkoinfrastruktuuria, jotta helpotetaan vihreää siirtymää, jonka kannalta sähköistäminen on ratkaisevan tärkeää; toteaa, että suuret investoinnit, joita toteutetaan usein samanaikaisesti, edellyttävät huolellista ja täsmällistä suunnittelua;

16.

korostaa, että on tärkeää määritellä se merellä tuotettavan uusiutuvan energian määrä, jonka jäsenvaltiot ottavat käyttöön kullakin merialueella vuosina 2030, 2040 ja 2050, ja sopia tähän liittyvästä yhteistyöstä investointivarmuuden varmistamiseksi sekä ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi;

17.

ottaa huomioon merellä tuotettavan uusiutuvan energian mahdollisuudet kaikilla Euroopan merialueilla ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään edelleen keskeisiä teknologioita, jotka hyödyntävät tätä energiaa;

18.

pitää erityisen myönteisenä, että komissio on strategiassa sitoutunut helpottamaan vuoropuhelua merellä tuotettavan uusiutuvan energian ympäristöllisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä ja edistämään ”käytäntöyhteisöä”, jossa kaikki sidosryhmät, mukaan lukien teollisuus, kansalaisjärjestöt, kalastajat ja tutkijat, voivat vaihtaa näkemyksiä, jakaa kokemuksia ja työskennellä yhteisissä hankkeissa varhaisessa vaiheessa;

19.

panee merkille mahdolliset edut, joita saadaan merellä sijaitsevien tuotantolaitosten ja siirtoverkkojen yhdistämisestä tarjouskilpailuissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan tämän täysimittaiseen tarjouskilpailuun perustuvan lähestymistavan tarjoamia mahdollisuuksia ja mahdollisia haasteita sekä arvioimaan sen sovellettavuutta eri kokoonpanoihin; korostaa, että tässä analyysissä on otettava huomioon mahdolliset haasteet, jotka liittyvät merellä ja maalla sijaitsevien siirtoverkkojen kannustimien ja optimaalisen suunnittelun varmistamiseen;

20.

muistuttaa, että merellä tuotettavasta uusiutuvasta energiasta saatava sähkö luo myös mahdollisuuden uusiutuvan vedyn tuotantoon, kuten komission tiedonannoissa COM(2020)0741, COM(2020)0299 ja COM(2020)0301 esitetään;

21.

panee merkille, että erilaiset uusiutuvan energian teknologiat täydentävät luontaisesti toisiaan jaetun infrastruktuurin, toimitusketjun synergioiden ja luotettavamman sähkön kokonaistuotannon osalta;

22.

korostaa, että infrastruktuuriin on tehtävä investointeja, joilla tuetaan merellä tuotettavan uusiutuvan energian alan laajentamista, erityisesti satamiin tehtäviä investointeja suurempien turbiinien ja komponenttien mukauttamiseksi, toiminnasta ja kunnossapidosta (mukaan lukien koulutustilat) huolehtimiseksi sekä pohjaan kiinnitettyjä ja kelluvia merituulivoimaloita koskevia käytöstäpoisto- ja tuotantokeskuksia varten; korostaa, että merellä tuotettavasta uusiutuvasta energiasta tulee keskeisen tärkeä energian toimitusvarmuuden kannalta ja että on toteutettava tarvittavat toimenpiteet infrastruktuurin turvaamiseksi kyberhyökkäyksiä vastaan;

Jäsenvaltioiden yhteistyö

23.

korostaa, että jäsenvaltioiden yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta voidaan maksimoida merellisten energiavarojen tehokas käyttö, ottaen huomioon kunkin alueen erityispiirteet; korostaa, että Pohjanmeren energiayhteistyö on tärkeää, ja Yhdistynyt kuningaskunta olisi saatava palaamaan siihen mukaan; toteaa, että nykyistä oikeudellista kehystä olisi parannettava, jotta voidaan helpottaa tällaista yhteistyötä riittävässä määrin; uskoo vakaasti, että jos jäsenvaltioiden välistä ja samaan verkkoon yhteenliitettyjen kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä ei tehosteta, estetään merellä tuotettavan energian käyttöönotto; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet ilman lisäviivytystä; kannustaa jäsenvaltioita koordinoimaan ja laatimaan välittömästi suunnitelmia sähköntuotannon kehittämiseksi merialueilla;

