EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.7.2021

COM(2021) 421 final

2021/0240(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2021) 190, 191}
{SEC(2021) 391}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Rahanpesu ja terrorismin rahoitus ovat vakava uhka EU:n talouden ja rahoitusjärjestelmän eheydelle ja kansalaisten turvallisuudelle. Europol on arvioinut, että noin 1 prosentin EU:n vuotuisesta bruttokansantuotteesta havaitaan olevan yhteydessä epäilyttävään taloudelliseen toimintaan. 1 Useiden EU:n luottolaitoksissa tapahtuneiksi väitettyjen, paljon julkisuutta saaneiden rahanpesutapausten jälkeen komissio hyväksyi heinäkuussa 2019 joukon asiakirjoja 2 , joissa analysoitiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n järjestelmän vaikuttavuutta ja tehokkuutta sen silloisessa muodossa. Komissio totesi, että uudistukset olivat tarpeen muun muassa valvonnan ja rahanpesun selvittelykeskusten välisen yhteistyön alalla. Tässä yhteydessä EU:n turvallisuusunionistrategiassa vuosiksi 2020–2025 3 korostettiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n kehyksen parantamista, jotta voitaisiin suojella eurooppalaisia terrorismilta ja järjestäytyneeltä rikollisuudelta.

Komissio esitti 7. toukokuuta 2020 toimintasuunnitelman, joka koskee kattavaa unionin politiikkaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi. 4 Komissio sitoutui toimintasuunnitelmassa toteuttamaan toimenpiteitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien EU:n sääntöjen vahvistamiseksi ja määritteli kuusi painopistealuetta tai pilaria:

1.Varmistetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n nykyisen sääntelykehyksen tuloksellinen täytäntöönpano.

2.Luodaan yksi yhteinen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva EU:n säännöstö.

3.Aloitetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonta EU:n tasolla.

4.Perustetaan tuki- ja yhteistyömekanismi rahanpesun selvittelykeskuksia varten.

5.Valvotaan unionin tason rikosoikeussäännösten noudattamista ja varmistetaan tietojenvaihto.

6.Vahvistetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n sääntelykehyksen kansainvälistä ulottuvuutta.

Tällä lainsäädäntöehdotuksella pyritään panemaan täytäntöön kyseisen toimintasuunnitelman toimet 3 ja 4, kun taas kahdella muulla asiaan liittyvällä lainsäädäntöehdotuksella pyritään panemaan täytäntöön toimi 2 ja edistämään toimea 6. Toimet 1 ja 5 eivät edellytä lainsäädäntötoimia.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan EU:n tason valvonnan käyttöönotto sekä rahanpesun selvittelykeskusten tuki- ja koordinointimekanismin perustaminen on saanut tukea Euroopan parlamentilta ja neuvostolta:

Euroopan parlamentti suhtautui rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevasta kokonaisvaltaisesta unionin toimintapolitiikasta 10. heinäkuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa 5 myönteisesti komission toimintasuunnitelmaan ja aikomukseen esitellä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan EU:n tason valvoja sekä rahanpesun selvittelykeskusten EU:n koordinointi- ja tukimekanismi. Euroopan parlamentti kehotti lisäksi komissiota harkitsemaan EU:n koordinointi- ja tukimekanismin luomista EU:n rahanpesun selvittelykeskuksen muodossa, varmistamaan, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojan vastuut kattavat finanssialan ja muiden kuin finanssialan ilmoitusvelvolliset ja sillä on suorat valvontavaltuudet tiettyihin ilmoitusvelvollisiin nähden sen mukaan, minkä kokoisia ne ovat tai millaisen riskin ne aiheuttavat, ja että se voi valvoa sitä, miten kansalliset valvojat soveltavat EU:n sääntöjä, sekä jakamaan selkeästi EU:n valvojan ja kansallisten valvojien valtuudet, ja pyysi antamaan EU:n tason valvojalle ja EU:n rahanpesun selvittelykeskukselle talousarviota koskevan ja toiminnallisen riippumattomuuden. Euroopan parlamentti totesi tässä yhteydessä, että ehdotetut talousarvio- ja henkilöresurssit eivät riitä täysimääräisen tuen antamiseksi rahanpesun torjuntaan liittyvään tutkintaan ja nykyisiin koordinointimekanismeihin ja että rahanpesun torjuntaan olisi osoitettava enemmän henkilö- ja taloudellisia resursseja.

Neuvosto tukee yhtä lailla komission toimintasuunnitelmaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta 5. marraskuuta 2020 antamissaan päätelmissä 6 . Neuvosto muun muassa pyysi komissiota asettamaan etusijalle rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n tason valvonnan aloittamisen ja koordinointi- ja tukimekanismin perustamisen rahanpesun selvittelykeskuksia varten. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojalle olisi annettava toimivaltaa puhtaasti riskiherkkyyden perusteella. 7 Tälle viranomaiselle olisi annettava resurssit kansallisten viranomaisten tukemiseksi ja valvonnan lähentämisen edistämiseksi myös muilla aloilla kuin finanssialalla. Suoran valvonnan hoitamiseksi sen olisi perustettava yhteisiä valvontaryhmiä, tehtävä yleistarkastuksia ja määrättävä valvontatoimenpiteitä ja hallinnollisia seuraamuksia kansallisten järjestelmien ja valvontarakenteiden erityispiirteitä noudattaen. Tällä uudella valvojalla olisi oltava riippumaton ja itsenäinen hallintorakenne ja sen olisi tehtävä yhteistyötä muiden asiaankuuluvien EU:n ja kansallisten viranomaisten kanssa. Rahanpesun selvittelykeskusten koordinointi- ja tukimekanismin luomisen osalta neuvosto ehdottaa, että uudelle viranomaiselle annetaan keskeinen rooli yhteisen analysoinnin vahvistamisessa ja helpottamisessa rahanpesun selvittelykeskusten välillä ja että rahanpesun selvittelykeskusten analyyseja tuetaan ja edistetään vaihtoja ja valmiuksien kehittämistä rahanpesun selvittelykeskusten kesken ja myös muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Koordinointi- ja tukimekanismin olisi perustuttava hallintotapaan, jossa otetaan rahanpesun selvittelykeskukset kaikilta osin mukaan ja kunnioitetaan niiden keskeisiä tehtäviä ja vastuuta toiminnallisen riippumattomuuden ja itsenäisyyden sekä finanssialan tiedustelutiedon turvallisuuden ja luottamuksellisuuden osalta.

Tällä ehdotuksella perustetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomainen, jäljempänä ’rahanpesuntorjuntaviranomainen’ tai ’viranomainen’. Tämä uusi EU:n rahanpesuntorjuntaviranomainen on välttämätön, jotta voidaan puuttua nykyisiin puutteisiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonnassa unionissa: Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonta perustuu EU:ssa tällä hetkellä jäsenvaltioiden toimiin. Sen laatu ja vaikuttavuus ovat epätasaisia, koska resurssit ja käytännöt vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioissa. 8 Kuten viimeaikaiset EU:n luottolaitoksiin liittyvät väitetyt rahanpesutapaukset osoittavat, rajatylittäviä tilanteita koskeva lähestymistapa ei ole johdonmukainen. Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) kertomuksessa toimivaltaisten rahanpesuntorjuntaviranomaisten lähestymistavoista, jotka koskevat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaa, 9 vahvistettiin, että edistymisestä huolimatta kaikki toimivaltaiset viranomaiset eivät pysty tekemään tuloksellista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Myös menetelmät riskien tunnistamiseksi ja riskiperusteisen lähestymistavan soveltamiseksi valvontaan eroavat toisistaan. Tietyt riskit ovat luonteeltaan kansallisia, kun taas toiset ovat luonteeltaan horisontaalisia tai voivat vaikuttaa koko unionin rahoitusjärjestelmään. Vastauksissaan kohdennettuun kyselylomakkeeseen, jonka komissio toimitti niille osana julkista kuulemista, joka käynnistettiin toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä 7. toukokuuta 2020, jäsenvaltiot korostivat, että tarvitaan yhteinen ja johdonmukainen menetelmä riskien arvioimiseksi ja tunnistamiseksi. 10 Jo kuvattujen valvontavaltuuksien erojen lisäksi EPV totesi myös, että kansalliset rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojat eivät välttämättä aina halua käyttää kaikkia käytettävissä olevia valtuuksia. Tämä ei johda ainoastaan riittämättömään valvontaan kansallisella tasolla vaan myös rajatylittäviä palveluja tarjoavien ammattilaisten riittämättömään valvontaan, mikä aiheuttaa riskejä koko sisämarkkinoille. Nämä havainnot vahvistettiin suurelta osin myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen viimeisimmässä kertomuksessa 11 .

Näiden puutteiden korjaamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisesta tulee rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan yhdennetyn valvontajärjestelmän keskus, joka koostuu itse rahanpesuntorjuntaviranomaisesta ja kansallisista viranomaisista, joilla on rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontatehtävä, jäljempänä ’valvontaviranomaiset’. Rahanpesuntorjuntaviranomainen osallistuu suoraan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan unionissa valvomalla suoraan joitakin riskialtteimmista rajatylittävistä finanssialan ilmoitusvelvollisista ja tekemällä niitä koskevia päätöksiä. Viime vuosina julkisuudessa on keskusteltu useista tapauksista, joissa yritykset eivät ole panneet säännöksiä asianmukaisesti täytäntöön ja/tai valvojat eivät ole ryhtyneet asianmukaisiin vastatoimiin. Suoran EU:n tason valvonnan luominen niille ilmoitusvelvollisille, joihin kohdistuu suuri rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen liittyvä riski, poistaa nämä porsaanreiät erityisesti rajatylittävän valvonnan kohdalla. Samalla koordinoidaan kansallisia valvontaviranomaisia ja autetaan niitä parantamaan yhteisen säännöstön noudattamisen valvontaa ja yhdenmukaisten ja korkealuokkaisten valvontanormien, lähestymistapojen ja riskinarviointimenetelmien varmistamista.

Kaikissa hiljattain EU:ssa raportoiduissa merkittävissä rahanpesutapauksissa on ollut rajatylittävä ulottuvuus. Näiden rahavirtojen havaitseminen jää kuitenkin kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten ja niiden välisen yhteistyön huoleksi. Vaikka tämä kertoo rahanpesun selvittelykeskusten operatiivisesta riippumattomuudesta ja itsenäisyydestä, tätä yhteistyötä tukevan yhteisen rakenteen puuttuminen johtaa tilanteisiin, joissa yhteisiä analyyseja ei tehdä yhteisten välineiden tai resurssien puuttumisen vuoksi. Nämä erot haittaavat rajatylittävää yhteistyötä ja vähentävät siten valmiuksia havaita rahanpesu ja terrorismin rahoitus varhaisessa vaiheessa ja tuloksellisesti. Tämä johtaa hajanaiseen lähestymistapaan, joka on altis rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyville väärinkäytöksille ja jossa ei pystytä ajoissa tunnistamaan suuntauksia ja typologioita unionin tasolla. 12  

Uudella rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi myös oltava keskeinen rooli rahanpesun selvittelykeskusten välisen tietojenvaihdon ja yhteistyön parantamisessa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimii tuki- ja koordinointikeskuksena, joka avustaa rahanpesun selvittelykeskuksia niiden työssä muun muassa sellaisten epäilyttävistä maksutapahtumista tehtyjen ilmoitusten ja epäilyttävää toimintaa koskevien ilmoitusten, joilla on merkittävä rajatylittävä vaikutus, yhteisten analyysien kohdalla, ja tarjoaa FIU.net-foorumille vakaan ylläpitopalvelun. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomainen mahdollistaa yhteisten ilmoituslomakkeiden ja -standardien kehittämisen EU:n rahanpesun selvittelykeskusten käyttöön.

•    Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Unionissa voimassa oleva rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva oikeudellinen kehys koostuu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevasta direktiivistä 13 ja varainsiirtoasetuksesta 14 . Tähän ehdotukseen liittyy kolme muuta ehdotusta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n lainsäädännön muuttamiseksi:

i.Uusi asetus, jolla luodaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva yhteinen säännöstö

ii.Uusi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva direktiivi, joka täydentää asetusta

iii.Uudelleenlaadittu asetus (EU) 2015/847 varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista

Tätä neljän lainsäädäntöehdotuksen pakettia pidetään yhtenä johdonmukaisena kokonaisuutena pantaessa täytäntöön 7. toukokuuta 2020 hyväksyttyä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa komission toimintasuunnitelmaa. Paketilla luodaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeville unionin säännöille uusi tiukempi täytäntöönpanokehys.

•    Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Vaikka rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimivalta rajoittuu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n lainsäädännön soveltamisalaan, kyseinen lainsäädäntö on itse vuorovaikutuksessa ja johdonmukainen rahoituspalveluja ja rikosoikeutta koskevan muun lainsäädännön kanssa. Tähän sisältyy maksuja ja varainsiirtoja koskeva EU:n lainsäädäntö (esimerkiksi maksupalveludirektiivi, maksutilidirektiivi ja sähköistä rahaa koskeva direktiivi 15 ). Rahanpesun selvittelykeskusten osalta on myös otettu huomioon direktiivi 16 , jolla helpotetaan rahoitus- ja muiden tietojen käyttöä tiettyjen rikosten ennalta estämistä, paljastamista, tutkimista tai niihin liittyviä syytetoimia varten. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimivalta virtuaalivarojen alalla on yhdenmukainen komission 24. syyskuuta 2020 julkaiseman digitaalista rahoitusta koskevan paketin kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•    Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT’, 114 artiklaan, eli oikeusperusta on sama kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan nykyisen oikeudellisen kehyksen kohdalla. SEUT-sopimuksen 114 artiklan katsotaan soveltuvan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan lainsäädännön oikeusperustaksi, kun otetaan huomioon, että kansallisten lakien erilainen kehittyminen voisi häiritä sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja että rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvissä toimissa voitaisiin pyrkiä hyödyntämään pääoman vapaata liikkuvuutta ja rahoituspalvelujen tarjoamisen vapautta, mikä aiheuttaisi taloudellisia tappioita, häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnassa ja maineeseen liittyviä vahinkoja unionin tasolla.

•    Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) 

•    Suhteellisuusperiaate

•    Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•    Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•    Sidosryhmien kuuleminen

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa komission toimintasuunnitelmaa koskeva kuulemisstrategia koostui useista osatekijöistä:

–Kuuleminen etenemissuunnitelmasta, jossa ilmoitettiin komission toimintasuunnitelmasta. Kuuleminen järjestettiin komission Kerro mielipiteesi ‑portaalissa 11. helmikuuta ja 12. maaliskuuta 2020 välisenä aikana, ja siihen osallistui 42 eri sidosryhmää.

–Julkinen kuuleminen toimintasuunnitelmassa esitetyistä toimista, avoin yleisölle ja kaikille sidosryhmille 7. toukokuuta ja 26. elokuuta 2020 välisenä aikana. Kuulemiseen saatiin 202 virallista vastausta.

–Jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisten kohdennettu kuuleminen. Jäsenvaltioilla oli mahdollisuus esittää näkemyksensä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen asiantuntijaryhmän eri kokouksissa, ja EU:n rahanpesun selvittelykeskukset osallistuivat rahanpesun selvittelykeskusten foorumin kokouksiin ja toimittivat kirjallisia muistioita.

–Euroopan pankkiviranomaiselle maaliskuussa 2020 esitetty neuvontapyyntö. EPV antoi lausuntonsa 10. syyskuuta 2020.

–Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi 23. heinäkuuta 2020 lausunnon komission toimintasuunnitelmasta.

–Komissio järjesti 30. syyskuuta 2020 korkean tason konferenssin, johon osallistui kansallisten ja EU:n viranomaisten edustajia, Euroopan parlamentin jäseniä sekä yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja tiedemaailman edustajia.

•    Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•    Vaikutustenarviointi

Tähän ehdotukseen liittyy vaikutustenarviointi 21 , joka toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnan käsiteltäväksi 6. marraskuuta 2020 ja hyväksyttiin kyseisessä lautakunnassa 4. joulukuuta 2020. Sama vaikutustenarviointi on liitetty myös kahteen muuhun lainsäädäntöehdotukseen, jotka esitetään yhdessä tämän ehdotuksen kanssa, eli asetusehdotukseen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta sekä uudelleenlaadittuun direktiiviin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta ((EU) 2015/849). Sääntelyntarkastelulautakunta ehdotti vaikutustenarvioinnista antamassaan myönteisessä lausunnossa erilaisia esitystapaan liittyviä parannuksia, jotka toteutettiin.

Vaikutustenarvioinnissa komissio tarkasteli erikseen toimintapolitiikan vaihtoehtoja rahanpesun torjunnan valvonnan vaikuttavuuden ja johdonmukaisuuden parantamiseksi sekä rahanpesun selvittelykeskusten välisen yhteistyön ja tietojenvaihdon tason nostamiseksi.

Valvonnan osalta harkittavia vaihtoehtoja ovat seuraavat:

1)Rahanpesun torjuntaa valvotaan edelleen kansallisella tasolla, ja Euroopan pankkiviranomainen valvoo tätä valvontaa finanssialalla (perusskenaario).

(2)Kaikkia ilmoitusvelvollisia valvotaan välillisesti.

(3)Suorat valvontavaltuudet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien vaatimusten soveltamisalaan kuuluvien valittujen riskialttiiden finanssialan ilmoitusvelvollisten osalta ja kaikkien muiden ilmoitusvelvollisten välillinen valvonta.

(4)Kaikkien ilmoitusvelvollisten suora EU:n tason valvonta rahanpesun torjunnan alalla.

Vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella parhaimpana pidetään vaihtoehtoa 3, joka on yhdistelmä suoria ja välillisiä valvontavaltuuksia EU:n tason valvontaelimessä, joka on hajautettu virasto.

Rahanpesun selvittelykeskusten välisessä yhteistyössä ja tietojenvaihdossa harkittavia vaihtoehtoja ovat seuraavat:

1)Rahanpesun selvittelykeskukset jatkaisivat yhteistyötä EU:n rahanpesun selvittelykeskusten foorumin puitteissa, ja foorumi luokiteltaisiin verkostoksi (perusskenaario).

2)Muutetaan EU:n rahanpesun selvittelykeskusten foorumi komiteamenettelyyn osallistuvaksi komiteaksi, ja jätetään komission tehtäväksi antaa täytäntöönpanosäädöksiä rahanpesun selvittelykeskuksia koskevien normien määrittelemiseksi.

3)EU:n rahanpesun selvittelykeskusten foorumista tulisi EU:n mekanismi, jolla on valtuudet antaa ohjeita ja teknisiä standardeja sekä järjestää yhteisiä analyyseja ja koulutusta ja toteuttaa kehityssuuntaus- ja riskianalyyseja.

4)EU:n rahanpesun selvittelykeskusten foorumista tulisi EU:n tason rahanpesun selvittelykeskus, joka korvaisi kansalliset rahanpesun selvittelykeskukset.

Parhaimpana pidetään vaihtoehtoa 3, EU:n tason koordinointi- ja tukimekanismia rahanpesun selvittelykeskuksille osana EU:n elintä.

Kaikkien näiden tehtävien yhdistäminen uuteen rahanpesuntorjuntaviranomaiseen on olennainen askel sen varmistamiseksi, että uusi elin toimii moitteettomasti, sillä sen on tehtävä yhteistyötä erilaisten finanssialaan kuuluvien ja sen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa ja koordinoitava valvonnan ja rahanpesun selvittelyn erillisiä tehtäviä. Huolellisen analyysin 22 jälkeen vaihtoehto, jossa uudet tehtävät finanssinykyisille elimille (esimerkiksi Euroopan pankkiviranomaiselle) hylättiin useista syistä. EPV:n hallintomallin erityispiirteiden vuoksi on ilmennyt vaikeuksia käyttää joitakin EPV:n nykyisiä toimivaltuuksia, erityisesti täytäntöönpanoon liittyviä. EPV:llä olisi oltava kaksi päätöksentekomallia – yksi nykyisiä muita kuin rahanpesun torjuntaan liittyviä tehtäviä varten ja toinen vain rahanpesun torjuntaan liittyviä tehtäviä varten. Lisäksi synergiavaikutukset olisivat hyvin rajalliset, koska EPV:llä ei ole kokemusta yhteisöjen suorasta valvonnasta ja sen olisi kehitettävä asiaankuuluvaa asiantuntemusta paitsi finanssialalla myös muilla aloilla. Tämä on myös julkisen kuulemisen tulosten kanssa yhdenmukainen päätelmä. Kuulemisessa Euroopan pankkiviranomainen tulevana rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojana EU:ssa sai vain vähän kannatusta. Kolmannes vastaajista ei ilmaissut mielipidettä asiasta, mutta vain 19 prosenttia niistä, jotka ilmaisivat mielipiteensä, kannattivat EPV:tä.

•    Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•    Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

i.finanssialan tiettyjen valittujen ilmoitusvelvollisten suora valvonta

ii.sekä finanssialan ilmoitusvelvollisten että finanssialan ulkopuolisten ilmoitusvelvollisten välillinen valvonta valvojien tai itsesääntelyelinten valvonnan avulla

iii.EU:ssa toimivien rahanpesun selvittelykeskusten koordinointi- ja tukimekanismi.

5.LISÄTIEDOT

•    Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

tiettyjen valittujen finanssialan ilmoitusvelvollisten suora valvonta

sekä finanssialan ilmoitusvelvollisten että finanssialan ulkopuolisten ilmoitusvelvollisten välillinen valvonta valvojien tai itsesääntelyelinten valvonnan avulla

EU:ssa toimivien rahanpesun selvittelykeskusten koordinointi- ja tukimekanismi.

•    Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

•    Rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävät ja valtuudet (5–44 artikla) 

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävät voidaan jakaa viiteen osaan:

i.Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa valittujen ilmoitusvelvollisten osalta, että koko konserni noudattaa rahanpesuntorjuntadirektiiviin ja ‑asetukseen ja muihin oikeudellisesti sitoviin unionin säädöksiin, joilla asetetaan finanssilaitoksille rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä velvoitteita, sisältyviä vaatimuksia. Se tekee valvontatarkastuksia ja arviointeja yksittäisten yhteisöjen ja konsernien tasolla, osallistuu konsernitason valvontaan sekä kehittää ja pitää ajan tasalla järjestelmää valittujen ilmoitusvelvollisten riskien ja haavoittuvuuksien arvioimiseksi.

ii.Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että kaikilla finanssialan valvojilla on riittävät resurssit ja valtuudet tehtäviensä hoitamiseksi. Se helpottaa kollegioiden toimintaa ja edistää valvontakäytäntöjen lähentämistä ja korkeiden valvontanormien levittämistä. Se koordinoi unionin finanssialan valvojien välistä henkilöstön ja tietojen vaihtoa ja avustaa valvojia.

iii.inanssialan ulkopuolisten alojen valvojien ja myös mahdollisten itsesääntelyelinten osalta rahanpesuntorjuntaviranomainen koordinoi valvontanormien ja -käytäntöjen vertaisarviointeja ja pyytää finanssialan ulkopuolisten alojen valvojia tutkimaan ilmoitusvelvollisiin sovellettavien vaatimusten mahdollista rikkomista ja harkitsemaan seuraamusten tai korjaavien toimien määräämistä niistä. Se suorittaa säännöllisiä tarkastuksia ja avustaa valvojia. Kun tiettyjen alojen valvonta on siirretty kansallisella tasolla itsesääntelyelimille, rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä tehtäviä, jotka koskevat tällaisten itsesääntelyelimien toimintaa valvovia julkisia elimiä.

iv.Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskusten osalta merkittävä rooli rahanpesun selvittelykeskusten yhteisten analyysien tekemisessä eli merkityksellisten tapausten määrittämisessä ja asianmukaisten menetelmien kehittämisessä rajatylittävien tapausten yhteistä analyysia varten. Lisäksi se asettaa rahanpesun selvittelykeskusten saataville tietotekniikka- ja tekoälypalveluja ja -välineitä turvallista tiedonvaihtoa varten muun muassa ylläpitämällä FIU.net-verkkoa. Se edistää asiantuntijoiden tietämystä epäilyttävien maksutapahtumien havaitsemis-, analysointi- ja levittämismenetelmistä, tarjoaa rahanpesun selvittelykeskuksille erityiskoulutusta ja apua sekä laatii ja koordinoi uhka-arviointeja.

v.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen yleisiin toimivaltuuksiin, jotka liittyvät kaikkiin edellä mainittuihin tehtäviin, sisältyy valtuudet hyväksyä teknisiä sääntely- ja täytäntöönpanostandardeja, jos sovellettavassa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevassa lainsäädännössä niin säädetään, sekä laajat valtuudet antaa ohjeita tai suosituksia ilmoitusvelvollisille, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojille tai rahanpesun selvittelykeskuksille. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on suoran valvonnan yhteydessä valtuudet hyväksyä sitovia päätöksiä, hallinnollisia toimenpiteitä ja taloudellisia seuraamuksia, jotka kohdistuvat suoraan valvottaviin ilmoitusvelvollisiin. Välillisen valvonnan yhteydessä rahanpesuntorjuntaviranomaisella on finanssialan valvontaviranomaisen ja finanssialan ulkopuolisten alojen valvontaviranomaisten osalta valtuudet muun muassa esittää toimintapyyntöjä ja ohjeita, jotka liittyvät niiden oman valvontavallan käyttöön.

•    Finanssialan valittujen ilmoitusvelvollisten suora valvonta (12–27 artikla)

Rahanpesuntorjuntaviranomainen valvoo rajoitettua määrää rajojen yli toimivan finanssialan riskialtteimpia ilmoitusvelvollisia, jäljempänä ’valitut ilmoitusvelvolliset’. Lisäksi on olemassa menettely, jonka mukaisesti se voi ottaa hoitaakseen finanssialan ilmoitusvelvollisen valvonnan kansalliselta valvontaviranomaiselta hätätilanteessa, jos on viitteitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan lainsäädännön rikkomisesta, jota valvontaviranomainen ei käsittele tehokkaasti ja asianmukaisesti. Suoraan valvottavat yhteisöt valitaan säännöllisesti joka kolmas vuosi objektiivisin kriteerein. Valintaa varten yhteisöillä on oltava toimintaa vähimmäismäärässä jäsenvaltioita, ja ainakin tietyssä määrässä näitä jäsenvaltioita valvontaviranomaisen on luokiteltava ne korkeimpaan riskiluokkaan kuuluviksi yhdenmukaistetun riskinarviointimenetelmän perusteella.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi ottaa hoitaakseen finanssialan yksittäisen ilmoitusvelvollisen valvonnan, jos sovellettavien vaatimusten noudattamisessa on ilmennyt ongelmia yhteisön tasolla eikä asianomainen valvontaviranomainen ole toteuttanut riittäviä toimenpiteitä puuttuakseen noudattamatta jättämiseen ajoissa. Tehtävän siirtäminen voidaan toteuttaa ainoastaan sellaisen menettelyn jälkeen, joka päättyy siirtämisen vahvistavaan komission päätökseen. Tätä ennen rahanpesuntorjuntaviranomainen olisi velvoittanut valvontaviranomaisen erityisiin toimiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi ilmoitusvelvollisen tasolla, kansallinen viranomainen ei olisi toteuttanut tällaisia toimia tietyssä määräajassa ja rahanpesuntorjuntaviranomainen olisi saattanut asian komission käsiteltäväksi pyytäen päätöstä valvontatoimivallan siirtämisestä. Suoraan valvottavien valittujen ilmoitusvelvollisten valvonnasta vastaavat rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtamat yhteiset valvontaryhmät, joihin kuuluu kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstöä. Paikan päällä tehtävät vierailut ovat osa valvontaa. Viranomaisella on valtuudet osoittaa tällaisille valituille ilmoitusvelvollisille sitovia päätöksiä ja määrätä oikeushenkilöille hallinnollisia seuraamuksia, joiden suuruus on enintään 10 prosenttia liikevaihdosta tai 10 miljoonaa euroa sen mukaan, kumpi summa on suurempi.

•    Muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten välillinen valvonta (25–27 artikla) ja finanssialan ulkopuolisten ilmoitusvelvollisten välillinen valvonta (28–29 artikla)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen välillinen valvontatehtävä koostuu kansallisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojien työn koordinoinnista ja valvonnasta. Tämä koskee myös itsesääntelyelimiä tietyissä jäsenvaltioissa tiettyjen finanssialan ulkopuolisten ilmoitusvelvollisten osalta. Vertaisarvioinnit ja temaattiset arvioinnit ovat tärkeitä välineitä hyvien ja vähemmän hyvien käytäntöjen tunnistamisessa ja korkeiden valvontanormien takaamisessa kaikkialla unionissa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valtuudet antaa ohjeita, lausuntoja ja suosituksia kansallisille valvojille ja itsesääntelyelimille.

