52022DC0630

KOMISSION KERTOMUS

Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Slovenia, Slovakia ja Suomi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

1.Johdanto

1 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 126 artiklassa määrätään liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä. Menettelystä säädetään yksityiskohtaisemmin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7. heinäkuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1467/97, joka on osa vakaus- ja kasvusopimusta.

Koordinoidut politiikkatoimet ovat lieventäneet covid-19-pandemian vaikutuksia talouteen keväästä 2020 lähtien. Vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen 2 käyttöönotto maaliskuusta 2020 lähtien yhdessä tilapäisten valtiontukipuitteiden kanssa mahdollisti laajamittaisen finanssipoliittisen tuen kaikissa jäsenvaltioissa. Komissio katsoi 23. toukokuuta 2022, että edellytykset yleisen poikkeuslausekkeen voimassa pitämiselle vuonna 2023 ja sen käytöstä poistamiselle vuodesta 2024 alkaen täyttyivät 3 .

Aiemmat poliittiset suositukset

4 Neuvosto suositti 20. heinäkuuta 2020, että jäsenvaltiot toteuttaisivat vuosina 2020 ja 2021 kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi. Jäsenvaltioille suositettiin myös, että ne harjoittaisivat taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla, kun lisätään investointeja.

5 6 Vuotta myöhemmin, 18. kesäkuuta 2021, neuvosto hyväksyi vuotta 2022 koskevat finanssipoliittiset suositukset. Kyseinen ohjeistus voidaan tiivistää seuraavasti. Jäsenvaltioiden, joiden velka on alhainen/keskimääräinen, olisi jatkettava tai ylläpidettävä elvyttävää finanssipolitiikan viritystä, kun taas niiden jäsenvaltioiden, joiden velka on suuri, olisi käytettävä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointeihin elpymisen tukemiseksi samalla, kun ne harjoittavat maltillista finanssipolitiikkaa. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi jatkettava kansallisesti rahoitettuja investointeja. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen kasvu olisi pidettävä hallinnassa, ja voimakkaasti velkaantuneiden jäsenvaltioiden olisi rajoitettava sitä, jotta voidaan maksimoida elpymisen tukeminen ilman, että estetään tulevia finanssipoliittisia kehityskulkuja ja aiheutetaan julkiselle taloudelle pysyvää rasitusta. Neuvosto suositti myös, että jäsenvaltiot harjoittaisivat taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin kestävyys. Samalla olisi tehtävä lisää investointeja kasvupotentiaalin lisäämiseksi. Samoin euroalueen talouspolitiikasta 13. heinäkuuta 2021 annetussa neuvoston suosituksessa todetaan, että finanssipolitiikan olisi pysyttävä elvyttävänä kaikissa euroalueen jäsenvaltioissa koko vuoden 2021 ajan. Neuvosto suositti myös euroalueen jäsenvaltioille, että ne harjoittaisivat finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla, kun lisätään investointeja.

7 Euroalueen talouspolitiikasta 5. huhtikuuta 2022 annetussa neuvoston suosituksessa kehotettiin jatkamaan kansallisten finanssipolitiikkojen käyttöä ja koordinointia jäsenvaltioissa kestävän ja osallistavan elpymisen tukemiseksi tehokkaasti. Jäsenvaltioiden olisi säilytettävä maltillisesti elvyttävä finanssipolitiikan viritys koko euroalueella vuonna 2022 ottaen huomioon kansalliset talousarviot ja elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoama rahoitus. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi kohdistettava finanssipoliittisia toimenpiteitä asteittain investointeihin, joilla edistetään vihreän ja digitaalisen siirtymän kanssa sopusoinnussa olevaa kestävää ja osallistavaa elpymistä, ja kiinnitettävä samalla erityistä huomiota julkisen talouden toimenpiteiden laatuun. Jäsenvaltioiden olisi epävarmuuden aste huomioon ottaen jatkettava ketterää finanssipolitiikkaa, jotta ne voivat reagoida covid-19-pandemian kehitykseen. Finanssipolitiikkaa olisi eriytettävä siten, että otetaan huomioon elpymisen vahvuus, varmistetaan julkisen talouden kestävyys ja lisätään investointeja. Samalla olisi kuitenkin pidettävä mielessä tarve vähentää eroja.

Tärkeimmät tämän kertomuksen perustana olevat tiedot

Eurostatin 22. huhtikuuta 2022 vahvistamien tietojen 8 mukaan vuoden 2021 julkisen talouden alijäämä ylitti perussopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen seuraavissa 14 jäsenvaltiossa: Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Unkari, Malta, Itävalta, Slovenia ja Slovakia 9 . Vuoden 2021 toteutuneet alijäämät, jotka ovat yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, antavat alustavaa näyttöä siitä, että kyseisissä jäsenvaltioissa 10 on perussopimuksen 126 artiklassa määritelty liiallinen alijäämä.

Vakaus- tai lähentymisohjelmien perusteella Viron, Liettuan ja Puolan julkisen talouden alijäämän ennakoidaan ylittävän 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 (ylitys vahvistetaan komission kevään 2022 talousennusteessa 11 ). Kyseisissä ohjelmissa vuodeksi 2022 ennakoidut alijäämät toimivat alustavana näyttönä siitä, että näissä kolmessa jäsenvaltiossa on liiallinen alijäämä.

Belgiassa, Saksassa, Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa, Itävallassa, Sloveniassa, Slovakiassa ja Suomessa julkisen talouden bruttovelka ylitti vuoden 2021 lopussa viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen 12 . Vuotta 2021 koskevat tiedot viittaavat siihen, että Saksa, Kreikka, Itävalta ja Slovenia noudattivat velan supistamista koskevaa vertailuarvoa ja Espanja edistyi riittävästi sen saavuttamisessa. Belgia, Ranska, Italia, Unkari ja Suomi eivät noudattaneet velan supistamista koskevaa vertailuarvoa vuonna 2021. Slovakia, jonka velka edellisvuonna oli alle 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ylitti vuoden 2021 lopussa perussopimuksen viitearvon (60 % suhteessa BKT:hen). Tämä osoittaa lähtökohtaisesti, että näissä kuudessa jäsenvaltiossa (Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Slovakia ja Suomi) on velkakriteerin perusteella liiallinen alijäämä.

***

Tätä taustaa vasten komissio on laatinut tämän kertomuksen perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Siinä analysoidaan, miten jäsenvaltiot noudattavat alijäämä- ja velkakriteereitä. Kertomuksessa otetaan huomioon kaikki merkitykselliset tekijät, ja siinä huomioidaan asianmukaisesti myös covid-19-pandemiasta johtuva talouden vakava taantuma, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutukset makrotalouteen ja julkiseen talouteen sekä jäsenvaltioiden toimintapolitiikkojen yhdenmukaisuus neuvoston suositusten kanssa.

13 Komissio ilmoitti jo 2. maaliskuuta 2022 antamassaan tiedonannossa, ettei se aio ehdottaa uusien liiallisia alijäämiä koskevien menettelyjen aloittamista keväällä 2022, koska covid-19-pandemialla oli edelleen poikkeuksellinen makrotaloudellinen ja finanssipoliittinen vaikutus, joka yhdessä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen kanssa aiheutti poikkeuksellista epävarmuutta, myös yksityiskohtaisen julkisen talouden sopeutusuran suunnittelun osalta. Samalla kuitenkin jatketaan alijäämän ja velan kehityksen seurantaa, ja komissio arvioi syksyllä 2022 uudelleen, onko aiheellista ehdottaa liiallista alijäämää koskevien menettelyjen aloittamista.

Taulukko 1: Jäsenvaltioiden tilanne suhteessa alijäämää ja velkaa koskeviin perussopimuksen viitearvoihin
	Toteutunut alijäämä suurempi kuin () tai enintään () 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021	Suunnitellut alijäämät suurempia kuin () tai enintään () 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022	Velkasuhde suurempi kuin () tai enintään () 60 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa
Belgia			
Bulgaria			
Tšekki			
Saksa			
Viro			
Kreikka			
Espanja			
Ranska			
Italia			
Latvia			
Liettua			
Unkari			
Malta			
Itävalta			
Puola			
Slovenia			
Slovakia			
Suomi			
p.m.: Jäsenvaltiot, joita ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa
Tanska			
Irlanti			
Kroatia			
Kypros			
Luxemburg			
Alankomaat			
Portugali			
Ruotsi			
Romania*			
(*) Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä vuodesta 2020.
Lähde: Eurostat, komission kevään 2022 talousennuste ja vuoden 2022 vakaus- ja lähentymisohjelmat.

2.Alijäämäkriteeri

Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Slovenia ja Slovakia ylittivät alijäämän viitearvon vuonna 2021 tai ennakoivat ylittävänsä sen vuonna 2022.

Kaikkien kyseisten jäsenvaltioiden osalta viitearvon ylittävät alijäämät vuonna 2021 tai ennakoidut ylitykset vuonna 2022 ovat poikkeuksellisia. Vuonna 2021 nämä ylitykset johtuivat covid-19-pandemian aiheuttaman talouden laskusuhdanteen ja jäsenvaltioiden koordinoitujen finanssipoliittisten toimien vaikutuksesta julkiseen talouteen. Koordinoitu finanssipoliittinen tuki vuosina 2020 ja 2021 oli keskeisessä asemassa talouden elpymisen ylläpitämisessä. Vuonna 2022 jäsenvaltioissa toteutettavat toimenpiteet energian hintojen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi ja humanitaarisen avun antamiseksi Venäjän hyökkäyksen seurauksena Ukrainasta pakeneville lisäävät myös alijäämiä, joiden ennakoidaan olevan suuria.

Julkisen talouden alijäämät ylittivät viitearvon eivätkä olleet lähellä sitä Belgiassa, Bulgariassa, Tšekissä, Saksassa, Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Latviassa, Unkarissa, Maltassa, Itävallassa, Sloveniassa ja Slovakiassa (ks. taulukko 2).

Vuonna 2021 Viron, Liettuan ja Puolan julkisen talouden alijäämät olivat alle perussopimuksessa asetetun viitearvon, mutta niiden ennakoidut alijäämät ovat vuonna 2022 yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen eivätkä ole lähellä sitä. Tämä vahvistetaan komission kevään 2022 talousennusteessa (jäljempänä ’komission ennuste’).

