EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 25.11.2021
COM(2021) 733 final
2021/0373(CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON DIREKTIIVI
niiden unionin kansalaisten kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole (uudelleenlaadittu)
{SEC(2021) 576 final} - {SWD(2021) 357 final} - {SWD(2021) 358 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Demokratia on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Jokaisella kansalaisella on oikeus osallistua demokraattiseen päätöksentekoon EU:ssa, ja päätökset on tehtävä mahdollisimman läpinäkyvästi ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.
EU:n kansalaisuuteen liittyy erityisiä demokraattisia oikeuksia. EU:n kansalaisilla, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan asua, työskennellä, opiskella tai tehdä tutkimusta jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jäljempänä ’liikkuvat EU:n kansalaiset’, on oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi asuinjäsenvaltionsa kunnallisvaaleissa.
Neuvoston direktiivissä 94/80/EY vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat vaalioikeuksien käyttöä asuinjäsenvaltion kunnallisvaaleissa.
Katsauksessa unionin kansalaisuuteen vuonna 2020 komissio ilmoitti aikovansa ehdottaa liikkuvien EU:n kansalaisten äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta kunnallisvaaleissa koskevan neuvoston direktiivin 94/80/EY päivittämistä. Päätavoitteena on helpottaa tietojen antamista kansalaisille ja päivittää neuvoston direktiivin liitteen vanhentuneet säännökset. Komission vuoden 2021 työohjelmassa ilmoitettiin lainsäädäntöaloitteesta liikkuvien EU:n kansalaisten vaalioikeuksien parantamiseksi.
Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta liikkuvilla EU:n kansalaisilla on edelleen vaikeuksia käyttää vaalioikeuksiaan kunnallisvaaleissa. Liikkuvien EU:n kansalaisten ongelmiin kuuluvat muun muassa vaikeus saada oikeaa tietoa vaalioikeuksien käytöstä, hankalat rekisteröintimenettelyt ja vaaliluetteloon rekisteröinnin poistamisen vaikutukset kotijäsenvaltiossa. Direktiivin liitettä täytyy tarkistaa, koska joidenkin jäsenvaltioiden ”paikallishallinnon perusyksiköissä” on tehty muutoksia ja koska Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut Euroopan unionista.
Tällä aloitteella puututaan vaikeuksiin, joita on havaittu liikkuvien EU:n kansalaisten vaalioikeuksien käytössä. Aloitteella päivitetään, selkeytetään ja vahvistetaan sääntöjä sen varmistamiseksi, että ne tukevat liikkuvien EU:n kansalaisten laajaa ja osallistavaa osallistumista asuinjäsenvaltion kunnallisvaaleihin.
Tämä ehdotus perustuu pitkäaikaiseen ja säännölliseen yhteydenpitoon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa direktiivin täytäntöönpanoa käsittelevässä komission työryhmässä, vaaliasiantuntijaryhmässä sekä kahdessa kokouksessa monialaisen eurooppalaisen vaaliyhteistyöverkoston (European cooperation network on elections) ja vaaliasiantuntijaryhmän kanssa.
Tämä on sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan REFIT-ohjelmaan kuuluva aloite.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Ehdotus liittyy läheisesti 6. joulukuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/109/EY uudelleenlaatimista koskevaan ehdotukseen ja komission työohjelmaan sisältyvän avoimuus- ja demokratiapaketin muissa aloitteissa tehtyyn työhön.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Ehdotuksella varmistetaan yhdenmukaisuus EU:n yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen kanssa, joka koskee kansalaisten mahdollisuuksia saada laadukasta tietoa unionin ja jäsenvaltioiden säännöistä, joita sovelletaan kansalaisiin, jotka käyttävät tai aikovat käyttää unionin oikeuteen perustuvia oikeuksiaan sisämarkkinoilla, sekä komission tiedonannon ”Tasa-arvounioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030” kanssa, jolla pyritään takaamaan vammaisten yhdenvertaiset poliittiset oikeudet. Ehdotus täydentää myös muita demokratiaan ja digitaaliseen maailmaan liittyviä EU:n politiikkoja. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että liikkuvilla EU:n kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää sähköisiä tai nettiäänestysratkaisuja, ja siten suojaamaan paremmin heidän perusoikeuksiaan ja edistämään heidän demokraattista osallistumistaan koko yhteiskuntaan. Aloite on yhdenmukainen EU:n tietosuojalainsäädännön kanssa.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 20 artiklassa otetaan käyttöön unionin kansalaisuus. SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 40 artiklassa määrätään, että jokaisella unionin kansalaisella on äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion kansalaisilla. SEUT-sopimuksen 22 artiklassa määrätään, että tätä oikeutta käytetään niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jotka neuvosto antaa yksimielisesti erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Liikkuvien EU:n kansalaisten oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa asuinvaltiossaan kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen toisessa osassa vahvistettuun unionin kansalaisuuteen liittyvään oikeuteen. Perussopimuksen 22 artiklan 1 kohdassa määrätään nimenomaisesti, että neuvosto antaa yksityiskohtaiset säännöt sen varmistamiseksi tämän oikeuden tosiasiallisen käyttämisen varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tällaiset järjestelyt otettiin alun perin käyttöön direktiivin 94/80/EY antamisen yhteydessä.
Direktiivin 94/80/EY uudelleenlaadinta sekä siihen sisältyvien yhteisten vaatimusten ja menettelyjen tarkistaminen ja päivittäminen edellyttävät unionin tason toimia.
•
Suhteellisuusperiaate
Ehdotetut kohdennetut toimenpiteet eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen eurooppalaisen demokratian kehittämistä ja vahvistamista koskevan pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpiteillä parannetaan ja hienosäädetään kehystä, jolla säännellään liikkuvien EU:n kansalaisten mahdollisuuksia käyttää perussopimusten mukaisia vaalioikeuksiaan. Sen vuoksi ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen.
•Toimintatavan valinta
Neuvoston direktiivissä on jo vankat normit liikkuvien EU:n kansalaisten vaalioikeuksien käyttöä koskevista vaatimuksista ja menettelyistä. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on tehdä kohdennettuja muutoksia mainittuun neuvoston direktiiviin, jotta voidaan korjata tietyt puutteet ja poistaa esteet, joita jäsenvaltiot ja kansalaiset kohtaavat. Koska on tarpeen päivittää sanamuotoja, vanhentuneita viittauksia ja säännöksiä, on aiheellista laatia uudelleen neuvoston direktiivi. Koska tällä ehdotuksella on tarkoitus laatia neuvoston direktiivi uudelleen, sama säädöstyyppi soveltuu parhaiten.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Poikkeusta ”arviointi ensin” -periaatteesta on sovellettu, ja siinä on otettu huomioon komission äskettäin julkaisemat kertomukset. Direktiivin 94/80/EY soveltamista koskevasta kertomuksesta on saatu selvää näyttöä siitä, että direktiivi täytyy saattaa ajan tasalle. Näyttö katsotaan riittäväksi arviointivaiheessa. Vaikutustenarvioinnin tueksi laadittuun ulkoiseen tutkimukseen sisältyy myös nykyisen oikeudellisen kehyksen arviointia.
•Sidosryhmien kuuleminen
Komissio on kuullut tämän ehdotuksen valmistelua varten asianomaisia sidosryhmiä tiiviin vuoropuhelun puitteissa.
Ehdotus perustuu muun muassa kansalaisten, kansalaisjärjestöjen sekä paikallis- ja alueviranomaisten avoimeen julkiseen kuulemiseen, asiaa koskeviin tutkimuksiin, muun muassa EU:n kansalaisten oikeuksia käsittelevän akateemisen verkoston tutkimukseen, sekä ennen ehdotusta tehdyn vaikutustenarvioinnin tueksi tehdyn ulkoisen tutkimuksen tuloksiin. Lisäksi liikkuvat EU:n kansalaiset, eurooppalainen vaaliyhteistyöverkosto (European cooperation network on elections) ja vaaliasiantuntijaryhmä antoivat asianmukaista palautetta. Tätä täydensivät perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta sekä Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden päätelmät sekä komission ja Euroopan parlamentin EU:n kansalaisilta saatu suora palaute.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Merkityksellisiä tietoja saatiin asiantuntijakuulemisista erityisesti komission vaaliasiantuntijaryhmän ja eurooppalaisen vaaliyhteistyöverkoston ( kanssa.
Eurooppalaisen vaaliyhteistyöverkoston ja vaaliasiantuntijaryhmän kaksi yhteistä kokousta pidettiin 28. tammikuuta 2021 ja 10. kesäkuuta 2021. Näissä kokouksissa käsiteltyjä asioita oli jo käsitelty laajalti aiemmissa kokouksissa.
•Vaikutustenarviointi
Ehdotusta tukee vaikutustenarviointi (SWD(2021) 357. Ottaen huomioon neuvoston direktiivin 94/80/EY ja neuvoston direktiivin 93/109/EY väliset yhtäläisyydet sekä tärkeimpien edunsaajien (liikkuvien EU:n kansalaisten) että myönnettyjen oikeuksien ja niihin liittyvien jäsenvaltioiden vaatimusten osalta mahdollisuuksia parantaa mainittuja direktiivejä ja niiden toimintaa arvioidaan yhdessä asiakirjassa. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarvioinnista myönteisen lausunnon (SEC(2021) 576).
Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin kahta toimintavaihtoehtoa havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Toimintavaihtoehtoihin sisältyy useita mahdollisia toimenpiteitä, joita harkitaan vaalioikeuksien käytön parantamiseksi. Nämä toimintavaihtoehdot voivat olla pehmeitä ei-lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla tuetaan tietoisuuden lisäämistä ja hallinnollisen yhteistyön parantamista, tai voidaan asettaa yhteisiä vaatimuksia liikkuvien EU:n kansalaisten rekisteröintimenettelyille ja rekisteristä poistamista koskevien käytäntöjen estämiselle.
Vaihtoehto 1 käsittää kohdennettuja lainsäädäntömuutoksia ja pehmeitä toimenpiteitä. Tavoitteena on konsolidoida ja selkeyttää neuvoston direktiivin nykyisiä säännöksiä.
Vaihtoehto 2 sisältää laajoja lainsäädäntötoimia. Vaihtoehdolla 2 pyritään direktiivin perustana olevaa syrjimättömyysperiaatetta noudattaen uudistamaan direktiivi laajalti esimerkiksi asettamalla lakisääteiset vaatimukset rekisteröinnin määräajoille.
Vaihtoehtoja tarkasteltiin niiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta ja johdonmukaisuuden kannalta suhteessa muihin (EU:n) politiikkoihin ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin.
Vaihtoehtoa 2 pidetään vaikuttavimpana kaikkien suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaihtoehto 1 on kuitenkin arvioitu parhaaksi vaihtoehdoksi tehokkuuteen, johdonmukaisuuteen sekä toissijaisuuteen ja suhteellisuuteen liittyvistä syistä.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ehdotus aiheuttaa jäsenvaltioiden ja EU:n hallintoelimille joitakin kustannuksia, jotka johtuvat lisääntyvästä yhteistyöstä, mutta ehdotuksen odotetaan myös edistävän viranomaisten työn tehokkuutta yhdenmukaistettujen menettelyjen ansiosta. Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa on jo käytössä järjestelmiä, jotka kattavat parhaaksi arvioidussa vaihtoehdossa kaavaillut velvoitteet, joten niistä ei aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia.
Ehdotuksella yksinkertaistetaan liikkuvien EU:n kansalaisten äänestäjäksi rekisteröitymistä ja vaalikelpoisuutta kunnallisvaaleissa.
Ehdotuksessa ei havaittu kielteisiä vaikutuksia, jotka johtuisivat liikkuvien EU:n kansalaisten paremmasta integroitumisesta vastaanottavaan jäsenvaltioon ja demokraattisesta osallistumisesta siellä. Liikkuvia EU:n kansalaisia koskevien rekisteröintivaatimusten yksinkertaistaminen ja heille suunnatun äänestämistä koskevan tiedotuksen parantaminen tukevat vapaata liikkuvuutta ja integroitumista.
Liikkuvilla EU:n kansalaisilla on ehdotuksen mukaan yhtäläinen mahdollisuus etä- ja sähköiseen äänestämiseen kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisilla. Etä-äänestysmahdollisuus helpottaa liikkuvien EU:n kansalaisten osallistumista vaaleihin.
•Perusoikeudet
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 2 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.”
SEU-sopimuksen 10 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan ”unionin toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan” ja ”Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia unionin tasolla”.
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 26 artiklassa todetaan, että unioni tunnustaa vammaisten oikeuden päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistumistaan yhteiskuntaelämään, ja kunnioittaa tätä oikeutta.
Tällä ehdotuksella pyritään saavuttamaan näiden säännösten tavoitteet, joten se on yhdenmukainen EU:n perusoikeuskirjassa taattujen perusoikeuksien kanssa ja turvaa niiden toteuttamisen.
Tällä ehdotuksella parannetaan EU:n kansalaisten vapaata liikkuvuutta (perusoikeuskirjan 45 artikla). Ehdotus tukee myös äänestysmenettelyjen saatavuutta liikkuville EU:n kansalaisille samoin ehdoin kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille. Lisäksi ehdotuksella vahvistetaan kansalaisten vaalikelpoisuutta kunnallisvaaleissa (perusoikeuskirjan 40 artikla) ja heidän oikeuttaan hyvään hallintoon (41 artikla).
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksesta ei aiheudu taloudellista eikä hallinnollista rasitetta EU:lle. Näin ollen sillä ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Jäsenvaltioiden on saatettava tämän neuvoston direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan kahden vuoden kuluessa sen voimaantulosta. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle kertomus direktiivin soveltamisesta kolmen vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta ja sen jälkeen neljän vuoden välein. Kertomuksen on sisällettävä asiaankuuluvat tilastotiedot äänestäjien ja ehdokkaiden osallistumisesta kunnallisvaaleihin sekä yhteenveto tältä osin toteutetuista toimenpiteistä. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen neuvoston direktiivin soveltamisesta viiden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein.
Varmistaakseen liikkuvien EU:n kansalaisten vaaleihin osallistumista koskevan politiikkansa synergian ja johdonmukaisuuden komissio arvioi tämän direktiivin soveltamista yhtä aikaa Euroopan parlamentin vaaleja koskevan direktiivin soveltamisen arvioinnin kanssa. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden raportit ja eurooppalaisen vaaliyhteistyöverkoston kokoukset. Tämän direktiivin tultua voimaan komissio arvioi kahden vuoden kuluessa seuraavien kaksien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen direktiivin soveltamista ja laatii arviointikertomuksen siitä, miten direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.
•Selittävät asiakirjat
Unionin tuomioistuin selvensi 8. heinäkuuta 2019 antamassaan tuomiossa ja myöhemmässä oikeuskäytännössään, että ilmoittaessaan komissiolle kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä jäsenvaltioiden on annettava riittävän selkeät ja täsmälliset tiedot ja yksilöitävä kunkin direktiivin säännöksen osalta ne kansalliset säännökset, joilla varmistetaan direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Selityksiä annetaan ainoastaan niistä direktiivin säännöksistä, joita ehdotetaan muutettavaksi.
1. Jotta liikkuvien EU:n kansalaisten olisi helpompi saada vaalitietoa, 12 artiklassa asetetaan tiukemmat vaatimukset vaalitiedon antamisesta liikkuville EU:n kansalaisille. Ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot nimeävät viranomaiset, jotka ennakoivasti tiedottavat alueellaan asuville liikkuville EU:n kansalaisille edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä kunnallisvaaleissa, sekä ennen heidän rekisteröitymistään että sen jälkeen joko vaalitarkoituksiin tai direktiivissä 2004/38/EY säädettyä tarkoitusta varten. Tämä voisi käsittää myös tietyille äänestäjäryhmille, kuten nuorille äänestäjille, mukautetun tiedotuksen ja viestintäkeinot.
Jotta voitaisiin lisätä liikkuvien EU:n kansalaisten tietoisuutta ja ymmärrystä kunnallisvaaleihin rekisteröitymistä ja niihin osallistumista koskevista menettelyistä ja käytännöistä, samassa artiklassa säädetään jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten velvollisuudesta antaa äänestäjiksi tai ehdokkaiksi rekisteröityneille liikkuville EU:n kansalaisille erityistietoa ja räätälöityjä tietoja seuraavista seikoista:
a)
rekisteröinnin tila;
b)
vaalien päivämäärä sekä äänestystapa ja -paikka, kun ne ovat saatavilla;
c)
äänestäjien ja ehdokkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat asiaankuuluvat säännöt, mukaan lukien kiellot ja yhteensopimattomuudet, sekä vaalisääntöjen rikkomiseen sovellettavat seuraamukset;
d) keinot lisätietojen hankkimiseksi vaalien järjestämisestä, mukaan lukien ehdokasluettelo.
Asetuksen (EU) 2018/1724 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallisilla verkkosivuilla on saatavilla helppokäyttöiset, paikkansapitävät, päivitetyt ja riittävän kattavat tiedot kunnallisvaaleihin osallistumisesta. Jäsenvaltiot käyttävät erilaisia viestintäkeinoja ja -kanavia. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi aloitteessa pyritään ulottamaan asetuksessa (EU) 2018/1724 säädetyt laatuvaatimukset kattamaan viralliset vaalitiedot, joita jäsenvaltiot antavat liikkuville EU:n kansalaisille suoraan ja henkilökohtaisesti.