•    Rahanpesun selvittelykeskusten koordinointi- ja tukimekanismi (33–37 artikla)

Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valtuudet hyväksyä teknisillä täytäntöönpanostandardeilla sitovia lomakkeita ja malleja, joilla ilmoitusvelvollisten epäilyttävistä maksutapahtumista ja epäilyttävästä toiminnasta voidaan ilmoittaa rahanpesun selvittelykeskuksille. Tämä helpottaa nopeampaa ja tehokkaampaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa rahanpesun selvittelykeskusten välillä. Se edistää tiettyjen epäilyttävien rajatylittävien maksutapahtumien ja toimien yhteisten analyysien järjestämistä ja osallistuu siihen. Se tarkastelee tällaisten yhteisten analyysien tekemistä koskevia menetelmiä ja menettelyjä pyrkien jatkuvasti parantamaan niiden vaikuttavuutta. Lisäksi se ylläpitää ja hallinnoi rahanpesun selvittelykeskusten välistä suojattua FIU.net-viestintäverkkoa.

•    Rahanpesuntorjuntaviranomaisen organisaatio ja hallinto (45–63 artikla)

Rahanpesuntorjuntaviranomaiseen kuuluu kaksi kollegiaalista hallintoelintä: viiden riippumattoman kokoaikaisen jäsenen ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan muodostama johtokunta sekä hallintoneuvosto, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista. Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annettujen erilaisten tehtävien hoitamiseksi hallintoneuvostolla on kaksi vaihtoehtoista kokoonpanoa: valvontakokoonpano, jossa on rahanpesun torjunnasta vastaavien viranomaisten päälliköitä, ja rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpano, jossa on kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten päälliköitä. Hallintoneuvoston kummankin kokoonpanon puheenjohtajana toimii rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja.

Hallintoneuvosto hyväksyy aihealueesta riippuen asianmukaisessa kokoonpanossa kaikki sääntelyvälineet ja laatii teknisiä sääntely- ja täytäntöönpanostandardeja, ohjeita ja suosituksia. Valvontakokoonpanossaan hallintoneuvosto voi myös antaa lausunnon yhteisen valvontaryhmän laatimista, valittuja suoraan valvottavia ilmoitusvelvollisia koskevista päätöksistä ennen kuin johtokunta tekee niistä lopullisen päätöksen.

Johtokunta on rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallintoelin. Se tekee kaikki päätökset yksittäisistä ilmoitusvelvollisista tai yksittäisistä valvontaviranomaisista, jos rahanpesuntorjuntaviranomainen toimii valittujen ilmoitusvelvollisten suorana valvojana tai muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten tai finanssialan ulkopuolisten ilmoitusvelvollisten välillisenä valvojana, jolla on niiden valvontaviranomaisiin kohdistuvat erityiset valvontavaltuudet. Johtokunta tekee myös päätökset, jotka koskevat talousarvioesitystä ja muita rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallintoon, operaatioihin ja toimintaan liittyviä asioita. Näiden päätösten osalta komission edustajalla on äänioikeus.

Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on puheenjohtaja ja pääjohtaja. Puheenjohtaja edustaa rahanpesuntorjuntaviranomaista ja vastaa hallintoneuvoston ja johtokunnan työn valmistelusta. Pääjohtaja vastaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen päivittäisestä johtamisesta, ja hänellä on hallinnollinen vastuu viranomaisen talousarvion toteuttamisesta, resursseista, henkilöstöstä ja hankinnoista. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ja pääjohtaja valitaan erillisiä valintamenettelyjä noudattaen.

Oikaisulautakunta käsittelee valituksia rahanpesuntorjuntaviranomaisen sitovista päätöksistä, jotka on osoitettu sen suorassa valvonnassa oleville ilmoitusvelvollisille. Oikaisulautakunnan päätöksiin voi hakea muutosta Euroopan unionin tuomioistuimelta. Oikaisulautakunnassa on viisi arvostettua henkilöä, joiden tehtävänä on kuulla valittujen ilmoitusvelvollisten hallinnolliset valitukset rahanpesuntorjuntaviranomaisen heille osoittamista sitovista päätöksistä. Oikaisulautakunta voi ehdottaa hallinnollisen valituksen kohteena olevan johtokunnan alkuperäisen päätöksen muuttamista tai korvaamista. Johtokunta ottaa huomioon oikaisulautakunnan lausunnon, mutta lausunto ei sido sitä.

•    Varainhoitosäännökset (64–72 artikla)

Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii budjettivallan käyttäjän hyväksyttäväksi vuotuisen talousarvion, jonka on oltava tasapainoinen. Se hyväksyy sisäiset varainhoitosäännöt ja petostentorjuntatoimenpiteet. Tilintarkastustuomioistuin kommentoi talousarvioesitystä ja on toimivaltainen tarkastamaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen. Euroopan parlamentti myöntää talousarviota koskevan vastuuvapauden, kuten muidenkin hajautettujen virastojen kohdalla.

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen tulot tulevat sekä EU:n talousarviosta että tietyiltä valituilta ja muilta kuin valituilta finanssialan ilmoitusvelvollisilta perittävistä maksuista. Valituilta ja muilta kuin valituilta ilmoitusvelvollisilta perittävät maksut vastaavat kustannuksia, joita rahanpesuntorjuntaviranomaiselle aiheutuu finanssialan ilmoitusvelvollisten suorasta ja välillisestä valvonnasta. Komission delegoidussa säädöksessä täsmennetään niiden ilmoitusvelvollisten alaryhmä, joilta peritään maksuja, ja vahvistetaan ilmoitusvelvollista kohden perittävien maksujen laskentamenetelmä.

•    Henkilöstösäännöt (73–76 artikla) ja yhteistyö (77–81 artikla) 

Rahanpesuntorjuntaviranomainen soveltaa henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jotka koskevat muun maussa salassapitovelvollisuutta, erioikeuksia ja vapauksia. Tietosuojaa ja asiakirjojen julkisuutta koskevat säännöt velvoittavat tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun ja tietosuojaneuvoston kanssa.

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen on tehtävä vilpittömässä mielessä yhteistyötä asiaankuuluvien ulkoisten elinten, kuten EU:n elinten (Europol, Euroopan valvontaviranomaiset, yhteinen valvontamekanismi ja Euroopan syyttäjänvirasto), muiden asiaankuuluvien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, kuten toiminnan vakaudesta, kriisinratkaisusta ja talletusten vakuusjärjestelmästä vastaavien viranomaisten, sekä tarvittaessa kolmansien maiden viranomaisten kanssa.

•    Loppusäännökset (82–93 artikla) 

Euroopan pankkiviranomaisen toimivalta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla poistetaan ja siirretään rahanpesuntorjuntaviranomaiselle.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen perustetaan vuoden 2023 alussa, ja suoraan valvontaan liittyvä toiminta alkaa vuoden 2026 alussa. Arviointi tehdään joulukuuhun 2029 mennessä.

2021/0240 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 30 ,

ottavat huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon 31 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

1)Kokemus nykyisestä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevasta kehyksestä, joka perustuu voimakkaasti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien toimenpiteiden kansalliseen täytäntöönpanoon, on paljastanut heikkouksia sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan unionin kehyksen tehokkaassa toiminnassa että kansainvälisten suositusten sisällyttämisessä kehykseen. Nämä heikkoudet aiheuttavat uusia esteitä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle sekä sisämarkkinoiden sisäisten riskien että sisämarkkinoihin kohdistuvien ulkoisten uhkien vuoksi.

2)Rikollisuuden ja siitä saadun hyödyn rajatylittävä luonne vaarantaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvät unionin rahoitusjärjestelmän toimet. Nämä toimet on hoidettava unionin tasolla perustamalla yhdenmukaistettujen sääntöjen täytäntöönpanosta vastaava rahanpesuntorjuntaviranomainen. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi noudatettava yhdenmukaistettua lähestymistapaa, jotta voidaan vahvistaa unionin nykyistä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan ennaltaehkäisevää kehystä ja erityisesti rahanpesun torjunnan valvontaa sekä rahanpesun selvittelykeskuksen välistä yhteistyötä. Tämän lähestymistavan olisi vähennettävä eroja kansallisessa lainsäädännössä ja valvontakäytännöissä, ja siinä olisi otettava käyttöön rakenteita, joilla edistetään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Näin ollen lähestymistavan olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT’, 114 artiklaan.

3)Tästä syystä olisi perustettava rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaava eurooppalainen viranomainen, jäljempänä ’rahanpesuntorjuntaviranomainen’. Tämän uuden rahanpesuntorjuntaviranomaisen perustaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa sellaisten ilmoitusvelvollisten tehokas ja riittävä valvonta, joille on ominaista suuri rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvä riski, vahvistaa yhteisiä lähestymistapoja muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten valvonnassa ja helpottaa rahanpesun selvittelykeskusten yhteisiä analyyseja ja niiden välistä yhteistyötä.

4)Tämä uusi väline on osa kattavaa pakettia, jonka tavoitteena on vahvistaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa unionin kehystä. Tämä väline, direktiivi [lisätään viite – ehdotus kuudenneksi rahanpesun vastaiseksi direktiiviksi], asetus [lisätään viite – ehdotus asetuksen (EU) 2015/847 uudelleenlaatimiseksi] ja asetus [lisätään viite – ehdotus rahanpesunvastaiseksi asetukseksi] muodostavat yhdessä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa unionin institutionaalista kehystä tukevan oikeudellisen kehyksen, jolla säännellään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia vaatimuksia, jotka ilmoitusvelvollisten tulee täyttää.

5)Jotta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonta saataisiin tehokkaalle ja yhdenmukaiselle tasolle kaikkialla unionissa, rahanpesuntorjuntaviranomaiselle on tarpeen antaa seuraavat valtuudet: finanssialan tiettyjen valittujen ilmoitusvelvollisten suora valvonta, sisämarkkinoihin vaikuttavia rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä riskejä koskeva seuranta, analysointi ja tietojenvaihto, finanssialan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojien koordinointi ja valvonta, finanssialan ulkopuolisten alojen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojien, itsesääntelyelimet mukaan lukien, koordinointi ja valvonta sekä rahanpesun selvittelykeskusten tukeminen.

6)Rahanpesun selvittelykeskusten valvontaa ja niiden välistä yhteistyötä voidaan asianmukaisimmin toteuttaa unionin tasolla kohdistamalla ilmoitusvelvollisiin sekä suoria että välillisiä valvontavaltuuksia ja toimimalla rahanpesun selvittelykeskusten tuki- ja yhteistyömekanismina. Tämä olisi tehtävä perustamalla rahanpesuntorjuntaviranomainen, jossa yhdistyvät riippumattomuus ja korkean tason tekninen asiantuntemus ja joka olisi perustettava Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoista antamaa yhteistä julkilausumaa 32 ja yhteistä lähestymistapaa noudattaen.

7)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja vastaanottavan jäsenvaltion välillä olisi tehtävä toimipaikkasopimus, jossa vahvistetaan toimipaikan perustamisedellytykset ja jäsenvaltion rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ja sen henkilöstölle myöntämät edut.

8)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen valtuuksien olisi oltava sellaiset, että se voi parantaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaa unionissa eri tavoin. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi varmistettava valittujen ilmoitusvelvollisten osalta, että koko konserni noudattaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaan kehykseen ja muihin oikeudellisesti sitoviin unionin säädöksiin, joilla asetetaan finanssilaitoksille rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä velvoitteita, sisältyviä vaatimuksia. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi suoritettava säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että kaikilla finanssialan valvojilla on riittävät resurssit ja valtuudet tehtäviensä hoitamiseen. Sen olisi helpotettava rahanpesun torjunnan valvontakollegioiden toimintaa ja edistettävä valvontakäytäntöjen lähentämistä ja korkeiden valvontanormien edistämistä. Finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien, mukaan lukien tarvittaessa itsesääntelyelimet, osalta rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi koordinoitava valvontanormien ja -käytäntöjen vertaisarviointeja ja pyydettävä finanssialan ulkopuolisten alojen valvojia tutkimaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien vaatimusten mahdollisia rikkomisia. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi koordinoitava rahanpesun selvittelykeskusten yhteisten analyysien tekemistä ja asetettava rahanpesun selvittelykeskusten saataville tietotekniikka- ja tekoälypalveluja ja -välineitä turvallista tiedonvaihtoa varten muun muassa ylläpitämällä FIU.net-verkkoa.

9)Koska tavoitteena on vahvistaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia sääntöjä unionin tasolla ja selkeyttää niitä varmistaen samalla johdonmukaisuus kansainvälisten normien ja muun lainsäädännön kanssa, on tarpeen antaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle unionin tasolla kaikentyyppisiä ilmoitusvelvollisia koskeva koordinointitehtävä, jotta se ovi avustaa kansallisia valvojia ja voidaan yhdenmukaistaa valvontaa. Tavoitteena on lisätä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntatoimenpiteiden tehokkuutta, myös finanssialan ulkopuolella. Näin ollen rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava valtuudet laatia teknisiä sääntelystandardeja ja antaa ohjeita, suosituksia ja lausuntoja, jotta samoja valvontakäytäntöjä ja -normeja sovelletaan periaatteessa kaikkiin keskenään vertailukelpoisiin yhteisöihin silloin, kun valvonta pysyy jäsenvaltioiden tasolla. Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi sen pitkälle menevän erityisasiantuntemuksen vuoksi annettava tehtäväksi kehittää riskiperusteisen lähestymistavan mukainen valvontamenetelmä. Menetelmän tietyt näkökohdat, joihin voi sisältyä yhdenmukaistettuja määrällisiä vertailuarvoja, kuten ilmoitusvelvollisten luontaisen riskiprofiilin luokitteluun liittyvät lähestymistavat, olisi eriteltävä suoraan sovellettavissa sitovissa sääntelytoimenpiteissä – teknisissä sääntely- tai täytäntöönpanostandardeissa. Muista seikoista, jotka edellyttävät laajempaa valvontaan liittyvää harkintavaltaa, kuten lähestymistavoista, joiden avulla arvioidaan ilmoitusvelvollisten jäännösriskiprofiilia ja sisäistä valvontaa, olisi annettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen ei-sitovia ohjeita, suosituksia ja lausuntoja. Yhdenmukaistetussa valvontamenetelmässä olisi otettava asianmukaisesti huomioon olemassa olevat valvontamenetelmät, jotka liittyvät finanssialan ilmoitusvelvollisten valvonnan muihin näkökohtiin, ja tarvittaessa hyödynnettävä niitä, erityisesti silloin, kun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonta ja vakavaraisuusvalvonta ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen kehittämän valvontamenetelmän olisi täydennettävä Euroopan pankkiviranomaisen laatimia ohjeita ja muita asiakirjoja, joissa esitetään yksityiskohtaisesti toiminnan vakautta valvovien viranomaisten lähestymistavat rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien riskien huomioimiseen toiminnan vakauden valvonnassa, jotta toiminnan vakauden valvonnan ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonnan välillä voidaan varmistaa toimiva vuorovaikutus.

10)Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi siirrettävä valta laatia teknisiä sääntelystandardeja [lisätään viitteet – ehdotus kuudenneksi rahanpesun vastaiseksi direktiiviksi, rahanpesun vastainen asetus ja ehdotus asetuksen (EU) 2015/847 uudelleenlaatimiseksi] vahvistetun yhdenmukaistetun säännöstön viimeistelemiseksi. Komission olisi hyväksyttävä luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi delegoiduilla säädöksillä SEUT 290 artiklan mukaisesti, jotta standardeilla olisi sitovia oikeusvaikutuksia. Niitä olisi muutettava vain hyvin rajoitetuissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa, koska rahanpesuntorjuntaviranomainen on toimija, joka on tiiviissä yhteydessä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaan kehykseen ja tuntee sen parhaiten. Sen varmistamiseksi, että standardit hyväksytään sujuvasti ja nopeasti, olisi asetettava määräaika, jonka kuluessa komission on tehtävä teknisten sääntelystandardien hyväksymistä koskeva päätöksensä.

11)Komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä teknisiä täytäntöönpanostandardeja täytäntöönpanosäädöksillä SEUT 291 artiklan mukaisesti.

12)Koska rajatylittäviä näkökohtia sisältävien rahanpesuun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien poikkeamien käsittelemiseksi ei ole olemassa riittävän tuloksellisia järjestelyjä, on tarpeen ottaa käyttöön unionin tasolla yhdennetty rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmä, jolla varmistetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontamenetelmien johdonmukainen ja laadukas soveltaminen ja edistetään tehokasta yhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten välillä. Näistä syistä rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja kansallisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaviranomaisten, jäljempänä ’valvontaviranomaiset’, olisi muodostettava rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmä. Tämä hyödyttäisi valvontaviranomaisia myös silloin, kun ne kohtaavat erityisiä haasteita esimerkiksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvän riskin kasvaessa tai resurssien puutteen vuoksi, sillä tässä järjestelmässä keskinäinen avunanto olisi pyynnöstä mahdollista. Tämä voisi tarkoittaa henkilöstövaihtoa ja henkilöstön lähettämistä komennukselle, koulutustoimintaa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Lisäksi komissio voisi antaa jäsenvaltioille teknistä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/240 33 nojalla rahanpesun torjunnan vahvistamiseen tähtäävien uudistusten edistämiseksi.

13)Kun otetaan huomioon, että temaattisilla arvioinneilla on suuri merkitys rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonnassa kaikkialla unionissa, koska niiden avulla voidaan määrittää ja vertailla, missä määrin valvottavat ilmoitusvelvolliset altistuvat riskeille ja suuntauksille, ja otetaan huomioon että valvojat muissa jäsenvaltioissa eivät tällä hetkellä hyödy näistä arvioinneista, on tarpeen, että rahanpesuntorjuntaviranomainen määrittää kansalliset temaattiset arvioinnit, joilla on samankaltainen soveltamisala ja aikataulu, ja varmistaa niiden koordinoinnin unionin tasolla. Jotta vältettäisiin tilanteet, joissa valvottavien yhteisöjen kanssa viestitään mahdollisesti ristiriitaisella tavalla, rahanpesuntorjuntaviranomaisen koordinointitehtävä olisi rajattava vuorovaikutukseen asianomaisten valvontaviranomaisten kanssa eikä siihen saisi sisältyä suoraa vuorovaikutusta muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten kanssa. Samasta syystä rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi tutkittava mahdollisuutta yhdenmukaistaa tai synkronoida kansallisten temaattisten arviointien aikataulu ja helpotettava kaikkia toimia, joita asianomaiset valvontaviranomaiset mahdollisesti haluavat toteuttaa yhdessä tai samaan tapaan.

14)Tehokas tiedon käyttö parantaa yritysten valvontaa ja vaatimustenmukaisuutta. Sen vuoksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja valvontaviranomaisten kaikkiin ilmoitusvelvollisiin kohdistaman suoran ja välillisen valvonnan koko järjestelmässä olisi perustuttava siihen, että ilmoitusvelvollisiin itseensä ja niitä koskeviin valvontatoimiin ja -toimenpiteisiin liittyvät asiaankuuluvat tiedot ovat tarkoituksenmukaisella tavalla saatavilla. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi perustettava rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan keskustietokanta, joka sisältää kaikilta valvontaviranomaisilta kerättyjä tietoja, ja asetettava tällaiset tiedot valikoivasti kaikkien järjestelmään kuuluvien valvontaviranomaisten saataville. Näiden tietojen olisi katettava myös lupien peruuttamiseen liittyvät menettelyt sekä osakkeenomistajien ja yksittäisten ilmoitusvelvollisten jäsenten soveltuvuusarvioinnit, sillä näin asianomaiset viranomaiset voivat ottaa asianmukaisesti huomioon tiettyjen yhteisöjen ja yksilöiden mahdolliset puutteet, joita on saattanut ilmetä muissa jäsenvaltioissa. Tietokantaan olisi myös sisällytettävä tilastotietoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaan osallistuvista valvontaviranomaisista ja muista rahanpesuntorjuntaan osallistuvista viranomaisista. Tällaisten tietojen avulla rahanpesuntorjuntaviranomainen voisi valvoa tuloksellisesti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän moitteetonta toimintaa ja tuloksellisuutta. Tietokannasta saatujen tietojen perusteella rahanpesuntorjuntaviranomainen voisi reagoida ajoissa mahdollisiin heikkouksiin ja tapauksiin, joissa muut kuin valitut ilmoitusvelvolliset eivät noudata sääntöjä. Neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 34 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti rahanpesuntorjuntaviranomaisen on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä Euroopan syyttäjänvirastolle kaikesta rikollisesta toiminnasta, jonka osalta se voisi käyttää toimivaltaansa kyseisen asetuksen 22 artiklan ja 25 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 35 8 artiklan nojalla OLAFille viipymättä kaikki tiedot, jotka liittyvät mahdollisiin petoksiin, lahjontaan tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan muuhun laittomaan toimintaan.

15)Jotta voidaan varmistaa unionin rahoituskehyksen tuloksellisempi ja yhtenäisempi suojelu, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi valvottava suoraan rajoitettua määrää riskialtteimpia ilmoitusvelvollisia. Koska rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvät riskit eivät ole suhteessa valvottavien yhteisöjen kokoon, olisi sovellettava muita kriteerejä riskialtteimpien yhteisöjen tunnistamiseksi. Erityisesti olisi otettava huomioon kaksi luokkaa: riskialttiit rajojen yli toimivat luotto- ja finanssilaitokset, jotka toimivat merkittävässä osassa jäsenvaltioita ja jotka valitaan määräajoin, ja poikkeustapauksissa sellaiset yhteisöt, jotka olennaisesti rikkovat sovellettavia vaatimuksia, mutta niiden kansalliset valvojat eivät puutu tähän riittävästi tai ajoissa. Nämä yhteisöt kuuluisivat luokkaan ’valitut ilmoitusvelvolliset’.

16)Luotto- ja finanssilaitosten tai tällaisten laitosten muodostamien konsernien ensimmäinen luokka olisi arvioitava joka kolmas vuosi niiden rajatylittävään läsnäoloon ja toimintaan liittyvien objektiivisten kriteerien ja niiden rahanpesun ja terrorismin rahoitukseen liittyvään luontaiseen riskiprofiiliin liittyvien kriteerien yhdistelmän pohjalta. Valintaprosessiin olisi sisällytettävä vain useissa jäsenvaltioissa toimivat suuret monimutkaiset finanssikonsernit, joita voitaisiin valvoa tehokkaammin unionin tasolla. Luottolaitosten osalta valintaprosessiin sisällyttämisen kriteerinä olevan rajatylittävän vähimmäisläsnäolon olisi perustuttava eri jäsenvaltioissa toimivien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden lukumäärään, koska laajuudeltaan merkittävä riskialtis pankkitoiminta edellyttää paikallista läsnäoloa toimipaikan muodossa. Muut finanssisalan yhteisöt saattavat sen sijaan harjoittaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen näkökulmasta riittävän riskialtista toimintaa tarjoamalla palveluja suoraan esimerkiksi asiamiesten verkoston kautta, mutta ne eivät välttämättä ole perustaneet tytäryhtiöitä tai sivuliikkeitä useisiin jäsenvaltioihin. Näin ollen saman rajatylittävään toimintaan liittyvän kriteerin, toisin sanoen sijoittautumisvapauteen liittyvän kriteerin, soveltaminen, johtaisi sellaisten suurten finanssialan yhteisöjen pois sulkemiseen, joilla voi olla useissa jäsenvaltioissa merkittävä riskiprofiili ilman että ne ovat sijoittautuneet kyseisiin jäsenvaltioihin. Koska palvelujen suoran tarjoamisen kautta harjoitettavan toiminnan laajuus on yleensä pienempi kuin sivuliikkeessä tai tytäryhtiössä harjoitettavan toiminnan, on aiheellista ottaa huomioon ainoastaan konsernit, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen jäsenvaltioon mutta tarjoavat palveluja suoraan tai asiamiesten verkoston kautta vähintään kahdeksassa muussa jäsenvaltiossa.

17)Sen varmistamiseksi, että ainoastaan riskialtteimpia ilmoitusvelvollisia, joilla on merkittävää rajatylittävää toimintaa, valvotaan suoraan unionin tasolla, niiden luontaisen riskin arviointi olisi yhdenmukaistettava. Tällä hetkellä on olemassa monenlaisia kansallisia lähestymistapoja, ja valvontaviranomaiset käyttävät erilaisia vertailuarvoja arvioidessaan ja luokitellessaan ilmoitusvelvollisten luontaista rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvää riskiä. Näiden kansallisten menetelmien käyttäminen valittaessa ilmoitusvelvollisia unionin tasolla toteutettavaa suoraa valvontaa varten voisi johtaa siihen, että ilmoitusvelvollisten toimintaedellytykset ovat keskenään erilaiset. Sen vuoksi rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi siirrettävä valta laatia teknisiä sääntelystandardeja, joissa vahvistetaan yhdenmukaistetut menetelmät ja vertailuarvot rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvän luontaisen riskin luokittelemiseksi pieneksi, keskitasoiseksi, huomattavaksi tai suureksi. Menetelmä olisi räätälöitävä tietyntyyppisten riskien mukaan, ja sen vuoksi siinä olisi noudatettava sellaisten ilmoitusvelvollisten eri luokkia, jotka ovat rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen [julkaisutoimisto lisää asiakirjan COM(2021)420 tulevan numeron] mukaisia finanssilaitoksia. Tämän menetelmän olisi oltava riittävän yksityiskohtainen, ja siinä olisi vahvistettava erityiset määrälliset ja laadulliset vertailuarvot, joissa otetaan huomioon ainakin e riskitekijät, jotka liittyvät asiakastyyppeihin, tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin sekä maantieteellisiin alueisiin, mukaan lukien kolmansien maiden lainkäyttöalueet, joilla ilmoitusvelvolliset toimivat tai joihin niillä on yhteys. Kunkin arvioitavan ilmoitusvelvollisen luontainen riskiprofiili luokiteltaisiin kussakin jäsenvaltiossa, jossa se toimii, tavalla, joka vastaa kaikkien muiden ilmoitusvelvollisten luokittelua unionissa. Määrälliset ja laadulliset vertailuarvot mahdollistaisivat sen, että tällainen luokittelu olisi objektiivista eikä se riippuisi yksittäisen jäsenvaltion tietyn valvontaviranomaisen harkinnasta eikä rahanpesuntorjuntaviranomaisen harkinnasta.

18)Lopullisen valintakriteerin olisi taattava suoraan valvottaville ilmoitusvelvollisille tasapuoliset toimintaedellytykset, ja tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomaiselle tai valvontaviranomaisille ei pitäisi jättää harkintavaltaa päätettäessä niiden ilmoitusvelvollisten luettelosta, joihin suoraa valvontaa olisi sovellettava. Jos siis tietty arvioitu ilmoitusvelvollinen toimii rajojen yli ja kuuluu yhdenmukaistetun menetelmän mukaiseen suuren riskin luokkaan vähimmäismäärässä jäsenvaltioita, se olisi katsottava valituksi ilmoitusvelvolliseksi. Luottolaitosten kohdalla rajatylittävän toiminnan näkökohta olisi otettava huomioon ottamalla mukaan luottolaitokset, jotka on luokiteltu suuririskisiksi vähintään neljässä jäsenvaltiossa ja vähintään yhdessä näistä neljästä jäsenvaltiosta kyseinen yhteisö on ollut valvontatoimien tai muun julkisen tutkinnan kohteena rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien vaatimusten olennaisen rikkomisen vuoksi. Muiden finanssilaitosten kohdalla rajatylittävän toiminnan näkökohta olisi otettava huomioon ottamalla mukaan finanssilaitokset, jotka on luokiteltu suuririskisiksi vähintään yhdessä jäsenvaltiossa, jossa niillä on toimipaikka, ja vähintään viidessä muussa jäsenvaltiossa, jossa ne toimivat palvelujen suoran tarjoamisen kautta.

19)Jotta tilanne olisi asianomaisten laitostenkannalta läpinäkyvä ja selkeä, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi julkaistava luettelo valituista ilmoitusvelvollisista kuukauden kuluessa valintakierroksen aloittamisesta tarkistettuaan, että finanssialan valvojien toimittamat tiedot vastaavat rajatylittävän toiminnan kriteerejä ja luontaiseen riskiin liittyvää menetelmää. Sen vuoksi on tärkeää, että kunkin valintajakson alussa asiaankuuluvat finanssialan valvojat toimittavat rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ajantasaisia tilastotietoja, joiden avulla luettelo arvioitavista finanssilaitoksista voidaan määrittää niiden rajatylittävään toimintaan liittyvien arviointikriteerienmukaisesti. Tässä yhteydessä finanssialan valvojien olisi ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, mihin luontaisen riskin luokkaan finanssilaitos niiden lainkäyttöalueella kuuluu teknisissä sääntelystandardeissa vahvistettujen menetelmien mukaisesti. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi sen jälkeen otettava hoitaakseen suoran valvonnan tehtävät viisi kuukautta luettelon julkaisemisen jälkeen. Tämä aika on tarpeen, jotta voidaan asianmukaisesti valmistella valvontatehtävien siirtäminen kansalliselta tasolta unionin tasolle, mukaan lukien yhteisen valvontaryhmän perustaminen, ja hyväksyä asiaankuuluvat työjärjestelyt asianomaisten finanssialan valvojien kanssa.

