This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52022DC0608
Recommendation for a COUNCIL RECOMMENDATION on the 2022 National Reform Programme of Estonia and delivering a Council opinion on the 2022 Stability Programme of Estonia
Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Viron vuoden 2022 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Viron vuoden 2022 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Viron vuoden 2022 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Viron vuoden 2022 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
COM/2022/608 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 23.5.2022
COM(2022) 608 final
Suositus
NEUVOSTON SUOSITUS
Viron vuoden 2022 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Viron vuoden 2022 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
{SWD(2022) 608 final} - {SWD(2022) 640 final}
Suositus
NEUVOSTON SUOSITUS
Viron vuoden 2022 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Viron vuoden 2022 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241 2 , jolla perustettiin elpymis- ja palautumistukiväline, tuli voimaan 19 päivänä helmikuuta 2021. Elpymis- ja palautumistukivälineestä tarjotaan rahoitustukea uudistusten ja investointien toteuttamiseen eli kyse on unionin rahoittamasta finanssipoliittisesta elvytyksestä. Tukivälineellä edistetään talouden elpymistä ja erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää tukevien kestävien ja kasvua lisäävien uudistusten ja investointien toteuttamista sekä vahvistetaan jäsenvaltioiden talouksien palautumiskykyä ja potentiaalista kasvua. Se auttaa myös vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä ja vauhdittamaan kasvua ja työpaikkojen luomista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Elpymis- ja palautumistukivälineen mukainen enimmäisrahoitusosuus jäsenvaltiota kohti [päivitettiin XX päivänä kesäkuuta 2022] asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
(2)Komissio hyväksyi 24 päivänä marraskuuta 2021 vuotuisen selvityksen kestävästä kasvusta. Hyväksyminen käynnisti vuoden 2022 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Selvityksessä otettiin asianmukaisesti huomioon Portossa toukokuussa 2021 pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa vahvistettu yhteinen sitoumus jatkaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 julistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2022 painopisteet vuoden 2022 kestävän kasvun selvitystä varten. Komissio hyväksyi 24 päivänä marraskuuta 2021 myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella annettavan varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Viro ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista tarvitaan perusteellinen tarkastelu 3 . Samana päivänä komissio hyväksyi lisäksi euroalueen talouspolitiikkaa koskevan suosituksen neuvoston suositukseksi sekä ehdotuksen vuoden 2022 yhteiseksi työllisyysraportiksi, jossa analysoidaan työllisyyspolitiikan suuntaviivojen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanoa. Neuvosto hyväksyi edellisen 5 päivänä huhtikuuta 2022 ja jälkimmäisen 14 päivänä maaliskuuta 2022.
(3)Geopoliittinen ja taloudellinen tilanne on muuttunut merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan maailmanlaajuisen pandemian jälkimainingeissa. Hyökkäyksen vaikutus jäsenvaltioiden talouksiin on näkynyt esimerkiksi energian ja elintarvikkeiden hintojen nousuna ja kasvunäkymien heikentymisenä. Energian hintojen nousu vaikuttaa erityisesti kaikkein haavoittuvimpiin kotitalouksiin, jotka ovat energiaköyhiä tai vaarassa joutua energiaköyhyyteen. EU:hun on myös virrannut ennennäkemätön määrä Ukrainasta pakenevia. Tilapäistä suojelua koskeva direktiivi otettiin tässä tilanteessa 4 päivänä maaliskuuta 2022 ensimmäistä kertaa käyttöön 4 . Ukrainasta pakeneville myönnetään direktiivin perusteella oikeus oleskella laillisesti EU:ssa sekä oikeus hakeutua koulutukseen, työmarkkinoille ja terveydenhuoltoon, saada asunto ja käyttää sosiaalipalveluita. Virolle myönnetään poikkeuksellista tukea Ukrainasta pakenevien vastaanotto- ja kotouttamistarpeisiin Euroopan pakolaisten auttamiseksi perustetun koheesiopoliittisen tukitoimen (CARE) puitteissa sekä koheesiota ja Euroopan alueita tukevan elpymisavun (REACT-EU) ennakkorahoitusta lisäämällä.
