EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.3.2022

COM(2022) 131 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Ukrainan sotaa pakenevien vastaanottaminen: Eurooppa valmistautuu vastaamaan tarpeisiin

Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Euroopan unioniin on saapunut noin 3,5 miljoonaa ihmistä vain neljän viikon aikana. Valtaosa tulijoista on naisia ja lapsia. Tulijoiden määrä ja saapumisnopeus ovat ennennäkemättömiä. EU jatkaa väsymättä humanitaarisesta katastrofista kärsivien tukemista Ukrainassa. Tämä tiedonanto koskee kuitenkin toimia, joilla tuetaan Ukrainasta pakenevia ihmisiä EU:n sisällä.

Se, miten EU on ottanut vastaan kodeistaan pakenevia ihmisiä, on ollut keskeinen tekijä jäsenvaltioiden yhteisessä vastauksessa sotaan 1 . EU:n tason toimet heijastavat ihmisten määrätietoisuutta, myötätuntoa ja solidaarisuutta kaikkialla EU:ssa samoin kuin kansallisten ja paikallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, erilaisten yhteisöjen järjestöjen ja yritysten valtavia ponnisteluja.

Tällä hetkellä keskitytään vastaamaan tulijoiden välittömiin vastaanotto- ja suojelutarpeisiin. EU antaa jäsenvaltioille jatkuvaa tukea rajalla annettavan avun, vastaanoton ja pelastuspalvelun yhteydessä. Tässä tiedonannossa hahmotellaan, miten EU jatkaa tämän työn tukemista ajan mittaan.

Paras esimerkki EU:n suhtautumisesta on se, että tilapäistä suojelua koskeva direktiivi 2 aktivoitiin nyt ensimmäistä kertaa, jotta tulijoille voidaan tarjota nopeasti ja tehokkaasti apua sekä selkeä oikeudellinen asema. Ukrainan kansalaiset perheenjäsenineen sekä Ukrainaan kotiutuneet henkilöt, jotka joutuvat siirtymään konfliktin vuoksi 3 , ovat ennennäkemättömällä tavalla oikeutettuja suojeluun kaikkialla EU:ssa. Heillä on mahdollisuus saada majoitusta sekä päästä koulutukseen, terveydenhuollon piiriin ja työmarkkinoille. Tätä tullaan noudattamaan, vaikka yhä useammat ihmiset joutuvat lähtemään Ukrainasta. Haasteena on nyt soveltaa näitä oikeuksia käytännössä.

Tulijoiden perheenjäsenet ovat joutuneet erilleen toisistaan. Erityisen huolestuttava on Ukrainasta saapuvien lasten suuri määrä, sillä heitä voi YK:n arvion mukaan olla puolet kaikista tulijoista. Nämä lapset ovat altistuneet hirvittäville kokemuksille ja he tarvitsevat erityistä suojelua, hoitoa ja psykososiaalista tukea. Monet ovat alaikäisiä vailla huoltajaa tai saapuvat ilman vanhempiaan. Kaikkien on saatava tuntea olonsa turvalliseksi. Lasten on päästävä kouluun, jotta vakauden tunne voi palautua. Tulijoita on suojeltava mahdollisilta hyväksikäytön ja ihmiskaupan riskeiltä.

Haasteeseen vastaaminen edellyttää yhteistä lähestymistapaa ja todellista solidaarisuutta. Tilapäistä suojelua koskevasta direktiivistä on annettu uudet toimintaohjeet 4 . Niiden avulla maahan saapuvat voivat käyttää oikeuksiaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti, ja jäsenvaltiot saavat niistä tukea uusien velvollisuuksiensa täyttämisessä. Toimintaohjeita päivitetään säännöllisesti, jotta jäsenvaltioita voidaan tukea niiden päivittäisissä haasteissa ja uusissa tilanteissa.

Uusi solidaarisuusfoorumi on nyt käytössä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön koordinointia varten. Ensimmäisenä tehtävänä ovat siirrot Moldovasta, johon kohdistuu valtavia paineita. Solidaarisuusfoorumilla sovitetaan yhteen tarjontaa ja tarpeita, myös vastaanottokapasiteettia 5 . Kun kaikki välineet jäsenvaltioiden tarpeisiin vastaamiseksi kootaan yhteen EU:n tasolla, voidaan varmistaa, että eri puolilla EU:ta tarjolla olevia tiloja ja palveluja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin, erityisesti lapsiin. Solidaarisuusfoorumin ensimmäisellä toimintaviikolla kuusi jäsenvaltiota ja Norja lupasivat ottaa vastaan Ukrainasta Moldovaan paenneita ihmisiä, sillä Moldovan vastaanottovalmiuksiin kohdistui valtavia paineita. Solidaarisuusfoorumin nopea täytäntöönpano ja tulokset edellyttävät kaikkien sidosryhmien, jäsenvaltioiden ja virastojen aktiivista osallistumista. Jäsenvaltioilta saadut avoimet ja ajantasaiset tiedot 6 ovat keskeisessä asemassa koordinoinnin tehokkuuden kannalta. Tietojen perusteella ihmisiä voidaan ohjata jäsenvaltioihin, joilla on riittävät valmiudet.

Tarpeiden laajuuden vuoksi kaikki yhteiskunnan alat ovat sitoutuneet tarjoamaan tilapäiseen suojeluun liittyviä oikeuksia: majoitusta, koulutusta, terveydenhuoltoa ja pääsyä työmarkkinoille. Kansalaisyhteiskunnan, pakolaisjohtoisten järjestöjen ja maahanmuuttajayhteisöjen ohella merkittävä rooli on paikallis- ja alueviranomaisilla, yrityksillä, työmarkkinaosapuolilla, terveys-, sosiaali- ja työvoimapalveluilla, lastensuojelupalveluilla, lastenhoitopalveluilla ja kouluilla. Tätä sitoumusta tuetaan EU:n tasolla toteutettavilla merkittävillä uusilla toimilla, joilla maksimoidaan käytettävissä olevan rahoituksen vaikutus ja hyödynnetään monenlaisia asiantuntijaverkostoja.

Koska Ukrainan sotaa Eurooppaan pakenevia on paljon, heidän tukemisensa edellyttää inhimillisyyttä ja joustavuutta. Tämä on merkittävä haaste tehokkaalle organisoinnille ja koordinoinnille sekä EU:n sisällä että yhdessä Ukrainan viranomaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. EU:lla on edessään ennennäkemätön haaste, johon se vastaa kollektiivisen vahvuuden avulla: autamme apua tarvitsevia ihmisiä arvojemme ja eurooppalaisen elämäntapa-ajattelun mukaisesti.

Komissio aikoo

·ottaa käyttöön keskeiset verkostot, joilla tuetaan jäsenvaltioita solidaarisuusfoorumin kautta, jotta resurssit ja asiantuntemus saataisiin hyödynnettyä kaikkialla EU:ssa parhaalla mahdollisella tavalla;

·auttaa jäsenvaltioita käyttämään EU:n varoja nopeasti ja joustavasti, jotta räätälöity rahoitus siirtyy nopeasti tukemaan jäsenvaltioiden, keskeisten organisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä toteuttaa tilapäisen suojelun kautta myönnetyt oikeudet;

·ottaa käyttöön erityiset rakenteet, jotta sekä ensimmäiset maahantulojäsenvaltiot että määränpäänä olevat jäsenvaltiot ja muut keskeiset palveluntarjoajat voivat ottaa parhaat käytettävissä olevat välineet käyttöön mahdollisimman nopeasti.

I    TURVASATAMAN TARJOAMINEN EUROOPASSA

Venäjän hyökkäys on pakottanut ukrainalaisia lähtemään maastaan vastoin tahtoaan, ja monet toivovat palaavansa lopulta kotiin. On edelleen hyvin epävarmaa, miten pian siihen on mahdollisuus. Tuen on oltava välitöntä, mutta on tarjottava myös mahdollisuutta pitkäaikaiseen oleskeluun. Tämä on otettu huomioon tilapäistä suojelua koskevassa direktiivissä, jossa säädetään, että suojelu myönnetään aluksi yhdeksi vuodeksi mutta sitä voidaan jatkaa automaattisesti kaksi kertaa aina kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Jäsenvaltioille annettava tuki on yhdistelmä tukea nykyisiin haasteisiin ja ennakoitaviin tarpeisiin keskipitkällä aikavälillä.