20)Jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja valittujen yhteisöjen tasapuoliset toimintaedellytykset, jokaisen valitun yhteisön olisi oltava rahanpesuntorjuntaviranomaisen suorassa valvonnassa vähintään kolmen vuoden ajan, vaikka yhteisö valintahetken jälkeen kolmen vuoden kuluessa lakkaisi täyttämästä jonkin rajatylittävään toimintaan tai riskiin liittyvän kriteerin esimerkiksi toimipaikkojen hoitamien tai palvelujen tarjoamisen vapauden kautta hoidettujen tehtävien mahdollisen konsolidoinnin, laajentamisen tai uudelleenkohdentamisen vuoksi. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi myös varmistettava, että ilmoitusvelvollisille ja niiden valvontaviranomaisille varataan riittävästi aikaa valmistella valvonnan siirtämistä kansalliselta tasolta unionin tasolle. Sen vuoksi kukin myöhempi valintaprosessi olisi aloitettava kuusi kuukautta ennen aiemmin valittujen yhteisöjen kolmen vuoden valvontajakson päättymistä.

21)Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan kehyksen soveltamiseen osallistuvien asiaankuuluvien toimijoiden olisi tehtävä keskenään yhteistyötä perussopimuksissa vahvistetun vilpittömän yhteistyön velvoitteen mukaisesti. Sen varmistamiseksi, että rahanpesuntorjuntaviranomaisesta ja valvontaviranomaisista koostuva rahanpesuntorjunnan valvontajärjestelmä toimii yhdennettynä mekanismina ja että lainkäyttöaluekohtaiset riskit ja paikallinen valvonta-asiantuntemus otetaan asianmukaisesti huomioon ja niitä hyödynnetään, valittujen ilmoitusvelvollisten suora valvonta olisi toteutettava yhteisten valvontaryhmien muodossa. Näitä ryhmiä johtaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön jäsen, joka koordinoi ryhmän kaikkia valvontatoimia. Jotta varmistetaan riittävä käsitys mahdollisista kansallisista erityispiirteistä, ryhmän johtajan, jäljempänä ’yhteisen valvontaryhmän koordinaattorin’, toimipaikan olisi oltava siinä jäsenvaltiossa, jossa valitun yhteisön päätoimipaikka sijaitsee. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi vastattava yhteisen valvontaryhmän perustamisesta ja kokoonpanosta, ja paikallisten valvojien olisi varmistettava, että ryhmään nimetään riittävä määrä niiden henkilöstöä, ottaen huomioon valitun yhteisön riskiprofiili niiden lainkäyttöalueella.

22)Sen varmistamiseksi, että rahanpesuntorjuntaviranomainen voi täyttää valvontavelvoitteensa valittujen ilmoitusvelvollisten osalta tehokkaasti, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava hankkia kaikki sisäiset asiakirjat ja tiedot, joita se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, ja sillä olisi tätä varten oltava kaikille valvontaviranomaisille kansallisen hallintolainsäädännön mukaisesti myönnetyt yleiset tutkintavaltuudet.

23)Rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava valtuudet vaatia yhteisöä toteuttamaan sisäisiä toimia, joiden avulla ilmoitusvelvollinen voi paremmin noudattaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa kehystä, mukaan lukien sisäisten menettelyjen vahvistaminen ja hallintorakenteen muutokset ja jopa hallintoelimen jäsenten erottaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen valitun yhteisön muiden asiaankuuluvien valvontaviranomaisten toimivaltuuksia. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava määrätä erityisiä toimenpiteitä tai menettelyjä tiettyjen suuririskisten asiakkaiden tai asiakasryhmien kohdalla, jos on tehty merkityksellisiä havaintoja siitä, että ilmoitusvelvollinen ei noudata sovellettavia vaatimuksia tai noudattaa niitä vain osittain. Paikan päällä tehtävien tarkastusten olisi kuuluttava tällaiseen valvontaan säännönmukaisesti. Jos tietyntyyppinen paikan päällä tehtävä tarkastus edellyttää kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi haettava tällaista lupaa.

24)Rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava kaikki valvontavaltuudet suoraan valvottavien yhteisöjen osalta, jotta voidaan varmistaa sovellettavien vaatimusten noudattaminen. Näitä valtuuksia olisi sovellettava tapauksissa, joissa valittu yhteisö ei täytä vaatimuksiaan, tapauksissa, joissa tietyt vaatimukset eivät todennäköisesti täyty, sekä tapauksissa, joissa sisäinen prosessi ja valvonta eivät ole tarkoituksenmukaisia valitun ilmoitusvelvollisen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien riskien moitteettoman hallinnan varmistamiseksi. Näitä valtuuksia voitaisiin käyttää sitovilla päätöksillä, jotka osoitetaan yksittäisille valituille ilmoitusvelvollisille.

25)Valvontavaltuuksien lisäksi ja vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava määrätä valituille ilmoitusvelvollisille hallinnollisia taloudellisia seuraamuksia tapauksissa, joissa suoraan sovellettavia vaatimuksia rikotaan olennaisesti. Tällaisten seuraamusten olisi oltava oikeasuhteisia ja varoittavia, niillä olisi oltava sekä rankaiseva että pelotevaikutus ja niiden olisi oltava kaksoisrangaistavuuden kiellon mukaisia. Taloudellisten seuraamusten enimmäismäärien olisi oltava yhdenmukaiset [lisätään viite – kuudennessa rahanpesun vastaisessa direktiivissä] vahvistettujen seuraamusten kanssa, ja niiden olisi oltava kaikkien valvontaviranomaisten käytettävissä kaikkialla unionissa. Näiden seuraamusten perusmäärät olisi määritettävä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevassa kehyksessä vahvistetuissa rajoissa ottaen huomioon rikottujen vaatimusten luonne. Jotta rahanpesuntorjuntaviranomainen voi ottaa raskauttavat tai lieventävät tekijät asianmukaisesti huomioon, asianomaiseen perusmäärään olisi voitava tehdä mukautuksia. Jotta vahingollista liiketoimintakäytäntöä voitaisiin muuttaa hyvissä ajoin, rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtokunnalla olisi oltava valtuudet määrätä uhkasakkoja pakottaakseen asianomaisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön lopettamaan kyseisen toiminnan. Jotta kaikkien ilmoitusvelvollisten tietoisuutta voitaisiin lisätä kannustamalla niitä omaksumaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan kehyksen mukaisia liiketoimintakäytäntöjä, seuraamukset ja rangaistukset olisi julkistettava. Unionin tuomioistuimella olisi oltava toimivalta tutkia rahanpesuntorjuntaviranomaisen, neuvoston ja komission antamien päätösten laillisuus SEUT 263 artiklan mukaisesti sekä näyttää toteen niiden sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu.

26)Jotta rahanpesuntorjuntaviranomainen ja finanssialan valvojat voivat viestiä nopeasti ja tehokkaasti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmässä ja jotta päätöksentekoprosessit ovat johdonmukaisempia, kyseiseen järjestelmään on sisällytettävä erityisiä viestintäjärjestelyjä.

27)Muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten osalta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonnan on tarkoitus pysyä ensisijaisesti kansallisella tasolla, ja jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla säilyy täysi vastuu ja tilivelvollisuus suorasta valvonnasta. Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi annettava riittävät välillisen valvonnan valtuudet sen varmistamiseksi, että kansallisen tason valvontatoimet ovat johdonmukaisia ja korkealaatuisia kaikkialla unionissa. Sen vuoksi sen olisi arvioitava valvonnan lähentymisen tilaa ja julkaistava raportteja havainnoistaan. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava valtuudet antaa sekä ilmoitusvelvollisille että valvontaviranomaisille osoitettuja ohjeita ja suosituksia yhdenmukaisten ja korkeatasoisten valvontakäytäntöjen varmistamiseksi kaikkialla unionissa.

28)Tietyillä finanssialan ilmoitusvelvollisilla, jotka eivät täytä säännönmukaista valintaa koskevia vaatimuksia, saattaa silti olla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen näkökulmasta suuri luontainen riski, tai ne voivat aloittaa, muuttaa tai laajentaa toimintaa, johon liittyy suuri riski, jota ei lievennetä oikeasuhteisella sisäisellä valvonnalla, mikä johtaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien vaatimusten olennaiseen rikkomiseen. Jos on viitteitä sovellettavien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien vaatimusten mahdollisesta olennaisesta rikkomisesta, ne voivat olla merkki ilmoitusvelvollisen törkeästä huolimattomuudesta. Valvontaviranomaisen olisi useimmissa tapauksissa voitava reagoida asianmukaisesti mahdolliseen rikkomiseen ja estää riskejä toteutumasta ja johtamasta törkeään huolimattomuuteen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien vaatimusten kohdalla. Joissakin tapauksissa kansallisen tason reaktio ei kuitenkaan välttämättä ole riittävä tai oikea-aikainen, erityisesti jos on viitteitä siitä, että yhteisön tasolla on jo tapahtunut olennaista rikkomista. Tällaisissa tapauksissa rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava pyytää paikallista valvojaa toteuttamaan erityistoimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi, myös pyytää sitä määräämään taloudellisia seuraamuksia. Jotta rahanpesun ja terrorismin riskit eivät toteutuisi, kansallisten toimien määräajan olisi oltava riittävän lyhyt.

29)Rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava mahdollisuus pyytää tiettyä ilmoitusvelvollista koskevien valvontatehtävien ja -valtuuksien siirtoa omasta aloitteestaan, jos kansallinen valvoja ei toimi tai noudata sen ohjeita annetussa määräajassa. Koska ilmoitusvelvollista koskevien tehtävien ja valtuuksien siirtäminen ilman finanssialan valvojan rahanpesuntorjuntaviranomaiselle osoittamaa erityistä pyyntöä edellyttäisi rahanpesuntorjuntaviranomaiselta harkinnanvaraista päätöstä, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi esitettävä tätä koskeva erityinen pyyntö komissiolle. Jotta komissio voisi tehdä päätöksen, joka on johdonmukainen rahanpesuntorjuntaviranomaiselle rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevassa kehyksessä annettujen tehtävien kanssa, rahanpesuntorjuntaviranomaisen pyyntöön olisi liitettävä asianmukaiset perustelut ja siinä olisi ilmoitettava täsmällisesti, miten pitkäksi aikaa tehtävät ja valtuudet siirretään rahanpesuntorjuntaviranomaiselle. Valtuuksien siirtämisen keston olisi vastattava aikaa, jonka rahanpesuntorjuntaviranomainen tarvitsee riskien käsittelyyn ilmoitusvelvollisen tasolla, eikä se saisi ylittää kolmea vuotta. Komission olisi tehtävä päätös ilmoitusvelvollisen valvontaan liittyvien valtuuksien ja tehtävien siirtämisestä rahanpesuntorjuntaviranomaiselle nopeasti ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa.

30)Finanssialan ulkopuolisten valvontakäytäntöjen parantamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi tehtävä vertaisarviointeja finanssialan ulkopuolisten alojen valvontaviranomaisten, myös itsesääntelyelimiä valvovien viranomaisten, osalta ja julkaistava raportteja havainnoistaan. Niihin voitaisiin liittää ohjeita tai suosituksia, jotka on osoitettu asianomaisille viranomaisille, itsesääntelyelimiä valvovat viranomaiset mukaan lukien. Itsesääntelyelinten olisi voitava osallistua vertaisarviointeihin tapauskohtaisesti, jos ne ovat ilmaisseet halukkuutensa osallistua.

31)Jotta rahanpesun ja terrorismin torjuntaan liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa voitaisiin tehostaa myös muilla aloilla kuin finanssialalla, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava tutkia unionin lainsäädännön mahdollista rikkomista tai virheellistä soveltamista myös muiden alojen valvontaviranomaisissa, itsesääntelyelimiä valvovat viranomaiset mukaan lukien.

32)Useisiin lainkäyttöalueisiin vaikuttavan epäilyttävän toiminnan analysoimiseksi asiaankuuluvien rahanpesun selvittelykeskusten, jotka ovat saaneet asiaan liittyviä raportteja, olisi voitava tehokkaasti tehdä yhteisiä analyyseja yhteistä etua koskevista tapauksista. Tässä tarkoituksessa rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava ehdottaa, koordinoida ja tukea kaikin asianmukaisin keinoin yhteisiä analyyseja, jotka koskeat rajatylittäviä epäilyttäviä maksutapahtumia tai epäilyttävää toimintaa. Yhteiset analyysit olisi käynnistettävä, jos unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten nojalla on tarpeen tehdä juuri tällaisia yhteisiä analyyseja. Yhteisiin analyyseihin osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten nimenomaisen suostumuksen saatuaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön, joka tukee yhteisten analyysien tekemistä, olisi voitava vastaanottaa ja käsitellä kaikki tarvittavat tiedot, analysoitavia tapauksia koskevat tiedot mukaan lukien.

33)Yhteisten analyysien vaikuttavuuden parantamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava käynnistää yhteisten analyysien menetelmiä, menettelyjä ja toteutusta koskevia tarkasteluja, jotta voidaan määrittää saadut kokemukset ja parantaa ja edistää näitä analyyseja. Yhteistä analyysia koskevan palautteen avulla rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava antaa päätelmiä ja suosituksia, jotka lopulta johtaisivat yhteisten analyysien tekemisessä käytettävien menetelmien ja menettelyjen säännölliseen hienosäätöön ja parantamiseen.

34)Rahanpesun selvittelykeskusten ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen välisen yhteistyön helpottamiseksi ja parantamiseksi, myös yhteisten analyysien tekemisessä, kunkin rahanpesun selvittelykeskuksen olisi voitava lähettää vapaaehtoisuuteen perustuen yksi henkilöstön jäsen rahanpesuntorjuntaviranomaiseen. Kansallisista rahanpesun selvittelykeskuksista lähetettyjen henkilöstön jäsenten olisi tuettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöä kaikkien rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyvien tehtävien suorittamisessa, mukaan lukien yhteisten analyysien tekeminen sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen uhkia, riskejä ja menetelmiä koskevien uhka-arvioiden ja strategisten analyysien laatiminen. Yhteisten analyysien lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi edistettävä ja helpotettava rahanpesun selvittelykeskusten keskinäisen avunannon eri muotoja, mukaan lukien koulutus ja henkilöstövaihto, jotta parannetaan valmiuksien kehittämistä ja mahdollistetaan tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihto rahanpesun selvittelykeskusten välillä.

35)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi hallinnoitava ja ylläpidettävä FIU.net-verkkoa, tietoteknistä järjestelmää, jonka avulla rahanpesun selvittelykeskukset voivat tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja keskenään ja tarvittaessa kolmansissa maissa toimivien kollegojensa ja kolmansien osapuolten kanssa. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa pidettävä järjestelmä ajan tasalla. Tässä tarkoituksessa rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi varmistettava, että FIU.net-verkon kehittämiseen käytetään aina kaikkein edistyneintä käytettävissä olevaa huipputason teknologiaa kustannus–hyötyanalyysin perusteella.

36)Jotta voidaan vakiinnuttaa johdonmukaiset, tehokkaat ja vaikuttavat valvontakäytännöt ja rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyvät käytännöt ja varmistaa unionin lainsäädännön yhteinen, yhdenmukainen ja johdonmukainen soveltaminen, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava antaa ohjeita ja suosituksia, jotka on osoitettu kaikille ilmoitusvelvollisille tai jollekin ilmoitusvelvollisryhmälle ja kaikille valvontaviranomaisille ja rahanpesun selvittelykeskuksille tai jollekin näiden ryhmälle. Ohjeet ja suositukset voitaisiin antaa sovellettavissa unionin säädöksissä olevan erityisvaltuutuksen nojalla tai rahanpesuntorjuntaviranomaisen omasta aloitteesta, jos on tarpeen vahvistaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa kehystä unionin tasolla.

37)Vakaan sisäisen hallintorakenteen luominen rahanpesuntorjuntaviranomaiselle on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa sille annettujen tehtävien tuloksellinen hoitaminen sekä tehokas ja objektiivinen päätöksentekoprosessi. Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annettavat tehtävät ovat sekä valvonnan että rahanpesun selvittelykeskusten alalla monimutkaisia ja moninaisia, joten päätöksiä ei voi tehdä yksi hallintoelin, kuten usein on hajautetuissa virastoissa. Tietyntyyppisten päätösten, kuten yhteisten välineiden hyväksymistä koskevien päätösten, on oltava asianmukaisten viranomaisten tai rahanpesun selvittelykeskusten edustajien tekemiä, ja niiden yhteydessä on noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen äänestyssääntöjä. Sen sijaan tietyt muut päätökset, kuten yksittäisiä valittuja ilmoitusvelvollisia tai yksittäisiä viranomaisia koskevat päätökset, edellyttävät pienempää päätöksentekoelintä, jonka jäseniin olisi sovellettava asianmukaisia vastuuvelvollisuusjärjestelyjä. Sen vuoksi rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava hallintoneuvosto ja johtokunta, joka koostuu viidestä kokoaikaisesta riippumattomasta jäsenestä ja viranomaisen puheenjohtajasta.

38)Asiaankuuluvan asiantuntemuksen varmistamiseksi hallintoneuvostolla olisi oltava kaksi kokoonpanoa. Kaikkien soveltamisalaltaan yleisten säädösten, kuten rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyvien teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien, ohjeiden, suositusten ja lausuntojen, hyväksymistä koskevien päätösten osalta hallintoneuvoston olisi koostuttava jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskusten päälliköistä, jäljempänä ’hallintoneuvosto rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa’. Finanssialan ja muiden kuin finanssialan ilmoitusvelvollisten suoraan tai välilliseen valvontaan liittyvien samantyyppisten säädösten osalta hallintoneuvoston olisi koostuttava niiden rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojien päälliköistä, jotka ovat viranomaisia, jäljempänä ’hallintoneuvosto valvontakokoonpanossa’. Kaikkien hallintoneuvostossa edustettujen osapuolten olisi pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten olisi pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

39)Päätöksenteon sujuvuus edellyttää, että tehtävät jaetaan selkeästi: hallintoneuvoston olisi päätettävä rahanpesun selvittelykeskuksia koskevista asiaankuuluvista toimenpiteistä rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa ja ilmoitusvelvollisia koskevista delegoiduista säädöksistä, ohjeista ja vastaavista toimenpiteistä valvontakokoonpanossa. Hallintoneuvoston olisi voitava antaa johtokunnalle lausuntonsa ja neuvonsa kaikista yhteisten valvontaryhmien ehdottamista päätösluonnoksista, jotka koskevat yksittäisiä valittuja ilmoitusvelvollisia, niin ikään valvontakokoonpanossa. Jos tällaisia lausuntoja tai neuvoja ei anneta, johtokunnan olisi tehtävä päätökset. Jos johtokunta lopullisessa päätöksessä poikkeaa hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa antamasta neuvosta, sen olisi perusteltava poikkeaminen kirjallisesti.

40)Äänestystä ja päätöksentekoa varten kullakin jäsenvaltiolla olisi oltava yksi äänivaltainen edustaja. Sen vuoksi viranomaisten päälliköiden olisi nimettävä pysyvä edustaja valvontakokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston äänivaltaiseksi jäseneksi. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltion viranomaiset voivat päättää tilapäisestä edustajasta tietyn hallintoneuvoston kokouksen päätöksen tai esityslistan aiheen mukaan. Valvontakokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston jäsenten päätöksentekoon ja äänestykseen liittyvät käytännön järjestelyt olisi vahvistettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen laatimassa hallintoneuvoston työjärjestyksessä.

41)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan olisi johdettava hallintoneuvoston kokouksia, ja hänellä olisi oltava äänivalta, kun päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Komission olisi oltava hallintoneuvostossa äänivallaton jäsen. Jotta hallintoneuvosto voisi tehdä hyvää yhteistyötä muiden asiaankuuluvien elinten kanssa, sen olisi voitava hyväksyä hallintoneuvostoon sen valvontakokoonpanossa myös muita äänivallattomia tarkkailijoita, kuten yhteisen valvontamekanismin ja kunkin kolmen Euroopan valvontaviranomaisen (EPV, EIOPA ja ESMA) edustajat, ja hallintoneuvostoon sen rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa Europolin, EPPOn ja Eurojustin edustajat, kun keskustellaan tai päätetään asioista, jotka kuuluvat kyseisten elinten toimivaltaan. Jotta päätöksentekoprosessi olisi sujuva, hallintoneuvoston päätökset olisi tehtävä yksinkertaisella enemmistöllä, lukuun ottamatta teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien, ohjeiden ja suositusten luonnoksia koskevia päätöksiä, jotka olisi tehtävä jäsenvaltioiden edustajien määräenemmistöllä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen äänestyssääntöjen mukaisesti.

42)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallintoelimenä olisi oltava johtokunta, joka koostuu rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajasta ja viidestä kokoaikaisesta jäsenestä, jotka hallintoneuvosto nimittää komission alustavan ehdokasluettelon perusteella. Nopean ja tehokkaan päätöksentekomenettelyn varmistamiseksi johtokunnan olisi vastattava rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävien suunnittelusta ja toteuttamisesta, paitsi jos tietyt päätökset on nimenomaisesti annettu hallintoneuvoston hoidettaviksi. Jotta voidaan varmistaa valittujen ilmoitusvelvollisten suoraa valvontaa koskevan päätöksentekoprosessin objektiivisuus ja asianmukainen nopeus, johtokunnan olisi tehtävä valituille ilmoitusvelvollisille osoitettavat sitovat päätökset. Lisäksi johtokunnan olisi yhdessä komission edustajan kanssa vastattava yhteisvastuullisesti rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallinnollisista ja talousarviota koskevista päätöksistä. Komission suostumusta olisi edellytettävä silloin, kun johtokunta tekee rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarviohallintoon, hankintoihin, palvelukseenottamiseen ja tilintarkastukseen liittyviä päätöksiä, koska osa viranomaisen rahoituksesta myönnetään unionin talousarviosta.

43)Nopean päätöksenteon mahdollistamiseksi kaikki johtokunnan päätökset, mukaan lukien päätös, jossa komissiolla on äänivalta, olisi tehtävä yksinkertaisella enemmistöllä siten, että puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi talousarvioon, hallintoon ja palvelukseenottamiseen liittyvissä päätöksissä olisi edellytettävä komission suostumusta. Hallintoneuvoston olisi valittava johtokunnan äänivaltaiset jäsenet puheenjohtajaa lukuun ottamatta komission laatiman alustavan luettelon perusteella.

44)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen riippumattoman toiminnan varmistamiseksi johtokunnan viiden jäsenen ja viranomaisen puheenjohtajan olisi toimittava riippumattomasti ja koko unionin edun mukaisesti. Heidän olisi sekä toimikautensa aikana että sen jälkeen osoitettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä tiettyjen nimitysten tai etuuksien vastaanottamisessa. Jotta vältyttäisiin siltä vaikutelmalta, että johtokunnan jäsen voisi käyttää asemaansa rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtokunnan jäsenenä saadakseen korkean tason nimityksen yksityisellä sektorilla toimikautensa jälkeen, ja ehkäistäisiin mahdolliset julkisen sektorin työsuhteen jälkeiset eturistiriidat, olisi otettava käyttöön viiden johtokunnan jäsenen ja viranomaisen puheenjohtajan karenssiaika.

45)Neuvoston olisi nimitettävä rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja objektiivisin kriteerein Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Hänen olisi edustettava rahanpesuntorjuntaviranomaista ulos päin ja raportoitava viranomaisen tehtävien suorittamisesta.

46)Johtokunnan olisi nimitettävä rahanpesuntorjuntaviranomaisen pääjohtaja komission alustavan luettelon perusteella. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen pääjohtajan olisi oltava rahanpesuntorjuntaviranomaisen ylempi hallintovirkamies, joka vastaa viranomaisen päivittäisestä hallinnosta ja on vastuussa talousarviohallinnosta, hankinnoista, palvelukseenotosta ja henkilöstöstä.

47)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi annettava luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille mahdollisuus pyytää sellaisten päätösten uudelleenkäsittelyä, jotka on tehty suoraan valvontaan liittyvien ja tällä asetuksella rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annettujen valtuuksien nojalla ja osoitettu niille tai jotka koskevat niitä suoraan ja erikseen. Näin voitaisiin tuloksellisesti suojata asianomaisten osapuolten oikeuksia, keventää menettelyä ja vähentää Euroopan unionin tuomioistuimen kuormitusta. Oikaisulautakunnan tekemien päätösten riippumattomuus ja objektiivisuus olisi varmistettava muun muassa sillä, että se muodostetaan viidestä riippumattomasta ja soveltuvan pätevyyden omaavasta henkilöstä. Oikaisulautakunnan päätöksiin olisi puolestaan voitava hakea muutosta Euroopan unionin tuomioistuimelta.

48)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen moitteettoman toiminnan takaamiseksi sen rahoitus olisi järjestettävä perimällä tietyiltä ilmoitusvelvollisilta maksuja ja maksamalla unionin talousarviosta rahoitusosuus, tehtävien ja toimintojen mukaan. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvion olisi oltava osa unionin talousarviota, ja budjettivallan käyttäjän olisi vahvistettava se komission ehdotuksen perusteella. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi toimitettava komissiolle hyväksyttäväksi talousarvioesitys ja sisäiset varainhoitosäännöt.

49)Sen varmistamiseksi, että rahanpesuntorjuntaviranomainen voi hoitaa tehtävänsä myös ilmoitusvelvollisten suorana ja välillisenä valvojana, olisi otettava käyttöön asianmukainen mekanismi maksujen määrittämistä ja perimistä varten. Valituilta ilmoitusvelvollisilta ja tietyiltä muilta kuin valituilta ilmoitusvelvollisilta perittävien maksujen laskenta- ja perintämenetelmästä olisi säädettävä komission delegoidussa säädöksessä. Menetelmän olisi perustuttava suoraan ja välillisesti valvottavien ilmoitusvelvollisten riskiin sekä niiden liikevaihtoon tai tuloihin.

50)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvion laatimista ja toteuttamista koskevissa säännöissä sekä sen tilinpäätöksen esittämisessä olisi noudatettava komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 36 säännöksiä, jotka koskevat yhteistyötä Euroopan syyttäjänviraston kanssa ja Euroopan petostentorjuntaviraston tutkimusten vaikuttavuutta.

51)Jotta voidaan ehkäistä ja tuloksellisesti torjua rahanpesuntorjuntaviranomaisen sisäisiä petoksia, korruptiota tai muuta laitonta toimintaa, siihen olisi sovellettava asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävän yhteistyön ja Euroopan petostentorjuntaviraston tutkimusten vaikuttavuuden osalta. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi liityttävä toimielinten väliseen sopimukseen OLAFin sisäisistä tutkimuksista, ja OLAFin olisi voitava tehdä tarkastuksia paikan päällä omalla vastuualueellaan.

52)Kuten Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategiassa 37 todetaan, yhä vihamielisemmän uhkaympäristön vuoksi on tärkeää varmistaa kyberuhkien sietokyvyn korkea taso kaikissa EU:n toimielimissä, elimissä ja laitoksissa. Pääjohtajan on näin ollen varmistettava asianmukainen tietoteknisten riskien hallinta, vahva sisäinen tietotekniikkahallinto ja riittävä tietoturvarahoitus. Rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin toimielinten, elinten ja laitosten tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa ja ilmoittaa laajavaikutteisista häiriöistä 24 tunnin kuluessa CERT-EU:lle ja komissiolle.

53)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi oltava vastuuvelvollinen sekä Euroopan parlamentille että neuvostolle tehtäviensä suorittamisesta ja tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan olisi esitettävä vuosittain kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

54)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön olisi koostuttava väliaikaisista toimihenkilöistä, sopimussuhteisista toimihenkilöistä ja kansallisista asiantuntijoista sekä lähetetyistä työntekijöistä, jotka unionin rahanpesun selvittelykeskukset ovat asettaneet viranomaisen käytettäviksi. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi hyväksyttävä komission suostumuksella asiaankuuluvat täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 38 110 artiklan säännösten mukaisesti.