24.

korostaa, että jäsenvaltioiden ja naapurivaltioiden välistä merialueita koskevaa alueellista yhteistyötä olisi edistettävä yhteisellä suunnittelulla, poistamalla sääntelyn esteitä ja myös luomalla alueellisia merialueiden käyttökarttoja, jotka ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla ja joita tarkistetaan säännöllisesti yhteisen seurantakehyksen avulla;

25.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen koordinoida jäsenvaltioiden kanssa vähintään 100 megawatin aalto- ja vuorovesivoiman käyttöönottoa vuoteen 2025 mennessä ja vähintään 1 gigawatin käyttöönottoa vuoteen 2030 mennessä;

26.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja asetuksen (EU) N:o 347/2013 kumoamisesta ja tukee yhteisen yhteyspisteen perustamista kutakin merellä sijaitsevaa sähkökäytävää varten, joiden olisi tarkoitus helpottaa jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja yhteisen edun mukaisten merellä toteutettavan uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyä;

Kaukolämmitys ja -jäähdytys

27.

panee merkille, että merellisistä uusiutuvista energialähteistä tuotettava sähkö ja kaukolämmitys ja -jäähdytys voivat osaltaan edistää kaikkien sähkön loppukäyttötarkoitusten vihertymistä, kuten lämpöpumppuja, mikä johtaa kasvihuonepäästöjen vähenemiseen ja lopulta niiden poistumiseen; korostaa mahdollisuutta sisällyttää merellä tuotettava uusiutuva energia kaukolämpöön puhtaan sähkön ja lämpöpumppujen avulla;

28.

kehottaa komissiota analysoimaan kehittyneiden kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysmarkkinoiden parhaita käytäntöjä kehittyvien markkinoiden hyväksi; korostaa, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus kehittää kapasiteettia lämmityksen ja jäähdytyksen varastointiin ja siten kannustaa voimakkaasti vaihtelevan merellä tuotettavan uusiutuvan energian käyttöönottoa; korostaa, että tietojen puute ja puutteellinen yhteys rakennusten peruskorjausstrategioihin kuntatasolla estää uusiutuvien energialähteiden integroinnin jatkamista kaukolämpö- ja kaukojäähdytysmarkkinoilla;

29.

korostaa kansallisten ja paikallisten viranomaisten roolia lämmityksen ja jäähdytyksen strategisessa suunnittelussa ja kaukoenergia-alan toimijoiden tukemisessa vähentämällä investointiriskejä ja helpottamalla julkisen sektorin suoran rahoituksen saatavuutta;

Tutkimus ja kehittäminen

30.

korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tuettava monikäyttöyhdysjohtojen tutkimusta ja kehittämistä; korostaa tarvetta luoda monikäyttöyhdysjohtoja koskeva pitkän aikavälin kehys, jolla voidaan tehokkaasti integroida merellä ja maalla tuotettavan energian markkinat; kehottaa komissiota auttamaan eri laitteiden valmistajia kehittämään yhteisen standardin, jolla voidaan varmistaa yhdysjohtojen yhteensopivuus ja yhteentoimivuus; korostaa, että markkinoille pääsyn nopeuttamiseksi on suunniteltava, testattava ja demonstroitava uusia teknologioita, kuten monikäyttöyhdysjohtoihin liittyviä teknologioita, ja vähennettävä niiden aiheuttamia riskejä; kehottaa luomaan asianmukaiset puitteet näiden teknologioiden nopean kehittämisen varmistamiseksi;

31.