Bulgarian, Saksan, Kreikan, Latvian, Liettuan, Itävallan ja Slovakian julkisen talouden alijäämien ennustetaan supistuvan alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023 (Saksassa jo vuonna 2022). Vaikka niiden alijäämät ovat vuodesta 2020 lähtien olleet yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, viitearvon ylittävien alijäämien odotetaan olevan vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla väliaikaisia. Näihin vuosien 2022 ja 2023 alijäämäennusteisiin liittyy kuitenkin poikkeuksellisen suuri epävarmuus.

Yhteenvetona voidaan todeta tämän alustavan analyysin viittaavan siihen, että 17 jäsenvaltiota ei täytä alijäämäkriteeriä ennen kuin merkitykselliset tekijät on otettu asianmukaisesti huomioon: Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Slovenia ja Slovakia.

Taulukko 2: Julkisen talouden rahoitusasema
% suhteessa BKT:hen
	2018	2019	2020	2021	2022	2023
Belgia	–0,9	–2,0	–9,0	–5,5	–5,0	–4,4
Bulgaria	1,7	2,1	–4,0	–4,1	–3,7	–2,4
Tšekki	0,9	0,3	–5,8	–5,9	–4,3	–3,9
Saksa	1,9	1,5	–4,3	–3,7	–2,5	–1,0
Viro	–0,6	0,1	–5,6	–2,4	–4,4	–3,7
Kreikka	0,9	1,1	–10,2	–7,4	–4,3	–1,0
Espanja	–2,6	–3,1	–10,3	–6,9	–4,9	–4,4
Ranska	–2,3	–3,1	–8,9	–6,5	–4,6	–3,2
Italia	–2,2	–1,5	–9,6	–7,2	–5,5	–4,3
Latvia	–0,8	–0,6	–4,5	–7,3	–7,2	–3,0
Liettua	0,5	0,5	–7,3	–1,0	–4,6	–2,3
Unkari	–2,1	–2,1	–7,8	–6,8	–6,0	–4,9
Malta	2,1	0,6	–9,5	–8,0	–5,6	–4,6
Itävalta	0,2	0,6	–8,0	–5,9	–3,1	–1,5
Puola	–0,2	–0,7	–6,9	–1,9	–4,0	–4,4
Slovenia	0,7	0,4	–7,8	–5,2	–4,3	–3,4
Slovakia	–1,0	–1,3	–5,5	–6,2	–3,6	–2,6
Suomi	–0,9	–0,9	–5,5	–2,6	–2,2	–1,7
p.m.: Jäsenvaltiot, joita ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa
Tanska	0,8	4,1	–0,2	2,3	0,9	0,6
Irlanti	0,1	0,5	–5,1	–1,9	–0,5	0,4
Kroatia	0,0	0,2	–7,3	–2,9	–2,3	–1,8
Kypros	–3,6	1,3	–5,8	–1,7	–0,3	–0,2
Luxemburg	3,0	2,3	–3,4	0,9	–0,1	0,1
Alankomaat	1,4	1,7	–3,7	–2,5	–2,7	–2,1
Portugali	–0,3	0,1	–5,8	–2,8	–1,9	–1,0
Ruotsi	0,8	0,6	–2,7	–0,2	–0,5	0,5
Romania*	–2,8	–4,3	–9,3	–7,1	–7,5	–6,3
(*) Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä vuodesta 2020.
Lähde: Eurostat ja komission kevään 2022 talousennuste.

3.Velkakriteeri

Tässä kertomuksessa käsitellyistä maista julkinen bruttovelka oli vuoden 2021 lopussa yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen 11 jäsenvaltiossa: Belgia, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Unkari, Itävalta, Slovenia, Slovakia ja Suomi (ks. taulukko 3). Edellisvuoteen verrattuna julkisen talouden velkasuhde pieneni kaikissa näissä jäsenvaltioissa Saksaa ja Slovakiaa lukuun ottamatta.

Tiedot osoittavat, että vuonna 2021 velan supistamista koskevaa vertailuarvoa noudatettiin Saksassa, Kreikassa, Itävallassa ja Sloveniassa (ks. taulukko 4). Sitä ei noudatettu Belgiassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa ja Suomessa. Velan supistamista koskeva vertailuarvo lasketaan suhdannekorjattuna kolmen vuoden aikajänteellä, joka voi olla ennakoiva (t–1:stä t+1:een) tai takautuva (t–3:sta t–1:een) 14 . Vaikka velan supistamista koskevaa vertailuarvoa ei voida laskea järkevästi Slovakian osalta, sen velkasuhteen odotetaan supistuvan alle 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen jo vuonna 2023. Espanja, johon sovelletaan väliaikaista velkasääntöä, edistyi vuonna 2021 riittävästi velan supistamista koskevan vertailuarvon saavuttamisessa, sillä rakenteellisen rahoitusaseman muutos ylitti vaaditun lineaarisen rakenteellisen vähimmäissopeutuksen (ks. taulukko 5 ja sitä koskevat huomautukset).

Yhteenvetona voidaan todeta analyysin viittaavan siihen, että Saksa, Kreikka, Espanja, Itävalta, Slovenia ja Slovakia täyttävät velkakriteerin, kun taas Belgia, Ranska, Italia, Unkari ja Suomi eivät täytä sitä ennen merkityksellisten tekijöiden tarkastelua.

Kuten komission 2. maaliskuuta 2022 antamassa tiedonannossa todetaan, komissio katsoo kuitenkin kaikkia merkityksellisiä tekijöitä arvioidessaan, että velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattaminen merkitsisi liian vaativia etupainotteisia julkisen talouden toimia, jotka uhkaavat vaarantaa kasvun. Sen vuoksi komissio katsoo, että velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattaminen ei ole tämänhetkisessä poikkeuksellisessa taloustilanteessa perusteltua.

Taulukko 3: Julkisen talouden velka
% suhteessa BKT:hen
	2018	2019	2020	2021	2022	2023
Belgia	99,8	97,7	112,8	108,2	107,5	107,6
Bulgaria	22,1	20,0	24,7	25,1	25,3	25,6
Tšekki	32,1	30,1	37,7	41,9	42,8	44,0
Saksa	61,2	58,9	68,7	69,3	66,4	64,5
Viro	8,2	8,6	19,0	18,1	20,9	23,5
Kreikka	186,4	180,7	206,3	193,3	185,7	180,4
Espanja	100,5	98,3	120,0	118,4	115,1	113,7
Ranska	97,8	97,4	114,6	112,9	111,2	109,1
Italia	134,4	134,1	155,3	150,8	147,9	146,8
Latvia	37,1	36,7	43,3	44,8	47,0	46,5
Liettua	33,7	35,9	46,6	44,3	42,7	43,1
Unkari	69,1	65,5	79,6	76,8	76,4	76,1
Malta	43,7	40,7	53,4	57,0	58,5	59,5
Itävalta	74,1	70,6	83,3	82,8	80,0	77,5
Puola	48,8	45,6	57,1	53,8	50,8	49,8
Slovenia	70,3	65,6	79,8	74,7	74,1	72,7
Slovakia	49,6	48,1	59,7	63,1	61,7	58,3
Suomi	59,8	59,6	69,0	65,8	65,9	66,6
p.m.: Jäsenvaltiot, joita ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa
Tanska	34,0	33,6	42,1	36,7	34,9	33,9
Irlanti	63,1	57,2	58,4	56,0	50,3	45,5
Kroatia	73,3	71,1	87,3	79,8	75,3	73,1
Kypros	98,4	91,1	115,0	103,6	93,9	88,8
Luxemburg	20,8	22,3	24,8	24,4	24,7	25,1
Alankomaat	52,4	48,5	54,3	52,1	51,4	50,9
Portugali	121,5	116,6	135,2	127,4	119,9	115,3
Ruotsi	38,9	34,9	39,6	36,7	33,8	30,5
Romania*	34,7	35,3	47,2	48,8	50,9	52,6
(*) Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä vuodesta 2020.
Lähde: Eurostat ja komission kevään 2022 talousennuste.

Taulukko 4: Ero velan supistamista koskevaan vertailuarvoon1 Negatiivinen ero tarkoittaa velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattamista % suhteessa BKT:hen
	2018	2019	2020	2021		2022	2023
Belgia	0,1	–0,4	5,6	2,9		–0,1	2,9
Saksa	–6,4	Velka < 60 %	–2	–2,8		–3,1	–2,8
Kreikka	Väliaikainen velkasääntö		5,0	–1,3		0,2	–1,3
Ranska	Väliaikainen velkasääntö			1,4		0,9	1,4
Italia	6,9	6,9	9,2	4,4		2,1	4,4
Unkari	–3,7	–5,3	3,6	0,3		–1,4	0,3
Itävalta	–5,8	–6,0	2,8	–2,3		–3,3	–2,3
Slovenia	Väliaikainen velkasääntö	–7,2	1,9	–1,8		0,2	–1,8
Slovakia	Velka < 60 %			–2		Velka < 60 %
Suomi	Velka < 60 %		–2	0,4		0,4	–0,2
p.m. Jäsenvaltiot, joita ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa
Kroatia	–4,6	–3,8	–2,4	–5,5		–6,2	–5,5
Kypros	Väliaikainen velkasääntö	–3,3	–5,3	–10,8		–10,6	–10,8
Portugali	Väliaikainen velkasääntö		–0,2		–5,5	–8,3	–5,5
Lähde: Komission kevään 2022 talousennuste ja omat laskelmat.
1 Niiden jäsenvaltioiden velan supistamista koskeva vertailuarvo, joiden velka on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, lasketaan suhdannekorjattuna kolmen vuoden aikajänteellä, joka voi olla ennakoiva (t–1:stä t+1:een) tai takautuva (t–3:sta t–1:een). Taulukossa esitetään velkasuhteen ja velan vertailuarvon välinen ero. Jos luku on negatiivinen, velkasuhde noudattaa velan supistamista koskevaa vertailuarvoa. Tällöin ero vertailuarvoon pienenee (ennakoivalla tai takautuvalla) kolmen vuoden aikajänteellä keskimäärin vähintään yhden kahdeskymmenesosan.
2 Velan supistamista koskeva vertailuarvo ei ole merkityksellinen ensimmäisenä vuonna, jona jäsenvaltion velka kasvaa yli 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen, koska taaksepäin suuntautuvia tai tulevaisuuteen suuntautuvia vertailuarvoja ei voida laskea mielekkäällä tavalla.

