Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Covid-19 – EU:n valmius- ja reagointitoimien ylläpitäminen: katse eteenpäin”

(COM(2022) 190 final)

(2022/C 443/14)

Yleisesittelijä:

Sára FELSZEGHI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 28.6.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus
Hyväksyminen täysistunnossa	13.7.2022
Täysistunnon numero	571
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	199/0/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Covid-19-pandemia on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen huomattavaa vahinkoa, joka vaikuttaa niin ihmisten arkeen kuin terveyteen, kansantalouksiin ja yhteiskuntaan. ETSK ehdottaa pandemiasta saatujen kokemusten sekä aiheesta tehtyjen tutkimusten pohjalta pitkän aikavälin ratkaisuja, jotka parantavat EU:n valmiutta vastata kestävällä tavalla paitsi covid-19-tautiin myös muihin tartuntatauteihin liittyviin terveysuhkiin ja auttavat vahvistamaan ja parantamaan jäsenvaltioiden yhteisiä toimia ja maailmanlaajuista koordinointia.

1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo, että EU:n olisi kehitettävä tätä varten valmiudet välittömään reagointiin muun muassa hyödyntämällä ja käyttämällä olemassa olevia välineitä, jotta se olisi valmis toimimaan välittömästi uusien muunnosten tai uuden pandemian ilmaantuessa. Komitea suosittaa, että laaditaan strategia, jossa otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion kansalliset erityispiirteet ja ohjataan keskeiset toimet samaan suuntaan, jotta käytettävissä on kaikki näkökohdat huomioiva kehittynyt välineistö, joka kattaa ennaltaehkäisyn (rokotukset, ehkäisevät terveystoimet, koulutus, viestintä jne.), toipumisen (lääkkeet, potilaiden hoito, lääkinnällinen kuntoutus jne.), uudelleenintegroitumisen (työelämään, kouluun) ja (erityisesti pitkittyneestä covid-taudista kärsivien) hoidon ja joka takaa nykyisten ja tulevien taloudellisten resurssien saatavuuden.

1.3

Rokottaminen on yksi ennaltaehkäisyn peruspilareista. Epidemiologisessa ketjussa (infektion lähde, tartuntareitti, vastaanottava organismi) se mahdollistaa kahden tärkeän lenkin (tartuntalähteen ja vastaanottavan organismin) samanaikaisen estämisen. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että strategiaa analysoidaan jatkuvasti ja että uudet elementit sisällytetään siihen samalla kun sitä pannaan täytäntöön. Alkuvaikeuksien jälkeen EU:lla ja useimmilla jäsenvaltioilla on nyt rokotusstrategia. EU:n rokotestrategian ansiosta turvallisia ja tehokkaita rokotteita on saatavilla riittävästi kaikille. Useissa jäsenvaltioissa rokotuskattavuuden kehitys on kuitenkin pysähdyksissä ja/tai jäänyt optimaalisen kynnysarvon alapuolelle (1). Riskiä lisää myös se, että rokotteen teho on heikompi ihmisillä, jotka eivät ole vielä saaneet tehosteannosta (joihin lukeutuu noin 9 miljoonaa yli 60-vuotiasta!) (2).

1.4

ETSK arvioi tilanteen selittyvän erityisesti valppauden vähenemisellä, tiedotus- ja valistuskampanjoiden tehottomuudella ja disinformaatiolla. Komitea kehottaakin tehostamaan viestintää sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa, tunnistamaan disinformaation varhaisessa vaiheessa ja toteuttamaan tarvittavat vastatoimet sekä varmistamaan, että kehitetään ja hankitaan uusia edistyneitä rokotteita, jotka yhdessä suojaavat sekä uusilta muunnoksilta että monitartunnoilta (esim. covid-19 ja influenssa).

1.5

Maailmanlaajuisen pandemian edessä emme voi rajata rokotustoimenpiteitä koskevia pohdintoja pelkästään EU:n jäsenvaltioihin. ETSK antaakin vahvan tukensa EU:n ja joidenkin jäsenvaltioiden pyrkimyksille auttaa kumppanimaita (3) ja Afrikan unionia paitsi rokotuksissa myös pandemian terveysvaikutusten sekä sosioekonomisten seurausten hallinnassa yhteisvastuullisuuden periaatteen (Team Europe) ja helmikuussa 2022 pidetyssä huippukokouksessa annetun ilmoituksen mukaisesti.