Asuinjäsenvaltion virallisen kielen lisäksi tiedot on toimitettava myös sellaisella EU:n virallisella kielellä, jota mahdollisimman monet kyseisen jäsenvaltion alueella asuvat EU:n kansalaiset ymmärtävät. Jäsenvaltiot voivat hyödyntää Sinun Eurooppasi -portaalia. Muutokset koskevat esimerkiksi sitä, että liikkuvien EU:n kansalaisten on toimitettava yhteystietonsa, jotta he voivat rekisteröityä äänestäjiksi ja ehdokkaiksi. Tämä puolestaan tarkoittaa, että jäsenvaltiot voivat toimittaa heille tarvittavat tiedot suoraan sähköisiä kanavia käyttäen. Kattavan vaaleihin osallistumisen varmistamiseksi aloitteessa asetetaan myös vammaisille ja ikääntyneille kansalaisille annettavia tietoja koskevia esteettömyysvaatimuksia. Tässä hyödynnetään vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien komitean yleisiä huomioita vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 21 ja 29 artiklasta.
2. Liikkuvien EU:n kansalaisten kohtaamien hallinnollisten esteiden vähentämiseksi aloitteessa (8 ja 9 artikla) otetaan käyttöön liitteissä II ja III esitetyt vakioidut mallit virallisille vakuutuksille, jotka liikkuvien EU:n kansalaisten on annettava voidakseen rekisteröityä äänestäjiksi ja ehdokkaiksi. Tietoja täydennetään yhteystiedoilla, jotta jäsenvaltiot voivat täyttää tiedonantovelvollisuutensa. Direktiivin liitteet julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, joten ne ovat sekä kansalaisten että kansallisten viranomaisten saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä.
3. Ehdotuksessa (8 artiklan 5 kohta) rajoitetaan liikkuvien EU:n kansalaisten rekisteröinnin alaa vastaanottavan jäsenvaltion vaaliluetteloissa ja estetään rekisteristä poistaminen kotivaltion vaaliluetteloista pelkästään tällä perusteella.
4. Ehdotuksen 14 artiklassa vaaditaan, että jäsenvaltiot seuraavat direktiivin täytäntöönpanoa ja raportoivat siitä säännöllisesti. Kertomuksissa esitetään asiaankuuluvat tilastotiedot 3 artiklassa tarkoitettujen äänestäjien ja ehdokkaiden osallistumisesta kunnallisvaaleihin sekä yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä. Näin komissio voi arvioida jäsenvaltioiden käyttämien menetelmien vaikuttavuutta ja tarjota parannusehdotuksia. Ehdotuksen 16 artiklassa säädetään direktiivin soveltamisen arvioinnista kahden vuoden kuluessa Euroopan parlamentin vuoden 2029 vaaleista.
5. Ehdotuksen 2, 8 ja 9 artiklassa siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä sen varmistamiseksi, että luettelo paikallishallinnon perusyksiköistä pysyy ajan tasalla ja että mallit virallisille vakuutuksille, jotka liikkuvien EU:n kansalaisten on annettava äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymisen yhteydessä, sisältävät edelleen keskeiset tiedot. Ehdotuksen 16 artiklassa vahvistetaan säädösvallan siirron rajat SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti.
6. Syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti 10 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot varmistavat liikkuvien EU:n kansalaisten mahdollisuuden käyttää kunnallisvaaleissa samoja ennakko-, posti-, sähköisiä ja nettiäänestystapoja kuin niiden omat kansalaiset.
7. Ehdotuksella poistetaan 8 artiklan 3 kohdasta ilmaus ”viran puolesta” yleisen tietosuoja-asetuksen automaattisen päätöksenteon rajoittamista koskevien säännösten mukaisesti. Lisäksi sen varmistamiseksi, että liikkuvilla EU:n kansalaisilla on yhdenvertaiset tiedonsaantimahdollisuudet kuin jäsenvaltion omilla kansalaisilla, jäsenvaltioiden on ilmoitettava liikkuville EU:n kansalaisille heidän poistamisestaan vaaliluettelosta, jos valtiolla on tällainen velvoite suhteessa omiin kansalaisiinsa.
8. Vastaanottavilla jäsenvaltioilla on nykyisin mahdollisuus vaatia, että ehdokkaina olevat EU:n kansalaiset, jotka eivät ole asuinmaansa kansalaisia, esittävät ennen vaaleja tai niiden jälkeen todistuksen vaalikelpoisuudestaan. Todistusta voidaan pyytää, jos on syytä epäillä henkilön vakuutusta siitä, että hän ei ole menettänyt vaalikelpoisuutta kotivaltiossaan, tai ainakin silloin, kun tällaisen todistuksen esittämisestä säädetään kotijäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä.
Koska velvollisuus antaa tällainen vakuutus jo estää henkilöä asettumasta ehdokkaaksi, jos hänellä ei ole siihen oikeutta, tällä aloitteella pyritään poistamaan mahdollisuus asettaa kaikkien muiden EU:n jäsenvaltioiden paitsi asuinvaltion kansalaisille yleinen velvollisuus esittää edellä mainittu todistus, jos he haluavat asettua ehdokkaaksi. Toisaalta ehdotuksessa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus vaatia tällaista todistusta tapauskohtaista vakuutuksen uskottavuuden arviointia varten.
9. Liikkuvien EU:n kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi ehdotuksessa ehdotetaan myös 11 artiklan 1 kohdan muuttamista siten, että säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta käyttää selkeää ja yksinkertaista kieltä, kun liikkuville EU:n kansalaisille ilmoitetaan heidän rekisteröinnin tilastaan. Siinä myös selvennetään jäsenvaltioille asetetun velvoitteen laajuutta korvaamalla englanninkielinen ilmaisu ”action” ilmaisulla ”decision”. Ehdotuksen 11 artiklan uuden kohdan mukaisesti direktiivin 3 artiklassa tarkoitetuilla äänestäjillä ja ehdokkailla on oikeus korjata epäjohdonmukaisuudet tai virheet vaaliluetteloissa tai ehdokaslistoissa olevissa tiedoissa samoin ehdoin kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisilla.
10. Ehdotuksessa esitetään myös vanhentuneiden ilmausten ja viittausten (3 artiklan a alakohta, 7 artiklan 1 kohta, 8 artiklan 2 kohta ja 9 artiklan 1 kohta) muuttamista siten, että korvataan Euroopan yhteisön perustamissopimus Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella ja käytetään sukupuolineutraalia kieltä.
11. Paikallishallinnon perusyksiköiden luetteloon tehtävät muutokset perustuvat jäsenvaltioilta saatuihin ilmoituksiin ja Yhdistyneen kuningaskunnan eroon Euroopan unionista.
12. Ehdotuksen 17 artikla sisältää direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevan säännöksen.
🡻 94/80/EY (mukautettu)
2021/0373 (CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON DIREKTIIVI
niiden unionin kansalaisten kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole (uudelleenlaadittu)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ⌦ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ⌫ ja erityisesti sen 8 b ⌦ 22 ⌫ artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,
noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsoo seuraavaa:
⇩ uusi
(1)Neuvoston direktiiviin 94/80/EY on tehtävä useita muutoksia. Mainittu direktiivi olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava.
(2)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, annetaan äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa asuinjäsenvaltiossaan samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille. Tämä oikeus, joka on vahvistettu myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 40 artiklassa, ilmentää 21 artiklassa vahvistettua yhdenvertaisuuden periaatetta ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa. Se on myös johdonmukainen seuraus SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, SEUT-sopimuksen 21 artiklassa ja perusoikeuskirjan 45 artiklassa vahvistetusta vapaasta liikkumis- ja oleskeluoikeudesta.
(3)Kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan neuvoston direktiivissä 94/80/EY.
(4)Komissio korosti katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2020, että kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevia sääntöjä on päivitettävä, selkeytettävä ja vahvistettava sen varmistamiseksi, että ne tukevat liikkuvien unionin kansalaisten laajaa osallistumista. Kun otetaan huomioon myös direktiivin soveltamisesta peräkkäisiin vaaleihin saadut kokemukset ja jotta voidaan ottaa huomioon perussopimuksiin tehdyt muutokset, useita kyseisen direktiivin säännöksiä olisi päivitettävä.
(5)Kunnallisvaaleihin liittyvä vaalimenettely kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan; ne järjestävät vaalit omien perinteidensä sekä kansainvälisten ja eurooppalaisten normien mukaisesti. Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden olisi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti tunnustettava unionin kansalaisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus ja kunnioitettava niitä, niiden olisi myös poistettava mahdollisimman monia esteitä osallistumiselta vaaleihin ja näin varmistettava, että unionin kansalaiset voivat helposti käyttää vaalioikeuksiaan.
(6)Sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jäljempänä ’muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset, voivat käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdolle kunnallisvaaleissa samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion omat kansalaiset, kunnallisvaaleihin rekisteröitymistä ja niihin osallistumista koskevia edellytyksiä olisi selkeytettävä, jotta varmistetaan jäsenvaltion omien ja muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Unionin kansalaisia, jotka haluavat äänestää ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa asuinjäsenvaltiossaan, olisi kohdeltava yhdenvertaisesti siltä osin kuin on kyse vaalioikeuden käyttämisen edellytyksenä olevasta asumisen kestosta sekä tämän edellytyksen täyttymisen todistamisesta.