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja yksityistä sektoria lisäämään investointeja kiertoon perustuvaan ja luontoa osallistavaan merellä tuotettavan uusiutuvan energian suunnitteluun sekä merellä tuotettavan uusiutuvan energian asemien kierrätykseen ja purkamiseen liittyvään teknologiaan;

32.

korostaa, että EU:n merellä tuotettavan uusiutuvan energian ala tukeutuu myös tuotuihin raaka-aineisiin ja komponentteihin tuotannossa ja että näiden materiaalien toimitusketjuja olisi suojeltava; korostaa, että toimittajien on tarpeen soveltaa kaikkein korkeimpia laatu-, terveys-, turvallisuus- ja ympäristönormeja eurooppalaisen sertifioinnin ja eurooppalaisten standardien mukaisesti;

33.

korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tuettava sellaisten merellä kelluvien tuuli-, vuorovesi-, aalto- ja merivirtavoimaloiden tutkimusta ja kehittämistä, jotka voidaan mukauttaa erilaisiin merenpohjan olosuhteisiin Euroopassa; korostaa tässä yhteydessä myös, että on tarpeen tukea merellä tuotettavan uusiutuvan energian koko arvoketjun hiilestä irrottamista koskevaa ja uusiutuvia energialähteitä käyttävien teknologioiden, kuten merituulivoiman, sekä eri alojen yhteenliittämistä koskevaa tutkimusta, kehittämistä, laajentamista ja kaupallistamista, jotta voidaan luopua hiilestä muilla sektoreilla;

34.

korostaa tarvetta hyödyntää syvillä merialueilla tuotettavaa uusiutuvaa energiaa; korostaa, että kelluva teknologia mahdollistaa suuremman ja tasaisemman tuulen nopeuden, mikä voi myös minimoida turbiinin ympäristövaikutuksia ja vähentää rannikkosuunnitteluun kohdistuvaa painetta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään innovatiivisiin teknologioihin, kuten kelluviin alustoihin, liittyvää tutkimusta, kehittämistä, seurantaa ja innovointia; painottaa, että tämä on erinomainen tilaisuus EU:lle tulla maailmanlaajuiseksi johtajaksi merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan liittyvässä teknologiassa, joka on keskeisessä asemassa hiilestä irtautumisessa;

35.

pitää olennaisen tärkeänä, että Euroopassa on uusiutuvan energian arvoketjujen keskeisiä osia, jotta voidaan saavuttaa EU:n ilmastotavoitteet ja tuoda merkittäviä taloudellisia etuja asukkaille; kehottaa toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan paikallisen eurooppalaisen sisällön roolia uusiutuvan energian strategian toimitusketjussa ja lainsäädännössä;

36.

pitää myönteisenä, että komissio ja Euroopan investointipankki ovat sitoutuneet tekemään yhteistyötä muiden rahoituslaitosten kanssa tukeakseen strategisia ja riskialttiimpia investointeja offshore-energiaan InvestEU-ohjelman kautta varmistaen samalla, että EU säilyy teknologisena johtajana;

37.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä entistä tehokkaammin unionin varoja merellä tuotettavan uusiutuvan energian kehityksen tukemiseen syrjäisimmillä alueilla ja saarialueilla, jotta voidaan tehokkaasti vähentää niiden riippuvuutta fossiilisista polttoaineista;

38.

korostaa, että merellä tapahtuvan uusiutuvan energian tuotannon laajentamiseksi tarvitaan runsaasti pitkälle erikoistunutta ja pätevää työvoimaa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin ammattitaitoisen työvoiman puutteen ehkäisemiseksi varmistamalla houkuttelevat työolot, joissa otetaan huomioon terveys ja turvallisuus; tukee komission tavoitetta tukea toimivaltaisia kansallisia ja alueellisia viranomaisia merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevien erityisten koulutusohjelmien laatimisessa ja toteuttamisessa sekä tarvetta kehittää osaamisreservi merellä tuotettavan uusiutuvan energian alalla; kehottaa komissiota sisällyttämään merellä tuotettavan uusiutuvan energian ala seuraavaan Euroopan osaamisohjelmaan, jotta voidaan auttaa yksityisiä henkilöitä, monikansallisia yrityksiä ja pk-yrityksiä kehittämään merellä tuotettavan uusiutuvan energian alan edellyttämiä taitoja; korostaa naisten työllisyyden merkitystä merellä tapahtuvan energiantuotannon alan erittäin teknisessä ympäristössä;

39.

katsoo, että koko hankesyklissä on keskeistä suunnitella, kehittää ja ottaa käyttöön merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa kiertotalouteen perustuvalla ja uusiutuvalla tavalla; korostaa erityisesti, että huomattava määrä uusiutuvan energian teknologioiden kasvun tukemiseen tarvittavia metalleja ja mineraaleja on hankittava vastuullisesti ja kiertotalouteen perustuen;

