Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52022AE2693

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan sosiaali- ja talouskomitealle ja alueiden komitealle – Toimitusvarmuus ja kohtuulliset energian hinnat: Vaihtoehtoja kiireellisiksi toimenpiteiksi ja valmistautuminen ensi talveen” (COM(2022) 138 final)

EESC 2022/02693

EUVL C 443, 22.11.2022, p. 140–143 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

22.11.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 443/140

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan sosiaali- ja talouskomitealle ja alueiden komitealle – Toimitusvarmuus ja kohtuulliset energian hinnat: Vaihtoehtoja kiireellisiksi toimenpiteiksi ja valmistautuminen ensi talveen”

(COM(2022) 138 final)

(2022/C 443/20)

Esittelijä:

Alena MASTANTUONO

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 2.5.2022

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta

Hyväksyminen jaostossa

21.6.2022

Hyväksyminen täysistunnossa

13.7.2022

Täysistunnon nro

571

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

188/3/13

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Käsillä olevaa tiedonantoa on tarkasteltava osana REPowerEU-suunnitelmaa, jonka tärkeimpänä tavoitteena on irtautua Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista. Tilanne on vakava ja edellyttää ennenäkemättömiä toimia ja mahdollisimman suurta solidaarisuutta ja luottamusta EU:n jäsenvaltioiden välillä. Eurooppa tarvitsee tehokkaan suunnitelman, jossa esitetään erilaisia energiapulaa koskevia skenaarioita ja hahmotellaan, miten näihin tilanteisiin olisi puututtava EU:n jäsenvaltioiden yhteisin toimin ja miten energiainfrastruktuuria voitaisiin käyttää tehokkaimmin ja kehittää edelleen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan yhteisiä toimia, joilla vastataan asianmukaisen infrastruktuurin ja sen tehokkaan käytön tarpeeseen.

1.2

 Venäläisestä kaasusta riippuvuuden vähentäminen merkitsee omavaraisuuden lisääntymistä ja edellyttää EU:ssa saatavilla olevien resurssien käytön lisäämistä ja muun muassa uusiutuvien energialähteiden nopeaa käyttöönottoa. EU:n olisi näin ollen hyödynnettävä mahdollisimman paljon saatavilla olevia resursseja ja omaa kapasiteettiaan energiapulan ratkaisemiseksi. Paikalliset lähteet eivät kuitenkaan riitä tai ole helposti saatavilla, joten EU:n on luotava uusia kumppanuuksia luotettavien maiden kanssa. Tässä yhteydessä ETSK korostaa, että luotaessa energiakumppanuuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa on otettava tarkoin huomioon vaikutukset, joita voi olla riippuvuudella maista, jotka eivät jaa EU:n arvoja tai joita voitaisiin pitää epäystävällisinä valtioina.

1.3

 Nykyisten korkeiden sähkönhintojen perimmäinen syy on kaasu, joka nostaa sähkön hintoja. Ainoa ihanteellinen ratkaisu tähän ongelmaan olisi lisätä muun kuin fossiilisista lähteistä tuotetun sähkön tuotantoa ja käyttöä siinä määrin, että se vastaa sähkön kysyntää.

1.4

 Vaikka tiedonannossa keskitytään lyhyen aikavälin toimenpiteisiin toimitusvarmuuden ja kohtuullisten hintojen varmistamiseksi, niitä on tarkasteltava pidemmän aikavälin tavoitteiden puitteissa. ETSK katsoo, että on jatkuvasti ja johdonmukaisesti noudatettava kaikkia kestävän energiajärjestelmän perustavoitteita eli toimitusvarmuutta, kohtuullisia kustannuksia ja hintoja sekä ekologista kestävyyttä.

1.5

 Suora tuki on epäilemättä kaikkein realistisin vaihtoehto kiireellisenä toimenpiteenä. ALV- ja energiaverotulojen lisääminen voi auttaa jäsenvaltioita rahoittamaan tällaisia toimenpiteitä. Kriisin lieventämiseen tähtäävien tukitoimenpiteiden olisi oltava väliaikaisia ja ne olisi kohdennettava tarkkaan niiden hyväksi, jotka kärsivät eniten, olipa kyse sitten kansalaisista, pk-yrityksistä tai energiavaltaisista teollisuudenaloista. Tiedonannossa ei kuitenkaan todeta, että myös kuluttajien on ponnisteltava merkittävästi kaasun kulutuksen vähentämiseksi. Hyvitys, joka ei johda kaasun kulutuksen vähenemiseen, ei olekaan kestävä vaihtoehto.

1.6

 Tilanteessa olisi sovellettava ainoastaan sellaisia kohdennettuja väliaikaisia jäsenvaltiotason toimenpiteitä, joilla on vähiten vääristäviä vaikutuksia EU:n markkinoihin, tai EU:n tason toimenpiteitä, jotka eivät vaaranna hiilestä irtautumista tai energian saantia. Kaiken kaikkiaan markkinainterventioihin liittyy riski siitä, että ne toimivat pitkän aikavälin tavoitteiden vastaisesti aiheuttamalla investointiepävarmuutta ja jarruttamalla energiateollisuuden hiilestä irtautumista. ETSK yhtyy Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) päätelmiin, joiden mukaan sähkömarkkinat ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi, koska niiden ansiosta on onnistuttu välttämään sähkön rajoituksia tai jopa katkoksia tietyillä alueilla.

2.   Yleishuomiot

2.1

 Venäjän päätettyä lakkauttaa eräiden Euroopan maiden kaasutoimitukset Euroopan johtajat ymmärsivät tilanteen vakavuuden, joka edellyttää ennenäkemättömiä toimia ja mahdollisimman suurta solidaarisuutta ja luottamusta EU:n jäsenvaltioiden välillä. Eurooppa tarvitsee tehokkaan suunnitelman, jossa esitetään erilaisia energiapulaa koskevia skenaarioita ja hahmotellaan, miten näihin tilanteisiin olisi puututtava EU:n jäsenvaltioiden yhteisin toimin ja miten energiainfrastruktuuria voitaisiin käyttää tehokkaimmin.

2.2

 Käsillä olevaa tiedonantoa on tarkasteltava osana REPowerEU-suunnitelmaa, jonka tärkeimpänä tavoitteena on irtautua Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista. Tässä yhteydessä ETSK viittaa aiempiin lausuntoihinsa (1), joissa esitetään näkemyksiä ja viestejä sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimenpiteistä ongelman asettamiin haasteisiin vastaamiseksi.

2.3

 Vaikka tiedonannossa keskitytään lyhyen aikavälin toimenpiteisiin toimitusvarmuuden ja kohtuullisten hintojen varmistamiseksi, niitä on tarkasteltava pidemmän aikavälin tavoitteiden puitteissa. ETSK katsoo, että on jatkuvasti ja johdonmukaisesti noudatettava kaikkia kestävän energiajärjestelmän perustavoitteita eli toimitusvarmuutta, kohtuullisia kustannuksia ja hintoja sekä ekologista kestävyyttä. On tunnustettava, että monien toimenpiteiden ja erityisesti suurten investointien toteuttaminen käytännössä kestää kauan ja että hätätilanteesta selviytymiseksi saatetaan tarvita lyhyen aikavälin kompromissitoimenpiteitä.

2.4

 Ilman kokonaisvaltaista toimintatapaa on olemassa suuri riski, että akuutteihin oireisiin puututaan toimenpiteillä, jotka ovat joko tehottomia tai jopa perustavoitteiden vastaisia. Euroopan unionin on ehdottomasti asetettava etusijalle energian yhtäläinen saatavuus kohtuullisin hinnoin ja energian toimitusvarmuus kohtuullisin kustannuksin sekä samalla pyrkimys ilmastoneutraaliuteen.

3.   Erityishuomiot – kaasun toimitusvarmuus kohtuullisin kustannuksin

3.1

 Tiedonannossa ehdotetaan yhteisiä unionin toimia, joilla puututaan kaasutoimitusten ongelmiin. Toimenpiteisiin kuuluvat EU:n kumppanuudet kolmansien maiden kanssa ja yhteisten hankintojen helpottaminen sekä yhteinen kaasun varastointipolitiikka.

3.2

 Venäläisestä kaasusta riippuvuuden vähentäminen merkitsee omavaraisuuden lisääntymistä ja edellyttää EU:ssa saatavilla olevien resurssien käytön lisäämistä ja muun muassa uusiutuvien energialähteiden nopeaa käyttöönottoa. EU:n olisi näin ollen hyödynnettävä mahdollisimman paljon saatavilla olevia resursseja ja omaa kapasiteettiaan energiapulan ratkaisemiseksi.

3.3

 On kuitenkin selvää, että paikalliset lähteet eivät riitä tai ole helposti saatavilla, joten EU:n on luotava uusia kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa. Tässä yhteydessä ETSK korostaa, että luotaessa energiakumppanuuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa on otettava tarkoin huomioon vaikutukset, joita voi olla riippuvuudella maista, jotka eivät jaa EU:n arvoja tai joita voitaisiin pitää epäystävällisinä valtioina.

3.4

 Vastaavasti EU:n olisi analysoitava perusteellisesti etuja ja haittoja, jotka liittyvät vedyn tuontiin kolmansista maista, ja etsittävä sopivia ratkaisuja, joita voitaisiin löytää Euroopan unionin sisällä.

3.5

 LNG-terminaaleilla, kaasuvarastoilla ja monipuolisiin toimituksiin soveltuvilla putkistoilla on keskeinen rooli kaasun toimitusvarmuuden kannalta. Jotta EU:ssa käytettävissä olevia resursseja voidaan hyödyntää kestäväpohjaisella tavalla, Euroopan on tehtävä valtavia investointeja infrastruktuuriin sekä tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan. ETSK kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan yhteisiä toimia, joilla vastataan asianmukaisen infrastruktuurin ja sen tehokkaan käytön tarpeeseen. ETSK kiinnittää huomiota käynnissä oleviin hankkeisiin, kuten Suomen ja Viron yhteisesti suunnittelemaan LNG-terminaalilaivan vuokraukseen.

3.6

 ETSK kannattaa voimakkaasti kaasun varastointia koskevia uusia sääntöjä, joista EU:n lainsäätäjät ovat nopeasti sopineet. Hyvin täytetyt kaasuvarastot auttavat varmistamaan turvatun talven (2022–2023), suojautumaan hintahäiriöiltä, suojelemaan eurooppalaisia energiaköyhyydeltä ja turvaamaan eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

3.7

 Kaasun varastointia koskevasta EU:n politiikasta antamansa lausunnon (2) mukaisesti ETSK katsoo, että yhteistyö kolmansien maiden kanssa täydentää investointeja uuteen infrastruktuuriin, mikä lisää Euroopan energiavarmuutta. ETSK kehottaa neuvostoa ja parlamenttia harkitsemaan luotettavissa naapurimaissa, myös Ukrainassa, sijaitsevien kaasuvarastojen käyttöä, mikä lisää osaltaan toimitusvarmuutta.

4.   Erityishuomiot – korkeisiin sähkön hintoihin puuttuminen

4.1

 Pandemiaa seurannut energian hintojen nousu, jota Venäjän hyökkäys pahentaa entisestään, vaikuttaa moniin kuluttajiin ja lisää osaltaan energiaköyhyyttä kaikkialla Euroopassa. Energiaköyhyydestä jo aiemmin kärsineiden tilanne pahenee, ja kuluttajat, joilla ei aiemmin ollut ongelmia energialaskujensa maksamisessa, ovat vaarassa ajautua köyhyyteen.

4.2

 Komissio on julkaissut jo useita aloitteita, joilla puututaan korkeisiin energian hintoihin ja niiden vaikutuksiin, mukaan lukien toiminta- ja tukivälineistö (3) sekä REPowerEU-tiedonannossa esitetyt vaihtoehdot heikossa asemassa olevien kansalaisten ja kriisistä eniten kärsivien yritysten, kuten energiaintensiivisten teollisuudenalojen, tukemiseksi, jotta voitaisiin alentaa tuotantokustannuksia ja edistää hiilestä irtautumista. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että tukitoimet koskevat myös pk-yrityksiä, ja pitää sitä ratkaisevan tärkeänä.

4.3

 ETSK suhtautuu myönteisesti käsillä olevassa tiedonannossa esitettyyn analyysiin, joka koskee eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja pyrittäessä puuttumaan sähkön korkeisiin hintoihin ja niistä kansalaisille ja yrityksille koituviin vaikutuksiin. Vaihtoehdot kattavat kahdenlaisia toimenpiteitä eli taloudellisen tuen korkeiden hintojen vaikutusten lieventämiseen sekä markkinatukitoimenpiteet, joilla pyritään vaikuttamaan itse hintoihin.

4.4

 Suora tuki on epäilemättä kaikkein realistisin vaihtoehto kiireellisenä toimenpiteenä. ALV- ja energiaverotulojen lisääminen voi auttaa jäsenvaltioita rahoittamaan tällaisia toimenpiteitä. Kriisin lieventämiseen tähtäävien tukitoimenpiteiden olisi oltava väliaikaisia ja ne olisi kohdennettava tarkkaan niiden hyväksi, jotka kärsivät eniten, olipa kyse sitten kansalaisista, pk-yrityksistä tai energiavaltaisista teollisuudenaloista. Tiedonannossa ei kuitenkaan todeta, että myös kuluttajien on ponnisteltava merkittävästi kaasun kulutuksen vähentämiseksi. Hyvitys, joka ei johda kaasun kulutuksen vähenemiseen, ei olekaan kestävä vaihtoehto.