(7)Muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten ei myöskään pitäisi edellyttää täyttävän mitään erityisedellytyksiä voidakseen käyttää äänioikeuttaan tai oikeuttaan asettua ehdolle kunnallisvaaleissa, paitsi jos jäsenvaltion omien kansalaisten ja muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten erilainen kohtelu on poikkeuksellisesti perusteltavissa viimeksi mainituille ominaisilla olosuhteilla, jotka erottavat heidät ensin mainituista.
🡻 94/80/EY johdanto-osan 1 kappale (mukautettu)
sopimus Euroopan unionista muodostaa uuden vaiheen prosessissa, jossa Euroopan kansat yhdistyvät jatkuvasti yhä läheisemmäksi liitoksi; unionin tehtävänä on erityisesti järjestää johdonmukaisesti ja yhteisvastuullisesti jäsenvaltioiden kansojen väliset suhteet; yksi sen perustavoitteista on kehittää jäsenvaltioidensa kansalaisten oikeuksien ja etujen suojaa ottamalla käyttöön unionin kansalaisuus,
🡻 94/80/EY johdanto-osan 2 kappale (mukautettu)
tätä tarkoitusta varten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen II osastossa olevissa määräyksissä otetaan käyttöön kaikille jäsenvaltioiden kansalaisille kuuluva unionin kansalaisuus, jonka perusteella he saavat joukon oikeuksia,
🡻 94/80/EY johdanto-osan 3 kappale (mukautettu)
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 8 b artiklan 1 kohdassa määrätty kunnallinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus asuinvaltiossa on jäsenvaltion omien kansalaisten ja muiden tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen sovellus ja johdonmukainen seuraus perustamissopimuksen 8 a artiklassa vahvistetusta vapaata liikkumista ja oleskelua koskevasta oikeudesta,
🡻 94/80/EY johdanto-osan 4 kappale (mukautettu)
perustamissopimuksen 8 b artiklan 1 kohdan soveltaminen ei edellytä jäsenvaltioiden vaalijärjestelmien täydellistä yhdenmukaistamista; siinä pyritään ennen kaikkea poistamaan kansallisuutta koskeva vaatimus, joka tällä hetkellä on useimmissa jäsenvaltioissa äänioikeuden käyttämisen ja vaalikelpoisuuden toteuttamisen edellytyksenä; lisäksi perustamissopimuksen 3 b artiklan kolmannessa kohdassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen huomioon ottaen yhteisön tätä asiaa koskevassa lainsäädännössä ei saada ylittää sitä, mikä on tarpeen perustamissopimuksen 8 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi,
🡻 94/80/EY johdanto-osan 5 kappale (mukautettu)
perustamissopimuksen 8 b artiklan 1 kohdan tavoitteena on, että kaikki unionin kansalaiset voisivat käyttää äänioikeuttaan ja toteuttaa vaalikelpoisuutensa kunnallisvaaleissa samoin edellytyksin riippumatta siitä, ovatko he asuinvaltion kansalaisia vai ei; tämän vuoksi muille kuin asuinvaltion kansalaisille asetettavien erityisesti asumisen kestoa ja asumisen todistamista koskevien vaatimusten on oltava samat kuin mitä kyseisen jäsenvaltion omilta kansalaisilta tarvittaessa vaaditaan; muille kuin asuinvaltion kansalaisille ei saa asettaa erityisvaatimuksia, jollei asuinvaltion omien kansalaisten ja muiden erilainen kohtelu ole poikkeuksellisesti perusteltavissa viimeksi mainituille ominaisilla olosuhteilla, jotka erottavat heidät ensiksi mainituista,
🡻 94/80/EY johdanto-osan 6 kappale (mukautettu)
perustamissopimuksen 8 b artiklan 1 kohdassa määrätään oikeudesta käyttää äänioikeutta ja toteuttaa vaalikelpoisuus asuinvaltion kunnallisvaaleissa korvaamatta sillä kuitenkaan äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen unionin kansalainen on; on tärkeää kunnioittaa unionin kansalaisten vapautta osallistua tai olla osallistumatta asuinvaltion kunnallisvaaleihin; on siis aiheellista antaa heille mahdollisuus ilmaista halukkuutensa käyttää äänioikeuttaan kyseisessä valtiossa; jäsenvaltioissa, joissa ei ole äänestysvelvollisuutta, heidän vaaliluetteloihin merkitsemisensä voidaan sallia tapahtuvaksi viran puolesta,
🡻 94/80/EY johdanto-osan 7 kappale (mukautettu)
jäsenvaltioiden paikallishallinto kuvastaa erilaisia poliittisia ja oikeudellisia perinteitä, ja sille on luonteenomaista rakenteiden moninaisuus; kunnallisvaalien käsite ei merkitse samaa kaikissa jäsenvaltioissa; tämän vuoksi olisi täsmennettävä tämän direktiivin kohde määrittelemällä ilmaisu 'kunnallisvaalit`; nämä vaalit tarkoittavat yleisiä ja välittömiä vaaleja paikallishallinnon perusyksikköjen ja niiden alayksikköjen tasolla; tämä ilmaisu kattaa sekä kunnallisten edustajistojen että kunnan toimeenpanevan elimen jäsenten yleiset ja välittömät vaalit,
⇩ uusi
(8)Jotta unionin kansalaiset voisivat helpommin käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdolle asuinmaassaan, heidät olisi merkittävä vaaliluetteloon riittävän ajoissa ennen äänestyspäivää. Heidän rekisteröintiinsä olisi sovellettava mahdollisimman yksinkertaisia muodollisuuksia. Pitäisi riittää, että asianomaiset unionin kansalaiset esittävät voimassa olevan henkilökortin ja virallisen vakuutuksen, joissa olevat seikat todistavat, että heillä on oikeus osallistua vaaleihin. Kun muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset on rekisteröity vaaliluetteloon, heillä olisi oltava oikeus pysyä siihen merkittynä niin kauan kuin he täyttävät äänioikeuden edellytykset, samoin edellytyksin kuin niiden unionin kansalaisten, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion kansalaisia. Lisäksi unionin kansalaisten olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille yhteystiedot, jotta nämä voivat tiedottaa heille säännöllisesti tilanteesta.
(9)Vaikka jäsenvaltioilla on toimivalta säätää alueensa ulkopuolella asuvien kansalaistensa äänioikeudesta tai vaalikelpoisuudesta kunnallisvaaleissa, se seikka, että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset on merkitty asuinjäsenvaltionsa vaaliluetteloon, ei sinänsä saisi olla peruste heidän poistamisekseen kotijäsenvaltionsa vaaliluettelosta.
🡻 94/80/EY johdanto-osan 8 kappale (mukautettu)
⇨ uusi
(10)Vaalikelpoisuuden menettäminen voi johtua joko asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ tai kotivaltion ⌦ kotijäsenvaltion ⌫ viranomaisten yksittäisestä päätöksestä. Vaaleilla täytettävän kunnallisen luottamustoimen poliittisen merkityksen vuoksi jäsenvaltioiden jäsenvaltioilla olisi ⇨ oltava oikeus saada kotijäsenvaltiolta tietoja vaalikelpoisuuden menettämisestä ehdokkaan kotijäsenvaltiossa. ⇦ voitava toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen välttämiseksi, että henkilö, joka on kotivaltiossaan menettänyt vaalikelpoisuuden, saisi takaisin tämän oikeuden ainoastaan, koska asuu toisessa jäsenvaltiossa; tämä muille kuin asuinvaltion kansalaisille ominainen ongelma antaa jäsenvaltioille, jotka katsovat sen olevan tarpeen, mahdollisuuden soveltaa heihin paitsi asuinvaltion säännöksiä vaalikelpoisuuden menettämisestä myös kotivaltion asiaa koskevaa lainsäädäntöä; suhteellisuusperiaate huomioon ottaen riittää, jos äänioikeuteen sovelletaan ainoastaan asuinvaltion säännöksiä äänioikeuden menettämisestä,
🡻 94/80/CE johdanto-osan 9 kappale (mukautettu)
(11)Paikallishallinnon perusyksikköjen toimeenpanevan elimen valtuuksiin voi sisältyä osallistuminen julkisen vallan käyttöön ja yleisten etujen suojelu; tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava varata nämä ⌦ kyseiset ⌫ toimet omille kansalaisilleen ⌦ ottaen suhteellisuusperiaate kaikilta osin huomioon. ⌫ jäsenvaltioiden olisi lisäksi voitava tätä tarkoitusta varten toteuttaa tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä, joilla ei kuitenkaan voitaisi rajoittaa enempää kuin on tarpeen tämän tavoitteen toteutumiseksi muiden jäsenvaltioiden kansalaisten mahdollisuutta tulla valituksi,
🡻 94/80/EY johdanto-osan 10 kappale
(12)Vaaleilla valitun kunnallisen luottamushenkilön oikeus osallistua lakiasäätävän elimen vaaleihin olisi lisäksi voitava varata kyseisen maan kansalaisille.
🡻 94/80/EY johdanto-osan 11 kappale
(13)Jos jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädetään vaaleilla täytettävän kunnallisen luottamustoimen ja muiden tehtävien yhteensopimattomuudesta, jäsenvaltioiden olisi voitava ulottaa tämä yhteensopimattomuus koskemaan myös muissa jäsenvaltioissa harjoitettuja vastaavia tehtäviä.