40.

korostaa, että tarjolla on huomattavia mahdollisuuksia kehittää merellä tuotettavaa uusiutuvaa vetyä, joka voi osaltaan edistää uusiutuvan vedyn markkinoiden laajempaa kehittymistä; kehottaa komissiota arvioimaan, miten merellä tuotettavan uusiutuvan energian lähteet voisivat tasoittaa tietä uusiutuvan vedyn tuotannon kehittämiselle;

41.

korostaa merellä tuotettavan uusiutuvan energian alan yksityisten ja julkisten investointien merkitystä merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan liittyvien teknologioiden laajamittaisessa käyttöönotossa; kehottaa uudelleen komissiota räätälöimään Horisontti Eurooppa -puiteohjelman läpimurtoteknologioiden ja innovaatioiden kehittämiseksi, laajentamiseksi ja kaupallistamiseksi unionissa, jotta se voi kuroa umpeen innovoinnin ja markkinoilla käyttöönoton välisen kuilun ja tarjota riskirahoitusta varhaisessa vaiheessa olevalle teknologialle ja demonstrointihankkeille ja kehittää varhaisia arvoketjuja, jotta voidaan tukea tutkimusinfrastruktuuria, myös jäsenvaltioiden välisten kuilujen kaventamiseksi;

42.

korostaa, että paremmat merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevan taidot ja parempi alakohtainen tietämys ovat omaisuutta, jota voidaan viedä kolmansiin maihin ja siten voidaan edistää EU:n palveluiden vientiä sekä ilmastonmuutoksen hillintää maailmanlaajuisesti;

Luvat ja merten aluesuunnitelmat

Lupien myöntämisen yksinkertaistaminen

43.

toteaa, että vuosien 2030 ja 2050 tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merellä tuotettavan uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamista; korostaa, että meri- ja rannikkoalueita on hallinnoitava kestävämmin, jotta voidaan hyödyntää merellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalia; katsoo, että asianmukaiseen merten aluesuunnitteluprosessiin on liitettävä yhtenäinen lähestymistapa yleisön osallistumiseen, jotta voidaan ottaa huomioon kaikkien sidosryhmien ja rannikkoyhteisöjen näkemykset; panee merkille, että valtava kiinnostus merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa kohtaan synnyttää yhä enemmän lupahakemuksia; kehottaa jäsenvaltioita kiireesti yksinkertaistamaan asiaankuuluvia menettelyjä ja koordinoimaan toimiaan; kannustaa jäsenvaltioita hyväksymään keskitetyn yhteyspisteen;

44.

panee merkille, että merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden käynnistämisprosessi kestää nykyisin kauan, ja kehottaa nopeuttamaan sitä, jotta saavutetaan vuosien 2030 ja 2050 tavoitteet; toteaa, että jäsenvaltioiden menettelyjen ja teknisten standardien yksinkertaistaminen helpottaa nopeampaa käyttöönottoa; kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään avoimen menettelyn lupien myöntämiseksi ja harkitsemaan lupien myöntämiselle asetettavien määräaikojen käyttöönottoa, mukaan lukien tarvittavat ympäristöarvioinnit ja -tutkimukset sekä sidosryhmien kuulemiset, ja ottamaan käyttöön määräajat lupien automaattiselle myöntämiselle, kun täydelliset asiakirja-aineistot on toimitettu, mukaan lukien määräaika päätöksen tekemiselle; korostaa, että on tärkeää lyhentää menettelyjä tarvittaessa ja toteuttaa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että määräaikoja noudatetaan;

45.

painottaa merialueille kehitystarkoituksessa perustettavien laitosten ennakkohyväksynnän sekä yhteys- ja siirtolinjojen rakentamisen merkitystä ja potentiaalia hankkeisiin liittyvän epävarmuuden poistamisessa ja toteutusaikojen lyhentämisessä;

46.

