Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Kohti unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen rikosoikeudellisista seuraamuksista annettavaa direktiiviä”

(COM(2022) 249 final)

”Ehdotus neuvoston päätökseksi unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen lisäämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin rikollisuuden aloihin”

(COM(2022) 247 final) ja

”Euroopan komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä”

(COM(2022) 684 final)

(2023/C 184/11)

Esittelijä:

José Antonio MORENO DÍAZ

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 26.7.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus
Hyväksyminen jaostossa	8.3.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	22.3.2023
Täysistunnon numero	577
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	141/1/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti päätökseen sisällyttää pakotteiden rikkominen SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rikosten luetteloon ja on tyytyväinen ehdotukseen direktiiviksi, jolla lähennetään kansallisten lainsäädäntöjen mukaisia pakotteiden rikkomisen määritelmiä ja vähimmäisseuraamuksia toisiinsa.

1.2

ETSK pitää kuitenkin valitettavana, että edellä mainittua päätöstä ei käsitelty täysin demokraattisesti Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa kiireellisyysmenettelyn käynnistämisen vuoksi. ETSK on myös edelleen huolissaan siitä, että komission ehdottamasta direktiivistä ei ole tehty vaikutustenarviointia. Lisäksi ETSK pitää valitettavana, että komission ehdotuksessa direktiiviksi unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä ei mainita Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa kuultujen sidosryhmien joukossa.

1.3

ETSK kannustaa Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja Euroopan unionin neuvostoa direktiivin työstämisen edetessä laajentamaan humanitaarista poikkeusta ja siis vapauttamaan humanitaariset järjestöt ja niiden henkilöstön rikosoikeudellisesta vastuusta ja saattamaan tämän säännöksen vastaamaan nykyistä kansainvälistä käytäntöä sekä varmistamaan samalla, että käytössä on asianmukaiset mekanismit rikollisiin tai poliittisiin tarkoituksiin liittyvien väärinkäytösten estämiseksi.

1.4

ETSK kannattaa sitä, että direktiiviin sisällytetään asianmukaiset takeet ja suoja väärinkäytösten paljastajille ja toimittajille, jotka nostavat esiin pakotteiden kiertoyrityksiä. Edellä mainittu humanitaarinen poikkeus olisi ulotettava myös näihin tahoihin.

1.5

ETSK kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja Euroopan unionin neuvostoa varmistamaan, että yksityissektori ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot saavat riittävästi tietoa ja ennakoivaa tukea uuteen lainsäädäntöön mukautumisessa ja uusien vaatimusten noudattamisessa.

1.6

ETSK kannustaa Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja Euroopan unionin neuvostoa huolehtimaan siitä, että lainsäädännön yhdenmukaistamisen edistämisen lisäksi jäsenvaltioilla on riittävät hallinnolliset valmiudet, tarvittavat varat ja koulutettua henkilöstöä, jotta ne voivat havaita pakotteiden rikkomiset, asettaa niistä syytteeseen ja määrätä niistä seuraamuksia. Tätä voitaisiin tukea jäsenvaltioiden välisellä yhteistyöllä, jonka puitteissa jaetaan parhaita käytäntöjä rikkomistapausten havaitsemisen ja syytteeseenpanon alalla.

1.7

ETSK on tyytyväinen siihen, että direktiiviehdotuksessa painotetaan taannehtivuuskiellon periaatteen noudattamista, ja korostaa tarvetta taata syytettyjen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja muut ihmisoikeudet.

1.8

ETSK on edelleen huolissaan siitä, että SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle jää niinkin vakavia ja yleisiä rikoksia kuin sukupuoleen perustuva väkivalta ja viharikokset, ja korostaa, että geopoliittiset perusteet eivät saa mennä kansalaisten suojelun ja hyvinvoinnin edelle.

