EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52022AE4981

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Strateginen ennakointiraportti 2022 – Vihreän ja digitaalisen siirtymän rinnakkaisuus uudessa geopoliittisessa tilanteessa” (COM(2022) 289 final)

EESC 2022/04981

EUVL C 184, 25.5.2023, p. 45–48 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

25.5.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 184/45


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Strateginen ennakointiraportti 2022 – Vihreän ja digitaalisen siirtymän rinnakkaisuus uudessa geopoliittisessa tilanteessa”

(COM(2022) 289 final)

(2023/C 184/08)

Esittelijä:

Angelo PAGLIARA

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 27.10.2022

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus

Hyväksyminen jaostossa

10.3.2023

Hyväksyminen täysistunnossa

22.3.2023

Täysistunnon numero

577

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

204/0/3

Johdanto

Euroopan komission raportti ja käsillä oleva lausunto on laadittu aikana, jota leimaavat Venäjän Ukrainaan kohdistaman, yhä jatkuvan sotilaallisen hyökkäyksen sosiaaliset, geopoliittiset ja taloudelliset vaikutukset. Euroopan unionin näiden kuukausien aikana tekemät strategiset valinnat ovat merkitykseltään ratkaisevia paitsi vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvien tavoitteiden saavuttamisen myös EU:n häiriönsietokyvyn ja strategisen riippumattomuuden kannalta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tietoinen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan keskeisestä roolista megatrendien tunnistamisessa ja tulkitsemisessa sekä siitä, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on näin ollen tärkeää osallistaa varhaisessa vaiheessa EU:n strategiseen ennakointiprosessiin. Komitea pyrkiikin antamaan käsillä olevalla lausunnolla panoksensa vuoden 2023 strategiseen ennakointiraporttiin, jossa keskitytään strategisiin suuntaviivoihin EU:n maailmanlaajuisen roolin vahvistamiseksi.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannustaa komissiota jatkamaan strategisen ennakointisuunnitelman kehittelyä ja haluaa päästä osallistumaan prosessiin nykyistä tiiviimmin sen alusta alkaen. Työmarkkinaosapuolia ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavan ETSK:n tiiviimpi osallistuminen parantaisi EU:n analysointi- ja ennakointivalmiuksia ja auttaisi tunnistamaan kehityssuuntauksia ja mahdollisia ratkaisuja.

1.2

ETSK toivoo, että strateginen ennakointisuunnitelma samoin kuin Euroopan komission toimet suunnataan sellaisen uuden kehitysmallin luomiseen, jossa otetaan huomioon taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys.

1.3

Koska vihreän ja digitaalisen siirtymän toteutuminen riippuu myös ihmisten halukkuudesta ja käyttäytymisestä, ETSK suosittaa, että komissio kiinnittää huomiota myös yhteiskunnallisiin huolenaiheisiin ja ihmisten mahdolliseen vastahakoisuuteen ehdotettuihin muutoksiin nähden.

1.4

Raportissa kuvataan toivottua tulevaisuutta ja sen toteuttamiseen tarvittavia resursseja käsittelemättä kuitenkaan riittävän perusteellisesti riskejä ja uhkia. ETSK kehottaa komissiota kuvailemaan riskejä selkeämmin ja analysoimaan mahdollisuuksia ja skenaarioita, jotka voivat toteutua, jos toivottuja tavoitteita ei saavuteta. Tämä koskee erityisesti raaka-aineiden saatavuutta, harvinaisia maametalleja, vesivaroja ja mahdollisia asiaan liittyviä ongelmia.

1.5

Nykyiset geopoliittiset haasteet vaikuttavat Euroopan maatalouselintarvikealan hankintajärjestelmiin ja häiriönsietokykyyn. Covid-19-pandemiaan ja Venäjän Ukrainaan kohdistamaan sotilaalliseen hyökkäykseen liittyvät viimeaikaiset tapahtumat ovat häirinneet unionin jakelujärjestelmää, ja häiriöitä tullaan todennäköisesti näkemään pian uudelleen. ETSK suhtautuu myönteisesti suositukseen vähentää EU:n riippuvuutta rehun, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten tuonnista ja ehdottaa sellaisen elintarvikejärjestelmiin sovellettavan avoimen strategisen riippumattomuuden määritelmän vahvistamista, joka perustuu elintarviketuotantoon, työvoimaan ja oikeudenmukaiseen kauppaan ja jonka yleisenä tavoitteena on varmistaa elintarviketurva ja kestävä elintarvikejärjestelmä kaikkia EU:n kansalaisia varten terveellisen, kestävän, häiriönsietokykyisen ja oikeudenmukaisen elintarvikehuollon avulla.