Taulukko 5: Väliaikaisen velkasäännön noudattaminen
		Vaadittu lineaarinen rakenteellinen vähimmäissopeutus3			Rakenteellisen rahoitusaseman muutos3			Ero velan supistamista koskevaan vertailuarvoon4
	2018	2019	2020	2021	2019	2020	2021	2021	2022	2023
Espanja	LAM1	–1,3	–1,9	–5,5	–1,1	–0,4	0,4	ei merkityksellinen 2	–5,6	1,5
Lähde: Komission kevään 2022 talousennuste ja omat laskelmat.
1 Liiallisen alijäämän menettelyssä.
2 Espanja korjasi liiallisen alijäämänsä vuonna 2018, joten se on edelleen siirtymävaiheessa vuoden 2021 loppuun saakka, eli sitä ei arvioida velan supistamista koskevan vertailuarvon vaan lineaarisen rakenteellisen vähimmäissopeutuksen perusteella.
3 Sovelletaan marraskuussa 2011 käynnissä olleisiin liiallisia alijäämiä koskeviin menettelyihin kolmen vuoden siirtymäkauden ajan sen jälkeen, kun liiallinen alijäämä on korjattu. Lineaarinen rakenteellinen vähimmäissopeutus tarkoittaa jäljellä olevaa vuotuista rakenteellista sopeutusta, jolla varmistettaisiin, että jäsenvaltiot noudattavat velan supistamista koskevaa vertailuarvoa kolmen vuoden siirtymäkauden päättyessä. Jos rakenteellisen rahoitusaseman muutos on suurempi kuin vaadittu lineaarinen rakenteellinen vähimmäissopeutus, jäsenvaltio noudattaa väliaikaista velkasääntöä.
4 Niiden jäsenvaltioiden velan supistamista koskeva vertailuarvo, joiden velka on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, lasketaan suhdannekorjattuna kolmen vuoden aikajänteellä, joka voi olla ennakoiva (t–1:stä t+1:een) tai takautuva (t–3:sta t–1:een). Taulukossa esitetään velkasuhteen ja velan vertailuarvon välinen ero. Jos luku on negatiivinen, velkasuhde noudattaa velan supistamista koskevaa vertailuarvoa. Tällöin ero vertailuarvoon pienenee (ennakoivalla tai takautuvalla) kolmen vuoden aikajänteellä keskimäärin vähintään yhden kahdeskymmenesosan.

4.Merkitykselliset tekijät

Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaan tässä kertomuksessa ”otetaan huomioon myös se, ylittääkö julkistalouden alijäämä julkiset investointimenot, sekä muut merkitykselliset tekijät, jäsenvaltion keskipitkän aikavälin taloudellinen tilanne ja talousarviotilanne mukaan luettuina”.

Näitä tekijöitä kuvataan tarkemmin asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 3 kohdassa, jonka mukaan huomioon on otettava myös ”muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä arvioitaessa kokonaisvaltaisesti alijäämä- ja velkaperusteiden noudattamista ja jotka jäsenvaltio on esittänyt neuvostolle ja komissiolle”. Kyseisen artiklan mukaan myös keskipitkän aikavälin velka-asemaa voidaan pitää merkityksellisenä tekijänä.

Näin ollen huomioon otetaan horisontaalisten merkityksellisten tekijöiden (4.1 jakso) lisäksi maakohtaisia merkityksellisiä tekijöitä. Näitä ovat keskipitkän aikavälin taloudellinen tilanne, julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema (julkiset investoinnit mukaan lukien), keskipitkän aikavälin velka-asema, jäsenvaltion makrotalouden epätasapaino tai liiallinen makrotalouden epätasapaino ja muut jäsenvaltioiden esittämät merkitykselliset tekijät.

Kuten asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdassa täsmennetään alijäämäkriteerin noudattamisen osalta, mainitut merkitykselliset tekijät voidaan ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa alijäämäkriteerin perusteella vain, jos

a)julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ylitä 60 prosentin viitearvoa tai

b)jos näin on, molemmat seuraavat edellytykset täyttyvät: alijäämä pysyy lähellä viitearvoa ja viitearvon ylittyminen on väliaikaista.

Niiden jäsenvaltioiden velkasuhde, jotka ylittivät alijäämän viitearvon vuonna 2021 tai jotka ennakoivat ylittävänsä sen vuonna 2022, ei ylittänyt 60 prosentin viitearvoa seitsemässä jäsenvaltiossa: Bulgaria, Tšekki, Viro, Latvia, Liettua, Malta ja Puola.

Muissa kymmenessä jäsenvaltiossa, jotka ylittivät alijäämän 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, eli Belgiassa, Saksassa, Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa, Itävallassa, Sloveniassa ja Slovakiassa, velkasuhde ylitti 60 prosentin viitearvon eivätkä merkityksellisten tekijöiden huomioon ottamiseksi tarvittavat molemmat edellytykset täyttyneet. Näissä kymmenessä jäsenvaltiossa alijäämät eivät pysyneet (tai niiden ei odoteta pysyvän) lähellä viitearvoa. Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa ja Sloveniassa viitearvon ylittymisen ei odoteta olevan myöskään väliaikaista. Näiden kymmenen jäsenvaltion osalta merkityksellisiä tekijöitä ei näin ollen voida ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa alijäämäkriteerin perusteella.

Siltä osin kuin on kyse velkakriteerin ilmeisestä rikkomisesta Belgiassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa ja Suomessa, asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdassa säädetään, että merkitykselliset tekijät otetaan aina huomioon arvioitaessa noudattamista velkakriteerin perusteella riippumatta rikkomisen suuruudesta.

Tässä kertomuksessa käsitellään useita merkityksellisiä tekijöitä, vaikka niitä ei voitaisi ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa alijäämäkriteerin perusteella.

4.1.Horisontaaliset merkitykselliset tekijät

Nykytilanteessa keskeinen tekijä, joka on otettava huomioon kaikkien tässä kertomuksessa käsiteltyjen jäsenvaltioiden osalta, on covid-19-pandemian vaikutus talouteen ja siihen liittyvät finanssipoliittiset toimet. Pandemian ja siihen liittyvän talouden vakavan taantuman seurauksena vakaus- ja kasvusopimuksen yleinen poikkeuslauseke otettiin käyttöön, ja neuvosto suositti 13. ja 20. heinäkuuta 2020, että jäsenvaltiot 15 toteuttaisivat kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi.

Covid-19-pandemian puhkeaminen maaliskuussa 2020 on aiheuttanut kansanterveyskriisin, joka on merkinnyt talouden toimeliaisuuden jyrkkää vähenemistä, jota automaattisten vakauttajien vaikutus on pehmentänyt vain osittain. Jäsenvaltiot ovat joutuneet torjumaan kansanterveysuhkaa, tukemaan kotitalouksia ja yrityksiä ja antamaan yleistä tukea taloudelleen. Jäsenvaltiot ovat myös toteuttaneet merkittäviä toimenpiteitä maksuvalmiuden turvaamiseksi ja antaneet valtiontakauksia 16 .

Vahva finanssipoliittinen tuki kansallisella ja EU:n tasolla auttoi taloustilanteen paranemista vuonna 2021. Viimeisimpien tietojen perusteella julkisen talouden tuen kumuloituminen unionissa vuosina 2020–2021 17 on arviolta 11,6 prosenttia suhteessa BKT:hen (ja 11,9 prosenttia suhteessa BKT:hen euroalueella).

Finanssipolitiikan virityksen 18 – mukaan lukien elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n varoista rahoitetut julkiset menot 19 – arvioidaan koko EU:ssa edistäneen elpymistä 0,1 prosentilla suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 0,9 prosentilla vuonna 2021.

Lisäksi Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäys Ukrainaan merkitsee sitä, että talouden ja julkisen talouden näkymiin vuonna 2022 ja sen jälkeen kohdistuu poikkeuksellista taloudellista epävarmuutta. Hyökkäyksen vuoksi miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan turvaan kotimaastaan ja tarvitsevat tukea jäsenvaltioiden sosiaali-, koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmistä. Myös huomattavasti korkeammat energian, raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hinnat sekä lisääntyvät toimitushäiriöt vaikuttavat makrotaloudellisiin olosuhteisiin. Kaikki nämä tekijät yhdessä kasvaneiden puolustusmenojen kanssa aiheuttavat paineita julkiselle taloudelle.

4.2.Maakohtaiset merkitykselliset tekijät

Tässä jaksossa arvioidaan maakohtaisia merkityksellisiä tekijöitä. Näitä tekijöitä ovat muun muassa keskipitkän aikavälin makrotalouden näkymät, julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema (julkiset investoinnit mukaan lukien; ks. taulukko 6), keskipitkän aikavälin velka-asema, jäsenvaltion makrotalouden epätasapaino tai makrotalouden liiallinen epätasapaino ja muut jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti esittämät merkitykselliset tekijät.

Maakohtaisissa jaksoissa on keskeisiä tietoja makrotalouden keskipitkän aikavälin tilanteesta, esimerkiksi vaikutuksesta kasvuun. Tarkempaa tietoa makrotalouden kehityksestä on komission ennusteessa. Lisätietoja kunkin jäsenvaltion kohdalla jäljempänä käsitellyistä julkisen talouden toimenpiteistä ja velkakestävyysanalyysista sisällytetään komission suosituksiin neuvoston suosituksiksi, joissa annetaan lausunnot vuoden 2022 vakaus- tai lähentymisohjelmista, ja niihin liittyviin julkisen talouden tilastotaulukoihin sekä vuoden 2022 maaraportteihin. Velkakestävyysanalyysia on päivitetty julkisen talouden kestävyyttä koskevaan vuoden 2021 kertomukseen 20 verrattuna ottamalla huomioon komission ennuste.

Sota on muuttanut tilannetta dramaattisesti, sillä se on aiheuttanut uusia häiriöitä maailmanlaajuiseen tarjontaan, lisännyt hyödykkeisiin kohdistuvia hintapaineita ja kasvattanut epävarmuutta. Komission ennusteen mukaan EU:n reaalisen BKT:n odotetaan hidastuvan vuoden 2021 arvioidusta 5,4 prosentista 2,7 prosenttiin vuonna 2022 ja 2,3 prosenttiin vuonna 2023. Inflaation ennakoidaan olevan korkeampi ja pysyvän korkeana odotettua pidempään hyödykkeiden hintojen nousun ja laajenevien hintapaineiden vuoksi.