(4)Koska taloudellinen ja geopoliittinen tilanne on muuttumassa nopeasti, vuonna 2022 aloitetaan uudelleen talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon kuuluva laaja talous- ja työllisyyspolitiikan koordinointi, ja ohjausjaksoa kehitetään elpymis- ja palautumistukivälineen toteuttamisvaatimusten mukaisesti siten kuin vuotta 2022 koskevassa vuotuisessa selvityksessä kestävästä kasvusta selostetaan. Hyväksyttyjen elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano on olennaisen tärkeää talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta, koska suunnitelmat kokonaisuudessaan tai merkittävältä osin kohdistuvat vuosien 2019 ja 2020 ohjausjaksoilla annettuihin maakohtaisiin suosituksiin. Vuosien 2019 ja 2020 maakohtaiset suositukset ovat yhtä lailla tärkeitä, kun elpymis- ja palautumissuunnitelmia tarkistetaan, päivitetään tai muutetaan asetuksen (EU) 2021/241 14, 18 ja 21 artiklan mukaisesti, niiden maakohtaisten suositusten lisäksi, joita on mahdollisesti annettu muokatun suunnitelman toimittamispäivään mennessä.
(5)Yleinen poikkeuslauseke on ollut aktivoituna maaliskuusta 2020 5 . Komissio katsoi 3 päivänä maaliskuuta 2021 antamassaan tiedonannossa 6 , että päätös yleisen poikkeuslausekkeen deaktivoinnista tai sen soveltamisen jatkamisesta olisi tehtävä laatimalla talouden tilasta kokonaisarvio, jossa keskeisenä määrällisenä kriteerinä on talouden toimeliaisuuden taso EU:ssa tai euroalueella verrattuna kriisiä edeltäneeseen (vuoden 2019 lopun) tasoon. Talousnäkymien lisääntynyt epävarmuus ja suuret heikkenemisriskit sodan jatkuessa Euroopassa, ennennäkemätön energian hintojen nousu ja jatkuvat toimitusketjujen häiriöt edellyttävät vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamista vuonna 2023.
(6)Vuoden 2021 lähentymisohjelmasta 18 päivänä kesäkuuta 2021 annetun neuvoston lausunnon mukaisesti finanssipolitiikan viritystä mitataan tällä hetkellä muutoksella perusmenoissa (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä), joissa ei ole mukana covid-19-kriisiin liittyviä väliaikaisia hätätoimenpiteitä mutta joissa ovat mukana elpymis- ja palautumistukivälineen tuella, jota ei makseta takaisin, (avustuksilla) ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot, suhteessa keskipitkän aikavälin potentiaaliseen kasvuun 7 . Sen arvioimiseksi, onko kansallinen finanssipolitiikka maltillista ja voidaanko sen koostumuksella edistää kestävää elpymistä, joka on sopusoinnussa vihreän ja digitaalisen siirtymän kanssa, huomiota kiinnitetään finanssipolitiikan kokonaisviritystä laajemmin myös kansallisesti rahoitettujen 8 juoksevien perusmenojen (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä ja covid-19-kriisiin liittyviä väliaikaisia hätätoimenpiteitä) ja investointien kehitykseen.
(7)Komissio hyväksyi 2 päivänä maaliskuuta 2022 tiedonannon, jossa annetaan laajaa finanssipoliittista ohjausta vuodeksi 2023 ja jolla pyritään tukemaan jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmien valmistelua ja siten vahvistamaan politiikan koordinointia 9 . Komission mielestä vaikuttaa asianmukaiselta, että vuonna 2023 siirrytään talven 2022 talousennusteen makrotalouden näkymien perusteella kasvua tukevasta vuosien 2020–2022 finanssipolitiikan kokonaisvirityksestä pitkälti neutraaliin finanssipolitiikan kokonaisviritykseen, mutta samalla on oltava valmiina reagoimaan muuttuvaan taloustilanteeseen. Komissio ilmoitti, että vuotta 2023 koskevia finanssipoliittisia suosituksia olisi edelleen eriytettävä jäsenvaltiokohtaisesti, ja niissä olisi otettava huomioon mahdolliset maiden väliset heijastusvaikutukset. Komissio kehotti jäsenvaltioita ottamaan tämän ohjauksen huomioon vakaus- ja lähentymisohjelmissaan. Komissio sitoutui seuraamaan tiiviisti talouden kehitystä ja mukauttamaan ohjaustaan tarvittaessa ja viimeistään talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kevätpaketissa, jonka se esittää toukokuun 2022 lopussa.