🡻 94/80/CE johdanto-osan 6 kappale (mukautettu)
(14)perustamissopimuksen 8 b artiklan 1 kohdassa määrätään oikeudesta ⌦ Muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille myönnetty oikeus ⌫ käyttää äänioikeutta ja toteuttaa vaalikelpoisuus ⌦ oikeutta asettua ehdolle ⌫ asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ kunnallisvaaleissa korvaamatta sillä kuitenkaan ⌦ ei korvaa ⌫ äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen unionin kansalainen on. ⌦ Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että ⌫ on tärkeää kunnioittaa unionin kansalaisten vapautta osallistua tai olla osallistumatta asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ kunnallisvaaleihin ⌦ kunnioitetaan ⌫; on siis aiheellista antaa heille mahdollisuus ⌦ ja että he voivat ⌫ ilmaista halukkuutensa käyttää äänioikeuttaan ⌦ asuinjäsenvaltiossaan ⌫kyseisessä valtiossa. ⌦ Sen vuoksi ⌫ jäsenvaltioissa, joissa ei ole äänestysvelvollisuutta, ⌦ heidän vaaliluetteloihin merkitsemisensä voidaan sallia tapahtuvaksi viran puolesta ⌫.
⇩ uusi
(15)Vaalioikeuksia ja -menettelyjä koskevien tietojen saatavuus on keskeinen tekijä varmistettaessa SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa vahvistetun oikeuden tosiasiallinen toteutuminen.
(16)Vaalimenettelyihin liittyvä riittävien tietojen puute vaikuttaa kansalaisiin, jotka unionin kansalaisina käyttävät heille kuuluvia vaalioikeuksia. Se vaikuttaa myös toimivaltaisten viranomaisten kykyyn käyttää oikeuksiaan ja täyttää velvoitteensa. Jäsenvaltiot olisi velvoitettava nimeämään viranomaiset, joiden vastuulla on antaa unionin kansalaisille asianmukaista tietoa heille SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa annetuista oikeuksista sekä kunnallisvaaleihin osallistumista ja niiden järjestämistä koskevista kansallisista säännöistä ja menettelyistä. Viestinnän vaikuttavuuden varmistamiseksi tiedot olisi annettava selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla.
(17)Vaalitietojen saatavuuden parantamiseksi tällaiset tiedot olisi asetettava saataville vastaanottavan jäsenvaltion virallisen kielen tai kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla unionin virallisella kielellä, jota mahdollisimman monet vastaanottavan jäsenvaltion alueella asuvat unionin kansalaiset ymmärtävät. Jäsenvaltiot voivat käyttää eri osissa maata tai eri alueilla unionin eri virallisia kieliä sen mukaan, mitä kieliä suurin siellä asuvien unionin kansalaisten ryhmä ymmärtää.
🡻 94/80/EY johdanto-osan 12 kappale (mukautettu)
⇨ uusi
(18)Kaikki poikkeukset tässä direktiivissä annettuihin yleisiin sääntöihin perustamissopimuksen SEUT-sopimuksen 8 b ⌦ 22 ⌫ artiklan 1 kohdan mukaisesti on voitava perustella jonkin jäsenvaltion jäsenvaltiolle erityisillä ongelmilla ⇨ , ja niiden on oltava perusoikeuskirjan 52 artiklan vaatimusten mukaisia, myös sen vaatimuksen, että äänioikeuden käyttämistä ja oikeutta asettua ehdolle kunnallisvaaleissa voidaan rajoittaa ainoastaan lailla ja noudattaen suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatetta ⇦. ⌦ Lisäksi ⌫ ja kaikki poikkeussäännökset on poikkeusluonteensa vuoksi otettava uudelleen tarkasteltaviksi, ⌦ perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti ⌫.
🡻 94/80/CE johdanto-osan 13 kappale (mukautettu)
(19)Tällaisia erityisongelmia voi esiintyä erityisesti jäsenvaltiossa, jossa kyseisen valtion kansalaisuutta vailla olevien maassa asuvien äänestysikäisten unionin kansalaisten osuus on merkittävästi keskiarvoa suurempi. jJos tällaisten unionin kansalaisten osuus on ⌦ suurempi kuin ⌫ 20 prosenttia koko äänestäjäkunnasta, asumisen kestoon perustuvat poikkeussäännökset ovat aiheellisia.
🡻 94/80/EY johdanto-osan 14 kappale
unionin kansalaisuuden tarkoitus on sopeuttaa unionin kansalaiset paremmin vastaanottajamaahansa, ja tässä suhteessa on perustamissopimuksen laatijoiden pyrkimysten mukaista välttää jonkin valtion kansalaisten ja muiden siellä asuvien ehdokaslistojen välistä vastakkainasettelua,
🡻 94/80/EY johdanto-osan 15 kappale (mukautettu)
(20)tämä vastakkainasettelun vaara koskee erityisesti jäsenvaltiota, jossa kyseisen valtion kansalaisuutta vailla olevien maassa asuvien ⌦ Jäsenvaltioiden, joissa muiden unionin jäsenvaltioiden ⌫ äänestysikäisten unionin kansalaisten osuus on suurempi kuin 20 prosenttia kaikista maassa asuvista äänestysikäisistä unionin kansalaisista;, tämän vuoksi kyseisen jäsenvaltion olisi voitava antaa erityisiä säännöksiä ehdokaslistojen kokoonpanosta noudattaen perustamissopimuksen 8 b artiklaa, ⌦ SEUT-sopimuksen 22 artiklan 1 kohtaa. ⌫
🡻 94/80/EY johdanto-osan 16 kappale
(21)Olisi otettava huomioon, että eräissä jäsenvaltioissa niissä asuvilla muiden jäsenvaltioiden kansalaisilla on äänioikeus maan kansanedustuslaitoksen vaaleissa, ja tämän vuoksi tässä direktiivissä säädetyistä muodollisuuksista voidaan joustaa.
🡻 94/80/EY johdanto-osan 17 kappale (mukautettu)
(22)Belgian kuningaskunnalle ovat luonteenomaisia erityispiirteet ja tasapainotekijät, jotka johtuvat siitä, että sen perustuslain 1–4 artiklassa säädetään kolmesta virallisesta kielestä sekä maan jakamisesta alueisiin ja yhdyskuntiin ⌦ kieliyhteisöihin ⌫; tämän vuoksi tämän direktiivin soveltamisella kokonaisuudessaan tietyissä kunnissa voisi olla vaikutuksia, joiden johdosta on tarpeen määrätä mahdollisuudesta poiketa tämän direktiivin säännöksistä näiden erityispiirteiden ja tasapainotekijöiden huomioon ottamiseksi,
🡻 94/80/EY johdanto-osan 18 kappale (mukautettu)
⇨ uusi
(23)⇨ Oikeuksien käyttöä ja tämän direktiivin soveltamista koskevat tiedot voivat olla hyödyksi määritettäessä toimenpiteitä, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset voivat tosiasiallisesti käyttää vaalioikeuksiaan. Jotta voidaan parantaa tietojen keruuta kunnallisvaaleja varten, jäsenvaltioiden tulee aloittaa direktiivin täytäntöönpanon säännöllinen seuranta ja raportointi, mihin olisi sisällyttävä tilastotietoja ja tietoja toimenpiteistä, joita on toteutettu muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten vaaleihin osallistumisen tueksi. ⇦ komissio arvioi ⌦ Komission olisi arvioitava ⌫ tämän direktiivin soveltamista lainsäädännössä ja tosiasiallisesti, mukaan lukien tämän direktiivin voimaantulon jälkeen äänestäjäkunnassa tapahtuneet muutokset;, komissio antaa ⌦ ja annettava ⌫ tätä tarkoitusta varten kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen.,
⇩ uusi
(24)On tarpeen, että komissio suorittaa oman arviointinsa tämän direktiivin soveltamisesta kohtuullisen ajan kuluessa sen voimaantulosta ja tiiviissä yhteydessä siihen arviointiin, joka koskee niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 6 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/109/EY soveltamista.
(25)Jotta voidaan varmistaa, että luettelo jäsenvaltioiden paikallishallinnon perusyksiköistä pysyy ajan tasalla ja että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten, jotka haluavat äänestää tai asettua ehdolle kunnallisvaaleissa, viralliset vakuutukset sisältävät jatkossakin unionin kansalaisten vaalioikeuksien käytön kannalta merkityksellisiä tietoja, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat paikallishallinnon perusyksiköiden luettelon ja virallisten vakuutusten mallin muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(26)Jäsenvaltiot ja unioni ovat sitoutuneet varmistamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, myös sen poliittiseen elämään ja yhteiskuntaelämään osallistumista koskevan 29 artiklan, noudattamisen, koska jäsenvaltiot ovat ratifioineet kyseisen yleissopimuksen ja unioni on sen tehnyt. Vammaisten henkilöiden osallistavan ja yhtäläisen vaaleihin osallistumisen tukemiseksi vammaisten ja ikääntyneiden kansalaisten tarpeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon säännöissä, joita sovelletaan unionin kansalaisiin, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jotta he voivat käyttää äänioikeuttaan ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa.
(27)Kun tätä direktiiviä pannaan täytäntöön, henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725.
(28)Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti sen 21 ja 40 artiklaa. Sen vuoksi tämä direktiivi on pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti varmistamalla, että muun muassa oikeutta henkilötietojen suojaan, oikeutta syrjimättömyyteen, kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta, liikkumis- ja oleskeluvapautta sekä oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin noudatetaan täysimääräisesti.
(29)Velvollisuuden saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajoituttava säännöksiin, joilla muutetaan aiempien direktiivien säännöksiä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu aiempiin direktiiveihin.
(30)Tällä direktiivillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä IV olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä luetellut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,
🡻 94/80/EY (mukautettu)
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
I LUKU
Yleistä
1 artikla
⌦ Kohde ja soveltamisala ⌫
1. Tällä direktiivillä vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan jäsenvaltiossa asuvat unionin kansalaiset, jotka eivät ole kyseisen tämän jäsenvaltion kansalaisia, voivat käyttää äänioikeuttaan ja toteuttaa vaalikelpoisuutensa ⌦ oikeuttaan asettua ehdolle ⌫ tämän maan ⌦ kyseisen valtion ⌫ kunnallisvaaleissa.
2.
Tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioissa voimassa oleviin säännöksiin, joilla äänioikeus ja vaalikelpoisuus on myönnetty joko omille valtakunnan alueen ulkopuolella asuville kansalaisille tai maassa asuville kolmansien maiden kansalaisille.
2 artikla
⌦ Määritelmät ⌫
1.
Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
a)’paikallishallinnon perusyksiköllä’ liitteessä I mainittuja hallinnollisia yksiköitä, joilla jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti on yleisillä ja välittömillä vaaleilla valittavia toimielimiä ja jotka ovat toimivaltaisia hoitamaan omalla vastuullaan tiettyjä paikallisia asioita poliittisen ja hallinnollisen järjestelmän perustasolla;
b)’kunnallisvaaleilla’ yleisiä ja välittömiä vaaleja, joiden tarkoituksena on valita edustajiston jäsenet ja tarvittaessa, jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, paikallishallinnon perusyksikön toimeenpanevan elimen puheenjohtaja ja jäsenet;
c)’asuinvaltiolla⌦ asuinjäsenvaltiolla ⌫’ jäsenvaltiota, jossa unionin kansalainen asuu mutta jonka kansalainen hän ei ole;
d)’kotivaltiolla⌦ kotijäsenvaltiolla ⌫’ jäsenvaltiota, jonka kansalainen unionin kansalainen on;
e)’vaaliluettelolla’ toimivaltaisen viranomaisen asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ vaalilainsäädännön mukaisesti vahvistamaa ja ajan tasalle saattamaa kaikkien niiden äänioikeutettujen henkilöiden virallista luetteloa, joilla on äänioikeus tietyssä paikallishallinnon perusyksikössä tai jossakin sen alayksiköistä, tai väestötietojärjestelmää, jos siinä on maininta äänioikeudesta;
f)’määräpäivällä’ päivää tai päiviä, joina unionin kansalaisten on täytettävä asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ oikeuden mukaiset äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden edellytykset;
g)’määrämuotoisella ⌦ ’virallisella ⌫ vakuutuksella’ asianomaisen esittämää asiakirjaa ⌦ tekemää ilmoitusta ⌫, jossa olevista virheellisyyksistä voidaan rangaista voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
2.
Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, jos kansallisen lain muuttamisen seurauksena liitteessä ⌦ I ⌫ mainittu paikallishallinnon perusyksikkö korvataan toisella, jolla on tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu toimivalta, tai jos tällaisen muutoksen seurauksena paikallishallinnon perusyksikkö lakkautetaan tai uusi luodaan.
⇩ uusi
Siirretään komissiolle valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen I muuttamista tämän kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla vastaanotettujen ilmoitusten mukaisesti.
🡻 94/80/EY (mukautettu)
⇨ uusi
Kolmen kuukauden kuluessa tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta, saatuaan myös jäsenvaltion vakuutuksen siitä, että tästä direktiivistä johtuviin oikeuksiin ei tule muutoksia, komissio mukauttaa liitteen tehden siihen aiheelliset muutokset, poistot ja lisäykset. Näin tarkistettu liite julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
3 artikla
⌦ Äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevat edellytykset ⌫
Jokaisella, joka määräpäivänä ⌦ Seuraavilla henkilöillä on äänioikeus ja vaalikelpoisuus asuinjäsenvaltion kunnallisvaaleissa: ⌫
a)⌦ henkilö, joka määräpäivänä ⌫ on unionin kansalainen perustamissopimuksen ⌦ SEUT-sopimuksen ⌫ 8 ⌦ 20 ⌫ artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti; ja joka
b)⌦ henkilö, joka määräpäivänä ⌫ olematta asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ kansalainen täyttää muuten asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ lainsäädännössä säädetyt tämän kyseisen valtion kansalaisten äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevat edellytykset,.
on äänioikeus ja vaalikelpoisuus tämän jäsenvaltion kunnallisvaaleissa tämän direktiivin säännösten mukaisesti.
4 artikla
⌦ Oleskeluaikaa koskevat vaatimukset ⌫
1.
Jos asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ kansalaisten on, jotta he voisivat äänestää tai asettua ehdokkaiksi, oltava asunut valtakunnan alueella tietyn vähimmäisajan, tätä edellytystä pidetään täytettynä 3 artiklassa tarkoitettujen äänioikeutettujen ja vaalikelpoisten henkilöiden osalta, kun he ovat asuneet vastaavan ajan muissa jäsenvaltioissa.
2.
Jos asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ lainsäädännön mukaan sen omat kansalaiset voivat äänestää tai olla ehdokkaina ainoastaan siinä paikallishallinnon perusyksikössä, jossa heidän pääasiallinen asuinpaikkansa sijaitsee, tätä edellytetään myös 3 artiklassa tarkoitetuilta äänioikeutetuilta tai vaalikelpoisilta henkilöiltä.
3.
Edellä oleva 1 kohta ei vaikuta jäsenvaltioissa voimassa oleviin säännöksiin, joiden mukaan äänioikeutetun tai vaalikelpoisen henkilön oikeus käyttää äänioikeuttaan ja asettua ehdokkaaksi määrätyssä ⌦ tietyssä ⌫ paikallishallinnon perusyksikössä edellyttää asumista tietyn vähimmäisajan tämän ⌦ vähimmäisasumisaikaa kyseisen ⌫ perusyksikön alueella.
Edellä oleva 1 kohta ei myöskään vaikuta tämän direktiivin hyväksymispäivänä voimassa oleviin kansallisiin säännöksiin, joiden mukaan äänioikeutetun tai vaalikelpoisen henkilön⌦ äänioikeutettujen tai vaalikelpoisten henkilöiden ⌫ oikeus käyttää äänioikeuttaan ja toteuttaa vaalikelpoisuutensa ⌦ oikeuttaan asettua ehdolle ⌫ edellyttää asumista tietyn vähimmäisajan sillä jäsenvaltion hallintoalueella, johon paikallishallinnon perusyksikkö kuuluu.
5 artikla
⌦ Puuttuva kelpoisuus ⌫
1.
Asuinvaltio ⌦ Asuinjäsenvaltio ⌫ voi säätää, että unionin kansalainen, joka kotivaltiossaan ⌦ kotijäsenvaltiossaan ⌫ on häntä koskevalla siviilioikeudellisella tai rikosoikeudellisella päätöksellä tai tuomiolla menettänyt kunnallisen vaalikelpoisuuden, ei ole sen alueella toimitettavissa kunnallisvaaleissa vaalikelpoinen.
2.
⌦ Asuinjäsenvaltio ⌫ Asuinvaltio voi evätä sellaisen unionin kansalaisen ehdokkuuden kunnallisvaaleissa, joka ei voi esittää 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua vakuutusta tai 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua todistusta.
3.
Jäsenvaltiot voivat säätää, että ainoastaan niiden omia kansalaisia voidaan valita paikallishallinnon perusyksikön toimeenpanevan elimen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tai jäseneksi, jos nämä henkilöt valitaan hoitamaan kyseisiä tehtäviä koko toimikauden ajaksi.
Jäsenvaltiot voivat lisäksi säätää, että paikallishallinnon perusyksikön toimeenpanevan elimen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai jäsenen tehtävien tilapäinen tai väliaikainen hoitaminen voidaan varata ainoastaan valtion omille kansalaisille.
Säännösten, jotka jäsenvaltiot voivat antaa taatakseen, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tehtävien ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen tilapäisten tai väliaikaisten valtuuksien hoitaminen varataan ainoastaan niiden omille kansalaisille, on oltava perustamissopimuksen ⌦ SEUT-sopimuksen ⌫ ja yleisten oikeusperiaatteiden mukaisia ja niiden on oltava tarkoituksenmukaisia, tarpeellisia ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.
4.
Jäsenvaltiot voivat lisäksi säätää, että edustuselimen ⌦ edustajiston ⌫ jäseneksi valitut unionin kansalaiset eivät voi osallistua kansanedustuslaitoksen valitsijamiesten ⌦ valitsijoiden ⌫ nimeämiseen tai sen jäsenten valitsemiseen.
6 artikla
⌦ Yhteensopimattomuus ⌫
1.
Edellä 3 artiklassa tarkoitettuihin vaalikelpoisiin henkilöihin sovelletaan samoja tehtävien yhteensopimattomuutta koskevia säännöksiä kuin asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ lainsäädännön mukaan sovelletaan valtion omiin kansalaisiin.
2.
Jäsenvaltiot voivat säätää, että vaaleilla täytettävä kunnallinen luottamustoimi asuinvaltiossa ⌦ asuinjäsenvaltiossa ⌫ on yhteensopimaton myös muissa jäsenvaltioissa hoidettavana olevien sellaisten tehtävien kanssa, jotka tulkittaisiin yhteensopimattomiksi asuinvaltiossa ⌦ asuinjäsenvaltiossa ⌫.
II LUKU
Äänioikeuden ja ehdolleasettumisoikeuden käyttäminen
7 artikla
⌦ Vapaus valita äänestääkö asuinjäsenvaltiossa ⌫
1.
Edellä 3 artiklassa tarkoitettu äänioikeutettu henkilö käyttää äänioikeuttaan ⌦ olevan 3 artiklan edellytykset täyttävä äänioikeutettu henkilö voi käyttää äänioikeuttaan ⌫ ⌦ kunnallisvaaleissa ⌫ asuinvaltiossa ⌦ asuinjäsenvaltiossa ⌫, jos hän on ilmaissut halukkuutensa siihen.
2.
Jos äänestäminen on ⌦ asuinjäsenvaltiossa⌫ asuinvaltiossa pakollista, tämä velvoite koskee myös 3 artiklassa tarkoitettuja äänioikeutettuja henkilöitä, jotka on merkitty vaaliluetteloon.
3.
Jäsenvaltioissa, joissa äänestäminen ei ole pakollista, voidaan säätää 3 artiklassa tarkoitettujen äänioikeutettujen henkilöiden merkitsemisestä vaaliluetteloon viran puolesta.
8 artikla
⌦ Vaaliluetteloon merkitseminen ja siitä poistaminen ⌫
1.
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta 3 artiklassa tarkoitettu äänioikeutettu henkilö voidaan merkitä vaaliluetteloon hyvissä ajoin ⌦ riittävän ajoissa ⌫ ennen äänestystä.
2.
Tullakseen merkityksi vaaliluetteloon 3 artiklassa tarkoitetun äänioikeutetun henkilön on esitettävä samat asiakirjat kuin äänioikeutetun henkilön, jolla on kyseisen valtion kansalaisuus.
⌦ Asuinjäsenvaltio ⌫ Asuinvaltio voi lisäksi vaatia, että 3 artiklassa tarkoitetun äänioikeutetun henkilön on esitettävä voimassa oleva henkilöllisyystodistus sekä määrämuotoinen ⌦ virallinen ⌫ vakuutus, josta käy ilmi hänen kansalaisuutensa ja hänen osoitteensa asuinvaltiossa ⇨ joka on laadittu liitteessä II esitetyn mallin mukaisesti ⇦.
3.
Edellä 3 artiklassa tarkoitettu vaaliluetteloon merkitty äänioikeutettu henkilö pysyy siihen merkittynä samoin edellytyksin kuin äänioikeutettu henkilö, jolla on kyseisen valtion kansalaisuus, kunnes hänet poistetaan luettelosta viran puolesta sen vuoksi, että hän ei enää täytä äänioikeuden edellytyksiä. ⇨ Jos jäsenvaltiot säätävät, että kansalaisille ilmoitetaan heidän poistamisestaan vaaliluettelosta, näitä säännöksiä sovelletaan myös 3 artiklassa tarkoitettuihin äänioikeutettuihin henkilöihin. ⇦
Äänioikeutetut henkilöt, jotka on omasta pyynnöstä merkitty vaaliluetteloon, voidaan myös poistaa luettelosta heidän omasta pyynnöstään.
Äänioikeutetun henkilön muuttaessa asuinpaikkansa toiseen saman jäsenvaltion paikallishallinnon perusyksikköön hänet merkitään tämän perusyksikön vaaliluetteloon samoin edellytyksin kuin äänioikeutettu henkilö, jolla on kyseisen valtion kansalaisuus.
⇩ uusi
4. Siirretään komissiolle valta antaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun virallisen vakuutuksen mallin muodon ja sisällön muuttamista koskevia delegoituja säädöksiä 16 artiklan mukaisesti.
5. Se, että 3 artiklassa tarkoitettu äänioikeutettu henkilö on merkitty asuinjäsenvaltionsa vaaliluetteloon, ei saa johtaa siihen, että hänet poistetaan kotijäsenvaltionsa vaaliluettelosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten jäsenvaltion sääntöjen soveltamista, joilla äänioikeus ja vaalikelpoisuus on myönnetty omille valtakunnan alueen ulkopuolella asuville kansalaisille.
🡻 94/80/EY (mukautettu)
⇨ uusi
9 artikla
⌦ Ehdokkaaksi rekisteröityminen ⌫
1.
Ehdokaslistan julkaisemista ⌦ Ehdokkaaksi asettumistaan ⌫ koskevan hakemuksen jättämisen yhteydessä kunkin 3 artiklassa tarkoitetun vaalikelpoisen henkilön on esitettävä samat asiakirjat kuin ehdokkaan, jolla on kyseisen valtion kansalaisuus. Asuinvaltio ⌦ Asuinjäsenvaltio ⌫ voi vaatia, että hän esittää määrämuotoisen ⌦ virallisen ⌫ vakuutuksen, josta käy ilmi hänen kansallisuutensa ja osoitteensa asuinvaltiossa ⇨ joka on laadittu liitteessä III esitetyn mallin mukaisesti ⇦.
2.
Asuinvaltio ⌦ Asuinjäsenvaltio ⌫ voi lisäksi vaatia, että 3 artiklassa tarkoitetun vaalikelpoisen henkilön on:
a)selvästi ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetussa määrämuotoisessa ⌦ virallisessa ⌫ vakuutuksessa, jonka hän antaa ehdokaslistan julkaisemista koskevaa hakemusta jättäessään ⌦ ehdokkaaksi asettumistaan koskevan ilmoituksen ⌫, että hän ei ole kotivaltiossaan ⌦ kotijäsenvaltiossaan ⌫ menettänyt vaalikelpoisuuttaan;
b)esitettävä, jos on syytä epäillä a alakohdassa tarkoitettua vakuutusta tai jos jäsenvaltion lainsäädäntö sitä edellyttää, ennen äänestystä tai sen jälkeen, kotivaltion ⌦ kotijäsenvaltion ⌫ toimivaltaisten hallintoviranomaisten antama todistus siitä, että hän ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan tässä ⌦ kyseisessä ⌫ valtiossa tai että viranomaisilla ei ole tietoa tämän oikeuden menettämisestä;
c)esitettävä voimassa oleva henkilöllisyystodistus;
d)selvästi ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetussa määrämuotoisessa ⌦ virallisessa ⌫ vakuutuksessaan, että hän ei hoida 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yhteensopimattomia tehtäviä; ja
e)ilmoitettava tarvittaessa viimeinen osoitteensa kotivaltiossa ⌦ kotijäsenvaltiossaan ⌫.
⇩ uusi
3. Siirretään komissiolle valta antaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun virallisen vakuutuksen mallin muodon ja sisällön muuttamista koskevia delegoituja säädöksiä 16 artiklan mukaisesti.
10 artikla
Erityiset äänestystavat
Jäsenvaltioiden, jotka tarjoavat kansalaisilleen mahdollisuuden äänestää kunnallisvaaleissa ennakkoon, postitse, sähköisesti ja internetin välityksellä, on varmistettava, että samat äänestystavat ovat myös 3 artiklassa tarkoitettujen äänioikeutettujen käytettävissä.
🡻 94/80/EY (mukautettu)
⇨ uusi
1110 artikla
⌦ Rekisteröintipäätös ja oikeussuojakeinot ⌫
1.
Asuinvaltion on kohtuullisen ajan kuluessa ⌦ Asuinjäsenvaltion on ⌫ ilmoitettava asianomaiselle henkilölle ⌦ hyvissä ajoin ⌫ ⇨ selkeällä ja yksinkertaisella kielellä ⇦, mihin ratkaisuun hänen vaaliluetteloon merkitsemistä tai ehdokkaaksi asettumista koskevan hakemuksensa osalta on päädytty.
2.
Jos asianomaista henkilöä ⌦ unionin kansalaista ⌫ ei ole merkitty vaaliluetteloon tai jos hänen vaaliluetteloon merkitsemistä koskevaa hakemustaan ei ole hyväksytty taikka jos hänen ehdokkuutensa on hylätty, hänellä on oltava samat mahdollisuudet hakea muutosta kuin ⌦ asuinjäsenvaltion kansalaisuuden omaavilla ⌫ äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla henkilöillä, joilla on valtion kansalaisuus, on vastaavissa tapauksissa asuinvaltion ⌦ asuinjäsenvaltion ⌫ lainsäädännön mukaisesti.
⇩ uusi
3. Jos vaaliluettelossa tai kunnallisvaaliehdokkaiden luettelossa on virheitä, asianomaisella henkilöllä on oltava samat mahdollisuudet hakea muutosta kuin asuinjäsenvaltion kansalaisuuden omaavilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla henkilöillä on asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.
🡻 94/80/EY (mukautettu)
1211 artikla
⌦ Tiedottaminen ⌫
⇩ uusi
1. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen viranomainen, joka vastaa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille tiedotetaan ajoissa edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä kunnallisvaaleissa.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan nojalla nimetty viranomainen antaa suoraan kullekin 3 artiklassa tarkoitetulle äänioikeutetulle ja vaalikelpoiselle henkilöille seuraavat tiedot:
a)rekisteröinnin tila;
b)vaalien ajankohta sekä äänestystapa ja -paikka, kun ne ovat saatavilla;
c)keinot hankkia lisätietoja vaalien järjestämisestä, ehdokasluettelo mukaan luettuna.
3. Tiedot edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä kunnallisvaaleissa, sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava selkeällä ja yksinkertaisella kielellä.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1724 9 artiklassa säädettyjen laatuvaatimusten mukaisesti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot on annettava yhdellä tai useammalla vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä, minkä lisäksi niiden mukana on oltava käännös vähintään yhdelle muulle unionin viralliselle kielelle, jota mahdollisimman monet asianomaisen jäsenvaltion alueella asuvat Euroopan unionin kansalaiset ymmärtävät.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaisin viestintävälinein, -tavoin ja -muodoin, että tiedot edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä kunnallisvaaleissa, sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat vammaisten ja ikääntyneiden saatavilla.
🡻 94/80/EY (mukautettu)
⇨ uusi
Jäsenvaltion on ilmoitettava hyvissä ajoin ja asianmukaisella tavalla 3 artiklassa tarkoitetuille äänioikeutetuille ja vaalikelpoisille henkilöille äänioikeuden käyttämistä ja vaalikelpoisuuden toteuttamista kyseisessä valtiossa koskevat edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt.
III LUKU
Poikkeus- ja siirtymäsäännökset
1312 artikla
⌦ Poikkeukset ⌫
1.
Jos 1 päivänä tammikuuta 1996 jossakin jäsenvaltiossa niiden unionin äänestysikäisten ⌦ unionin ⌫ kansalaisten osuus, jotka asuvat tässä kyseisessä jäsenvaltiossa mutta eivät ole sen kansalaisia, on suurempi kuin 20 prosenttia kaikista maassa asuvista äänestysikäisistä unionin kansalaisista, tämä ⌦ kyseisen jäsenvaltion omista ja muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisista yhteensä, kyseinen ⌫ jäsenvaltio voi tästä direktiivistä poiketen:
a)rajata äänioikeuden niille 3 artiklassa tarkoitetuille äänioikeutetuille henkilöille, jotka ovat asuneet jäsenvaltiossa määrätyn vähimmäisajan, joka voi olla enintään kunnallisen edustajiston toimikauden pituinen,
b)rajata vaalikelpoisuuden niille 3 artiklassa tarkoitetuille vaalikelpoisille henkilöille, jotka ovat asuneet jäsenvaltiossa määrätyn vähimmäisajan, joka voi olla enintään mainitun ⌦ kunnallisen ⌫ edustajiston kahden toimikauden pituinen, ja
c)toteuttaa aiheelliset toimenpiteet ehdokaslistojen laatimiseksi erityisesti niiden unionin kansalaisten sopeuttamisen ⌦ integroitumisen ⌫ helpottamiseksi, jotka ovat toisen jäsenvaltion kansalaisia.
2.
Belgian kuningaskunta voi tästä direktiivistä poiketen soveltaa 1 kohdan a alakohdan säännöksiä rajoitettuun määrään kuntia, joiden luettelo sen on toimitettava tiedoksi vähintään vuotta ennen niitä kunnallisia vaaleja, joissa poikkeusta aiotaan käyttää hyväksi.
3.
Jos 1 päivänä tammikuuta 1996 jonkin jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään, että jonkin toisen jäsenvaltion kyseisessä jäsenvaltiossa asuvilla kansalaisilla on äänioikeus maan ⌦ kyseisen jäsenvaltion ⌫ kansanedustuslaitoksen vaaleissa ja että heidät voidaan tätä tarkoitusta varten merkitä vaaliluetteloihin täsmälleen samoin edellytyksin kuin äänioikeutetut henkilöt, joilla on ⌦ kyseisen jäsenjäsen ⌫ valtion kansalaisuus, ensiksi mainittu jäsenvaltio voi tästä direktiivistä poiketen olla soveltamatta 6–11 artiklaa näihin kansalaisiin.
4.
Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivään joulukuuta 1998 mennessä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi ⇨ tämän direktiivin voimaantulosta ⇦ kertomuksen, jossa se tarkistaa, onko asianomaisille jäsenvaltioille perustamissopimuksen ⌦ SEUT-sopimuksen ⌫ 8 b ⌦ 22 ⌫ artiklan 1 kohdan mukaisesti nojalla myönnetty poikkeus yhä aiheellinen ja ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia mukautuksia. Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat poikkeussäännöksiä 1 ja 2 kohdan mukaisesti nojalla, on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat taustatiedot.
IV LUKU
Loppusäännökset
1413 artikla
⌦ Raportointi ⌫
⇩ uusi
1. Jäsenvaltioiden on kolmen vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta ja sen jälkeen neljän vuoden välein annettava komissiolle kertomus direktiivin soveltamisesta alueellaan, 5 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltaminen mukaan lukien. Kertomuksissa on esitettävä asiaankuuluvat tilastotiedot 3 artiklassa tarkoitettujen äänestäjien ja ehdokkaiden osallistumisesta kunnallisvaaleihin sekä yhteenveto osallistumisen suhteen toteutetuista toimenpiteistä.
🡻 94/80/EY (mukautettu)
⇨ uusi
⇨ 2. ⇦ Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ⇨ viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta ja sen jälkeen joka viides vuosi ⇦ kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta, liittäen mukaan tiedot direktiivin voimaantulon jälkeen äänestäjäkunnassa tapahtuneista muutoksista, vuoden kuluessa siitä, kun kaikissa jäsenvaltioissa on toimitettu edellä olevien säännösten perusteella järjestetyt kunnallisvaalit, ja ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia mukautuksia ⇨ myös jäsenvaltioiden tämän artiklan 1 kohdan nojalla toimittamien tietojen perusteella. ⇦.
⇩ uusi
15 artikla
Arviointi
Komissio arvioi tämän direktiivin soveltamista kahden vuoden kuluessa Euroopan parlamentin vuoden 2029 vaaleista ja laatii arviointikertomuksen siitä, miten direktiivissä säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.
16 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.
Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.
Siirretään komissiolle tämän direktiivin voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 2, 8 ja 9 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3.
Neuvosto voi milloin tahansa kumota 2, 8 ja 9 artiklassa tarkoitetun toimivallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.
Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.
Edellä olevien 2, 8 ja 9 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
🡻 94/80/EY (mukautettu)
⇨ uusi
1714 artikla
⌦ Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ⌫
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin ⇨ 8 artiklan 2, 3 ja 5 kohdan, 9 artiklan 1 ja 2 kohdan, 10 artiklan, 11 artiklan 1 ja 3 kohdan, 12 ja 14 artiklan sekä liitteiden I, II ja III ⇦ noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1 päivään tammikuuta 1996 ⇨ 31 päivään joulukuuta 2023 ⇦ mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä ⌦ viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina ⌫ komissiolle viipymättä.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, niitä virallisesti julkaistaessa⌦ kun ne julkaistaan virallisesti ⌫. ⌦ Niissä on myös mainittava, että voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevat viittaukset tällä direktiivillä kumottuun direktiiviin on katsottava viittauksiksi tähän direktiiviin. ⌫ Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ⌦ ja maininta ⌫ tehdään.
⌦ 2.
Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. ⌫
⌦ 18 artikla ⌫
⌦ Kumoaminen ⌫
⌦ Kumotaan 31 päivästä joulukuuta 2023 direktiivi 94/80/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä IV olevassa A osassa mainituilla säädöksillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä IV olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä. ⌫
⌦ Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä V olevan vastaavuustaulukon mukaisesti. ⌫
1915 artikla
⌦ Voimaantulo ja soveltaminen ⌫
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen ⌦ unionin ⌫ virallisessa lehdessä.
⌦ Tämän direktiivin 1–7 artiklaa, 8 artiklan 1 kohtaa, 11 artiklan 2 kohtaa ja 13 artiklaa sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2023. ⌫
2016 artikla
⌦ Osoitus ⌫
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja