Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52022AE5002

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Euroopan naapuruusvälineestä ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta tuettavia kauden 2014–2020 yhteistyöohjelmia koskevat ja ohjelman täytäntöönpanon häiriöiden vuoksi sovellettavat erityissäännökset” (COM(2022) 362-2022/227 (COD))

    EESC 2022/05002

    EUVL C 75, 28.2.2023, p. 195–197 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    28.2.2023   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 75/195


    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Euroopan naapuruusvälineestä ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta tuettavia kauden 2014–2020 yhteistyöohjelmia koskevat ja ohjelman täytäntöönpanon häiriöiden vuoksi sovellettavat erityissäännökset”

    (COM(2022) 362-2022/227 (COD))

    (2023/C 75/29)

    Yleisesittelijä:

    Andris GOBIŅŠ

    Lausuntopyyntö

    Euroopan parlamentti, 27.9.2022

    Euroopan unionin neuvosto, 17.8.2022

    Oikeusperusta

    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

    Vastaava jaosto

    ulkosuhteet

    Hyväksyminen täysistunnossa

    27.10.2022

    Täysistunnon numero

    573

    Äänestystulos

    (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

    117/1/3

    1.   Päätelmät ja suositukset

    1.1

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston aikomusta tehdä kaikkensa ehdotetun asetuksen hyväksymiseksi mahdollisimman pian ja kehottaa niitä saattamaan sen voimaan viimeistään marraskuun 2022 alussa.

    1.2

    Koska asetus on hyväksyttävä nopeasti, on todennäköistä, että ensimmäisessä vaiheessa asetus saatetaan hyväksyä muutoksitta, joten ETSK ehdottaa, että toisessa vaiheessa harkitaan uudelleentarkastelua jäljempänä esitettyjen parannusten pohjalta. Ehdotettujen muutosten tulisi myös antaa virikkeitä seuranta-asetuksiin ja -ohjelmiin tehtävistä muutoksista käytävään keskusteluun ja niiden valmisteluun.

    1.3

    ETSK suhtautuu myönteisesti EU:n toimielinten nopeaan toimintaan ja tarvittavaan joustavuuteen hankkeiden toteuttamisessa heti Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman provosoimattoman ja perusteettoman sodan käynnistyttyä. Nopea toiminta oli ainoa keino pysyä EU:n arvojen ja periaatteiden tasalla.

    1.4

    ETSK kannattaa pyrkimystä joustavuuteen meneillään olevien hankkeiden tarkoituksen muuttamisessa, jotta voidaan ottaa huomioon esiin nousevat tarpeet antamalla hallintoviranomaisille tarvittavaa joustonvaraa ja oikeusvarmuus siitä, että hankkeet toteutetaan sääntöjen mukaisesti ja että tarkastukseen ei liity suuria rajoituksia. Tämä on erityisen tärkeää, koska asetusta sovelletaan takautuvasti täysimittaisen sodan alusta alkaen.

    1.5

    ETSK muistuttaa Ukrainan-sodan viime kuukausien uusista tapahtumista. Koska Ukrainalla on EU:n ehdokasmaan asema ja Ukrainassa on yhä suurempi tarve jälleenrakentamiseen ja talveen valmistautumiseen, tukikelpoisten toimien joustavuutta olisi lisättävä entisestään ja käynnissä olevien ja suunniteltujen hankkeiden rajatylittävät ja alueelliset yhteistyötoimet olisi määriteltävä laajemmin asetukseen ehdotettujen muutosten mukaisesti (ks. jäljempänä olevat ehdotukset).

    1.6

    Kun otetaan huomioon Venäjän federaation ja Valko-Venäjän viranomaisille myönnettävän rahoituksen keskeyttäminen ja siihen liittyvä Venäjän federaation ja Valko-Venäjän kanssa tehtävän rajatylittävän yhteistyön keskeyttäminen, ETSK kannattaa ajatusta siitä, että tehtäisiin kaikki mahdollinen näihin yhteistyöohjelmiin alun perin osoitettujen varojen siirtämiseksi Ukrainan kanssa tehtävään yhteistyöhön.

    1.7

    Koska kansalaisyhteiskunta on eturintamassa Ukrainan jälleenrakentamisessa ja maan valmistautumisessa EU:hun liittymiseen, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota varojen myöntämiseen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintaan samoin kuin varojen uudelleen suuntaamiseen.

    2.   Yleistä

    2.1

    ETSK kannattaa ehdotuksen tavoitteita ja on tyytyväinen aikomukseen suhtautua joustavasti Euroopan naapuruusvälineen yhteistyöohjelmiin, jotta voidaan ottaa huomioon tarpeet, jotka johtuvat Venäjän provosoimattomasta ja perusteettomasta sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen vaikutuksista Euroopan unioniin ja erityisesti useisiin EU:n itäisiin alueisiin samoin kuin covid-19-pandemian laajoista vaikutuksista EU:hun.

    2.2

    ETSK panee merkille Ukrainan naapureina olevien EU:n jäsenvaltioiden, Moldovan ja Ukrainan kansallisten hallitusten, paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan valtavat ponnistelut, kun ne ovat ottaneet vastaan suuren määrän Venäjän hyökkäystä paenneita ukrainalaisia, ja suhtautuu myönteisesti tukeen rajatylittävien yhteistyöohjelmien räätälöidylle käytölle humanitaarisen avun tarpeiden kattamiseksi.

    2.3

    ETSK panee merkille Ukrainan viranomaisten kaikilla tasoilla kohtaamat erityiset haasteet, sillä näiden on varmistettava samanaikaisesti maan sotilaallinen puolustus ja ylläpidettävä taloutta Ukrainan kärsiessä uhrien suuresta määrästä, kotien ja infrastruktuurin tuhoutumisesta, merkittävän väestönosan siirtymisestä muualle, tuotannon ja kuljetusten keskeytymisestä, talousarvioon kohdistuvista ennennäkemättömistä paineista ja monista muista Venäjän hyökkäyksen aiheuttamista ongelmista. Ukrainan kanssa toteutettavilla rajatylittävillä yhteistyöohjelmilla olisi helpotettava tätä taakkaa ja tarjottava edunsaajille mahdollisuuksia vastata sota-ajan tarpeisiin.

    2.4

    ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että Ukrainalle ja Moldovalle on äskettäin myönnetty EU:n ehdokasvaltion asema, ja korostaa, että EU:n on annettava näille maille kattavaa tukea EU:hun yhdentymiseen liittyvissä uudistuksissa, joita ne toteuttavat samalla kun ne joutuvat kärsimään Ukrainassa käytävän täysimittaisen sodan rasitteista. Rajatylittävissä yhteistyöohjelmissa olisi tarvittaessa otettava Ukrainan ja Moldovan EU:hun liittymiselle asetetut vahvistetut tavoitteet osaksi ohjelman toimia muun muassa hyödyntämällä naapureina olevien EU-maiden kokemuksia uudistuksista. Tähän olisi sisällytettävä valmistelut paikallis- ja aluetasolla sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja myös työmarkkinaosapuolten vahva rooli.

    2.5

    Kun otetaan huomioon Venäjän federaation ja Valko-Venäjän viranomaisille myönnettävän rahoituksen keskeyttäminen ja siihen liittyvä Venäjän federaation ja Valko-Venäjän kanssa tehtävän rajatylittävän yhteistyön keskeyttäminen, ETSK kannattaa ajatusta siitä, että tehtäisiin kaikki mahdollinen näihin yhteistyöohjelmiin alun perin osoitettujen varojen siirtämiseksi Ukrainan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Asiaan liittyvän suuren symbolisen merkityksen ja kasvavien tarpeiden vuoksi on syytä käyttää aikaa ja vaivaa oikeudellisen perustan valintaan ja valmisteluun. Vahvat emotionaaliset ja arvoihin perustuvat yhteydet voidaan nähdä väylänä ”naapuruuteen” Ukrainan kanssa ja tulkita ohjelman tavoitteisiin hyvin soveltuviksi näinä poikkeuksellisina aikoina.

    2.6

    ETSK korostaa, että monet ukrainalaisia siirtymään joutuneita henkilöitä vastaanottavat naapuriyhteisöt joutuvat kantamaan poikkeuksellisen taloudellisen taakan, ja suhtautuu siksi myönteisesti aikomukseen poistaa kansallista osarahoitusta koskeva velvoite viideltä Euroopan naapuruusvälineestä tuetulta rajatylittävältä ohjelmalta Moldovan tasavallan ja Ukrainan kanssa.

    2.7

    ETSK korostaa, että Venäjän hyökkäys ja siitä johtuva kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden virta ovat jälleen kerran osoittaneet kansalaisyhteiskunnan keskeisen roolin ja lisänneet merkittävästi kansalaisyhteiskunnan toimintaa sekä Ukrainassa että sen naapureina olevissa EU-maissa, kun on käynnistetty satoja valtakunnallisia mutta myös ruohonjuuritason vapaaehtoisaloitteita ruoan ja suojan tarjoamiseksi ja muiden humanitaaristen tarpeiden turvaamiseksi, ja sen vuoksi rajatylittävissä ohjelmissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kansalaisyhteiskunnan työn tukemiseen. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan merkitys korostuu myös Ukrainan ja sen alueiden jälleenrakentamisen ja EU:hun liittymisen edellyttämien valmistelujen aikana.

    2.8

    ETSK muistuttaa nykyisen energiakriisin valossa tarpeesta vauhdittaa siirtymistä vihreään energiaan ja parantaa energiatehokkuutta entisestään. Rajatylittävien yhteistyöohjelmien olisi tarjottava edunsaajilleen mahdollisuus lieventää talven mukanaan tuomia haasteita samalla kun ne voivat pysyä kestävän kehityksen tiellä.

    2.9

    ETSK pitää valitettavana, ettei ehdotettuja muutoksia laadittaessa järjestetty sidosryhmäkuulemisia. Asianmukaisesti toteutettuina ne eivät hukkaa aikaa, vaan useimmissa tapauksissa parantavat laadittavan päätöksen laatua.

    2.10

    Kumppanuusperiaatetta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen voi edistää muutetun asetuksen mukaisesti toteutettujen hankkeiden onnistumista.

    3.   Erityistä

    3.1

    ETSK korostaa, että EU toteuttaa laaja-alaisia toimia, joilla pyritään tukemaan Ukrainasta siirtymään joutuneita henkilöitä, esimerkiksi CARE- ja FAST-CARE-tukitoimien ja koheesiopolitiikan muutosten avulla. Rahoituksen päällekkäisyyden riskejä olisi lievennettävä. Euroopan naapuruusvälineen erityisluonne olisi säilytettävä pitäytymällä sen päätavoitteessa, joka on EU:n ja sen itäisten kumppanien välinen yhteistyö. Koska häiriöt Venäjää ja Valko-Venäjää koskevissa ohjelmissa pitkittyvät ja tarve ja kiinnostus yhteistyöhön Ukrainassa ja Moldovassa kasvavat, oikeusperustaa muutoksille ja yhteistyölle näiden valtioiden kanssa olisi valmisteltava esimerkiksi 9 artiklassa mutta myös 5, 6 ja 8 artiklassa.

    3.2

    ETSK kiinnittää huomiota siihen, että siirtymään joutuneiden henkilöiden saapumisen lisäksi Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut muita syvällisiä vaikutuksia EU:n, Ukrainan ja sen naapurimaiden väliseen yhteistyöhön. Koska Venäjä on saartanut Ukrainan merisatamat ja häiritsee kuljetusreittejä itäisessä Ukrainassa, suuri osa Ukrainan kaupasta, mukaan lukien viljakuljetukset, on ohjattu maan EU:n puolisille rajoille, mikä asettaa huomattavia paineita rajatylittävälle infrastruktuurille. Kun otetaan huomioon, että viljan ja muiden tuotteiden vienti Ukrainasta on ratkaisevan tärkeää maailmanlaajuisen elintarvikekriisin estämiseksi, rajatylittävissä ohjelmissa olisi puututtava uusiin logistiikkaongelmiin, jotta voidaan varmistaa tavaravirtojen maksimaalinen kapasiteetti, muun muassa parantamalla rajatylittävää hallinnointia, rakentamalla varastotiloja lähelle rajaa ja toteuttamalla muita asiaankuuluvia toimia. Nämä hankkeet saattavat edellyttää suurempaa joustavuutta määräaikojen suhteen kuin 6 artiklan 2 kohdassa nyt säädetään.

    3.3

    Venäjän käynnistämän sodan vauhdittamasta poikkeuksellisesta inflaatiosta johtuvien korkeampien kustannusten olisi oltava tukikelpoisia kaikissa hankkeissa, ei ainoastaan 6 artiklan 3 kohdassa mainituissa hankkeissa.

    3.4

    ETSK kannattaa ehdotusta helpottaa rajatylittävien ohjelmien hallinnointia, muun muassa muutoksia ohjelmien toimissa, kun otetaan huomioon poikkeukselliset olosuhteet. Se korostaa kuitenkin, että varojen mahdollisen väärinkäytön estämiseksi tarvitaan suojatoimia, ja ehdottaa, että kansalaisyhteiskunnan (myös työmarkkinaosapuolten) osallistumista rajatylittäviä ohjelmia koskevaan päätöksentekoon ja seurantaan vahvistetaan. Näitä näkökohtia voitaisiin korostaa 7 ja/tai 15 artiklassa.

    3.5

    Asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun yksipuoliseen keskeyttämiseen olisi liitettävä tähän asetukseen viittaava perustelu.

    3.6

    Kuten kohdissa 1.7 ja 2.5 todetaan, ETSK ehdottaa, että keskeytettyjen kumppanuuksien tilalle voitaisiin ottaa uusia kumppaneita kansalaisyhteiskunnasta (mukaan lukien mahdollisuudet suunnata varoja uudelleen) ja Ukrainasta. 10 artiklan 3 kohtaa olisi muutettava vastaavasti. Lisäksi demokratiaa kannattavia valkovenäläisiä tai venäläisiä maahanmuuttajayhteisöjä voitaisiin poikkeustapauksissa pitää kumppaneina.

    3.7

    On otettava huomioon lisätoimenpiteet petosten ehkäisemiseksi tai täytäntöönpanoprosessissa mahdollisesti ilmenevien sääntöjenvastaisuuksien hallinnoimiseksi. Kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten roolia olisi vahvistettava myös näissä prosesseissa ja seurantakomiteoissa (14 artiklan 3 kohta).

    Bryssel 27. lokakuuta 2022.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

    Christa SCHWENG


    Top