Vankat puitteet tälle työlle esitetään kotouttamista ja osallisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa 2021–2027 7 , jonka nojalla voidaan myös auttaa ylläpitämään Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden ja vastaanottavien yhteisöjen välisiä siteitä. Siinä korostetaan, että toimien suunnitteluun on tärkeää ottaa mukaan laaja joukko sidosryhmiä – myös uudet tulijat ja maahanmuuttajayhteisöt. Tämä on ratkaisevan tärkeää tehokkaan viestinnän, voimaannuttamisen ja vastuuntunnon kannalta. Myös koordinointi on tärkeää, jotta viranomaiset, hyväntekeväisyysjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta toimivat yhdessä mahdollisimman tehokkaasti. Koordinointia on tehtävä mahdollisuuksien mukaan myös Ukrainan viranomaisten kanssa. Komissio on pyytänyt Erasmus+-yhteisöä, Euroopan solidaarisuusjoukkoja ja kulttuuriyhteisöjä mukauttamaan toimintaansa tulijoiden tukemiseksi.

Uusien tulijoiden ja heitä vastaanottavien yhteisöjen olisi saatava kohdennettua apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin on jo toimittu, sillä Ukrainan lähinaapurit Puola, Romania, Unkari ja Slovakia ovat tarvinneet ja saaneet valtavasti tukea. Pian kuitenkin keskiöön nousee se, että siirtymään joutuneita henkilöitä autetaan asettautumaan. Silloin kun halutaan vähentää riippuvuutta ulkoisesta tuesta ja parantaa vuorovaikutusta vastaanottavien yhteisöjen kanssa, paras tapa on auttaa tulijoita saavuttamaan tietty taloudellinen itsenäisyys. Tämä tapahtuu luonnollisimmin niin, että tulija saa taitojaan ja pätevyyttään vastaavan työpaikan. Lisäksi on varmistettava, että tulijoilla on mahdollisuus asuntoon, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja muihin sosiaalipalveluihin. Ukrainan viranomaiset voivat mahdollisuuksien mukaan myös toimittaa rekistereitä ja tietoja, joiden avulla jäsenvaltiot voivat kohdentaa tukea tehokkaammin. Myös niitä, joilla ei ole asiakirjoja, pyritään auttamaan kaikin tavoin.

Yksi keskeinen tulijoita auttava tekijä on tiedottaminen heidän oikeuksistaan. Rajalla annettu tieto on jo ollut erittäin arvokasta. Komissio on perustanut Ukrainasta pakenevien ihmisten tukemiseksi verkkosivuston 8 , jolta tulijat saavat tietoa oikeuksistaan EU:ssa. Verkkosivustolla on tietoa rajan ylittämisestä, oikeuksista maahan tultua ja jatkomatkustuksesta. Komissio jatkaa yhteistyötä EU:n virastojen, jäsenvaltioiden, YK:n virastojen ja muiden kumppaneiden kanssa varmistaakseen, että ihmisillä on tarvitsemansa tiedot, sekä torjuakseen Venäjää tukevaa disinformaatiota, jonka tarkoituksena on levittää epäilyksiä ja epävarmuutta.

Paikkansapitävät tiedot esimerkiksi saapuvien tarpeista, haavoittuvuuksista, terveydentilasta, perhesuhteista, ikäryhmistä, taidoista sekä lopullisesta määränpäästä Euroopassa ovat ratkaisevan tärkeitä myös EU:n toimien kannalta. On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot jakavat tarkkoja, vertailukelpoisia ja ajantasaisia tietoja, jotta solidaarisuus toimisi tehokkaasti kaikilla aloilla. EU:n muuttoliikettä käsittelevä valmius- ja kriisinhallintaverkosto kerää arvokasta tietoa, ja sen toimet keskitetään erityiskysymyksiin, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten lukumäärään, vammaisiin henkilöihin tai perheille sopivaan vastaanottokapasiteettiin. Solidaarisuusfoorumi ja muut keskeiset verkostot ovat jo toiminnassa. Niiden avulla voidaan sovittaa valmiudet yhteen tarpeiden kanssa ja määritellä osaamisvajeet, joihin voidaan saada apua uusilta tulijoilta. Lisäksi tutkitaan muita tapoja kerätä tietoja väestön liikkeistä.

Ukrainasta tulijoita autetaan EU:hun asettautumisessa myös tukemalla kulttuuri- ja kieliesteiden ylittämistä. Tämä koskee sekä aikuisia että lapsia. EU:n apua voidaan antaa esimerkiksi aloitteilla, joilla tuetaan vastaanottokeskuksia. Lisäksi voidaan luoda käytännön ohjeistusta antavia verkkosivustoja, jotka helpottavat yhteyksiä paikallisyhteisöön ja julkisiin palveluihin. Työnhakua voidaan helpottaa lisäämällä ukrainan kieli työnhakijoiden auttamiseen tarkoitettuihin työkaluihin ja nostamalla esiin olemassa olevia ukrainankielisiä verkko-oppimissivustoja. Ukrainan kieli on juuri lisätty Euroopan komission eTranslation-konekääntimeen, jota kansalliset viranomaiset voivat hyödyntää työssään 9 . Kotouttamisrahoituksen ansiosta kaikenikäiset voivat ryhtyä heti opiskelemaan kieliä. Kulttuurien välisessä integraatiossa voivat auttaa myös kulttuurivälittäjät ja tulkit, joita voivat olla myös maahanmuuttajat ja tulijat itse.

Yksi merkki normaalielämään paluusta on Ukrainasta saapuvien ihmisten oikeus pankkitiliin EU:ssa. Pankkitilin ansiosta ihmiset voivat vastaanottaa sosiaaliavustuksia tai palkkaa ja suorittaa maksuja. Tilapäistä suojelua saavilla henkilöillä on oikeus peruspankkitiliin 10 . Komissio on yhteydessä pankkialaan tämän oikeuden toteutumisen varmistamiseksi, ja siitä myös tiedotetaan. Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevissa ohjeissa suositellaan myös, että jäsenvaltiot helpottavat pankkitilin avaamista, vaikka oleskelulupaa ei olisi vielä myönnetty.

EU aikoo toivottaa sotaa pakenevat tervetulleiksi ja varmistaa heidän turvallisuutensa Euroopassa. Ylivoimaisesti suurin osa niistä, jotka ovat päässeet EU:n alueelle, on naisia, lapsia ja vanhuksia. Lapsia on noin puolet tulijoista. On olennaisen tärkeää, ettei yksikään näistä ihmisistä joudu uudessa tilanteessaan alttiiksi uusille vaaroille. Kansalaisjärjestöt ja muut raja-alueilla työskentelevät ovat varoittaneet siitä, että ihmiset saattavat joutua petollisten majoitus- tai kuljetustarjousten kohteeksi ja päätyä ihmiskauppiaiden käsiin. Erityisen riskialttiita ovat lapset, ilman huoltajaa olevat alaikäiset ja orvot. Onkin olennaisen tärkeää suorittaa rekisteröinti ensimmäisen maahantulon yhteydessä, jotta lapsen etu voidaan varmistaa kaikissa vaiheissa. Jokaisen lapsen olisi oltava jäljitettävissä heti siitä hetkestä, kun hän lähtee Ukrainasta, aina siihen hetkeen, kun hän saapuu kohdemaahansa. Europol on raportoinut ihmiskauppiaiden kohdistavan huomionsa ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin rajalla ja kehottanut jäsenvaltioita ilmoittamaan kaikista epäilyttävistä tapauksista. Sijoitusperheiden ja muiden vastaanottajien tarkastamista ja seurantaa koskevia kansallisia lakeja ja menettelyjä on lapsen edun huomioon ottamiseksi noudatettava kaikilta osin. Ihmiskauppaa käsittelevä kansallisten raportoijien verkosto on täysin sitoutunut tukemaan majoitusta ja kuljetusta tarjoavien toimijoiden ja henkilöiden rekisteröintiä. Erityisille riskeille altistuvat aseellisia konflikteja pakenevat naiset ja tytöt, ja heidän suojelemisekseen tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä 11 .

EU:n toimien kulmakivenä on tulijoiden kansalaisuudesta tai etnisestä alkuperästä riippumatta se, että perusoikeuksia kunnioitetaan kaikilta osin. Kaikissa EU:n toimenpiteissä aina saapumisesta vastaanottoon ja kotouttamiseen saakka kiinnitetään erityistä huomiota syrjimättömyyteen ja erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin erityisryhmiin, joihin kohdistuu suurempi syrjinnän riski. Näitä ovat muun muassa romanit ja muut vähemmistöt sekä hlbtiq-yhteisö.