pitää erittäin tärkeänä laajan yleisen yhteisymmärryksen luomista merellä tuotettavan uusiutuvan energian hankkeista ottamalla paikallisia toimijoita mukaan edistämään merituulivoiman ja sen edellyttämän laajan infrastruktuurin yleistä hyväksyntää; vaatii syrjäisimpienkin alueiden ja saarten rannikkoyhteisöjen sekä muiden sidosryhmien avointa ja tarkoituksenmukaista ottamista mukaan hankkeisiin; korostaa, kuinka tärkeää on vahvistaa suuren yleisön luottamusta uusiutuvan energian kykyyn turvata energiaomavaraisuus ja energian toimitusvarmuus; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään keskitettyjä asiointipisteitä, joista saa yksinkertaistettua tietoa merellä tuotettavan uusiutuvan energian läpimurtoteknologioiden demonstrointihankkeiden rahoitusmahdollisuuksista;

Merten aluesuunnitelmien sekä kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien yhteensovittaminen

47.

panee merkille, että jotta merituulienergian tuotantokapasiteetti pohjoisilla vesillä riittäisi vastaamaan vuoden 2050 tavoitteita, siihen tarvittaisiin arvioiden mukaan 2,8 prosenttia merialasta; katsoo, että merellä tuotettavan uusiutuvan energian kehittäjien ottaminen mukaan prosessin varhaisessa vaiheessa auttaa jakamaan merialueet onnistuneesti; korostaa, että aluejako olisi tehtävä yhteisen merten aluesuunnittelun ja kansallisista rajoista riippumattoman rannikkoalueiden yhdennetyn käytön tuloksena; vaatii avointa prosessia ja mahdollisuutta tutustua alueellisiin merten aluesuunnitelmiin kaikkien sidosryhmien osallistumisen helpottamiseksi jo varhaisessa vaiheessa;

48.

kiinnittää huomiota Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettuun monikäyttöä Euroopan merillä koskevaan hankkeeseen (The Multi-Use in European Seas), jossa tarkastellaan mahdollisuuksia monikäyttöön EU:n viidellä merialueella Euroopan merillä; muistuttaa ohjeistuksestaan, jonka mukaan valtameren kestävä kehitys ei voi enää perustua vain yhden alan hallintoon vaan edellyttää kokonaisvaltaisempaa ja yhdennetympää lähestymistapaa, sekä siitä, että monikäyttö ei rajoitu ”saman” merialueen jakamiseen, vaan sen pitäisi kattaa infrastruktuurin ja muun omaisuuden yhteiskäyttö ja yhteiset toimet;

49.

korostaa, että on kiireellistä varmistaa riittävä alue merellä tuotettavan uusiutuvan energian kehittämiseen, ja katsoo, että monikäyttöön liittyviä tarpeita olisi edistettävä ja kannustettava ennakoivasti julkisten sääntelyelinten toiminnan ja asianmukaisten tukiohjelmien avulla niin, että mennään huomattavasti aluesuunnitteluratkaisuja pidemmälle; huomauttaa, että merten aluesuunnitelmien laatimisen yhteydessä jäsenvaltioita kehotettiin tavoittelemaan parhaan käytettävissä olevan tiedon ja laajan julkisen osallistumisen lisäksi myös mahdollisuuksia merialan toimintojen rinnakkaisuuteen;

50.

toteaa, että asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti jäsenvaltioita vaadittiin toimittamaan kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmansa 31. joulukuuta 2019 mennessä ja edistymisraportti kahden vuoden välein; toteaa, että direktiivin 2014/89/EU mukaisesti jäsenvaltioita vaadittiin laatimaan merten aluesuunnitelmat 31. maaliskuuta 2021 mennessä; pitää valitettavana, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä toimittaneet merten aluesuunnitelmiaan, ja kehottaa komissiota ryhtymään toimiin; panee merkille vaaran, että kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ja merten aluesuunnitelmat eivät ole yhteensopivia aluejaon osalta; korostaa, että merten aluesuunnittelua koskeva direktiivi ja kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskeva asetus sekä muu asiaa koskeva EU:n lainsäädäntö on sovitettava pikaisesti yhteen; kehottaa jäsenvaltioita koordinoimaan ja laatimaan välittömästi merialueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia vuodelle 2030 ja sen jälkeen;