4.5

 Kuten tiedonannossa perustellusti todetaan, ihanteellista ratkaisua ei ole olemassa. Millä tahansa energiamarkkinoihin kohdistuvilla toimilla on kielteisiä seurauksia. Monissa tapauksissa kyse voi olla markkinoiden vääristymisestä, julkisen talouden kustannuksista, toimitushäiriöistä tai kielteisistä vaikutuksista investointeihin tai kuluttajien käyttäytymiseen. Lyhyesti sanottuna ne voivat vaikuttaa hiilestä irtautumiseen tähtääviin toimiin tai vaarantaa toimitusvarmuuden.

4.6

 Komission hahmottelema kuva osoittaakin tilanteen monimutkaisuuden, kun Euroopalla on edessään kolminkertainen haaste: energian toimitusvarmuus, kohtuulliset hinnat ja ilmastonmuutoksen torjunta. Tämä tuo esiin jälleen kerran, että toimintalinjoihin ja toimenpiteisiin on sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jotta voidaan varmistaa niiden johdonmukaisuus energiajärjestelmän yleisen kestäväpohjaisuuden tavoitteen kanssa ja edistää sitä.

4.7

 Kuten asiakirjassa todetaan, ei ole olemassa yhtä ainoaa kaikille sopivaa ratkaisua, mikä jättää jäsenvaltioille mahdollisuuden löytää kullekin maalle sopivin ratkaisu. EU:n energiamarkkinoiden tapauksessa missä tahansa toteutetuilla toimilla saattaa kuitenkin olla seurauksia markkinoiden muissa osissa. Sen vuoksi tilanteessa olisi sovellettava ainoastaan sellaisia kohdennettuja väliaikaisia jäsenvaltiotason toimenpiteitä, joilla on vähiten vääristäviä vaikutuksia EU:n markkinoihin, tai EU:n tasolla toteutettavia toimenpiteitä, jotka eivät vaaranna pyrkimyksiä hiilestä irtautumiseen tai energian saantia.

4.8

 EU:n energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) äskettäisen raportin (4) mukaisesti ETSK kannattaa päätelmää, jonka mukaan sähkömarkkinat ovat osoittaneet toimivuutensa, koska niiden ansiosta on onnistuttu välttämään sähkön rajoituksia tai jopa katkoksia tietyillä alueilla. ACERin arvion mukaan nykyinen markkinarakenne kannattaa säilyttää. Lisäksi eräät pitkän aikavälin parannukset osoittautuvat todennäköisesti keskeisiksi, jotta kehyksen avulla voidaan toteuttaa EU:n kunnianhimoinen hiilestä irtautumisen kehityskulku seuraavien 10–15 vuoden aikana ja jotta tämä voidaan tehdä alhaisemmin kustannuksin ja kuitenkin niin, että toimitusvarmuus taataan. ETSK korostaa, että markkinarakenteen mahdollisten muutosten on perustuttava niiden taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten huolelliseen analyysiin.

4.9

 ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että nykyisten korkeiden sähkönhintojen perimmäisenä syynä on kaasu, joka nostaa sähkön hintoja myös marginaalihinnoittelun avulla. Ihanteellinen ratkaisu tähän ongelmaan olisi lisätä muun kuin fossiilisista lähteistä tuotetun sähkön tuotantoa ja käyttöä siinä määrin, että se vastaa sähkön kysyntää.

4.10

 ETSK katsoo, että hintakatot tai muut toimet energian tukkumarkkinoilla ovat ongelmallisia, koska ne vääristäisivät tarvittavia hintasignaaleja ja mutkistaisivat ”oikean” hintatason määrittämistä. Satunnaisten voittojen verotuksen kaltaiset verotustoimenpiteet eivät laske hintoja, vaan niitä pidetään pikemminkin tulonlähteenä. Kaiken kaikkiaan markkinainterventioihin liittyy riski siitä, että ne toimivat pitkän aikavälin tavoitteiden vastaisesti aiheuttamalla investointiepävarmuutta ja jarruttamalla energiateollisuuden hiilestä irtautumista.

Bryssel 13. heinäkuuta 2022.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1)  EUVL C 323, 26.8.2022, s. 123 ja EUVL C 323, 26.8.2022, s. 129.

(2)  EUVL C 323, 26.8.2022, s. 129.

(3)  COM(2021) 660 final.

(4)  ACERin lopullinen arvio EU:n sähkön tukkumarkkinoiden rakenteesta.

Top