(-1 a)

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) nojalla joulukuussa 2015 hyväksytty Pariisin sopimus, jäljempänä ”Pariisin sopimus”  (1 a) , tuli voimaan marraskuussa 2016. Pariisin sopimuksen osapuolet ovat sopineet, että maapallon keskilämpötilan nousu pidetään selvästi alle kahdessa celsiusasteessa verrattuna esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin ja että jatketaan toimia lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen. Hyväksyessään Glasgow’n ilmastosopimuksen Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskokouksessa (COP26) marraskuussa 2021 sen osapuolet tunnustivat, että maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin vähentäisi merkittävästi ilmastonmuutoksen riskejä ja vaikutuksia, ja osapuolet sitoutuivat tiukentamaan vuodeksi 2030 asettamiaan tavoitteita vuoden 2022 loppuun mennessä sen varmistamiseksi, että ne edistyvät ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa 1,5 celsiusasteeseen.

(-1 b)

Euroopan parlamentti kehotti ilmasto- ja ympäristöhätätilasta 28 päivänä marraskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa  (1 b) komissiota ryhtymään välittömiin ja kunnianhimoisiin toimiin ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen. Viimeisimmän hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) 8 päivänä lokakuuta 2018 julkistamassa raportissa ”Global warming of 1.5 oC”, 7 päivänä elokuuta 2021 julkistamassa raportissa ”Climate Change 2021: The Physical Science Basis” ja 28 päivänä helmikuuta 2022 julkistamassa raportissa ”Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability” esitettyjen tulosten perusteella on entistä kiireellisempää olla ylittämättä Pariisin sopimuksen 1,5 :tä celsiusastetta koskevaa tavoitetta. IPCC totesi erittäin suurella varmuudella, että ilmastonmuutos uhkaa ihmisten hyvinvointia ja maapallon tilaa ja että lisäviivytykset yhtenäisissä ja maailmanlaajuisissa sopeutumisen ja hillitsemisen ennakoivissa toimissa saavat aikaan sen, että elämänlaatua tarjoavan ja kestävän tulevaisuuden kaikille turvaamiseen käytettävissä oleva vähäinen aika loppuu. IPCC:n mukaan myös ilmastonmuutoksen seuraukset ovat paljon tuhoisampia, jos ilmaston lämpenemistä ei onnistuta rajoittamaan 1,5 celsiusasteeseen ja se saavuttaa 2 celsiusasteen rajan. IPCC totesi myös, että lämpötilan kohoaminen saavuttaa 1,5 celsiusasteen rajan tai ylittää sen alun perin ennakoitua aiemmin, toisin sanoen keskimäärin seuraavien 20 vuoden kuluessa. Tulosten mukaan ilmaston lämpötilan kohoamista ei voida enää rajoittaa 1,5  celsiusasteeseen tai edes 2 celsiusasteeseen, ellei kasvihuonekaasupäästöjä vähennetä välittömästi ja merkittävästi. Lisäksi YK:n ihmisoikeusneuvosto tunnusti 8 päivänä lokakuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa 48/13 oikeuden turvalliseen, puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön ihmisoikeudeksi.

(-1 c)

Vuonna 2021 Glasgow’ssa Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP26) 21 päivänä lokakuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa  (1 c) Euroopan parlamentti ilmaisi huolensa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) hitaasta edistymisestä kansainvälisen ilmailun aiheuttamien päästöjen käsittelyssä ja toisti tässä yhteydessä, että alaa on säänneltävä EU:n päästökauppajärjestelmällä, joka voisi toimia myös mallina rinnakkaiselle työlle ja tukea korkeampaa maailmanlaajuista tavoitetasoa kansainvälisellä tasolla, myös ICAOssa. Lisäksi Euroopan parlamentti kehotti komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän (CORSIA) vahvistamiseksi ja tukemaan sitä, että ICAO hyväksyy pitkän aikavälin tavoitteen vähentää alan sisäisiä päästöjä samalla kun turvataan unionin lainsäädännöllinen riippumattomuus EU:n päästökauppadirektiivin täytäntöönpanossa.

(2)

Unioni aikoo panna CORSIA-järjestelmän täytäntöön ottaen kuitenkin huomioon EU:n lainsäädännön ja CORSIA-järjestelmän väliset eroavuudet, joista on ilmoitettu ICAOlle neuvoston päätöksen (EU) 2018/2027 (14) mukaisesti, sekä tavan, jolla Euroopan parlamentti ja neuvosto muuttavat unionin lainsäädäntöä.

(2)

Unioni aikoo panna ICAOn hyväksymän CORSIA-järjestelmän täytäntöön ottaen kuitenkin huomioon EU:n lainsäädännön ja CORSIA-järjestelmän väliset eroavuudet, joista on ilmoitettu ICAOlle neuvoston päätöksen (EU) 2018/2027 (14) mukaisesti, sekä tavan, jolla Euroopan parlamentti ja neuvosto muuttavat unionin lainsäädäntöä direktiivin 2003/87/EY kautta .

(9 a)

Tämä päätös on tarkoitettu tilapäiseksi toimenpiteeksi, jota sovelletaan ainoastaan kyseisen direktiivin voimaantuloon saakka, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse ilmailun osuudesta unionin koko talouden laajuisen päästövähennystavoitteen edistämisessä ja maailmanlaajuisen markkinapohjaisen toimenpiteen asianmukaisesta toteuttamisesta.

b)

niiden vuosittaiset hiilidioksidipäästöt 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen ovat yli 10 000 tonnia ilma-aluksista, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700  kg ja joilla suoritetaan liitteen I soveltamisalaan kuuluvia lentoja, lukuun ottamatta niitä, joiden lähtö- ja saapumispaikka on samassa jäsenvaltiossa (saman jäsenvaltion syrjäisimmät alueet mukaan luettuina).

b)

niiden vuosittaiset hiilidioksidipäästöt 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen ovat yli 10 000 tonnia ilma-aluksista, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700  kg ja joilla suoritetaan tämän direktiivin liitteen I  ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/1603  (1 a) 2 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamisalaan kuuluvia lentoja, lukuun ottamatta niitä, joiden lähtö- ja saapumispaikka on samassa jäsenvaltiossa (saman jäsenvaltion syrjäisimmät alueet mukaan luettuina).