Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52021XC0826(01)

    Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta) 2021/C 343/11

    PUB/2021/494

    EUVL C 343, 26.8.2021, p. 30–37 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    26.8.2021   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 343/30


    Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

    (2021/C 343/11)

    Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti (1).

    YHTENÄISEN ASIAKIRJAN VAKIOMUUTOSTA KOSKEVA TIEDONANTO

    ”Régnié”

    PDO-FR-A0912-AM02

    Tiedonannon päivämäärä: 7. kesäkuuta 2021

    HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

    1.   Maantieteellinen alue

    Lisätään I luvun IV kohdan 1 alakohtaan ennen sanaa ”Rhônen” ilmaisu ”vuoden 2019 virallisen maantieteellisen koodin perusteella seuraavien”.

    Tällä toimituksellisella muutoksella maantieteellinen alue saadaan määriteltyä viittaamalla Ranskan kansallisen tilastokeskuksen (Institut national de la statistique et des études économiques, INSEE) julkaisemaan vuonna 2019 voimassa olleeseen versioon ja maantieteellisen alueen rajaukselle saadaan oikeudellinen suoja.

    Maantieteellisen alueen rajat pysyvät samoina.

    Korvataan sanat sont assurés sanoilla ont lieu. (Muutos koskee ranskan kieltä eikä vaikuta suomenkieliseen käännökseen.)

    Yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaa muutetaan sisällyttämällä kohtaan nämä muutokset.

    Lisäksi on lisätty virke, jolla ilmoitetaan, että maantieteelliseen alueeseen liittyvät kartta-asiakirjat ovat saatavilla kansallisen alkuperä- ja laatuinstituutin (Institut national de l’origine et de la qualité, INAO) verkkosivustolla.

    Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

    2.   Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

    Lisätään I luvun IV kohdan 3 alakohtaan ennen sanaa ”seuraavien” ilmaisu ”vuoden 2019 virallisen maantieteellisen koodin perusteella”.

    Lisätään kohtaan viittaus vuoden 2019 viralliseen maantieteelliseen koodiin, ja kohdan kuntaluettelo ajantasaistetaan. Tämän lisäksi kohtaan lisätään päivämäärä, jona INAOn toimivaltainen kansallinen komitea hyväksyi nimityksen tarkistetun maantieteellisen alueen. Nämä muutokset ovat toimituksellisia, eivätkä ne muuta nimityksen maantieteellistä aluetta. Ne ovat tarpeen kuntien tai kuntien osien yhdistymisten tai siirtymisten taikka nimenmuutosten vuoksi.

    Tekstin uudella muotoilulla saadaan varmistettua, että maantieteellisen alueen kunnat määritellään tuote-eritelmässä yhä täsmällisesti.

    Yhtenäisen asiakirjan otsikko ”Lisäedellytykset” on muutettu vastaavasti.

    3.   Viinin kypsytystä koskevat säännökset

    Korvataan I luvun IX kohdan 2 alakohdassa päivämäärä ”maaliskuun 1. päivään” päivämäärällä ”tammikuun 15. päivään”.

    Aikaistetaan viinin kypsyttämisen ensimmäistä mahdollista päättymispäivää sadonkorjuuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun 1. päivästä tammikuun 15. päivään, koska varhaiset sadonkorjuut ovat ilmastonmuutoksen vuoksi yhä yleisempiä ja näin ollen myös viiniyttäminen saadaan päätökseen aiempaa varhemmin.

    Kypsyttämisen ensimmäisen mahdollisen päättymispäivän aikaistaminen ei vaikuta tällä viinitarhalla tuotettujen viinien laatuun. Viiniköynnösten kasvatuksessa ja viiniytyskellarissa käytetään valittuja menetelmiä, joiden avulla alueen ravinneköyhällä maalla kasvatetun Gamay N -lajikkeen aromaattinen potentiaali saadaan säilymään. Näin pystytään valmistamaan viinejä, jotka ovat hedelmäisiä jo nuorena.

    Muutetaan yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa. Viininvalmistusmenetelmät

    4.   Kuluttajamarkkinoille saattaminen

    Korvataan I luvun IX kohdan 5 alakohdassa päivämäärä ”15. päivänä maaliskuuta” päivämäärällä ”1. päivänä helmikuuta”.