1.6

Strategisessa ennakointiraportissa ei oteta huomioon vahvan, yhtenäisen, innovatiivisen ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen kykenevän eurooppalaisen teollisuusjärjestelmän strategista merkitystä. ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan erityisiä ennusteita eurooppalaisen teollisuuspolitiikan tulevaisuudesta ja suosittaa, että otetaan käyttöön asianmukaisia talouspolitiikkoja, joilla voidaan edistää teollisuuden kilpailukykyä ja tuottavuutta pitkällä aikavälillä sekä lisätä tähän liittyviä julkisia ja yksityisiä investointeja.

1.7

Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan, energiakriisi ja uusi taloudellinen ja geopoliittinen todellisuus vaikuttavat toimiin, joilla vihreää ja digitaalista siirtymää toteutetaan. ETSK on tyytyväinen EU:n vakaaseen aikeeseen saavuttaa tavoitteensa, mutta se kehottaa samalla komissiota ja neuvostoa kehittämään kaikki tarvittavat välineet strategisen energiaomavaraisuuden lujittamiseksi, Euroopan teollisuusjärjestelmän vahvistamiseksi sekä yritysten ja työntekijöiden tukemiseksi samaan tapaan kuin pandemiakriisin aikana tehtiin ottamalla käyttöön SUREn kaltainen väline.

1.8

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että viittauksia sosiaaliseen ulottuvuuteen on lisätty, ja kehottaa vuoden 2021 lausuntonsa mukaisesti komissiota kehittämään strategisen analyysin yhteydessä välineitä, joiden avulla voidaan ennakoida nimenomaan sosiaaliturvajärjestelmiin kohdistuvia siirtymien vaikutuksia, ja ehdottamaan tältä pohjalta erityisiä toimenpiteitä vihreän ja digitaalisen siirtymän sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi.

1.9

ETSK katsoo, että EU:n roolin vahvistamiseksi maailmanlaajuisena toimijana unionin on puolustettava arvojaan ja jatkettava yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Tähän liittyen tulee vahvistaa yhteistä ulkoista politiikkaa, etsiä yhteisiä ratkaisuja ja pitää huoli siitä, että unionin harjoittama yhteistyö ja kauppa edistävät kyseisten maiden väestön taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia erityisesti pitkän aikavälin kestävyyttä silmällä pitäen.

2.   Yleistä

2.1

Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainan alueelle ja taloudelliseen, sosiaaliseen ja teolliseen järjestelmään kohdistuneet seuraukset, jotka liittyvät teknologiaan, kauppaan, investointinormeihin ja teollisuuden rakenteen muutoksiin, vahvistavat tarvetta investoida vihreään ja digitaaliseen siirtymään myös Euroopan strategisen riippumattomuuden saavuttamista silmällä pitäen. Näistä syistä ETSK suhtautuu myönteisesti strategiseen katsaukseen vihreän ja digitaalisen siirtymän välisestä vuorovaikutuksesta ja näiden rinnakkaisten siirtymien kyvystä vahvistaa toisiaan.

2.2

Toisiaan seuranneet kriisit – ensin pandemia ja sitten sota – ovat lisänneet turvallisuuden tarvetta elämän eri osa-alueilla ihmisten etsiessä yhä parempaa suojaa. Vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita toteutettaessa onkin otettava tarkasti huomioon mahdolliset kielteiset taloudelliset, sosiaaliset ja kaikkiin muihinkin aloihin liittyvät seuraukset muun muassa luomalla asianmukaisia toimintapoliittisia välineitä. ETSK huomauttaa tässä yhteydessä, että unionin kansalaiset ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät saattavat olla haluttomampia sopeutumaan siirtymien mukanaan tuomaan muutokseen, jos he kokevat siirtymien aiheuttavan vahinkoa heille itselleen.

2.3

Työmarkkinaosapuolia ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavan ETSK:n entistä tiiviimpi osallistuminen strategisen ennakointisyklin toimiin vahvistaisi EU:n analysointi- ja ennakointivalmiuksia ja auttaisi määrittämään täsmällisemmin kehityssuuntauksia.

2.4

ETSK kehittää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan strategisia ennakointivalmiuksia jäsentensä (ja heidän edustamiensa kansallisten organisaatioiden) kautta sekä EU:n tason kansalaisyhteiskunnan kautta hyödyntämällä yhteysryhmäänsä, jossa ovat edustettuina kansalaisyhteiskunnan merkittävimmät EU-tason verkostot ja organisaatiot. Komitea edistää erityisesti vuoropuhelua ja neuvonpitoa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa, levittää tietoa strategisen ennakoinnin merkityksestä ja tarjoaa myös todellisia välineitä sen toteuttamiseksi. ETSK:n edustaman järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan järjestelmällinen osallistuminen helpottaa niin ikään eri ulottuvuuksien (teollinen, sosiaalinen, taloudellinen, ympäristöön liittyvä ulottuvuus jne.) parempaa ja kokonaisvaltaista huomioon ottamista strategisessa suunnitelmassa.

2.5

Kaikista näistä syistä ETSK on erittäin kiinnostunut tekemään yhteistyötä Euroopan komission kanssa strategisen ennakointisyklin alusta alkaen, jotta prosessista tulisi osallistavampi. Esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä voidaan mainita kuulemistilaisuus, jossa ETSK keräsi kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä niiden haasteiden ja mahdollisuuksien pohdintaa varten, joita EU kohtaa siirryttäessä kohti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää Eurooppaa. Käsillä olevassa lausunnossa ETSK antaa palautetta ja esittää ehdotuksia näistä keskeisistä näkökohdista, joihin Euroopan komission tulisi keskittyä seuraavassa raportissaan.

2.6

Strategisen ennakoinnin merkitys lisääntyy, kun otetaan huomioon haasteet ja mahdollisuudet, joita Euroopalla on edessään tulevina vuosikymmeninä. ETSK kehottaakin komissiota jatkamaan strategisen ennakointisuunnitelman kehittelyä lisäämällä komitean osallistumista raportin analysointi- ja laatimisvaiheeseen.

2.7

Raportissa ei oteta riittävästi huomioon sitä, että digitaalinen kuilu Euroopan eri alueiden välillä vaarantaa vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteiden saavuttamisen. Seuraavassa strategisessa raportissa on otettava huomioon nämä kuilut sekä mahdolliset sosiaaliset ja tarjolla oleviin mahdollisuuksiin vaikuttavat seuraukset.

2.8

ETSK on tietoinen siitä, että digitaaliteknologiat voivat vaikuttaa myönteisesti ilmastotavoitteiden saavuttamiseen etenkin vahvistamalla energiaturvallisuutta ja että vihreä siirtymä voi muuttaa myös digitaalialaa ja taloutta. Komitea suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti lukuisiin viittauksiin siitä, että tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan teknologiainvestointeja ja asianmukaisia toimintapolitiikkoja, ja kannattaa myös viittauksia tarpeeseen toteuttaa kyberturvallisuustoimenpiteitä strategisten teknologioiden turvaamiseksi.

2.9

Vuoden 2022 strategisessa ennakointiraportissa painotetaan useaan otteeseen digitalisaatiosta sekä verkkojen, järjestelmien ja laitteiden aiheuttamasta kulutuksesta johtuvaa energiantarvetta, jota kompensoidaan parantamalla asianomaisten alojen (maatalous, logistiikka, pilvipalvelut jne.) tehokkuutta ja kestäväpohjaisuutta. Viittaukset tarpeeseen parantaa digitaalialan energiatehokkuutta ja kiinnittää Euroopassa jälleen enemmän huomiota alan kiertotalouteen (kriittisten raaka-aineiden saatavuudesta elektroniikkajätteen käsittelyyn ja kehittyneiden digitaaliteknologioiden kehittämiseen) vaikuttavat aiheellisilta.

2.10

Digitaalisesta siirtymästä kestävyyden ja energiansäästöjen muodossa saatavat hyödyt (paperittomuus ja ”korvaaminen”) olisi kuitenkin syytä tuoda selkeämmin esille, jotta kansalaiset ja poliittiset päättäjät tiedostaisivat näiden syvällisten muutosprosessien arvon ja vaikutuksen yhä paremmin.

2.11

Digitalisaatioon liittyvien muutosten joukossa ei mainita krypto- ja digivaluuttoja. Niiden yleistyminen on itse asiassa suoraan kytköksissä digitalisointiprosessien laajaan levinneisyyteen ja lohkoketjuteknologian kehitykseen. Valtioilla ei ole valmiuksia säännellä tällaisia maksuvirtoja, mikä jättää runsaasti liikkumavaraa laittomalle taloudelle. ETSK katsookin, että strategiseen ennakointiraporttiin olisi sisällyttävä erillinen osio, jossa tulkitaan ja analysoidaan krypto- ja digivaluuttojen käyttöä, ja kannustaa komissiota hyväksymään ja panemaan täytäntöön yhteisen sääntelykehyksen G20-ryhmän esittämien päätelmien mukaisesti.

2.12

ETSK suhtautuu myönteisesti maataloutta käsittelevään ennakointiraportin osioon, sillä siinä asetetaan monista muista aloista poiketen ennakoinnin keskiöön EU:n politiikan rooli ja unionin toimien keskeinen asema tulevan kehityksen määrittämisessä. Toisin kuin yleensä muilla analysoitavilla aloilla, raportissa täsmennetään tässä kohdin toimet, joihin EU:n on ryhdyttävä riskialttiin taantumisen ehkäisemiseksi.

2.13

EU:n elintarvikejärjestelmiä olisi monipuolistettava. Maatalouden työvoimaa tulisi vahvistaa etenkin houkuttelemalla alalle nuoria ja varmistamalla asianmukaiset työolot ja -ehdot ja kunnollinen palkka. Kauppapolitiikat olisi sovitettava yhteen elintarvikkeiden kestävyyttä koskevien EU:n normien ja kilpailuperiaatteiden kanssa. Olisi myös käsiteltävä elintarvikeketjujen keskittymiseen ja taloudelliseen omistukseen sekä markkinoiden avoimuuteen liittyviä kysymyksiä sen varmistamiseksi, etteivät tulevat kriisit syvene entisestään liiallisen hyödykkeillä keinottelun takia.

2.14

ETSK korostaa, että nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa kriittisten raaka-aineiden saatavuus on ratkaisevan tärkeää paitsi vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi myös ennen kaikkea eurooppalaisen teollisuusjärjestelmän ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi sekä sosiaalisen, taloudellisen ja työllisyyteen liittyvän häiriönsietokyvyn turvaamiseksi. ETSK ehdottaa tässä yhteydessä, että komissio tekisi yksityiskohtaisempia syvällisiä analyyseja käyttäen asianmukaisia (geopoliittisenkin näkökulman huomioon ottavia) analyysi- ja ennakointivälineitä.

2.15

ETSK huomauttaa, että veteen ja vesivaroihin, joihin raportissa viitataan useaan otteeseen, liittyy paitsi ongelmia myös mahdollisuuksia erityisesti vedenkäytön tehokkuuden parantamista, resurssien hallintaa ja vastuullista kulutusta koskevia tiedotuskampanjoita ajatellen. Varsinkin sinisellä taloudella on tärkeä asema ja yhä enemmän potentiaalia EU:n taloudessa ja maailmantaloudessa työpaikkojen luomisen sekä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. ETSK pitää erittäin tärkeänä hyödyntää mahdollisimman tarkkaan tämä potentiaali, jota on laajasti sekä perinteisillä että kehittymässä olevilla toimialoilla, ja minimoida samalla ilmastoon, biodiversiteettiin ja ympäristöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset.

2.16

ETSK kehottaa komissiota ottamaan vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä paremmin huomioon Ukrainan sodasta aiheutuvat mahdolliset skenaarion muutokset erityisesti energian ja kriittisten raaka-aineiden toimitusten osalta.

2.17

ETSK kannattaa kehotusta, jonka mukaan EU:n politiikkoja on mukautettava uuteen talousmalliin, investointeja on lisättävä hyvinvoinnin edistämiseksi ja eurooppalaisen teollisuus- ja talousjärjestelmän tuottavuutta ja kilpailukykyä on parannettava. Komitea kehottaa tässä yhteydessä laatimaan erityisiä ennusteita eurooppalaisen teollisuuspolitiikan tulevaisuudesta, mikä on olennaisen tärkeää täydellisen strategisen riippumattomuuden saavuttamiseksi.

2.18

ETSK kannattaa suositusta lisätä julkisia ja yksityisiä investointeja siirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea huomauttaa kuitenkin, että Euroopan taloudelliset valinnat ja ennen kaikkea näkymät, jotka liittyvät korkotason nousun mahdolliseen jatkumiseen, voivat vaikuttaa kielteisesti investointeihin.

2.19

ETSK suhtautuu myönteisesti kehotukseen varmistaa siirtymän oikeudenmukaisuus sekä siihen, että sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rooliin kiinnitetään enemmän huomiota edelliseen raporttiin verrattuna. ETSK uskoo myös, että sosiaalinen ulottuvuus ja työn laatu nousevat ensisijaisiksi tekijöiksi EU:n asialistalla ja että tämä muuttaa painopisteiden tärkeysjärjestystä, jossa niillä on edelleen vain täydentävä rooli.

2.20

ETSK arvostaa sitä, että vuoden 2022 strategisessa ennakointiraportissa kiinnitetään huomiota muutoksiin, joita vihreä ja digitaalinen siirtymä aiheuttavat työmarkkinoilla sekä yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa olevien osien (perheiden, yhteisöjen) taloudellisessa tilanteessa, sekä sitä, että samanaikaisesti painotetaan tarvetta osoittaa riittävästi resursseja sosiaalisiin toimenpiteisiin. ETSK kehottaa myös kiinnittämään enemmän huomiota köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ongelmiin.

2.21

ETSK kehottaa EU:ta ottamaan huomioon väestön ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen, jotka lisäävät näköpiirissä olevaa hoidon ja hoivan kysyntää sekä pulaa terveydenhuollon työntekijöistä. EU:n on varmistettava, että hoitoa ja hoivaa on aina saatavilla ja että ne pysyvät kohtuuhintaisina eikä niistä tule ylellisyyshyödykettä.

2.22

ETSK kiinnittää huomiota siihen, kuinka yleisluonteisesti vuoden 2022 strategisessa ennakointiraportissa käsitellään kysymystä digitalisaatioprosessien aiheuttamasta hybridityön yhä nopeammasta lisääntymisestä (tähän viitataan ohimennen mm. digitalisaatiota ja liikenteen kysyntää käsittelevässä kohdassa). Ilmiö esitetään puhtaasti teknologisen muutosprosessin seurauksena jättäen huomiotta sen vaikutukset työoloihin ja työsuhteisiin sekä niihin liittyviin sääntelytarpeisiin.

2.23

ETSK toteaa vaarana olevan, että strateginen ennakointijärjestelmä on liian talouskeskeinen ja että siinä painotetaan liikaa kilpailu- ja markkinakysymyksiä todellisena EU:n toimia, etuja ja strategiaa yhdistävänä tekijänä. Siinä asetetaan kansalaisyhteiskunta ja työntekijät täydentävään rooliin ottamatta riittävästi huomioon sitä, että vihreä ja digitaalinen siirtymä voivat luoda uutta ja suurempaa vaurautta ja helpottaa sellaisten uusien mallien luomista, joilla voidaan vähentää haavoittuvuuksia ja jakaa syntyvät hyödyt koko yhteiskunnalle.

2.24

ETSK kehottaa komissiota toteuttamaan erityisen Eurobarometri-kyselyn tulevassa strategisessa ennakointiraportissa käsiteltävistä aiheista, jotta kansalaisten odotukset ja näkemykset ymmärrettäisiin paremmin. Tämä on ratkaisevan tärkeää myös ennakointiprosessissa ehdotettavien toimenpiteiden tulevan hyväksyttävyyden arvioimiseksi.

Bryssel 22. maaliskuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG


Top