(8)Vuotta 2023 koskevissa finanssipoliittisissa suosituksissa otetaan 2 päivänä maaliskuuta 2022 hyväksytyn finanssipoliittisen ohjauksen perusteella huomioon heikentyneet talousnäkymät, lisääntynyt epävarmuus ja muut heikkenemisriskit sekä talven talousennusteeseen verrattuna nopeampi inflaatio. Näiden seikkojen perusteella finanssipoliittisilla toimilla on lisättävä julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen ja ylläpidettävä heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien ostovoimaa, jotta voidaan lievittää energian hintojen nousun vaikutuksia ja hillitä kerrannaisvaikutuksista johtuvia inflaatiopaineita kohdennettujen ja väliaikaisten toimenpiteiden avulla. Finanssipolitiikan on pysyttävä ketteränä, jotta sitä voidaan mukauttaa nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, ja sitä on eriytettävä maittain finanssipoliittisen ja taloudellisen tilanteen mukaan ottaen huomioon muun muassa altistuminen kriisille ja Ukrainasta pakenevien maahantulo.
(9)Viro toimitti 18 päivänä kesäkuuta 2021 komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 1 kohtaa noudattaen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa. Komissio on arvioinut asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta asetuksen liitteessä V esitettyjä arviointia koskevia suuntaviivoja noudattaen. Neuvosto hyväksyi 29 päivänä lokakuuta 2021 päätöksen Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 10 . Rahoituserien maksamisen ehtona on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehty komission päätös siitä, että Viro on tyydyttävästi saavuttanut neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä asetetut asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet. Tyydyttävä saavuttaminen edellyttää, että edeltävien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen ei ole peruuntunut.
(10)Viro toimitti vuoden 2022 kansallisen uudistusohjelmansa ja vakausohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2022 asetuksen (EY) N:o 1466/97 4 artiklan mukaisesti. Ohjelmat on arvioitu yhdessä, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. Asetuksen (EU) 2021/241 27 artiklan mukaisesti vuoden 2022 kansallisessa uudistusohjelmassa otetaan huomioon myös Viron puolivuosittainen raportointi edistymisestä elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa.
(11)Komissio julkaisi 23 päivänä toukokuuta 2022 Viroa koskevan vuoden 2022 maaraportin 11 . Siinä arvioitiin Viron edistymistä neuvoston vuosina 2019, 2020 ja 2021 hyväksymien asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja arvioitiin elpymisen ja palautumisen tulostaulun pohjalta, miten Viro on pannut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöön. Tämän analyysin perusteella maaraportissa määritettiin puutteita eli haasteita, joihin elpymis- ja palautumissuunnitelmalla ei vastata lainkaan tai joihin vastataan vain osittain, sekä uusia ja kehittymässä olevia haasteita, kuten haasteet, jotka johtuvat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Maaraportissa arvioitiin myös Viron edistymistä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa, työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevien EU:n yleistavoitteiden saavuttamisessa sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemisessä.
(12)Komissio antoi 23 päivänä toukokuuta 2022 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laaditun kertomuksen. Kertomuksessa käsitellään Viron julkisen talouden tilannetta, sillä vuonna 2022 julkisen talouden alijäämän ennakoidaan ylittävän perussopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Kertomuksessa todettiin, että alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. Maaliskuun 2 päivänä 2022 annetun tiedonannon mukaisesti komissio ei ehdottanut uusien liiallisia alijäämiä koskevien menettelyjen aloittamista keväällä 2022, ja se arvioi uudelleen, onko aiheellista ehdottaa liiallista alijäämää koskevien menettelyjen aloittamista syksyllä 2022.