Vuonna 2021 koko EU:n julkisen talouden alijäämä supistui 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja euroalueen 5,1 prosenttiin (kummassakin tapauksessa noin 2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen). Sen ennustetaan jatkavan supistumista 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022 koko EU:ssa ja 3,7 prosenttiin euroalueella ja supistuvan edelleen 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023.

Alijäämän supistuminen vuonna 2021 johtui pääasiassa talouden elpymisestä ja siitä, että suuri osa covid-19-pandemiakriisin vaikutusten torjumiseksi käyttöön otetusta päätösperäisestä tuesta purettiin. Lisäksi tulojen kehitys oli suotuisaa vuonna 2021. Tässä kertomuksessa tarkastelluista jäsenvaltioista ainoat jäsenvaltiot, joiden alijäämäsuhde ei pienentynyt vuonna 2021, olivat Bulgaria, Tšekki, Latvia ja Slovakia, koska toimenpiteet talouden tukemiseksi covid-19-kriisin aikana olivat edelleen voimassa. Tässä kertomuksessa tarkastelluista jäsenvaltioista alijäämäsuhteen ennustetaan kasvavan vuonna 2022 Virossa, Liettuassa ja Puolassa, mikä johtuu pääasiassa lisämenoista toimenpiteisiin, joilla lievennetään energian hintojen nousun vaikutusta, ja Ukrainasta paenneille annettavan avun kustannuksista.

Alijäämää supistavan suuntauksen ja talouden elpymisen myötä julkisen velan odotetaan supistuvan ennustejaksolla koko EU:ssa ja euroalueella. Velkasuhde laski EU:ssa vuoden 2020 91,7 prosentista 89,7 prosenttiin vuonna 2021 (euroalueella 99,2 %:sta 97,4 %:iin), ja sen ennustetaan supistuvan edelleen 87,1 prosenttiin vuonna 2022 ja 85,2 prosenttiin vuonna 2023 (euroalueella 94,7 %:iin ja 92,7 %:iin). Tässä kertomuksessa tarkastelluista jäsenvaltioista julkisen talouden velkasuhde ei pienentynyt vuonna 2021 Bulgariassa, Tšekissä, Saksassa, Latviassa, Maltassa ja Slovakiassa.

Taulukko 6: Julkiset investoinnit
% suhteessa BKT:hen
	2018	2019	2020	2021	2022	2023
Belgia	2,6	2,6	2,7	2,7	2,8	2,8
Bulgaria	3,1	3,3	3,8	3,3	5,0	5,4
Tšekki	4,1	4,4	4,9	4,7	4,9	5,2
Saksa	2,4	2,4	2,6	2,5	2,7	2,8
Viro	5,3	5,0	5,8	5,7	6,3	6,8
Kreikka	3,2	2,5	3,1	3,6	4,8	4,8
Espanja	2,1	2,1	2,6	2,7	2,7	2,6
Ranska	3,4	3,7	3,7	3,6	3,6	3,6
Italia	2,1	2,3	2,6	2,9	3,2	3,7
Latvia	5,6	5,1	5,7	5,2	6,1	5,8
Liettua	3,2	3,1	4,1	3,2	3,7	3,3
Unkari	5,8	6,2	6,4	5,8	5,4	5,9
Malta	3,2	3,8	4,5	4,2	4,1	4,2
Itävalta	3,1	3,1	3,3	3,5	3,7	3,3
Puola	4,7	4,3	4,5	4,1	4,2	3,9
Slovenia	3,7	3,8	4,1	4,7	5,7	6,3
Slovakia	3,7	3,6	3,5	3,2	4,2	5,1
Suomi	4,3	4,4	4,9	4,1	4,4	4,5
p.m.: Jäsenvaltiot, joita ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa
Tanska	3,4	3,2	3,6	3,5	3,5	3,8
Irlanti	2,0	2,3	2,3	2,0	2,3	2,3
Kroatia	3,5	4,3	5,6	4,8	5,3	5,7
Kypros	4,9	2,5	2,8	2,7	2,7	2,6
Luxemburg	3,9	4,1	4,7	4,0	4,1	4,2
Alankomaat	3,4	3,4	3,6	3,3	3,3	3,4
Portugali	1,8	1,8	2,2	2,5	3,1	3,4
Ruotsi	4,9	4,9	5,0	4,8	4,8	4,8
Romania*	2,7	3,5	4,6	4,2	5,9	6,0
(*) Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä vuodesta 2020.
Lähde: Eurostat ja komission kevään 2022 talousennuste.

4.2.1.Belgia

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 5,7 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 6,2 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 2 prosenttia vuonna 2022 ja 1,8 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen ja julkiseen kulutukseen. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 9 prosentista 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 4,4 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, mutta pysyivät vakaina vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 11,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Belgian vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Belgian vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan elvyttävä, –2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen 21 . Belgia aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavien investointien ennakoidaan vaikuttavan finanssipolitiikan viritykseen neutraalisti vuonna 2022. Sen vuoksi Belgia aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 2,1 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyy niiden toimenpiteiden lisävaikutus, joilla puututaan energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin (0,5 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi julkisten menojen kasvun, joka johtuu julkisen sektorin palkkojen ja sosiaalietuuksien automaattisesta indeksoinnista ja vähäisemmässä määrin tavaroiden ja palvelujen suuremmasta julkisesta kulutuksesta, ennustetaan myös edistävän kansallisesti rahoitettujen juoksevien (netto)perusmenojen elvyttävää vaikutusta. Komission ennusteen mukaan näitä toimenpiteitä ja menoja kasvattavia tekijöitä ei täysin kompensoida tasapainottavilla toimenpiteillä.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 97,7 prosentista 112,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 108,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 107,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 107,6 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria 22 . Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde pysyy noin 108 prosentissa suhteessa BKT:hen vuoteen 2026 asti. Velkasuhde alkaa kuitenkin kasvaa vuodesta 2027 lähtien 117 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2032 mennessä. Perusskenaarion mukainen velkakehitys on herkkä makrotalouden häiriöille. Stokastisten ennusteiden mukaan, joissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, on todennäköistä, että velkasuhde on vuonna 2026 suurempi kuin vuonna 2021. Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Riskejä vähentäviä tekijöitä ovat velan erääntymisen pitkittyminen viime vuosina, suhteellisen vakaat rahoituslähteet (joilla on hajanainen ja laaja sijoittajapohja), kokonaisuudessaan euromääräinen julkinen velka ja historiallisen alhaiset lainakustannukset. Myös Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan vaikuttavan myönteisesti ja pitkäkestoisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä. Toisaalta riskejä lisäävät tekijät liittyvät lyhytaikaisen velan osuuteen, suuriin bruttorahoitustarpeisiin, joiden odotetaan kasvavan, ulkomailla asuvien hallussa olevan julkisen velan suureen osuuteen, julkisen talouden koordinoinnin puutteeseen eri hallintotasojen välillä ja liittovaltiorakenteeseen kuuluvien alayksiköiden erityisiin haavoittuvuuksiin.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Belgia toimitti 9. toukokuuta 2022 muita merkityksellisiä tekijöitä, joita ei ole vielä mainittu edellä. Se korostaa, että maata heinäkuussa 2021 koetelleisiin tulviin liittyvät hätätilanteen tuki- ja jälleenrakennuskustannukset olivat arviolta 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja niiden arvioidaan olevan 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Se viittaa myös äskettäin hyväksyttyyn työmarkkinauudistukseen, jolla pyritään parantamaan koulutusta ja osaamista, mahdollistamaan yksityis- ja työelämän parempi yhteensovittaminen ja helpottamaan siirtymistä työpaikasta toiseen ja joka voi osaltaan nostaa työllisyysastetta. Lopuksi se mainitsee hallituksen aikomuksen toteuttaa useita rakenneuudistuksia, joilla voidaan mahdollisesti parantaa julkisen talouden tilannetta, kuten eläke- ja verojärjestelmien uudistaminen, menojen uudelleenarviointien toteuttaminen ja julkisten investointien lisääminen.

4.2.2.Bulgaria

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 4,4 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 4,2 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 2,1 prosenttia vuonna 2022 ja 3,1 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan palaavan vuoden 2019 tasolle vuonna 2022.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä kasvoi vuoden 2020 4 prosentista 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 2,4 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, minkä jälkeen ne supistuivat 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan 5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Viimeksi mainittu on suurempi kuin julkisen talouden alijäämä vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 14,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Bulgarian vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Bulgarian vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä, –3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Bulgaria aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 1,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna 23 . Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 1,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Sen vuoksi Bulgaria aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 1,4 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyy niiden toimenpiteiden lisävaikutus, joilla puututaan energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin (0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen). Eläkejärjestelmän muutosten (0,6 %) ja palkankorotusten (0,3 % suhteessa BKT:hen) odotetaan edistävän myös nettomääräisten juoksevien menojen kasvua. Sen vuoksi Bulgaria ei komission tämänhetkisten arvioiden perusteella pidä kansallisesti rahoitettujen menojen kasvua hallinnassa riittävällä tavalla vuonna 2022.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 20 prosentista 24,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 25,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 25,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 25,6 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria 24 . Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan tulevina vuosina vaikuttavan huomattavan myönteisesti ja pitkäaikaisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Bulgarian 10. toukokuuta 2022 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.3.Tšekki

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 5,8 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2022 ja 2,7 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan palaavan vuoden 2019 tasolle vuonna 2023.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä kasvoi vuoden 2020 5,8 prosentista 5,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 3,9 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 4,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, minkä jälkeen ne supistuivat 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan 4,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Viimeksi mainittu on suurempi kuin julkisen talouden alijäämä vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 14,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Tšekin vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Tšekin vuoden 2022 lähentymisohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan olevan vuonna 2022 pitkälti neutraali, +0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, vaikka neuvosto suositti elvyttävää viritystä. Tšekki aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 1,0 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka on 0,6 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Näin ollen Tšekki ei aio jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 0,7 prosenttiyksikön kiristävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän sisältyy lisävaikutus, joka aiheutuu energian hintojen nousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten torjumiseksi toteutettavista toimenpiteistä (0,03 % suhteessa BKT:hen), ja kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,4 % suhteessa BKT:hen).

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 30,1 prosentista 37,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 41,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 42,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 44 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria 25 . Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan tulevina vuosina vaikuttavan huomattavan myönteisesti ja pitkäaikaisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Tšekin 11. toukokuuta 2022 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.4.Saksa

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 4,6 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2022 ja 2,4 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan palaavan vuoden 2019 tasolle vuonna 2023.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 4,3 prosentista 3,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 1 prosentti vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, minkä jälkeen ne supistuivat 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Viimeksi mainittu on suurempi kuin julkisen talouden alijäämä vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 11,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Saksan vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Saksan vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä, –1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Saksa aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan pysyvän vakaana vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Saksa aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 1,5 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyy niiden toimenpiteiden lisävaikutus, joilla puututaan energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin (0,7 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Vihreään siirtymään liittyvien lisämenojen odotetaan edistävän myös nettomääräisten juoksevien menojen kasvua (0,2 % suhteessa BKT:hen).

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 58,9 prosentista 68,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 69,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 66,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 64,5 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä pieniä 26 . Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan tulevina vuosina vaikuttavan huomattavan myönteisesti ja pitkäaikaisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä.

Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukainen arviointi: Saksan makrotaloudessa on makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä tarkoitettuja epätasapainoja. Haavoittuvuudet liittyvät jatkuvaan suureen vaihtotaseen ylijäämään, joka johtuu investointien vähäisyydestä suhteessa säästöihin ja jolla on rajat ylittävää merkitystä. Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa jatkossa mahdollisuuden puuttua epätasapainoihin sekä vastata investointi- ja uudistustarpeisiin.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Saksan 9. toukokuuta 2022 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.5.Viro

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 3 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 8,3 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 1 prosentin vuonna 2022 ja 2,4 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa nettovientiin ja yksityiseen kulutukseen. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 5,6 prosentista 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 3,7 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 5,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, minkä jälkeen ne supistuivat 5,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan 6,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022, eli ne ovat suuremmat kuin julkisen talouden alijäämä vuosina 2021 ja 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 11,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Viron vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Viron vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä, –2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Viro aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,1 prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,6 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Viro aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 1,4 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyvät muun muassa palkkojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen korotukset sekä energian hintojen nousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten torjumiseksi toteutettavien toimenpiteiden lisävaikutus (0,5 % suhteessa BKT:hen), ja kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,4 % suhteessa BKT:hen).

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 8,6 prosentista 19 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli vuoden 2021 lopussa 18,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen ennustetaan olevan 20,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 23,5 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä pieniä 27 . Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan tulevina vuosina vaikuttavan huomattavan myönteisesti ja pitkäaikaisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Viron 6. toukokuuta 2022 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.6.Kreikka

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 9 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 8,3 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 3,5 prosenttia vuonna 2022 ja 3,1 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa investointeihin ja yksityiseen kulutukseen. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan palaavan vuoden 2019 tasolle vuonna 2022.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 10,2 prosentista 7,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 1 prosentti vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 3,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan edelleen 4,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Viimeksi mainittu on suurempi kuin julkisen talouden alijäämä vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 26,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Kreikan vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. päivä heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Kreikan vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan elvyttävä, –3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kreikka aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,8 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Kreikka aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 2,2 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyy niiden toimenpiteiden lisävaikutus, joilla puututaan energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin (0,6 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Eläke- ja sosiaalietuusmenojen kasvun odotetaan edistävän myös nettomääräisten juoksevien menojen kasvua (0,6 % suhteessa BKT:hen). Komission ennusteen mukaan näitä toimenpiteitä ei täysin kompensoida tasapainottavilla toimenpiteillä.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 180,7 prosentista 206,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 193,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 185,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 180,4 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kreikka on tiukennetun valvonnan kohteena 28 . Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria 29 . Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde supistuu kauden aikana noin 131 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2032 mennessä. Velkakehitys on hyvin herkkä makrotalouden häiriöille. Stokastisissa ennusteissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, ja niiden perusteella on todennäköistä, että velka ei vakiinnu vuoteen 2026 mennessä, ja perusskenaarioon liittyy suurta epävarmuutta. Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Riskejä vähentäviä tekijöitä ovat se, että suuri osa lainoista on otettu julkisilta luotonantajilta alhaisella korolla, ja velan erityisen pitkä maturiteetti verrattuna vertaismaihin. Riskejä lieventävät myös velan valuutta ja historiallisen alhaiset rahoituskustannukset. Myös Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan vaikuttavan myönteisesti ja pitkäkestoisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä. Toisaalta riskejä lisäävät tekijät liittyvät hiljattain myönnettyihin valtiontakauksiin, myös covid-19-kriisin yhteydessä. Julkiselle taloudelle aiheutuu riskejä myös ehdollisiin velkoihin liittyvistä merkittävistä riskeistä, jotka johtuvat järjestämättömien lainojen suuresta osuudesta pankkisektorilla, ja kustannuksista, jotka liittyvät valtiota vastaan vireillä oleviin oikeustoimiin.

Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukainen arviointi: Kreikan makrotaloudessa on makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä tarkoitettuja liiallisia epätasapainoja. Haavoittuvuudet liittyvät suureen julkiseen velkaan, puutteelliseen ulkoiseen tasapainottamiseen ja järjestämättömien lainojen suureen määrään tilanteessa, jossa potentiaalinen kasvu on vähäistä ja työttömyys korkea. Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa jatkossa mahdollisuuden puuttua epätasapainoihin sekä vastata investointi- ja uudistustarpeisiin.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Kreikan 9. toukokuuta 2022 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.7.Espanja

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 10,8 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 5,1 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 4 prosenttia vuonna 2022 ja 3,4 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa nettovientiin ja investointeihin. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan palaavan vuoden 2019 tasolle vuonna 2023.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 10,3 prosentista 6,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 4,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 4,4 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan pysyvän vakaina vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 12,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Espanjan vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja sen vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan elvyttävä, –2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Espanja aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,9 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Espanja aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 1,2 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyy niiden toimenpiteiden lisävaikutus, joilla puututaan energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin (0,3 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Kuluttajahintojen korkeamman nousun suhteessa BKT-deflaattoriin ennustetaan vaikuttavan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen elvyttävään vaikutukseen vuonna 2022 lisäämällä tavaroiden ja palvelujen julkiseen kulutukseen kohdistuvia menoja. Komission ennusteen mukaan näitä toimenpiteitä ei täysin kompensoida tasapainottavilla toimenpiteillä.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 98,3 prosentista 120 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 118,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 115,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 113,7 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria 30 . Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde kasvaa hieman noin 116 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2032 mennessä. Velkakehitys on herkkä makrotalouden häiriöille. Stokastisissa ennusteissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, ja niiden perusteella on todennäköistä, että velkasuhde on vuonna 2026 suurempi kuin vuonna 2021. Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Riskejä vähentäviä tekijöitä ovat velan erääntymisen pitkittyminen viime vuosina, suhteellisen vakaat rahoituslähteet (joilla on hajanainen ja laaja sijoittajapohja), velan valuutta ja historiallisen alhaiset lainakustannukset. Myös Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan vaikuttavan myönteisesti ja pitkäkestoisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä. Toisaalta riskejä lisäävät tekijät liittyvät lyhytaikaisen velan osuuteen, yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille covid-19-kriisin aikana myönnettyihin valtiontakauksiin ja pankkialaan liittyviin ehdollisiin velkoihin. Bruttorahoitustarpeiden arvioidaan kasvavan.

Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukainen arviointi: Espanjan makrotaloudessa on makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä tarkoitettuja epätasapainoja. Haavoittuvuudet liittyvät sekä julkisen että yksityisen sektorin suureen ulkomaiseen velkaan tilanteessa, jossa työttömyys on korkea. Tällä on rajat ylittävää merkitystä. Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa jatkossa mahdollisuuden puuttua epätasapainoihin sekä vastata investointi- ja uudistustarpeisiin.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Espanjan 9. toukokuuta 2022 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.8.Ranska

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 7,9 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 7 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 3,1 prosenttia vuonna 2022 ja 1,8 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan palaavan vuoden 2019 tasolle vuonna 2022.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 8,9 prosentista 6,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 3,2 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit pysyivät 3,7 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2020, mutta supistuivat 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan pysyvän vakaina vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 10,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Ranskan vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan elvyttävä, –1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ranska aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan pienenevän 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna. Tämä pieneneminen vuonna 2022 johtuu siitä, että elpymis- ja palautumistukivälineestä annettu rahoitustuki oli etupainotteista vuonna 2021. Kansallisesti rahoitettavien investointien ennakoidaan vaikuttavan finanssipolitiikan viritykseen neutraalisti vuonna 2022. Sen vuoksi Ranska aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 1,6 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyy niiden toimenpiteiden lisävaikutus, joilla puututaan energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin (0,5 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Muita juoksevia menoja koskevia toimenpiteitä ovat muun muassa ne, jotka on esitetty taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä koskevassa suunnitelmassa Ukrainan konfliktin taloudellisten seurausten käsittelemiseksi, kuten suorat tuet tilapäisille aloille (0,1 % suhteessa BKT:hen) ja virkamiesten palkkojen nousu (0,1 % suhteessa BKT:hen). Tulopuolella yhtiöverokannan (0,1 % suhteessa BKT:hen) ja asuntoveron (0,1 % suhteessa BKT:hen) leikkauksen odotetaan myös edistävän elvyttävää finanssipolitiikan viritystä. Kuluttajahintojen suuremman nousun BKT-deflaattoriin verrattuna ennustetaan vaikuttavan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen elvyttävään vaikutukseen vuonna 2022 lisäämällä julkista kulutusta ja sosiaalietuuksia. Komission ennusteen mukaan näitä toimenpiteitä ja menojen kasvua lisääviä tekijöitä ei täysin kompensoida tasapainottavilla toimenpiteillä.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 97,4 prosentista 114,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli vuoden 2021 lopussa 112,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen ennustetaan olevan 111,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 109,1 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria 31 . Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde vakiintuu yleisesti ottaen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ja pysyy korkeana. Velkakehitys on herkkä makrotalouden häiriöille. Stokastisissa ennusteissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, ja niiden perusteella on todennäköistä, että velkasuhde on vuonna 2026 suurempi kuin vuonna 2021. Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Riskejä vähentäviä tekijöitä ovat velan erääntymisen pitkittyminen viime vuosina, suhteellisen vakaat rahoituslähteet (joilla on hajanainen ja laaja sijoittajapohja) ja historiallisen alhaiset lainakustannukset. Myös Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan vaikuttavan myönteisesti ja pitkäkestoisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä. Toisaalta riskejä lisäävät tekijät liittyvät lyhytaikaisen velan osuuteen, bruttorahoitustarpeiden odotettuun kasvuun keskipitkällä aikavälillä ja yksityisestä sektorista johtuviin ehdollisiin velkoihin liittyviin riskeihin, kuten yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille covid-19-kriisin aikana myönnettyjen valtiontakausten mahdollinen toteutuminen.

Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukainen arviointi: Ranskan makrotaloudessa on makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä tarkoitettuja epätasapainoja. Haavoittuvuudet liittyvät suureen julkiseen velkaan ja heikkoon kilpailukykyyn, joilla on valtioiden rajat ylittävää merkitystä tilanteessa, jossa tuottavuuden kasvu on vähäistä. Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa jatkossa mahdollisuuden puuttua epätasapainoihin sekä vastata investointi- ja uudistustarpeisiin.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Ranska esitti 9. toukokuuta 2022 muita merkityksellisiä tekijöitä, joita ei ole vielä mainittu edellä. Ranskan hallitus toteaa, että äskettäin hyväksytyt julkisen talouden ohjauskehyksen uudistukset, mukaan lukien monivuotisen menosäännön käyttöönotto ja Ranskan finanssipoliittisen neuvoston vastuun lisääminen, mahdollistavat vuodesta 2023 alkaen julkisten menojen tehokkaan valvonnan ja asteittaisen paluun tasapainoiseen julkiseen talouteen.

4.2.9.Italia

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 9 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 6,6 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 2,4 prosenttia vuonna 2022 ja 1,9 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan palaavan vuoden 2019 tasolle vuonna 2023.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 9,6 prosentista 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 4,3 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan edelleen 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 14,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Italian vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Italian vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan elvyttävä, –2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Italia aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Italia aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 1,3 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyvät lisävaikutukset, jotka aiheutuvat energian hinnan nousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten torjumiseksi toteutettavista toimenpiteistä (0,2 % suhteessa BKT:hen) 32 , ja kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Juoksevien menojen kasvuun vaikuttaa myös julkisen sektorin työntekijöiden palkkakustannusten kasvu, joka johtuu vuosien 2019–2021 julkisyhteisöjen sopimusten uusimisesta ja josta merkittävä osa (suuruusluokaltaan ¼ % suhteessa BKT:hen) kirjataan vuonna 2022. Samalla myös terveydenhuoltoalalle budjetoidaan lisävaroja (0,1 % suhteessa BKT:hen). Tulopuolella henkilökohtaisten tuloverojen ja tuotantotoiminnan alueellisen veron keventämisen (0,4 % suhteessa BKT:hen) ennustetaan myös edistävän elvyttävää finanssipolitiikan viritystä. Italia ei komission tämänhetkisten arvioiden perusteella rajoita riittävästi nettomääräisten kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen kasvua vuonna 2022.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 134,1 prosentista 155,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli vuoden 2021 lopussa 150,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen ennustetaan olevan 147,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 146,8 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria 33 . Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde vakiintuu seuraavan viiden vuoden aikana. Velkasuhde alkaa kuitenkin kasvaa vuodesta 2027 lähtien noin 155 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2032 mennessä. Velkakehitys on herkkä makrotalouden häiriöille. Stokastisissa ennusteissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, ja niiden perusteella on todennäköistä, että velkasuhde on vuonna 2026 suurempi kuin vuonna 2021. Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Riskejä vähentäviä tekijöitä ovat velan erääntymisen pitkittyminen viime vuosina, suhteellisen vakaat rahoituslähteet (joilla on monipuolinen ja laaja sijoittajapohja) ja historiallisen alhaiset lainakustannukset. Myös Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan vaikuttavan myönteisesti ja pitkäkestoisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä. Toisaalta riskejä lisäävät tekijät liittyvät lyhytaikaisen velan osuuteen ja yksityisestä sektorista johtuviin ehdollisiin velkoihin liittyviin riskeihin, kuten yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille covid-19-kriisin aikana myönnettyjen valtiontakausten mahdolliseen toteutumiseen. Bruttorahoitustarpeiden ennustetaan kasvavan keskipitkällä aikavälillä.

Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukainen arviointi: Italian makrotaloudessa on makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä tarkoitettuja liiallisia epätasapainoja. Haavoittuvuudet liittyvät suureen julkiseen velkaan ja heikkoon tuottavuuden kasvuun tilanteessa, jossa työmarkkinat ovat hauraita ja rahoitusmarkkinoilla on joitakin heikkouksia. Tällä on rajat ylittävää merkitystä. Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa jatkossa mahdollisuuden puuttua epätasapainoihin sekä vastata investointi- ja uudistustarpeisiin.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Italia esitti 11. toukokuuta 2022 muita merkityksellisiä tekijöitä, joita ei ole vielä mainittu edellä. Viranomaiset korostivat, että suhdanteita tasaavat finanssipoliittiset toimet ovat tehokkaasti vakauttaneet taloutta ja johtaneet myös odotettua pienempiin alijäämiin vuosina 2020–2021. Lisäksi julkisen talouden velkojen huomattava kasvu on suojannut tehokkaasti yksityisen sektorin taseita, ja ehdollisten velkojen määrä on suhteellisen vähäinen myös covid-19-kriisin aiheuttaman kasvun jälkeen. Vaikka elpymis- ja palautumissuunnitelman tähänastinen taloudellinen vaikutus on ollut vähäinen, sen odotetaan kuitenkin muuttuvan suotuisammaksi suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden täysimääräisen käyttöönoton jälkeen.

4.2.10.Latvia

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 3,8 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 4,5 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 2 prosenttia vuonna 2022 ja 2,9 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä kasvoi vuoden 2020 4,5 prosentista 7,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 7,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 3 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 5,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, minkä jälkeen ne supistuivat 5,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan 6,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 13,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Latvian vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Latvian vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä, –3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Latvia aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Latvia aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 1,5 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyy niiden toimenpiteiden lisävaikutus, joilla puututaan energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin (0,8 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,3 % suhteessa BKT:hen). Latvia pitää kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen kasvun pitkälti hallinnassa vuonna 2022, koska kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen merkittävä elvyttävä vaikutus vuonna 2022 johtuu pääasiassa toimenpiteistä, joilla puututaan energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin, ja Ukrainasta paenneille tarjottavan tilapäisen suojelun kustannuksista.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 36,7 prosentista 43,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 44,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 47 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 46,5 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä pieniä 34 . Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan tulevina vuosina vaikuttavan huomattavan myönteisesti ja pitkäaikaisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Latvian 5. toukokuuta 2022 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.11.Liettua

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 0,1 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 5 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 1,7 prosenttia vuonna 2022 ja 2,6 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 7,3 prosentista 1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 2,3 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, minkä jälkeen ne supistuivat 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan 3,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Ensiksi mainittu on suurempi kuin julkisen talouden alijäämä vuonna 2021. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 12,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Liettuan vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Liettuan vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä, –4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Liettua aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Liettua aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 3,2 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyy niiden toimenpiteiden lisävaikutus, joilla puututaan energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin (1,2 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,2 % suhteessa BKT:hen). Pienituloisille kotitalouksille annettavan lisätuen (eläkkeiden, lapsilisien, sosiaaliavustusten ja verottomien tulojen vähimmäistason lisäkorotusten) odotetaan edistävän myös nettomääräisten juoksevien menojen kasvua 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sen vuoksi Liettua ei komission tämänhetkisten arvioiden perusteella pidä kansallisesti rahoitettujen menojen kasvua hallinnassa riittävällä tavalla vuonna 2022.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 35,9 prosentista 46,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 44,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 42,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 43,1 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä pieniä 35 . Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan tulevina vuosina vaikuttavan huomattavan myönteisesti ja pitkäaikaisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Liettuan 5. toukokuuta 2022 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.12.Unkari

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 4,5 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 7,1 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 3,6 prosenttia vuonna 2022 ja 2,6 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja nettovientiin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 7,8 prosentista 6,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 4,9 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 6,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, minkä jälkeen ne supistuivat 5,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan olevan 5,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 15,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Unkarin vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Unkarin vuoden 2022 lähentymisohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan olevan vuonna 2022 pitkälti neutraali, –0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, vaikka neuvosto suositti elvyttävää finanssipolitiikan viritystä. Unkari aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan pienenevän 1,0 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna, koska EU:n varojen käytön odotetaan hidastuvan 36 . Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Unkari aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 0,4 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän sisältyvät lisävaikutukset, jotka aiheutuvat energian hintojen nousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten torjumiseksi toteutettavista toimenpiteistä (0,1 % suhteessa BKT:hen), ja kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,2 % suhteessa BKT:hen). Useat päätösperäiset toimet lisäävät myös kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvua (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä), kuten 13. kuukauden eläkkeen käyttöönotto uudelleen, lainvalvontaviranomaisten ja sotilashenkilöstön palkkaetuudet sekä työnantajien sosiaaliturvamaksujen ja koulutusmaksun alentaminen.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 65,5 prosentista 79,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli vuoden 2021 lopussa 76,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen ennustetaan olevan 76,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 76,1 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria 37 . Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan tulevina vuosina vaikuttavan huomattavan myönteisesti ja pitkäaikaisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Unkarin 9. toukokuuta 2022 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.13.Malta

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 8,3 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 9,4 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 4,2 prosenttia vuonna 2022 ja 4 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa julkiseen ja yksityiseen kulutukseen. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 9,5 prosentista 8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 4,6 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, minkä jälkeen ne supistuivat 4,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan olevan 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 21,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Maltan vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Maltan vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä, –1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Malta aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen kiristävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Malta ei aio jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 1,6 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyy niiden toimenpiteiden lisävaikutus, joilla puututaan energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin (0,5 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi hallitus myönsi taloudellista tukea kotitalouksille (0,3 % suhteessa BKT:hen), kasvatti maksuihin perustuvia ja maksuihin perustumattomia eläke-etuuksia, jotka ylittivät elinkustannusten mukautuksen (0,2 % suhteessa BKT:hen), kun taas välituotekäytön kasvu (ilman toimenpiteitä) pysyi vahvana (0,4 % suhteessa BKT:hen).

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 40,7 prosentista 53,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 57 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 58,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 59,5 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria 38 . Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan tulevina vuosina vaikuttavan huomattavan myönteisesti ja pitkäaikaisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Maltan 9. toukokuuta 2022 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.14.Itävalta

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 6,7 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 4,5 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 3,9 prosenttia vuonna 2022 ja 1,9 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja nettovientiin. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan palaavan vuoden 2019 tasolle vuonna 2022.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 8 prosentista 5,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 3,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 1,5 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 3,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan edelleen 3,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Viimeksi mainittu on suurempi kuin julkisen talouden alijäämä vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 15,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Itävallan vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Itävallan vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä, –1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Itävalta aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Itävalta aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 0,5 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän sisältyvät lisävaikutukset, jotka aiheutuvat energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin puuttumisesta (0,4 % suhteessa BKT:hen), ja kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,3 % suhteessa BKT:hen).

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 70,6 prosentista 83,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 82,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 80 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 77,5 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria 39 . Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan tulevina vuosina vaikuttavan huomattavan myönteisesti ja pitkäaikaisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Itävallan 3. toukokuuta 2022 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.15.Puola

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 2,2 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 5,9 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 3,7 prosenttia vuonna 2022 ja 3 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 6,9 prosentista 1,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 4,4 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, mutta supistuivat 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan 4,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022, eli ne ovat suuremmat kuin julkisen talouden alijäämä vuosina 2021 ja 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 10,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Puolan vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Puolan vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä, –3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Puola aikoo tukea elpymistä hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna 40 . Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Puola aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 2,7 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyy niiden toimenpiteiden lisävaikutus, joilla puututaan energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin (1,0 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,6 % suhteessa BKT:hen). Uuden lastenhoitoavustuksen (ns. perheenhoitopääoma) odotetaan niin ikään lisäävän nettomääräisten juoksevien menojen kasvua (0,1 % suhteessa BKT:hen). Tulopuolella Puolan ohjelman mukaisen henkilötuloveroasteen leikkauksen (0,7 % suhteessa BKT:hen) ja yhtiöverokantojen alentamisen (0,1 % suhteessa BKT:hen) ennustetaan myös edistävän elvyttävää finanssipolitiikan viritystä. Kuluttajahintojen suuremman nousun BKT-deflaattoriin verrattuna ennustetaan vaikuttavan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen elvyttävään vaikutukseen vuonna 2022 lisäämällä tavaroiden ja palvelujen julkiseen kulutukseen kohdistuvia menoja.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 45,6 prosentista 57,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli vuoden 2021 lopussa 53,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen ennustetaan olevan 50,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 49,8 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria 41 . Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan tulevina vuosina vaikuttavan huomattavan myönteisesti ja pitkäaikaisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Puola esitti 9. toukokuuta 2022 muita merkityksellisiä tekijöitä, joita ei ole vielä mainittu edellä. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, vaikka sotilasmenojen (jotka kirjataan osittain julkisiksi investoinneiksi) ennakoidaan kasvavan 11. maaliskuuta 2022 annetun kotimaan puolustusta koskevan lain mukaisesti vuoden 2,2 prosentista suhteessa BKT:hen 3,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

4.2.16.Slovenia

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 4,2 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 8,1 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 3,7 prosenttia vuonna 2022 ja 3,1 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 7,8 prosentista 5,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 3,4 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan edelleen 5,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Viimeksi mainittu on suurempi kuin julkisen talouden alijäämä vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 15,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Slovenian vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja sen vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan elvyttävä, –2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Slovenia aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,9 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Slovenia aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 1,6 prosenttiyksikön elvyttävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän merkittävään elvyttävään vaikutukseen sisältyy niiden toimenpiteiden lisävaikutus, joilla puututaan energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin (0,4 % suhteessa BKT:hen), ja se sisältää myös kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Kuluttajahintojen korkeamman nousun suhteessa BKT-deflaattoriin ennustetaan vaikuttavan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen elvyttävään vaikutukseen vuonna 2022 lisäämällä menoja, jotka kohdistuvat tavaroiden ja palvelujen julkiseen kulutukseen ja sosiaalietuuksiin indeksoinnin seurauksena sekä julkisen sektorin palkkoihin kasvavien palkkapaineiden seurauksena.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 65,6 prosentista 79,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 74,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 74,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 72,7 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria 42 . Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde vakiintuu seuraavan viiden vuoden aikana. Velkasuhde alkaa kuitenkin kasvaa vuodesta 2027 lähtien noin 83 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2032 mennessä. Velkakehitys on herkkä makrotalouden häiriöille. Stokastisissa ennusteissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, ja niiden perusteella on todennäköistä, että velkasuhde on vuonna 2026 suurempi kuin vuonna 2021. Lisäksi tarvitaan julkisen talouden vakauttamistoimia, jotka ovat 4½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, jotta velka saadaan supistettua 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen 15 vuoden kuluessa. Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Riskejä vähentäviä tekijöitä ovat velan erääntymisen pitkittyminen viime vuosina, suhteellisen vakaat rahoituslähteet, velan valuutta ja historiallisen alhaiset lainakustannukset. Myös Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan vaikuttavan myönteisesti ja pitkäkestoisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä. Toisaalta riskejä lisäävät tekijät liittyvät ulkomailla asuvien hallussa olevan velan osuuteen, pitkäaikaishoidon lisämenojen kasvuun äskettäin hyväksytyn pitkäaikaishoitoa koskevan lain vuoksi ja yksityisestä sektorista johtuviin ehdollisiin velkoihin liittyviin riskeihin, kuten yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille covid-19-kriisin aikana myönnettyjen huomattavien valtiontakausten mahdollinen toteutuminen.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo Slovenian 9. toukokuuta 2022 esittämät keskeiset tekijät.

4.2.17.Slovakia

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 4,4 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 3 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 2,3 prosenttia vuonna 2022 ja 3,6 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa investointeihin ja yksityiseen kulutukseen. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan palaavan vuoden 2019 tasolle vuonna 2022.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä kasvoi vuoden 5,5 prosentista 6,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 2,6 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit supistuivat 3,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan 4,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Viimeksi mainittu on suurempi kuin julkisen talouden alijäämä vuonna 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 11,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Slovakian vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Slovakian vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan kiristävä, +0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, vaikka neuvosto suositti elvyttävää finanssipolitiikan viritystä. Slovakia aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Slovakia aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettavia investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 1,6 prosenttiyksikön kiristävä vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän sisältyvät niiden kustannusten lisävaikutukset, jotka aiheutuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen). Inflaatioon nähden viipeellä tapahtuneen indeksoinnin vuoksi suuret julkiset menot, kuten muut kuin luontoismuotoiset sosiaalietuudet tai palkansaajakorvaukset, kasvavat vuonna 2022 inflaatiota hitaammin ja vaikuttavat kiristävään viritykseen.

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 48,1 prosentista 59,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 63,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 61,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 58,3 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä suuria 43 . Perusskenaarion kymmenen vuoden kehitysarvion mukaan julkisen talouden velkasuhde supistuu seuraavan viiden vuoden aikana 54 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä. Velkasuhde alkaa kuitenkin kasvaa vuodesta 2027 lähtien noin 61 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2032 mennessä. Stokastisissa ennusteissa simuloidaan useita väliaikaisia häiriöitä, joita makrotalouden muuttujiin voi kohdistua, ja niiden perusteella ennusteisiin liittyy merkittävää epävarmuutta. Velkakestävyyden kokonaisarvioon liittyy muita merkityksellisiä tekijöitä. Riskejä vähentäviä tekijöitä ovat velan erääntymisen pitkittyminen viime vuosina, velan valuutta, lyhytaikaisen julkisen velan vähäinen osuus ja historiallisen alhaiset lainakustannukset. Myös Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan vaikuttavan myönteisesti ja pitkäkestoisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä. Toisaalta riskejä lisäävät tekijät liittyvät ulkomailla asuvien hallussa olevan velan suureen osuuteen, negatiiviseen ulkomaiseen nettovarallisuusasemaan ja yksityisestä sektorista johtuviin ehdollisiin velkoihin liittyviin riskeihin, kuten yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille covid-19-kriisin aikana myönnettyjen huomattavien valtiontakausten mahdollinen realisoituminen.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Slovakia esitti 6. toukokuuta 2022 muita merkityksellisiä tekijöitä, joita ei ole vielä mainittu edellä, erityisesti tulliselvitysten sääntöjenvastaisuuksien vuoksi EU:n talousarvioon maksettavan maksun korotuksen vaikutuksen (0,5 % suhteessa BKT:hen). Slovakia mainitsee myös, että perusalijäämän lisäksi rahoitusvaroja kertyy lisää (2,2 % suhteessa BKT:hen). Kokonaismäärän arvioidaan olevan 12 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä ylittää selvästi historialliset arvot.

4.2.18.Suomi

Keskipitkän aikavälin makrotaloustilanne: Talouden supistuttua 2,3 prosenttia vuonna 2020 se kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 2021, ja sen odotetaan kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2022 ja 1,7 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 kasvu perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen ja investointeihin. Talouden toimeliaisuus ylitti vuoden 2019 tason vuonna 2021.

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema, mukaan lukien investoinnit: Julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 2020 5,5 prosentista 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen ennustetaan olevan 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja 1,7 prosenttia vuonna 2023. Julkiset investoinnit kasvoivat 4,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, mutta supistuivat 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja niiden ennustetaan kasvavan 4,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022, eli ne ovat suuremmat kuin julkisen talouden alijäämä vuosina 2021 ja 2022. Finanssipoliittisen tuen, johon sisältyvät perusjäämän kumulatiivinen vuotuinen muutos vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaatu finanssipoliittinen elvytys, arvioidaan olevan 7,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, mukaan lukien päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ja automaattisten vakauttajien toiminta. Suomen vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20. heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia.

Komission kevään 2022 talousennusteen ja Suomen vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennustetaan vuonna 2022 olevan elvyttävä, –0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suomi aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen ennustetaan kasvavan 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2021 verrattuna. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen vuoksi Suomi aikoo jatkaa kansallisesti rahoitettavia investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Samaan aikaan kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla vuonna 2022 (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) arvioidaan olevan 0,1 prosenttiyksikön pitkälti neutraali vaikutus finanssipolitiikan kokonaisviritykseen. Tähän sisältyvät lisävaikutukset, jotka aiheutuvat energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin puuttumisesta (0,1 % suhteessa BKT:hen), ja kustannukset, jotka johtuvat tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen).