    Koska kypsytyksen ensimmäistä mahdollista päättymispäivää aikaistetaan, myös päivämäärää, jolloin viinit voidaan saattaa kuluttajamarkkinoille, aikaistetaan siten, että 15. päivä maaliskuuta muutetaan päivämääräksi 1. päivä helmikuuta.

    Tämä muutos ei aiheuta muutoksia yhtenäiseen asiakirjaan.

    5.   Kuljetukset hyväksyttyjen varastoijien välillä

    Poistetaan I luvun IX kohdan 5 alakohdan b alakohta, joka koskee päivämäärää, jolloin viini lasketaan liikkeelle hyväksyttyjen varastonpitäjien välillä.

    Koska viinin kypsytyksen vähimmäiskestoa lyhennetään ja viinin saattamista kuluttajamarkkinoille aikaistetaan, myös kuljetukset toimijoiden välillä on voitava aloittaa aiempaa nopeammin. Näin ollen ei ole syytä asettaa päivämäärää, jota ennen viinien kuljetukset eivät ole sallittuja.

    Muutetaan tämän vuoksi I luvun IX kohdan 5 alakohdan otsikkoa siten, että siitä poistetaan sanat ”siirtämiseen sekä”.

    Nämä tuote-eritelmän muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

    6.   Siirtymätoimenpiteet

    Lisätään I luvun XI kohdan 1 alakohdan a alakohtaan ennen ilmaisua ”vuoden 2034 satoon asti mainittu sato mukaan luettuna” sana ”enintään” menettelyn soveltamiseen liittyvien edellytysten tarkentamiseksi.

    Poistetaan 3 alakohta, koska erityistoimenpiteen voimassaolo on päättynyt.

    Nämä tuote-eritelmän muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

    7.   Eritelmän tarkastukseen liittyvät seikat

    Toimijat tarkastaa vastedes sertifiointielin, ja sana ”tarkastussuunnitelmat” korvataan sanalla ”valvontasuunnitelma” eritelmän II luvun asiaa koskevissa kappaleissa.

    Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

    Tarkastusjärjestelmää koskevat tiedot

    III luvun II kohta: tämän osan laatimissääntöjä on muutettu sen jälkeen, kun tuote-eritelmä hyväksyttiin joulukuussa 2011, ja siitä on poistettu kaikki tarkastusviranomaista koskevat tiedot, koska tarkastukset suorittaa sertifiointielin.

    Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

    YHTENÄINEN ASIAKIRJA

    1.   Nimi/nimet

    Régnié

    2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

    SAN – Suojattu alkuperänimitys

    3.   Rypäletuotteiden luokat

    1.

    Viini

    4.   Viinin tai viinien kuvaus

    Lyhyt kirjallinen kuvaus

    Viinit ovat kuivia kuohumattomia punaviinejä.

    Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10,5 tilavuusprosenttia.

    Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13 tilavuusprosenttia.

    Pakkausvaiheessa viinien omenahappopitoisuus on enintään 0,4 grammaa litrassa.

    Valmiit viinit täyttävät seuraavat analyyttiset vaatimukset:

    Käymiskykyisten sokerien (glukoosin ja fruktoosin) enimmäispitoisuus: 3 grammaa litrassa.

    Suurimman kokonaisalkoholipitoisuuden, todellisen vähimmäisalkoholipitoisuuden, pienimmän kokonaishappopitoisuuden ja suurimman kokonaisrikkidioksidipitoisuuden osalta sovelletaan yhteisön sääntelyn mukaisia vaatimuksia.

    Nuorissa viineissä on vahva violetinpunainen väri, joka saa ajan myötä granaatinpunaisia sävyjä. Niiden tuoksussa on usein kukkaisia sävyjä ja punaisten hedelmien vivahteita, jotka aikaa myöten kehittyvät kohti mausteisuutta.

    Viinit ovat maultaan rohkeita, kevyitä ja erittäin pehmeitä. Viinit ovat runsaan hedelmäisiä.

    Yleiset analyyttiset ominaisuudet

    Yleiset analyyttiset ominaisuudet

    Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%):

     

    Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%):

     

    Kokonaishappopitoisuus vähintään:

     

    Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia litrassa):

    14,17

    Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra):

     

    5.   Viininvalmistusmenetelmät

    5.1.   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

    1.   Erityinen viininvalmistusmenetelmä

    Puunpalasten käyttö on kielletty.

    Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13 tilavuusprosenttia.

    Vettä poistavat väkevöintimenetelmät (TSE) ovat sallittuja enintään 10 prosentin pitoisuuteen saakka.

    Viinejä kypsytetään vähintään sadonkorjuuvuotta seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään asti.

    Edellä esitettyjen määräysten lisäksi viininvalmistusmenetelmien on täytettävä unionin tasolla ja Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa (Code rural et de la pêche maritime) asetetut velvoitteet.

    2.   Viljelymenetelmä

    Istutustiheys

    Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 6 000 köynnöstä hehtaaria kohden.

    Köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 2,10 metriä, ja köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava vähintään 0,80 metriä.

    Kun noudatetaan vähimmäistiheyttä 6 000 köynnöstä hehtaaria kohti ja jotta korjuu voidaan suorittaa koneistetusti, köynnösten välisten rivien väli voi olla enintään 3 metriä.

    Leikkaussäännöt

    Leikkaus saadaan valmiiksi 15. toukokuuta;

    Viinit on saatu matalaleikatuista viiniköynnöksistä (gobelet-leikkaus, viuhkaleikkaus tai Royat-leikkaus käyttäen yksinkertaista, kaksinkertaista tai Charmet-leikkaustapaa), joissa on enintään 10 silmua köynnöstä kohti;

    Jokaisessa köynnöksessä on 3–5 kannusversoa, joissa on enintään 2 silmua; nuorentamista varten kussakin köynnöksessä voi myös olla kannusverso, jossa on enintään 2 silmua ja joka on leikattu vanhasta oksasta saatuun sivuversoon;

    Muotoiluleikkauksessa tai muutetussa leikkaustavassa köynnökset leikataan siten, että köynnöstä kohti on enintään 12 silmua.

    Kastelu on kielletty.

    Koneellista sadonkorjuuta koskevat säännökset

    Säiliöissä, joissa lohkojen tuotos kuljetetaan viiniytyskellariin, korjatun sadon korkeus saa olla enintään 0,50 metriä;

    Säiliöiden on oltava inerttiä ja elintarvikekäyttöön soveltuvaa materiaalia;

    Sadonkorjuu- ja kuljetuslaitteistossa on oltava asianmukainen vedenpoisto- tai suojausjärjestelmä.

    5.2.   Enimmäistuotokset

    1.

    61 hehtolitraa hehtaaria kohti

    6.   Rajattu maantieteellinen alue

    Maantieteellinen alue, jolla viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja kypsytettävä, muodostuu vuoden 2019 virallisen maantieteellisen koodin perusteella seuraavien Rhônen departementin kuntien alueesta: Régnié-Durette ja Lantignié.

    7.   Pääasiallinen rypälelajike (pääasialliset rypälelajikkeet)

    Gamay N

    8.   Viinin tai viinien kuvaus

    8.1.   Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

    Maantieteellinen alue levittäytyy Monts du Beaujolais -vuorten itäreunan alueelle, 842 metrin korkeuteen nousevan Fûd d’Avenas huipun alarinteille. Alue sijaitsee 50 kilometrin päässä Lyonista pohjoiseen ja 22 kilometrin päässä Villefranche-sur-Saônesta.

    Alue on kumpuilevaa viiniköynnösten peittämien harjanteiden ja kukkuloiden seuratessa toinen toistaan. Etelässä aluetta rajaa Saônen sivujoki Ardières.

    Maantieteellinen alue rajautuu näin ollen Rhônen departementtiin kuuluvien Régnié-Duretten ja Lantignién kuntien alueelle.

    Geologisesti Ranskan keskusylängön läntisellä reunalla sijaitseva maantieteellinen alue kuuluu paleotsooiselta kaudelta peräisin olevien metamorfisten muodostumien kokonaisuuteen, jonka merkittävänä osana ovat Fleurien graniittipohjaiset vuoret. Karkea graniitti muodostaa rapautuessaan areniittia, vettä läpäisevää hiekkamaata.

    Rajatut viininviljelylohkot sijaitsevat 250–450 metrin korkeudessa olevilla graniittipohjaisilla rinteillä, joiden maaperään kuuluu seuraavia elementtejä:

    keskellä aluetta ja alueen pohjoispuolella olevilla jyrkillä rinteillä kasvualusta on graniittipohjaisesta areniitista muodostuvaa hiekkaista ja erittäin suodattavaa pintamaata;

    eteläosan loivemmilla rinteillä maa-aines koostuu syvistä hiekka- ja silttipitoisista, vaihtelevan määrän savea sisältävistä, kolluviaalisista ja areniittisista kerrostumista;

    muinaisille penkereille kehittynyt alluviaalinen maaperä on savista, usein pinnalta kivistä ja joskus tiivisrakenteista.

    Alueella vallitsee valtamerellinen ilmasto, jota leimaavat mantereiset ja eteläiset vaikutukset. Sateet jakautuvat tasaisesti ympäri vuoden (vuoden aikana sataa keskimäärin 750 mm), ja vuotuinen keskilämpötila on noin 11 °C. Monts du Beaujolais -vuoristo suojaa aluetta länsituulilta ja vähentää näin valtameren vaikutusta. Vuoriston muodostamat föhntuulet kuivattavat kosteaa ilmaa, mikä puolestaan lisää valoisuutta ja vähentää sateita.

    Myös Saônen suuri laakso vaikuttaa merkittävällä tavalla rypäleiden kehittymiseen, sillä ne pääsevät hyötymään runsaasta auringonvalosta ja eteläisistä vaikutteista, kuten kesän korkeista lämpötiloista.

    8.2.   Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

    François Myard vahvistaa vuonna 1907 kirjoittamassaan teoksessa ”Le vigneronnage en Beaujolais”, että alueella on ollut galloromaaninen huvila ja kunta on todennäköisesti nimetty huvilan omistaneen Réginus-nimisen henkilön mukaan. Tällöin myös aloitettiin järjestelmä, jossa viljelijä luovuttaa osan tuotoista maanomistajalle ja jonka pohjalta nykyinen viininviljely on kehittynyt.

    Régnién kylän läheisyydessä kasvaneet viiniköynnökset on mahdollisesti omistanut Clunyn luostari. Clunyn luostarin asiakirjoissa vuodelta 992 selviää, että Umfred-niminen henkilö lahjoitti luostarille ”Mâconin maassa Duerin kylässä (nyk. Durette) sijaitsevan Pyhän Marian kappelin ja kaikki seurakunnassa omistamansa maa-alueet, viiniköynnökset, niityt ja myllyt”. Vuodelta 1602 peräisin olevassa tekstissä kerrotaan, että Duretten kuntaa verotettiin 15 verotusyksikön (”feu”) mukaan ja että kunnan maat ”sopivat hyvin vain viininviljelyyn”.

    Régnié-viinit ovat olleet arvostettuja jo pitkään. Vuodesta 1769 lähtien Régnié ja Durette kuuluivat Beaujolais’n alueen 16 seurakuntaan, joilla oli lupa myydä oman alueensa viiniä Pariisiin.

    Bonnardet kuvaa Rignyéssä (nyk. Régnié) 1600-luvulla harjoitettujen vanhojen käsityöläisammattien, kuten kankaankudonnan, häviämistä seuraavasti: ”vanhojen kangaspuiden kalke hiljentyi vähitellen, koska Beaujolais’n maat peittyivät viiniköynnöksiin” (E. Bonnardet, G. Brillet, Contribution à l’histoire de Régnié, 1945). Neljäsosa alueesta oli todellakin varattu viiniköynnöksille, kuten poliisi-, oikeus- ja valtiovarainministeriön tarkastaja Lambert d’Antigny vahvistaa.

    Grande Chartonin alue on Régniéssä sijaitseva merkittävä maaseutuarkkitehtoninen kokonaisuus 1800-luvulta. Alueella on viininviljelijöiden asuntoja, viinivarastoja ja -kellareita, ja se toimii Hospices de Beaujeu -viinialueen keskuksena. Millièresin sisarukset testamenttasivat Grande Chartonin avustustalona toimineelle Hospices de Beaujeulle vuonna 1809. Tämän jälkeen alue sai viiniköynnöksiä lahjoituksina ja testamenttauksina ja laajeni näin entisestään. Hospices-viinien huutokauppa on vanhin tunnettu hyväntekeväisyysmyynti.

    Laadukkaimpiin tarkistetulla alkuperänimityksellä suojattuihin Beaujolais-viineihin lisättiin aiemmin merkintä ”Villages”. Näille viineille myönnettiin 20. joulukuuta 1988 annetulla asetuksella tarkistettu alkuperänimitys ”Régnié”.

    Tarkistetulla alkuperänimityksellä suojatun Regnié-viinin tuotantomenetelmissä yhdistyvät alueelle ominaiset perinteet ja nykyaikaiset tekniikat. Punaviinit valmistetaan pääasiassa Gamay N -lajikkeesta. Lajike kasvaa maltillisesti mutta tekee runsaasti hedelmiä, jotka saavuttavat kypsyyden varhaisessa vaiheessa. Lajike on herkkä hallalle ja auringon paahteelle.

    Laatuviinien kehittämiseen erikoistuneet tuottajat ovat oppineet hallitsemaan Gamay N -lajikkeen kasvua istuttamalla viiniköynnökset tiheästi ja käyttämällä matalaleikkausta.

    Tuottajat edistävät rypäleiden kypsymistä huolehtimalla siitä, että valoa saavaa lehtipinta-alaa on riittävästi. Tämä tehdään esimerkiksi sitomalla viiniköynnökset kiinteään tukilankaan, mikä myös helpottaa koneellista korjuuta.

    Lisäksi tuottajat käyttävät, nykyisen käytännön mukaisesti, erityistä viininvalmistusmenetelmää, jossa hyödynnetään sekä perinteistä käymistä että osittaista hiilidioksidikäymistä.

    Vuonna 2010 viiniä valmistettiin 17 000 hehtolitraa. Viinitarhojen pinta-ala oli 400 hehtaaria, ja viinin valmistuksesta vastasi 222 tuottajaa.

    8.3.   Syy- ja seuraussuhteet

    Régnié-viinin maantieteellisen alueen maaperä on pääasiassa graniittia tai sen rapautumisesta syntyneitä maalajeja.

    Maa on yleensä hiekkapitoista, hapanta, vettä läpäisevää ja siten ravinneköyhää. Gamay N -lajike menestyy hyvin näissä luonnonolosuhteissa, ja siitä pystytään valmistamaan hedelmäisiä ja elegantteja viinejä, joiden pitoisuudet ja tasapaino takaavat viineille pitkän eliniän.

    Alueen maaperän koostumuksen variaatiot, kuten vaihtelevat savipitoisuudet ja paikoin esiintyvät suuret graniitti- tai hiekkakivimuodostelmat, tuovat viineihin omat vivahteensa. Silloin kun rypäleet ovat peräisin savipohjaiselle kasvualustalle perustetuilta lohkoilta, viini ovat ryhdikkäitä, kun taas areniittipohjaisilta viininviljelylohkoilta tulevista rypäleistä saadaan pehmeitä ja hedelmäisiä viinejä.

    Kumpuilevassa maastossa sijaitsevat viinitarhat pääsevät hyötymään suotuisista ilmasto-olosuhteista: Metsäinen Fût d’Avenas -kukkula suojaa viinitarhoja tuulilta, ja Saônen laajalle tasangolle päin avautuvat rinteet saavat runsaasti valoa, joka edistää viiniköynnösten fotosynteesiä. Koska viinitarhat ovat puolivälissä rinteitä, ne välttävät suurimman osan keväthalloista ja Saônen tasangolla esiintyvistä aamusumuista ja pääsevät hyötymään tasapainoisesti jakautuvasta auringonvalosta. Lisäksi liialliset sadevedet pääsevät valumaan nopeasti pois rinteitä pitkin.

    Itä-länsisuuntaan avautuva Ardièresin laakso hyötyy Monts du Beaujolais -vuoriston muodostamista suotuisista föhntuulista ja tasaisesta auringonvalosta, joiden ansiosta rypäleet kypsyvät tasaisesti optimaaliseen kypsyyteen.

    Tuottajat soveltavat sekä viiniköynnösten kasvatuksessa että viiniytyskellarissa käytäntöjä, joiden avulla nämä erityiset luonnonolosuhteet saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin; köyhässä areniittipitoisessa maaperässä kasvavan Gamay N -lajikkeen kasvua ja rypäleidentuotantoa hallitaan erityisillä viljelymenetelmillä sekä käyttämällä matalaleikkausta ja viiniytyksessä toteutetaan käytäntöjä, joiden avulla rypäleiden aromaattisen potentiaali saadaan säilymään. Näillä menetelmillä tuotetaan viinejä, jotka ovat hedelmäisiä nuorina ja jotka säilyvät pitkään.

    Vuodesta 1967 lähtien tuottajat ovat yhteistyössä koonneet huolellisesti valkoidun Régnié-viinien kokoelman, jota myydään Caveau des Deux Clochers -viinimatkailutilalla. Viinintuottajat järjestävät lukuisia näyttelyjä, esityksiä ja urheilutapahtumia edistääkseen oman kylänsä ja viininsä tunnettuutta.

    Régnié on uusin tarkistettu alkuperänimitys Beaujolais’n alueella, ja tuottajat kutsuvatkin sitä nimellä ”Beaujolais’n prinssi”.

    9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

    Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

    Oikeudellinen kehys:

    Kansallinen lainsäädäntö

    Lisäedellytyksen tyyppi:

    Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

    Edellytyksen kuvaus:

    Viiniyttämistä sekä viinien valmistusta ja kypsyttämistä koskevan poikkeuksen mukaisesti määritelty välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue muodostuu vuoden 2019 virallisen maantieteellisen koodin perusteella seuraavien kuntien alueesta:

    Côte-d’Orin departementti:

    Agencourt, Aloxe-Corton, Ancey, Arcenant, Argilly, Autricourt, Auxey-Duresses, Baubigny, Beaune, Belan-sur-Ource, Bévy, Bissey-la-Côte, Bligny-lès-Beaune, Boncourt-le-Bois, Bouix, Bouze-lès-Beaune, Brion-sur-Ource, Brochon, Cérilly, Chamboeuf, Chambolle-Musigny, Channay, Charrey-sur-Seine, Chassagne-Montrachet, Châtillon-sur-Seine, Chaumont-le-Bois, Chaux, Chenôve, Chevannes, Chorey-lès-Beaune, Clémencey, Collonges-lès-Bévy, Combertault, Comblanchien, Corcelles-les-Arts, Corcelles-les-Monts, Corgoloin, Cormot-Vauchignon, Corpeau, Couchey, Curley, Curtil-Vergy, Daix, Dijon, Ebaty, Echevronne, Epernay-sous-Gevrey, L’Etang-Vergy, Etrochey, Fixin, Flagey-Echézeaux, Flavignerot, Fleurey-sur-Ouche, Fussey, Gerland, Gevrey-Chambertin, Gilly-lès-Cîteaux, Gomméville, Grancey-sur-Ource, Griselles, Ladoix-Serrigny, Lantenay, Larrey, Levernois, Magny-lès-Villers, Mâlain, Marcenay, Marey-lès-Fussey, Marsannay-la-Côte, Massingy, Mavilly-Mandelot, Meloisey, Merceuil, Messanges, Meuilley, Meursanges, Meursault, Molesme, Montagny-lès-Beaune, Monthelie, Montliot-et-Courcelles, Morey-Saint-Denis, Mosson, Nantoux, Nicey, Noiron-sur-Seine, Nolay, Nuits-Saint-Georges, Obtrée, Pernand-Vergelesses, Perrigny-lès-Dijon, Plombières-lès-Dijon, Poinçon-lès-Larrey, Pommard, Pothières, Premeaux-Prissey, Prusly-sur-Ource, Puligny-Montrachet, Quincey, Reulle-Vergy, La Rochepot, Ruffey-lès-Beaune, Saint-Aubin, Saint-Bernard, Saint-Philibert, Saint-Romain, Sainte-Colombe-sur-Seine, Sainte-Marie-la-Blanche, Santenay, Savigny-lès-Beaune, Segrois, Tailly, Talant, Thoires, Vannaire, Velars-sur-Ouche, Vertault, Vignoles, Villars-Fontaine, Villebichot, Villedieu, Villers-la-Faye, Villers-Patras, Villy-le-Moutier, Vix, Volnay, Vosne-Romanée ja Vougeot

    Rhônen departementti:

    Alix, Anse, L’Arbresle, Les Ardillats, Arnas, Bagnols, Beaujeu, Belleville-en-Beaujolais, Belmont-d’Azergues, Blacé, Le Breuil, Bully, Cercié, Chambost-Allières, Chamelet, Charentay, Charnay, Chasselay, Châtillon, Chazay-d’Azergues, Chénas, Chessy, Chiroubles, Cogny, Corcelles-en-Beaujolais, Dardilly, Denicé, Deux Grosnes (ainoastaan Avenas’n entisen kunnan aluetta vastaava osa), Dracé, Emeringes, Fleurie, Fleurieux-sur-l’Arbresle, Frontenas, Gleizé, Juliénas, Jullié, Lacenas, Lachassagne, Lancié, Légny, Létra, Limas, Lozanne, Lucenay, Marchampt, Marcy, Moiré, Montmelas-Saint-Sorlin, Morancé, Odenas, Le Perréon, Pommiers, Porte des Pierres Dorées, Quincié-en-Beaujolais, Rivolet, Sain-Bel, Saint-Clément-sur-Valsonne, Saint-Cyr-le-Chatoux, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Saint-Etienne-des-Oullières, Saint-Etienne-la-Varenne, Saint-Georges-de-Reneins, Saint-Germain-Nuelles, Saint-Jean-des-Vignes, Saint-Julien, Saint-Just-d’Avray, Saint-Lager, Saint-Romain-de-Popey, Saint-Vérand, Sainte-Paule, Salles-Arbuissonnas-en-Beaujolais, Sarcey, Taponas, Ternand, Theizé, Val d’Oingt, Vaux-en-Beaujolais, Vauxrenard, Vernay, Villefranche-sur-Saône, Ville-sur-Jarnioux, Villié-Morgon ja Vindry-sur-Turdine (ainoastaan Dareizén, Les Olmesin ja Saint-Loup’n entisten kuntien aluetta vastaava osa)

    Saône-et-Loiren departementti:

    Aluze, Ameugny, Azé, Barizey, Beaumont-sur-Grosne, Berzé-la-Ville, Berzé-le-Châtel, Bissey-sous-Cruchaud, Bissy-la-Mâconnaise, Bissy-sous-Uxelles, Bissy-sur-Fley, Blanot, Bonnay, Bouzeron, Boyer, Bray, Bresse-sur-Grosne, Burgy, Burnand, Bussières, Buxy, Cersot, Chagny, Chaintré, Chalon-sur-Saône, Chamilly, Champagny-sous-Uxelles, Champforgeuil, Chânes, Change, Chapaize, La Chapelle-de-Bragny, La Chapelle-de-Guinchay, La Chapelle-sous-Brancion, Charbonnières, Chardonnay, La Charmée, Charnay-lès-Mâcon, Charrecey, Chasselas, Chassey-le-Camp, Château, Châtenoy-le-Royal, Chaudenay, Cheilly-lès-Maranges, Chenôves, Chevagny-les-Chevrières, Chissey-lès-Mâcon, Clessé, Cluny, Cormatin, Cortambert, Cortevaix, Couches, Crêches-sur-Saône, Créot, Cruzille, Culles-les-Roches, Curtil-sous-Burnand, Davayé, Demigny, Dennevy, Dezize-lès-Maranges, Donzy-le-Pertuis, Dracy-le-Fort, Dracy-lès-Couches, Epertully, Etrigny, Farges-lès-Chalon, Farges-lès-Mâcon, Flagy, Fleurville, Fley, Fontaines, Fragnes-La-Loyère (ainoastaan La Loyèren entisen kunnan aluetta vastaava osa), Fuissé, Genouilly, Germagny, Givry, Granges, Grevilly, Hurigny, Igé, Jalogny, Jambles, Jugy, Jully-lès-Buxy, Lacrost, Laives, Laizé, Lalheue, Leynes, Lournand, Lugny, Mâcon, Malay, Mancey, Martailly-lès-Brancion, Massilly, Mellecey, Mercurey, Messey-sur-Grosne, Milly-Lamartine, Montagny-lès-Buxy, Montbellet, Montceaux-Ragny, Moroges, Nanton, Ozenay, Paris-l’Hôpital, Péronne, Pierreclos, Plottes, Préty, Prissé, Pruzilly, Remigny, La Roche-Vineuse, Romanèche-Thorins, Rosey, Royer, Rully, Saint-Albain, Saint-Ambreuil, Saint-Amour-Bellevue, Saint-Boil, Saint-Clément-sur-Guye, Saint-Denis-de-Vaux, Saint-Désert, Saint-Gengoux-de-Scissé, Saint-Gengoux-le-National, Saint-Germain-lès-Buxy, Saint-Gervais-sur-Couches, Saint-Gilles, Saint-Jean-de-Trézy, Saint-Jean-de-Vaux, Saint-Léger-sur-Dheune, Saint-Mard-de-Vaux, Saint-Martin-Belle-Roche, Saint-Martin-du-Tartre, Saint-Martin-sous-Montaigu, Saint-Maurice-de-Satonnay, Saint-Maurice-des-Champs, Saint-Maurice-lès-Couches, Saint-Pierre-de-Varennes, Saint-Rémy, Saint-Sernin-du-Plain, Saint-Symphorien-d’Ancelles, Saint-Vallerin, Saint-Vérand, Saint-Ythaire, Saisy, La Salle, Salornay-sur-Guye, Sampigny-lès-Maranges, Sancé, Santilly, Sassangy, Saules, Savigny-sur-Grosne, Sennecey-le-Grand, Senozan, Sercy, Serrières, Sigy-le-Châtel, Sologny, Solutré-Pouilly, Taizé, Tournus, Uchizy, Varennes-lès-Mâcon, Vaux-en-Pré, Vergisson, Vers, Verzé, Le Villars, La Vineuse sur Fregande (ainoastaan Donzy-le-Nationalin, Massyn ja La Vineusen entisten kuntien aluetta vastaava osa), Vinzelles ja Viré

    Yonnen departementti:

    Aigremont, Annay-sur-Serein, Arcy-sur-Cure, Asquins, Augy, Auxerre, Avallon, Bazarnes, Beine, Bernouil, Béru, Bessy-sur-Cure, Bleigny-le-Carreau, Censy, Chablis, Champlay, Champs-sur-Yonne, Chamvres, La Chapelle-Vaupelteigne, Charentenay, Châtel-Gérard, Chemilly-sur-Serein, Cheney, Chevannes, Chichée, Chitry, Collan, Coulangeron, Coulanges-la-Vineuse, Courgis, Cruzy-le-Châtel, Dannemoine, Deux Rivières, Dyé, Epineuil, Escamps, Escolives-Sainte-Camille, Fleys, Fontenay-près-Chablis, Gy-l’Evêque, Héry, Irancy, Island, Joigny, Jouancy, Junay, Jussy, Lichères-près-Aigremont, Lignorelles, Ligny-le-Châtel, Lucy-sur-Cure, Maligny, Mélisey, Merry-Sec, Migé, Molay, Molosmes, Montigny-la-Resle, Montholon (ainoastaan Champvallonin, Villiers sur Tholonin ja Volgrén entisten kuntien aluetta vastaava osa), Mouffy, Moulins-en-Tonnerrois, Nitry, Noyers, Ouanne, Paroy-sur-Tholon, Pasilly, Pierre-Perthuis, Poilly-sur-Serein, Pontigny, Préhy, Quenne, Roffey, Rouvray, Saint-Bris-le-Vineux, Saint-Cyr-les-Colons, Saint-Père, Sainte-Pallaye, Sainte-Vertu, Sarry, Senan, Serrigny, Tharoiseau, Tissey , Tonnerre, Tronchoy, Val-de-Mercy, Vallan, Venouse, Venoy, Vermenton, Vézannes, Vézelay, Vézinnes, Villeneuve-Saint-Salves, Villy, Vincelles, Vincelottes, Viviers ja Yrouerre.

    Merkinnät

    Oikeudellinen kehys:

    Kansallinen lainsäädäntö

    Lisäedellytyksen tyyppi:

    Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

    Edellytyksen kuvaus:

    a)

    Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan täsmentää pienemmän maantieteellisen yksikön nimi seuraavin edellytyksin:

    kyseessä on maarekisteriin kirjatun paikan nimi

    paikka on mainittu satoilmoituksessa.

    Maarekisteriin kirjatun paikan nimi kirjoitetaan välittömästi tarkistetun alkuperänimityksen jälkeen kirjaimin, jotka saavat olla korkeudeltaan ja leveydeltään enintään puolet kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

    b)

    Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan täsmentää suurempi maantieteellinen yksikkö ”Vin du Beaujolais”, ”Grand Vin du Beaujolais” tai ”Cru du Beaujolais”.

    Laajempi maantieteellinen alue voidaan kirjoittaa kirjaimin, jotka ovat korkeudeltaan ja leveydeltään enintään kaksi kolmasosaa niistä kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

    Linkki tuote-eritelmään

    https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-cc8d10c6-1898-4714-a513-2186ca061280


    (1)  EYVL L 9, 11.1.2019, s. 2.


    Top