Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kilpailukykytarkastus keinona rakentaa vahvempaa ja häiriönsietokykyisempää EU:n taloutta”

(valmisteleva lausunto)

(2023/C 100/11)

Esittelijä:	Christian ARDHE
Yhteisesittelijä:	Giuseppe GUERINI

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio, 30.6.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	10.11.2022
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	54/1/2
Hyväksyminen täysistunnossa	14.12.2022
Täysistunnon numero	574
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	150/4/11

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pitää puheenjohtajavaltio Tšekin pyyntöä kilpailukykytarkastusta käsittelevän valmistelevan lausunnon laatimisesta erittäin ajankohtaisena. Nykyisten ja odotettavissa olevien haasteiden vuoksi EU:n talouden kilpailukyvyn parantaminen on komitean mielestä ratkaisevan tärkeää. ETSK tiedostaa, että sisämarkkinat ja EU:n sosiaalinen markkinatalous ovat unionin suurimmat voimavarat talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin aikaansaamiseksi, ja kehottaa ottamaan käyttöön kilpailukykytarkastuksen yritystoiminnan, työpaikkojen luomisen ja työolojen ja -ehtojen parantamisen sekä kestävän talouskasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi.

1.2

ETSK pitää kilpailukykytarkastusta keinona huolehtia siitä, että kilpailukykynäkökohdat tulevat asianmukaisesti huomioiduiksi päätöksenteossa. Tämä edellyttää riittävää tietämystä aloitteiden kilpailukykyvaikutuksista sekä kilpailukykytietoista ajattelutapaa päätöksiä tehtäessä.

1.3

ETSK korostaa, että kilpailukykytarkastuksen olisi oltava keskeinen osa EU:n tasapainoista päätöksentekoa ja että tarkastuksia olisi tehtävä kaikkien unionin politiikanmuotoilu- ja lainsäädäntäprosessien yhteydessä. Tarkastusten olisi katettava lainsäädäntöaloitteet, sekundaarilainsäädäntö, finanssipoliittiset toimenpiteet, strategiat ja ohjelmat sekä kansainväliset sopimukset, ja ne olisi myös sisällytettävä talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, sillä jäsenvaltioiden toimintalinjat ovat tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeitä.

1.4

Koska luotettavat vaikutustenarvioinnit muodostavat tietopohjan kilpailukykytarkastuksille, on olennaista varmistaa, että kilpailukykyvaikutusten arvioinnit ovat pakollisia ja tehokkaita ja niiden toteuttamista valvotaan kaikilta osin kussakin päätöksentekoprosessin vaiheessa. ETSK pitää nykyisiä paremman sääntelyn suuntaviivoja ja välineistöä erittäin hyödyllisinä mutta huomauttaa, että etenkin välineiden soveltamisessa on selvästi parantamisen varaa, kuten sääntelyntarkastelulautakunta on korostanut.

1.5

ETSK katsoo, että kilpailukykytarkastuksessa olisi otettava huomioon vaikutukset, joita yrityksiin, työllisyyteen ja työoloihin kohdistuu eri tasoilla, esimerkiksi sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset sekä muut suorat vaikutukset, arvoketjuihin kohdistuvat kerrannaisvaikutukset ja niistä johtuvat makrotaloudelliset vaikutukset. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota monenlaisten yritysten, myös yhteisötalouden yritysten, kilpailuasemaan alan, koon ja liiketoimintamallin kannalta.

1.6

ETSK:n mielestä on tärkeää tarkastella sekä myönteisiä että kielteisiä kilpailukykyvaikutuksia, jotta voidaan paitsi välttää heikentämästä kilpailukykyä myös parantaa sitä. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kilpailukykyyn suhteessa sellaisten eurooppalaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, jotka ovat kilpailukykyisiä globaaleilla markkinoilla. Kilpailukykytarkastuksessa on huomioitava yritysten koko kirjo, sillä erilaisiin yrityksiin voi kohdistua erilaisia vaikutuksia.

1.7

Kilpailukykytarkastuksissa keskitytään lähinnä sellaisiin aloitteisiin, joilla pyritään ensisijaisesti muihin tavoitteisiin kuin kilpailukyvyn parantamiseen, mutta ETSK kehottaa komissiota myös laatimaan erityisen kilpailukykyohjelman, jonka pitkän aikavälin päätavoitteena on vahvistaa EU:n kilpailukykyä.

1.8

Kilpailukykyohjelman olisi pohjauduttava EU:n sosiaaliseen markkinatalouteen, ja siinä olisi keskityttävä peruskysymyksiin, kuten sisämarkkinoihin ja ulkomaankauppaan, investointeihin ja rahoituksen saantiin, verojärjestelmiin, tutkimukseen ja innovointiin, osaamiseen ja työmarkkinoihin, mikro- ja pk-yrityksiin sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään, ottaen huomioon kestävä rahoituskehys, jonka yhteydessä kilpailukyky sovitetaan yhteen sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden kanssa. Koska kilpailukyky kytkeytyy myös sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin näkökohtiin ja kyse on kaikkia koskevasta asiasta, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden edustajat on otettava tiiviisti mukaan ohjelman valmisteluun. Tässä yhteydessä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on oltava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti keskeinen rooli.

2.   Taustaa

2.1

Käsillä oleva lausunto on vastaus puheenjohtajavaltio Tšekin pyyntöön laatia valmisteleva lausunto EU:n kilpailukyvystä sekä unionin lainsäädännön sääntelynäkökohdista EU:n yritysten kannalta. Lausunnon aiheena on ”Kilpailukykytarkastus keinona rakentaa vahvempaa ja häiriönsietokykyisempää EU:n taloutta”. Puheenjohtajavaltio painottaa tarvetta vähentää unionin strategista riippuvuutta ja parantaa häiriönsietokykyä sekä huolehtia avoimuudesta muun maailman suhteen ja turvata EU:n yritysten kilpailukyky.

2.2

Myös Ruotsin hallitus on määritellyt kilpailukyvyn yhdeksi osa-alueeksi hahmotellessaan maan tulevan EU-puheenjohtajakauden poliittista suuntaa.

2.3

ETSK on jo peräänkuuluttanut kilpailukykytarkastuksia 55-valmiuspaketista antamassaan lausunnossa (1), jonka mukaan ”[s]iirtymässä kohti ilmastoneutraalia yhteiskuntaa on omaksuttava toimintamalli, joka johtaa kukoistavaan talouteen. Jos haluamme EU:n olevan edelläkävijä ja kelpaavan esimerkiksi muulle maailmalle, Eurooppaan tulee pyrkiä kehittämään kaikkein toimivin malli, joka on oikeudenmukainen sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä”. Komitea toteaa myös, että ”kaikille 55-valmiuspaketissa esitetyille säädösehdotuksille olisi tehtävä kilpailukykyvaikutusten arviointi kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvät periaatteet huomioon ottaen, jotta kaikki yrityksiin kohdistuvat vaikutukset ymmärrettäisiin asianmukaisesti”. Tätä aikaisemmin ETSK vaati kilpailukykytarkastuksia pääomamarkkinaunionista antamassaan lausunnossa (2).

2.4

Myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin tuloksia käsittelevässä raportissa esitetään, että EU:n uusille toimintapoliittisille aloitteille olisi tehtävä kilpailukykytarkastus, jossa analysoidaan niiden vaikutuksia yrityksiin ja näiden liiketoimintaympäristöön (liiketoiminnan kustannukset, innovointikyky, kansainvälinen kilpailukyky, tasapuoliset toimintaedellytykset jne.), ja että tarkastuksessa tulee ottaa huomioon Pariisin sopimus ja kestävän kehityksen tavoitteet, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna, eikä se saa johtaa ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien suojelun eikä ympäristönsuojelu- ja kuluttajansuojanormien heikentämiseen.

2.5

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti äskettäin puheessaan (3), että tarkoituksena on antaa säädös, jolla otetaan käyttöön säännönmukaiset kilpailukykytarkastukset.

3.   Kilpailukykytarkastusten perusteet ja tarve

3.1

Kilpailukyky on ollut EU:n asialistalla nimenomaisena tavoitteena eri muodoissa vuonna 2000 esitetystä Lissabonin strategiasta lähtien. Sittemmin se on kirjattu Eurooppa 2020 -strategiaan, teollisuusstrategiaan sekä erinäisiin Euroopan kilpailukykyä ja sisämarkkinoita koskeviin kertomuksiin ja raportteihin. Kansainvälinen kilpailu on kuitenkin käynyt vuosien mittaan yhä kovemmaksi, ja nykyisten ja odotettavissa olevien haasteiden vuoksi on ratkaisevan tärkeää antaa uutta pontta EU:n kilpailukyvyn parantamiselle. EU:n vastaus covid-19-pandemiaan oli Next Generation EU -väline, massiivinen investointiohjelma, jolla luvataan parantaa EU:n talouden maailmanlaajuista kilpailuasemaa. Se perustuu entistä ympäristöystävällisempiin, paremmin digitalisaatiota hyödyntäviin yrityksiin, joita tuetaan tehokkailla julkisilla palveluilla, vahvistetulla infrastruktuurilla ja dynaamisilla työmarkkinoilla.

3.2

Euroopan osuus maailmantaloudesta on supistunut jo jonkin aikaa. Arvioiden mukaan EU:n osuus maailman bruttokansantuotteesta (BKT) on vuonna 2050 alle 10 prosenttia ja 85 prosenttia maailman BKT:n ennustetusta kasvusta tulee seuraavien parin vuoden aikana EU:n ulkopuolelta. Euroopan heikot kasvunäkymät pahentavat talouden suhteellista taantumaa. Tämä tarkoittaa, että Euroopan äänellä on maailmassa vähemmän painoarvoa ja EU:n globaali asema ja vaikutusvalta kansainvälisessä yhteistyössä heikkenevät (4).

3.3

Lyhyen aikavälin näkymät liittyvät suurelta osin Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen, joka vaikuttaa edelleen kielteisesti unionin talouteen, sekä siihen, että EU on vielä toipumassa covid-19-pandemian erilaisista vaikutuksista. Sota on lisännyt paineita nostaa energian ja elintarvikehyödykkeiden hintoja, mikä taas lisää maailmanlaajuisia inflaatiopaineita ja heikentää kotitalouksien ostovoimaa (5). Euroopan keskuspankki on korkeiden inflaatioasteiden vuoksi nostanut ohjauskorkoja euroalueella samalla tavoin kuin Yhdysvaltain keskuspankki on tehnyt Yhdysvalloissa. Lisäksi ulkoinen kysyntä supistuu maailmantalouden kasvun laantumisen vuoksi. EU ja sen jäsenvaltiot ovat puolestaan reagoineet moninkertaistamalla yrityksille annettavan tuen useilla ohjelmilla, jotta ne säilyttäisivät kilpailukykynsä synkistä ja erittäin epävakaista talousnäkymistä huolimatta.

3.4

Pandemian ja sodan aiheuttaman ennennäkemättömän tilanteen lisäksi Euroopassa on meneillään historiallinen rakennemuutos, joka johtuu geopoliittisesta kehityksestä, väestörakenteen muutoksesta, digitalisaatiosta ja siirtymisestä ilmastoneutraaliin kiertotalouteen. Tämä muokkaa markkinoita ja kiihdyttää tuotannontekijöihin liittyvää kilpailua. Muutoksen onnistuminen riippuu viime kädessä siitä, miten hyvin talous kokonaisuudessaan toimii. Eurooppa voi menestyä globaalissa kilpailussa ja luoda tarvittavaa vaurautta vain, jos sillä on maailmanlaajuisesti johtava asema innovoinnissa ja kestävässä kehityksessä.

3.5

On syytä huomata, että kilpailukyky sisämarkkinoilla on eri asia kuin kilpailukyky maailmanmarkkinoilla. Sisämarkkinat tarkoittavat tasapuolisin edellytyksin tapahtuvaa kilpailua, sääntöjen yhdenmukaistamista ja esteiden poistamista (6). Maailmanmarkkinat taas merkitsevät otollisia olosuhteita sekä parempia ja paremmin saatavilla olevia tuotteita ja palveluja, kun kilpailua käydään EU:n ulkopuolisten kilpailijoiden kanssa. Hyvin toimivat sisämarkkinat auttavat myös parantamaan maailmanlaajuisen kilpailukyvyn edellytyksiä.

3.6

On tärkeää löytää tasapaino erilaisten toimintapoliittisten tavoitteiden välillä. Olisi kuitenkin kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota kaikkia osapuolia hyödyttävien tilanteiden luomiseen, sillä kilpailukykyisistä yrityksistä on hyötyä koko taloudelle ja yhteiskunnalle ja terve talous ja vakaa yhteiskunta taas parantavat selviytymis- ja palautumiskykyä ja edistävät kilpailukykyisen liiketoimintaympäristön luomista.

3.7

Lisäksi on selvää, että EU:n on vahvistettava kansainvälistä asemaansa ja vaikutusvaltaansa digitaalisen ja vihreän siirtymän alalla. Vahvempi asema digitaaliteknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa ei vaikuta ainoastaan taloudelliseen kilpailukykyyn, vaan kyse on myös EU:n turvallisuudesta ja geopoliittisesta roolista. Se on niin ikään edellytys sille, että EU voi toimia globaalilla tasolla esimerkiksi luotettavaa tekoälyä koskevien normien asettajana.

3.8

EU:n maailmanlaajuista vaikutusvaltaa on lisättävä myös ilmastonmuutoksen torjunnan alalla. Tämä edellyttää sekä huomattavaa diplomaattista vaikutusvaltaa että vahvaa kykyä kilpailla kustannustehokkuudessa, innovoinnissa, osaamisessa ja vähähiilisten tuotteiden, teknologioiden ja ratkaisujen tarjoamisessa maailmanmarkkinoille. Myönteistä kehitystä on se, että monet eurooppalaiset yritykset ovat jo mukauttamassa investointeja sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden mukaisiksi, mistä on osoituksena ympäristön, yhteiskunnan ja hallintotavan huomioon ottavien tuotteiden (ESG-tuotteet) nopeasti lisääntyvä käyttö globaaleilla ja eurooppalaisilla rahoitusmarkkinoilla. EU laatii parhaillaan kattavaa kestävän rahoituksen kehystä, jonka on tarjottava enemmän avoimuutta ja tilaa ESG-tuotteille ja joka on sovitettava yhteen yleisen kestävyyden kanssa.

3.9

Koska kukoistavan talouden ja kilpailukykyisten yritysten merkitys vaurauden ja hyvinvoinnin luomisessa Eurooppaan sekä kestävien ratkaisujen löytämisessä ilmasto- ja ympäristöongelmiin on suuri, on olennaisen tärkeää tarjota EU:n yrityksille suotuisa innovointi-, investointi- ja kaupankäyntiympäristö. Monet liiketoimintaympäristön osatekijät määräytyvät sääntelypuitteiden sekä toiminta- ja finanssipoliittisten puitteiden mukaan, joten päätöksentekijöiden on varmistettava, että nämä puitteet tukevat yritysten ja siten koko talouden ja yhteiskunnan kilpailukykyä.

4.   Kilpailukykytarkastuksen osatekijät

4.1

Koska kilpailukyvylle ei ole olemassa yhtä yhtenäistä tai yleistä määritelmää, kilpailukykytarkastuksen sisältö riippuu halutusta laajuudesta ja näkökulmasta. Puheenjohtajavaltio Tšekin lausuntopyynnössä viitataan nimenomaisesti EU:n yritysten kilpailukykyyn ja tavoitteeseen rakentaa vahvempaa ja häiriönsietokykyisempää EU:n taloutta.

4.2

Yritysten kilpailukykyä voidaan kuvata niin, että kyse on niiden kyvystä toimia markkinoilla menestyksekkäästi ja kannattavalla tavalla luoden arvoa sekä itselleen että koko yhteiskunnalle. Tämä taas riippuu tuotannontekijöiden (ammattitaitoisen työvoiman, energian ja raaka-aineiden, pääoman, tietojen) saatavuudesta, tuotannon kokonaiskustannuksista, tuotteiden kysynnästä ja markkinoista sekä yritysten kyvystä innovoida ja hyödyntää mahdollisuuksia sekä vahvistaa samalla eurooppalaista sosiaalista markkinatalousmallia.

4.3

EU:n ainutlaatuinen sosiaalinen markkinatalous ja siihen liittyvä vakaa makrotalouden ohjausjärjestelmä, tutkimus ja innovointi, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, kansalaisyhteiskunnan osallistuminen sekä kattavat koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmät, motivoituneet työntekijät ja pysyvät työpaikat sekä kukoistava yhteisötalous ja kestävät sijoittajat ovat keskeisiä vahvuuksia, joiden pohjalta kilpailukykyä voidaan pyrkiä parantamaan. ETSK kehottaa nykyisten ja odotettavissa olevien haasteiden vuoksi ottamaan käyttöön kilpailukykytarkastuksen yritystoiminnan, työpaikkojen luomisen ja työolojen ja -ehtojen parantamisen, kestävän talouskasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi.

4.4

ETSK pitää kilpailukykytarkastusta keinona huolehtia siitä, että kilpailukykynäkökohdat tulevat asianmukaisesti huomioiduiksi päätöksenteossa. Tämä edellyttää aloitteiden kilpailukykyvaikutusten ymmärtämistä sekä kilpailukykytietoista ajattelutapaa päätöksiä tehtäessä. Kilpailukykytarkastuksessa on siis kaksi tasoa: — vaikutustenarvioinnin tasolla (”tekninen” taso) arvioidaan toimintapolitiikka- ja sääntelyaloitteiden erilaisia vaikutuksia kilpailukykyyn — päätöksentekotasolla (poliittinen taso) on kyse siitä, että kilpailukykyyn kiinnitetään asianmukaisesti huomiota ja sille annetaan tarkoituksenmukainen painoarvo uusia aloitteita laadittaessa eurooppalaisen sosiaalisen markkinatalousmallin pohjalta.

4.5

ETSK:n mielestä on tärkeää, että kilpailukykytarkastus on mahdollisimman kattava ja siinä otetaan huomioon yrityksiin ja toimitusketjuihin sekä työllisyyteen ja työoloihin kohdistuvat vaikutukset sekä näistä johtuvat makrotaloudelliset vaikutukset. Kaikille uusille aloitteille tehtävän tiukan kestävyyskykytarkastuksen pitäisi auttaa valvomaan ja sitä kautta varmistamaan, että ehdotetut aloitteet tukevat kilpailukyvyn parantamista, työpaikkojen lisäämistä ja kestävää kasvua.

5.   Vaikutustenarviointi kilpailukykytarkastuksen perustana

5.1

Kilpailukykytarkastuksen olisi perustuttava vankkoihin tietoihin toimintapolitiikka- ja sääntelyaloitteiden vaikutuksista eri tasoilla. Esimerkkeinä mainittakoon sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset, markkinoille pääsyn vaivattomuus ja muut yrityksiin kohdistuvat suorat vaikutukset. Erityisen tärkeitä ovat arvoketjuissa ilmenevät kerrannaisvaikutukset, kuten vaikutukset energian ja raaka-aineiden saatavuuteen. Lisäksi tarkastuksessa olisi kiinnitettävä huomiota siihen, miten nämä vaikutukset puolestaan vaikuttavat työpaikkoihin, investointeihin, innovointiin, tuottavuuteen, riita-asioihin liittyviin näkökohtiin, sisämarkkinoiden toimintaan, ulkomaankauppaan sekä Euroopan sosiaaliseen malliin ja kestävään kasvuun kokonaisuudessaan.

5.2

Euroopan komission paremman sääntelyn agendan puitteissa laadituissa paremman sääntelyn suuntaviivoissa ja välineistössä edellytetään jo nyt, että aloitteisiin, joilla odotetaan olevan merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia, liitetään vaikutustenarviointi. Siinä on oltava kuvaus ekologisista, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista, pk-yrityksiin ja kilpailukykyyn kohdistuvat vaikutukset mukaan luettuina. ETSK kehottaa raportoimaan kattavasti monenlaisiin yrityksiin, myös yhteisötalouden yrityksiin, kohdistuvista kilpailukykyvaikutuksista alan, koon ja liiketoimintamallin kannalta.

5.3

ETSK on tyytyväinen nykyisen välineistön sisältöön ja toteaa, että OECD:n valmisteluasiakirjan (7) mukaan Euroopan komission laatima kilpailukykyä koskeva väline on kattavin olemassa oleva ohjeisto sääntelystä johtuvien kilpailukykyvaikutusten arviointia varten. Etenkin välineiden soveltamisessa ja sen valvonnassa on kuitenkin selvästi parantamisen varaa.

5.4

Sääntelyntarkastelulautakunnan mukaan vaikutusten analysointi on monesti jäänyt ylimalkaisiksi eikä tiettyjä merkittäviä vaikutuksia ole arvioitu riittävästi. Kuten lautakunnan vuosikertomuksesta 2021 (8) ilmenee, se joutui usein pyytämään tarkempaa analyysia kuluttajiin, kilpailukykyyn, innovointiin, jäsenvaltioihin ja pk-yrityksiin kohdistuvista vaikutuksista. Monissa tapauksissa se myös pyysi tarkempia määrällisiä tietoja erityisesti hallinnollisista kustannuksista ja säästöistä. Vuosikertomuksessaan 2020 (9) sääntelyntarkastelulautakunta taas toteaa huomauttaneensa useimmiten siitä, että kilpailukykynäkökohdat olivat jääneet analysoimatta (mikä useissa tapauksissa liittyi kustannusten riittämättömään analysointiin), ja siitä, ettei pk-yrityksiin kohdistuvia vaikutuksia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia ollut analysoitu.

5.5

ETSK korostaakin, että vaikutustenarvioinneissa on kiinnitettävä enemmän huomiota kilpailukykyyn, jotta ne olisivat riittävän tasapainoisia. Komitea pitää myös tärkeänä, että paremman sääntelyn välineistön erilaisia kilpailukykyyn liittyviä, esimerkiksi alakohtaista kilpailukykyä, pk-yrityksiä, innovointia, kilpailua, sisämarkkinoita, kauppaa ja investointeja koskevia, osioita käsitellään yhtenäisen kokonaisuuden muodostavina tekijöinä.

5.6

Kilpailukykytarkastuksessa on huomioitava yritysten koko kirjo, sillä erilaisiin yrityksiin voi kohdistua täysin erilaisia vaikutuksia. ETSK kehottaakin arvioimaan asianmukaisesti vaikutuksia eri liiketoiminta-aloihin ja ekosysteemeihin, erikokoisiin yrityksiin (myös mikro- ja pk-yrityksiin), arvoketjujen eri osissa ja eri markkinoilla ja maantieteellisillä alueilla toimiviin yrityksiin sekä liiketoimintamalleiltaan erilaisiin yrityksiin, kuten osakeyhtiöihin, osuuskuntiin ja yhteisötalouden yrityksiin.

5.7

ETSK kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota EU:n yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn, jolla on erittäin tärkeä merkitys EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden ja vientimahdollisuuksien kannalta.

5.8

ETSK korostaa, että kilpailukykyvaikutusten arvioinnin ei pitäisi rajoittua yksittäisen aloitteen vaikutusten erilliseen arviointiin vaan siinä olisi otettava huomioon myös kumulatiivinen taakka, erityisesti lainsäädännön tai muiden samoja toimijoita koskevien toimenpiteiden noudattamisesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi arvioinnissa olisi kiinnitettävä huomiota muun muassa erilaisten ennakointiskenaarioiden mukaisiin lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksiin. Parhaan toimintapoliittisen vaihtoehdon löytämiseksi on niin ikään tarpeen arvioida muidenkin vaihtoehtojen kilpailukykyvaikutukset ja tehdä eri vaihtoehdoista kattavasti selkoa. Kilpailukykyä koskevassa vaikutustenarvioinnissa on myös tärkeää keskittyä enemmän määrällisiin tietoihin ja käsitellä niitä tarkemmin.

5.9

ETSK peräänkuuluttaa sekä myönteisten että kielteisten kilpailukykyvaikutusten perusteellista arviointia ja osoittamista. Ei pitäisi pyrkiä vain välttämään kilpailukyvyn heikkenemistä, vaan kunnianhimoisempana tavoitteena olisi oltava Euroopan sosiaalisen markkinatalouden yleisen kilpailukyvyn parantaminen vankan, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi.

5.10

Lisäksi ETSK katsoo, että on tärkeää tarkastella kilpailukykyä kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen kannalta. Ekologinen kestävyys liittyy yritysten kilpailukykyyn paitsi siksi, että se on kustannustekijä, myös siksi, että useat markkinatoimijat, esimerkiksi asiakkaat, sijoittajat ja rahoittajat, odottavat hyvää ympäristötehokkuutta. Sama koskee sosiaalista kestävyyttä, ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja sukupuolten tasa-arvo mukaan lukien. Tarkastelussa on sovitettava yhteen useita eri näkökohtia, kuten teknologian kehitys, kustannukset ja yhteiskunnallinen hyväksyntä.

5.11

Koska kilpailukykyvaikutusten arvioinnit muodostavat tietopohjan kilpailukykytarkastuksille, ETSK:n mielestä on olennaista varmistaa, että kilpailukykyvaikutusten arvioinnit ovat pakollisia ja tehokkaita ja ne toteutetaan ja niiden toteuttamista valvotaan kaikilta osin. Arviointeja olisi myös päivitettävä lainsäädäntäprosessin aikana, jos ehdotettuihin säädöksiin tehdään merkittäviä muutoksia. Lisäksi komitea korostaa, että arviointien tekeminen edellyttää riittäviä resursseja ja asianmukaista osaamista, ja suosittaa, että käytäntöjä vertaillaan säännöllisesti kilpailijamaiden käytäntöihin ja kehitetään tältä pohjalta.

5.12

Kilpailukykytarkastusten yhteydessä olisi myös hyödynnettävä täysimääräisesti muita olemassa olevia välineitä, kuten toimivuustarkastuksia, REFIT-ohjelmaa ja Fit for Future -foorumia. Nämä ovat erityisen tärkeitä eri aloitteiden kumulatiivisten vaikutusten arvioinnissa.

6.   Kilpailukykytarkastus osana päätöksentekoa

6.1

ETSK katsoo, että kilpailukykytarkastuksen olisi oltava keskeinen osa tasapainoista päätöksentekoa ja että tarkastuksia olisi tehtävä kaikkien unionin politiikanmuotoilu- ja lainsäädäntäprosessien yhteydessä, myös kun on kyse EU:n strategioista ja ohjelmista, talousarviota koskevista ja finanssipoliittisista säännöksistä, sekundaarilainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista. Lisäksi tällaista tarkastusmenettelyä olisi sovellettava talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa, sillä jäsenvaltioiden toimintalinjat ovat tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeitä.

6.2

Kilpailukykytarkastuksissa keskitytään lähinnä sellaisiin aloitteisiin, joilla pyritään ensisijaisesti muihin tavoitteisiin kuin kilpailukyvyn parantamiseen, mutta ETSK kehottaa komissiota myös laatimaan erityisen kilpailukykyohjelman, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa EU:n kilpailukykyä.

6.3

Kilpailukykyohjelmassa olisi keskityttävä pitkän aikavälin näkymiin ja kiinnitettävä huomiota sellaisiin peruskysymyksiin kuin sisämarkkinoiden kehittäminen ja markkinaesteiden vähentäminen; investointien lisääminen ja rahoituksen saannin parantaminen, sukupuolen huomioivat investoinnit mukaan luettuina; ulkomaankaupan ja ulkoisen yhteistyön helpottaminen; innovoinnin, korkean tason osaamisen ja tutkimuksen huippuosaamisen edistäminen; taitojen parantaminen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä elinikäisen oppimisen avulla; työmarkkinoiden osallistavuuden ja työolojen ja -ehtojen parantaminen; lupamenettelyjen nopeuttaminen, byrokratian karsiminen ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentäminen sekä verojärjestelmien kannustavuuden lisääminen. Sen olisi myös annettava mahdollisuuksia liiketoimintamalleille, joilla kilpailukyky sovitetaan yhteen sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden kanssa, kuten tehdään esimerkiksi yrityksissä ja organisaatioissa, jotka ottavat ESG-kriteerit käyttöön investoinneissaan.

6.4

Myös mikro- ja pk-yritysten aseman vahvistamisen sekä digitaalisen ja vihreän siirtymän tehostamisen olisi oltava olennainen osa kilpailukykyohjelmaa. Lisäksi olisi kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota jäsenvaltioiden valmiuksiin ja eroihin, tarvittavaan yhteistyöhön niiden välillä sekä aloitteiden täytäntöönpanokelpoisuuteen ja ohjelman täytäntöönpanon ja tulosten säännölliseen seurantaan. ETSK myös tähdentää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun keskeistä roolia.

6.5

Lyhyen aikavälin toimenpiteiden osalta ETSK on tyytyväinen siihen, että EU:n kilpailupolitiikkaa on mukautettu nopeasti covid-19-pandemian ja Ukrainan sodan sekä niiden taloudellisten vaikutusten vaatimalla tavalla (10). Joustomahdollisuudet valtiontukisääntöjen soveltamisessa ovat poikkeusluonteisuudestaan ja väliaikaisuudestaan huolimatta olleet ratkaisevan tärkeitä, jotta EU:n yritykset ovat pystyneet selviytymään vaikeista ajoista, ja auttaneet siten turvaamaan eurooppalaisten yritysten innovoinnin ja tuottavuuden avulla saavuttaman kilpailukyvyn.

6.6

Terve ja oikeudenmukainen kilpailu sekä EU:n sisällä että suhteessa unionin ulkopuolisiin kilpailijoihin on niin ikään äärimmäisen tärkeää. Komitea suhtautuu myönteisesti ajankohtaisiin pyrkimyksiin tehostaa yleisen taloudellisen edun mukaisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin sovellettavia valtiontukisääntöjä, jotta tällaisten palvelujen laatua ja saatavuutta paikallistasolla voidaan parantaa (11).

6.7

ETSK suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti myös komission aloitteeseen sisämarkkinoita vääristäviä ulkomaisia tukia koskevasta asetuksesta, sillä asetuksen tavoitteena on välttää sisämarkkinoiden toimintaan voimakkaasti vaikuttavia vääristymiä ja siten taata tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n ulkopuolisiin kilpailijoihin nähden (12).

6.8

Kilpailukykyohjelma olisi seuraava askel pyrittäessä toimimaan puheenjohtajavaltio Tšekin lausuntopyynnön taustalla olevan perustavoitteen mukaisesti eli rakentamaan vahvempaa ja häiriönsietokykyisempää EU:n taloutta, ja se siis osaltaan edistäisi EU:n kansalaisten hyvinvointia sekä ilmastoneutraalin kiertotalouden aikaansaamista. Koska kilpailukyvyssä on kyse kaikkia koskevasta asiasta, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden edustajat on otettava tiiviisti mukaan ohjelman valmisteluun.

---

(1)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta” (COM(2021) 550 final) (EUVL C 275, 18.7.2022, s. 101).

(2)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” (COM(2020) 590 final) (EUVL C 155, 30.4.2021, s. 20).

(3)  Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin Euroopan parlamentin täysistunnossa pitämä puhe 20.–21. lokakuuta 2022 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelusta.

(4)  Achtung Europa, European Centre for International Political Economy (ECIPE), 2021.

(5)  Kesän 2022 talousennuste.

(6)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannukset – sisämarkkinoiden edut” (valmisteleva lausunto) (EUVL C 443, 22.11.2022, s. 51).

(7)  How do laws and regulations affect competitiveness, OECD, 2021.

(8)  Sääntelyntarkastelulautakunta, vuosikertomus 2021.

(9)  Sääntelyntarkastelulautakunta, vuosikertomus 2020.

(10)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Kilpailupolitiikka valmiina uusiin haasteisiin” (COM(2021) 713 final) (EUVL C 323, 26.8.2022, s. 34).

(11)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yleistä taloudellista etua koskevien terveys- ja sosiaalipalvelujen valtiontukisäännöt pandemian jälkeisessä skenaariossa – ajatuksia ja ehdotuksia komission suorittamasta arvioinnista vuoden 2012 lainsäädäntöpaketin muuttamiseksi” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 323, 26.8.2022, s. 8).

(12)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista” (COM(2021) 223 final – 2021/0114 (COD)) (EUVL C 105, 4.3.2022, s. 87).