Keskipitkän aikavälin velka-asema: Julkinen velka kasvoi vuoden 2019 lopun 59,6 prosentista 69 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Se oli 65,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, ja sen ennustetaan olevan 65,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 lopussa ja 66,6 prosenttia vuoden 2023 lopussa. Kaiken kaikkiaan velkakestävyysanalyysi osoittaa riskien olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria 44 . Next Generation EU -välineen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettavien uudistusten odotetaan tulevina vuosina vaikuttavan huomattavan myönteisesti ja pitkäaikaisesti BKT:n kasvuun, minkä pitäisi osaltaan vahvistaa velkakestävyyttä.

Muut jäsenvaltion esittämät tekijät: Suomi esitti 6. toukokuuta 2022 muita merkityksellisiä tekijöitä, joita ei ole vielä mainittu edellä, erityisesti vahvan nettovarallisuusaseman osalta.

5.Päätelmät

Kaikissa niissä 17 jäsenvaltiossa, jotka ylittivät perussopimuksessa asetetun alijäämän viitearvon vuonna 2021 tai joiden ennakoidaan ylittävän sen vuonna 2022 (eli kaikki tässä kertomuksessa tarkastellut jäsenvaltiot Suomea lukuun ottamatta), alijäämä oli yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen eikä ollut lähellä sitä. Perussopimuksessa määrätyn viitearvon ylitys oli jäsenvaltioissa perussopimuksessa määritellyllä tavalla poikkeuksellinen. Belgian, Tšekin, Viron, Espanjan, Ranskan, Italian, Unkarin, Maltan, Puolan ja Slovenian osalta viitearvon ylityksen ei kuitenkaan odoteta olevan väliaikaista.

Kun otetaan huomioon kaikki merkitykselliset tekijät 45 , analyysi viittaa yleisesti siihen, että Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Slovenia ja Slovakia eivät täytä perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/1997 määriteltyä alijäämäkriteeriä.

Jäsenvaltioista, jotka ylittivät velan 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuoden 2021 lopussa, Belgia, Ranska, Italia, Unkari ja Suomi eivät noudattaneet velan supistamista koskevaa vertailuarvoa. Slovakian velkasuhteen odotetaan supistuvan alle 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023.

Kun kaikki merkitykselliset tekijät otetaan huomioon, analyysi viittaa yleisesti siihen, että Slovakia noudattaa perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/1997 määriteltyä velkakriteeriä. Belgia, Ranska, Italia, Unkari ja Suomi eivät täytä velkakriteeriä.

Komissio katsoo kuitenkin kaikkien merkityksellisten tekijöiden arvioinnissaan, että velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattaminen voisi merkitä liian vaativia etupainotteisia julkisen talouden toimia, jotka uhkaavat vaarantaa kasvun. Sen vuoksi komissio katsoo, että velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattaminen ei ole tämänhetkisessä poikkeuksellisessa taloustilanteessa perusteltua.

Covid-19-pandemialla on edelleen poikkeuksellinen makrotaloudellinen ja finanssipoliittinen vaikutus, joka yhdessä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen kanssa aiheuttaa poikkeuksellista epävarmuutta muun muassa yksityiskohtaisen finanssipolitiikan suunnittelun osalta. Näistä syistä komissio ei ehdota uusien liiallisia alijäämiä koskevien menettelyjen aloittamista tässä vaiheessa. Velan ja alijäämän kehityksen seurantaa jatketaan, ja komissio arvioi syksyllä 2022 uudelleen, onko aiheellista ehdottaa liiallista alijäämää koskevien menettelyjen aloittamista.

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6, sellaisena kuin se on muutettuna.

(2) Lauseke, josta säädetään julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (EUVL L 209, 2.8.1997, s. 1) 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Se ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Sen käyttöönotto on kuitenkin antanut jäsenvaltioille finanssipoliittista joustovaraa kriisin hoitamiseen, sillä se mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen kunkin jäsenvaltion julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.

(3) COM(2022) 600 final.

(4) Neuvoston suositukset, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020 (2020/C 282/01 – 2020/C 282/27), EUVL C 282, 26.8.2020, s. 1–182.

(5) Neuvoston suositukset, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2021 (2021/C 304/01 – 2021/C 304/28, EUVL C 304, 29.7.2021, s. 1–134). Romanian osalta neuvosto hyväksyi samana päivänä suosituksen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi (2021/C 304/24, 29.7.2021, s. 111–115).

(6) Neuvoston suositus, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2021 euroalueen talouspolitiikasta, EUVL C 283, 15.7.2021, s. 1.

(7) Neuvoston suositus, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022, euroalueen talouspolitiikasta, EUVL C 153, 7.4.2022, s. 1.

(8) Eurostat, Euro Indicators 46/2022, 22. huhtikuuta 2022.

(9) Myös Romanian julkisen talouden alijäämä ylitti 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Romaniaa ei kuitenkaan käsitellä tässä kertomuksessa, koska siihen sovelletaan liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä 3. huhtikuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen jälkeen.

(10) Näissä tapauksissa myös vuoden 2022 alijäämän ennakoidaan olevan yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(11) Tässä kertomuksessa esitetyt luvut perustuvat komission kevään 2022 talousennusteeseen, ellei toisin mainita. Lisätietoja kevään 2022 talousennusteessa: https://ec.europa.eu/info/system/files/economy-finance/ip173_en.pdf.

(12) Myös Kroatiassa, Kyproksella ja Portugalissa julkinen velka oli vuoden 2021 lopussa yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näitä jäsenvaltioita ei kuitenkaan käsitellä tässä kertomuksessa, koska niiden julkisen talouden alijäämät olivat vuonna 2021 alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja niiden ennustetaan pysyvän tällä tasolla vuonna 2022. Lisäksi ne noudattivat velan supistamista koskevaa vertailuarvoa vuonna 2021.

(13) COM(2022) 85 final.

(14) Jos velkasuhde on jonakin noista vuosista alle 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, vertailuarvoa ei voida laskea järkevästi. Näin on silloin, kun jäsenvaltion velka kasvaa alle 60 prosentista yli 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kuten on tapahtunut Slovakiassa.

(15) Neuvoston 13. heinäkuuta 2020 antama suositus koskee vain euroalueen jäsenvaltioita.

(16) Näillä maksuvalmiutta turvaavilla tukitoimenpiteillä, erityisesti julkisilla takauksilla, joilla tuetaan luototusta, on välitön vaikutus julkiseen talouteen vasta sitten, jos maksuvaatimuksia esitetään.

(17) Vuosien 2020 ja 2021 finanssipoliittista tukea voidaan mitata perusjäämän kumuloidulla vuotuisella muutoksella vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019 ja EU:n varoilla aikaansaadulla finanssipoliittisella elvytyksellä.

(18) Neuvoston 18. kesäkuuta 2021 antamassa suosituksessa esitetyn lähestymistavan mukaisesti finanssipolitiikan viritystä mitataan tällä hetkellä parhaiten perusmenojen (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) muutoksena suhteessa keskipitkän aikavälin potentiaaliseen kasvuun, lukuun ottamatta covid-19-kriisiin liittyviä väliaikaisia hätätoimenpiteitä mutta mukaan lukien menot, jotka on rahoitettu elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n varoista saaduilla tuilla (avustuksilla), joita ei makseta takaisin. Sen arvioimiseksi, onko kansallinen finanssipolitiikka maltillista ja voidaanko sen koostumuksella edistää kestävää elpymistä, joka on sopusoinnussa vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kanssa, huomiota kiinnitetään finanssipolitiikan kokonaisviritystä laajemmin myös kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä ja covid-19-kriisiin liittyviä väliaikaisia hätätoimenpiteitä) ja investointien kehitykseen.

(19) Ilman covid-19-pandemiaan liittyviä väliaikaisia hätätoimenpiteitä.

(20) Fiscal Sustainability Report 2021 (huhtikuu 2022), European Economy-Institutional Papers 171.

(21) Indikaattorin negatiivinen (positiivinen) merkki vastaa perusmenojen kasvuvauhdin ylittymistä (alittumista) keskipitkän aikavälin talouskasvuun verrattuna, mikä viittaa elvyttävään (kiristävään) finanssipolitiikkaan.

(22) SWD(2022) 602 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(23) Komissio antoi 7. huhtikuuta 2022 myönteisen arvion Bulgarian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta.

(24) SWD(2022) 603 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(25) SWD(2022) 605 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(26) SWD(2022) 607 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(27) SWD(2022) 608 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(28) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/216, annettu 15 päivänä helmikuuta 2022, Kreikkaa koskevan tiukennetun valvonnan jatkamisesta (EUVL L37, 18.2.2022 , s. 34).

(29) SWD(2022) 609 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(30) SWD(2022) 610 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(31) SWD(2022) 612 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(32) Vuonna 2021 Italiassa oli jo käytössä toimenpiteitä, joilla puututtiin energian hintojen nousun taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin ja joiden vaikutus on 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Nämä toimenpiteet koostuivat pääasiassa sähkö- ja maakaasulaskujen kiinteiden maksujen ja alv-kantojen alentamisesta sekä sähkö- ja maakaasulaskuihin liittyvien sosiaalietujen korottamisesta.

(33) SWD(2022) 616 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(34) SWD(2022) 619 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(35) SWD(2022) 617 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(36) Nämä ovat komission ennusteita. Komissio ei ole vielä arvioinut Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

(37) SWD(2022) 614 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(38) SWD(2022) 620 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(39) SWD(2022) 601 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(40) Nämä ovat komission ennusteita. Komissio ei ole vielä arvioinut Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

(41) SWD(2022) 622 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(42) SWD(2022) 626 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(43) SWD(2022) 627 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(44) SWD(2022) 611 final, velkakestävyysanalyysia koskeva liite.

(45) Edellä 4 jaksossa selostetaan, millä edellytyksillä merkitykselliset tekijät voidaan ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa alijäämäkriteerin perusteella. Merkitykselliset tekijät otetaan aina huomioon, kun arvioidaan velkakriteerin noudattamista.