(13)Neuvosto suositti 20 päivänä heinäkuuta 2020, että Viro toteuttaisi vuosina 2020 ja 2021 yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi. Se suositti myös, että Viro harjoittaisi taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja. Vuonna 2021 Viron julkisen talouden alijäämä supistui Eurostatin vahvistamien tietojen mukaan 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2020 oli ollut 5,6 prosenttia. Viron finanssipoliittiset toimet tukivat talouden elpymistä vuonna 2021, ja väliaikaiset hätätoimenpiteet kasvoivat vuosien 2020 ja 2021 välillä 2,3 prosentista 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Viron vuonna 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20 päivänä heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia. Hallituksen vuosina 2020 ja 2021 hyväksymät päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet olivat enimmäkseen väliaikaisia tai niiden vaikutus kompensoidaan tasapainottavilla toimenpiteillä. Hallituksen vuosina 2020 ja 2021 hyväksymät päätösperäiset toimenpiteet, jotka eivät olleet väliaikaisia tai joiden vaikutusta ei kompensoida tasapainottavilla toimenpiteillä, koostuivat pääasiassa eläkkeiden korotuksista, kohdennetuista palkankorotuksista (opettajille sekä terveydenhuolto- ja kulttuurialan ja poliisin henkilöstölle) sekä terveydenhuollon, tutkimus- ja kehitystoiminnan, puolustusvoimien ja tieto- ja viestintätekniikan meno-ohjelmista. Eurostatin vahvistamien tietojen mukaan julkinen velka oli 18,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021.
(14)Vuoden 2022 vakausohjelmassa esitettyjen julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on varovainen. Hallitus ennustaa reaalisen BKT:n supistuvan 1,0 prosenttia vuonna 2022 ja kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2023. Komission kevään 2022 talousennusteessa puolestaan reaalisen BKT:n kasvu on 1,0 prosenttia vuonna 2022 ja 2,4 prosenttia vuonna 2023. Komissio ennustaa yksityisen kulutuksen voimakkaampaa kasvua, jota tukevat kertyneiden säästöjen suuri määrä ja odotettavissa oleva vahva palkkakehitys. Hallitus ennakoi vuoden 2022 vakausohjelmassaan julkisen talouden nimellisen alijäämän kasvavan 5,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja supistuvan 4,8 prosenttiin vuonna 2023. Vuoden 2022 kasvu johtuu pääasiassa uusista menopuolen toimenpiteistä, joilla pyritään lieventämään energian hintojen nousua, sosiaaliturvaan liittyvistä lisämenoista sekä kustannuksista, joita aiheutuu tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille. Julkisen talouden velan odotetaan vakausohjelman mukaan kasvavan suhteessa BKT:hen 20,7 prosenttiin vuonna 2022 ja sen jälkeen 24,1 prosenttiin vuonna 2023. Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen on ennusteen koontipäivänä tiedossa olevien politiikkatoimien perusteella komission kevään 2022 talousennusteen mukaan 4,4 prosenttia vuonna 2022 ja 3,7 prosenttia vuonna 2023. Tämä on pienempi kuin vuoden 2022 vakausohjelmassa ennakoitu alijäämä, mikä johtuu pääasiassa komission ennusteiden perustana olevasta vahvemmasta BKT-ennusteesta ja komission ennakoimasta investointimenojen maltillisemmasta kasvusta. Komission kevään 2022 talousennusteessa julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen on 20,9 prosenttia vuonna 2022 ja 23,5 prosenttia vuonna 2023, mikä on lähellä vakausohjelman ennusteita.
Komission kevään 2022 talousennusteen perusteella keskipitkän aikavälin potentiaalisen tuotannon kasvun (10 vuoden keskiarvon) arvioidaan olevan 3,1 prosenttia. Arviossa ei kuitenkaan ole otettu huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviä uudistuksia, jotka voivat vauhdittaa Viron talouden potentiaalista kasvua.
(15)Hallitus on vuonna 2022 luopunut suurimmasta osasta covid-19-kriisin takia toteutetuista toimenpiteistä, joten väliaikaisten hätätilanteen tukitoimenpiteiden ennakoidaan supistuvan 0,8 prosenttiin vuonna 2022, kun ne vuonna 2021 olivat 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Energian hintojen nousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten torjumiseksi hyväksytyt toimenpiteet vaikuttavat julkisen talouden alijäämään. Komission kevään 2022 talousennusteen mukaan kyseiset toimenpiteet ovat suhteessa BKT:hen 0,7 prosenttia vuonna 2022 ja vuonna 2023 niistä lienee luovuttu 12 . Toimenpiteet koostuvat pääasiassa sosiaalisista tulonsiirroista köyhemmille kotitalouksille, sähkön ja lämmityksen hintakatoista sekä kuluttajien sähkö- ja kaasuverkkomaksujen alentamisesta. Toimenpiteet on ilmoitettu väliaikaisiksi. Jos energian hinnat pysyvät kuitenkin korkeina myös vuonna 2023, joitakin näistä toimenpiteistä voitaisiin jatkaa. Kaikki toimenpiteet eivät ole kohdennettuja, kuten energian yleishintakatto kotitalouksille, verkkomaksujen alentaminen ja valmisteverojen laaja-alaiset kevennykset (vuodesta 2020 alkaen). Julkisen talouden alijäämään vaikuttavat myös kustannukset, joita aiheutuu tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille. Komission kevään 2022 talousennusteen mukaan kyseiset kustannukset ovat suhteessa BKT:hen 0,4 prosenttia vuonna 2022 ja 0,6 prosenttia vuonna 2023 13 . Julkisen talouden alijäämään vaikuttaa myös puolustusmenojen kasvu suhteessa BKT:hen 0,6 prosenttia vuonna 2023.
(16)Neuvosto suositti 18 päivänä kesäkuuta 2021, että Viro 14 varmistaa, että finanssipolitiikan viritys on vuonna 2022 edelleen kasvua tukeva, elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoama sysäys mukaan lukien, ja jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja. Se suositti myös, että Viro harjoittaisi taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa julkisen talouden kestävyys keskipitkällä aikavälillä, ja samalla lisää investointeja kasvupotentiaalin parantamiseksi.
(17)Komission kevään 2022 talousennusteen ja Viron vuoden 2022 vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella finanssipolitiikan virityksen ennakoidaan vuonna 2022 olevan neuvoston suosituksen mukaisesti elvyttävä –2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen 15 . Viro aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen neuvoston suosituksen mukaisesti. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen arvioidaan kasvavan 0,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2021. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,6 prosenttiyksikköä vuonna 2022 16 . Sen vuoksi Viro suunnittelee jatkavansa kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) taas ennakoidaan vuonna 2022 olevan finanssipolitiikan kokonaisviritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 1,4 prosenttiyksikköä. Tässä huomattavassa elvyttävässä vaikutuksessa ovat mukana muun muassa palkankorotukset ja sosiaaliset tulonsiirrot sekä energian hintojen nousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten torjumiseksi toteutettavien toimenpiteiden lisävaikutus (0,5 % suhteessa BKT:hen) sekä kustannukset, joita aiheutuu tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,4 % suhteessa BKT:hen).
(18)Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2022 talousennusteen mukaan 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana 17 . Viron ennakoidaan jatkavan elpymis- ja palautumistukivälineen avustusten käyttöä vuonna 2023 elpymistä tukevien lisäinvestointien rahoittamiseen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen talouden toimeliaisuuteen arvioidaan kasvavan 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuodesta 2022. Kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2023 18 . Kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) taas ennakoidaan vuonna 2023 olevan finanssipolitiikan kokonaisviritykseen kiristävä vaikutus, joka on 0,4 prosenttiyksikköä. Tässä ovat mukana energian hintojen nousun vuoksi toteutettujen toimenpiteiden asteittaisen päättymisen vaikutus (0,7 % suhteessa BKT:hen) sekä lisäkustannukset, joita aiheutuu tilapäisen suojelun tarjoamisesta Ukrainasta paenneille (0,1 % suhteessa BKT:hen).
(19)Vuoden 2022 vakausohjelmassa julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan asteittain 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024 ja 2,9 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Julkisen talouden alijäämän ennakoidaan siten supistuvan alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025. Näissä kehitysarvioissa oletetaan joitakin uusia julkisen talouden vakauttamistoimenpiteitä, joita ei ole vielä täsmennetty. Julkisen talouden velan odotetaan vakausohjelman mukaan vuoteen 2025 mennessä kasvavan suhteessa BKT:hen, 27,7 prosenttiin vuonna 2024 ja 29,2 prosenttiin vuonna 2025. Komission analyysin perusteella velkakestävyysriskit vaikuttavat keskipitkällä aikavälillä vähäisiltä.
(20)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja liitteessä V olevan 2.2 kriteerin mukaisesti laajan joukon toisiaan vahvistavia uudistuksia ja investointeja, jotka on määrä toteuttaa vuoteen 2026 mennessä. Ne auttavat vastaamaan kaikkiin tai merkittävään osaan niistä taloudellisista ja sosiaalisista haasteista, jotka tuodaan esiin neuvoston Virolle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2019 ja 2020 antamissa maakohtaisissa suosituksissa sekä niissä maakohtaisissa suosituksissa, joita on mahdollisesti annettu suunnitelman hyväksymispäivään mennessä. Suunnitelmassa keskitytään erityisesti vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Erilaisilla toimenpiteillä pyritään parantamaan energiatehokkuutta ja kehittämään uusiutuvaa energiaa, tekemään liikenteestä ja liikkuvuudesta kestävämpää, tukemaan vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta toteuttavia yrityksiä (erityisesti startup-yrityksiä sekä pk-yrityksiä), jatkamaan julkisten palvelujen digitalisointia sekä kasvattamaan koulutusjärjestelmän työmarkkinarelevanssia erityisesti vihreiden ja digitaalisten taitojen osalta. Suunnitelma sisältää myös toimenpiteitä, joilla parannetaan terveydenhuoltojärjestelmän saavutettavuutta ja kantokykyä, sekä joitakin parannuksia sosiaaliseen turvaverkkoon ja sosiaalipalvelujen saatavuuteen.
(21)Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon odotetaan myötävaikuttavan siihen, että vihreän ja digitaalisen siirtymän eteneminen jatkuu. Ilmastotavoitteita tukevien toimenpiteiden osuus Viron suunnitelman kokonaismäärärahoista on 41,5 prosenttia ja digitaalisia tavoitteita tukevien toimenpiteiden osuus on 21,5 prosenttia. Elpymis- ja palautumissuunnitelman täysimittainen täytäntöönpano siihen kuuluvien välitavoitteiden ja tavoitteiden mukaisesti auttaa Viroa toipumaan nopeasti covid-19-kriisin seurauksista ja vahvistaa samalla sen palautumiskykyä. Työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien järjestelmällinen osallistuminen on edelleen tärkeää, jotta elpymis- ja palautumissuunnitelman ja sitä laajemmin muun talous- ja työllisyyspolitiikan täytäntöönpano onnistuu ja jotta voidaan varmistaa laaja sitoutuminen politiikan yleiseen linjaan.
(22)Viro toimitti kumppanuussopimuksen 18 päivänä huhtikuuta 2022, mutta muita koheesiopolitiikan ohjelma-asiakirjoja 19 ei ole vielä toimitettu. Viron on otettava vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan rahastojen ohjelmasuunnittelussa huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset noudattaen 24 päivänä kesäkuuta 2021 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/1060. Tämä on edellytys sille, että koheesiopolitiikan rahastoista saatavan taloudellisen tuen vaikuttavuus paranee ja sen tuoma lisäarvo on mahdollisimman suuri ja että samalla edistetään koordinointia, täydentävyyttä ja yhtenäisyyttä näiden rahastojen ja muiden unionin välineiden ja rahastojen välillä. Elpymis- ja palautumistukivälineen ja koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanon onnistuminen edellyttää myös investointien pullonkaulojen poistamista, jotta voidaan tukea vihreää ja digitaalista siirtymää sekä tasapainoista aluekehitystä.
(23)Niiden taloudellisten ja sosiaalisten haasteiden lisäksi, joihin elpymis- ja palautumissuunnitelmalla vastataan, Virolla on useita lisähaasteita, jotka liittyvät pitkäaikaishoitoon ja sosiaalisen turvaverkoston riittävyyteen erityisesti työttömien osalta.
(24)Sosiaalisen turvaverkon riittävyys on parantunut Virossa, mutta ikääntyneiden, vammaisten ja työttömien köyhyys- ja syrjäytymisriski on edelleen korkea. Työttömillä on heikompi suoja köyhyyteen ajautumista vastaan, mikä johtuu työttömyysetuuksien saamista rajoittavista ehdoista, erityisesti työllisyysrajan ja työttömyyttä edeltävän tulorajan ylittämisestä. Tämän seurauksena vuonna 2021 vain noin 50 prosenttia kaikista rekisteröidyistä työttömistä sai työttömyysetuuksia, 37 prosenttia uusista työttömistä sai työttömyysvakuutusetuuksia ja vain 26 prosenttia sai kiinteämääräistä työttömyyskorvausta. Työttömyysetuuksien kattavuuden laajentaminen ja työttömyysetuuksien saamisen vähimmäisehtojen lieventäminen voisivat tehokkaasti parantaa sosiaaliturvaa erityisesti niiden osalta, jotka tekevät pätkätöitä tai ovat epätyypillisissä työsuhteissa.
(25)Viron väestö ikääntyy, mutta pitkäaikaishoidon tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään pitkäaikaishoidon organisoinnissa ja rahoituksessa olevien puutteiden vuoksi. Pitkäaikaishoidon organisoinnin ja rahoituksen hajanaisuus sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä valtion ja paikallishallinnon välillä aiheuttaa epätasaisuutta kotona ja avohoidossa järjestettyjen hoitopalvelujen tarjonnassa. Lisäksi hoitoa tarvitsevilta perittävien asiakasmaksujen osuus oli EU:n toiseksi suurin vuonna 2019. Julkiset pitkäaikaishoidon menot olivat vuonna 2019 vain 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen (keskiarvo EU:ssa oli 1,7 %). Pitkäaikaishoidon yhteisten normien puute ja hoitoalan työvoimapula heikentävät palvelun laatua. Pitkäaikaishoitoa pitäisi uudistaa panostamalla tehokkaaseen ja kestävään rahoitukseen, integroitujen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen, laatuvaatimusten asettamiseen sekä riittävän suuren ja ammattitaitoisen hoitohenkilöstön varmistamiseen. Tämä parantaisi hoitoa tarvitsevien elämänlaatua ja vähentäisi omaisten hoitorasitusta.
(26)EU:n valtion- tai hallitusten päämiesten Versailles’n julistuksessa antaman toimeksiannon mukaisesti REPowerEU-suunnitelman tavoitteena on poistaa mahdollisimman pian asteittain Euroopan unionin riippuvuus Venäjältä tulevasta fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Tätä varten määritetään vuoropuhelussa jäsenvaltioiden kanssa sopivimmat kansallisen, alueellisen ja EU:n tason hankkeet, investoinnit ja uudistukset. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista yleensä sekä siirtyä tuomaan fossiilisia polttoaineita muualta kuin Venäjältä.
(27)Tällä hetkellä Viro tuo vain pienen osan sähkön ja lämmön tuotantoon tarvitsemastaan energiasta, mutta se on edelleen hyvin riippuvainen Venäjältä tuotavasta kaasusta ja jalostetuista öljytuotteista, joskin kaasun osuus sen energiapaletissa on pieni (8 %) 20 . Viro luopuu asteittain öljyliuskeen käytöstä energialähteenä. Sen lisäksi se hyötyisi energiatehokkuuden parantamisesta, energiainfrastruktuurin (mukaan lukien sähköverkon) parantamisesta ja riittävän kapasiteetin varmistamisesta liittämällä energiaverkkoja yhteen, mukaan lukien yhdysjohdot naapurijäsenvaltioihin. Kaasuun liittyvissä uusissa infrastruktuuri- ja verkkoinvestoinneissa suositellaan ottamaan huomioon tulevaisuuden vaatimukset, jotta pitkän aikavälin kestävyys voidaan mahdollistaa muuttamalla infrastruktuuri ja verkot tulevaisuudessa kestäviä polttoaineita hyödyntäviksi. Ensisijaisesti olisi kuitenkin edelleen pyrittävä siihen, että saatetaan käynnissä oleva synkronointi Euroopan mantereen sähköverkon kanssa päätökseen, varmistetaan riittävä kapasiteetti energiaverkkojen liittämiselle naapurijäsenvaltioiden verkkoihin ja toteutetaan uusiutuvia energialähteitä koskevia yhteisiä hankkeita. Energialähteiden monipuolistamista (myös liikenteessä) ja uusiutuvan energian tuotantoa voitaisiin nopeuttaa poistamalla ei-taloudellisia esteitä, jotka hidastavat uusiutuvan energian tuotantolaitosten suunnittelua ja lupamenettelyjä, lisäämällä kestävän biometaanin tuotantokapasiteettia ja nopeuttamalla uusiutuviin energialähteisiin perustuvien ratkaisujen käyttöönottoa samalla varmistaen biomassan kestävä hyödyntäminen. EU:n varoilla tuettu rautateiden pääratojen sähköistäminen on jo käynnissä tai suunnitteilla, mutta koko verkoston sähköistäminen nopeuttaisi liikenteen irtautumista hiilestä. Tieliikenteen jo ennestään suuret kasvihuonekaasupäästöt ovat jatkaneet kasvuaan viime vuosina, mikä johtuu pääasiassa runsaasti polttoainetta kuluttavien ajoneuvojen intensiivisestä käytöstä. Viro on yksi niistä harvoista jäsenvaltioista, jotka eivät peri vuotuista ajoneuvoveroa esimerkiksi henkilöautoilta ja kevyiltä kuorma-autoilta. Lisäämällä kannustimia ajoneuvokannan uudistamiseksi vähemmän saastuttavaksi helpotettaisiin siirtymistä ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin. Pienituloisiin autonomistajiin kohdistuvia vaikutuksia voitaisiin tarvittaessa lieventää asianmukaisilla suojatoimilla. Energiankulutusta voitaisiin vähentää tehokkailla rakennusten peruskorjauksilla käyttäen yhdennettyä lähestymistapaa, joka sisältää uusiutuvan energian tuotantolaitoksia sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmiä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämistä koskevaa tavoitetasoa on tarpeen nostaa edelleen, jotta se olisi linjassa 55-valmiustavoitteiden kanssa.
(28)Nopeutettu siirtyminen ilmastoneutraaliuteen ja luopuminen fossiilisista polttoaineista aiheuttaa monilla aloilla huomattavia rakenneuudistuskustannuksia. Viro voi kuitenkin hyödyntää koheesiopolitiikan yhteydessä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia siirtymisen sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi alueilla, joilla vaikutukset ovat suurimmat. Lisäksi Viro voi hyödyntää Euroopan sosiaalirahasto plussaa parantaakseen työllistymismahdollisuuksia ja vahvistaakseen sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
(29)Neuvosto on tutkinut vuoden 2022 vakausohjelman komission tekemän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto 21 ilmenee jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.
(30)Koska euroalueen jäsenvaltioiden taloudet ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa ja koska ne myötävaikuttavat yhdessä talous- ja rahaliiton toimintaan, neuvosto on suosittanut, että euroalueen jäsenvaltiot toteuttavat – myös elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa kautta – toimia noudattaakseen euroalueen talouspolitiikkaa koskevaa suositusta. Viron osalta tämä ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävistä suosituksista 1, 2 ja 3.
SUOSITTAA, että Viro toteuttaa vuosina 2022 ja 2023 toimia, joilla se
1.varmistaa vuonna 2023, että kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvu on linjassa kaiken kaikkiaan neutraalin finanssipolitiikan virityksen kanssa, kun otetaan huomioon jatkuva väliaikainen ja kohdennettu tuki energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille sekä Ukrainasta pakeneville ihmisille; on valmiina mukauttamaan juoksevia menoja tilanteen muuttuessa; lisää julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen muun muassa elpymis- ja palautumistukivälineen, RePowerEU:n ja muiden EU:n varojen avulla; harjoittaa vuoden 2023 jälkeen finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä;
2.etenee elpymis- ja palautumissuunnitelmansa täytäntöönpanossa 29 päivänä lokakuuta 2021 annettuun neuvoston täytäntöönpanopäätökseen sisältyvien välitavoitteiden ja tavoitteiden mukaisesti; toimittaa vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan ohjelma-asiakirjat, jotta niistä komission kanssa käytävät neuvottelut voidaan saattaa päätökseen ja niiden täytäntöönpano voidaan aloittaa;
3.vahvistaa sosiaaliturvaa muun muassa laajentamalla työttömyysetuuksien kattavuutta erityisesti niiden osalta, jotka tekevät pätkätöitä tai ovat epätyypillisissä työsuhteissa; kohtuullistaa pitkäaikaishoidon hintaa ja parantaa sen laatua erityisesti varmistamalla kestävän rahoituksen ja integroimalla sosiaali- ja terveyspalvelut;
4.vähentää yleistä riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja monipuolistaa sitä nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa muun muassa edelleen virtaviivaistamalla lupamenettelyjä, varmistamalla riittävä kapasiteetti verkkojen yhteenliittämisillä ja vahvistamalla maan omaa sähköverkkoa; parantaa energiatehokkuutta (myös rakennuksissa) energiankulutuksen pienentämiseksi; tehostaa toimia liikennejärjestelmän kestävyyden parantamiseksi muun muassa sähköistämällä rautatieverkkoa ja lisäämällä kannustimia kestävän ja vähemmän saastuttavan liikenteen edistämiseksi, mukaan lukien tieliikenteen ajoneuvokannan uudistaminen.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja