52022BP0366

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52022BP0366 - EN

Document 52022BP0366

Help

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. lokakuuta 2022 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (12108/2022 – C9-0306/2022 – 2022/0212(BUD))

EUVL C 149, 28.4.2023, p. 109–124 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL C 149, 28.4.2023, p. 60–75 (GA)

HTML

PDF

Official Journal

28.4.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 149/109

P9_TA(2022)0366

Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2023 – kaikki pääluokat

(2023/C 149/12)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (1),

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2), jäljempänä ”varainhoitoasetus”,

—

ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (3), jäljempänä ”rahoituskehysasetus”, sekä parlamentin, neuvoston ja komission tässä yhteydessä hyväksymät yhteiset julistukset (4) ja asiaan liittyvät yksipuoliset julistukset (5),

—

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6),

—	ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta 30. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki) (7),

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen (8),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja siitä 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman (9),

—	ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportin ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella, sen erityisraportin ilmastonmuutoksesta ja maaperästä sekä erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä ilmaston muuttuessa,

—	ottaa huomioon UNFCCC:n sopimuspuolten 21. konferenssissa (COP21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 22/2021 ”Kestävä rahoitus: Johdonmukaisemmat EU:n toimet ovat tarpeen, jotta rahoitusta saadaan ohjatuksi kestäviin investointeihin”,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 09/2022 ”Ilmastomenot EU:n talousarviossa vuosina 2014–2020 – eivät niin suuria kuin on ilmoitettu”,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 10/2021 ”Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon: aika siirtyä sanoista tekoihin”,

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

—	ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman Schengen-alueen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta (10),

—

ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2022 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 muuttamisesta (COM(2022)0184) ja sitä koskevan mietinnön (A9-0230/2022), jonka budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta hyväksyivät 8. syyskuuta 2022 ja joka hyväksyttiin parlamentin istuntojaksolla 12–15. syyskuuta 2022,

—	ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja siitä 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman (11),

—	ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU-strategian 2020–2025,

—	ottaa huomioon yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (12),

—	ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman vuoden 2023 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio (13),

—	ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2023 (14),

—	ottaa huomioon komission 1. heinäkuuta 2022 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (COM(2022)0400), jäljempänä ”talousarvioesitys” sekä siihen laaditun oikaisukirjelmän nro 1 (COM(2022)0670),

—	ottaa huomioon neuvoston 6. syyskuuta 2022 vahvistaman ja 9. syyskuuta 2022 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (12108/2022 – C9-0306/2022),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan,

—	ottaa huomioon lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0241/2022),

Pääluokka III – yleiskatsaus

muistuttaa, että parlamentti asetti vuoden 2023 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista 5. huhtikuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa vuoden 2023 talousarviota koskevat selkeät poliittiset painopisteet; toteaa jälleen olevansa vahvasti sitoutunut näihin painopisteisiin ja esittää seuraavan kannan varmistaakseen asianmukaisen rahoitustason niitä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että unionilla on oltava käytettävissään kaikki mahdolliset talousarviovarat, jotta se voi vastata nykyisiin kriiseihin ja keskittyä ihmisten tarpeisiin;

toteaa, että Euroopan unionin talousarviolla on edistettävä julkisia investointeja tukemalla tuottavia ja strategisia aloja, julkisia palveluja, työntekijöiden oikeudet huomioon ottavien työpaikkojen luomista, köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja eriarvoisuuden torjuntaa, ympäristönsuojelua sekä kunkin maan ja alueen mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä samoin kuin pyrkimistä ulkosuhteisiin, jotka perustuvat solidaarisuuteen, yhteistyöhön, keskinäiseen kunnioitukseen sekä rauhan edistämiseen ja turvaamiseen;

korostaa, että unionilla on edessään poikkeuksellisen monimutkaisia haasteita, kuten Ukrainan sodan suorat ja välilliset vaikutukset, korkea inflaatio, köyhyyden lisääntyminen, korkeat energian hinnat ja toimitusvarmuuteen liittyvät riskit, varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien talousnäkymien heikkeneminen, tarve turvata oikeudenmukainen, osallistava ja kestävä toipuminen pandemiasta, kriisit monissa muissa osissa maailmaa, teknologinen muutos, mukaan lukien lisääntyvä digitalisaatio, sukupuolten epätasa-arvo sekä entistä kiireellisempi tarve torjua ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikriisiä ja niiden seurauksia ja tarve nopeuttaa oikeudenmukaista siirtymää myös investoimalla energiatehokkuuteen; katsoo, että unionin talousarviosta olisi tuettava näihin haasteisiin vastaamista ja annettava niihin kaikkiin asianmukaista tukea, mutta ilmaisee samalla huolensa poikkeuksellisen suppeista liikkumavaroista, jotka ovat noin kolmannes viime vuoden liikkumavaroista, tai otsakkeen 6 tapauksessa liikkumavaran puutteesta sekä siitä, että talousarvioon sisällytetyt joustomahdollisuudet ja valmiudet vastata kriiseihin ovat rajalliset; katsoo, että etenkin sodan aikana on välttämätöntä lisätä investointeja ja torjua työttömyyttä sekä luoda perusta selviytymiskykyisemmälle ja kestävämmälle unionille ja keskittyä samalla konkreettisiin toimiin, joilla puututaan sodan seurauksiin myös muualla maailmassa; pitää valitettavana, että talousarvioesitys ei anna riittävää vastausta nykyisiin haasteisiin; muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä ei laadittu pandemiaa, sotaa, korkeaa inflaatiota, korkeita energian hintoja, pakolaisten suurta määrää, uusien jäsenvaltioiden liittymistä, puutteellista ruokaturvaa ja humanitaarisia kriisejä ajatellen;

pitää valitettavana talousarvioesitystä koskevaa neuvoston kantaa, jossa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeissa leikataan komission ehdotukseen nähden maksusitoumusmäärärahoista 1,64 miljardia euroa ja maksumäärärahoista 530 miljoonaa euroa; katsoo, ettei neuvoston ehdottamissa leikkauksissa oteta huomioon unionin ja sen kansalaisten kohtaamien edellä mainittujen haasteiden vakavuutta eivätkä ne perustu toteutukseen liittyvien suuntausten tai vastaanottokyvyn objektiiviseen arviointiin ja että ne ovat ristiriidassa keskeisten yhteisten poliittisten painopisteiden kanssa ja vaarantavat unionin kyvyn saavuttaa onnistuneesti keskeiset politiikkatavoitteensa ja painopisteensä; katsoo, että neuvoston ei pitäisi kohdistaa leikkauksia ohjelmiin, joihin sovelletaan rahoituskehysasetuksen 5 artiklassa säädettyä mukautusta ”tasapainottamista ja vakauttamista” varten, koska tämä olisi vastoin kyseisen artiklan tavoitetta, joka on erityisten poliittisten painopisteiden lujittaminen; muistuttaa erityisesti, että kyseisessä artiklassa ei säädetä ”lisäyksistä”, kuten neuvosto on todennut; toteaa, että neuvoston kanta on kaukana parlamentin odotuksista; on siksi päättänyt pääsääntöisesti palauttaa sekä toiminta- että hallintomenojen osalta määrärahat talousarvioesityksen tasolle budjettikohdissa, joihin neuvosto on tehnyt leikkauksia, ja ottaa parlamentin kannan lähtökohdaksi talousarvioesityksen;

säilyttää talousarvioesitykseen temaattisia erityisrahoitusvälineitä eli solidaarisuus- ja hätäapuvarausta, Euroopan globalisaatiorahastoa työttömiksi jääneille työntekijöille ja brexit-mukautusvarausta varten kirjatut määrärahat; katsoo, että unionin kohtaamat ennennäkemättömät, poikkeukselliset ja ennätyksellisen suuret haasteet huomioon ottaen olisi käytettävä joustovälineen koko määrä; katsoo, että kun otetaan huomioon nykyiset vakavat toisiinsa liittyvät kriisit, on tarpeen ottaa käyttöön yhden ainoan liikkumavaravälineen osion a vuoden 2021 liikkumavarat ja kyseisen välineen osion c lisämäärärahat;

muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, jonka mukaan uudet poliittiset painopisteet tai tehtävät edellyttävät uusia resursseja; aikoo soveltaa tätä lähestymistapaa ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös) (COM(2022)0046) ja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin turvallisten yhteyksien ohjelman perustamisesta vuosiksi 2023–2027 (COM(2022)0057); pitää näin ollen myönteisenä, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevan välineen perustamisesta (COM(2022)0349) ei edellytä uudelleenkohdentamista muista ohjelmista tai korvamerkitsemistä niiden sisällä;

katsoo, että unionin talousarviossa on sen koon, rakenteen ja sääntöjen vuoksi hyvin rajallisesti kapasiteettia vastata asianmukaisesti unionin kohtaamiin haasteisiin tai rahoittaa ja toteuttaa riittävällä tavalla unionin yhteisiä uusia politiikkatavoitteita tai aloitteita, joista ilmoitettiin komission puheenjohtajan unionin tilasta vuonna 2022 pitämässä puheessa; muistuttaa erityisesti, että valtion- tai hallitusten johtajat ovat kuvanneet Venäjän Ukrainaa vastaan käymää hyökkäyssotaa ”järisyttäväksi muutokseksi Euroopan historiassa” ja että komissio on todennut, että ”Euroopassa käytävän sodan aiheuttamat ennakoimattomat tarpeet ovat selvästi suuremmat kuin nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevat varat”, mikä edellyttää uusia rahoituslähteitä; korostaa, että unionin olisi otettava johtava rooli riittävän, oikea-aikaisen ja luotettavan tuen tarjoamisessa Ukrainalle yhdessä sen kansainvälisten kumppaneiden kanssa; katsoo tämän olevan lisäosoitus siitä, että monivuotista rahoituskehystä on tarkistettava kiireellisesti ja perusteellisesti mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä muun muassa sen joustavoittamiseksi, enimmäismäärien nostamiseksi tarvittaessa esiin nousevien tarpeiden ja uusien painopisteiden huomioon ottamiseksi ja Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannusten sisällyttämisestä otsakkeeseen 2b aiheutuneiden ongelmien ratkaisemiseksi;

korostaa, että todellinen edistyminen uusien omien varojen käyttöönotossa on olennaisen tärkeää sekä Next Generation EU -välineen täytäntöönpanoon liittyvien elpymisvälineen takaisinmaksujen että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja tulevien rahoituskehysten rahoituksen kestävyyden ja niiden täytäntöönpanon kannalta; kehottaa komissiota varmistamaan uusien omien varojen oikea-aikaisen käyttöönoton 16. joulukuuta 2020 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistetun etenemissuunnitelman mukaisesti ja kiirehtimään toista koria koskevaa ehdotusta; kehottaa neuvostoa noudattamaan sovittua aikataulua ja huolehtimaan siitä, että komission 22. joulukuuta 2021 ehdottamaan ensimmäiseen koriin sisältyvien omien varojen osalta saadaan aikaan tarvittavaa edistymistä, jotta ne saadaan nopeasti käyttöön;

korostaa tarvetta reagoida Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan, covid-19-pandemian, kiihtyvän inflaation sekä energiahuollon epävarmuuden lisääntymisen ja ruokaturvan heikkenemisen seurauksiin unionin tasolla; painottaa etenkin riittävien vihreiden investointien tarvetta, jotta voidaan vahvistaa unionin energiaomavaraisuutta ja panna vihreän kehityksen ohjelma täytäntöön; muistuttaa, että koheesio- ja maatalouspolitiikkaa ei voida käyttää kiireellisten painopisteiden pääasiallisena rahoituslähteenä, sillä se vaarantaa pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamisen, ja korostaa tarvetta tukea pandemiasta ja energiakriisistä pahasti kärsineitä alueita; kehottaa komissiota analysoimaan joustomahdollisuuksia ja lisäresursseja, mukaan lukien vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä mahdollisesti käyttämättä jääneet varat, jotta voidaan tukea pk-yrityksiä ja heikossa asemassa olevia kotitalouksia, kun otetaan huomioon, että unionin talousarviossa on vain rajallisesti resursseja vastata korkeisiin energian hintoihin;

10.

katsoo, että unionin olisi toimittava yhtenäisesti energiakriisin ratkaisemiseksi, ja ehdottaa erittäin merkittäviä lisäinvestointeja tällä alalla; muistuttaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisää rahoitusvaroja, jotka ylittävät vuoden 2023 talousarvion; muistuttaa siksi, että on tärkeää tarjota lisää rahoitustukea REPowerEU-suunnitelman kautta; kehottaa sopimaan REPowerEU-suunnitelmasta nopeasti ja panemaan sen ripeästi täytäntöön, jotta varat voidaan vapauttaa mahdollisimman pian ja siten lisätä nopeasti unionin energiaomavaraisuutta strategisten investointien avulla, mukaan lukien tuki pk-yrityksille ja heikossa asemassa oleville kotitalouksille;

11.

suhtautuu myönteisesti komission työhön, joka koskee uutta luokittelua unionin menojen sukupuolivaikutusten mittaamiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että tässä luokittelussa keskitytään esittämään ohjelmien vaikutus sukupuolten tasa-arvoon tarkasti ja kattavasti, jotta sukupuolten tasa-arvoon voitaisiin vaikuttaa mahdollisimman hyvin ohjelmissa, jotka on nyt luokiteltu nollatasolle (tähti), ja jotta kerättyä tietoa voidaan hyödyntää ohjelmien suunnittelussa; kehottaa lisäksi laajentamaan tätä luokittelua kaikkiin monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin, jotta voidaan osoittaa tulokset vuoden 2023 talousarvion osalta; korostaa tässä yhteydessä tarvetta kerätä ja analysoida järjestelmällisesti sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja; edellyttää, että kaikki sukupuolten tasa-arvon kannalta merkityksellinen raportointi tapahtuu määrien eikä toimien lukumäärän perusteella;

12.

ilmaisee syvän huolensa siitä, että komissio on äskettäin rahoittanut tai osarahoittanut hijab-huivin käyttöä edistäviä kampanjoita, joissa muun muassa todetaan, että vapaus on hijabissa (”freedom is in hijab”); korostaa, että unionin talousarviosta ei pitäisi rahoittaa tulevaisuudessa mitään kampanjaa, jolla voidaan edistää hijab-huivin käyttöä;

13.

odottaa, että ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevat valtavirtaistamistavoitteet saavutetaan; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti pyrkimyksiin tehdä raportoinnista avoimempaa ja kattavampaa ja korostaa tarvetta tehdä riittävästi jälkiarviointeja ja pyrkiä parantamaan käytettävissä olevien tietojen tarkkuutta; kehottaa jälleen komissiota ottamaan huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätelmät, jotka koskevat liian suuriksi ilmoitettuja ilmastomenoja; suhtautuu myönteisesti myös biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä menoja koskevaan raportointiin; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että vuosien 2026 ja 2027 tavoitteita ei ehkä saavuteta, ja kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa komissiota talousarvioesityksen antaessaan julkistamaan ohjelmakohtaiset määrät ja osuudet menoista, joilla edistetään molempia tavoitteita; kehottaa komissiota valvomaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista ja ryhtymään tarvittaessa korjaaviin toimiin;

14.

palauttaa mieliin, että vuoden 2023 talousarviossa on otettava huomioon Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin hyväksymien suositusten täytäntöönpano;

15.

vahvistaa näin ollen vuoden 2023 talousarvion (kaikki pääluokat) maksusitoumusmäärärahojen määräksi yhteensä 187 293 119 206 euroa, mikä merkitsee 1 702 055 778 euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden; on päättänyt lisäksi asettaa saataville 836 090 000 euron määrän maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautetuista sitoumuksista; vahvistaa vuoden 2023 talousarvion (kaikki pääluokat) maksumäärärahojen määräksi yhteensä 167 612 834 087 euroa;

Otsake 1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

16.

korostaa otsakkeen 1 merkittävää panosta Ukrainan sodan seurauksiin puuttumisessa ja unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa, muun muassa unionin riippuvuuden vähentämisessä Venäjältä ja muualta tuotavista fossiilisista polttoaineista, sillä siitä tuetaan tutkimusta ja investointeja kestävän energian ja liikenteen aloilla; toteaa jälleen, että tämän otsakkeen ohjelmilla on potentiaalia ankkuroida Ukraina sisämarkkinoihin, infrastruktuuriverkkoon ja tutkimusalueeseen;

17.

kannattaa talousarvioesityksessä esitettyä ehdotusta vapauttaa 78,8 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja kolmelle klusterille, jotka mainittiin Horisontti Eurooppa -asetukseen (15) liitetyssä asiaa koskevassa yhteisessä poliittisessa lausumassa; panee kuitenkin merkille, että vuosilta 2021 ja 2020 jäi vapautettuja tutkimusmäärärahoja 836,09 miljoonaa euroa; edellyttää saatavilla olevien rajallisten resurssien ja huomattavien tarpeiden vuoksi, että tämä odottamattoman suuri määrä vapautettuja tutkimusmäärärahoja, joita komissio ei ollut ennakoinut monivuotisesta rahoituskehyksestä käydyissä neuvotteluissa, olisi asetettava kokonaisuudessaan saataville Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; muistuttaa kyseisen ohjelman erittäin suuresta unionin tason lisäarvosta ja erinomaisesta toteutusasteesta; uskoo siksi vahvasti, että jäljellä olevilla määrillä olisi lisättävä merkittävästi määrärahoja keskeisiin tutkimusprioriteetteihin, kuten terveyteen (mukaan lukien pitkittynyt covid ja covid-19-infektion jälkeinen väsymysoireyhtymä, kuten kliinisiin testeihin), ilmastoon, liikkumiseen ja energiaan, kulttuuriin ja luovuuteen (myös uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen jatkokehitykseen), sekä elintarvikkeisiin, biotalouteen, luonnonvaroihin ja ympäristöön, jotta voidaan vastata unionin kohtaamiin kiireellisiin haasteisiin ja tarjota lisätukea tutkijoille, myös Ukrainasta tuleville tutkijoille, Marie Skłodowska-Curie -toimista, ja että olisi keskityttävä erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja digitaalistrategiaan ja siihen, että Euroopasta tulee vahvempi toimija maailmassa;

18.

korostaa olevansa erittäin huolestunut Euroopan innovaationeuvoston rahaston ehdotetusta hallinnointitavasta ja kehottaa komissiota aloittamaan parlamentin kanssa avoimen vuoropuhelun rahaston hallinnointitavasta, jotta varmistetaan talousarvion asianmukainen toteutus;

19.

peruuttaa komission ehdottamat uudelleenkohdentamiset sirusäädöksen ja turvallisten yhteyksien ohjelman rahoittamiseksi noudattaen kantaansa, jonka mukaan uusia aloitteita olisi rahoitettava uusilla varoilla, ja poistaa asiaankuuluvat neuvoston varaukset ja varmistaa näin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja unionin avaruusohjelman painopisteiden asianmukaisen rahoituksen; asettaa uudelleen käyttöön vapautetut tutkimusmäärärahat kompensoimaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta sirusäädökseen ja turvallisten yhteyksien ohjelmaan korvamerkittyjä varoja, jotta nämä uudet ehdotukset eivät heikennä nykyisiä tutkimusprioriteetteja; painottaa, että Next Generation EU -välineen varojen käyttöä ei voida käyttää perusteluna sille, että varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohtaa ei panna täytäntöön ja jätetään kriisiaikana käyttämättä huomattavia määriä vapautettuja määrärahoja;

20.

muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on avainasemassa, jotta voidaan vauhdittaa investointeja suorituskykyisten ja kestävien Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseen; korostaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä on oltava keskeinen rooli unionin talouden hiilestä irtautumisessa, sillä siitä tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria ja uusiutuvaa energiaa, mikä nopeuttaa vihreää siirtymää ja lisää unionin energiaomavaraisuutta ja energiaturvallisuutta, ja edistetään yhteenliitettävyyttä koko unionin alueella, myös Iberian niemimaan ja syrjäisten, harvaan asuttujen alueiden kanssa; korostaa, että Venäjän ennennäkemätön ja provosoimaton sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan edellyttää kiireellistä tukea liikenneinfrastruktuuriin Ukrainassa ja Ukrainaan (solidaarisuuskaistat), jotta mahdollistetaan kriittisten tavaroiden kuljettaminen molempiin suuntiin; ehdottaa sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen liikenne- ja energiaosioiden rahoituksen lisäämistä talousarvioesitykseen nähden yhteensä 90 miljoonalla eurolla maksusitoumusmäärärahoina;

21.

korostaa, että hyvin toimivat sisämarkkinat ovat unionin elpymisen ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn ytimessä; korostaa, että on tärkeää säilyttää ne ja mukauttaa niitä, kun otetaan huomioon lukuisat haasteet; kehottaa komissiota tekemään tarvittavat ehdotukset, myös oikaisukirjelmän yhteydessä, jotta voidaan kuroa umpeen mahdollinen kuilu digipalvelusäädöksen voimaantulon ja valvontamaksujen perinnän välillä;

22.

korostaa, että yritykset ja varsinkin pk-yritykset, jotka ovat Euroopan talouden selkäranka, ovat kärsineet vakavasti nykyisistä kriiseistä ja että tämä koskee myös matkailualan sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen yrityksiä, joiden toiminta on supistunut huomattavasti, ja toteaa, että ne ovat kärsineet myös Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksista, erityisesti korkeista energian hinnoista; kannattaa 10 miljoonan euron lisäystä talousarvioesitykseen verrattuna sisämarkkinaklusterin pk-yrityksiä koskevaan osioon; ehdottaa myös miljoonan euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden, jotta voidaan tukea Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmässä (EFRAG) meneillään olevaa laadukkaiden raportointistandardien suunnittelutyötä edellyttäen, että EFRAG hyväksyy työsuunnitelman, jossa hahmotellaan toimenpiteet, joilla varmistetaan asianmukainen ja avoin menettely ja julkinen valvonta sekä sidosryhmien tasapainoinen edustus;

23.

lisää sen vuoksi otsakkeen 1 maksusitoumusmäärärahoja 663 650 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet; ottaa lisäksi otsakkeeseen yhteensä 836 090 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautetuista sitoumuksista ja toteaa, että vapautettujen ja uudelleen käyttöön otettujen sitoumusten määrä kasvaa näin 677 278 157 eurolla talousarvioesitykseen nähden;

Alaotsake 2a – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

24.

korostaa koheesiopolitiikan keskeistä roolia unionin investointipolitiikan ja lähentymisen olennaisena välineenä, jolla edistetään kestävää kasvua ja tuetaan jäsenvaltioiden ja niiden alueiden yleistä sopusointuista kehitystä, myös alueiden välillä ja niiden sisällä; toteaa ohjelmasuunnitteluprosessin käynnistymisen viivästyneen vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kahden ensimmäisen vuoden aikana mutta odottaa täytäntöönpanon pääsevän vauhtiin vuonna 2022; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota nopeuttamaan ohjelmasuunnittelua, jotta koheesiorahastojen täytäntöönpano voidaan aloittaa vuonna 2023, sillä se auttaa puuttumaan sosiaaliseen, taloudelliseen ja alueelliseen eriarvoisuuteen, vauhdittamaan unionin taloutta ja tukemaan julkista ja yksityistä sektoria, pk-yrityksiä ja kansalaisia näinä vaikeina aikoina; korostaa, että vaarana on hankkeiden viivästyminen pandemian ja Ukrainan sodan vuoksi; pyytää komissiota arvioimaan tarvittavia politiikan mukautuksia ja tukitoimenpiteitä ja tarvittaessa ehdottamaan niitä, jotta varmistetaan kaikkien hankkeiden jatkaminen ja täysimääräinen täytäntöönpano;

25.

kehottaa asettamaan unionin ohjelmissa etusijalle hankkeet, joilla edistetään ja parannetaan työntekijöiden oikeudet huomioon ottavien työpaikkojen luomista sekä vakaita ja säänneltyjä palkkoja ja työmarkkinasuhteita;

26.

hyväksyy alaotsaketta 2a koskevan neuvoston kannan;

Alaotsake 2b – Palautumiskyky ja arvot

27.

muistuttaa, että vaikka parlamentti on pyytänyt elpymisvälineen rahoittamista enimmäismäärät ylittäen, jälleenrahoituskustannukset maksetaan alaotsakkeen 2b sisältä; ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden odottamattoman tilanteen, joka johtuu Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta, joka vaikuttaa edelleen kielteisesti unionin talouteen siten, että kasvu hidastuu, inflaatio kiihtyy ja korot nousevat, ja toteaa näin ollen, että elpymisvälineen rahoituskustannuksia koskevan budjettikohdan määrärahat tarvitaan todennäköisesti kokonaisuudessaan ja tarpeet saattavat hyvinkin ylittää budjetoidun määrän; pitää valitettavana, että tällä on tosiasiallinen vaikutus samaan otsakkeeseen kuuluviin ohjelmiin, sillä se rajoittaa komission mahdollisuuksia ehdottaa rahoitussuunnitelman ylittäviä lisäyksiä siellä, missä niitä tarvitaan; toteaa, että elpymisvälineen rahoituskustannuksia ei pitäisi ottaa erityisvälineistä, joilla on tarkoitus vastata odottamattomiin haasteisiin, kuten Ukrainan sodan ja energiakriisin seurauksiin;

28.

ehdottaa siksi, että Erasmus+ -lippulaivaohjelmalle, jossa painopisteenä on oppimiseen liittyvä liikkuvuus koulutuksen alalla, osoitetaan 200 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarvioesityksessä ottaen huomioon, että komissio on todennut tarpeelliseksi tukea ukrainalaisia opiskelijoita ja opetushenkilöstöä sekä kaikkia opiskelijoita, jotta nämä selviävät korkeasta inflaatiosta; korostaa, että nämä määrärahat auttavat myös tasoittamaan Erasmus+ -ohjelman voimakkaasti takapainotettua rahoitusprofiilia ja tarjoavat johdonmukaisempaa vuotuista rahoitusta ohjelmalle, jonka kysyntä pysyy vakaana vuodesta toiseen; korostaa lisäksi, että lisäresurssit edistävät käynnissä olevia toimia, joilla pyritään tekemään ohjelmasta vihreämpi ja osallistavampi ja mahdollistamaan Euroopan nuorison teemavuoden 2022 jatkoksi toteutettava työ; panee merkille puheenjohtaja von der Leyenin unionin tilaa koskevassa puheessaan antaman ilmoituksen, jonka mukaan vuoden 2023 olisi oltava Euroopan osaamisen teemavuosi, ja toteaa tämän edellyttävän tukea vuoden 2023 talousarviosta;

29.

muistuttaa, että Erasmus+ -ohjelman urheiluosiosta tuetaan voittoa tavoittelemattomia urheilutapahtumia, joilla pyritään kehittämään edelleen urheilun eurooppalaista ulottuvuutta ja edistämään ruohonjuuritason urheilun kannalta merkityksellisiä kysymyksiä; korostaa urheilun keskeistä roolia syrjinnän torjunnassa ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä; kannattaa siksi 10 miljoonan euron tarpeellista ja kohdennettua lisäystä urheilua koskevaan budjettikohtaan, jotta ohjelmasta voidaan tukea Berliinissä vuonna 2023 järjestettäviä Special Olympics -kisoja;

30.

korostaa, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen avulla nuoret voivat hankkia käytännön kokemusta toisessa jäsenvaltiossa ja parantaa siten työllistyvyyttään ja mahdollisuuksiaan elämässä; korostaa lisäksi, että Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta ohjelmasta rahoitetaan humanitaarisen avun joukkojen kautta tehtävää humanitaarista vapaaehtoistyötä, joka voi tarjota merkittävää humanitaarista apua konfliktialueiden ulkopuolella; on näin ollen päättänyt korottaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahoja 8 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden;

31.

painottaa, että covid-19-pandemia ei ole vielä ohi, ja korostaa tarvetta jatkaa terveydenhuoltojärjestelmien tukemista, jotta voidaan parantaa niiden muutosjoustavuutta ja vahvistaa varautumista EU4Health-ohjelman kautta; korostaa lisäksi ohjelman keskeistä roolia syöväntorjuntasuunnitelman, Euroopan lääkestrategian ja äskettäin perustetun terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen tukemisessa; kumoaa näin ollen neuvoston ehdottaman suhteettoman ja perusteettoman leikkauksen ja lisää ohjelman määrärahoja 25 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden, jotta voidaan muun muassa tukea toimia, joilla pyritään saamaan aikaan kaikkialla unionissa yleinen sairausvakuutusturva, joka kattaa laadukkaiden seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuuden;

32.

huomauttaa, että Euroopassa tapahtuu yhä enemmän ja yhä vakavampia luonnonkatastrofeja, mistä viimeisimpänä osoituksena ovat kesän 2022 ennätykselliset maastopalot; pitää valitettavana, että ilmastonmuutoksen vuoksi tällaiset usein hätätilanteisiin johtavat sääilmiöt pahenevat ja lisääntyvät; on sen vuoksi ja komission puheenjohtajan unionin tilasta vuonna 2022 pitämässä puheessaan antaman lupauksen mukaisesti päättänyt vahvistaa unionin pelastuspalvelumekanismin resursseja 20 miljoonalla eurolla, jotta voidaan parantaa unionin avustusvalmiuksia ja suojella paremmin sen kansalaisia, ja toteaa, että tähän kuuluvat myös valmiudet mobilisoida lääkintäyksiköitä hätätilanteissa, ja korostaa tarvetta investoida ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen sille erityisen alttiilla alueilla;

33.

muistuttaa, että covid-19-pandemia ja siihen liittyvät kansanterveystoimenpiteet ovat vaikuttaneet vakavasti kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin, joilla toimivat yritykset ovat usein pieniä, yksittäisiin taiteilijoihin ja voittoa tavoittelemattomiin yhteisöllisiin organisaatioihin; korostaa Luova Eurooppa -ohjelman keskeistä roolia eurooppalaisten teosten ja unionin arvojen sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen elpymisen tukemisessa, medialukutaidon edistämisessä ja disinformaation torjunnassa; on näin ollen päättänyt korottaa ohjelman vuoden 2023 määrärahoja 12 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden;

34.

painottaa tarvetta edistää oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittamista; korostaa kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman ratkaisevaa roolia unionin arvojen, unionin kansalaisuuden ja demokratian, tasa-arvon, sukupuolten tasa-arvon ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisessa unionissa sekä sukupuolistuneen väkivallan uhrien tukemisessa; kumoaa näin ollen neuvoston ohjelmaan tekemät leikkaukset; on päättänyt lisäksi korottaa Daphne-lohkon määrärahoja kahdella miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden, jotta voidaan torjua sukupuolistunutta väkivaltaa, joka on pahentunut pandemian jälkeen, sekä kaikkia pakolaisiin, lapsiin, nuoriin ja muihin riskiryhmiin, kuten hlbtiq+-henkilöihin ja vammaisiin henkilöihin, kuuluviin henkilöihin kohdistuvan väkivallan muotoja, ja päättää korottaa kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskevan lohkon määrärahoja 1,5 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden, erityisesti jotta varmistetaan Euroopan tulevaisuuskonferenssin asianmukaiset jatkotoimet;

35.

on erittäin huolissaan siitä, että useissa raporteissa tuodaan esiin sellaisten järjestöjen rahoittaminen, joilla on yhteyksiä radikaaleihin uskonnollisiin ja poliittisiin järjestöihin, esimerkiksi Muslimiveljeskuntaan; kehottaa komissiota takaamaan, että unionin varoja myönnetään ainoastaan järjestöille, jotka kunnioittavat täysin kaikkia unionin arvoja, mukaan lukien ajatuksenvapaus, sananvapaus sekä miesten ja naisten tasa-arvo, erityisesti kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kautta; pyytää siksi komissiota velvoittamaan edunsaajajärjestöt allekirjoittamaan peruskirjan, jossa ne sitoutuvat kunnioittamaan näitä arvoja, ennen kuin varat asetetaan saataville;

36.

muistuttaa, että on tärkeää tukea työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työntekijöiden koulutusta sekä varmistaa vakaa rahoitus; kehottaa komissiota varmistamaan kyseisten määrärahojen hyvän käyttöasteen;

37.

katsoo, että Kyproksen turkkilaista yhteisöä koskevaan budjettikohtaan olisi osoitettava riittävästi määrärahoja, jotta voidaan edistää ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean työn jatkamista ja tehostamista ja tukea kulttuuriperintöä käsittelevää yhteisöjenvälistä teknistä komiteaa;

38.

toteaa, että monet unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjat ja tiedonannot ovat saatavilla vain englanniksi; toteaa myös, että työkokouksia pidetään ilman tulkkausmahdollisuutta; kehottaa kunnioittamaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja asetuksessa N:o 1/1958 sekä sisäisissä suuntaviivoissa ja päätöksissä, kuten hyvän hallintotavan säännöstössä, vahvistettuja periaatteita, oikeuksia ja velvoitteita; kehottaa näin ollen unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia tarjoamaan tarvittavat henkilöresurssit monikielisyyden kunnioittamisen varmistamiseksi lisäämällä kääntämisestä ja tulkkauksesta vastaavan henkilöstön määrää;

39.

korostaa, että on tärkeää suojella unionin talousarviota petoksilta, korruptiolta ja muulta kielletyltä toiminnalta, jotka vaikuttavat haitallisesti sekä unionin että kansallisiin talousarvioihin; korostaa tässä yhteydessä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) keskeistä roolia unionin taloudellisten etujen suojaamisessa, myös Next Generation EU -välineen varojen käytön yhteydessä, ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamisessa; on siksi päättänyt tehdä kohdennettuja lisäyksiä EPPOn määrärahoihin ja lisätä sen henkilöstömäärää, jotta elin voi täyttää toimeksiantonsa ja jotta näin voidaan tehostaa petosten, korruption, rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita liittymään EPPOon ja varmistamaan unionin taloudellisten etujen paremman suojaamisen; muistuttaa, että on tärkeää noudattaa yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi;

40.

katsoo, että toimielinten viestintään on varmistettava riittävä ja vakaa rahoitus, jotta unioni voi olla yhteydessä kansalaisiin, myös paikallistasolla, torjua disinformaatiota ja helpottaa kansalaisten osallistumista demokraattiseen toimintaan, mikä on entistä kiireellisempää Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan vuoksi; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen tason asianomaisiin budjettikohtiin;

41.

lisää alaotsakkeen 2b maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 272 821 707 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

Otsake 3 – Luonnonvarat ja ympäristö

42.

ilmaisee vakavan huolensa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan vaikutuksista ja sen taloudellisista seurauksista sekä äärimmäisten sääilmiöiden, kuten vakavien ja pitkien kuivien kausien, vaikutuksesta tuotantoon ja jakeluun maatalousalalla ja elintarvikemarkkinoilla; korostaa, että maataloudella on strateginen rooli pyrittäessä välttämään elintarvikekriisi, sillä se tarjoaa kaikkialla Euroopassa turvallisia, laadukkaita ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita; muistuttaa, että unionin viljelijöillä on keskeinen rooli pyrittäessä säilyttämään maaseutualueiden talouden häiriönsietokyky ja että vuosi 2023 on ensimmäinen vuosi, jonka aikana heitä tuetaan uuden yhteisen maatalouspolitiikan avulla helpottamalla nuorten viljelijöiden velkataakkaa ja auttamalla heitä selviytymään lainankorkojen ja tuotantopanosten kustannusten noususta; katsoo, että kriisitilanne oikeuttaa uuden maatalousalan varauksen osittaiseen käyttöönottoon siten, että nuorille viljelijöille osoitetaan vähintään 10 miljoonaa euroa; kehottaa komissiota valmistelemaan asiaankuuluvia poikkeustoimenpiteitä perussäädöksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja lisäämään tarvittaessa käyttöön otettavaa määrää;

43.

muistuttaa Life-ohjelman merkityksestä ilmastotoimien ja ympäristönsuojelun tukemisen kannalta ja sen keskeisestä roolista suunniteltaessa esimerkillisiä toimia ja vauhditettaessa toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi; kehottaa lisäämään Life-ohjelman talousarviotuen tasoa ohjelman kaikilla eri osa-alueilla; painottaa, että Life-ohjelman määrärahojen mahdollinen vuotuinen vahvistaminen merkitsee edistymistä ilmastokysymysten ja biologisen monimuotoisuuden valtavirtaistamista koskevien tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että nykyolosuhteiden vuoksi on perusteltua painottaa erityisesti puhtaaseen energiaan siirtymistä koskevaa artiklaa;

44.

korostaa, että Euroopan ympäristökeskuksen määrärahoja olisi lisättävä huomattavasti, jotta se saisi riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit pannakseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvät politiikkatoimet kaikilta osin täytäntöön, sillä ohjelma on tärkeimpiä pilareita pyrittäessä tekemään unionin taloudesta oikeudenmukainen, osallistava, kestävä, häiriönsietokykyinen ja hiilineutraali; katsoo, että komission olisi kaikin keinoin vältettävä vaarantamasta ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa ja sen valvontaa;

45.

korostaa oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien tärkeää roolia ja tarvetta hyväksyä ne hyvissä ajoin nykyisessä taloudellisessa ja geopoliittisessa tilanteessa, jotta voidaan varmistaa tarvittavat investoinnit ja kasvu unionissa; korostaa tarvetta varmistaa oikeudenmukaisen siirtymän rahaston sujuva täytäntöönpano, sillä kyseessä on keskeinen väline, jolla lisätään unionin energiaomavaraisuutta ja innovointikapasiteettia ja jonka puitteissa toteutetaan sosioekonomisiin haasteisiin ja energiasiirtymään liittyviä toimia ilmastotavoitteiden täyttämiseksi;

46.

lisää otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 61 240 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä osaa käytettävissä olevasta liikkumavarasta;

47.

muistuttaa, että perinteisesti täysi kuva maataloustukirahastossa käytettävissä olevista varoista saadaan vasta oikaisukirjelmässä ja että lähestymistapaa otsaketta 3 koskeviin tarkistuksiin voidaan mukauttaa vastaavasti sovittelun aikana;

Otsake 4 – Muuttoliike ja rajaturvallisuus

48.

toteaa, että Ukrainaa vastaan käydyn sodan vuoksi vuonna 2022 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolle (AMIF) oli tarpeen myöntää 150 miljoonan euron lisärahoitus konfliktia pakenevia ihmisiä vastaanottavien jäsenvaltioiden tukemiseksi; pitää myönteisenä päätöstä soveltaa tilapäistä suojelua koskevaa direktiiviä (16), mikä edellyttää pidemmän aikavälin taloudellista sitoutumista sekä jatkuvaa budjettitukea jäsenvaltioille, kun otetaan huomioon konfliktin luonne ja jäsenvaltioiden pyrkimykset suojella naisia ja lapsia ihmiskaupalta, mukaan lukien ihmiskauppa seksuaalista hyväksikäyttöä varten; on näin ollen päättänyt korottaa AMIF-rahaston määrärahoja 100 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden vuonna 2023;

49.

muistuttaa, että vuonna 2022 oli myös tarpeen myöntää lisärahoitusta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineelle (BMVI), jotta voitiin antaa lisätukea etulinjan jäsenvaltioille sodan yhteydessä sekä tukea Romanian, Bulgarian ja Kroatian integroitumista edelleen Schengen-alueeseen; pitää lisäksi valitettavana, että komissio on toistuvasti ehdottanut, että BMVI-välineen sovituista määrärahoista tingitään, jotta talousarvioesityksessä voidaan löytää resursseja oikeus- ja sisäasioiden alan virastoille, joiden toimeksiantoja on laajennettu, muun muassa Europolille; on edellä esitettyjen seikkojen perusteella päättänyt korottaa BMVI-välineen määrärahoja 25 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden vuonna 2023;

50.

muistuttaa, että Euroopan unionin turvapaikkavirastolla on keskeinen rooli jäsenvaltioiden tukemisessa turvapaikkamenettelyissä ja kansainvälistä suojelua koskevissa menettelyissä, ja panee merkille, että viraston työtaakka on kasvanut sekä Ukrainan vastaisen sodan että sille sen laajennetun toimeksiannon nojalla annettujen uusien tehtävien vuoksi; on näin ollen päättänyt lisätä viraston henkilöstöä;

51.

korostaa, että eu-LISAn maksusitoumusmäärärahoja ja henkilöstöä täytyy edelleen lisätä viraston todettujen tarpeiden mukaisesti, jotta se voi jatkaa erinäisten sisäisen turvallisuuden ja rajavalvonnan kannalta ratkaisevan tärkeiden unionin hankkeiden toteuttamista vuonna 2023;

52.

korostaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) on tärkeää toimia tehokkaasti, jotta se voi auttaa jäsenvaltioita unionin yhteisten ulkorajojen valvonnassa ja varmistaa yhdennetyn rajavalvonnan noudattaen kaikilta osin perusoikeuksia; panee merkille, että Frontexilla on edelleen vaikeuksia hyödyntää vuosittain jyrkästi kasvaneita määrärahoja ja palkata lisää tarvittavaa operatiivista henkilöstöä; kehottaa komissiota tekemään asiasta perusteellisen analyysin, jotta täytäntöönpanoa voidaan parantaa parlamentin valvonnassa; on näin ollen päättänyt tukea neuvoston ehdottamaa Frontexin määrärahojen 50 miljoonan euron leikkausta vuonna 2023; korostaa kuitenkin tarvetta varmistaa, että Frontexilla on tarvittavat määrärahat toimeksiantonsa ja velvoitteidensa täyttämiseen;

53.

lisää otsakkeen 4 määrärahoja yhteensä 130 430 664 eurolla neuvoston kantaan nähden ja 80 430 664 eurolla talousarvioesitykseen nähden ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä osaa käytettävissä olevasta liikkumavarasta;

Otsake 5 – Turvallisuus ja puolustus

54.

korostaa, että on tärkeää tehostaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä ottaen huomioon Venäjän hyökkäyssota Ukraina vastaan ja erittäin epävakaa kansainvälinen ympäristö; katsoo, että tällainen yhteistyö paitsi lisää Euroopan ja sen kansalaisten turvallisuutta myös johtaa suurempaan tehokkuuteen ja mahdollisiin säästöihin; kehottaa tässä yhteydessä lisäämään Euroopan puolustusrahaston voimavarojen kehittämisen osa-alueen rahoitusta, jotta voidaan edistää innovatiivista ja kilpailukykyistä puolustusalan teollista perustaa, joka edistää unionin strategista riippumattomuutta;

55.

ehdottaa myös sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen lisäämistä, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa toimimaan nopeammin ja tehokkaammin; toteaa, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden tukemiseen, muun muassa kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseen ja diplomaattisten selvitysten ja tullisääntöjen yksinkertaistamiseen, on tarpeen varata riittävästi rahoitusta; toteaa, että sotilaallista liikkuvuutta voisi edistää myös Romanian, Bulgarian ja Kroatian pikainen liittyminen Schengen-alueeseen; muistuttaa, että asian ratkaisematta jättämisellä on haitallisia taloudellisia ja geostrategisia vaikutuksia; korostaa tarvetta palauttaa sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahat talousarvioesityksen tasolle, jotta voidaan varmistaa riittävä rahoitus rajatylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjuntaan;

56.

lisää otsakkeen 5 määrärahoja yhteensä 81 192 700 eurolla talousarvioesitykseen nähden ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineitä;

Otsake 6 – Naapurialueet ja muu maailma

57.

panee erittäin huolestuneena merkille, että Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan ja sen maailmanlaajuiset vaikutukset ovat lisänneet merkittävästi humanitaarisen avun tarpeita, joihin jo kohdistui paineita rahoitusvajeiden vuoksi ja siksi, että maailmassa on yhä enemmän kriisejä ja konflikteja; pyytää lisäämään merkittävästi humanitaarista apua, jotta voidaan kuroa umpeen tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien välinen ennennäkemätön kuilu; pitää valitettavana, että otsakkeessa 6 ei ole liikkumavaraa eikä se näin ollen sovellu nykytilanteeseen eikä mahdollisten uusien hätätilanteiden torjumiseen; katsoo, että otsakkeen 6 enimmäismäärää olisi korotettava kiireellisesti; pitää valitettavana, että talousarvioesitys ei riitä edes toimien ylläpitämiseen nykyisellä tasolla ja että samaan aikaan humanitaariset tarpeet ja hätätilanteet lisääntyvät jyrkästi kaikkialla maailmassa ja erityisesti ruokaturva on heikentynyt Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutusten, ilmastonmuutoksen pahenevien vaikutusten ja yhä vakavampien ilmastosta johtuvien katastrofien ja uusien konfliktien vuoksi; on huolestunut siitä, että parlamentin ehdottamista lisäyksistäkin huolimatta humanitaarisen avun tarpeisiin vastaamiseen ei vuonna 2023 olisi riittävästi resursseja;

58.

kehottaa antamaan jatkuvaa ja merkittävää tukea itäisille naapurimaille, erityisesti maille, jotka auttavat Ukrainasta pakenevia pakolaisia ja jotka kärsivät inflaatiosta ja korkeista energian ja elintarvikkeiden hinnoista; katsoo, että on tarpeen tukea poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita, erityisesti ihmisoikeus- ja demokratia-aktivisteja sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka puolustavat naisten oikeuksia ja hlbtiq+-yhteisön oikeuksia tai antavat apua vainotuille henkilöille ja poliittisille vangeille, samoin kuin ukrainalaisia ja moldovalaisia järjestöjä, joiden on ollut pakko järjestää toimintansa uudelleen Venäjän hyökkäyssodan seurauksena, korruption torjuntaan osallistuvia järjestöjä ja riippumattomia tiedotusvälineitä, jotka auttavat paljastamaan disinformaatiota ja propagandaa;

59.

pyytää, että eteläisille naapurimaille osoitetaan lisävaroja poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten tukemiseksi; panee tyytyväisenä merkille äskettäisen ilmoituksen unionin jatkuvasta sitoutumisesta UNRWA:n monivuotiseen rahoitukseen; korostaa, että eteläisille naapurimaille osoitettujen määrärahojen lisäyksen tarkoituksena on erityisesti tarjota UNRWA:lle ennakoitavissa olevaa rahoitusta, kun otetaan huomioon sen ratkaiseva rooli palestiinalaispakolaisten suojelemisessa ja heidän keskeisten tarpeidensa varmistamisessa sekä heidän inhimillisen kehityksensä edistämisessä;

60.

vahvistaa NDICI – Globaali Eurooppa -välineen temaattisia ohjelmia ja nopean vasteen toimia erityisesti Ihmiset-ohjelman kautta, jotta voidaan puuttua Ukrainan sodan seurauksiin, kehittää vankempia terveydenhuoltojärjestelmiä ja kuroa umpeen puutteita keskeisten terveyspalvelujen saatavuudessa, ja Planeetta-ohjelman kautta, jotta voidaan rahoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevia toimenpiteitä, sekä käyttäen selviytymiskykyä koskevaa budjettikohtaa, jolla edistetään synergioita humanitaarisen toiminnan, kehitysyhteistyön, julkisten investointien ja rauhantoimien välillä, erityisesti mahdollisissa ehdokasmaissa, jotka eivät vielä hyödy liittymistä valmistelevasta tukivälineestä, jäljempänä ”IPA-väline”;

61.

korostaa tarvetta osoittaa Länsi-Balkanin maille lisää rahoitusta liittymistä IPA-välineen puitteissa talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi ja myös geopoliittisena painopisteenä erityisesti tilanteessa, jossa Venäjä käy Ukrainaa vastaan provosoimatonta hyökkäyssotaa, joka on vaikuttanut voimakkaasti koko alueeseen, mutta vaatii soveltamaan oikeusvaltioperiaatetta koskevia ehdollisuusvaatimuksia jokaiseen vuoden 2023 talousarviossa sidottuun euroon; kehottaa tässä yhteydessä komissiota käyttämään osan Erasmus+ -ohjelman lisärahoituksesta korkea-asteen oppilaitosten rahoituksen lisäämiseen Länsi-Balkanin maiden opiskelijoille tarkoitettua uutta apurahaohjelmaa varten;

62.

kehottaa sisällyttämään Ukrainan ja Moldovan tasavallan mahdollisimman pian IPA-välineen soveltamisalaan ja lisäämään ohjelman määrärahoja vastaavasti; katsoo, että unionin uusia ehdokasvaltioita Ukrainaa ja Moldovaa sekä jäsenyyttä hakenutta Georgiaa on tarpeen tukea niiden tiellä kohti unionin jäsenyyttä; kehottaa tarjoamaan IPA III -välineestä lisää rahoitustukea Erasmus+ -ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämiseksi;

63.

on päättänyt kohdentaa lisätukea strategiseen viestintään, erityisesti toimenpiteisiin maailmanlaajuisen disinformaation torjumiseksi siten, että valtiollisten ja muiden toimijoiden levittämää disinformaatiota seurataan ja tuodaan esiin järjestelmällisesti;

64.

painottaa, että EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu Moldovalle, Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Georgialle, Kosovolle, Montenegrolle, Pohjois-Makedonialle ja Ukrainalle on avainasemassa investointien edistämisessä sekä covid-19-kriisistä ja sodan seurauksista toipumisen tukemisessa;

65.

lisää otsakkeen 6 määrärahoja yhteensä 465 000 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden ja toteaa, että lisäys rahoitetaan ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineitä;

Otsake 7 – EU:n yleinen hallinto

66.

katsoo, että neuvoston tässä otsakkeessa tekemät leikkaukset, joiden tarkoituksena on estää talousarvioesityksessä ehdotettu joustovälineen käyttö, ovat perusteettomia eivätkä antaisi komissiolle mahdollisuutta hoitaa tehtäviään; palauttaa näin ollen talousarvioesityksessä komission hallintomenoihin osoitetut määrärahat, mukaan lukien sen toimistoihin liittyvät määrärahat;

67.

korostaa Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä unionin sisäiselle turvallisuudelle aiheutuvia riskejä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden tukikeskuksen käynnistämistä Moldovassa ja kehottaa komissiota helpottamaan ja nopeuttamaan keskuksen asettamista täyteen toimintavalmiuteen tarjoamalla logistista ja taloudellista tukea yhteistyössä muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston ja oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston kanssa sekä Moldovassa toimivien asiaankuuluvien unionin oikeus- ja sisäasioiden virastojen asiantuntijoiden kanssa;

68.

pitää tärkeänä varmistaa, että komissiolla on riittävästi henkilöstöä tehtäviensä hoitamiseen ja myös uusiin aloitteisiin ja uuteen lainsäädäntöön liittyvistä tehtävistä suoriutumiseen; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että sillä on tehokasta ja vaikuttavaa täytäntöönpanoa varten tarvittava lisähenkilöstö; korostaa tässä yhteydessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, digimarkkinasäädökseen ja digipalvelusäädökseen liittyvien lainsäädäntöehdotusten sekä Next Generation EU -välineestä ja elpymis- ja palautumistukivälineestä johtuvan unionin kasvavan varainkäytön vaikutusta henkilöstötarpeisiin tietyissä yksiköissä, erityisesti komission ympäristöasioiden pääosastossa, kilpailun pääosastossa, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosastossa ja Euroopan petostentorjuntavirastossa (OLAF); ilmaisee huolensa siitä, että komissiolla ei ole tarvittavan työn edellyttämää henkilöstöä; pyytää komissiota ottamaan huomioon nämä henkilöstötarpeet heikentämättä henkilöstön määrää toimielimen muissa osissa;

69.

kehottaa hyväksymään nopeasti komission ehdottaman varainhoitoasetuksen kohdennetun tarkistuksen, joka koskee peruutettujen tai alennettujen kilpailusakkojen viivästyskoron käsittelyä, jotta vältetään otsakkeen 7 menoihin kohdistuva paine;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

70.

muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; on kaikki tehdyt ehdotukset huolellisesti analysoituaan ja ottaen täysin huomioon komission suorittaman oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteutettavuutta koskevan arvioinnin hyväksynyt pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan tasapainoisen paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopisteet; kehottaa komissiota panemaan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön ja antamaan palautetta niiden tuloksellisuudesta ja käytännön tuloksista;

Maksut

71.

korostaa tarvetta ottaa vuoden 2023 talousarvioon riittävästi maksumäärärahoja ja on siksi päättänyt pääsääntöisesti peruuttaa neuvoston tekemät leikkaukset ja lisätä maksumäärärahoja budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu; korostaa, että ohjelmien täytäntöönpanoa on nopeutettava, jotta vältetään maksujen kasaantuminen monivuotisen rahoituskehyksen jälkipuoliskolla;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

72.

säilyttää vuoden 2023 talousarvionsa yleisen tason muuttumattomana 2 268 777 642 eurossa täysistunnossa 7. huhtikuuta 2022 hyväksytyn, tuloista ja menoista laaditun ja arvioidun indeksikorotuksen muutoksen vuoksi komission pyynnöstä 3. toukokuuta 2022 päivitetyn ennakkoarvion mukaisesti; on päättänyt sisällyttää henkilöstötaulukkoonsa 98 virkaa keinotekoisesti ja ilman talousarviovaikutuksia vain vuodeksi, jotta sisäisen kilpailun läpäisseet henkilöt voidaan sisällyttää henkilöstötaulukkoon henkilöstösääntöjen 29 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi samalla tavalla kuin tehtiin vuoden 2020 talousarviossa; saattaa ajan tasalle viiden budjettikohdan selvitysosan muun muassa, jotta voidaan lisätä mahdollisuus korvata vetoomusten esittäjien osallistumiskulut, mukaan lukien matka-, oleskelu- ja liitännäiskulut, vetoomusvaliokunnan parlamentin tilojen ulkopuolelle suuntautuvien virallisten virkamatkojen aikana;

73.

toteaa, että Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavalla viranomaisella (vastuuviranomainen) on tärkeä rooli poliittisen järjestelmän avoimuuden, moitteettoman varainhoidon ja monimuotoisuuden kannalta, sillä se varmistaa, että Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt soveltavat yhteisiä sääntöjä; toteaa, että vaikka vastuuviranomaisen talousarvio sisältyy pääluokkaan I – Euroopan parlamentti, se on riippumaton unionin elin; on siksi päättänyt luoda lisäämättä määrärahoja talousarvioesitykseen nähden vastuuviranomaisen palveluksessa olevan henkilöstön palkkoja ja korvauksia varten erillisen alamomentin ja parlamentin organisaatiokaavioon erillisen kohdan, joka kattaa sen toimet;

74.

pyytää puhemiehistöä huolehtimaan siitä, että momentilla 3 2 3 ”Unionin ulkopuolisten maiden demokratian tukeminen ja niiden parlamenttien valmiuksien parantaminen” on riittävät määrärahat, jotta parlamentti voi osallistua tehokkaasti Global Campus of Human Rights -verkoston kolmannen korkean tason konferenssin järjestämiseen, ja esittämään tässä mielessä myös siirtopyynnön parlamentin hallinnosta talousarvion toteuttamisvuoden aikana, mikäli se on tarpeellista ja mahdollista;

75.

ottaa huomioon edellä mainitun 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2023 sekä pääsihteerin 20. heinäkuuta 2022 antamat vastaukset ja

muistuttaa, että kyber- ja hybridiuhkien torjunnan heikkoudet yhdessä toimielimessä voivat vaikuttaa kaikkiin; muistuttaa siksi, että parlamentin on tärkeää osoittaa talousarviossaan riittävästi resursseja kyber- ja hybridiuhkia koskevien valmiuksiensa vahvistamiseen; toteaa, että tästä hyötyvät kaikki toimielimet, erityisesti kun otetaan huomioon Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, hyökkäysten määrän kasvu viime vuosina ja tulevat Euroopan parlamentin vaalit vuonna 2024;

panee merkille hallinnon parhaillaan toteuttamat toimenpiteet, joilla torjutaan disinformaatiota ja kaikenlaisia toimia, joilla pyritään vääristelemään Euroopan parlamentin jäsenten kantoja, erityisesti Euroopan parlamentin vuoden 2024 vaaleja silmällä pitäen; kehottaa jälleen tehostamaan kaikkien mukana olevien toimijoiden välistä toimielinten välisen tason yhteistyötä;

panee merkille demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmälle ja sen johtaville jäsenille demokratiatukitoimien toteuttamiseen annetun tuen; suhtautuu myönteisesti toimien tehostamiseen ja kehottaa tukemaan edelleen viestintää kansalaisten kanssa tarjoamalla tietoa tarvittaessa myös kielivähemmistöjen kielillä sekä alueiden ja yhteisöjen kielillä sekä disinformaation torjuntaa painottaen erityisesti uusia ensisijaisia maita;

toistaa virkamatkakulujen ja matkustuskulujen korvaamista koskevien yleisten täytäntöönpanomääräysten sekä Euroopan parlamentin virkamiesten ja muun henkilöstön virkamatkoja koskevien sisäisten sääntöjen tarkistuksen yhteydessä täysistunnon useaan otteeseen ilmaiseman tahdon, nimittäin sen, että puhemiehistön olisi varmistettava, että valtuutetut avustajat saavat samat korvaukset parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välillä tekemistään virkamatkoista kuin virkamiehet ja muut toimihenkilöt;

kehottaa jälleen kerran puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä tarkistamaan valtuuskuntien tehtävien suorittamista ja valtuuskuntamatkoja unionin ulkopuolelle koskevia täytäntöönpanomääräyksiä sekä päätöstä valiokuntien virkamatkoista Euroopan parlamentin kolmen toimipaikan ulkopuolelle; korostaa, että tällaisessa tarkistuksessa olisi otettava huomioon valtuutettujen avustajien mahdollisuus tietyin edellytyksin osallistua jäsenten mukana parlamentin virallisille valtuuskunta- ja virkamatkoille, jotta voidaan löytää oikea tasapaino jäsenten kannalta saatavan suuren lisäarvon sekä ympäristöön, logistiikkaan ja talousarvioon liittyvien rajoitteiden välille;

korostaa, että parlamentin budjettivaliokunnan täytyy saada hyvissä ajoin ja ymmärrettävässä muodossa kaikki tarvittavat parlamentin talousarvioon liittyvät tiedot, jotta se voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä; toteaa, että Europa Experience -keskusten avulla unioni voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia ja siksi niitä on tärkeää perustaa kaikkiin jäsenvaltioihin, mutta pyytää päivittämään Europa Experience -keskusten toimintamenoja korkean inflaation vuoksi; pyytää myös päivitettyä tietoa 37,9 miljoonan euron lainasta, jota on ehdotettu Dublinissa sijaitsevan Europa Experience -keskuksen kiinteistön hankintaan varainhoitoasetuksen 266 artiklan 6 kohdassa edellytetyllä tavalla;

g)	toteaa jälleen olevan tärkeää, että parlamentin kiinteistöpolitiikassa noudatetaan avointa ja oikeudenmukaista päätöksentekoprosessia, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon varainhoitoasetuksen 266 artikla;

muistuttaa puhemiehistöä siitä, että budjettivaliokunnalle on tiedotettava asianmukaisesti ja sitä on kuultava ennen kiinteistöihin liittyviä kysymyksiä koskevien tärkeiden päätösten tekemistä niiden merkittävien talousarviovaikutusten vuoksi; pyytää puhemiehistöä selvittämään säästömahdollisuuksia ja harkitsemaan täysin uudelleen hanketta, joka koskee Brysselissä sijaitsevan Spaak-rakennuksen tulevaisuutta;

katsoo, että aikoina, jolloin unionin kansalaisten päivittäiset elinkustannukset nousevat dramaattisesti, unionin toimielinten olisi poikkeuksetta osoitettava solidaarisuutta ja näytettävä esimerkkiä, etenkin energiankulutuksen vähentämisen osalta; toteaa, että inflaatio ja energian hintojen nousu ovat aiheuttaneet valtavia paineita parlamentin talousarviolle; panee merkille puhemiehistön 2. toukokuuta 2022 ja 3. lokakuuta 2022 tekemät päätökset lyhyen aikavälin toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään parlamentin energiankulutusta; pyytää, että käyttäjillä olisi mahdollisuus hienosäätää itse työ- ja kokoushuoneiden lämpötilaa siten, että pysytellään sovituissa puitteissa säästöjen aikaansaamiseksi; kehottaa parlamenttia toteuttamaan energiansäästötoimia koskevan nykyisen lähestymistavan tulevan tarkistuksen yhteydessä kaikki tarvittavat toimet energiankulutuksen vähentämiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, jotta energialaskuja voidaan pienentää; suhtautuu energiakriisin ja geopoliittisen tilanteen vuoksi myönteisesti uusiutuvaan energiaan ja fossiilisten polttoaineiden asteittaiseen käytöstä poistamiseen sekä etenkin lämpöpumppujen asentamiseen tehtäviin investointeihin ja kannustaa niihin; kehottaa laajentamaan lähienergian tuotantoa erityisesti asentamalla Brysselissä ja Strasbourgissa rakennusten katoille mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pian uusinta tekniikkaa hyödyntäviä aurinkosähköpaneeleja ja on tyytyväinen tekeillä olevaan uuteen tutkimukseen kustannustehokkaammista aurinkosähköpaneeleista; pitää EMAS-järjestelmän puitteissa perustettua rakennusten energianhallintajärjestelmää myönteisenä ja kehottaa sisällyttämään vuotuisen tarkastuksen yksiköiden esittämään ennakkoarvioesitykseen; pyytää puhemiehistöä käynnistämään unionin toimielinten hallintoelinten välisen hyvien käytäntöjen vaihdon niiden tarkistaessa monivuotisia varainkäyttöstrategioitaan, jotta löydetään keinoja lisäsäästöjen aikaansaamiseksi; kannustaa käymään lisäkeskusteluja energiankulutustoimiin liittyvistä parhaista käytännöistä unionin toimielinten lisäksi myös esimerkiksi paikallisviranomaisten kanssa;

pitää myönteisinä alustavia toimia hiilineutraaliustavoitteen asettamiseksi; muistuttaa jäseniä ja poliittisia ryhmiä siitä, että parhaillaan pyritään puhemiehistön sitoumuksen mukaisesti vähentämään täysistuntojen yhteydessä kuljetusarkkujen kuljettamista Brysselin ja Strasbourgin välillä, ja kehottaa niitä osallistumaan tähän; kehottaa suunnittelemaan tulevissa talousarvioissa asiaankuuluvat investoinnit sadeveden talteenottoon ja veden järkevämpään käyttöön;

76.

kehottaa parlamenttia arvioimaan edelleen säännöllisesti henkilöstötarpeidensa organisointia, kohdentamaan virkoja ja toimia uudelleen osastojen välillä muuttuvien painopisteiden mukaisesti, jotta uudet tehtävät voidaan hoitaa mahdollisuuksien mukaan nykyisellä henkilöstömäärällä, ja arvioimaan riskejä, jotka liittyvät sopimussuhteisten toimihenkilöiden lisääntyvään palkkaamiseen, mukaan lukien vaara, että parlamenttiin luodaan kaksitasoinen henkilöstörakenne; ottaa huomioon parlamentin oikeudelliset velvoitteet ja korostaa, että inflaation jyllätessä resurssien uudelleenpriorisoinnista tulee yhä tärkeämpää;

Muut pääluokat (pääluokat IV–X)

77.

korostaa painetta, joka korkean inflaation vuoksi kohdistuu muiden toimielinten menoihin; tähdentää, että suurin osa niiden talousarvioista perustuu henkilöstösäännöistä johtuviin velvoitteisiin tai sopimusvelvoitteisiin, joihin inflaatio vaikuttaa, ja että ne eivät voi mitään inflaatiolle ja energian hintojen nousulle; huomauttaa, että toimielimillä täytyy olla riittävästi henkilöstöä tehtäviensä täyttämiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten jatkuvat toimet henkilöstön uudelleensijoittamiseksi ja uusien tehokkuushyötyjen löytämiseksi mutta on tietoinen tämän lähestymistavan rajoista nykytilanteessa, kun samaan aikaan tehtävät lisääntyvät; pitää valitettavana, että komissio ei myöntänyt mitään lisäviroista ja -toimista, joita muut toimielimet olivat pyytäneet, riippumatta niiden uusista tehtävistä; tuomitsee neuvoston horisontaalisen lähestymistavan, jonka mukaan perusvähennystä korotetaan 1,8 prosenttiyksiköllä kussakin toimielimessä, eikä pidä sitä perusteltuna; muistuttaa, että perusvähennyksen korottaminen velvoittaisi muut toimielimet pitämään suuremman määrän virkoja avoimina, mikä vähentäisi niiden työvoimaa ja heikentäisi niiden valmiuksia vastata kansalaisten huolenaiheisiin ja täyttää tehtävänsä;

78.

päättää siksi palauttaa Euroopan alueiden komitean määrärahat talousarvioesityksen tasolle; herrasmiessopimusta noudattaen ei muuta neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa koskevaa neuvoston esitystä;

79.

lisää seuraavissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa määrärahoja tai henkilöstöä talousarvioesitykseen nähden, jotta toimielimillä olisi riittävästi resursseja hoitaa toimeksiannostaan johtuvat lisääntyvät tehtävänsä asianmukaisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti ja jotta niillä olisi valmiudet vastata tuleviin haasteisiin erityisesti kyberturvallisuuden alalla; korostaa tässä yhteydessä, että unioni ei ole riittävän hyvin valmistautunut torjumaan kyberuhkia, jotka lisääntyvät ja käyvät yhä monimutkaisemmiksi vuosien mittaan; katsoo, että kaikille unionin toimielimille olisi myönnettävä riittävästi määrärahoja ja henkilöstöä, jotta näitä uhkia voidaan torjua sekä sisäisesti että toimielinten välisen yhteistyön puitteissa; ehdottaa näin ollen, että

Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan oikeusasiamiehen määrärahat palautetaan niiden ennakkoarvioiden tasolle korottamalla talousarvioesityksen tasosta niiden budjettikohtien määrärahoja, jotka kattavat uuteen henkilöstöön liittyvät määrärahat, ja korottamalla niiden henkilöstötaulukoihin sisältyvien virkojen/toimien määrää;

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan ulkosuhdehallinnon määrärahat palautetaan osittain niiden ennakkoarvioiden tasolle korottamalla talousarvioesityksen tasosta niiden budjettikohtien määrärahoja, jotka kattavat uuteen henkilöstöön liittyvät määrärahat, ja korottamalla niiden henkilöstötaulukoihin sisältyvien virkojen/toimien määrää;

c)	vahvistetaan useita toimintamenoihin liittyviä budjettikohtia Euroopan tietosuojavaltuutetun pyynnön mukaisesti, jotta vuoden 2023 talousarviossa huomioitaisiin odottamattoman korkeat elinkustannukset, joita ei otettu huomioon sen ennakkoarviota laadittaessa;

Oikaisukirjelmän arviointi

80.

panee merkille oikaisukirjelmän nro 1 esitykseen vuoden 2023 yleiseksi talousarvioksi ja toteaa, että sen kokonaisnettovaikutus menoihin on + 758,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja +2 394,9 miljoonaa euroa maksumäärärahoina ja että siihen sisältyy erittäin huomattava maksumäärärahojen lisäys FAST-CARE-tukitoimen seurauksena; panee lisäksi merkille, että komissio ehdottaa, että joustovälineestä otetaan käyttöön kaiken kaikkiaan 822,1 miljoonan euron määrä otsakkeita 2 b, 5 ja 6 varten;

81.

panee merkille, että oikaisukirjelmään sisältyy vain joitakin tässä päätöslauselmassa esitetyistä parlamentin huolenaiheista ja painopisteistä, kuten lisäykset humanitaarista apua, unionin pelastuspalvelumekanismia ja Erasmus+ -ohjelmaa varten ja lisätuki puolustusalaa varten; arvelee kuitenkin huolestuneena, että ehdotetut lisäykset eivät ole riittävän suuret ja että jotkin ehdotetuista lisäyksistä ovat pikemminkin etupainotteista rahoitusta kuin lisämäärärahoja;

82.

panee merkille Ukrainan tukemiseksi tähän mennessä sodan alkamisen jälkeen toteutetut toimenpiteet ja toimet ja kannustaa komissiota ehdottamaan lisätoimenpiteitä; pitää valitettavana, että komission vuotta 2023 koskevat talousarvioehdotukset eivät ole sellaisia, että niillä pystyttäisiin vastaamaan asianmukaisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan laajamittaisiin seurauksiin; katsoo, että vuoden 2023 tarpeet ovat paljon oikaisukirjelmässä ehdotettua suuremmat;

83.

panee merkille ehdotuksen ottaa yhdestä ainoasta liikkumavaravälineestä käyttöön 450 miljoonan euron määrä Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannusten kattamiseksi; korostaa, että elpymisvälineen rahoituskustannuksiin tarvittavat tosiasialliset määrät tietyssä vuotuisessa talousarviossa riippuvat lainakoroista, mikä merkitsee huomattavaa epävarmuutta vuotuisten talousarvioneuvottelujen kannalta; korostaa, että näitä kustannuksia ei saisi milloinkaan rahoittaa ohjelmien rahoituksen kustannuksella; korostaa, että yhden ainoan liikkumisvaravälineen käyttö elpymisvälineen rahoituskustannuksiin vähentää myös talousarvion jo hyvin vähäistä joustavuutta ja supistaa sen kapeita liikkumavaroja entisestään ja rajoittaa näin ollen kykyä vastata nykyisiin ja uusiin tarpeisiin; muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä on kiireellisesti tarkistettava huomattavasti ja että parlamentti on pyytänyt elpymisvälineen rahoittamista monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen;

84.

panee merkille muiden pääluokkien mukautetut määrärahat, kun otetaan huomioon tämänhetkinen arvio vuoden 2022 palkkojen mukautuksesta, joka on talousarvioesityksessä 2023 ennakoitua alhaisempi, sekä CERT-EU:lle unionin kyberturvallisuusvalmiuksien parantamista varten muilta toimielimiltä tehtävä määrärahojen siirto, ja toteaa, että muiden toimielinten määrärahat vähenevät näin ollen 45 miljoonalla eurolla;

o o

85.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(2) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(4) EUVL C 444 I, 22.12.2020.

(5) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. joulukuuta 2020 esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, Liite 2: Julistukset (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0357).

(6) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(7) EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1.

(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0219.

(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005.

(10) EUVL C 99, 1.3.2022, s. 158.

(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0010.

(12) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.

(13) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0106.

(14) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0127.

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28. huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(16) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

Top