51.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä strategian tavoitetta tarjota pitkän aikavälin puitteet, joilla edistetään merellä sijaitsevan infrastruktuurin ja muiden merialueiden käyttötapojen vankkaa rinnakkaiseloa ja joilla osallistutaan ympäristönsuojeluun;

52.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan täysimääräisesti kokonaisvaltaisen elinkaariajattelun 300–450 gigawatin uusiutuvan energian tuotantoa merellä vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen toteuttamiskeinojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa;

53.

kehottaa komissiota analysoimaan merellä sijaitsevien laitosten käytöstä poistamisen vaikutuksia sekä laatimaan tarvittaessa merellä sijaitsevan infrastruktuurin kestävää käytöstä poistamista koskevan EU:n strategian ympäristö- ja turvallisuusvaikutusten sekä taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi; korostaa, että kyseisen strategian olisi sisällettävä olemassa olevan infrastruktuurin purkaminen ja katettava tuleva käytöstä poistaminen; painottaa, että EU:n laajuista oikeudellista kehystä tarvitaan ainoastaan, jos analyysin perusteella jäsenvaltioiden nykyisessä lainsäädännössä ja välineissä havaitaan merkittäviä puutteita; kehottaa komissiota luomaan yksinkertaisen valvontakehyksen, jolla voidaan varmistaa avoin ja tehokas raportointi merellä tuotettavan uusiutuvan energian käyttöönoton edistymisestä, jotta saadaan selville, ovatko jäsenvaltiot saavuttamassa vuosien 2030 ja 2050 gigawattitavoitteet; katsoo, että komission olisi raportoitava parlamentille uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin raportointivaatimusten mukaisesti siitä, onko merellä tuotettavan uusiutuvan energian käyttöönotto edennyt suunnitellusti;

54.

vetoaa EU:n laajuisen, tuuliturbiinien lapojen kaatopaikalle sijoittamista koskevan kiellon käyttöön ottamiseksi vuoteen 2025 mennessä kiertotalouden saavuttamiseksi, maaperään ja meriin kohdistuvien haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja maaperän suojelun tason parantamiseksi;

Markkinoiden rakenne

55.

korostaa, että uusiutuvan energian tuotannon käynnistyminen merellä riippuu hyvin suunniteltujen markkinasääntöjen asianmukaisesta soveltamisesta ja vakaasta sääntelykehyksestä, sillä tällaiset investoinnit ovat pitkäaikaisia; korostaa, että merituulivoiman kustannukset ovat laskeneet merkittävästi kahden viime vuosikymmenen aikana, ja kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan parhaat mahdolliset puitteet merituulivoiman markkinaehtoiselle kehittämiselle; korostaa, että jos fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja niiden tukemisesta ei luovuta mahdollisimman pian ja jos merituulivoiman tuotantoa ei lisätä merkittävästi, uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle 1,5 celsiusasteeseen vuosisadan loppuun mennessä on mahdotonta;

56.

kehottaa arvioimaan merellä tuotettavan uusiutuvan energian tuottamisesta ja siirtämisestä aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen jakamista kestävällä ja sosioekonomisesti hyväksyttävällä tavalla ja varmistamaan asianmukaiset kannustimet ja vakaan sääntelykehyksen hankkeiden kehittäjille; korostaa, että epävarmuus kustannusten ja hyötyjen jakautumisesta estää yrityksiä käynnistämästä merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita; kehottaa komissiota nopeuttamaan merellä toteutettavien hybridihankkeiden kustannusten ja hyötyjen jakamista koskevien EU:n ohjeiden julkaisemista;

57.

korostaa, että EU:n olemassa olevilla rahoitusvälineillä, kuten Verkkojen Eurooppa -välineellä, voidaan tukea tarvittavan rahoituksen käyttöönottoa rajatylittävien uusiutuvaan energian perustuvien ratkaisujen ja yhteishankkeiden tukemiseksi EU:ssa; muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -välineestä voi saada tukea merellä sijaitsevien tuotantolaitosten mahdollisten sijoituspaikkojen kartoittamiseen sekä tarvittavien tutkimusten rahoittamiseen ja rakennustöihin, jos hankkeeseen osallistuu vähintään kaksi EU:n jäsenvaltiota;

58.

kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltiota tarvittaessa sisällyttämään merellä tapahtuvan uusiutuvan energiantuotannon hankkeita kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa ja muihin EU-rahoitteisiin kansallisiin ohjelmiin;

59.

kehottaa tarkistamaan EU:n sähkömarkkinoita koskevaa nykyistä sääntelykehystä, jotta voidaan helpottaa uusiutuvan energian tuotannon käynnistymistä merellä ja poistaa keinotekoiset kaupan esteet, kiinteät hinnat, tuet ja muut markkinoita vääristävät mekanismit, jotka estävät merellä tuotettavan uusiutuvan energian lisääntyvää ja onnistunutta integrointia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan huolellisesti mahdollisuutta perustaa erityisiä merellä sijaitsevia tarjousalueita ja analysoimaan olemassa olevia tarjousalueita sekä selvittämään niiden soveltuvuutta merellä tuotettavan uusiutuvan energian kasvavan kapasiteetin integroimiseen; kehottaa komissiota määrittämään olemassa olevat sääntelymekanismit, joilla onnistuneesti edistetään merellä tuotettavan uusiutuvan energian integrointia hyvin toimiviin energiamarkkinoihin osana tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa mallia, mukaan lukien hybridihankkeiden ja uusien yhteistyömuotojen helpottaminen; kehottaa komissiota tarkastelemaan hybridihankkeiden parempia kehittämisedellytyksiä, jotta voidaan varmistaa merellä tuotettavan uusiutuvan energian hybridihankkeiden parempi ja nopeampi täytäntöönpano ja joustavammat ehdot innovoinnin tehostamiseksi, mukaan lukien uudet omaisuusluokat, erityisesti kahden tai useamman markkinan yhdysjohtoihin liitettyjen merituulipuistojen osalta; toteaa, että tariffeissa olisi otettava huomioon riskit, jotka liittyvät uuden teknologian saattamiseen teolliseen käyttöön ensimmäistä kertaa;

60.

korostaa, että markkinoiden rakenteen on oltava täysin yhteensopiva merellä tapahtuvan uusiutuvan energiantuotannon rakenteiden kanssa, mukaan lukien tarve varmistaa merellä tapahtuvan uusiutuvan energiantuotannon tarjousalueiden optimaalinen määrittäminen; katsoo, että merellä tapahtuvaan uusiutuvaan energiantuotantoon liittyvään siirtoinfrastruktuuriin olisi sovellettava eriyttämissääntöjä, joissa on määritelty selvästi eritellen järjestelmävastuuta koskevat roolit ja vastuut, kolmannen osapuolen pääsy sekä avoimet tariffit ja ehdot, sillä tämä hyödyttäisi sisämarkkinoita ja energiaunionia;

61.

toteaa, että siirtyminen puhtaaseen energiaan edellyttää koko arvoketjun kestävyyden ja hiilijalanjäljen huomioon ottamista merellä tapahtuvassa uusiutuvan energian tuotannossa ja muiden energiateknologioiden käytössä; korostaa, että merellä tapahtuvan energiantuotannon tarjouskilpailumenettelyihin olisi sisällyttävä kestävyyskriteerejä;

62.

toteaa, että uusiutuva vety on avainasemassa EU:n tiellä kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä; painottaa, että merellä tapahtuvalla uusiutuvan energian tuotannolla on jo yksin hankkeiden mittakaavan ja suuren kapasiteetin vuoksi olennainen merkitys uusiutuvan vedyn tuotannon lisäämisessä; katsoo, että tutkimus- ja kehittämistoimintaa on tuettava, jotta teollisuudella on kannusteita saattaa uusiutuva vetyä markkinoille laajojen kaupallisten hankkeiden avulla ja luoda siten todellista ja kestävää kysyntää vaikeilla aloilla;

o o

63.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

(2) EUVL L 257, 28.8.2014, s. 135.

(3) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82.

(4) EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39.

(5) EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129.

(6) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1.

(7) EUVL C 463, 21.12.2018, s. 10.

(8) EUVL C 23, 21.1.2021, s. 116.

(9) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2.