2.   Lausunnon tausta

2.1

Ulkopoliittisista pakotteista (tai EU-kielenkäytössä ”rajoittavista toimenpiteistä”) sovitaan Euroopan unionin neuvostossa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) puitteissa, ja ne ovat muodoltaan sitovaa lainsäädäntöä, jolla on välitön oikeusvaikutus kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

2.2

Toisin kuin pakotelainsäädäntö, joka hyväksytään keskitetysti ja jota sovelletaan kaikkialla EU:ssa, pakotteiden täytäntöönpano ja valvonta on hajautettu: jäsenvaltioiden viranomaiset vastaavat sen valvomisesta, että yritykset ja kansalaiset noudattavat kieltoja, sekä poikkeusten myöntämisestä, rikkomisista määrättävistä seuraamuksista sekä rikkomistapausten tutkimisesta ja syytteeseenpanosta. Tämä koskee kaikkia pakotteita lukuun ottamatta maahantulokieltoja, joita valtion viranomaiset hallinnoivat suoraan.

2.3

EU:n pakotteiden täytäntöönpanojärjestelmän hajautettu luonne johtaa hajanaisuuteen (1): Kansallisissa lainsäädännöissä on eroja pakotteiden rikkomisen määritelmissä ja niiden laajuudessa sekä rikkomisista mahdollisesti määrättävissä seuraamuksissa. Myös hallinnolliset tutkintavalmiudet vaihtelevat, ja lisäksi yksittäisillä kansallisilla viranomaisilla on laaja harkintavalta päättää, myöntävätkö ne poikkeuksen humanitaarisista syistä.

2.4

Tutkimukset ovat vahvistaneet, että pakotteiden täytäntöönpanossa ja niiden noudattamisen valvonnassa on merkittäviä eroja EU:n eri jäsenvaltioissa (2). Joukkotuhontarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten tutkintaa ja syytteeseenpanoa käsittelevän EU:n verkoston (Genocide Network) hiljattain tekemässä tutkimuksessa tuotiin esiin, miten huomattavasti pakotteiden rikkomisesta määrättävät seuraamukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen (3).

2.5

Komissiolla on tältä osin joitakin valvontavaltuuksia: se varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot täyttävät EU:n pakoteasetuksen mukaiset velvoitteensa, esimerkiksi huolehtivat siitä, että käytettävissä on asianmukaisia seuraamuksia. Kuten muillakin EU:n hallinnon aloilla, komissiolla on oikeus käynnistää rikkomusmenettely sellaista jäsenvaltiota vastaan, joka ei noudata näitä velvoitteita, vaikka tällaisiin toimiin ei olekaan tähän mennessä ryhdytty. Komissio tukee pakotteiden täytäntöönpanoa myös antamalla ohjeita esimerkiksi poikkeusten myöntämisestä.

2.6

Vaikka järjestelmän luontainen hajanaisuuspotentiaali on ilmeinen, komissio on vasta äskettäin alkanut toteuttaa joitakin toimia (4) parantaakseen EU:n pakotteiden täytäntöönpanoa ja niiden noudattamisen valvontaa. Komission uusi aktivoituminen asiassa tapahtui kyllä ennen Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämää hyökkäystä Ukrainaan, mutta hyökkäyksestä seurannut pakoteaalto on antanut uutta pontta pakotteiden täytäntöönpanon ja sen valvonnan tehostamiselle.

2.7

Neuvoston päätöksessä 2022/2332 (5) todetaan, että EU:n pakotteiden rikkominen on rikollisuuden ala, joka täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset (EU-rikokset), mikä antaa komissiolle mahdollisuuden ehdottaa lainsäädäntöä, jolla lähennetään rikosten määritelmiä ja seuraamuksia jäsenvaltioissa (6).

2.8

Esitetty ehdotus on perusteltu, koska pakotteiden rikkomiset voivat osaltaan pitkittää rauhaan ja turvallisuuteen sekä oikeusvaltioon, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia uhkia kolmansissa maissa ja niillä on usein rajat ylittävä ulottuvuus. Ehdotuksessa todetaan nimenomaan, että pakotteiden rikkomisessa ”on kyse erityisen vakavasta rikollisuuden alasta, koska se voi kasvattaa kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuvia uhkia, heikentää demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien lujittamista ja tukemista ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä vahinkoja” (7). Sääntöjen kiertämistä harkitsevat yksityishenkilöt ja yritykset voivat tätä nykyä etsiä siihen parhaat mahdollisuudet eri jäsenmaista ja estää samalla tasapuolisten toimintaedellytysten luomisen EU:n toimijoille.

2.9

Euroopan unionin neuvosto pääsi 30. kesäkuuta 2022 yhteisymmärrykseen tekstistä ja pyysi Euroopan parlamenttia antamaan hyväksyntänsä ehdotukselle neuvoston päätökseksi unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen lisäämisestä SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin rikollisuuden aloihin (8). Euroopan parlamentti antoi hyväksyntänsä kiireellisyysmenettelyllä 7. heinäkuuta 2022 (9). Päätös hyväksyttiin 28. marraskuuta 2022 (10).

2.10

Komissio esitti 2. joulukuuta 2022 direktiiviluonnoksen, jossa ehdotetaan pakotteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamista (11).

3.   Yleiset huomiot

3.1

Pakotteiden rikkomisen määritteleminen SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi rikollisuuden alaksi on myönteinen kehityssuunta, joka auttaa yhdenmukaistamaan pakotteiden rikkomistapausten ja rikkomisesta määrättävien seuraamusten luokittelua kaikkialla EU:ssa ja parantamaan pakotteiden täytäntöönpanoa ja niiden noudattamisen valvontaa.

3.2

ETSK kannustaa Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja Euroopan unionin neuvostoa ottamaan seuraavassa jaksossa esitetyt huolenaiheet huomioon työstäessään ja hyväksyessään parhaillaan käsiteltävänä olevaa direktiiviä ja muuta aineellista sekundaarilainsäädäntöä, jolla säädetään pakotteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä.

4.   Erityistä

4.1

Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksen neuvoston päätökseksi kiireellisyysmenettelyllä. Tämä tarkoittaa, että Euroopan parlamentti antoi hyväksyntänsä ilman että kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) käsitteli päätösehdotusta ensin. Ehdotuksen hyväksymisen taustalla oleva vahva geopoliittinen peruste ei saisi ohittaa tarvetta asettaa lainsäädäntöehdotukset asianmukaisen demokraattisen valvonnan alaisiksi. Demokraattista vastuuvelvollisuutta koskevista normeista olisi pidettävä kiinni. ETSK toistaa, että on tärkeää varmistaa, että Euroopan parlamentti valvoo asianmukaisesti parhaillaan käsiteltävänä olevaa ehdotusta direktiiviksi, jossa vahvistetaan pakotteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt.

4.2

Vastaavasti direktiiviehdotuksessa mainitaan, että komissio ei tehnyt vaikutustenarviointia, ja esitetään perusteeksi, että ”unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen osallistuneet yksityishenkilöt ja oikeushenkilöt on saatettava kiireesti vastuuseen teoistaan” (12). ETSK myöntää, että on tarkoituksenmukaista nopeuttaa unionin pakotteiden rikkomisesta määrättäviä rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevan direktiivin hyväksymistä, mutta katsoo, että määritelmien ja seuraamusten yhdenmukaistamisen suhteellisesta kiireellisyydestä huolimatta ei ole perusteltua sivuuttaa direktiivin valmisteluun liittyvää vaikutustenarviointia. Näin on erityisesti siksi, että pakotteiden rikkomiseen osallistuneet yksityis- ja oikeushenkilöt voidaan jo saattaa vastuuseen voimassa olevan kansallisen lainsäädännön nojalla, joten direktiivin hyväksymisen lykkääminen ei tarkoita rikkomisten rankaisematta jättämistä. ETSK kannattaakin tavanomaisen vaikutustenarvioinnin tekemistä ja kehottaa panemaan direktiivin nopeasti täytäntöön, kunhan se on hyväksytty.

4.3

ETSK suhtautuu myönteisesti laajoihin kuulemisiin, joita komissio järjesti monenlaisten sidosryhmien kanssa, mutta pitää valitettavana, että komission ehdotuksessa direktiiviksi pakotteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä ei mainita tässä yhteydessä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa.

4.4

Pakotteiden rikkomisen havaitsemiseen, syytteeseenpanoon ja seuraamusten määräämiseen kiinnitetyn huomion lisäksi on panostettava yhtä lailla toimiin, joilla ohjataan talouden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita pakotteiden täytäntöönpanossa. Pakotteiden täytäntöönpanon puutteet johtuvat usein siitä, että yksityisen sektorin sidosryhmät eivät ole tietoisia asiasta, vaikka kansalliset viranomaiset ovat pyrkineet tiedottamaan niille siitä (13). On pidettävä mielessä, että suurin osa EU:n talouden toimijoista on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), jotka eivät useinkaan tunne pakotelainsäädännöstä johtuvia velvoitteita, koska taloudelliset toimenpiteet ovat olleet aiemmassa pakotekäytännössä harvinaisia (14). Komission nykyiset pyrkimykset (15) parantaa talouden toimijoille annettavaa tukea ja kannustaa toimien jatkamiseen ovat ETSK:n mielestä tervetulleita.

4.5

Olisi annettava asianmukaiset säännökset humanitaaristen toimien turvaamiseksi pakotteiden kohteena olevilla lainkäyttöalueilla. Vastuu mahdollisista pakotteiden rikkomisista on edelleen huolenaihe humanitaarisille toimijoille, jotka tarjoavat apua lainkäyttöalueilla, joille on asetettu voimakkaita pakotteita (16). Nämä toimijat kiinnittävät jatkuvasti huomiota siihen, että on vaikea taata, ettei pakotelainsäädäntöä rikota niiden toiminnan aikana, sekä kielteisiin vaikutuksiin, jotka johtuvat siitä, että sotaa käyvät tahot näkevät humanitaaristen toimijoiden olevan yhteydessä lännen asettamiin pakotteisiin (17). Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston äskettäin, joulukuussa 2022, hyväksymä päätöslauselma 2664 (18), johon sisältyy yleinen poikkeus, joka mahdollistaa varojen ja palvelujen tarjoamisen humanitaarisille järjestöille (19), ja jonka Yhdysvaltojen viranomaiset panivat nopeasti täytäntöön (20), tekee EU:n lainsäädännössä edelleen esiintyvistä kapea-alaisista humanitaarisista lausekkeista silmiin pistävän poikkeustapauksen. Ehdotetun direktiivin sanamuotoa olisikin vahvistettava, jotta varmistetaan, että seuraamuskehys ei muodosta estettä humanitaariselle toiminnalle. Tällä hetkellä ainoastaan ”humanitaarisen avun toimittamista hädänalaisille ihmisille” (21) ei säädetä rangaistavaksi. ETSK kannattaa sellaisen laajemman humanitaarisen poikkeuksen hyväksymistä, joka sulkee EU:n pakotejärjestelmien mukaisen rikosoikeudellisen vastuun pois puolueettomien humanitaaristen järjestöjen koko henkilöstön osalta. Tällaisella lausekkeella varmistettaisiin, että EU:n pakotteita koskevat oikeudelliset kehykset ovat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia. Toisaalta tarvitaan säännöksiä, joilla estetään mahdollinen väärinkäyttö rikollisiin tai poliittisiin tarkoituksiin. Humanitaaristen toimijoiden suojelu olisi ulotettava koskemaan myös tutkivia toimittajia.

4.6

ETSK kehottaa komissiota valvomaan direktiivin täytäntöönpanoa ja kiinnittämään tässä yhteydessä huomiota paitsi lainsäädännön antamiseen myös riittävien hallinnollisten, taloudellisten, teknologisten ja henkilöresurssien osoittamiseen sekä asianmukaiseen koulutukseen, jotta kansalliset hallintoviranomaiset, oikeusviranomaiset ja lainvalvontaviranomaiset voivat panna uuden lainsäädännön sisällön täytäntöön. Asianmukaisen välineistön, henkilöstön ja rahoituksen puuttuessa pelkällä lainsäädännön yhdenmukaistamisella ei todennäköisesti onnistuta asetetussa tehtävässä eli pakotteiden rikkomistapausten havaitsemisessa ja niihin liittyvässä syytteeseenpanossa ja seuraamusten määräämisessä. Lisäksi ETSK kannustaa komissiota laatimaan seurantaan sovellettavat kriteerit, joita sidosryhmät voivat käyttää ohjenuorana.

4.7

Kun rikostuomiot mahdollistavat omaisuuden menetetyksi tuomitsemisen, huomattava osa näistä varoista olisi kohdennettava uhreille maksettaviin korvauksiin ja, jos on kyse venäläisiin tahoihin Venäjän Ukrainassa käymän sodan vuoksi kohdistuvista ajankohtaisista pakotteista, sodan jälkeisiin jälleenrakennustoimiin Ukrainassa. ETSK kannattaa tätä vaatimusta varojen takaisinhankintaa ja menetetyksi tuomitsemista koskevasta komission direktiiviehdotuksesta antamansa lausunnon (22) mukaisesti. Lisäksi ETSK kannustaa komissiota tekemään yhteistyötä erityisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa uhrien määrittelemiseksi ja sellaisten mekanismien suunnittelemiseksi, joilla pakotteiden kiertämisen tuotto kanavoidaan uhreille tai heitä suoraan hyödyttäviin sosiaalisiin investointeihin. Vastuuvelvollisuuden vuoksi komitea kannattaa avoimuuden lisäämistä siten, että menetetyksi tuomittuja varoja ja niiden myöhempää määränpäätä koskevat tiedot julkaistaan.

4.8

Ehdotetussa direktiivissä olisi myös oltava riittävät säännökset pakotteiden kiertämiskäytäntöjä paljastavien henkilöiden ja tutkivien journalistien suojelemiseksi. Heidän keskeinen roolinsa ”ennakkovaroitusmekanismeina” ansaitsee suojelua. Tältä osin ETSK kannattaa komission ehdotusta direktiivin (EU) 2019/1937 (23) mukaisen suojelun laajentamisesta EU:n rajoittavien toimenpiteiden rikkomisista ilmoittamiseen ja tällaisista rikkomisista ilmoittaviin henkilöihin.

4.9

Kuten direktiivin nykyisestä sanamuodosta käy ilmi, olisi varmistettava rikosoikeudellisten seuraamusten taannehtivuuskiellon periaatteen noudattaminen nulla poena sine lege -periaatteen mukaisesti. ETSK korostaa tarvetta taata syytettyjen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja muut ihmisoikeudet.

4.10

ETSK pahoittelee myös, että vaikka pakotteiden rikkomisen määritteleminen nk. EU-rikokseksi on ollut nopea prosessi, niinkin vakavat ja yleiset rikokset kuin viharikokset ja sukupuoleen perustuva väkivalta eivät kuulu 83 artiklan 1 kohdan piiriin. Geopoliittisia perusteita ei pitäisi asettaa etusijalle sillä kustannuksella, että muut, välittömästi kansalaisiin vaikuttavat rikokset jätetään huomiotta.

4.11

Lopuksi ei pidä unohtaa, että seuraamusten yhdenmukaistamisen tavoitteena on parantaa YUTP:n yhteydessä määrättyjen pakotteiden uskottavuutta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna jäsenvaltioiden olisi pyrittävä viisumikieltojen noudattamisessa samanlaiseen huolellisuuteen kuin mitä EU:n kansalaisilta ja toimijoilta odotetaan (24).

---

(1)  Portela, C., ”Implementation and Enforcement”, teoksessa: N. Helwig et al., Sharpening EU sanctions policy, FIIA-raportti 63, Ulkopoliittinen instituutti, Helsinki. Valtioneuvoston kanslian tilaama tutkimus, 2020, s. 107.

(2)  Druláková, R. ja Přikryl, P., ”The implementation of sanctions imposed by the European Union”, Central European Journal of International and Security Studies, vol. 10, no. 1, 2016, s. 134.

(3)  Genocide Network, Prosecution of sanctions (restrictive measures) violations in national jurisdictions: a comparative analysis, 2021.

(4)  Euroopan komission tiedonanto aiheesta ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä” (COM(2021) 32 final).

(5)  Neuvoston päätös (EU) 2022/2332, annettu 28 päivänä marraskuuta 2022, unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen määrittelemisestä rikollisuuden alaksi, joka täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset (EUVL L 308, 29.11.2022, s. 18).

(6)  Euroopan komission tiedonanto aiheesta ”Kohti unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen rikosoikeudellisista seuraamuksista annettavaa direktiiviä” (COM(2022) 249 final).

(7)  Tämä komission tiedonannon COM(2022) 249 final, s. 4, sanamuoto toistetaan neuvoston päätöksen (EU) 2022/2332 johdanto-osan 10 kappaleessa (EUVL L 308, 29.11.2022, s. 18).

(8)  Euroopan unionin neuvosto, lehdistötiedote, 30. kesäkuuta 2022.

(9)  Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, TA/2022/0295

(10)  EUVL L 308, 29.11.2022, s. 18.

(11)  Euroopan komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä (COM(2022) 684 final).

(12)  COM(2022) 684 final.

(13)  Druláková, R. and Zemanová, S., ”Why the implementation of multilateral sanctions does (not) work: lessons learnt from the Czech Republic”, European Security, vol. 29, no. 4, 2020, s. 524.

(14)  Portela, C., ”Sanctions in EU foreign policy”, teoksessa: N. Helwig et al., Sharpening EU sanctions policy, FIIA-raportti 63, Ulkopoliittinen instituutti, Helsinki. Valtioneuvoston kanslian tilaama tutkimus, 2020, s. 23.

(15)  Neuvoston päätös (YUTP) 2022/1506, annettu 9 päivänä syyskuuta 2022, Euroopan unionin tukitoimesta tietoteknisten välineiden kehittämiselle unionin rajoittavia toimenpiteitä koskevan tiedottamisen parantamiseksi (EUVL L 235, 12.9.2022, s. 30).

(16)  Portela, C., ”What if the EU made sanctions compatible with humanitarian aid?”, teoksessa: F. Gaub (toim.) What if…? Fourteen Scenarios for 2021, EUISS: Pariisi, 2020.

(17)  Debarre, A., ”Safeguarding humanitarian action in sanctions regimes”, New York: International Peace Institute, 2019.

(18)  Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselma 2664, S/RES/2664(2022)

(19)  Asiakirjan S/RES/2664(2022) toimintaohjeiden 1 kohdassa määrätään, että varojen tai tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen, joka on tarpeen sen varmistamiseksi, että Yhdistyneet kansakunnat, valtiosta riippumattomat järjestöt tai turvallisuusneuvoston perustamien yksittäisten komiteoiden määrittämät muut tahot toimittavat humanitaarista apua oikea-aikaisesti, on sallittua eikä riko turvallisuusneuvoston tai sen pakotekomiteoiden määräämiä varojen jäädyttämisiä.

(20)  Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön lehdistötiedote, Treasury Implements Historic Humanitarian Sanctions Exceptions, 20. joulukuuta 2022.

(21)  COM(2022) 684 final.

(22)  EUVL C 100, 16.3.2023, s. 105.

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

(24)  Mangas Martin, A., Sobre la vinculatoriedad de la PESC y el espacio aéreo como territorio de un estado (Comentario al auto del TS español de 26 de noviembre de 2020, sala de lo penal) [YUTP:n sitovuus ja ilmatila valtion alueena, kommentti Espanjan korkeimman oikeuden 26. marraskuuta 2020 antamaan tuomioon (rikosoikeusosasto)] Revista General de Derecho Europeo, 53, 2021.