1.6

Toinen tärkeä tekijä pandemian torjunnassa on se, että osana toimenpiteitä pandemian vaikutusten vähentämiseksi yksittäiset jäsenvaltiot määrittelevät ja toteuttavat kansanterveystehtäviä. ETSK katsoo, että EU:n toimielinten tulisi tässä yhteydessä toimia tärkeässä koordinointitehtävässä ja antaa teknistä ohjeistusta, jotta voidaan vahvistaa kansanterveystehtävien toteuttamista ja tehokkuutta ja varmistaa häiriönsietokykyinen suojelujärjestelmä.

1.7

Koska epidemiariskin voimakkuus on vähentynyt, yksittäiset maat ovat muuttaneet testausstrategioitaan. Testejä tehdään henkilöille, joilla on covid-19-tartunnan oireita, ja heidän kanssaan suorissa kosketuksissa oleville, vakavan taudin riskille alttiille henkilöille sekä henkilöille, jotka ovat säännöllisesti tekemisissä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien kanssa (kuten terveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen työntekijöille). Koska tämä lähestymistapa vähentää testattujen henkilöiden määrää, se todennäköisesti vaikeuttaa epidemiologisten tietojen tulkintaa. Näiden tarkistettujen testausstrategioiden ohella on siksi myös tärkeää varmistaa testien luotettavuus ja epidemiologinen edustavuus, jotta epidemiologisista suuntauksista saadaan hyödyllisiä viitearvoja, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin.

1.8

Yksittäiset jäsenvaltiot käyttävät pika-antigeenitestejä vahvistaakseen kokonaistestauskapasiteettiaan erityisesti silloin, kun mahdollisuudet tehdä PCR-testejä ovat rajalliset tai jos kliinisten tarpeiden vuoksi tarvitaan nopeampia tuloksia. EU:n terveysturvakomitea perusti erityisen teknisen työryhmän tarkastelemaan ja päivittämään säännöllisesti EU:n yhteistä luetteloa pika-antigeenitesteistä, jotka täyttävät SARS-CoV-2-koronaviruksen havaitsemista koskevat erityiset suorituskykykriteerit (4). Tarkoituksena on varmistaa, että väärien positiivisten tulosten ja väärien negatiivisten tulosten määrä vähenee (mikä on tärkeää, jotta voidaan saada realistinen kuva epidemiologisesta tilanteesta ja tehostaa pandemian torjuntatoimenpiteitä) ja että uusien mutaatioiden aiheuttamat tartunnat voidaan havaita luotettavasti.

1.9

Muiden epidemian torjuntatoimenpiteiden ohella huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti ilmanvaihdon merkitykseen. Usein toistuvan luonnollisen ilmanvaihdon merkitystä ei voida korostaa liikaa; riittää, että siihen kiinnitetään huomiota, ja se on myös helppo toteuttaa. Rakennusten sisällä tapahtuvan ilmanvaihdon osalta tilanne on varsin erilainen. Jos ilmanvaihtojärjestelmää ei voida desinfioida tehokkaasti tai jos ilmanvaihto ei ole riittävää, koronavirus SARS-CoV-2 leviää pääasiassa sisätiloissa (esim. toimistoissa, työpaikoilla, oppilaitoksissa, ostoskeskuksissa jne.). Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi harkittava erittäin laadukkailla suodattimilla varustettujen laitteiden (5) käyttöä erityisesti edellä mainituissa paikoissa. Tämä edellyttää jäsenvaltioilta (teknisiä innovaatioita ja taloudellisia resursseja koskevia) lisätoimia. Pandemian heikentymisen myötä useimmat jäsenvaltiot ovat luopuneet hengityssuojainten käyttöpakosta (terveydenhoidon yksiköitä lukuun ottamatta). ETSK suosittaa kuitenkin, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät (yli 60-vuotiaat, kroonisesti sairaat, rokottamattomat jne.) käyttävät edelleen suojainta ruuhkaisemmissa paikoissa, huonosti tuuletetuissa tiloissa, julkisissa liikennevälineissä jne. ja jatkavat lähikontaktien välttämistä ja käsien desinfiointia, sillä se vähentää tartuntariskiä ja epidemian uudelleen puhkeamisen todennäköisyyttä.

1.10

ETSK kannattaa ja tukee asiantuntijoiden näkemystä, jonka mukaan epidemiologisen seurannan tavoitteena ei pitäisi enää olla kaikkien tapausten tunnistaminen ja niistä raportointi, vaan pikemminkin luotettavien arvioiden tekeminen väestötartuntojen intensiteetistä, taudin vakavien muotojen vaikutuksista ja rokotteiden tehokkuudesta. Jäsenvaltioiden tulisi hyödyntää terveystietojen digitalisointia kehittääkseen strategioita, joiden tavoitteena on ottaa jälleen käyttöön ilmaantuvuuden valvontajärjestelmiä (6), joissa keskitytään perus- ja erikoisterveydenhuollossa hoidettaviin akuutteihin hengitystieinfektioihin. Näitä järjestelmiä tulisi täydentää vahvistamalla muita seurantajärjestelmiä, kuten jätevesien seurantaa. Jotta näitä tietoja voidaan tulkita, on tärkeää määritellä mahdollisimman pian kriteerit yhteiselle ilmoitusjärjestelmälle, joka kuuluu EU:n ja jäsenvaltioiden jaetun vastuun piiriin.

1.11

Voidakseen hyväksyä pandemian torjuntatoimenpiteet ja osallistua niihin aktiivisesti jäsenvaltioiden kansalaisten on tärkeää ymmärtää syy-yhteydet. ETSK suosittaa, että perustetaan koulutusjärjestelmä, joka kattaa terveydenhuoltoverkoston, kouluopetuksen, työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja tiedotusvälineet. Tarvittavan pedagogisen aineiston valmistelu on paitsi jäsenvaltioiden myös EU:n ja WHO:n tehtävä. Näin voitaisiin lisätä merkittävästi rokotuskattavuutta ja vahvistaa väestön yhteistyötä epidemian ehkäisemisessä. Tämä myös vähentäisi valeuutisten leviämisen ja niiden totena pitämisen todennäköisyyttä.

1.12

Jotkin tahot ovat omaa etuaan tavoitellen käyttäneet hyväkseen pandemiaa tietojen manipuloinnin, häirinnän ja myös disinformaation avulla ruokkiakseen ja lietsoakseen kansalaisten turvattomuuden tunnetta, pelkoja ja todellisia huolenaiheita. Näin toimiessaan ne ovat vaarantaneet ihmishenkiä ja ennen kaikkea heikentäneet pandemian johdosta toteutettujen toimien tehokkuutta ja horjuttaneet kansalaisten luottamusta covid-19-pandemiaan reagoimisesta vastaaviin instituutioihin. EU:n ja sen jäsenvaltioiden tähän mennessä toteuttamien toimien lisäksi ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot perustavat havainnointi- ja luokitusjärjestelmän, jossa väärien tietojen havainnoinnin lisäksi asiantuntijoiden validoimat tiedot varustettaisiin merkinnällä niiden aitouden ja todenperäisyyden vahvistamiseksi. Näistä validoiduista tiedoista olisi tiedotettava vahvasti, jotta jäsenvaltioiden kansalaiset voivat tutustua niihin äidinkielellään.

1.13

Covid-19-koronavirustaudin hoito on monimutkainen tehtävä. Lääkityksen lisäksi siihen kuuluvat myös potilaiden hoito, lääketieteellinen kuntoutus, ammatillinen uudelleenintegroiminen ja pitkäaikaishoito. ETSK suosittaa, että laaditaan teknisiä asiakirjoja (suuntaviivoja), jotka kattavat kaikki hoidon osa-alueet ja joiden jatkuvasti päivitettävä versio on saatavilla verkossa (kunkin jäsenvaltion virallisilla kielillä).

1.14

Varsinaisen hoidon lisäksi kuntoutus ja uudelleensopeuttaminen kuuluvat nuorten ja työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin avaintekijöihin. Työterveyshuolto ja koulujen terveydenhuoltopalvelut varmistavat onnistuneen uudelleenintegroitumisen, sillä ne voivat huolehtia yksilön tilanteeseen mukautetusta paluusta työmäärän ja vaatimusten perusteella, mikä vähentää merkittävästi sairauspäivien ja poissaolojen määrää, nopeuttaa kuntoutusta ja helpottaa uudelleenintegroitumista. ETSK suosittaakin, että institutionaalisen kuntoutuksen jälkeen potilaalla on mahdollisuus saada työterveys- tai kouluterveydenhuollon järjestämiä kuntoutus- ja uudelleenintegroitumispalveluja. Kussakin jäsenvaltiossa olisi luotava oikeudelliset ja aineelliset puitteet, jotka mahdollistavat onnistuneen kuntoutuksen työnantajan (tarkoituksenmukaisista työoloista huolehtiminen), työterveys- tai kouluterveydenhuollon (yksilöllisesti mukautetun työelämään/opintoihin paluun takaaminen) ja työntekijän (aktiivisena osallistujana) välisen yhteistyön avulla. Tästä on myös merkittävää kansanterveydellistä ja taloudellista hyötyä sekä jäsenvaltioille että EU:lle.

1.15

Covid-19 on monimutkainen sairaus, joka vaikuttaa terveyteen sekä suoraan että välillisesti. Vaikka emme vielä tunne sen kaikkia vaikutuksia, tiedämme, että kyseessä on tulehdustauti, joka vaikuttaa lähes kaikkiin elimiin (sydämeen, keuhkoihin, aivoihin, tuki- ja liikuntaelimiin, munuaisiin, ruoansulatuselimiin jne.) ja jossa potilailla on oireita vielä viikkoja tai jopa kuukausia sen jälkeen, kun he ovat toipuneet sairauden akuutista vaiheesta (jolloin puhutaan pitkäkestoisesta covid-19-taudista). Nämä ihmiset tarvitsevat erityishoitoa ja -kuntoutusta. ETSK suosittaa, että EU:n (ammatillisen ja taloudellisen) tuen ohella jäsenvaltioiden tulisi helpottaa työterveyshuollon järjestämistä henkilöstön helposti saatavilla olevien ennaltaehkäisevien mielenterveyspalvelujen (mielenterveysasiantuntijan tai psykologin palvelut kulloisenkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti) tarjoamiseksi, jotta voidaan edistää mielenterveysongelmista (kognitiivisten taitojen tai oppimiskyvyn heikkeneminen, eriasteiset masennukset) kärsivien henkilöiden kuntoutusta. Tällainen lähestymistapa on sitäkin perustellumpi, koska psyykkisiä sairauksia ei esiinny ainoastaan pitkäkestoisen covid-19-taudin yhteydessä: pandemian aiheuttamat olosuhteet (liikkumisrajoitukset, turvattomuus, pelko, yksinäisyys jne.) voivat niin ikään aiheuttaa masennusta, joka johtaa usein riippuvuuksiin ja vakavimmissa tapauksissa jopa itsemurhiin, millä on merkittäviä kansanterveydellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia.

1.16

Kaikilla EU:n jäsenvaltioilla ei ole yhtä suuria taloudellisia resursseja. Jotta voidaan varmistaa kestävyys, tehokkuus ja koordinointi sekä terveydenhuolto- ja kansanterveysjärjestelmissä että terveysalan teollisuudessa, ETSK suosittaa, että EU osoittaa teknisen strategian tueksi erityisiä rahoitusvaroja (nykyisten lisäksi), jotka mahdollistavat samantasoiset tehokkaat, kestävät ja häiriönsietokykyiset suojelujärjestelmät.

2.   Kannanotto tiivistettynä

Covid-19-pandemialla on ollut monenlaisia vaikutuksia kansanterveyteen, terveydenhuoltojärjestelmiimme, talouksiimme ja koko elämäntapaamme. Luvussa ”Päätelmät ja suositukset” esitetyt komitean ehdotukset ovat jatkoa EU:n toimille riskien vähentämiseksi, ja ne vahvistavat edelleen järjestelmän kestävyyttä, tehokkuutta ja häiriönsietokykyä. Komitea uskoo pandemiatilanteen rauhoittumisen olevan vain väliaikaista, ja vaikka riskinvähentämistoimien lieventäminen on erittäin hyödyllistä erityisesti kansalaisille, terveydenhuoltojärjestelmille ja talouden toimijoille, meidän on valmistauduttava tilanteen mahdolliseen uuteen pahenemiseen, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää pysyä valppaana. ETSK toivoo, että sen ehdotusten hyväksyminen vahvistaa entisestään EU:n ja jäsenvaltioiden valmiuksia ehkäistä terveyskriisejä, valmistautua ja reagoida niihin, hallita kestävästi paitsi covid-19-tautiin myös muihin tartuntatauteihin liittyviä terveysriskejä sekä vahvistaa ja parantaa jäsenvaltioiden reagointia sekä koordinointia niiden välillä ja maailmanlaajuisesti.

3.   Käsiteltävinä olevia ehdotuksia koskevat muutosehdotukset

3.1

Nykyisen strategian lisäksi ja sen kattavuuden laajentamiseksi on tärkeää, että EU:n toimielimet laativat moniulotteisen strategian, jossa otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion kansalliset erityispiirteet ja ohjataan keskeiset toimet samaan suuntaan, jotta käytettävissä on kaikki näkökohdat huomioiva kehittynyt välineistö, joka kattaa ennaltaehkäisyn (rokotukset, ehkäisevät terveystoimet, koulutus, viestintä jne.), toipumisen (lääkkeet, potilaiden hoito, lääkinnällinen kuntoutus jne.), uudelleenintegroitumisen (työelämään, kouluun) ja (erityisesti pitkittyneestä covid-taudista kärsivien) hoidon ja joka takaa nykyisten ja tulevien taloudellisten resurssien saatavuuden.

3.2

Komitea kehottaa tehostamaan viestintää ja tiedotusvälineiden toimintaa sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa, tunnistamaan disinformaation varhaisessa vaiheessa ja toteuttamaan tarvittavat vastatoimet sekä varmistamaan, että kehitetään ja hankitaan uusia edistyneitä rokotteita, jotka yhdessä suojaavat sekä uusilta muunnoksilta että monitartunnoilta (esim. covid-19 ja influenssa).

3.3

Disinformaation estämiseksi olisi otettava käyttöön havainnointi- ja luokitusjärjestelmä, jossa väärien tietojen havaitsemisen lisäksi alan ammattilaisten oikeaksi todistamat tiedot varustettaisiin merkinnällä, joka osoittaisi niiden luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden kaikkien unionin kansalaisten hyödyksi.

3.4

EU:n toimielinten ja ETSK:n tulisi toimia tärkeässä koordinointiroolissa, tarjota teknistä ohjeistusta sekä varmistaa samanaikaisesti asiaankuuluva tiedottaminen kansalaisyhteiskunnalle ja näin tukea prosessia kansanterveystehtävien täytäntöönpanon ja tehokkuuden vahvistamiseksi ja häiriönsietokykyisen suojelujärjestelmän varmistamiseksi.

3.5

Terveyden suojelun alalla havaittavan taloudellisen epätasapainon poistamiseen olisi osoitettava erityistä rahoitusta (nykyisiä rahoituslähteitä vahvistamalla).

3.6

ETSK suosittaa, että kaikissa jäsenvaltioissa perustetaan koulutusjärjestelmä, joka kattaa terveydenhuoltoverkoston, kouluopetuksen, työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja tiedotusvälineet. Vaikka tarvittavan pedagogisen aineiston valmistelu on jäsenvaltioiden tehtävä, myös EU:n ja WHO:n olisi osallistuttava tähän prosessiin.

3.7

Institutionaalisen kuntoutuksen jälkeen potilaalla tulee olla mahdollisuus saada työterveys- tai kouluterveydenhuollon järjestämiä kuntoutus- ja uudelleenintegroitumispalveluja. Jäsenvaltioissa olisi luotava kansallisten erityispiirteiden kanssa yhteensopivat oikeudelliset ja aineelliset puitteet, jotka mahdollistavat onnistuneen kuntoutuksen työnantajan (tarkoituksenmukaisista työoloista huolehtiminen), työterveys- tai kouluterveydenhuollon (yksilöllisesti mukautetun työelämään/opintoihin paluun takaaminen) ja työntekijän (aktiivisena osallistujana) välisen yhteistyön avulla.

4.   Yleistä

4.1

Komitea pitää olennaisen tärkeänä Euroopan komission strategiaa (7), jolla pyritään varmistamaan, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot yhdessä laativat EU:n yleiset poliittiset tavoitteet kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti. Niihin kuuluvat muun muassa Euroopan komission toimet koronavirusepidemian torjumiseksi (8) sekä elpymissuunnitelma (9). Kautta aikain suurimman EU:ssa rahoitetun elpymispaketin kaksi keskeistä osaa ovat EU:n pitkän aikavälin talousarvio ja väliaikainen NextGenerationEU -elpymisväline.

4.2

Käsiteltävinä olevien ehdotusten tärkeyttä korostaa se seikka, että samanaikaisesti käsillä olevan lausunnon kanssa ETSK valmistelee oma-aloitteista lausuntoa hätätilanteisiin varautumisesta (asiakokonaisuus INT/989). Oma-aloitteisen lausunnon tarkoituksena on antaa ETSK:n panos hätätilavalmiutta koskeviin keskusteluihin ja tuleviin toimiin erityisesti siltä osin kuin on kyse vaikutuksista yrityksiin sisämarkkinoiden, tuotannon ja kulutuksen näkökulmasta.

4.3

Toisessa lausunnossa (10) ETSK esittää kantansa komission ehdotukseen perustaa EU:n terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA), jonka tehtävänä on ehkäistä ja havaita valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia ja reagoida niihin nopeasti. Vaikka ETSK suhtautuu myönteisesti tähän aloitteeseen, se on huolissaan siitä, että Euroopan parlamentille, alueviranomaisille, sairausvakuutuslaitoksille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille on varattu HERAn toiminnassa hyvin suppea rooli. Komitea kehottaakin lisäämään avoimuutta HERAn oman varainkäytön ja sen välityksellä käytettävien varojen suhteen tarkistamalla HERAn rakennetta.

4.4

Eräässä muussa lausunnossaan (11) ETSK katsoo, että ”digitaalisen vihreän todistuksen” pitäisi vähentää monimutkaisuutta ja helpottaa matkustajien liikkumista covid-19-pandemian aikana, mutta korostaa, että digitaalisen vihreän todistuksen ei pitäisi vapauttaa matkustajia muiden riskin vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden noudattamisesta, vaan sitä olisi pidettävä siirtymästrategiana maille, jotka vaativat pysyvää mekanismia jatkuvaa uudelleenarviointia varten todistuksen hyväksymisen jälkeen.

4.5

On myönteistä, että ETSK on äskettäin laatinut useita lausuntoja, jotka liittyvät läheisesti covid-19-kriisiin varautumiseen, kuten asiakokonaisuuteen SOC/665 kuuluva lausunto (12), jossa korostetaan erityisesti, että EU:n ja jäsenvaltioiden on varmistettava kaikille yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukkaita terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja, toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä terveydenhuollon työntekijöiden työolojen ja -ehtojen sekä terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi ja varmistettava, että rokotusten saatavuus pysyy julkisena hyödykkeenä ja että lääketieteelliset innovaatiot ja toimet ovat kaikkien ulottuvilla heidän tuloistaan, asuinvaltiostaan tai -alueestaan riippumatta. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen uusittu toimeksianto huomioon ottaen ETSK korostaa, että keskuksen työssä on tärkeää asettaa EU:n sisäisten terveyserojen vähentäminen keskeiseen asemaan ja varmistaa, että myös ei-tarttuviin tauteihin kiinnitetään tässä yhteydessä riittävästi huomiota. Euroopan lääkeviraston (EMA) vahvistetun roolin osalta komitea edellyttää, että lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden ohjausryhmiin sisällytetään kansalaisyhteiskunta ja työmarkkinaosapuolet ja niitä kuullaan merkityksellisellä tavalla.

4.6

Eräässä lausunnossa (13) ETSK kehottaa luomaan mahdollisimman pian eurooppalaisen koordinointi- ja nopean toiminnan mekanismin. Komitea katsoo, että on perustettava viipymättä asiantuntijoista koostuva työryhmä, joka koordinoi tietämystä ja resursseja johtavien virologia- ja epidemiologiakeskusten ja parhaan diagnosointiosaamisen verkoston luomiseksi. ETSK katsoo, että terveysohjelmalla voidaan saada aikaan konkreettisia tuloksia vain asettamalla etusijalle osallistava toimintamalli, johon nivotaan kansainväliset organisaatiot (mm. Maailman terveysjärjestö), yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä ihmisten tilanteen kenttätasolla parhaiten tuntevat terveysalan toimijat. Ohjelman tavoitteita on myös arvioitava säännöllisesti.

4.7

Toisessa lausunnossa (14) ETSK ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että uudella Euroopan lääkestrategialla Euroopan komissio pyrkii paitsi edistämään lääketeollisuuden kilpailukykyä myös turvaamaan turvallisten, korkealaatuisten ja kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden sekä jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien taloudellisen kestävyyden. Komitea painottaa toimivien, oikeudenmukaisten ja tehokkaiden sisämarkkinoiden keskeistä roolia – tällaisilla sisämarkkinoilla ensinnäkin edistetään todellisia ja terveydenhuoltojärjestelmälle aitoa lisäarvoa tuottavia lääketieteellisiä innovaatioita ja palkitaan niistä, ja toiseksi ne vahvistavat kilpailukykyä, joka mahdollistaa lääkkeiden tasapuolisen saatavuuden ja kohtuullisen hinnan.

---

(1)  https://www.ecdc.europa.eu/en/news-events

(2)  Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC), covid-19-rokotusten edistymisen seuranta, https://health.ec.europa.eu/health-security-and-infectious-diseases/crisis-management_fi

(3)  https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/fs_22_870

(4)  Covid-19-testejä käsittelevä tekninen työryhmä, https://health.ec.europa.eu/health-security-and-infectious-diseases/crisis-management_fi#covid-19-testejä-käsittelevä-tekninen-työryhmä

(5)  Esimerkiksi itsenäiset ilmanpuhdistuslaitteet, jotka on varustettu joko HEPA-suodattimilla (suuritehoiset hiukkassuodattimet) tai muilla vastaavan tehokkuustason suodattimilla, ultraviolettisäteilyyn perustuvat mikrobeja tuhoavat sterilointijärjestelmät (UVGI, ultraviolet germicidal irradiation) sekä laitteet, jotka on asennettu lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointiputkiin tai jotka on sijoitettu huonetiloissa riittävän korkealle (huonetilan yläosassa olevat UVGI-järjestelmät).

(6)  Ilmaantuvuuden valvontajärjestelmän avulla voidaan seurata tiettyjen sairauksien tai tautien esiintymistä lääkäreiden, laboratorioiden ja julkisten terveyspalvelujen vapaaehtoisen verkoston avulla, jotta voidaan arvioida väestön terveystason vakautta tai kehitystä.

(7)  https://ec.europa.eu/info/strategy_fi

(8)  https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/coronavirus-response_fi

(9)  https://ec.europa.eu/info/strategy/recovery-plan-europe_fi

(10)  EUVL C 275, 18.7.2022, s. 58.

(11)  EUVL C 286, 16.7.2021, s. 146.

(12)  EUVL C 286, 16.7.2021, s. 109.

(13)  EUVL C 429, 11.12.2020, s. 251.

(14)  EUVL C 286, 16.7.2021, s. 53.