2.    LASTEN ERITYISSUOJELU

Koska puolet Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi lähteneistä on lapsia, EU on päättänyt antaa etusijan sen varmistamiselle, että näistä lapsista huolehditaan hyvin. Tämä edellyttää erityisiä ponnisteluja heti ensimmäisestä tunnistamis- ja rekisteröintitapahtumasta lähtien. Kaikki julkiset palvelut sekä kansalaisyhteiskunta on ohjeistettava vastaamaan tilanteeseen ja varmistamaan, että lasten oikeuksia ja etuja suojellaan. EU:n rahoitusta on saatavilla sosiaalisen osallisuuden, sijaishoidon ja psykososiaalisen neuvonnan tukemiseen sekä koulutukseen.

Jokainen Ukrainasta pakeneva lapsi kärsii sodan ja sen seurausten aiheuttamasta traumasta. On taattava, että lapset voivat pikaisesti käyttää oikeuksiaan, mukaan lukien tarvittava psykososiaalinen apu, terveydenhuolto ja koulutus (ks. jäljempänä) 12 . Lapsille olisi kerrottava tilanteesta heidän ikäänsä vastaavasti, ja tiedonantajina olisi oltava lastensuojelukoulutuksen saaneita henkilöitä. Erityistä huomiota ja tukea tarvitsevat orvot, ilman huoltajaa olevat ja perheistään eroon joutuneet, ja henkilöistä, joilla on erityistarpeita tai toimintarajoitteita, on huolehdittava erityistoimin.

Jäsenvaltioiden lastensuojeluvirastoilla ja -palveluilla on keskeinen asema kaikkien Ukrainasta saapuvien lasten asianmukaisen tuen ja suojelun varmistamisessa. Myös nuorisojärjestöillä ja nuorisotyöntekijöillä voi olla keskeinen rooli konkreettisen avun ja psykologisen tuen tarjoamisessa Ukrainasta saapuville lapsille 13 . Myös urheilu- ja kulttuuritoiminta voi edistää psyykkisten traumojen käsittelyä ja kotoutumista. On erittäin tärkeää määritellä hyvin koordinoidut ja selkeät vastuualueet ja yhteyspisteet.

Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia tarjoaa kattavan kehyksen toimille, joilla varmistetaan lasten tarpeiden täysimääräinen huomioon ottaminen. Eurooppalaisen lapsitakuujärjestelmän 14  kansalliset koordinaattorit on nimetty, ja tässä kuussa on esitelty kansallisia toimintasuunnitelmia, joissa maahanmuuttajataustaiset lapset on nostettu keskiöön. Kyseiset suunnitelmat on laadittu jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Niillä on nyt erityinen rooli toimien käynnistämisessä ja koordinoimisessa kansallisella tasolla sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa, kuten myös parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa EU:n tasolla. Lisäksi 31. maaliskuuta käynnistetään EU:n lasten oikeuksien verkosto, joka kokoaa yhteen kansalliset edustajat, kansainväliset järjestöt, kansalaisjärjestöt, oikeusasiamiehet ja lapset.

Vaikka tulijamäärä on valtava, kaikki yksin maahan tulevat lapset on saatava rekisteröityä. Heidän olisi saatava turvallista tukea, ja lastensuojeluviranomaisten edustajan olisi oltava läsnä mahdollisimman pian. Kun on kyse perheestään eroon joutuneista lapsista (jotka saapuvat muiden aikuisten kuin tavanomaisen huoltajansa kanssa), kansallisten viranomaisten olisi tarkistettava asiaankuuluvat asiakirjat lapsen henkilöllisyyden vahvistamiseksi sekä vanhempien suostumus. Ilman huoltajaa olevat alaikäiset olisi yritettävä yhdistää muualla EU:ssa oleviin perheenjäseniin perheen jäljittämisohjelmien avulla. Tämä voi kestää kauan, ja lapsia koskevat pitkäaikaisratkaisut on tehtävä äärimmäisen varovasti. Komissio tekee yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden kanssa sodan hajottamien perheiden yhdistämiseksi.

Koska Ukrainassa sijaitsevista laitoksista (esim. orpokodeista ja muista hoitopaikoista) tulevat lapset ovat haavoittuvaisia ja heillä on erityistarpeita, heidät on ohjattava välittömästi lastensuojeluviranomaisten hoiviin, erityisesti jos kyseessä ovat vammaiset henkilöt. Usein on lapsen edun mukaista sijoittaa hänet tilapäiseen sijaishoitoon tai muuhun yhteisöperustaiseen hoitopalveluun, jossa on käytössä tarvittavat suojatoimet.

Jäsenvaltioita kannustetaan olemaan erityisen valppaina sellaisten lasten suhteen, jotka ovat vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi tai kaapatuiksi. EU:n laajuisesta kadonneita lapsia koskevasta vihjepuhelinnumerosta 116 000 olisi tiedotettava laajasti. Lähikuukausina käyttöön otettavaan uudistettuun Schengenin tietojärjestelmään voidaan syöttää sekä kadonneita lapsia koskevia kuulutuksia että ”ennaltaehkäiseviä” kuulutuksia. Tätä mahdollisuutta olisi käytettävä täysimääräisesti.

Komissio valmistelee tilapäistä suojelua saavien henkilöiden siirtoja koskevan yleisen ohjeistuksen lisäksi erityisiä vakiotoimintamenettelyjä ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtoja varten. Niitä laaditaan yhdessä jäsenvaltioiden sekä EU:n ja YK:n virastojen kanssa sen varmistamiseksi, että lasten etu on etusijalla. Ne jaetaan kaikille asiaankuuluville viranomaisille, jotta kaikki ilman huoltajaa olevien lasten ja huoltajastaan eroon joutuneiden lasten tapaukset käsitellään niiden kiireellisyydestä riippumatta tarvittavia suojatoimia noudattaen. Solidaarisuusfoorumilla asetetaan etusijalle ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvalliset siirrot (ks. jäljempänä).

3.    PÄÄSY KOULUTUKSEEN

Koska Ukrainasta pakenevia lapsia on niin paljon, koulutusjärjestelmät joutuvat ottamaan vastaan valtavan logistisen haasteen ja myös suuren yhteiskunnallisen vastuun. Lasten nopea paluu varhaiskasvatukseen tai kouluun on merkittävä tekijä vakauden palauttamisessa, sillä se auttaa lievittämään psykologista stressiä. Valtaosa lapsista on joutunut eroon perheistään, ja monet heistä ovat saapuneet ilman huoltajaa. Koulut, ammatilliset ja muut oppilaitokset sekä varhaiskasvatuslaitokset voivat auttaa kotiseudultaan siirtymään joutuneita lapsia ja nuoria sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin ja saamaan esimerkiksi psykososiaalista tukea. Koska koulunkäyntiin oikeutettuja lapsia on miljoonia, sekä infrastruktuuria että henkilöstön määrää on lisättävä huomattavasti. Tämä edellyttää Team Europe ‑toimintamallin soveltamista: EU:n varoilla tuetaan jäsenvaltioita kansallisella ja paikallisella tasolla ja hyödynnetään olemassa olevaa tukea.

Joillakin alueilla on todennäköisesti enemmän lapsia kuin toisilla. Aluksi lapsia on eniten Ukrainan rajanaapureina olevissa jäsenvaltioissa, jotka tarvitsevat välitöntä tukea. Pian lapsia kuitenkin siirtyy suuremmassa määrin muualle Eurooppaan paikkoihin, jotka tarvitsevat kohdennettua tukea. Välittömänä prioriteettina on tarjota näille lapsille paikka, jossa he tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat käydä koulua. Sen jälkeen puututaan kieliongelmiin ja psykologisiin traumoihin. Koska eri puolilla on erilaisia tilanteita, tarvitaan erilaisia toimintatapoja ja niiden yhdistelmiä. Lapset voivat esimerkiksi integroitua suoraan paikalliseen koulutusjärjestelmään tai he voivat saada ensin tilapäistä valmistavaa opetusta, jonka tarkoituksena on valmistaa heitä siirtymään yleiseen koulutusjärjestelmään. On tärkeää tavoittaa perheet heti niiden saavuttua, jotta vanhemmat ja huoltajat saavat kaikki tarvittavat tiedot 15 . Monet lapset ovat jo jonkin aikaa olleet virallisen koulutuksen ulkopuolella ja tarvitsevat apua erojen kuromiseksi umpeen. Toisilla on erityistarpeita. Epäviralliset opetuskeskukset voivat tässä tilanteessa olla lapsille merkittäviä. Psykososiaalisen hoidon ja kielikurssien ohella tärkeää on myös mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ulkopuoliseen toimintaan, kuten urheilu- ja kulttuuritoimintaan. Integroitumista helpottaisi myös ukrainankielisten opettajien rekrytointi, jonka myötä kieliesteet madaltuisivat.

Jäsenvaltiot pohtivat, millaista joustavuutta tarvitaan ja miten oikeudellisia ja hallinnollisia sääntöjä mukautetaan nopeasti, jotta saataisiin lapset sisään koulujärjestelmiin ja lisäopettajia värvättyä. Yksi keino voisi olla tunnustaa Ukrainassa hankitut tutkinnot. Samalla tarkastellaan koulutukseen mahdollisesti liittyviä taloudellisia esteitä. Nyt on aloitettava myös valmistelut seuraavaa lukuvuotta varten: kartoitettava valmiuksia, valmennettava opettajia, määriteltävä erityisryhmien tarpeisiin vastaavia toimia ja vastattava kielikoulutus- tai käännöstarpeisiin. Nämä tekijät ovat olennaisen tärkeitä osallistavan kouluympäristön varmistamiseksi. EU:n koheesiopolitiikan varoilla voidaan rahoittaa monenlaisia toimia, joilla tuetaan integroitumista koulutukseen. Niitä ovat muun muassa kielikurssit. Erasmus+-ohjelmasta voidaan tukea henkilöstöä, joka työskentelee tilapäisesti siellä, missä on paljon siirtymään joutuneita henkilöitä, ja komissio tukee toimia sopivan henkilöstön ja asiantuntemuksen löytämiseksi kansallisten Erasmus+-toimistojen kautta. 16 Erasmus+-yhteistyöhankkeisiin jo osallistuvissa oppilaitoksissa varoja voidaan mukauttaa uuteen toimintaympäristöön. Tässä yhteydessä voidaan tehdä tiivistä yhteistyötä myös koheesiopolitiikan rahastojen kanssa. Jäsenvaltiot kokoontuvat komission johdolla yhteen jakamaan kokemuksia ja selvittämään, mitä tarvitaan siirtymään joutuneiden lasten koulutuksen jatkamiseksi. Komissio tukee jäsenvaltioita kokoamalla yhteen eri puolilla Eurooppaa saatavilla olevaa asiantuntemusta siirtymään joutuneiden lasten tehokkaasta integroimisesta kansallisiin koulutusjärjestelmiin ja korkea-asteen koulutukseen muun muassa valmistavan opetuksen ja digitaalisen koulutuksen avulla. Komissio järjestää vertaisoppimista ja laatii toimintaohjeistusta lasten ja nuorten integroimiseksi koulutukseen, jatkokoulutukseen tai muihin opintoihin.

Vaikka ensisijaisena tavoitteena on auttaa lapsia oppimaan vastaanottomaan kieltä, jotta he voivat siirtyä yleiseen koulujärjestelmään, heidän on jatkettava myös äidinkielensä taitojen kehittämistä. Tätä varten tarvitaan ainakin siirtymäkauden ajan koulujen oppimateriaalia ukrainaksi. EU:n julkaisutoimisto on valmis painamaan ukrainankielisiä koulukirjoja EU:n alueella oleville oppilaille yhteistyössä Ukrainan viranomaisten kanssa. Oppimateriaalia ja kielikursseja, joihin liittyvät oikeudet komissio voi hankkia, voidaan julkaista myös sähköisesti kouluopetuksen eurooppalaisella verkkofoorumilla. Verkkofoorumi on julkinen alusta, joka tarjoaa maksutonta tietoa ja koulutusmateriaalia opettajille ja muille koulutuksen sidosryhmille. Verkkofoorumi toimii keskitettynä palvelupisteenä, jossa on saatavana sekä Ukrainasta peräisin olevaa opetusmateriaalia että jäsenvaltioiden ukrainankielistä materiaalia. Toisessa aloitteessa tehdään yhteistyötä EU:hun sijoittautuneiden koulutusteknologian tarjoajien kanssa. Tavoitteena on tarjota Ukrainan hallinnon, jäsenvaltioiden ja muiden hyväksyttyjen lähteiden tekemän työn pohjalta digitaalista koulutussisältöä laajennettavilla paikallisalustoilla ukrainan kielellä. Lapsille on kuitenkin oltava tarjolla laitteita digitaalisen koulutustarjonnan hyödyntämiseksi: tätä varten voitaisiin järjestää keräyksiä, joihin kansalaiset, yritykset ja viranomaiset voisivat lahjoittaa käyttämättömiä, kunnostettuja ja uusia laitteita. Myös paikalliset etätyökeskukset, joissa ihmiset voivat parantaa digitaalisia taitojaan, voivat auttaa tarjoamalla mahdollisuuden verkko-opiskeluun ja -oppimiseen.

On olennaisen tärkeää hyödyntää Eurooppaan tulevien ukrainalaisten opettajien osaamista. Opettajat, jotka työskentelevät uusien tulijoiden integroimiseksi ja joutuvat ottamaan sotatilanteen huomioon luokkahuoneessa, voivat saada apua eTwinning-yhteisöstä ryhmissä, jotka on luotu alustan suojatussa tilassa. eTwinning-hankkeeseen voi osallistua jo mukana olevien ukrainalaisten opettajien lisäksi kuka tahansa opettaja, joka on lähtenyt Ukrainasta ja jolla on olemassaolevia yhteyksiä johonkin kouluun.

Perus- ja keskiasteen oppilaitosten ohella myös korkeakoulut pohtivat, miten Ukrainasta pakenevat opiskelijat ja akateeminen henkilöstö voitaisiin ottaa vastaan ja integroida opetukseen. Tarvitaan joustavuutta, jotta voidaan helpottaa tilapäistä suojelua saavien opiskelijoiden pääsyä kursseille ja tarjota heille opiskelumahdollisuuksia. Tätä varten on ratkaistava nopeasti, miten Ukrainan korkeakouluissa hankitut opintosuorituspisteet ja tutkinnot tunnustetaan ja otetaan huomioon 17 . Jotta voidaan tukea sotaa pakenevien opiskelijoiden koulutusta ja korkea-asteen oppilaitosten henkilöstön integroitumista, hyödynnetään Erasmus+-rahoitusohjelman joustavuutta ja synergioita koheesiopolitiikan rahastojen kanssa. Erasmus+-ohjelmalla edistetään myös korkea-asteen oppilaitosten ja henkilöstön vertaisoppimista jäsenvaltioiden välillä.

4.    PÄÄSY TERVEYDENHUOLTOON

Monet Ukrainasta sotaa pakenevista saapuvat Eurooppaan haavoittuvassa terveydentilassa. Monet ovat kohdanneet vaikeuksia matkan aikana tai jopa saaneet vammoja. Joillakin on jatkuvaa hoitoa kaipaavia sairauksia, jotkut ovat raskaana. Monien mielenterveys on ollut koetuksella viimeaikaisten kokemusten vuoksi. Lapsilla on erityistarpeita, ja etusijalla ovat psykososiaalinen hoito, ravinnosta huolehtiminen sekä erityistarpeiden tai vammaisuuden huomioon ottaminen.

Tilapäistä suojelua koskevassa direktiivissä säädetään sen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden oikeuksista sosiaalihuoltoon ja sairaanhoitoon, mielenterveyspalvelut mukaan lukien. Komissio suosittaa, että jäsenvaltiot varmistavat sairausetuuksien laajan saatavuuden ja sisällyttävät tulijat vastaanottavan jäsenvaltion julkiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Tämä edellyttää myös, että tulijat saavat selkeää tietoa terveydenhuollon saatavuutta koskevista menettelyistä ja edellytyksistä. Eräisiin jo olemassa oleviin EU:n kotouttamisaloitteisiin sisältyy vahva terveysulottuvuus 18 . Komissio myös tutkii, miten ukrainalaisten terveydenhuollon työntekijöiden ja mielenterveysalan ammattilaisten pätevyys voitaisiin tunnustaa, jotta he pääsisivät työskentelemään ja vastaamaan uusiin tarpeisiin.

Välittömänä prioriteettina on hoitaa niitä, jotka tarvitsevat nopeasti erikoissairaalahoitoa, joko kiireellistä hoitoa tai hoitoa kroonisiin sairauksiin. Komissio on ottanut käyttöön solidaarisuusmekanismin 19 potilaiden EU:n sisäisiä siirtoja varten Ukrainan rajanaapureina olevista jäsenvaltioista, joissa terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuu erityistä painetta. Jäsenvaltiot ovat jo asettaneet tarjolle 10 000 paikkaa esimerkiksi syöpä- ja palovammapotilaille, kuten myös lastenosastoja sekä vuodepaikkoja vastasyntyneille ja heidän äideilleen. Myös rokotteita, lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita (myös ambulansseja) on toimitettu paineen alla oleviin jäsenvaltioihin.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään lääketieteellisiä siirtoja varten uusia vakiotoimintamenettelyjä käyttäen mekanismiin sisältyvää varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää. Niiden avulla jäsenvaltiot voivat pyytää tukea potilaskertomusten tehokkaalle ja turvatulle siirrolle ja määritellä tärkeimmät huomioon otettavat osatekijät, kuten sairaus, hoidon tarve ja perhetilanne. Lääkintätarvikkeet ovat keskeinen osa unionin pelastuspalvelumekanismin työtä jäsenvaltioiden tukemiseksi. Potilaiden hoitokustannukset ovat vastaanottavien jäsenvaltioiden vastuulla, mutta pelastuspalvelumekanismista voidaan tukea ja osarahoittaa potilasevakuointeja ja lääkintätarvikkeiden toimitusta. Tämän ansiosta jäsenvaltiot ovat voineet lahjoittaa lääkkeitä, tavanomaisia rokotteita ja laitteita, joilla vastataan kiireellisiin lääketieteellisiin tarpeisiin. Komissio on valmis tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa tukemaan potilaiden luokittelupisteiden perustamista niiden jäsenvaltioiden rajalle, joissa potilaita on eniten. Tarkoituksena on nopeuttaa potilaiden lääketieteellisiä siirtoja niin, että näissä luokittelupisteissä tehdään ensidiagnoosi, määritellään kiireellisyys ja päätetään, mihin sairaalaan potilas lähetetään. Unionin pelastuspalvelumekanismi voi auttaa jäsenvaltioita myös lähettämään lääkintähenkilöstöä kenttätyöhön.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) seuraa terveystilannetta koko ajan, myös humanitaarisesta tilanteesta aiheutuvaa tartuntatautiriskiä. Se antaa käytännön kansanterveysneuvontaa ja kenttätukea maille, joihin on tullut paljon siirtymään joutuneita henkilöitä. Tämä edellyttää, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön tehokkaat seurantajärjestelmät 20 ja pyytävät tarvittavaa tukea paikan päälle tautitapausten torjumiseksi ja rokotuskattavuuden parantamiseksi. ECDC on myös antanut ohjeet tartuntatautien ehkäisystä ja torjunnasta 21 . Tarkoituksena on lisätä terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien tietoisuutta tarpeesta varmistaa palvelujen saatavuus, rokotusohjelmien jatkuvuus ja mielenterveyden ja psykososiaalisten terveyden tukipalvelujen saatavuus.

Rokotuskattavuus on Ukrainassa alhainen EU:hun verrattuna erityisesti tuberkuloosin, polion, tuhkarokon ja covid-19-taudin osalta. Etusijalle olisi asetettava lasten tavanomaiset rokotukset. Kansallisen terveydenhuollon ammattilaisia voitaisiin auttaa niiden toteuttamisessa valistuskampanjoiden avulla. Koska tässä vaiheessa ihmiset majoittuvat vastaanottokeskuksissa ja muissa yhteistiloissa, heillä voi olla suurempi tartuntariski. Komission terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen tukee rokotteiden hankintaa ja tarjontaa. Tässä yhteydessä otetaan huomioon, että lapsuusiän rokotuksista on täyssuojan varmistamiseksi annettava useampi annos kuukausien välein. Rokotusten kannalta on keskeistä, että rokotteet ovat helposti kaikkien Ukrainasta tulevien saatavilla, mikä edellyttää hyvää viestintää ja suunnittelua kaikilla alueilla, joille tulijat päättävät asettua asumaan pysyvämmin. Tämän tilanteen takia lääkkeiden kokonaistarve lisääntyy EU:ssa, ja EU ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä toimitusongelmien seuraamiseksi ja ratkaisemiseksi. Menettelyä voidaan soveltaa myös lisärokotteisiin ja lääkkeisiin jäsenvaltion niin pyytäessä.  

Covid-19-rokotusten helppo, nopea ja maksuton saatavuus niille, jotka eivät ole vielä saaneet ensimmäistä rokotusta tai tehosteannosta, on ratkaisevan tärkeää. Erityisen tärkeää on varmistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien turvallisuus. Covid-19-rokotteiden EU-varastot riittävät kattamaan Ukrainasta saapuvien tarpeet. Komissio suosittelee, että jäsenvaltiot tarjoavat saapumisprosessin aikana maksuttomia covid-19-testejä.

Komissio aikoo tehostaa sotaa pakenevien mielenterveyttä ja trauman jälkeistä tukea koskevia kohdennettuja toimia yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Toimiin kuuluu muun muassa lisävahvuuksien lähettäminen paikan päälle mielenterveyteen liittyvää kriisitukea varten. Lisäksi perustetaan verkosto EU:ssa oleville ukrainaa puhuville mielenterveysalan ammattilaisille 22 . EU4Health-ohjelmaan kuuluvassa aloitteessa kerätään ja toteutetaan parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät tulijoiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin kiinnittäen erityistä huomiota heidän kokemiinsa traumoihin.

EU:n terveyspolitiikkafoorumi 23 on perustanut erityisen verkoston, joka jakaa tietoa ja koordinoi uusia kansanterveysaloitteita.

5.    PÄÄSY TYÖMARKKINOILLE

Oikeus päästä työmarkkinoille on keskeinen osa oikeuksia, joita tarjotaan EU:ssa tilapäistä suojelua saaville. Mahdollisten jännitteiden välttämiseksi on asianmukaisesti selitettävä ja tuotava julki todelliset molemminpuoliset hyödyt, joita saadaan Ukrainan sotaa paenneiden henkilöiden osallistumisesta työmarkkinoille. Varhaisella työllistymisellä voi olla suuri vaikutus maahan vasta saapuneiden elämään, sillä sen myötä he voivat olla taloudellisesti riippumattomia ja integroitua paikallisyhteisöön, mikä vähentää vastaanottavien yhteisöjen taloudellista taakkaa. Työmarkkinoille pääsyn merkitystä korostettiin Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Romanian ja Slovakian sosiaaliministerien yhteisessä julkilausumassa. Nämä maat kuuluvat niihin, jotka ovat ottaneet vastaan eniten uusia tulijoita. Ne korostavat julkilausumassaan 24 myös EU:n tuen tarvetta.

Tilapäistä suojelua koskevassa direktiivissä säädetään, että tilapäistä suojelua saavien henkilöiden olisi voitava työskennellä toisen palveluksessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana ja osallistua ammatilliseen koulutukseen. Komissio kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kansallisia toimenpiteitä näiden säännösten panemiseksi täytäntöön kiireellisesti tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Tulijoille on tiedotettava heidän oikeuksistaan, jotta nämä voisivat aloittaa työskentelyn mahdollisimman pian.

Heidän olisi myös voitava luottaa siihen, että kohtelu on palkan ja muiden työehtojen osalta yhdenvertaista. Komissio suosittaa, että jäsenvaltiot tulkitsevat tilapäistä suojelua koskevan direktiivin mukaisia oikeuksia päästä EU:n työmarkkinoille mahdollisimman laajasti ja soveltavat poikkeuksia vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla vain asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa. EU:n tilapäistä suojelua saavilla on oikeus päästä EU:n työmarkkinoille. Komissio kannustaa myöntämään tällaisen mahdollisuuden myös kansallisen lainsäädännön mukaista suojelua saaville henkilöille. Tämä edistäisi EU:ssa suojelua saavien henkilöiden taloudellista riippumattomuutta ja jouhevampaa kotoutumista.

EU:n koheesiopolitiikan rahoituksen, uuden pakolaisten hyväksi Euroopassa toteutettavan koheesiotoimen (Care) ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston keskeisenä tehtävänä on auttaa uusia tulijoita hankkimaan tarvittavat taidot EU:n työmarkkinoille pääsemiseksi. Tulijoita voitaisiin esimerkiksi auttaa valmistautumaan työmarkkinoille tai yrittäjyyteen kielikurssien, neuvonnan, peruskoulutuksen tai yritystuen avulla. Jäsenvaltiot voisivat räätälöidä tuen joustavasti tarpeidensa mukaan. Kielitaitoa ja digitaalisia perustaitoja voidaan kehittää myös osaamissopimuksen verkostojen avulla, jotta voidaan luoda yhteydet alue- ja kaupunkiviranomaisten, koulutusorganisaatioiden ja Ukrainasta paenneiden ihmisten tukemiseen osallistuvien kansalaisjärjestöjen välille. Komissio on lisännyt ukrainan kielen kolmansien maiden kansalaisille tarkoitettuun EU:n taitoprofiilityökaluun auttaakseen ukrainalaisia työnhakijoita ja niitä, jotka haluavat jatkaa opintojaan.

Koska Ukrainan sotaa pakenevien joukossa on paljon naisia, jotka ovat tosiasiallisesti yksinhuoltajia EU:ssa, heidän työmarkkinoille osallistumisensa olennaisena edellytyksenä on lastenhoidon ja esiopetuksen saatavuus. Tämän alan palveluja ja infrastruktuuria voidaan tukea Care-toimen varoista.

Työnantajien ja oppilaitosten on voitava ymmärtää, millaisia taitoja Ukrainasta saapuvilla henkilöillä on. Komissio laatii parhaillaan uusia suuntaviivoja, joilla helpotetaan Ukrainassa hankitun ammattipätevyyden tunnustamista. Se myös jatkaa työtään Euroopan koulutussäätiön kanssa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja Ukrainan kansallisen tutkintojen viitekehyksen vertailemiseksi. Lisäksi komissio tutkii, voitaisiinko sellaisille sotaa pakenemaan joutuneille henkilöille, joilla ei ole mukanaan tarvittavia asiakirjoja, uudelleenmyöntää digitaalisia todistuksia eurooppalaisten digitaalisten opintotodistusten puitteissa. Euroopan koulutussäätiö on perustamassa resurssisivustoa, jolta saavat apua tutkintojensa tunnustamista hakevat ukrainalaiset, kuten myös ne, jotka tarvitsevat apua tutkintojen tulkitsemisessa.

Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin mukaisiin oikeuksiin kuuluu muun muassa aikuisten oikeus koulutusmahdollisuuksiin ja ammatilliseen koulutukseen. Ukrainasta tulevien uudelleenkouluttautumisen tukeminen voi myös osaltaan vastata EU:n työmarkkinoiden tarpeisiin ja osaamisvajeisiin. Euroopan työviranomainen on määritellyt 25 28 ammattia, joissa on pulaa työntekijöistä. Niiden osuus EU:n työpaikoista on 14 prosenttia. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) analysoi parhaillaan miljoonia avoimia työpaikkoja eri puolilla Eurooppaa selvittääkseen, mitä taitoja tarvitaan ja missä. Julkiset työvoimapalvelut toimivat keskeisesti aktiivisessa työmarkkinapolitiikassa uusien tulijoiden taitojen hyödyntämiseksi sekä työmarkkinoiden välittäjänä. Komissio on pyytänyt kaikkia julkisia työvoimapalveluja keräämään tietoja käytössä olevista toimenpiteistä ja se aikoo antaa asiaa koskevia ohjeita Ukrainasta tulevien työntekijöiden integroimiseksi työmarkkinoille, myös maaseutualueilla. Ukrainalaisia startup-yrityksiä voitaisiin tukea erityisellä tukijärjestelmällä, jossa hyödynnetään aluksi Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmassa käytettävissä olevia välineitä. Yritys-Eurooppa-verkosto voi tukea uusia yrittäjiä, jotka käynnistävät yrityksiä.

Samalla kun kartoitetaan Ukrainasta tulevien henkilöiden nykytaitoja ja autetaan heitä luomaan yhteyksiä työvoimapalveluihin, tarjolla oleviin työpaikkoihin ja työnantajiin, komissio käynnistää EU:n osaajareserviä koskevan pilottihankkeen. Tämän verkkopohjaisen välineen avulla hakijat voivat esitellä taitojaan ja työskentelyvalmiuksiaan. Pilottihankkeessa otetaan huomioon esimerkiksi Portugalissa ja Romaniassa käynnissä olevat onnistuneet aloitteet. Pilottihanketta kehitetään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, ja siinä pyritään tavoittamaan työmarkkinaosapuolet ja kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. Hankkeen pitäisi olla toimintavalmis kesään mennessä. Foorumilla voitaisiin antaa apua ensisijaisilla aloilla esimerkiksi löytämällä opettajia siirtymään joutuneille lapsille tai tulkkeja ja hoitoalan ammattilaisia, jotka voivat tukea uusien tulijoiden keskeisiä palveluja, sekä tukemalla kielikurssien järjestämistä.

Komissio tekee yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa ja auttaa tiedottamaan suojelua saaville henkilöille ja yksityiselle sektorille tilapäiseen suojeluun liittyvistä oikeuksista ja ohjelmista, joilla sovitetaan yhteen työtarjouksia ja osaamisprofiileja. Muita keskeisiä vaikuttajia ovat Euroopan kotouttamisasioiden verkosto ja työmarkkinoiden eurooppalainen kotouttamiskumppanuus. Komissio aikoo vahvistaa kumppanuutta siten, että se kattaa Ukrainasta pakenevien työmarkkinoille pääsyn. Kaikki nämä verkostot voisivat auttaa kehittämään mentorointiohjelmia yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa ukrainalaisten maahanmuuttajayhteisöjen kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta.

6.    MAHDOLLISUUS MAJOITUKSEEN JA ASUMISEEN

Ukrainasta pakenevat henkilöt tarvitsevat välitöntä suojaa. Monet ensimmäisistä tulijoista menivät suoraan perheensä ja ystäviensä luo. Yhä useammin tulijat kuitenkin pakenevat ilman tietoa määränpäästään. Tilapäistä suojelua koskevassa direktiivissä säädetään, että saapuvat henkilöt majoitetaan asianmukaisesti heidän tarpeitaan vastaavasti tai että heille myönnetään varat asumiseen. Tämä on myös osa solidaarisuusfoorumin työtä: majoitus ja asuminen vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten jäsenvaltiot voivat auttaa jakamaan ihmisten vastaanottoponnisteluja.

Tuhannet yksityishenkilöt tarjoavat tulijoiden välittömiä tarpeita varten jo nyt majoitusta ja apua, joka täydentää jäsenvaltioiden virallista vastaanottokapasiteettia. Tämä anteliaisuus kuvastaa sitä solidaarisuutta ja yhteistä määrätietoisuutta, jota Eurooppa on osoittanut tässä ennennäkemättömässä tilanteessa. Uudella ”turvallinen koti” -aloitteella tuetaan kotinsa avaavia eurooppalaisia hyödyntämällä eräiden jäsenvaltioiden sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden jo käynnistämiä aloitteita. Tarpeiden mukaan optimoidaan olemassa olevien EU:n varojen käyttö ja tarjotaan kohdennettua rahoitusta ja verkkoresursseja. Sillä tuetaan myös uusia innovatiivisia kumppanuuksia paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla sekä hyödynnetään yhteisöllisen tuen ohjelmista saatuja kokemuksia.

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sekä koheesiorahaston varoja käytetään julkisten vastaanottojärjestelmien vahvistamiseen. Jäsenvaltiot, joiden on lisättävä vastaanottokapasiteettiaan voidakseen tarjota suojaa, tarvikkeita ja palveluja, voivat hyödyntää kiireellisiä julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, kuten vuosien 2015–2016 muuttoliikekriisin aikana.

Jäsenvaltioita kannustetaan koordinoimaan solidaarisuusfoorumin kautta Ukrainan sotaa pakenevien ihmisten edelleen liikkumista luomalla liikenneyhteyksiä pääasiallisten saapumis-, kauttakulku- ja määräpaikkojen välille. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden vastaanottovalmiudet. Koordinoinnin ansiosta ihmisten pitäisi voida matkustaa valitsemaansa määräpaikkaan arvokkaammin. Ponnistelujen pitäisi jakautua tasaisemmin koko Eurooppaan ja määrä- ja kauttakulkujäsenvaltioihin saapuvien henkilöiden määrän pitäisi olla paremmin ennakoitavissa.

Pysyvämpiä asumisratkaisuja voidaan kuitenkin tarvita nopeasti, ja ne on huomioitava jäsenvaltioiden yleisessä asuntopolitiikassa. On otettava huomioon sekä uusien tulijoiden tarpeet että sellaisten vastaanottavien yhteisöjen tarpeet, joissa asumiseen jo kohdistuu paineita. Euroopan aluekehitysrahastosta tuetaan sosiaalista asuntotarjontaa perheille ja yksittäisille henkilöille, ja siitä voidaan kattaa sekä asunnon hankinta- että korjauskustannukset. Lisäksi voitaisiin harkita asuntojen perusvuokraa. Euroopan sosiaalirahastosta voidaan tukea yhteisöllisiä palveluja ja majoituspalveluja, erityisesti henkilöille, joilla on erityistarpeita, sekä vammaisille, lapsille ja ikääntyneille.

7.    SOLIDAARISUUS KÄYTÄNNÖSSÄ

EU:hun saapuu sotaa pakenevia ihmisiä ennennäkemättömän nopeasti. Tähän haasteeseen vastaa koko unioni pitäen lähtökohtanaan niitä poikkeuksellisia ponnisteluja, joita aivan aluksi toteutettiin Puolassa, Romaniassa, Unkarissa ja Slovakiassa. Viranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja yksityishenkilöt ovat osoittaneet valtavaa sitoutumista avun tarpeessa olevien auttamiseen.

EU varmistaa, että jäsenvaltiot saavat tarvitsemansa tuen. Komissio on työskennellyt lakkaamatta EU:n hätäavun koordinointikeskuksen kautta avun saamiseksi käyttöön, ja EU:n virastot tehostavat toimintaansa jäsenvaltioiden pyyntöjen perusteella. Frontex on antanut käyttöön yhteensä yli 250 työntekijää, ja määrä kasvaa edelleen. EU:n turvapaikkavirasto vastaa jäsenvaltioiden tukipyyntöihin, ja Europol lisää osallistumistaan.

Solidaarisuusfoorumi, joka kokoaa yhteen jäsenvaltiot, komission ja EU:n virastot, kerää ja tutkii jäsenvaltioiden havaitsemia tarpeita sekä koordinoi operatiivisia jatkotoimia. Kun tietoja vaihdetaan säännöllisesti, foorumilta saa kattavan yleiskuvan jäsenvaltioiden vastaanottovalmiuksista. Foorumi sovittaa tarjotun avun yhteen avuntarvitsijoiden kanssa sekä auttaa järjestämään siirrot suurimman paineen alla olevista jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin, joilla on sopivia vastaanottovalmiuksia. Se työskentelee tiiviisti neuvoston poliittisen kriisitoiminnan integroitujen järjestelyjen ja EU:n muuttoliikettä käsittelevän varautumis- ja kriisinhallintaverkoston kanssa kartoittaakseen tarpeita, resursseja ja toimia. Se kiinnittää erityistä huomiota kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ja erityisesti lasten tarpeisiin.

26 Myös yksityisellä sektorilla on oma tehtävänsä. Komissio tutkii, miten yksityisiltä yrityksiltä saadut luontoissuoritukset voitaisiin lisätä yhteisiin ponnisteluihin. Monet liikenteenharjoittajat ovat tarjonneet oma-aloitteisesti tukea järjestämällä pakeneville ihmisille humanitaarisia junia, antamalla ilmaisia lippuja ja kuljettamalla humanitaarista apua Ukrainaan. Komissio tekee yhteistyötä yksityissektorin kanssa näiden ponnistelujen helpottamiseksi ja laajentamiseksi. Komissio suosittelee toimintaohjeissaan, että jäsenvaltiot eivät määrää taloudellisia seuraamuksia liikenteenharjoittajille, jotka kuljettavat tilapäistä suojelua saavia henkilöitä ilman voimassa olevaa matkustusasiakirjaa.

Miljoonien Ukrainan sotaa pakenevien ihmisten saapuminen ei kuitenkaan ole pelkästään EU:ta koskettava asia. Kumppanit eri puolilla maailmaa ovat tuominneet Venäjän hyökkäyksen ja saattavat haluta osallistua kotinsa ja toimeentulonsa menettäneiden auttamiseen. Solidaarisuusfoorumi voi auttaa kolmansia maita varten perustetun yhteistyöfoorumin kautta luomaan väyliä konfliktin vuoksi siirtymään joutuneille henkilöille erityisesti maihin, joissa on jo merkittäviä ukrainalaisyhteisöjä (kuten Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta).

Myös Ukrainan sodan jalkoihin jääneiden kolmansien maiden kansalaisten kotiuttamista tuetaan muun muassa ottamalla yhteyttä heidän alkuperämaihinsa. Monet kolmannet maat ovat järjestäneet kansalaistensa kotiutuksia joko suoraan tai EU:n avustuksella. Frontex on tukenut ensimmäisiä vapaaehtoisen humanitaarisen paluun lentoja Puolasta Tadžikistaniin ja Kirgisiaan, ja niitä on suunnitteilla lisää. Komissio tekee yhteistyötä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa välineestä, jolla tuetaan itäisen kumppanuuden maita, kuten Moldovaa, sotaa pakenevien kolmansien maiden kansalaisten kotiuttamisessa.

8.    NOPEAT JA JOUSTAVAT RATKAISUT SOLIDAARISUUDEN RAHOITTAMISEKSI

Komissio on ryhtynyt välittömiin toimiin, jotta Ukrainan sotaa paenneita ihmisiä vastaanottaneilla jäsenvaltioilla olisi käytössään taloudellista tukea. Toimi perustuu laajakirjoiseen apuun, jota on jo saatavilla unionin pelastuspalvelumekanismista, koheesiopolitiikasta ja sisäasioiden rahastoista. Se kattaa investoinnit infrastruktuuriin ja laitteisiin sekä koulutus-, työllisyys-, asumis-, terveys-, sosiaali- ja lastenhoitopalveluihin. Toinen nopean avun lähde on vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto.  

Pakolaisten hyväksi Euroopassa toteutettavaa koheesiotoimea (Care) 27 koskevalla ehdotuksella edistetään vuosien 2014–2020 ohjelmista vielä käytettävissä olevan rahoituksen joustavaa käyttöä. Euroopan parlamentin ja neuvoston on tarkoitus hyväksyä ehdotus lähipäivinä. Sen myötä Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston käyttö on joustavampaa ja keskenään vaihdettavissa. Kaikki sotaa pakeneviin ihmisiin liittyvät menot ovat takautuvasti tukikelpoisia 24. helmikuuta 2022 alkaen eli päivästä, jonka Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämä mahdollistaa rahoituksen välittömän käyttöönoton ilman ohjelmien muuttamista. Pandemian vuoksi sovellettua unionin poikkeuksellista 100 prosentin osarahoitusosuutta jatketaan yhdellä vuodella. Näin kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin talousarvioihin kohdistuva rasite kevenee ja varoja vapautuu operatiivisiin tarpeisiin. Joustovaran ansiosta voidaan myös auttaa monia kansalaisjärjestöjä, joilla on tällä hetkellä tärkeä rooli uusien tulijoiden vastaanottamisessa jäsenvaltioon ja tulijoiden tarvitsemien olennaisten palvelujen tarjoamisessa.

Sisäasioiden rahastoihin tehtävillä muutoksilla vapautetaan käyttämättömiä määriä, jotka oli aiemmin korvamerkitty turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston erityistarkoituksiin vuosina 2014–2020. Jäsenvaltiot voivat käyttää näitä varoja joustavasti tarpeidensa mukaan 28 . 

Lisäksi voidaan käyttää REACT-EU-välineessä käytettävissä olevia määrärahoja, erityisesti vuoden 2022 jopa 10 miljardin euron määrärahoja, jos käyttö yhdenmukaista pandemian jälkeistä elpymistä koskevan tavoitteen kanssa. Jotta varat olisivat nopeammin käytettävissä, REACT-EU-välineestä asetetaan jäsenvaltioiden ja erityisesti EU:n ja Ukrainan välistä rajaa lähimpänä olevien jäsenvaltioiden tukemiseksi saataville 3,4 miljardia euroa ennakkomaksuja varten.

Myös vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen puitteissa on saatavilla merkittävää rahoitusta sekä sisäasioiden että koheesiopolitiikan rahastoista. Jäsenvaltiot voivat käynnistää tukikelpoisia hankkeita jo nyt, sillä menot ovat korvauskelpoisia 1. tammikuuta 2021 alkaen.

Kun aiemmilta budjettikausilta ja nykyiseltä budjettikaudelta käytettävissä olevien varojen käytön joustavuutta lisätään, jäsenvaltioilla on käytettävissään monia rahoitusvaihtoja Ukrainan sotaa pakenevien tukemiseksi. Jäsenvaltioita ja alueita kehotetaan hyödyntämään näitä vaihtoehtoja, nopeuttamaan kaikkien rahastojen ohjelmasuunnittelua ja sisällyttämään niihin toimenpiteitä Ukrainan sotaa pakenevien tukemiseksi.

Jäsenvaltioiden ja alueiden avuksi ollaan perustamassa keskitettyä palvelupistettä, joka kokoaa yhteen kaikki asiaan liittyvät komission asiantuntijat. He ovat yhteydessä kaikkiin jäsenvaltioiden asiaankuuluviin tahoihin tarjotakseen kattavaa ohjeistusta ja räätälöityä tukea EU:n rahoituksen käytön optimoinnin osalta. Palvelupiste tarjoaa asiantuntemusta, jotta jäsenvaltioiden erityiskysymyksiin voidaan vastata reaaliaikaisesti. Jäsenvaltioihin lähetetään kenttäryhmiä antamaan ohjeistusta ja tukea paikan päällä.

Teknisen tuen väline tarjoaa räätälöityä tukea, jolla autetaan jäsenvaltioita kehittämään institutionaalisia valmiuksiaan, ja sitä voidaan hyödyntää myös jäsenvaltioiden auttamiseksi uusissa olosuhteissa. Komissio on käynnistänyt erityisen ehdotuspyynnön 29 , koska jäsenvaltioille syntyy sodan yhteydessä uusia tarpeita. Ne voivat pyytää teknistä tukea teknisen tuen välineen maahanmuuttajien kotouttamista koskevassa lippulaivahankkeessa voidakseen nopeasti tarjota elintärkeitä palveluja, kuten asumista, koulutusta, työpaikkoja, ja hyödyntää EU:n varoja. Käynnissä olevien maahanmuuttajien kotouttamista ja lapsitakuuta koskevien hankkeiden toimia voidaan nopeasti mukauttaa Ukrainan sodasta johtuviin uusiin tarpeisiin. Seitsemällä jäsenvaltiolla on jo suunnitelmat maahanmuuttajille annettavan tuen parantamiseksi, mukaan lukien taitojen tunnustaminen ja työllistyminen, ja näitä suunnitelmia voidaan mukauttaa uusia tarpeita vastaaviksi. Lisäksi jäsenvaltiot voivat pyytää erityistoimenpiteitä teknisen tuen saamiseksi nopeasti käyttöön.

9.    PÄÄTELMÄ

Miljoonien ihmisten vastaanottaminen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen on saanut aikaan ja vaatii jatkossakin ennennäkemättömiä toimia solidaarisuuden, koordinoinnin ja keskinäisen tuen muodossa. Tässä tiedonannossa esitetään, miten komissio ottaa käyttöön kaikki saatavilla olevat välineet – koordinoinnin, organisoinnin ja rahoituksen osalta – jäsenvaltioissa käynnissä olevan työn tukemiseksi.

Komissio on päivittäin yhteydessä jäsenvaltioihin ja sidosryhmiin, kuten elinkeinoelämään, kansalaisjärjestöihin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoihin. Jäsenvaltiot tarvitsevat nopeita vastauksia siihen, miten ne voivat vastata uusiin haasteisiin ja uusiin velvollisuuksiin, joita niille aiheutuu tilapäistä suojelua koskevasta direktiivistä.

EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on resurssit, tietämys ja asiantuntemus, joilla voidaan vastata haasteisiin. Meillä on tarvittavat verkostot ja prosessit sekä päättäväisyyttä, joiden avulla toteutetaan tarvittavat toimet. Kaikki tämä on nyt koottava yhteen, jotta voidaan varmistaa, että yhtenäisellä toiminnalla saadaan toimitettua tarvittava tuki kaikille jäsenvaltioille. Aiomme yhdessä muuntaa eurooppalaisten hyvän tahdon käytännön avuksi niille miljoonille ihmisille, jotka Venäjän hyökkäys pakottaa jättämään kotinsa.

Tällä hetkellä keskitytään vastaamaan välittömiin ja keskipitkän aikavälin tarpeisiin. Nykytilanne on kuitenkin lisämuistutus siitä, että on tarpeen ottaa käyttöön kattava maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmä.

Komissio kehottaa kaikkia toimielimiä käsittelemään tätä tiedonantoa pikaisesti, sillä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston on määrä kokoontua 28. maaliskuuta 2022. Sisäministereillä on tuolloin mahdollisuus viedä asioita eteenpäin.

(1)

     Tiedonanto EU:n solidaarisuudesta Ukrainan pakolaisia ja sotaa pakenevia kohtaan, COM(2022)107 (8.3.2022).

(2)

     Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/382 Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteen toteamisesta.

(3)

     Neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2022/382 säädetään, että tilapäistä suojelua olisi myönnettävä Ukrainan kansalaisten lisäksi Ukrainassa kansainvälistä suojelua saaville kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille ja heidän perheenjäsenilleen, jotka oleskelivat Ukrainassa 24. helmikuuta 2022 tai ennen sitä. Niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka ovat oleskelleet Ukrainassa 24. helmikuuta tai ennen sitä ja joilla on pysyvä oleskelulupa ja jotka eivät voi palata turvallisesti alkuperämaahansa, jäsenvaltioiden on sovellettava joko tilapäistä suojelua tai kansallisen lainsäädäntönsä mukaista asianmukaista suojelua. Jäsenvaltiot voivat myös myöntää tilapäistä suojelua muille Ukrainassa laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, jotka eivät voi palata lähtöalueelleen.

(4)

     Tiedonanto tilapäisen suojelun toteuttamista koskevista toimintaohjeista, C(2022) 1806, (21.3.2022).

(5)

     Tämä työ perustuu ohjeisiin, joita jäsenvaltiot ovat antaneet poliittisen kriisitoiminnan integroitujen järjestelyjen (IPCR) puitteissa.

(6)

     Mukaan lukien tiedot ihmisvirroista, jäsenvaltioiden alueilla olevien henkilöiden lukumäärästä ja käytettävissä olevista majoitusvalmiuksista.

(7)

     COM(2020) 758 final, (24.11.2020)

(8)

      Tietoa Ukrainan sotaa pakeneville | Euroopan komissio (europa.eu)

(9)

      Verkkosivu Machine translation for public administrations (Konekäännöspalvelu julkishallinnolle) – eTranslation (europa.eu)

(10)

     Ks. maksutilidirektiivi 2014/92/EU.

(11)

     Ks. komission ehdotus direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta (COM(2022)105 (8.3.2022).

(12)

     Tiedonanto tilapäisen suojelun toteuttamista koskevista toimintaohjeista, C(2022) 1806, (21.3.2022).

(13)

     Myös Euroopan nuorison teemavuoden sidosryhmiä ja kansallisia koordinaattoreita kannustetaan muokkaamaan kansallisen tason toimia, jotta nuoret saadaan liikkeelle tarjoamaan tukea ja osoittamaan solidaarisuutta.

(14)

     COM (2021) 142, 24.3.2021. Ks. myös komission tiedonanto lasten suojelusta, COM(2017) 211, 12.4.2017. Jäsenvaltiot varmistavat eurooppalaisen lapsitakuun mukaisesti avun tarpeessa oleville lapsille maksuttoman varhaiskasvatuksen, koulutuksen, maksuttoman terveydenhuollon, terveellisen ravinnon ja asianmukaisen asumisen. Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat yksi tärkeimmistä kohderyhmistä.

(15)

     EU:n akatemian verkko-oppimisalusta tarjoaa tukea koulutukseen muun muassa pakolaislasten ja heidän aikuisten perheenjäsentensä tai huoltajiensa kotoutumisen edistämiseksi. Se voi myös isännöidä koulutusaiheisia mediakanavia (podcast-lähetyksiä sekä suoria ja nauhoitettuja videokeskusteluja varten).

(16)

     Lisäksi voidaan hyödyntää aikuiskoulutuksen eurooppalaista foorumia EPALE .

(17)

     Tätä tuetaan verkostosta, joka koostuu tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisista tiedotuskeskuksista.

(18)

     Esimerkiksi kaupunkiagendan osallisuutta koskeva kumppanuus.

(19)

      https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/news/ukraine-commission-sets-european-solidarity-mechanism-intra-eu-medical-transfers-refugees-and-2022-03-08_en

(20)

     Tähän voi kuulua myös jätevesien ympäristövalvonta virusten esiintymisen havaitsemiseksi.

(21)

      Kansanterveyteen liittyvät operatiiviset näkökohdat tartuntatautien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan (europa.eu)

(22)

     Komissio tekee yhteistyötä myös WHO:n, Unicefin ja muiden YK:n virastojen kehittämän mielenterveyden ja psykososiaalisten vähimmäispalvelujen pakettia koskevan pilottihankkeen kanssa.

(23)

     Ukrainalle, EU:n naapurijäsenvaltioille ja Moldovalle on nyt perustettu erityinen tukiverkosto.

(24)

      https://www.lm.gov.lv/en/article/joint-statement-ministers-social-affairs-czech-republic-baltic-states-poland-romania-and-slovakia

(25)

     Raportti työvoimapulasta ja ylitarjonnasta, Euroopan työviranomainen, marraskuu 2021

(26)

     Esimerkkejä tällaisesta liikennealan tuesta ovat lento-, rautatie-, linja-auto- ja laivayhtiöt, jotka tarjoavat ilmaisia tai alennettuja lippuja Ukrainasta pakeneville.

(27)

     COM (2022) 109, 8.3.2022

(28)

     COM (2022) 112, 8.3.2022

(29)

      https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_1867