55)Sen varmistamiseksi, että luottamuksellisia tietoja käsitellään asianmukaisesti, rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallintoelinten kaikkiin jäseniin, viranomaisen koko henkilöstöön, sen palvelukseen lähetetty ja sen käytettäväksi asetettu henkilöstö mukaan lukien, sekä viranomaiselle sopimusperusteisesti tehtäviä suorittaviin henkilöihin olisi sovellettava salassapitovelvollisuutta, mukaan lukien unionin lainsäädännön asiaankuuluvista säännöksistä johtuvat luottamuksellisuuteen liittyvät rajoitukset ja velvoitteet, jotka liittyvät viranomaisen erityistehtäviin. Luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevat velvoitteet eivät kuitenkaan saisi estää rahanpesuntorjuntaviranomaista tekemästä yhteistyötä, vaihtamasta tietoja muiden asianomaisten kansallisten tai unionin viranomaisten tai elinten kanssa tai luovuttamasta tietoja niille, jos se on tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi ja jos tällaisesta yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta on säädetty unionin lainsäädännössä.

56)Rahanpesuntorjuntaviranomaiseen olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 39 , sanotun kuitenkaan rajoittamatta viranomaisen henkilöstöön ja edustajiin unionin oikeuden asiaankuuluvien säännösten mukaisesti sovellettavia luottamuksellisuusvelvoitteita. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontatehtäviin ja rahanpesun selvittelykeskusten tuki- ja koordinointitehtäviin liittyvien luottamuksellisuutta ja salassapitoa koskevien rajoitusten mukaisesti tällaista asiakirjoihin tutustumista ei pitäisi laajentaa koskemaan viranomaisen henkilöstön käsittelemiä luottamuksellisia tietoja. Erityisesti rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja EU:n rahanpesun selvittelykeskusten operatiiviset tiedot, jotka ovat rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallussa rahanpesun selvittelykeskusten tukeen ja koordinointiin liittyvien tehtävien ja toimintojen suorittamisen vuoksi, olisi katsottava luottamuksellisiksi. Valvontatehtävien osalta rahanpesuntorjuntaviranomaisen, finanssialan valvojien tai ilmoitusvelvollisten tietoja, jotka on hankittu suoraan valvontaan liittyvien tehtävien ja toimintojen suorittamisen yhteydessä, olisi periaatteessa myös käsiteltävä luottamuksellisina, eikä niitä saisi luovuttaa. Luetellut valvontamenettelyyn liittyvät luottamukselliset tiedot voidaan kuitenkin luovuttaa kokonaan tai osittain ilmoitusvelvollisille, jotka ovat tällaisen valvontamenettelyn osapuolia, edellyttäen, että otetaan huomioon muiden oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden kuin asianomaisen osapuolen oikeutetut edut, jotka liittyvät niiden liikesalaisuuksien suojaan.

57)Rahanpesuntorjuntaviranomaiseen olisi sovellettava neuvoston asetusta N:o 1 40 , ja Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen olisi tarjottava viranomaisen toiminnan edellyttämät käännöspalvelut, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahanpesun torjunnan valvontajärjestelmässä ja valittujen ilmoitusvelvollisten kanssa mahdollisesti hyväksyttäviä kielijärjestelyjä.

58)Henkilötietojen käsittelyä tämän asetuksen perusteella rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi olisi pidettävä tarpeellisena yleisen edun vuoksi toteutettavan tehtävän suorittamiseksi tai rahanpesuntorjuntaviranomaiselle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 41 5 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 42 6 artiklan nojalla kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten velvoitteita. Kun rahanpesuntorjuntaviranomainen kehittää välineitä tai tekee päätöksiä, joilla voi olla merkittävä vaikutus henkilötietojen suojaan, sen olisi tarvittaessa tehtävä tiivistä yhteistyötä asetuksella (EU) 2016/679 perustetun Euroopan tietosuojaneuvoston ja asetuksella (EU) 2018/1725 perustetun Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

59)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi luotava yhteistyösuhteet asiaankuuluvien unionin virastojen ja elinten, kuten Europolin, Eurojustin, EPPOn ja Euroopan valvontaviranomaisten eli Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, kanssa. Jotta voidaan parantaa monialaista valvontaa ja yhteistyötä toiminnan vakauden valvojien ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvojien välillä, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi myös luotava yhteistyösuhteet finanssialan ilmoitusvelvollisten toiminnan vakauden valvonnassa toimivaltaisiin viranomaisiin, mukaan lukien Euroopan keskuspankki asioissa, jotka liittyvät sille neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024 2013 43 annettuihin tehtäviin, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2014/59 44 3 artiklassa määriteltyihin kriisinratkaisuviranomaisiin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU 45 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyihin nimettyihin talletusten vakuusjärjestelmistä vastaaviin viranomaisiin. Tässä tarkoituksessa rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava tehdä sopimuksia tai yhteisymmärryspöytäkirjoja tällaisten elinten kanssa, myös sellaisen tietojenvaihdon osalta, joka on tarpeen viranomaisen ja näiden elinten tehtävien hoitamiseksi. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi pyrittävä parhaansa mukaan jakamaan tietoja tällaisten elinten kanssa niiden pyynnöstä oikeudellisten rajoitusten, tietosuojalainsäädäntö mukaan lukien, asettamissa rajoissa. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi mahdollistettava toimiva tietojenvaihto kaikkien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmään kuuluvien finanssialan valvojien ja edellä mainittujen viranomaisten välillä, ja tällaisen yhteistyön ja tietojenvaihdon olisi tapahduttava jäsennellysti ja tehokkaasti.

60)Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista on tullut yhä tärkeämpiä yhteistyö- ja tietojenvaihtofoorumeja rahanpesun selvittelykeskusten, erilaisten kansallisten valvonta- ja lainvalvontaviranomaisten ja joidenkin jäsenvaltioiden ilmoitusvelvollisten välillä. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen jossakin jäsenvaltiossa valvoisi suoraan sellaisia valittuja ilmoitusvelvollisia, jotka ovat osa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, myös rahanpesuntorjuntaviranomaisen kannattaisi osallistua kumppanuuteen kyseisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden perustaneiden kansallisten viranomaisten määrittelemin edellytyksin ja niiden nimenomaisella suostumuksella.

61)Kun otetaan huomioon, että valvonta-, hallinto- ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyö on ratkaisevan tärkeää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen onnistuneen torjunnan kannalta ja että tietyillä unionin viranomaisilla ja elimillä on tällä alalla erityisiä tehtäviä tai toimeksiantoja, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi varmistettava, että se voi tehdä yhteistyötä tällaisten viranomaisten ja elinten, erityisesti OLAFin, Europolin, Eurojustin ja EPPOn, kanssa. Jos on tarpeen laatia erityisiä työjärjestelyjä tai tehdä yhteisymmärryspöytäkirjoja rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja näiden elinten ja viranomaisten välillä, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava tehdä niin. Järjestelyn olisi oltava luonteeltaan strateginen ja tekninen, se ei saisi edellyttää rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallussa olevien luottamuksellisten tai operatiivisten tietojen jakamista ja siinä olisi otettava huomioon muiden unionin toimielinten, elinten tai laitosten jo suorittamat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvät tehtävät.

62)Koska sekä esirikokset että itse rahanpesu rikoksena ovat usein luonteeltaan maailmanlaajuisia ja koska unionin ilmoitusvelvolliset toimivat myös kolmansien maiden kanssa ja kolmansissa maissa, tuloksellinen yhteistyö kaikkien asianomaisten kolmansien maiden viranomaisten kanssa sekä valvonnan että rahanpesun selvittelykeskusten toiminnan alalla on ratkaisevan tärkeää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan unionin kehyksen vahvistamiseksi. Kun otetaan huomioon rahanpesuntorjuntaviranomaisen ainutlaatuinen yhdistelmä suoraa ja välillistä valvontaa sekä rahanpesun selvittelykeskusten yhteistyöhön liittyviä tehtäviä ja valtuuksia, sen olisi voitava osallistua aktiivisesti tällaisiin ulkoisiin yhteistyöjärjestelyihin. Rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi erityisesti siirrettävä valta kehittää yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä kolmansien maiden sellaisten viranomaisten kanssa, joilla on valtuuksia sääntelyn, valvonnan ja rahanpesun selvittelykeskusten alalla. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen rooli voisi olla erityisen hyödyllinen tapauksissa, joissa useiden unionin viranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten vuorovaikutus kolmansien maiden viranomaisten kanssa koskee rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävien piiriin kuuluvia asioita. Tällaisissa tapauksissa rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi oltava johtava rooli tämän vuorovaikutuksen helpottamisessa.

63)Koska rahanpesuntorjuntaviranomaisella on kattavat valtuudet ja tehtävät, jotka liittyvät kaikkien ilmoitusvelvollisten suoraan ja välilliseen valvontaan, on tarpeen, että nämä valtuudet yhdistetään yhteen unionin elimeen eivätkä ne aiheuta toimivaltaristiriitoja muiden unionin elinten kanssa. Tästä syystä Euroopan pankkiviranomaisella ei pitäisi enää olla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä tehtäviä ja valtuuksia, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 46 vastaavat artiklat olisi kumottava. Euroopan pankkiviranomaiselle näiden tehtävien hoitamiseksi osoitetut varat olisi siirrettävä rahanpesuntorjuntaviranomaiselle. Kun otetaan huomioon, että kaikki kolme Euroopan valvontaviranomaista (EPV, ESMA ja EIOPA) tekevät yhteistyötä rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa ja voivat osallistua valvontakokoonpanossa toimivan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina, rahanpesuntorjuntaviranomaiselle olisi annettava sama mahdollisuus Euroopan valvontaviranomaisten hallintoneuvostojen kokouksissa. Kun asianomaiset hallintoneuvostot keskustelevat tai päättävät asioista, jotka ovat merkityksellisiä rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävien hoitamisen ja valtuuksien käyttämisen kannalta, rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi voitava osallistua niiden kokouksiin tarkkailijana. Näin ollen asetuksen (EU) N:o 1093/2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 47 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 48 artikloja hallintoneuvoston kokoonpanoista olisi muutettava vastaavasti.

64)Rahanpesuntorjuntaviranomaisen olisi oltava täysin toimintavalmis vuoden 2024 alkuun mennessä. Näin rahanpesuntorjuntaviranomaisella olisi riittävästi aikaa perustaa päätoimipaikkansa tässä asetuksessa määritettyyn jäsenvaltioon.

65)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 2018/1725 42 artiklan mukaisesti [, ja hän on antanut lausunnon ... päivänä ...kuuta ...],

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

PERUSTAMINEN, OIKEUDELLINEN ASEMA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Perustaminen ja toimiala

1.Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomainen, jäljempänä ’rahanpesuntorjuntaviranomainen’, perustetaan 1 päivästä tammikuuta 2023.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimii tällä asetuksella annettujen, erityisesti 6 artiklassa säädettyjen. valtuuksien puitteissa ja soveltamisalalla, josta on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/847 49 , direktiivissä jäsenvaltioissa käyttöön otettavista mekanismeista rahoitusjärjestelmän käytön estämiseksi rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen ja direktiivin (EU) 2015/849 kumoamisesta [julkaisutoimisto lisää asiakirjan COM(2021)423 tulevan numeron] ja asetuksessa rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen [julkaisutoimisto lisää asiakirjan COM(2021)422 tulevan numeron], mukaan lukien kaikki näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset, mahdolliset muut oikeudellisesti sitovat unionin säädökset, joissa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annetaan tehtäviä, ja rahanpesuntorjuntadirektiivin [julkaisutoimisto lisää asiakirjan COM(2021)423 tulevan numeron] täytäntöönpanoa koskeva kansallinen lainsäädäntö tai muut direktiivit, joissa valvontaviranomaisille annetaan tehtäviä.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen tavoitteena on suojella yleistä etua, unionin rahoitusjärjestelmän vakautta ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa

a)estämällä unionin rahoitusjärjestelmän käyttö rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen;

b)osallistumalla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien tunnistamiseen ja arvioimiseen sisämarkkinoilla, kuten myös sellaisten unionin ulkopuolelta peräisin olevien riskien ja uhkien tunnistamiseen ja arvioimiseen, jotka vaikuttavat tai voivat mahdollisesti vaikuttaa sisämarkkinoihin;

c)varmistamalla korkealuokkainen valvonta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla sisämarkkinoilla;

d)edistämällä valvontakäytäntöjen lähentämistä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla sisämarkkinoilla;

e)edistämällä rahanpesun selvittelykeskusten käytäntöjen yhdenmukaistamista rajatylittävien epäilyttävien rahavirtojen tai toiminnan havaitsemisessa;

f)tukemalla ja koordinoimalla rahanpesun selvittelykeskusten välistä sekä rahanpesun selvittelykeskusten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa.

Tämän asetuksen säännökset eivät rajoita komission toimivaltaa eivätkä erityisesti sen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista toimivaltaa varmistaa, että unionin oikeutta noudatetaan.

2 artikla

Määritelmät

1.Tässä asetuksessa sovelletaan [julkaisutoimisto lisää viittauksen rahanpesun vastaiseen asetukseen COM(2021)420] 2 artiklan ja [julkaisutoimisto lisää viittauksen rahanpesun vastaiseen direktiiviin COM(2021)423] 2 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

1)’valitulla ilmoitusvelvollisella’ tarkoitetaan 13 artiklan nojalla rahanpesuntorjuntaviranomaisen suorassa valvonnassa olevaa luottolaitosta, finanssilaitosta tai luotto- tai finanssilaitoskonsernia unionin korkeimmalla konsolidointitasolla;

2)’muulla kuin valitulla ilmoitusvelvollisella’ tarkoitetaan sellaista luottolaitosta, finanssilaitosta tai luotto- tai finanssilaitoskonsernia unionin korkeimmalla konsolidointitasolla, joka on muu kuin valittu ilmoitusvelvollinen;

3)’rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmällä’ tarkoitetaan rahanpesuntorjuntaviranomaista ja jäsenvaltioiden valvontaviranomaisia;

4)’finanssialan ulkopuolisten alojen valvojalla’ tarkoitetaan valvojaa, joka on vastuussa [rahanpesuntorjunta-asetuksen] 3 artiklassa luetelluista ilmoitusvelvollisista, jotka ovat muita kuin luotto- tai finanssilaitoksia.

5)’muulla kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisella’ tarkoitetaan

a)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 50 4 artiklan 1 kohdan 40 alakohdassa määriteltyä toimivaltaista viranomaista;

b)Euroopan keskuspankkia sen suorittaessa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1024/2013 sille määrättyjä tehtäviä;

c)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU 3 artiklan mukaisesti nimettyä kriisinratkaisuviranomaista;

d)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyä talletusten vakuusjärjestelmien (DGS) nimettyä viranomaista.

3 artikla

Oikeudellinen asema

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen on unionin elin, joka on oikeushenkilö.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen oikeuden mukainen oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomaista edustaa sen puheenjohtaja.

4 artikla

Kotipaikka

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen kotipaikka on [...].

II LUKU

RAHANPESUNTORJUNTAVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT JA VALTUUDET

1 JAKSO

Tehtävät ja valtuudet

5 artikla

Tehtävät

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa seuraavat sisämarkkinoihin vaikuttaviin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeihin liittyvät tehtävät:

a)kehityksen seuranta sisämarkkinoilla ja rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien uhkien, haavoittuvuuksien ja riskien arviointi;

b)kehityksen seuranta kolmansissa maissa ja niiden rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmiin liittyvien uhkien, haavoittuvuuksien ja riskien arviointi;

c)tiedon kerääminen oman valvontatoimintansa sekä valvojien ja valvontaviranomaisten valvontatoiminnan pohjalta heikkouksista, joita ilmenee ilmoitusvelvollisten soveltaessa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntasääntöjä, ilmoitusvelvollisiin kohdistuvista riskeistä, niille määrätyistä seuraamuksista ja sovelletuista korjaavista toimista;

d)rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan keskustietokannan perustaminen valvojien ja valvontaviranomaisten keräämistä tiedoista ja tietokannan pitäminen ajan tasalla;

e)keskustietokantaan kerättyjen tietojen analysointi ja tehtyjen analyysien jakaminen valvojille ja valvontaviranomaisille tiedonsaantitarpeen perusteella ja luottamuksellisesti;

f)unionin rajoittavien toimenpiteiden puitteissa päätetyn varojen jäädyttämisen täytäntöönpanon seuranta ja tukeminen koko sisämarkkinoilla;

g)ilmoitusvelvollisten ja viranomaisten välisen yhteistyön ja tietojenvaihdon tukeminen, helpottaminen ja lujittaminen yhteisen käsityksen muodostamiseksi niistä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeistä ja uhista, joita sisämarkkinoihin kohdistuu;

h)muiden tässä asetuksessa tai muissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä säädettyjen tehtävien suorittaminen.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa seuraavat valittuihin ilmoitusvelvollisiin liittyvät tehtävät:

a)sen varmistaminen, että vaatimuksia, joita valittuihin ilmoitusvelvollisiin sovelletaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla ja muiden sellaisten oikeudellisesti sitovien unionin säädösten nojalla, joissa finanssilaitoksille asetetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä velvoitteita, noudatetaan koko konsernissa;

b)valvontatarkastuksien ja arviointien suorittaminen yksittäisen ilmoitusvelvollisen ja konsernin tasolla sen määrittämiseksi, ovatko valittujen ilmoitusvelvollisten käyttöön ottamat järjestelyt, strategiat, prosessit ja mekanismit riittävät lieventämään niihin kohdistuvia rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä riskejä, ja erityisten vaatimusten, valvontatoimenpiteiden ja hallinnollisten taloudellisten seuraamuksien määrääminen näiden valvontatarkastusten perusteella 20, 21 ja 22 artiklan mukaisesti;

c)konsernin laajuiseen valvontaan osallistuminen erityisesti valvontakollegioissa, myös silloin, kun valittu ilmoitusvelvollinen kuuluu konserniin, jolla on päätoimipaikka, tytäryhtiöitä tai sivuliikkeitä unionin ulkopuolella;

d)valittujen ilmoitusvelvollisten riskien ja haavoittuvuuksien arviointijärjestelmän kehittäminen ja pitäminen ajan tasalla tietojen saamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja valvontaviranomaisten valvontatoimintaa varten, myös keräämällä tietoja näiltä ilmoitusvelvollisilta.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa seuraavat finanssialan valvojiin liittyvät tehtävät:

a)ajantasaisen luettelon ylläpitäminen unionin finanssialan valvojista;

b)säännöllisten tarkastuksien suorittaminen sen varmistamiseksi, että kaikilla finanssialan valvojilla on riittävät resurssit ja valtuudet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien tehtäviensä suorittamiseksi;

c)arviointien tekeminen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvistä finanssialan valvojien strategioista, valmiuksista ja resursseista ja arviointien tulosten saattaminen kaikkien finanssialan valvojien saataville;

d)rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakollegioiden toiminnan helpottaminen;

e)valvontakäytäntöjen lähentämisen ja korkeiden valvontanormien edistäminen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla;

f)unionin finanssialan valvojien välisen henkilöstövaihdon ja tietojenvaihdon koordinointi;

g)finanssialan valvojien avustaminen niiden esitettyä siitä erityisen pyynnön, mukaan lukien pyynnöt ratkaista mahdolliset erimielisyydet ilmoitusvelvollista koskevista toimenpiteistä.

4.Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa seuraavat finanssialan ulkopuolisten alojen valvojia koskevat tehtävät:

a)ajantasaisen luettelon ylläpitäminen finanssialan ulkopuolisten alojen valvojista unionissa;

b)valvontanormien ja -käytäntöjen vertaisarviointien koordinointi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla;

c)pyynnön esittäminen finanssialan ulkopuolisten alojen valvojille, jotta ne tutkisivat ilmoitusvelvollisiin sovellettavien vaatimusten mahdollisen rikkomisen ja harkitsisivat seuraamusten tai korjaavien toimien määräämistä tällaisesta rikkomisesta;

d)säännöllisten tarkastuksien suorittaminen sen varmistamiseksi, että kaikilla finanssialan ulkopuolisten alojen valvojilla on riittävät resurssit ja valtuudet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien tehtäviensä suorittamiseksi;

e)valvontakäytäntöjen lähentämisen ja korkeiden valvontanormien edistäminen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla;

f)finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien avustaminen niiden esitettyä siitä erityisen pyynnön, mukaan lukien pyynnöt ratkaista mahdolliset erimielisyydet ilmoitusvelvollista koskevista toimenpiteistä.

Kun tiettyjen alojen valvonta on siirretty kansallisella tasolla itsesääntelyelimille, rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa ensimmäisessä alakohdassa säädetyt tehtävät, jotka koskevat itsesääntelyelimien toimintaa valvovia valvontaviranomaisia.

5.Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa seuraavat rahanpesun selvittelykeskuksiin ja niiden toimintaan jäsenvaltioissa liittyvät tehtävät:

a)rahanpesun selvittelykeskusten työn tukeminen ja koordinointi ja rahanpesun selvittelykeskusten välisen yhteistyön parantamisen edistäminen;

b)myötävaikuttaminen niiden tapausten tunnistamiseen ja valintaan, joista rahanpesun selvittelykeskukset tekevät yhteisiä analyyseja;

c)asianmukaisten menetelmien ja menettelyiden kehittäminen tällaisten yhteisten analyysien tekemiseksi rajatylittävistä tapauksista;

d)rahanpesun selvittelykeskusten tekemien yhteisten analyysien käynnistäminen, koordinointi, organisointi ja helpottaminen;

e)tietotekniikka- ja tekoälypalvelujen ja -välineiden kehittäminen ja asettaminen rahanpesun selvittelykeskusten saataville turvallista tietojen jakamista varten muun muassa isännöimällä FIU.net-verkkoa;

f)epäilyttävien maksutapahtumien havaitsemista, analysointia ja levittämismenetelmiä koskevan asiantuntijatiedon kehittäminen, jakaminen ja edistäminen;

g)erityiskoulutuksen ja avun tarjoaminen rahanpesun selvittelykeskuksille, myös antamalla taloudellista tukea, tavoitteidensa puitteissa ja käytettävissään olevien henkilöstö- ja budjettiresurssiensa rajoissa;

h)rahanpesun selvittelykeskusten ja ilmoitusvelvollisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen tarjoamalla ilmoitusvelvollisille erityiskoulutusta, jolla muun muassa lisätään niiden tietoisuutta ja parannetaan niiden menettelyjä epäilyttävän toiminnan ja epäilyttävien rahoitustoimien havaitsemiseksi sekä niiden ilmoittamiseksi rahanpesun selvittelykeskuksille;

i)rahanpesun selvittelykeskusten tunnistamia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen uhkia, riskejä ja menetelmiä koskevien uhka-arviointien ja strategisten analyysien valmistelu ja koordinointi.

6.Tällä asetuksella rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annettujen tehtävien hoitamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen on sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, ja kun kyseinen lainsäädäntö koostuu direktiiveistä, sellaista kansallista lainsäädäntöä, jolla nämä direktiivit saatetaan kansallisen lainsäädännön osaksi. Jos asiaa koskeva unionin oikeus koostuu asetuksista, joissa nimenomaisesti annetaan jäsenvaltioille vaihtoehtoja, rahanpesuntorjuntaviranomainen soveltaa myös sitä kansallista lainsäädäntöä, jossa näitä vaihtoehtoja käytetään.

6 artikla

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen valtuudet

1.Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valittujen ilmoitusvelvollisten osalta 16–20 artiklassa esitetyt valvonta- ja tutkintavaltuudet sekä 21 ja 22 artiklassa tarkoitettu valtuus määrätä hallinnollisia taloudellisia seuraamuksia ja uhkasakkoja.

Näiden valtuuksien käyttämiseksi rahanpesuntorjuntaviranomainen voi tehdä sitovia päätöksiä, jotka on osoitettu yksittäisille valituille ilmoitusvelvollisille. Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valtuudet määrätä 21 artiklan mukaisesti hallinnollisia taloudellisia seuraamuksia, jos 20 artiklassa säädettyjä valtuuksia käyttäen tehtyjä päätöksiä ei noudateta.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valvojien ja valvontaviranomaisten osalta valtuudet

a)vaatia tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavien tietojen tai asiakirjojen sekä kirjallisten tai suullisten selvitysten toimittamista, mukaan lukien kansallisten viranomaisten sisäisiä prosesseja tai järjestelyjä koskevat tilastotiedot ja muut tiedot;

b)antaa ohjeita ja suosituksia;

c)esittää toimintapyyntöjä ja antaa ohjeita toimenpiteistä, jotka olisi toteutettava II luvun 4 jakson mukaisesti muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten osalta.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on jäsenvaltioissa toimivien rahanpesun selvittelykeskusten osalta valtuudet

a)pyytää rahanpesun selvittelykeskuksilta tietoja ja analyyseja, jotka ovat merkityksellisiä arvioitaessa rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä sisämarkkinoihin kohdistuvia uhkia, haavoittuvuuksia ja riskejä;

b)kerätä rahanpesun selvittelykeskusten tehtäviin ja toimintaan liittyviä tietoja ja tilastoja;

c)hankkia ja käsitellä 33 artiklassa tarkoitettujen yhteisten analyysien koordinointiin tarvittavia tietoja;

d)antaa ohjeita ja suosituksia.

4.Edellä 5 artiklan 1 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valtuudet

a)laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi 38 artiklassa tarkoitetuissa erityistapauksissa;

b)laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi 42 artiklassa tarkoitetuissa erityistapauksissa;

c)antaa ohjeita ja suosituksia, kuten 43 artiklassa on säädetty;

d)antaa lausuntoja Euroopan parlamentille, neuvostolle tai komissiolle, kuten 44 artiklassa on säädetty;

2 JAKSO

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmä

7 artikla

Yhteistyö rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän puitteissa

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen on vastuussa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän tuloksellisesta ja johdonmukaisesta toiminnasta.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomaista ja valvontaviranomaisia koskee velvollisuus tehdä yhteistyötä vilpittömässä mielessä ja velvollisuus vaihtaa tietoja.

8 artikla

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontamenetelmät 

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen kehittää ja ylläpitää ajantasaisia ja yhdenmukaistettuja rahanpesun torjunnan valvontamenetelmiä, joissa eritellään riskiperusteinen lähestymistapa ilmoitusvelvollisten valvontaan unionissa. Menetelmiin sisältyy tarvittaessa suuntaviivoja, suosituksia ja muita toimenpiteitä ja välineitä, erityisesti teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksia, 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä säädettyjen valtuuksien perusteella.

2.Valvontamenetelmiä kehittäessään rahanpesuntorjuntaviranomainen erottaa ilmoitusvelvolliset toisistaan niiden toimialojen perusteella. Valvontamenetelmien on sisällettävä vähintään seuraavat osatekijät:

a)vertailuarvot ja menetelmät, joilla ilmoitusvelvolliset luokitellaan riskiluokkiin niiden jäännösriskiprofiilin perusteella, erikseen kunkin ilmoitusvelvollisten luokan osalta;

b)ilmoitusvelvollisten tekemiin rahanpesun riskien itsearviointeihin kohdistuvien valvontatarkastusten lähestymistavat;

c)ilmoitusvelvollisten sisäisiin toimintaperiaatteisiin ja menettelyihin kohdistuvien valvontatarkastusten lähestymistavat, mukaan lukien asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevat toimintaperiaatteet;

d)ilmoitusvelvollisten asiakkaille, liikesuhteille, liiketoimille ja toimituskanaville ominaisten tai niihin liittyvien riskitekijöiden sekä maantieteellisten riskitekijöiden valvontamielessä toteutettavat arviointimenettelyt.

3.Menetelmissä on otettava huomioon unionin tason korkeat valvontanormit ja niiden on perustuttava asiaa koskeviin kansainvälisiin normeihin ja ohjeisiin. Rahanpesuntorjuntaviranomainen tarkistaa ja päivittää säännöllisesti valvontamenetelmiään ottaen huomioon sisämarkkinoihin vaikuttavien riskien kehittymisen.

9 artikla

Temaattiset arvioinnit 

1.Valvontaviranomaisten on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle joka vuosi 31 päivään lokakuuta mennessä seuraavan vuoden työohjelmansa. Jos kyseisiin työohjelmiin sisältyy temaattisia valvontatarkastuksia, joiden tarkoituksena on arvioida rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä tai niiden erityispiirteitä, jotka kohdistuvat samanaikaisesti useisiin ilmoitusvelvollisiin, valvontaviranomaisten on toimitettava seuraavat tiedot:

a)kunkin suunnitellun temaattisen arvioinnin laajuus mukana olevien ilmoitusvelvollisten luokan ja lukumäärän sekä arvioinnin aihepiirien osalta;

b)kunkin suunnitellun temaattisen arvioinnin aikataulu;

c)kunkin temaattisen arvioinnin yhteydessä toteutettavien valvontatoimien suunnitellut tyypit, luonne ja tiheys, mukaan lukien mahdolliset paikalla tehtävät tarkastukset tai muu suora vuorovaikutus ilmoitusvelvollisten kanssa.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja esittää kunkin vuoden loppuun mennessä 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa valvontakokoonpanossa toimivalle hallintoneuvostolle konsolidoidun suunnitelman temaattisista arvioinneista, jotka valvontaviranomaiset aikovat toteuttaa seuraavan vuoden aikana.

3.Jos temaattisten arviointien laajuus ja unionin laajuinen merkityksellisyys oikeuttavat koordinointiin unionin tasolla, asianomaisten valvontaviranomaisten on toteutettava ne yhdessä, ja rahanpesuntorjuntaviranomainen koordinoi niitä. Valvontakokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto laatii luettelon yhteisistä temaattisista arvioinneista. Valvontakokoonpanossa toimiva hallintoneuvosto laatii kertomuksen kunkin yhteisen temaattisen arvioinnin toteutuksesta, aihepiiristä ja tuloksista. Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee kertomuksen verkkosivustollaan.

4.Rahanpesuntorjuntaviranomainen koordinoi valvontaviranomaisten toimintaa ja helpottaa 3 kohdassa tarkoitettujen valittujen yhteisten temaattisten arviointien suunnittelua ja toteuttamista. Temaattisten arviointien yhteydessä tapahtuva suora vuorovaikutus muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten kanssa on edelleen muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten valvonnasta vastaavan valvontaviranomaisen yksinomaisella vastuulla eikä sitä pidä tulkita näihin ilmoitusvelvollisiin liittyvien tehtävien ja valtuuksien siirroksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän puitteissa.

5.Jos suunniteltuihin kansallisen tason temaattisiin arviointeihin ei sovelleta unionin tasolla koordinoitua lähestymistapaa, rahanpesuntorjuntaviranomainen tutkii yhdessä valvontaviranomaisten kanssa tarvetta ja mahdollisuutta yhdenmukaistaa tai synkronoida kyseisten temaattisten arviointien aikataulu ja helpottaa tietojenvaihtoa ja keskinäistä avunantoa kyseisiä temaattisia arviointeja suorittavien valvontaviranomaisten välillä. Rahanpesuntorjuntaviranomainen helpottaa myös toimia, joita asianomaiset valvontaviranomaiset saattavat haluta toteuttaa yhdessä tai keskenään samalla tavalla temaattisten arviointiensa yhteydessä.

6.Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa, että valvontaviranomaisten kansallisella tasolla tekemien temaattisten arviointien tulokset ja päätelmät jaetaan kaikille valvontaviranomaisille, lukuun ottamatta yksittäisiä ilmoitusvelvollisia koskevia luottamuksellisia tietoja. Tietojen jakamiseen on sisällyttävä kaikki yhteiset päätelmät, jotka syntyvät tietojenvaihdon tai useiden valvontaviranomaisten yhteisen tai koordinoidun toiminnan seurauksena.

10 artikla

Keskinäinen apu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmässä

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi tarvittaessa kehittää

a)uusia käytännön välineitä ja lähentämiskeinoja, joilla edistetään yhteisten lähestymistapojen ja parhaiden käytäntöjen noudattamista valvonnassa;

b)käytännön välineitä ja menetelmiä keskinäistä avunantoa varten seuraavissa tapauksissa:

i)valvontaviranomaisten erityiset pyynnöt;

ii)valvontaviranomaisten väliset erimielisyydet toimenpiteistä, jotka useiden valvontaviranomaisten on toteutettava yhdessä ilmoitusvelvollisen osalta.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen helpottaa ainakin seuraavia toimia ja kannustaa niihin:

a)alakohtaiset ja eri alojen väliset koulutusohjelmat, myös teknologisen innovoinnin osalta;

b)henkilöstön vaihto ja väliaikaiset henkilöstösiirrot, twinning-toiminta ja lyhytaikaiset vierailut;

c)valvontaviranomaisten välinen valvontakäytäntöjen vaihto, kun jokin valvontaviranomainen on kehittänyt asiantuntemusta tietyllä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontakäytäntöjen osa-alueella.

3.Kukin valvontaviranomainen voi esittää rahanpesuntorjuntaviranomaiselle valvontatehtäviinsä liittyvän avunantopyynnön, jossa täsmennetään, minkälaista apua rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö, yhden tai useamman valvontaviranomaisen henkilöstö tai näiden yhdistelmä voi antaa. Jos pyyntö koskee tiettyjen ilmoitusvelvollisten valvontaan liittyvää toimintaa, pyynnön esittäneen valvontaviranomaisen on varmistettava, että avun antamiseksi tarvittavat tiedot ovat saatavilla. Rahanpesuntorjuntaviranomainen pitää yllä ja päivittää säännöllisesti tietoja valvontaviranomaisten erityisistä asiantuntija-aloista ja valmiuksista keskinäiseen avunantoon.

4.Jos rahanpesuntorjuntaviranomaista pyydetään antamaan apua muihin kuin valittuihin ilmoitusvelvollisiin kohdistuvien erityisten valvontatehtävien suorittamiseen kansallisella tasolla, pyynnön esittävän valvontaviranomaisen on pyynnössään esitettävä yksityiskohtaiset tiedot tehtävistä, joita varten tukea haetaan. Avunannossa ei katsota olevan kyse muihin kuin valittuihin ilmoitusvelvollisiin kohdistuvien valvontatehtävien, valtuuksien tai valvonnan vastuuvelvollisuuden siirtämisestä pyynnön esittäneeltä valvontaviranomaiselta rahanpesuntorjuntaviranomaiselle.

5.Rahanpesuntorjuntaviranomainen pyrkii kaikin tavoin tarjoamaan pyydettyä apua muun muassa antamalla käyttöön omia henkilöresurssejaan ja varmistamalla valvontaviranomaisten resurssien käyttöönoton vapaaehtoisuuden pohjalta.

6.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ilmoittaa valvontakokoonpanossa toimivalle hallintoneuvostolle kunkin vuoden loppuun mennessä resurssit, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen osoittaa edellisessä kohdassa tarkoitetun avun antamiseen.

7.Kaikki rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön ja ilmoitusvelvollisen välinen vuorovaikutus on edelleen kyseisen ilmoitusvelvollisen valvonnasta vastaavan valvontaviranomaisen yksinomaisella vastuulla eikä sitä pidä tulkita yksittäisiin ilmoitusvelvollisiin liittyvien tehtävien ja valtuuksien siirroksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän puitteissa.

11 artikla

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan keskustietokanta

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen perustaa 2 kohdan nojalla kerätyistä tiedoista koostuvan keskustietokannan ja pitää sen ajan tasalla. Rahanpesuntorjuntaviranomainen analysoi vastaanotetut tiedot ja varmistaa, että ne asetetaan valvontaviranomaisten saataville luottamuksellisesti ja tiedonsaantitarpeen perusteella. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi omasta aloitteestaan jakaa tekemänsä analyysin tulokset valvontaviranomaisille niiden valvontatoimien helpottamiseksi.

2.Valvontaviranomaisten on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ainakin seuraavat tiedot, mukaan lukien yksittäisiin ilmoitusvelvollisiin liittyvät tiedot:

a)luettelo kaikista valvontaviranomaisista ja itsesääntelyelimistä, joiden tehtäväksi on annettu ilmoitusvelvollisten valvonta, mukaan lukien tiedot niiden toimeksiannosta, tehtävistä ja valtuuksista;

b)tilastotiedot valvottujen ilmoitusvelvollisten tyypistä ja määrästä kussakin jäsenvaltiossa sekä perustiedot riskiprofiilista;

c)yksittäisten ilmoitusvelvollisten valvonnassa toteutettavat sitovat toimenpiteet ja seuraamukset;

d)muille kansallisille viranomaisille annettava lupamenettelyjä, lupamenettelyjen peruuttamista ja yksittäisten ilmoitusvelvollisten osakkeenomistajien tai hallintoelinten jäsenten soveltuvuusarviointeja koskeva neuvonta;

e)kertomukset valvontatoimien tuloksista;

f)poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä, heidän perheenjäseniään ja heidän yhtiökumppaneitaan koskevien asiakirjojen valvontatarkastusten tulokset;

g)tilastotiedot edellisen kalenterivuoden aikana toteutetuista valvontatoimista, mukaan lukien paikalla ja muualla tehtyjen tarkastusten lukumäärä;

h)tilastotiedot viranomaisten henkilöstöstä ja muista resursseista.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi pyytää valvontaviranomaisia toimittamaan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi muita tietoja. Valvontaviranomaisten on saatettava kaikki toimitetut tiedot ajan tasalle.

4.Valvontaviranomainen tai muu kuin rahanpesun torjunnasta vastaava viranomainen voi osoittaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle 2 kohdan nojalla kerättyä tietoa koskevan perustellun tietopyynnön, joka on sen valvontatoiminnan kannalta merkityksellinen. Rahanpesuntarjontaviranomainen arvioi nämä pyynnöt ja antaa valvontaviranomaisten tai muiden kuin rahanpesun torjunnasta vastaavien viranomaisten pyytämät tiedot tiedonsaantitarpeen perusteella, luottamuksellisesti ja hyvissä ajoin. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa pyydetyt tiedot alun perin toimittaneelle viranomaiselle pyynnön esittäneen valvontaviranomaisen tai muun viranomaisen henkilöllisyyden, asianomaisen ilmoitusvelvollisen henkilöllisyyden, tietopyynnön syyn sekä sen, onko tiedot toimitettu pyynnön esittäneelle viranomaiselle.

3 JAKSO

Valittujen ilmoitusvelvollisten suora valvonta

12 artikla

Ilmoitusvelvollisten arviointi suoraan valvontaan valitsemista varten

1.Edellä 5 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tehtävien suorittamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee seuraavien ilmoitusvelvollisten säännöllisiä arviointeja tämän artiklan 2–6 kohdassa ja 13 artiklassa määriteltyjen kriteerien ja menettelyn mukaisesti:

a)luottolaitokset, jotka ovat sijoittautuneet vähintään seitsemään jäsenvaltioon, mukaan lukien sijoittautumisjäsenvaltio ja jäsenvaltiot, joissa ne toimivat tytäryhtiöiden tai sivuliikkeiden välityksellä;

b)muut finanssilaitokset, jotka toimivat vähintään kymmenessä jäsenvaltiossa, mukaan lukien sijoittautumisjäsenvaltio, toinen jäsenvaltio, jossa ne toimivat tytäryhtiön tai sivuliikkeen välityksellä, ja kaikki muut jäsenvaltiot, joissa ne toimivat tarjoamalla palveluja suoraan tai asiamiesten verkoston kautta.

2.Edellä 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettujen arvioitujen ilmoitusvelvollisten luontainen riskiprofiili on luokiteltava vertailuarvojen perusteella ja 5 kohdassa tarkoitetussa teknisessä sääntelystandardissa vahvistettua menetelmää noudattaen pieneksi, keskitasoiseksi, huomattavaksi tai suureksi kullakin lainkäyttöalueella, jolla ne toimivat.

3.Luontaisen riskiprofiilin luokittelumenetelmä on vahvistettava erikseen ainakin seuraavien ilmoitusvelvollisluokkien osalta:

a)luottolaitokset;

b)valuutanvaihtotoimistot;

c)siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset ja vaihtoehtoiset sijoitusrahastot;

d)muut luottojen tarjoajat kuin luottolaitokset;

e)sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset;

f)sijoituspalveluyritykset;

g)maksupalveluntarjoajat;

h)henkivakuutusyritykset;

i)henkivakuutusedustajat;

j)muut finanssilaitokset.

4.Kunkin 4 kohdassa tarkoitetun ilmoitusvelvollisluokan osalta arviointimenetelmän vertailuarvojen on perustuttava riskitekijäluokkiin, jotka liittyvät asiakkaisiin, tuotteisiin, palveluihin, liiketoimiin, toimituskanaviin ja maantieteellisiin alueisiin. Vertailuarvot on vahvistettava ainakin seuraaville luontaista riskiä koskeville indikaattoreille jäsenvaltioissa, joissa ilmoitusvelvolliset toimivat:

a)asiakkaisiin liittyvän riskin osalta: asiakkaat, joiden kotipaikka on ulkomailla, ja niiden osuus, ja poliittisesti vaikutusvaltaisiksi henkilöiksi katsottavat asiakkaat ja heidän osuutensa;

b)tarjottavien tuotteiden ja palvelujen osalta:

i)sellaisten tuotteiden ja palvelujen merkitys ja kaupankäynnin määrä, jotka ovat mahdollisesti kaikkein altteimpia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeille sisämarkkinoilla ylikansallisessa riskinarvioinnissa tai maan tasolla kansallisessa riskinarvioinnissa;

ii)palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla tarjottavien talletus- ja maksutilipalvelujen määrä;

iii)rahalähetyspalvelujen tarjoajien osalta kunkin palveluntarjoajan vuotuisen yhteenlasketun lähetys- ja vastaanottotoiminnan merkitys lainkäyttöalueella;

c)maantieteellisten alueiden osalta:

i)unionin finanssialan yhteisöjen kolmansissa maissa tarjoamien kirjeenvaihtajapankkipalvelujen vuotuinen määrä;

ii)sellaisten kolmansien maiden kirjeenvaihtajapankkien asiakkaiden lukumäärä ja osuus, joilla on maailmanlaajuisten normeja asettavien elinten yksilöimiä rakenteellisia heikkouksia rahanpesuntorjuntajärjestelmissään;

iii)kolmansissa maissa rekisteröityjen tai lisensoitujen ja unionissa finanssilaitoksina toimivien virtuaalivarojen palveluntarjoajien toiminnan määrä.

5.Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa vahvistetaan 4 kohdassa tarkoitettu vertailuarvoihin perustuva menetelmä, jotta voidaan luokitella rajojen yli toimivan luotto- tai finanssilaitoksen luontainen riskiprofiili kussakin jäsenvaltiossa, jossa se toimii, pieneksi, keskitasoiseksi, huomattavaksi tai suureksi.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [1 päivänä tammikuuta 2025].

Komissiolla on valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit tämän asetuksen 38 artiklan mukaisesti.

6.Rahanpesuntorjuntaviranomainen tarkastelee vertailuarvoja ja menetelmiä uudelleen vähintään joka kolmas vuosi. Jos muutoksia tarvitaan, rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa muutetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle.

13 artikla

Valittujen ilmoitusvelvollisten luetteloon sisällyttämistä koskeva prosessi

1.Seuraavat ilmoitusvelvolliset katsotaan valituiksi ilmoitusvelvollisiksi:

a)kukin 12 artiklan mukaisesti arvioitu luottolaitos, jolla on korkea luontainen riskiprofiili vähintään neljässä jäsenvaltiossa ja joka on ollut valvontatoimien tai muun julkisen tutkinnan kohteena 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten olennaisesta rikkomisesta vähintään yhdessä näistä jäsenvaltioista kolmen edellisen vuoden aikana;

b)kukin 12 artiklan mukaisesti arvioitu finanssilaitos, jolla on korkea luontainen riski ainakin yhdessä jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut tai jossa se toimii tytäryhtiön tai sivuliikkeen kautta, ja vähintään viidessä muussa jäsenvaltiossa, joissa se toimii tarjoamalla palveluja suoraan tai asiamiesten verkoston kautta.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen aloittaa ensimmäisen valintamenettelyn 1 päivänä heinäkuuta 2025 ja vie sen päätökseen kuukauden kuluessa. Valinta on tehtävä ensimmäisen valinnan alkamispäivästä lukien joka kolmas vuosi, ja se on vietävä päätökseen kullakin valintajaksolla kuukauden kuluessa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee valittujen ilmoitusvelvollisten luettelon ilman aiheetonta viivytystä valintamenettelyn päättymisen jälkeen. Rahanpesuntorjuntaviranomainen aloittaa valittujen ilmoitusvelvollisten suoran valvonnan viiden kuukauden kuluttua luettelon julkaisemisesta.

3.Valittu ilmoitusvelvollinen on rahanpesuntorjuntaviranomaisen suoran valvonnan alaisena, kunnes rahanpesuntorjuntaviranomainen aloittaa valittujen ilmoitusvelvollisten suoran valvonnan myöhemmällä valintakierroksella laaditun luettelon perusteella, joka ei enää sisällä kyseistä ilmoitusvelvollista.

14 artikla

Yhteistyö rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmän puitteissa suoraa valvontaa varten 

1.Finanssialan valvojien on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle kaikki tälle annettujen tehtävien suorittamiseksi tarvittavat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahanpesuntorjuntaviranomaisen 20 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisia valtuuksia vastaanottaa suoraan tietoja tai saada suora pääsy tietoihin, joita valitut ilmoitusvelvolliset jatkuvasti ilmoittavat, .

2.Finanssialan valvojien on tarvittaessa avustettava rahanpesuntorjuntaviranomaista 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tehtäviin liittyvien toimien valmistelussa ja täytäntöönpanossa kaikkien valittujen ilmoitusvelvollisten osalta, mukaan lukien avustaminen tarkastustoimissa. Kyseisten valvojien on noudatettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen antamia ohjeita näitä tehtäviä suorittaessaan.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii tekniset täytäntöönpanostandardit, joissa määritellään edellytykset, joiden täyttyessä finanssialan valvojien on 2 kohdan nojalla avustettava rahanpesuntorjuntaviranomaista.

4.Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025.

Komissiolla on valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit 42 artiklan mukaisesti.

15 artikla

Yhteiset valvontaryhmät

1.Kunkin valitun ilmoitusvelvollisen valvontaa varten perustetaan yhteinen valvontaryhmä. Kukin yhteinen valvontaryhmä koostuu rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja valitun ilmoitusvelvollisen valvonnasta kansallisella tasolla vastaavien finanssialan valvojien henkilöstöstä. Yhteisen valvontaryhmän jäsenet nimitetään 4 kohdan mukaisesti, ja he toimivat rahanpesuntorjuntaviranomaisen nimetyn henkilöstön jäsenen, jäljempänä ’yhteisen valvontaryhmän koordinaattori’, koordinoimana.

2.Yhteisen valvontaryhmän koordinaattori huolehtii yhteisen valvontaryhmän työn koordinoinnista. Yhteisen valvontaryhmän jäsenet hoitavat tehtäviään yhteisessä valvontaryhmässä noudattaen yhteisen valvontaryhmän koordinaattorin ohjeita. Tämä ei vaikuta heidän tehtäviinsä ja velvollisuuksiinsa siinä finanssialan valvojassa, jossa he työskentelevät. Rahanpesuntorjuntaviranomainen siirtää yhteisen valvontaryhmän koordinaattorin sen jäsenvaltion finanssialan valvojalle, jossa valitun ilmoitusvelvollisen päätoimipaikka sijaitsee, asianomaisten finanssialan valvojien suostumuksella. Siirron kesto rajoittuu ajanjaksoon, jona rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa valittua ilmoitusvelvollista koskevia valvontatehtäviä.

3.Yhteisen valvontaryhmän tehtäviin kuuluvat:

a)valittua ilmoitusvelvollista koskevien valvontatarkastusten ja arviointien suorittaminen;

b)valittua ilmoitusvelvollista koskevien paikalla tehtävien tarkastusten suorittaminen ja koordinointi sekä raporttien laatiminen, mukaan lukien tarvittaessa ehdotukset valvontatoimenpiteiden hyväksymiseksi tällaisten raporttien perusteella;

c)ottaen huomioon a ja b alakohdassa tarkoitetut tarkastukset, arvioinnit ja paikalla tehtävät tarkastukset, osallistuminen hallintoneuvostolle ja johtokunnalle ehdotettavien valittuun ilmoitusvelvolliseen sovellettavien päätösluonnosten valmisteluun;

d)yhteydenpito finanssialan valvojien kanssa, jos se on tarpeen valvontatehtävien suorittamiseksi missä tahansa jäsenvaltiossa, johon valittu ilmoitusvelvollinen on sijoittautunut.

4.Rahanpesuntorjuntaviranomainen vastaa yhteisten valvontaryhmien perustamisesta ja kokoonpanosta. Kunkin finanssialan valvojan on nimettävä henkilöstöstään yksi tai useampi henkilö yhteisen valvontaryhmän jäseneksi. Finanssialan valvojan henkilöstön jäsen voidaan nimittää useamman kuin yhden yhteisen valvontaryhmän jäseneksi.

5.Rahanpesuntorjuntaviranomainen ja finanssialan valvojat kuulevat toisiaan ja sopivat henkilöstön käytöstä yhteisten valvontaryhmien osalta.

16 artikla

Tietopyynnöt

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi vaatia valituilta ilmoitusvelvollisilta ja niihin kuuluvilta luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä sekä kolmansilta osapuolilta, joille valitut ilmoitusvelvolliset ovat ulkoistaneet operatiivisia tehtäviä tai toimintoja, sekä niihin liittyviltä luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä kaikkia tietoja, jotka ovat tarpeen sille tällä asetuksella annettujen tehtävien suorittamiseksi.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia.

3.Kun rahanpesuntorjuntaviranomainen saa tietoja suoraan 1 kohdassa tarkoitetuilta luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä, se antaa nämä tiedot asianomaisen finanssialan valvojan käyttöön.

17 artikla

Yleiset tutkimukset

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kohdistaa sille tällä asetuksella annettujen tehtävien suorittamiseksi kaikkia tarvittavia tutkimuksia kaikkiin valittuihin ilmoitusvelvollisiin tai luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, jotka ovat valitun ilmoitusvelvollisen palveluksessa tai kuuluvat valittuun ilmoitusvelvolliseen ja jotka ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon tai sijaitsevat jossakin jäsenvaltiossa.

Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomainen voi

a)vaatia toimittamaan asiakirjoja;

b)tutkia henkilöiden kirjanpitoaineiston sekä ottaa jäljennöksiä ja otteita tällaisesta kirjanpitoaineistosta;

c)saada pääsyn sisäisen tarkastuksen raportteihin, tilien todentamistietoihin ja kaikkiin ohjelmistoihin, tietokantoihin, tietoteknisiin välineisiin tai muihin sähköisiin tiedontallennusvälineisiin;

d)saada kirjalliset tai suulliset selvitykset 16 artiklassa tarkoitetuilta henkilöiltä tai niiden edustajilta tai henkilöstöltä;

e)haastatella ketä tahansa muuta haastatteluun suostuvaa tutkimuksen aiheeseen liittyvien tietojen keräämiseksi.

2.Edellä 16 artiklassa tarkoitetut henkilöt ovat rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksen perusteella käynnistetyn tutkinnan kohteena. Jos jokin henkilö estää tutkimuksen suorittamisen, sen jäsenvaltion kansallisen finanssialan valvojan, jossa asianomaiset tilat sijaitsevat, on annettava kansallista lainsäädäntöä noudattaen tarpeellinen apu, mukaan lukien helpotettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen pääsyä 16 artiklassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden liiketiloihin, jotta tämän artiklan 1 kohdassa lueteltuja oikeuksia voidaan käyttää.

18 artikla

Paikalla tehtävät tarkastukset

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi sille tällä asetuksella annettujen tehtävien suorittamiseksi tehdä kaikki tarvittavat paikalla tehtävät tarkastukset 16 artiklassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden liiketiloissa edellyttäen, että asiasta ilmoitetaan etukäteen asianomaiselle finanssialan valvojalle. Jos tarkastusten moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi suorittaa kyseisten oikeushenkilöiden paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöllä ja muilla henkilöillä, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuudet päästä tutkimuksen kohteena olevien oikeushenkilöiden liiketiloihin ja maa-alueille rahanpesuntorjuntaviranomaisen antaman tutkintapäätöksen mukaisesti, ja heillä on kaikki 20 artiklassa säädetyt valtuudet.

3.Edellä 16 artiklassa tarkoitetut oikeushenkilöt ovat rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksen perusteella paikalla tehtävien tarkastusten kohteena.

4.Sen jäsenvaltion finanssialan valvojan, jossa tarkastus on määrä suorittaa, valtuuttamien tai nimeämien henkilöstön jäsenten ja muiden mukana olevien henkilöiden on, rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvonnassa ja sen koordinoidessa toimintaa, aktiivisesti avustettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen virkamiehiä ja muita rahanpesuntorjuntaviranomaisen valtuuttamia henkilöitä. Tätä varten heillä on 2 kohdassa säädetyt valtuudet. Kyseisen jäsenvaltion finanssialan valvojien henkilöstöllä on myös oikeus osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

5.Jos rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö ja muut mukana olevat henkilöt, jotka rahanpesutorjuntaviranomainen on valtuuttanut tai nimennyt, toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä paikalla tehtävää tarkastusta, on kyseisen jäsenvaltion finanssialan valvojan annettava tarvittavaa apua kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tähän avunantoon kuuluu myös liiketilojen ja kirjanpitoaineiston sinetöinti siltä osin kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi. Jos kyseisellä finanssialan valvojalla ei ole tällaisia valtuuksia, se käyttää valtuuksiaan pyytääkseen tarvittavan avun muilta kansallisilta viranomaisilta.

19 artikla

Oikeusviranomaisen lupa

1.Jos 18 artiklassa säädetty paikalla tehtävä tarkastus edellyttää kansallisen lainsäädännön mukaan oikeusviranomaisen lupaa, rahanpesuntorjuntaviranomainen hakee tällaista lupaa.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua lupaa haettaessa kansallisen oikeusviranomaisen on tarkastettava, että rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätös on pätevä ja että suunnitellut pakkotoimenpiteet eivät ole tarkastuksen aiheeseen nähden mielivaltaisia eivätkä liiallisia. Tarkastaessaan pakkotoimenpiteiden oikeasuhteisuutta kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää rahanpesuntorjuntaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti siitä, millä perusteella rahanpesuntorjuntaviranomainen epäilee 1 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen säädösten rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkotoimenpiteiden kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei voi kuitenkaan käsitellä uudelleen tarkastuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksen laillisuutta valvoo ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin.

20 artikla

Valvontavaltuudet

1.Edellä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisella on tämän artiklan 2 kohdassa säädetyt valtuudet vaatia kaikkia valittuja ilmoitusvelvollisia toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jos

a)valittu ilmoitusvelvollinen ei täytä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten ja kansallisen lainsäädännön vaatimuksia;

b)rahanpesuntorjuntaviranomaisella on näyttöä siitä, että valittu ilmoitusvelvollinen todennäköisesti rikkoo 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten ja kansallisen lainsäädännön vaatimuksia seuraavien 12 kuukauden kuluessa;

c)rahanpesuntorjuntaviranomainen päättelee, että valitun ilmoitusvelvollisen toteuttamilla järjestelyillä, strategioilla, prosesseilla ja mekanismeilla ei varmisteta hyvää riskien hallintaa ja riskien kattamista.

2.Edellä olevan 6 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisella on erityisesti valtuudet

a)vaatia järjestelyjen, prosessien, mekanismien ja strategioiden vahvistamista;

b)vaatia suunnitelmaa 1 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen unionin säädösten ja kansallisen lainsäädännön mukaisten valvontavaatimusten noudattamiseksi ja asettaa määräaika sen täytäntöönpanolle, mukaan lukien parannukset suunnitelmaan sen laajuuden ja aikataulun osalta;

c)vaatia soveltamaan tai asiakkaiden, liiketoimien tai toimituskanavien suhteen erityistä toimintatapaa tai kohtelua;

d)rajoittaa tai supistaa valitun ilmoitusvelvollisen muodostavien laitosten liiketoimintaa, operaatioita tai verkostoa tai kehottaa laitoksia luopumaan toiminnasta, josta aiheutuu liian suuria rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä;

e)vaatia toimenpiteiden toteuttamista valittujen ilmoitusvelvollisten toimintaan, tuotteisiin ja järjestelmiin sisältyvien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien vähentämiseksi;

f)vaatia muutoksia hallintorakenteeseen;

g)vaatia 5 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tehtävien suorittamiseksi tarvittavien tietojen toimittamista, vaatia asiakirjojen toimittamista tai asettaa lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia koskevia vaatimuksia;

h)asettaa erityisiä vaatimuksia yksittäisille asiakkaille, liiketoimille tai toiminnoille, jotka aiheuttavat suuria riskejä;

i)ehdottaa toimiluvan myöntäneelle viranomaiselle valitun ilmoitusvelvollisen toimiluvan peruuttamista.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomaisella on myös kaikki ne valtuudet ja velvoitteet, jotka valvontaviranomaisilla on asiaa koskevan unionin lainsäädännön nojalla, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi edellyttää ohjeita antamalla ja siinä määrin kuin se on tarpeen tällä asetuksella sille annettujen tehtävien hoitamiseksi, että kyseiset valvontaviranomaiset käyttävät valtuuksiaan kansallisessa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin silloin, kun kyseisiä valtuuksia ei tällä asetuksella ole siirretty rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, erityisesti silloin, kun tällaiset valtuudet perustuvat [julkaisutoimisto lisää rahanpesunvastaisen direktiivin COM(2021)423 tulevan numeron] 41 artiklan 1 kohdan a–f alakohtaan ja kyseisen artiklan 2 ja 3 kohtaan. Kyseisten valvontaviranomaisten on kaikilta osin ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle näiden valtuuksien käytöstä.

21 artikla

Hallinnolliset taloudelliset seuraamukset

1.Jos valittu ilmoitusvelvollinen rikkoo tahallisesti tai tuottamuksellisesti liitteessä II olevassa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen suoraan sovellettavien unionin säädösten luettelossa mainittua vaatimusta tai ei noudata 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sitovaa päätöstä, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi määrätä hallinnollisia taloudellisia seuraamuksia tämän artiklan 2–7 kohdassa säädetyin edellytyksin.

2.Jos rahanpesuviranomaisen johtokunta toteaa, että valittu ilmoitusvelvollinen on tahallisesti tai tuottamuksellisesti rikkonut olennaisesti [julkaisutoimisto lisää rahanpesunvastaisen asetuksen COM(2021)420 tulevan numeron] tai [julkaisutoimisto lisää varainsiirtoasetuksen COM (2021)422 tulevan numeron] tarkoitettuja suoraan sovellettavia vaatimuksia, se antaa 3 kohdan mukaisesti päätöksen hallinnollisten taloudellisten seuraamusten määräämisestä. Hallinnolliset taloudelliset seuraamukset määrätään kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteiden perusteella 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen lisäksi tai niiden sijasta.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten taloudellisten seuraamusten perusmäärä määritetään seuraavissa rajoissa:

a)seuraamuksen on oltava vähintään 1 000 000 euroa ja enintään 2 000 000 euroa tai 1 prosentti vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi, jos on kyse yhden tai useamman, asiakkaan tuntemisvelvollisuuteen, konsernin toimintaperiaatteisiin ja menettelyihin ja/tai ilmoitusvelvoitteisiin liittyvän vaatimuksen olennaisesta rikkomisesta vähintään kahdessa sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa valittu ilmoitusvelvollinen toimii;

b)seuraamuksen on oltava vähintään 500 000 euroa ja enintään 1 000 000 euroa tai 0,5 prosenttia vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi, jos on kyse yhden tai useamman, asiakkaan tuntemisvelvollisuuteen, sisäisiin toimintaperiaatteisiin, valvontatoimenpiteisiin ja menettelytapoihin ja/tai ilmoitusvelvoitteisiin liittyvän vaatimuksen olennaisesta rikkomisesta yhdessä jäsenvaltiossa, jossa valittu ilmoitusvelvollinen toimii;

c)seuraamuksen on oltava vähintään 1 000 000 euroa ja enintään 2 000 000 euroa, jos on kyse kaikkien muiden vaatimusten olennaisesta rikkomisesta vähintään kahdessa jäsenvaltiossa, jossa valittu ilmoitusvelvollinen toimii;

d)seuraamuksen on oltava vähintään 500 000 euroa ja enintään 1 000 000 euroa, jos on kyse kaikkien muiden vaatimusten olennaisesta rikkomisesta yhdessä jäsenvaltiossa, jossa valittu ilmoitusvelvollinen toimii;

e)seuraamuksen on oltava vähintään 100 000 euroa ja enintään 1 000 000 euroa, jos on kyse edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rahanpesunvalvontaviranomaisen päätösten olennaisesta rikkomisesta.

4.Edellä 3 kohdassa vahvistetuissa rajoissa määritettyjä perusmääriä mukautetaan tarvittaessa ottamalla huomioon raskauttavat ja lieventävät tekijät liitteessä I esitettyjen kertoimien mukaisesti. Asianmukaisia raskauttavia kertoimia sovelletaan perusmäärään yksi kerrallaan. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä raskauttavaa kerrointa, perusmäärään lisätään perusmäärän ja kunkin yksittäisen raskauttavan kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus. Jos vastuulliseksi katsotun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön rikkomisesta saama hyöty tai rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneet tappiot voidaan määrittää, ne lisätään seuraamusten kokonaismäärään kertoimien soveltamisen jälkeen.

5.Asianmukaisia lieventäviä kertoimia sovelletaan perusmäärään yksi kerrallaan. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä lieventävää kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen lieventävän kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus vähennetään perusmäärästä.

6.Edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetusta olennaisesta rikkomisesta määrättävien seuraamusten enimmäismäärä saa olla 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertoimien soveltamisen jälkeen enintään 10 prosenttia ilmoitusvelvollisen vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta edellisenä tilikautena.

7.Edellä 2 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetusta olennaisesta rikkomisesta määrättävien seuraamusten enimmäismäärä saa olla 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertoimien soveltamisen jälkeen enintään 10 000 000 euroa tai niissä jäsenvaltioissa, joissa rahayksikkö ei ole euro, vastaava arvo kansallisena valuuttana.

8.Jos valittu ilmoitusvelvollinen on emoyritys tai sellaisen emoyrityksen tytäryhtiö, jonka on laadittava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 51 22 artiklan mukaisesti konsernitilinpäätös, huomioon otettava vuotuinen kokonaisliikevaihto on perimmäisen emoyrityksen ylimmän hallintoelimen hyväksymän viimeisen käytettävissä olevan konsernitilinpäätöksen mukainen vuotuinen kokonaisliikevaihto tai vastaavan tyyppinen tulo sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti.

9.Jos se on tarpeen rahanpesuntorjuntaviranomaiselle tällä asetuksella annettujen tehtävien hoitamiseksi, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi tapauksissa, jotka eivät kuulu tämän artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, pyytää finanssialan valvojia aloittamaan menettelyt toimien toteuttamiseksi, jotta varmistetaan, että määrätään tarkoituksenmukaiset hallinnolliset taloudelliset seuraamukset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten ja sellaisen asiaankuuluvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa annetaan erityisiä valtuuksia, joita ei tällä hetkellä edellytetä unionin oikeudessa. Finanssialan valvojien määräämien seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan hallinnollisiin taloudellisiin seuraamuksiin, joita määrätään valituille ilmoitusvelvollisille sellaisen kansallisen lainsäädännön rikkomisesta, jolla direktiivi [julkaisutoimisto lisää rahanpesunvastaisen direktiivin COM(2021)423 tulevan numeron] saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä mahdollisiin hallinnollisiin taloudellisiin seuraamuksiin, joita määrätään valittujen ilmoitusvelvollisten johtokunnan jäsenille, jotka kansallisen lainsäädännön mukaan ovat vastuussa ilmoitusvelvollisen tekemistä rikkomisista.

10.Määrättyjen hallinnollisten taloudellisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

22 artikla

Uhkasakot 

1.Johtokunta määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen

a)valitun ilmoitusvelvollisen lopettamaan rikkomisen 6 artiklan 1 kohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti;

b)16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön toimittamaan 6 artiklan 1 kohdan nojalla tehdyssä päätöksessä edellytetyt täydelliset tiedot;

c)16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu 17 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa.

2.Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakko määrätään maksettavaksi jokaiselta päivältä, kunnes valittu ilmoitusvelvollinen tai kyseessä oleva henkilö noudattaa 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä.

3.Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia edellisen tilikauden keskimääräisestä päiväliikevaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, 2 prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.

4.Uhkasakko voidaan määrätä enintään kuuden kuukauden ajaksi rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta.

23 artikla

Niiden henkilöiden kuuleminen, joita menettely koskee 

1.Ennen kuin johtokunta tekee päätöksen hallinnollisen taloudellisen seuraamuksen määräämisestä 21 ja 22 artiklan mukaisesti, se antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa rahanpesuntorjuntaviranomaisen toteamista seikoista. Johtokunta perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.

2.Menettelyissä on kunnioitettava täysin niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita menettely koskee. Henkilöillä on oltava oikeus tutustua rahanpesuntorjuntaviranomaisen asiakirja-aineistoon sillä edellytyksellä, että otetaan huomioon muiden henkilöiden oikeutettu etu sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä rahanpesuntorjuntaviranomaisen sisäisiin valmisteluasiakirjoihin.

24 artikla

Hallinnollisten taloudellisten seuraamusten ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkistaa jokaisen valitulle ilmoitusvelvolliselle 21 ja 22 artiklan mukaisesti määrätyn hallinnollisen taloudellisen seuraamuksen ja uhkasakon, paitsi jos julkistaminen aiheuttaisi asianosaisille kohtuutonta haittaa.

2.Edellä olevien 21 ja 22 artiklan nojalla määrätyt hallinnolliset taloudelliset seuraamukset ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.

Täytäntöönpanoon sovelletaan sen valtion säännöksiä lainkäytöstä riita-asioissa, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. Täytäntöönpanomääräyksen antaa, tutkimatta muuta kuin täytäntöönpanoasiakirjan aitouden, kansallinen viranomainen, jonka kunkin jäsenvaltion hallitus nimeää tähän tehtävään ja josta se ilmoittaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ja Euroopan unionin tuomioistuimelle.

Kun nämä muodollisuudet on hakijan vaatimuksesta täytetty, tämä voi hakea täytäntöönpanoa kansallisen oikeuden mukaisesti saattamalla asian suoraan toimivaltaisen elimen käsiteltäväksi.

Täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä. Asianomaisen jäsenvaltion tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu kuitenkin tutkia, onko päätös pantu täytäntöön virheellisesti.

3.Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.

25 artikla

Menettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten määräämiseksi

1.Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman liitteessä II luetelluista rikkomisista, rahanpesuntorjuntaviranomainen nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkintaryhmän asiaa tutkimaan. Tutkintaryhmä ei saa olla tai ole saanut olla osallisena valitun ilmoitusvelvollisen suorassa valvonnassa, ja sen on suoritettava tehtävänsä rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtokunnasta riippumattomasti.

2.Tutkintaryhmä tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtokunnalle.

Tutkintaryhmä voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää valtuutta vaatia tietoja 16 artiklan mukaisesti sekä valtuutta suorittaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 17 ja 18 artiklan mukaisesti.

Tutkintaryhmällä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin yhteisen valvontaryhmän valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.

3.Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtokunnalle tutkintaryhmä antaa tutkimuksen kohteena olleille henkilöille tilaisuuden tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkintaryhmä perustaa havaintonsa yksinomaan sellaisiin tosiseikkoihin, joista tutkimuksen kohteena olevilla henkilöillä on ollut mahdollisuus esittää huomautuksensa.

Tämän artiklan mukaisten tutkimusten aikana on kaikilta osin kunnioitettava asianomaisten henkilöiden puolustautumisoikeuksia.

4.Toimittaessaan havainnot sisältävän asiakirja-aineiston rahanpesuntorjuntaviranomaisen johtokunnalle, tutkintaryhmä ilmoittaa siitä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus saada asiakirja-aineisto edellyttäen, otetaan huomioon muiden henkilöiden oikeutettu etu sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.

5.Tutkintaryhmän havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan tutkimuksen kohteena olevia henkilöitä X artiklan mukaisesti, jos nämä ovat sitä pyytäneet, johtokunta päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan liitteessä II lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa valvontatoimenpiteen 20 artiklan mukaisesti ja määrää hallinnollisen taloudellisen seuraamuksen 21 artiklan mukaisesti.

6.Tutkintaryhmä ei osallistu asian käsittelyyn johtokunnassa eikä puutu muullakaan tavalla johtokunnan päätöksentekoprosessiin.

7.Komissio antaa lisää menettelysääntöjä hallinnollisten taloudellisten seuraamusten tai uhkasakkojen määräämistä koskevan oikeuden käytöstä, mukaan lukien puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, väliaikaiset säännökset ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset, sekä antaa yksityiskohtaiset säännöt seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisajoista.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut säännöt hyväksytään delegoiduilla säädöksillä 85 artiklan mukaisesti.

8.Rahapesuntorjuntaviranomainen antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomainen pidättäytyy määräämästä hallinnollisia taloudellisia seuraamuksia tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samojen tosiseikkojen tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.

26 artikla

Muutoksen hakeminen Euroopan unionin tuomioistuimelta

Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tarkastella uudelleen päätöksiä, joilla rahanpesuntorjuntaviranomainen on määrännyt hallinnollisen taloudellisen seuraamuksen tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.

27 artikla

Kielijärjestelyt suorassa valvonnassa

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen ja finanssialan valvojat hyväksyvät järjestelyt, jotka koskevat niiden viestintää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmässä, mukaan lukien käytettävät kielet.

2.Mikä tahansa asiakirja, jonka valittu ilmoitusvelvollinen tai muu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jota rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontamenettely koskee henkilökohtaisesti, toimittaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, voidaan laatia millä tahansa ilmoitusvelvollisen tai asianomaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön valitsemalla unionin virallisella kielellä.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomainen, valitut ilmoitusvelvolliset ja kaikki muut oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt, joita rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontamenettelyt koskevat henkilökohtaisesti, voivat sopia käyttävänsä yksinomaan yhtä unionin virallista kieltä kirjallisessa viestinnässään, myös rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontapäätösten osalta.

4.Tällaisen yhden kielen käyttöä koskevan sopimuksen peruuttaminen vaikuttaa ainoastaan niihin rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontamenettelyn osiin, joita ei ole vielä suoritettu.

5.Jos suullisen käsittelyn osapuolet pyytävät oikeutta tulla kuulluksi jollain muulla unionin virallisella kielellä kuin rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvontamenettelyn kielellä, tästä pyynnöstä on ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle riittävän aikaisin, jotta se kykenee tekemään tarvittavat järjestelyt.

4 JAKSO

MUIDEN KUIN VALITTUJEN ILMOITUSVELVOLLISTEN VÄLILLINEN VALVONTA

28 artikla

Arvio valvonnan lähentymisen tilasta

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen arvioi säännöllisesti yhden, useamman tai kaikkien finanssialan valvojien jotakin tai kaikkea toimintaa, mukaan lukien finanssialan valvojien välineiden ja resurssien arviointi korkealuokkaisten valvontanormien ja ‑käytäntöjen varmistamiseksi. Arvioinneissa on tarkasteltava uudelleen 8 artiklan mukaisesti kehitettyjen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontamenetelmien soveltamista, ja niiden on katettava kaikki finanssialan valvojat yhdellä arviointijaksolla. Rahanpesuntorjuntaviranomainen määrittää kunkin arviointijakson pituuden, eikä se saa ylittää seitsemää vuotta.

2.Arvioinnit tekee rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö, ja johtokunnan suostumuksella siihen osallistuu vapaaehtoisesti sellaisten finanssialan valvojien henkilöstö, joita ei arvioida. Arvioinneissa on otettava asianmukaisesti huomioon kaikki asiaankuuluvat rahanpesun ja terrorismin torjunnan alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja hallitustenvälisten elinten laatimat arvioinnit tai raportit.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii kertomuksen, jossa esitetään kunkin arvioinnin tulokset. Kertomuksen laatii rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö tai rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö yhdessä finanssialan valvojien henkilöstön kanssa, jos finanssialan valvojien henkilöstö on tapauskohtaisesti osallistunut tarkasteluun. Johtokunta hyväksyy kertomuksen ottaen huomioon hallintoneuvoston valvontakokoonpanossaan tekemät havainnot. Kertomuksessa on selitettävä ja ilmoitettava arvioinnin kohteena olevien finanssialan valvojien toteuttamat erityiset jatkotoimet, jotka katsotaan arvioinnin perusteella asianmukaisiksi, oikeasuhteisiksi ja tarpeellisiksi. Jatkotoimet voidaan hyväksyä 43 artiklassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten muodossa, mukaan lukien tapauksen mukaan kaikille tai useille finanssialan valvojille tai mille tahansa yksittäiselle finanssialan valvojalle osoitetut suositukset.

4.Finanssialan valvojien on pyrittävä kaikin tavoin noudattamaan niille arvioinnin tuloksena osoitettuja erityisiä jatkotoimia.

29 artikla

Rahanpesun torjunnan valvontakollegioiden toiminnan koordinointi ja helpottaminen

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa valtuuksiensa puitteissa ja rajoittamatta [julkaisutoimisto lisää rahanpesunvastaisen direktiivin, COM(2021)423 tulevan numeron] 36 artiklan mukaista asianomaisten finanssialan valvojien valtuuksia, että rahanpesun torjunnan valvontakollegioita perustetaan ja että ne toimivat johdonmukaisesti useissa jäsenvaltioissa toimivien muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten suhteen [julkaisutoimisto lisää rahanpesunvastaisen direktiivin, COM(2021)423 tulevan numeron] 36 artiklan mukaisesti. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomainen voi

a)perustaa kollegioita ja kutsua koolle ja järjestää kollegioiden kokouksia, jos kollegiota ei ole perustettu, vaikka [julkaisutoimisto lisää rahanpesunvastaisen direktiivin COM(2021)423 tulevan numeron] 36 artiklassa vahvistetut kollegion perustamista koskevat ehdot täyttyvät;

b)avustaa kollegion kokousten järjestämisessä, jos asianomaiset finanssialan valvojat sitä pyytävät;

c)avustaa yhteisten valvontasuunnitelmien ja yhteisten tutkimusten järjestämisessä;

d)kerätä ja jakaa yhteistyössä finanssialan valvojien kanssa kaikki olennaiset tiedot helpottaakseen kollegion työtä ja saattaa tällaiset tiedot kollegioon osallistuvien viranomaisten saataville;

e)edistää tuloksellisia ja tehokkaita valvontatoimia ja myös arvioida riskit, joille ilmoitusvelvolliset altistuvat tai saattavat altistua;

f)valvoa tässä asetuksessa eriteltyjen tehtävien ja valtuuksien mukaisesti finanssialan valvojien suorittamia tehtäviä.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöllä on täysi osallistumisoikeus rahanpesun torjunnan valvontakollegioihin ja se voi osallistua kahden tai useamman finanssialan valvojan yhdessä suorittamaan toimintaan, myös paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

30 artikla

Pyynnöt toimia poikkeuksellisissa olosuhteissa

1.Finanssialan valvojien on ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, jos muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen tilanne sovellettavien vaatimusten noudattamisen ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeille altistumisen osalta heikkenee nopeasti ja merkittävästi, erityisesti jos tällainen heikentyminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa sen jäsenvaltion, jossa kyseinen yhteisö toimii, useiden jäsenvaltioiden tai koko unionin maineelle.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi, jos sillä on viitteitä olennaisista rikkomisista, joihin muu kuin valittu ilmoitusvelvollinen on syyllistynyt, pyytää finanssialan valvojia

a)tutkimaan unionin oikeuden mahdolliset rikkomiset, joihin muu kuin ilmoitusvelvollinen on syyllistynyt, ja, jos asiaa koskeva unionin oikeus koostuu direktiiveistä tai siinä nimenomaisesti annetaan jäsenvaltioille vaihtoehtoja, sellaisen kansallisen lainsäädännön rikkomiset, jolla direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä tai jossa käytetään unionin oikeudessa jäsenvaltioille annettuja vaihtoehtoja; ja

b)harkitsemaan seuraamusten määräämistä kyseiselle ilmoitusvelvolliselle tällaisten rikkomisten osalta suoraan sovellettavan unionin oikeuden tai sellaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jolla direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Tarvittaessa rahanpesuntorjuntaviranomainen voi myös pyytää finanssialan valvojaa tekemään kyseiselle ilmoitusvelvolliselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa sitä vaaditaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet suoraan sovellettavan unionin oikeuden tai sellaisten kansallisen lainsäädännön mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, jolla direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä tai joissa käytetään unionin oikeudessa jäsenvaltioille annettuja vaihtoehtoja, mukaan lukien jostakin menettelytavasta luopuminen.

3.Asianomaisen finanssialan valvojan on noudatettava sille 2 kohdan mukaisesti esitettyjä pyyntöjä ja ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa pyynnön tiedoksiantamisesta toimista, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa noudattaakseen pyyntöä.

4.Jos asianomainen finanssialan valvoja ei noudata 2 kohdassa tarkoitettua pyyntöä eikä ilmoita rahanpesuntorjuntaviranomaiselle toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa pyynnön noudattamiseksi, kymmenen päivän kuluessa pyynnön tiedoksiantamisesta, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi pyytää komissiota antamaan luvan siirtää 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiaankuuluvat tehtävät ja valtuudet, jotka liittyvät muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen suoraan valvontaan, asianomaiselta finanssialan valvojalta rahanpesuntorjuntaviranomaiselle.

5.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen pyynnön on sisällettävä

a)kuvaus suoraan sovellettavien vaatimusten olennaisista rikkomisista, joihin kyseinen muu kuin valittu ilmoitusvelvollinen on syyllistynyt, ja perustelut sille, että tällaiset rikkomiset kuuluvat rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimivaltaan 2 kohdan mukaisesti;

b)perustelut sille, miksi 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö finanssialan valvojalle ei ole johtanut mihinkään toimiin 3 kohdassa asetetussa määräajassa;

c)määräaika, joka saa olla enintään kolme vuotta, asianomaisten tehtävien ja valtuuksien siirtämiselle;

d)kuvaus toimenpiteistä, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen aikoo toteuttaa muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen osalta siirrettäessä tehtäviä ja valtuuksia 2 kohdassa tarkoitettuihin olennaisiin rikkomisiin puuttumiseksi.

6.Komissiolla on siitä päivästä alkaen, jona rahanpesuntorjuntaviranomainen on vastaanottanut pyynnön, yksi kuukausi aikaa tehdä päätös siitä, sallitaanko asianomaisten tehtävien ja valtuuksien siirtäminen vai vastustetaanko sitä. Päätöksestä on ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, jonka on ilmoitettava siitä välittömästi finanssialan valvojalle ja muulle kuin valitulle ilmoitusvelvolliselle.

7.Kymmenentenä arkipäivänä siitä, kun päätös, jolla sallitaan tehtävien ja valtuuksien siirto muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen osalta, on annettu tiedoksi, tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuta kuin valittua ilmoitusvelvollista pidetään valittuna ilmoitusvelvollisena 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisen osalta sekä 6 artiklan 1 kohdassa ja 16–22 artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käytön osalta. Komission päätöksessä vahvistetaan näiden tehtävien suorittamiselle ja valtuuksien käytölle määräaika, jonka päätyttyä ne siirretään automaattisesti takaisin asianomaiselle finanssialan valvojalle.

5 JAKSO

FINANSSIALAN ULKOPUOLISTEN ALOJEN VALVONTA

31 artikla

Vertaisarvioinnit

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen suorittaa säännöllisesti finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien joidenkin tai kaikkien toimien vertaisarviointeja, jotta valvontatulostenjohdonmukaisuutta ja tuloksellisuutta voidaan vahvistaa. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia finanssialan ulkopuolisten alojen valvojia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa objektiivisesti. Vertaisarviointeja suunniteltaessa ja suoritettaessa on otettava huomioon kyseistä finanssialan ulkopuolisten alojen valvojaa koskevat olemassa olevat tiedot ja evaluoinnit, mukaan lukien asiaankuuluvat rahanpesuntorjuntaviranomaiselle 11 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot, rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjunnan alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja hallitustenvälisten elinten laatimat arvioinnit tai raportit sekä asiaankuuluvat sidosryhmiltä mahdollisesti saadut tiedot.

2.Tämän artiklan soveltamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomainen perustaa tilapäisiä vertaisarviointikomiteoita, jotka koostuvat rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöstä ja finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien jäsenistä. Vertaisarviointikomiteoiden puheenjohtajana toimii rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön jäsen. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ehdottaa osallistumispyynnön perusteella vertaisarviointikomitealle puheenjohtajaa ja jäseniä, jotka johtokunta hyväksyy.

3.Vertaisarvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:

a)finanssialan ulkopuolisten alojen valvojan toimivaltuuksien sekä taloudellisten, inhimillisten ja teknisten resurssien riittävyys, riippumattomuus, hallintojärjestelyt ja ammatilliset normit [julkaisutoimisto lisää rahanpesunvastaisen direktiivin COM(2021)423 tulevan numeron] IV luvun tuloksellisen soveltamisen varmistamiseksi;

b)unionin oikeuden soveltamisessa ja valvontakäytännössä saavutettu tuloksellisuus ja lähentyminen sekä se, missä määrin valvontakäytännöllä saavutetaan unionin oikeudessa asetetut tavoitteet;

c)finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien kehittämien sellaisten parhaiden käytäntöjen soveltaminen, joiden käyttöönotosta saattaisi olla hyötyä muillekin ulkopuolisten alojen valvojille;

d)unionin oikeuden täytäntöön panemiseksi hyväksyttyjen säännösten noudattamisen valvonnan tuloksellisuus ja lähentyminen , mukaan lukien hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet, joita kohdistetaan henkilöihin, jotka ovat vastuussa siitä, että näitä säännöksiä ei ole noudatettu.

4.Rahanpesuntorjuntaviranomainen laatii vertaisarvioinnin tuloksista vertaisarviointikertomuksen. Kyseinen vertaisarviointikertomus valmistellaan vertaisarviointikomiteassa, ja johtokunta hyväksyy sen saatuaan hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa esittämät huomautukset siitä, onko menetelmää sovellettu johdonmukaisesti muiden vertaisarviointikertomusten kanssa. Kertomuksessa on selitettävä ja ilmoitettava jatkotoimet, joiden katsotaan vertaisarvioinnin tuloksena olevan asianmukaisia, oikeasuhteisia ja tarpeellisia. Nämä jatkotoimet voidaan hyväksyä 3 artiklassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten sekä 44 artiklassa tarkoitettujen lausuntojen muodossa. Finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien on pyrittävä kaikin tavoin noudattamaan kaikkia 43 artiklan mukaisesti annettuja ohjeita ja suosituksia.

5.Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee vertaisarvioinnin tulokset verkkosivustollaan ja antaa komissiolle lausunnon, jos se katsoo, ottaen huomioon vertaisarvioinnin tulokset tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, että finanssialan ulkopuolisiin ilmoitusvelvollisiin tai finanssialan ulkopuolisten alojen valvojiin sovellettavia unionin sääntöjä olisi unionin näkökulmasta edelleen yhdenmukaistettava.

6.Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa kahden vuoden kuluttua vertaisarviointikertomuksen julkaisemisesta seurantakertomuksen. laatii Seurantakertomuksen laatii vertaisarviointikomitea, ja johtokunta hyväksyy sen saatuaan hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa esittämät huomautukset siitä, onko se johdonmukainen muiden vertaisarviointikertomusten kanssa. Seurantakertomuksessa on arvioitava niiden vertaisarvioinnin kohteena olleiden finanssialan ulkopuolisten alojen valvojien toteuttamien toimien riittävyyttä ja vaikuttavuutta, jotka se on toteuttanut vastauksena vertaisarviointikertomuksen jatkotoimiin. Rahanpesuntorjuntaviranomainen julkaisee seurantakertomuksen tulokset verkkosivustollaan.

7.Tämän artiklan soveltamiseksi johtokunta hyväksyy joka toinen vuosi vertaisarviointeja koskevan työsuunnitelman, jossa otetaan huomioon aiemmista vertaisarviointiprosesseista saadut kokemukset sekä hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa käymät keskustelut. Vertaisarviointeja koskeva työsuunnitelma on vuosittaisen ja monivuotisen työohjelman erillinen osa, ja se sisällytetään yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan. Kiireellisissä tai odottamattomissa tapauksissa rahanpesuntorjuntaviranomainen voi päättää toteuttaa ylimääräisiä vertaisarviointeja.

8.Kun valvontaa suorittavat itsesääntelyelimet, vertaisarvioinnissa on arvioitava sellaisten toimenpiteiden riittävyyttä ja tuloksellisuutta, jotka näiden elinten valvonnasta vastaava viranomainen toteuttaa [julkaisutoimisto lisää rahanpesunvastaisen direktiivin, COM(2021)423, tulevan numeron] 38 artiklan nojalla varmistaakseen, että ne suorittavat tehtävänsä unionin lainsäädännössä edellytettyjen vaatimusten mukaisesti.

9.Kun itsesääntelyelimet ilmoittavat olevansa kiinnostuneita osallistumaan vertaisarviointiin, niiden edustajia, joille on annettu valvontatehtäviä, voidaan tapauskohtaisesti pyytää osallistumaan kyseiseen vertaisarviointiin.

32 artikla

Finanssialan ulkopuolisten alojen valvontaviranomaisten valtuudet

1.Jos finanssialan ulkopuolisen alan valvontaviranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja unionin säädöksiä tai kansallista lainsäädäntöä tai on soveltanut niitä tavalla, joka on ilmeisesti unionin oikeuden vastainen, ja on erityisesti jättänyt varmistamatta, että sen valvonnassa oleva ilmoitusvelvollinen täyttää mainituissa säädöksissä tai lainsäädännössä säädetyt vaatimukset, rahanpesuntorjuntaviranomainen toimii tämän artiklan 2, 3, 4, 6 ja 7 kohdassa säädettyjen valtuuksien mukaisesti.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen esittää pääpiirteissään, miten se aikoo edetä asiassa, ja tarvittaessa tutkii unionin oikeuden väitettyä rikkomista tai soveltamatta jättämistä, yhden tai useamman finanssialan ulkopuolisen alan valvontaviranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, myös luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä saatujen hyvin perusteltujen tietojen perusteella, ilmoitettuaan asiasta kyseiselle finanssialan ulkopuolisen alan valvontaviranomaiselle.

Valvontaviranomaisen on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle viipymättä kaikki tiedot, joita tämä katsoo tarvitsevansa tutkimukseensa, myös tiedot siitä, miten 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja unionin säädöksiä tai lainsäädäntöä sovelletaan unionin oikeuden mukaisesti.

Jos tiedon pyytäminen asianomaiselta valvontaviranomaiselta on osoittautunut riittämättömäksi tai sen katsotaan olevan riittämätöntä niiden tietojen hankkimiseksi, joiden katsotaan olevan tarpeen unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi, ilmoitettuaan asiasta valvontaviranomaiselle, osoittaa asianmukaisesti perustellun tietopyynnön suoraan muille valvontaviranomaisille.

Tällaisen pyynnön vastaanottajan on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle selkeät, täsmälliset ja täydelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kuuden kuukauden kuluessa tutkimuksensa aloittamisesta antaa kyseiselle finanssialan ulkopuolisen alan valvontaviranomaiselle suosituksen siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä unionin oikeuden noudattamiseksi.

Jotta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen toimista, jotka ovat tarpeen, jotta toimivaltainen viranomainen voi noudattaa unionin oikeutta, rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee ennen suosituksen antamista yhteistyötä asianomaisen valvontaviranomaisen kanssa, jos se pitää tällaista yhteistyötä asianmukaisena unionin oikeuden rikkomisen ratkaisemiseksi.

Finanssialan ulkopuolisen alan valvontaviranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa varmistaakseen unionin oikeuden noudattamisen.

4.Jos finanssialan ulkopuolisen alan valvontaviranomainen ei ole noudattanut unionin oikeutta yhden kuukauden kuluessa rahanpesuntorjuntaviranomaisen suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi rahanpesuntorjuntaviranomaisen ilmoitettua asiasta tai omasta aloitteestaan antaa virallisen lausunnon, jossa finanssialan ulkopuolisen alan valvontaviranomaista vaaditaan toteuttamaan toimet, joita unionin oikeuden noudattaminen edellyttää. Komission virallisessa lausunnossa on otettava huomioon rahanpesuntorjuntaviranomaisen suositus.

Komissio antaa tällaisen virallisen lausunnon kolmen kuukauden kuluessa suosituksen antamisesta. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen ja finanssialan ulkopuolisen alan valvontaviranomainen toimittavat komissiolle kaikki tarvittavat tiedot.

5.Finanssialan ulkopuolisen alan valvontaviranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa 5 kohdassa tarkoitetun virallisen lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja rahanpesuntorjuntaviranomaiselle toimenpiteet, jotka se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa tämän virallisen lausunnon noudattamiseksi.

6.Jos 4 kohdassa tarkoitettu virallinen lausunto on osoitettu valvontaviranomaiselle, joka on itsesääntelyelintä valvova viranomainen, ja jos se ei noudata virallista lausuntoa siinä säädetyssä määräajassa, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi, saadakseen viipymättä muutoksen siihen, että virallista lausuntoa ei noudateta, tehdä itsesääntelyelimelle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa se velvoitetaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet unionin oikeudesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi.

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksen on oltava komission 4 kohdan nojalla antaman virallisen lausunnon mukainen.

7.Päätökset, jotka tehdään 6 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia valvontaviranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.

Toteuttaessaan toimia sellaisten kysymysten osalta, joista on annettu 5 kohdan nojalla virallinen lausunto tai tehty 7 kohdan nojalla päätös, valvontaviranomaisten on, tapauksen mukaan, noudatettava joko kyseistä virallista lausuntoa tai päätöstä.

6 JAKSO

RAHANPESUN SELVITTELYKESKUSTEN TUKI- JA KOORDINOINTIMEKANISMI

33 artikla

Yhteisten analyysien tekeminen

1.Jos jäsenvaltion rahanpesun selvittelykeskus havaitsee, että on mahdollisesti tarpeen tehdä [julkaisutoimisto lisää rahanpesunvastaisen direktiivin COM(2021)423 tulevan numeron] 25 artiklassa tarkoitettu yhteinen analyysi yhdessä yhden tai useamman muun jäsenvaltion rahanpesun selvittelykeskuksen kanssa, sen on ilmoitettava tästä rahanpesuntorjuntaviranomaiselle. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa asiasta rahanpesun selvittelykeskuksille kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa viiden päivän kuluessa alkuperäisestä ilmoituksesta ja pyytää niitä osallistumaan yhteiseen analyysiin. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomainen käyttää suojattuja viestintäkanavia. Rahanpesun selvittelykeskusten on kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa harkittava osallistumista yhteiseen analyysiin. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen on varmistettava, että yhteinen analyysi käynnistetään 20 päivän kuluessa alkuperäisestä ilmoituksesta.

2.Rahanpesun selvittelykeskusten, jotka kieltäytyvät osallistumasta yhteisen analyysin tekemiseen, on esitettävä rahanpesuntorjuntaviranomaiselle kieltäytymisen syyt kirjallisesti viiden päivän kuluessa kutsun vastaanottamisesta. Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa niistä viipymättä selvityksen sille rahanpesun selvittelykeskukselle, joka oli todennut yhteisen analyysin tarpeen.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstölle, joka tukee yhteistä analyysia, on yhteiseen analyysiin osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten nimenomaisella suostumuksella annettava pääsy kaikkiin yhteisen analyysin aiheeseen liittyviin tietoihin, ja sen on voitava käsitellä näitä tietoja.

4.Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa kehitettyjen menetelmien ja menettelyjen mukaisesti kaikki tarvittavat välineet ja operatiivisen tuen kyseisen yhteisen analyysin tekemiseen. Rahanpesuntorjuntaviranomainen perustaa yhteisen analyysin tekemistä varten suojatun viestintäkanavan ja huolehtii asianmukaisesta teknisestä koordinoinnista, mukaan lukien tietotekninen tuki, talousarviotuki ja logistinen tuki.

34 artikla

Yhteisten analyysien menetelmien, menettelyjen ja toteutuksen uudelleentarkastelu

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa, että yhteisten analyysien tekemiseksi käyttöön otettuja menetelmiä ja menettelyjä tarkastellaan uudelleen ja päivitetään säännöllisesti tarvittaessa.

2.Yhteiseen analyysiin osallistuneet tai sellaisessa muulla tavoin mukana olleet rahanpesun selvittelykeskukset voivat antaa palautetta analyysin tekemisestä, mukaan lukien palaute rahanpesuntorjuntaviranomaisen yhteisen analyysin yhteydessä antamasta operatiivisesta tuesta sekä palaute käytössä olevien analyysien, työmenetelmien ja järjestelyjen tuloksista, käytettävissä olevista välineistä ja osallistuvien rahanpesun selvittelykeskusten välisestä koordinoinnista. Palaute voidaan merkitä luottamukselliseksi, jolloin sitä ei jaeta muille rahanpesun selvittelykeskuksille.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi 2 kohdassa tarkoitetun palautteen perusteella tai omasta aloitteestaan laatia seurantakertomuksia yhteisten analyysien toteutuksesta, mukaan lukien erityiset ehdotukset yhteisiä analyysejä koskevien menetelmien ja menettelyjen mukautuksista sekä päätelmät yhteisten analyysien tuloksista. Seurantakertomuksen menettelylliset ja toiminnalliset näkökohdat on jaettava kaikkien rahanpesun selvittelykeskusten kanssa paljastamatta luottamuksellisia tai käyttörajoitettuja tietoja tapauksesta. Yhteisten analyysien toteuttamista koskevat päätelmät ja suositukset jaetaan asianomaisiin yhteisiin analyyseihin osallistuneiden rahanpesun selvittelykeskusten ja kaikkien muiden rahanpesun selvittelykeskusten kanssa, jos ne eivät sisällä luottamuksellisia tai käyttörajoitettuja tietoja.

35 artikla

Kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten lähettämät työntekijät

1.Kunkin jäsenvaltion rahanpesun selvittelykeskus voi lähettää yhden henkilöstön jäsenen rahanpesuntorjuntaviranomaiseen. Kansallisen rahanpesun selvittelykeskuksen lähettämän työntekijän tavanomainen työskentelypaikka on rahanpesuntorjuntaviranomaisen kotipaikassa.

2.Rahanpesun selvittelykeskuksen lähettämien työntekijöiden on kuuluttava lähettävän rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstöön nimittämisajankohtanaan ja koko komennuksensa ajan. Jäsenvaltioiden on nimitettävä rahanpesun selvittelykeskuksen lähettämä työntekijä todistetusti korkeatasoisen, asiaankuuluvan, rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävien alan käytännön kokemuksen perusteella. Rahanpesun selvittelykeskuksen lähettämän työntekijän palkat ja palkkiot maksaa lähettävä rahanpesun selvittelykeskus.

3.Rahanpesun selvittelykeskusten lähettämien työntekijöiden toimikausi on kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran lähettävän rahanpesun selvittelykeskuksen suostumuksella.

4.Rahanpesun selvittelykeskusten lähettämät työntekijät tukevat rahanpesuntorjuntaviranomaista 5 artiklan 5 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamisessa. Tätä varten kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten lähettämille työntekijöille myönnetään pääsy niihin rahanpesuntorjuntaviranomaisen tietoihin, jotka ovat tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi komennuksen aikana.

5.Rahanpesun selvittelykeskusten lähettämille työntekijöille voidaan antaa pääsy kaikkiin tietoihin, jotka ovat heidät lähettäneen rahanpesun selvittelykeskuksen käytettävissä 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi, edellyttäen, että heidät lähettäneen rahanpesun selvittelykeskus antaa siihen suostumuksensa.

6.Johtokunta määrittää rahanpesun selvittelykeskusten lähettämien työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet suhteessa rahanpesuntorjuntaviranomaiseen.

36 artikla

Keskinäinen avunanto rahanpesun selvittelykeskusten välisessä yhteistyössä

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen järjestää ja helpottaa ainakin seuraavaa toimintaa edistääkseen rahanpesun selvittelykeskusten yhteistyötä ja tukeakseen niiden työtä:

a)koulutusohjelmat, myös teknologisen innovoinnin osalta;

b)henkilöstösiirrot ja -vaihdot, mukaan lukien rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstön lähettäminen jäsenvaltiosta rahanpesuntorjuntaviranomaiseen;

c)rahanpesun selvittelykeskusten välinen käytäntöjen vaihto, mukaan lukien asiantuntemuksen jakaminen tietyllä alalla.

2.Rahanpesun selvittelykeskus voi toimittaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle tehtäviinsä liittyvän avunantopyynnön, jossa täsmennetään, minkälaista apua rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstö, yhden tai useamman rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstö tai näiden yhdistelmä voi antaa. Apua pyytävän rahanpesun selvittelykeskuksen on varmistettava, että saatavilla on kaikki tällaisen avun antamiseksi tarvittavat tiedot. Rahanpesuntorjuntaviranomainen säilyttää tietoja rahanpesun selvittelykeskusten erityisistä asiantuntija-aloista ja valmiuksista antaa keskinäistä apua, ja se päivittää näitä tietoja säännöllisesti.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomainen pyrkii kaikin tavoin tarjoamaan pyydettyä apua, mukaan lukien harkitsemalla avun tarjoamista omien henkilöresurssiensa kautta sekä koordinoimalla ja helpottamalla muiden rahanpesun selvittelykeskusten vapaaehtoisuuden pohjalta toteuttamaa avunantoa.

4.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ilmoittaa kunkin vuoden alussa rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa kokoontuvalle hallintoneuvostolle henkilöresurssit, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen voi osoittaa edellisessä kohdassa tarkoitetun avun antamiseen. Jos henkilöresurssien saatavuudessa tapahtuu muutoksia 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisen vuoksi, rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ilmoittaa siitä rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa kokoontuvalle hallintoneuvostolle.

37 artikla

FIU.net-verkko

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa, että FIU.net-verkkoa isännöidään, hallinnoidaan, ylläpidetään ja kehitetään asianmukaisesti ja keskeytyksettä. Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että FIU.net-verkossa käytetään kaikkein edistyneintä käytettävissä olevaa teknologiaa, kustannus–hyötyanalyysi huomioon ottaen.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa FIU.net-verkon keskeytymättömän toiminnan ja pitää sen ajan tasalla. Jos se on tarpeen rahanpesun selvittelykeskusten välisen tietojenvaihdon ja yhteistyön tukemiseksi tai vahvistamiseksi, rahanpesuntorjuntaviranomainen suunnittelee ja toteuttaa tai muutoin asettaa saataville, parantaa tai täydentää FIU.net-verkon toimintoja rahanpesun selvittelykeskusten tarpeiden perusteella.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomainen vastaa seuraavista FIU.net-verkkoon liittyvistä tehtävistä:

a)järjestelmän vaaditun turvallisuustason varmistaminen, mukaan lukien asianmukaisten teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden toteuttaminen tietosuojariskien torjumiseksi ja lieventämiseksi;

b)kaikkien testaustoimien koordinointi, hallinnointi ja tukeminen;

c)taloudellisten resurssien riittävyyden varmistaminen;

d)koulutuksen tarjoaminen FIU.net-verkon teknisestä käytöstä loppukäyttäjille.

4.Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaisella on valtuudet tehdä oikeudellisesti sitovia sopimuksia kolmansina osapuolina olevien palveluntarjoajien kanssa.

5.Rahanpesuntorjuntaviranomainen hyväksyy ja toteuttaa tässä artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien turvallisuussuunnitelma, toiminnan jatkuvuussuunnitelma ja FIU.net-verkon palautumissuunnitelma.

7 JAKSO

YHTEISET VÄLINEET

38 artikla

Tekniset sääntelystandardit

1.Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto siirtävät komissiolle vallan hyväksyä teknisiä sääntelystandardeja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen yhdenmukaistaminen tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä erityisesti määritetyillä aloilla, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi. Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi komission hyväksyttäviksi. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi samanaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Teknisten sääntelystandardien on oltava teknisiä, niihin ei saa sisältyä strategisia päätöksiä tai toimintavalintoja, ja niiden sisältö on rajoitettu lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyin säädöksin, joihin ne perustuvat.

Ennen kuin rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle, se järjestää niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi mahdollisia kustannuksia ja hyötyjä, elleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit eivät ole erityisen suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai verrattuna asian erityiseen kiireellisyyteen.

Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut teknisen sääntelystandardin luonnoksen, hyväksyykö se sen. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyvissä ajoin, jos hyväksyntää ei voida antaa kolmen kuukauden kuluessa. Se voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin luonnoksen vain osittain tai muutettuina, jos unionin etu sitä vaatii.

Jos komissio ei aio hyväksyä teknisen sääntelystandardin luonnosta tai aikoo hyväksyä sen osittain tai muutettuna, se lähettää teknisen sääntelystandardin luonnoksen takaisin rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ja ilmoittaa, miksi se ei hyväksy sitä tai, jos on kyse muutoksista, selvittää muutostensa syyt.

Komissio lähettää kirjeestään jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta komission ehdottamien muutosten pohjalta ja toimittaa sen uudelleen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei rahanpesuntorjuntaviranomainen ole tämän kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen sääntelystandardin luonnosta tai jos se on toimittanut teknisen sääntelystandardin luonnoksen, jonka muutokset eivät ole komission ehdottamien muutosten mukaisia, komissio voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen tai hylätä sen.

Komissio ei saa muuttaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen valmisteleman teknisen sääntelystandardin luonnoksen sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

2.Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen ei ole toimittanut teknisen sääntelystandardin luonnosta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä asetetussa määräajassa, komissio voi pyytää tällaista luonnosta uuden määräajan puitteissa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle hyvissä ajoin, jos se ei noudata uutta määräaikaa.

3.Vain jos rahanpesuntorjuntaviranomainen ei toimita teknisen sääntelystandardin luonnosta komissiolle 2 kohdan mukaisissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin delegoidulla säädöksellä ilman rahanpesuntorjuntaviranomaisen luonnosta.

Komissio järjestää teknisten sääntelystandardien luonnoksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, elleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai verrattuna asian erityiseen kiireellisyyteen.

Komissio toimittaa teknisen sääntelystandardin luonnoksen välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio lähettää teknisen sääntelystandardinsa luonnoksen rahanpesuntorjuntaviranomaiselle. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta ja toimittaa sen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei rahanpesuntorjuntaviranomainen ole neljännessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen sääntelystandardin luonnosta, komissio voi hyväksyä kyseisen teknisen sääntelystandardin.

Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen on toimittanut muutetun teknisen sääntelystandardin luonnoksen kuuden viikon kuluessa, komissio voi muuttaa teknisen sääntelystandardin luonnosta rahanpesuntorjuntaviranomaisen ehdottamien muutosten pohjalta tai hyväksyä kyseisen teknisen sääntelystandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen. Komissio ei saa muuttaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen valmistelemien teknisten sääntelystandardien luonnosten sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

4.Tekniset sääntelystandardit hyväksytään asetuksilla tai päätöksillä. Tällaisten asetusten tai päätösten nimessä on oltava sanat ”tekninen sääntelystandardi”. Nämä standardit julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne tulevat voimaan niissä mainittuina ajankohtina.

39 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle neljän vuoden ajaksi [julkaisutoimisto lisää päivämäärän = tämän asetuksen voimaantulopäivästä] lukien valta hyväksyä 38 artiklassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen neljän vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi. .

2.Heti kun komissio on hyväksynyt teknisen sääntelystandardin, se antaa sen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.Komissiolle siirrettyyn valtaan hyväksyä teknisiä sääntelystandardeja sovelletaan 38, 40 ja 41 artiklassa säädettyjä ehtoja.

40 artikla

Teknisten sääntelystandardien vastustaminen

1.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa teknistä sääntelystandardia kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun komission hyväksymä tekninen sääntelystandardi on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

2.Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättyessä vastustanut teknistä sääntelystandardia, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.

Tekninen sääntelystandardi voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen tämän määräajan päättymistä, jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa standardia.

3.Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa teknistä sääntelystandardia 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, se ei tule voimaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 296 artiklan mukaisesti teknistä sääntelystandardia vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa kyseistä teknistä sääntelystandardia.

41 artikla

Teknisen sääntelystandardin luonnoksen hyväksymättä jättäminen tai muuttaminen

1.Mikäli komissio ei hyväksy teknisen sääntelystandardin luonnosta tai muuttaa sitä 35 artiklassa säädetyin tavoin, se ilmoittaa asiasta rahanpesuntorjuntaviranomaiselle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja esittää niille syyt ratkaisulleen.

2.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi tarvittaessa kutsua asiasta vastaavan komission jäsenen ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan kokoukseen tai neuvoston erityiseen istuntoon eriävien näkemystensä esittämiseksi ja selvittämiseksi.

42 artikla

Tekniset täytäntöönpanostandardit

1.Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto siirtävät komissiolle täytäntöönpanovallan hyväksyä teknisiä täytäntöönpanostandardeja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä erityisesti määritetyillä aloilla, rahanpesuntorjuntaviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi. Teknisten täytäntöönpanostandardien on oltava teknisiä, niihin ei saa sisältyä strategisia päätöksiä tai toimintavalintoja, ja niiden sisällössä on määritettävä näiden säädösten soveltamisen edellytykset. Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa teknisten täytäntöönpanostandardiensa luonnokset komission hyväksyttäviksi. Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa tekniset täytäntöönpanostandardit samanaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Ennen kuin rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle, se järjestää niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, elleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai verrattuna asian erityiseen kiireellisyyteen.

Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyvissä ajoin, jos hyväksyntää ei voida antaa kolmen kuukauden kuluessa. Se voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen vain osittain tai muutettuna, jos se on unionin edun mukaista.

Jos komissio ei aio hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta tai aikoo hyväksyä sen vain osittain tai muutettuna, se lähettää sen takaisin rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ja ilmoittaa, miksi se ei aio hyväksyä sitä tai, jos on kyse muutoksista, selvittää muutostensa syyt. Komissio lähettää kirjeestään jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta komission ehdottamien muutosten pohjalta ja toimittaa sen komissiolle uudelleen virallisen lausunnon muodossa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei rahanpesuntorjuntaviranomainen ole neljännessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta tai jos se on toimittanut teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen, jonka muutokset eivät ole komission ehdottamien muutosten mukaisia, komissio voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen tai hylätä sen.

Komissio ei saa muuttaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen valmisteleman teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

2.Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen ei ole toimittanut teknisen sääntelystandardin luonnosta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä asetetussa määräajassa, komissio voi pyytää tällaista luonnosta uuden määräajan puitteissa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle hyvissä ajoin, jos se ei noudata uutta määräaikaa.

3.Vain jos rahanpesuntorjuntaviranomainen ei toimita teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta komissiolle 2 kohdan mukaisissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin täytäntöönpanosäädöksellä ilman rahanpesuntorjuntaviranomaisen luonnosta.

Komissio järjestää teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, elleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten laajuuteen ja vaikutukseen tai verrattuna asian erityiseen kiireellisyyteen.

Komissio toimittaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio lähettää teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen rahanpesuntorjuntaviranomaiselle. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta ja toimittaa sen komissiolle virallisen lausunnon muodossa. Rahanpesuntorjuntaviranomainen lähettää virallisesta lausunnostaan jäljennöksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jollei rahanpesuntorjuntaviranomainen ole neljännessä alakohdassa tarkoitetun kuuden viikon jakson päättyessä toimittanut muutettua teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta, komissio voi hyväksyä kyseisen teknisen täytäntöönpanostandardin.

Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen on toimittanut muutetun teknisen täytäntöönpanostandardin luonnoksen kuuden viikon jakson kuluessa, komissio voi muuttaa teknistä täytäntöönpanostandardin luonnosta rahanpesuntorjuntaviranomaisen ehdottamien muutosten pohjalta tai hyväksyä kyseisen teknisen täytäntöönpanostandardin tarpeellisiksi katsomine muutoksineen.

Komissio ei saa muuttaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen valmistelemien teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten sisältöä sovittamatta toimintaansa ennalta yhteen rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa tässä artiklassa säädetyllä tavalla.

4.Tekniset täytäntöönpanostandardit hyväksytään asetuksilla tai päätöksillä. Tällaisten asetusten ja päätösten nimessä on oltava sanat ”tekninen täytäntöönpanostandardi”. Nämä standardit julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne tulevat voimaan niissä mainittuina ajankohtina.

43 artikla

Ohjeet ja suositukset

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen antaa kaikille valvontaviranomaisille, rahanpesun selvittelykeskuksille tai kaikille ilmoitusvelvollisille osoitettuja ohjeita ja yhdelle tai useammalle valvontaviranomaiselle tai yhdelle tai useammalle ilmoitusvelvolliselle osoitettuja suosituksia yhdenmukaisten, tehokkaiden ja vaikuttavien valvontaan ja rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyvien käytäntöjen aikaansaamiseksi sekä unionin oikeuden yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen järjestää tarvittaessa ohjeita ja suosituksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi ohjeiden ja suositusten antamiseen mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä. Näiden kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa ohjeiden tai suositusten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen ei järjestä avoimia julkisia kuulemisia, sen on perusteltava päätöksensä.

3.Valvontaviranomaisten ja ilmoitusvelvollisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan näitä ohjeita ja suosituksia.

Kunkin valvontaviranomaisen on kahden kuukauden kuluessa ohjeen tai suosituksen antamisesta vahvistettava, noudattaako tai aikooko se noudattaa kyseistä ohjetta tai suositusta. Jos valvontaviranomainen ei noudata tai aio noudattaa sitä, sen on ilmoitettava asiasta rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ja esitettävä syyt siihen.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa julkisesti siitä, että valvontaviranomainen ei noudata tai aio noudattaa kyseistä ohjetta tai suositusta. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi myös tapauskohtaisesti päättää julkaista valvontaviranomaisen ilmoittamat syyt sille, että se ei noudata kyseistä ohjetta tai suositusta. Valvontaviranomaiselle ilmoitetaan etukäteen tällaisesta julkaisemisesta.

Jos ohjeessa tai suosituksessa niin edellytetään, ilmoitusvelvollisten on ilmoitettava selkeästi ja yksityiskohtaisesti, noudattavatko ne kyseistä ohjetta tai suositusta.

44 artikla

Lausunnot

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle lausuntoja kaikista vastuualueeseensa kuuluvista kysymyksistä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää julkisen kuulemisen tai teknisen analyysin.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä antaa teknistä neuvontaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä määritetyillä aloilla.

III LUKU

RAHANPESUNTORJUNTAVIRANOMAISEN ORGANISAATIO

45 artikla

Hallinto- ja johtamisrakenne

Rahanpesuntorjuntaviranomainen koostuu seuraavista:

1)hallintoneuvosto, jonka tehtävät on säädetty 49 artiklassa;

2)johtokunta, jonka tehtävät on säädetty 53 artiklassa;

3)rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja, jonka tehtävät on säädetty 57 artiklassa;

4)pääjohtaja, jonka tehtävät on säädetty 59 artiklassa;

5)oikaisulautakunta, jonka tehtävät luetellaan 62 artiklassa.

1 JAKSO

HALLINTONEUVOSTO

46 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.Hallintoneuvostolla on kaksi vaihtoehtoista kokoonpanoa: 2 kohdassa säädetty valvontakokoonpano tai 3 kohdassa säädetty rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpano.

2.Hallintoneuvoston valvontakokoonpano on seuraava:

a)rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja, jolla on äänivalta;

b)kunkin jäsenvaltion ilmoitusvelvollisia valvovien valvontaviranomaisten johtajat, joilla on äänivalta;

c)yksi komission edustaja, jolla ei ole äänivaltaa.

Edellä b alakohdassa tarkoitetut kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisten johtajat jakavat yhden äänen ja sopivat yhteisestä edustajasta kutakin kokousta ja äänestysmenettelyä varten. Tämä yhteinen edustaja on tilapäinen äänivaltainen jäsen kyseistä kokousta tai äänestysmenettelyä varten. Jäsenvaltion viranomaiset voivat myös sopia yhdestä pysyvästä yhteisestä edustajasta, joka on pysyvä äänivaltainen jäsen. Jos hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa käsiteltävät asiat koskevat useiden viranomaisten toimivaltaa, tilapäisen tai pysyvän äänivaltaisen jäsenen mukana voi olla enintään kahdesta muusta viranomaisesta edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin.

Kunkin viranomaisen, jolla on tilapäinen tai pysyvä äänivaltainen jäsen, tehtävänä on nimetä korkean tason varajäsen, joka voi toimia toisessa alakohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston äänivaltaisen jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen.

3.Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat:

a)rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja, jolla on äänivalta;

b)rahanpesun selvittelykeskusten johtajat, joilla on äänivalta;

c)yksi komission edustaja, jolla ei ole äänivaltaa.

4.Hallintoneuvosto voi sallia tarkkailijoiden läsnäolon. Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa hallintoneuvosto hyväksyy tarkkailijaksi OLAFin, Europolin, Eurojustin ja EPPOn edustajan kokouksiin, jos asiat kuuluvat niiden toimialaan. Valvontakokoonpanossa hallintoneuvosto hyväksyy tarkkailijoiksi Euroopan keskuspankin valvontaelimen nimeämän edustajan ja kunkin Euroopan valvontaviranomaisen edustajan, jos käsitellään niiden toimialaan kuuluvia asioita.

5.Johtokunnan jäsenet voivat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin molemmissa kokoonpanoissa ilman äänivaltaa, jos käsitellään 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan määrittämiä asioita, jotka kuuluvat johtokunnan jäsenten ja vastuualueisiin.

47 artikla

Hallintoneuvoston sisäiset komiteat

Hallintoneuvosto voi omasta aloitteestaan tai rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan pyynnöstä perustaa sisäisiä komiteoita hallintoneuvostolle annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä ja päätöksiä sisäisille komiteoille, johtokunnalle tai puheenjohtajalle. Hallintoneuvosto voi milloin tahansa peruuttaa tällaisen siirron.

48 artikla

Hallintoneuvoston riippumattomuus

1.Hallintoneuvoston jäsenet toimivat kummassakin 46 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa ja 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetussa kokoonpanoissa heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

2.Jäsenvaltiot, unionin toimielimet, elimet tai laitokset taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallintoneuvoston jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.

3.Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksessään eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat käytännön järjestelyt.

49 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.Hallintoneuvosto tekee valvontakokoonpanossa 7–10 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä koskevat päätökset sekä kaikki valvontakokoonpanossa kokoontuvalle hallintoneuvostolle tässä asetuksessa nimenomaisesti määrätyt päätökset.

2.Hallintoneuvosto voi valvontakokoonpanossa antaa neuvoja ja lausuntoja johtokunnan valmistelemista, valittuja ilmoitusvelvollisia koskevista päätösehdotuksista II luvun 3 jakson mukaisesti.

3.Rahanpesun selvittelykeskusten kokoonpanossa kokoontuva hallintoneuvosto suorittaa II luvun 6 jakson mukaiset tehtävät ja tekee saman jakson mukaiset päätökset.

4.Hallintoneuvosto hyväksyy II luvun 7 jaksossa tarkoitetut teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnokset sekä lausunnot, suositukset, suuntaviivat ja päätökset asianmukaisessa kokoonpanossa hyväksyttävän asiakirjan aiheen mukaan. Jos asiakirja koskee sekä rahanpesun selvittelykeskuksiin että valvontaan liittyviä asioita, molempien hallintoneuvoston kokoonpanojen edellytetään hyväksyvän sen itsenäisesti. Teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnokset sekä lausunnot, suositukset ja suuntaviivat hyväksytään asianomaisen sisäisen komitean ehdotuksen perusteella.

5.Hallintoneuvostoa kuullaan kummassakin kokoonpanossa luonnoksista päätöksiksi, jotka johtokunta tekee 53 artiklan 4 kohdan a, c, e ja m alakohdan nojalla. Jos johtokunnan tekemä päätös poikkeaa hallintoneuvoston lausunnosta, johtokunta esittää syyt siihen kirjallisesti.

6.Hallintoneuvosto hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä.

7.Hallintoneuvosto käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa johtokunnan puheenjohtajan ja viiden pysyvän jäsenen osalta koko näiden toimikauden ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 52 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 56 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista.

50 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1.Hallintoneuvoston päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Jokaisella 47 artiklan 2 kohdassa määritetyllä äänivaltaisella jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan ääni ratkaisee.

2.Tämän asetuksen 38, 42, 43 ja 44 artiklassa tarkoitettujen säädösten osalta ja poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä määräenemmistöllä, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdassa.

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ei äänestä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä eikä 52 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista johtokunnan toiminnan arviointiin liittyvistä päätöksistä.

3.Äänivallattomat jäsenet ja tarkkailijat eivät saa osallistua hallintoneuvoston valvontakokoonpanossa käytäviin yksittäisiä ilmoitusvelvollisia koskeviin keskusteluihin, jollei 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä toisin säädetä.

4.Edellä oleva 3 kohta ei koske johtokunnan jäseniä eikä Euroopan keskuspankin valvontaelimen nimittämää Euroopan keskuspankin edustajaa.

5.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja voi milloin tahansa pyytää äänestystä. Hallintoneuvosto pyrkii päätöksiä tehdessään yksimielisyyteen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta puheenjohtajan valtaan pyytää äänestystä ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksentekomenettelyjen tuloksellisuuteen.

51 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle.

2.Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

3.Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

4.Hallintoneuvoston jäsenillä ja varajäsenillä voi olla kokouksissa avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei työjärjestyksestä muuta johdu.

5.Rahanpesuntorjuntaviranomainen vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

6.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ja johtokunnan viisi pysyvää jäsentä eivät osallistu hallintoneuvoston kokouksiin, joissa keskustellaan tai päätetään heidän toimeksiantonsa hoitamista koskevista asioista.

2 JAKSO

JOHTOKUNTA

52 artikla

Johtokunnan kokoonpano ja nimittäminen

1.Johtokuntaan kuuluu

a)rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja;

b)viisi kokoaikaista jäsentä;

c)komission edustaja, jos johtokunta suorittaa 53 artiklan 4 kohdan a–l alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä. Komission edustajalla on oikeus osallistua keskusteluihin, ja hänellä on oikeus tutustua ainoastaan näihin tehtäviin liittyviin asiakirjoihin.

2.Pääjohtaja voi osallistua johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

3.Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut viisi johtokunnan jäsentä valitaan avoimella valintamenettelyllä, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Hallintoneuvosto nimittää heidät komission laatiman lopullisen ehdokasluettelon perusteella. Valinnassa on noudatettava kokemuksen ja pätevyyden periaatteita sekä mahdollisuuksien mukaan sukupuolien välistä ja maantieteellistä tasapainoa.

4.Johtokunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Niiden 12 kuukauden aikana, jotka edeltävät rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan ja viiden johtokunnan jäsenen neljän vuoden toimikauden päättymistä, hallintoneuvosto molemmissa kokoonpanoissa tai hallintoneuvoston jäsenten keskuudesta valittu pienempi komitea, johon kuuluu komission edustaja, tekee arvioinnin johtokunnan toiminnasta . Arvioinnissa on otettava huomioon johtokunnan jäsenten suoriutuminen sekä rahanpesuntorjuntaviranomaisen tulevat tehtävät ja haasteet. Hallintoneuvosto voi molemmissa kokoonpanoissa jatkaa arvioinnin perusteella toimikautta kerran.

5.Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut johtokunnan jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja koko unionin edun mukaisesti eivätkä pyydä tai ota vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, unionin hajautetuilta virastoilta tai muilta unionin elimiltä, miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. Unionin toimielinten, elinten ja laitosten samoin kuin jäsenvaltioiden hallitusten ja kaikkien muiden elinten on kunnioitettava tätä riippumattomuutta.

6.Jos yksi tai useampi johtokunnan jäsenistä, rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajaa lukuun ottamatta, ei enää täytä tehtäviensä hoitamiseksi vaadittuja edellytyksiä tai on syyllistynyt vakavaan väärinkäytökseen, hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta erottaa johtokunnan jäsenen.

7.Johtokunnan entiset jäsenet, rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja mukaan lukien, eivät saa toimikautensa päättymistä seuraavan vuoden aikana tehdä ansiotyötä

a)valitussa ilmoitusvelvollisessa;

b)missään muussa yhteisössä, jonka osalta eturistiriita on olemassa tai eturistiriidan vaikutelma voi syntyä.

Johtokunta määrittelee 53 artiklan 4 kohdan e alakohdassa tarkoitetuissa jäsentensä eturistiriitojen ehkäisemistä ja ratkaisemista koskevissa säännöissään olosuhteet, joissa tällaisia eturistiriitoja esiintyy tai joissa eturistiriidan vaikutelma voi syntyä.

53 artikla

Johtokunnan tehtävät

1.Johtokunta vastaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle 5 artiklan nojalla annettujen tehtävien yleisestä suunnittelusta ja toteuttamisesta. Johtokunta tekee kaikki rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätökset, lukuun ottamatta päätöksiä, jotka hallintoneuvosto tekee 49 artiklan mukaisesti.

2.Johtokunta tekee kaikki valituille ilmoitusvelvollisille osoitetut päätökset 15 artiklassa tarkoitetun, valitun ilmoitusvelvollisen yhteisen valvontaryhmän ehdotuksen perusteella ja ottaen huomioon hallintoneuvoston asianomaisen päätöksen luonnoksesta antaman lausunnon. Jos johtokunta poikkeaa tällaisesta lausunnosta, sen on esitettävä syyt siihen kirjallisesti.

3.Johtokunta tekee kaikki yksittäisille viranomaisille 28, 31 ja 32 artiklan nojalla osoitetut päätökset.

4.Lisäksi johtokunnalla on seuraavat tehtävät:

a)se hyväksyy kunkin vuoden marraskuun 30 päivään mennessä pääjohtajan ehdotuksen perusteella yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen ja toimittaa sen ja sen mahdolliset päivitetyt versiot tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 31 päivänä;

b)se hyväksyy rahanpesuntorjuntaviranomaisen vuotuisen talousarvioesityksen ja hoitaa muita rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvioon liittyviä tehtäviä;

c)se arvioi ja hyväksyy konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnasta, mukaan lukien selvityksen sen tehtävien hoitamisesta, ja toimittaa sen viimeistään kunkin vuoden heinäkuun 1 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle ja julkaisee konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen;

d)se hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt;

e)se hyväksyy jäsentensä sekä oikaisulautakunnan jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja ratkaisemista koskevat säännöt;

f)se vahvistaa työjärjestyksensä;

g)se käyttää rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen valtuudet’;

h)se vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

i)se nimittää ja erottaa pääjohtajan 58 artiklan mukaisesti;

j)jollei henkilöstösäännöistä ja muuta henkilöstöä koskevista palvelussuhteen ehdoista muuta johdu, se nimittää tehtäviään täysin riippumattomasti hoitavan tilinpitäjän, joka voi olla komission tilinpitäjä;

k)se huolehtii siitä, että sisäisiin tai ulkoisiin tarkastuskertomuksiin ja evaluointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä OLAFin tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

l)se vahvistaa rahanpesuntorjuntaviranomaiseen sovellettavat varainhoitosäännöt;

m)se tekee päätökset rahanpesuntorjuntaviranomaisen sisäisten rakenteiden luomisesta ja tarvittaessa niiden muuttamisesta.

5.Johtokunta valitsee äänivaltaisten jäsentensä joukosta rahanpesuntorjuntaviranomaisen varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä hoitamasta tehtäviään.

6.Edellä 4 kohdan h alakohdassa mainittujen valtuuksien osalta johtokunta tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla nimittävän viranomaisen valtuudet siirretään pääjohtajalle. pääjohtajalla on valtuudet siirtää nämä valtuudet edelleen.

7.Poikkeuksellisissa olosuhteissa johtokunta voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen valtuuksien siirron pääjohtajalle ja hänen edelleen toteuttamansa nimittävän viranomaisen valtuuksien siirron ja käyttää kyseisiä valtuuksia itse tai siirtää ne jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

54 artikla

Vuotuiset ja monivuotiset ohjelmat

1.Johtokunta hyväksyy ennen kunkin vuoden marraskuun 30 päivää pääjohtajan laatiman luonnoksen perusteella monivuotisen ja vuotuisen ohjelman sisältävän yhtenäisen ohjelma-asiakirjan ottaen huomioon komission lausunnon ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun osalta Euroopan parlamenttia kuultuaan. Se toimittaa ohjelma-asiakirjan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun yleinen talousarvio on vahvistettu lopullisesti, ja sitä on tarvittaessa mukautettava talousarviota vastaavasti.

2.Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritusindikaattorit mukaan lukien. Siinä on esitettävä myös kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 4 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä on ilmoitettava selkeästi, mitä tehtäviä on lisätty, muutettu tai poistettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

3.Johtokunta muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa tarvittaessa, jos rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annetaan uusi tehtävä.

Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät merkittävät muutokset hyväksytään samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Johtokunta voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

4.Monivuotisessa työohjelmassa on esitettävä yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä esitetään myös resursseja koskeva ohjelmasuunnittelu, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma.

Resursseja koskevaa suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Strategista ohjelmasuunnittelua päivitetään tarvittaessa.

55 artikla

Johtokunnan äänestyssäännöt

1.Johtokunta tekee päätöksensä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin johtokunnan jäsenellä on yksi ääni. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan ääni ratkaisee, jos äänet menevät tasan.

2.Komission edustajalla on äänivalta aina, kun 53 artiklan 4 kohdan a–l alakohtaan liittyvistä asioista keskustellaan ja niistä päätetään. Edellä 53 artiklan 4 kohdan f ja g alakohdassa tarkoitettujen päätösten tekemiseksi komission edustajalla on yksi ääni. Edellä 53 artiklan 4 kohdan b–e ja h–l alakohdassa tarkoitetut päätökset voidaan tehdä ainoastaan, jos komission edustaja äänestää puolesta. Edellä 53 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen päätösten tekemiseksi tarvitaan komission edustajan suostumus ainoastaan niihin päätöksen osiin, jotka eivät liity rahanpesuntorjuntaviranomaisen vuotuiseen ja monivuotiseen työohjelmaan.

3.Johtokunnan työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

3 JAKSO

RAHANPESUNTORJUNTAVIRANOMAISEN PUHEENJOHTAJA

56 artikla

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan nimittäminen

1.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja valitaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien ansioiden, osaamisen, tietämyksen, tunnustetun aseman ja kokemuksen sekä muun asiaankuuluvan pätevyyden perusteella noudattaen avointa valintamenettelyä, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio laatii kahden pätevän ehdokkaan luettelon rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan tehtävään. Neuvosto tekee täytäntöönpanopäätöksen rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan nimittämisestä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

2.Jos rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan väärinkäytökseen, neuvosto voi hallintoneuvoston kumman tahansa kokoonpanon ehdotuksesta hyväksyä täytäntöönpanopäätöksen rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan erottamiseksi. Neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä.

3.Jos puheenjohtaja eroaa tai ei muusta syystä pysty hoitamaan tehtäviään, varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtävät.

57 artikla

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan tehtävät

1.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja edustaa rahanpesuntorjuntaviranomaista ja vastaa hallintoneuvoston ja johtokunnan työn valmistelusta, mukaan lukien esityslistan laatiminen, kokousten kutsuminen koolle ja puheen johtaminen niissä sekä asioiden esittäminen päätöksentekoa varten.

2.Puheenjohtaja jakaa johtokunnan viidelle jäsenelle rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävien piiriin kuuluvat vastuualueet heidän toimikautensa ajaksi.

4 JAKSO

PÄÄJOHTAJA

58 artikla

Pääjohtajan nimittäminen

1.Pääjohtaja otetaan palvelukseen rahanpesuntorjuntaviranomaisen väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan nojalla.

2.Pääjohtaja hoitaa tehtäviään unionin edun mukaisesti ja riippumatta mistään erityisistä eduista.

3.Pääjohtaja johtaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimintaa. Pääjohtaja vastaa toiminnastaan johtokunnalle. Pääjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ja johtokunnan valtuuksia.

4.Pääjohtaja valitaan ansioidensa ja todistetun korkean tason hallinto- ja talousarvio-osaamisen sekä johtamistaitojen perusteella noudattaen avointa valintamenettelyä, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja tarvittaessa muussa mediassa tai internetsivustolla. Komissio laatii kahden pätevän ehdokkaan luettelon rahanpesuntorjuntaviranomaisen pääjohtajan tehtävään. Johtokunta nimittää pääjohtajan.

5.Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Johtokunta tekee pääjohtajan toimikauden päättymistä edeltävien yhdeksän kuukauden aikana arvioinnin, jossa otetaan huomioon pääjohtajan toiminnan evaluointi sekä rahanpesuntorjuntaviranomaisen tulevat tehtävät ja haasteet. Johtokunta voi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun evaluoinnin huomioon ottaen jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran.

Johtokunta voi komission ehdotuksesta erottaa pääjohtajan.

6.Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua jatketun toimikautensa lopussa toiseen kertaan samaa toimea koskevaan valintamenettelyyn.

59 artikla

Pääjohtajan tehtävät

1.Pääjohtaja huolehtii rahanpesuntorjuntaviranomaisen päivittäisestä johtamisesta ja pyrkii varmistamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen rahanpesuntorjuntaviranomaisessa. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

a)johtokunnan tekemien päätösten täytäntöönpano;

b)yhtenäisen ohjelma-asiakirjan laatiminen ja sen toimittaminen johtokunnalle sen jälkeen, kun komissiota on kuultu;

c)yhtenäisen ohjelma-asiakirjan täytäntöönpano ja sen täytäntöönpanosta raportointi johtokunnalle;

d)rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimintaa koskevan konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen luonnoksen laatiminen ja sen esittäminen johtokunnalle arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi;

e)toimintasuunnitelman laatiminen sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raporteissa ja arvioinneissa esitettyihin päätelmiin sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvia jatkotoimia varten ja raportoiminen suunnitelman etenemisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja säännöllisesti hallintoneuvostolle ja johtokunnalle;

f)unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, OLAFin tutkintavaltuuksia kuitenkaan rajoittamatta, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

g)rahanpesuntorjuntaviranomaisen petostentorjuntastrategian laatiminen ja sen esittäminen johtokunnan hyväksyttäväksi;

h)rahanpesuntorjuntaviranomaiseen sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen laatiminen;

i)rahanpesuntorjuntaviranomaisen tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatiminen ja sen talousarvion toteuttaminen;

j)tietoturvastrategian laatiminen ja täytäntöönpano varmistaen rahanpesuntorjuntaviranomaisen kehittämän tai hankkiman tietotekniikkainfrastruktuurin, -järjestelmien ja -palvelujen asianmukaisen riskinhallinnan ja riittävän tietoturvarahoituksen.

k)rahanpesuntorjuntaviranomaisen vuotuisen työohjelman täytäntöönpano johtokunnan valvonnassa;

l)rahanpesuntorjuntaviranomaisen tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion laatiminen osana viranomaisen yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa 66 artiklan mukaisesti ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvion toteuttaminen 67 artiklan mukaisesti;

m)sellaisen kertomusluonnoksen laatiminen, jossa kuvataan rahanpesuntorjuntaviranomaisen kaikki toiminta ja jossa on talous- ja hallintoasioita käsittelevä osio.

2.Pääjohtaja toteuttaa muut tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, varmistaakseen rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnan tämän asetuksen mukaisesti.

3.Pääjohtaja päättää, onko rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävien tehokkaan ja vaikuttavan suorittamisen kannalta tarpeellista sijoittaa toimihenkilöitä yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Ennen kuin pääjohtaja tekee päätöksen paikallistoimiston perustamisesta, hänen on hankittava ennakkosuostumus komissiolta, johtokunnalta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta tai asianomaisilta jäsenvaltioilta. Päätöksessä on määritettävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa päällekkäisiä hallinnollisia tehtäviä. Asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa on tehtävä toimipaikkaa koskeva sopimus.

5 JAKSO

OIKAISULAUTAKUNTA

60 artikla

Oikaisulautakunnan perustaminen ja kokoonpano

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen perustaa oikaisulautakunnan suorittamaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen sille 20, 21 ja 22 artiklassa annettujen valtuuksien nojalla tekemien päätösten sisäisen hallinnollisen uudelleenkäsittelyn. Sisäisen uudelleenkäsittely koskee sitä, ovatko päätökset menettelyltään ja sisällöltään tämän asetuksen mukaisia.

2.Oikaisulautakunnassa on viisi arvostettua henkilöä, joilla on todistetusti asianmukaiset tiedot ja työkokemusta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta, valvontatehtävät mukaan lukien, mutta he eivät kuulu rahanpesuntorjuntaviranomaisen, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontaviranomaisten tai rahanpesun selvittelykeskusten tai muiden kansallisten laitosten tai unionin toimielinten, elinten tai laitosten henkilöstöön, joka osallistuu tällä asetuksella rahanpesuntorjuntaviranomaiselle annettujen valtuuksien mukaisten tehtävien hoitamiseen. Oikaisulautakunnalla on oltava riittävät varat ja asiantuntemus, jotta se voi arvioida rahanpesuntorjuntaviranomaisen tämän asetuksen mukaisten valtuuksien käyttämistä.

3.Oikaisulautakunta tekee päätöksensä enemmistöllä, jonka muodostaa vähintään kolme lautakunnan kaikkiaan viidestä jäsenestä.

61 artikla

Oikaisulautakunnan jäsenet

1.Valvontakokoonpanossa kokoontuva hallintoneuvosto nimittää oikaisulautakunnan jäsenet ja kaksi varajäsentä Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella viiden vuoden määräajaksi, jota voidaan jatkaa kerran. Heitä eivät sido mitkään ohjeet.

2.Oikaisulautakunnan jäsenet sitoutuvat toimimaan riippumattomasti ja yleisen edun mukaisesti, eivätkä he suorita mitään muita rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtäviä. Tätä varten heidän on tehtävä sidonnaisuuksistaan ja intresseistään julkiset ilmoitukset, joissa he mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voitaisiin katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan, tai sen, että tällaisia etunäkökohtia ei ole.

3.Oikaisulautakunnan jäseniä ei toimikautensa aikana eroteta tehtävästään eikä pätevien ehdokkaiden luettelosta, paitsi jos sille on vakavat perusteet ja jos hallintoneuvosto tekee tätä koskevan päätöksen komission ehdotuksesta.

62 artikla

Päätökset, jotka voidaan käsitellä uudelleen

1.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen 6 artiklan 1 kohdan, 20 artiklan, 21 artiklan ja 22 artiklan nojalla tekemistä päätöksistä voi esittää oikaisulautakunnalle uudelleenkäsittelypyynnön luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolle päätös on osoitettu tai jota päätös koskee suoraan ja erikseen.

2.Uudelleenkäsittelypyyntö perusteluineen on tehtävä kirjallisesti, ja se on toimitettava rahanpesuntorjuntaviranomaiselle kirjallisesti kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi uudelleenkäsittelyä pyytäneelle henkilölle, tai jos tällainen tiedoksianto ei ole toteutunut, kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tämä on saanut tiedon asiasta.

3.Tehtyään päätöksen siitä, voidaanko uudelleenkäsittelypyyntö ottaa käsiteltäväksi, oikaisulautakunta antaa asian kiireellisyyden kannalta asianmukaisessa ajassa ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta lausunnon ja toimittaa sen johtokunnalle uuden päätösluonnoksen laatimista varten. Johtokunta ottaa huomioon oikaisulautakunnan lausunnon ja tekee viipymättä uuden päätöksen. Uudella päätöksellä kumotaan alkuperäinen päätös, korvataan se uudella päätöksellä, joka on sisällöltään identtinen, tai korvataan se muutetulla päätöksellä.

4.Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti tehdyllä uudelleenkäsittelypyynnöllä ei ole lykkäävää vaikutusta. Johtokunta voi kuitenkin oikaisulautakunnan ehdotuksesta keskeyttää riitautetun päätöksen täytäntöönpanon, jos se katsoo olosuhteiden edellyttävän sitä.

5.Oikaisulautakunnan antama lausunto ja johtokunnan tämän artiklan nojalla tekemä uusi päätös on perusteltava ja annettava tiedoksi osapuolille.

6.Rahanpesuntorjuntaviranomainen hyväksyy päätöksen oikaisulautakunnan toimintasäännöistä.

63 artikla

Esteellisyys ja jäävääminen

1.Oikaisulautakunnan jäsenet eivät voi osallistua uudelleenkäsittelymenettelyyn, jos asia koskee heidän omaa etuaan, jos he ovat aikaisemmin edustaneet jompaakumpaa menettelyn osapuolista tai jos he ovat osallistuneet sen päätöksen tekemiseen, jota uudelleenkäsittely koskee.

2.Jos oikaisulautakunnan jäsen katsoo, ettei hänen ole asianmukaista osallistua johonkin uudelleenkäsittelymenettelyyn jostakin 1 kohdassa tarkoitetusta tai muusta syystä, kyseisen jäsenen on ilmoitettava asiasta oikaisulautakunnalle.

3.Uudelleenkäsittelymenettelyn osapuoli voi jäävätä kenet tahansa oikaisulautakunnan jäsenen jostakin 1 kohdassa tarkoitetusta syystä tai siksi, että kyseistä jäsentä epäillään puolueellisuudesta. Tällaista jääväystä ei voida hyväksyä, jos menettelyn osapuoli on jo toteuttanut menettelyyn liittyvän toimen, vaikka jääväysperuste on ollut hänen tiedossaan. Jääväysperusteena ei voi käyttää jäsenen kansallisuutta.

4.Oikaisulautakunta päättää, miten 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on meneteltävä, ja asianomainen jäsen ei osallistu asian käsittelyyn. Oikaisulautakuntaan otetaan kyseisen jäsenen tilalle tämän ratkaisun tekoa varten hänen varajäsenensä.

IV LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

64 artikla

Talousarvio

1.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvioon.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen tulot koostuvat seuraavista:

a)Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettu unionin rahoitusosuus;

b)maksut, jotka valitut ja muut kuin valitut ilmoitusvelvolliset maksavat 65 artiklan mukaisesti 5 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa mainituista tehtävistä.

c)jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen rahoitusosuus.

4.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen menoihin kuuluvat henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

65 artikla

Valituilta ja muilta kuin valituilta ilmoitusvelvollisilta perittävät maksut

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen perii vuosittaisen valvontamaksun kaikilta 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilta valituilta ilmoitusvelvollisilta ja niiltä muilta kuin valituilta ilmoitusvelvollisilta, jotka täyttävät 12 artiklan 1 kohdan kriteerit ja joilta jää 13 artiklan 1 kohdan kriteerit täyttämättä yhdessä jäsenvaltiossa. Maksut kattavat rahanpesuntorjuntaviranomaiselle II luvun 3 ja 4 jaksossa tarkoitetuista valvontaan liittyvistä tehtävistä aiheutuvat menot. Näiden maksujen määrä ei saa ylittää näihin tehtäviin liittyviä menoja. Jos nämä kriteerit eivät jonakin vuonna kaikilta osin täyty, kahden seuraavan vuoden maksuja laskettaessa on tehtävä tarvittavat mukautukset.

2.Kultakin 1 kohdassa tarkoitetulta ilmoitusvelvolliselta perittävän maksun määrä lasketaan 6 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistettujen järjestelyjen mukaisesti.

3.Maksut lasketaan unionin korkeimmalla konsolidointitasolla.

4.Tietyn kalenterivuoden vuosittaisen valvontamaksun laskemisen perustana käytetään niiden valittujen ja muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten, joilta peritään maksuja, suorasta ja välillisestä valvonnasta kyseisenä vuonna aiheutuvia menoja. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi pyytää vuosittaisesta valvontamaksusta ennakkomaksua, jonka määrä perustuu kohtuulliseen arvioon. Rahanpesuntorjuntaviranomainen on yhteydessä asianomaiseen finanssialan valvojaan ennen kuin se tekee päätöksen maksun lopullisesta määrästä, jotta voidaan varmistaa, että valvonta pysyy kustannustehokkaana ja kohtuullisena kaikkien finanssialan ilmoitusvelvollisten kannalta. Rahanpesuntorjuntaviranomainen ilmoittaa asianomaisille finanssialan ilmoitusvelvollisille vuosittaisen valvontamaksun laskentaperusteet. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että velvoite suorittaa tässä artiklassa tarkoitetut maksut on täytäntöönpanokelpoinen kansallisen lainsäädännön nojalla ja että erääntyvät maksut maksetaan täysimääräisinä.

5.Tämä artikla ei vaikuta finanssialan valvojien oikeuteen periä maksuja kansallisen lainsäädännön mukaisesti sikäli kuin valvontatehtäviä ei ole annettu rahanpesuntorjuntaviranomaisen hoidettavaksi tai periä maksuja niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat yhteistyöstä rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa, rahanpesuntorjuntaviranomaisen avustamisesta ja sen ohjeiden mukaan toimimisesta, asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti.

6.Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen täydentämiseksi 86 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jossa eritellään kunkin valitun ja muun kuin valitun ilmoitusvelvollisen, jolta peritään maksuja 1 kohdan mukaisesti, maksujen määrän laskentamenetelmä ja maksujen kantamismenetelmä. Kehittäessään menetelmiä maksujen yksilöllisen määrän määrittämiseksi komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

a)ilmoitusvelvollisten vuotuinen kokonaisliikevaihto tai vastaavan tyyppinen tulo unionissa korkeimmalla konsolidointitasolla asiaankuuluvien tilinpäätösstandardien mukaisesti;

b)asiaan liittyvä ilmoitusvelvollisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan riskiprofiililuokitus 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti;

c)ilmoitusvelvollisen merkitys yhden tai useamman jäsenvaltion tai unionin rahoitusjärjestelmän vakaudelle tai taloudelle;

d)muulta kuin valitulta ilmoitusvelvolliselta a alakohdassa tarkoitettuun tuloon tai liikevaihtoon suhteutettuna perittävän maksun määrä, joka ei saa olla suurempi kuin 1/5 valitulta ilmoitusvelvolliselta perittävän maksun määrästä tulotason tai liikevaihdon ollessa samalla tasolla.

Komissio antaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025.

66 artikla

Talousarvion laatiminen

1.Pääjohtaja laatii ja toimittaa johtokunnalle joka vuosi ehdotuksen rahanpesuntorjuntaviranomaisen seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevaksi ennakkoarvioksi, johon sisältyy henkilöstötaulukko.

2.Johtokunta laatii tähän ehdotukseen perustuvan alustavan ennakkoarvion rahanpesuntorjuntaviranomaisen tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.

3.Lopullinen ennakkoarvio rahanpesuntorjuntaviranomaisen tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä.

4.Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen kanssa.

5.Komissio sisällyttää tämän ennakkoarvion perusteella unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan tuen määrän ja toimittaa talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6.Budjettivallan käyttäjä hyväksyy rahanpesuntorjuntaviranomaiselle tarkoitettua rahoitusosuutta koskevat määrärahat.

7.Budjettivallan käyttäjä vahvistaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstötaulukon.

8.Johtokunta hyväksyy rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

67 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.Pääjohtaja toteuttaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarvion noudattaen taloudellisuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteita.

2.Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta olennaiset tiedot.

68 artikla

Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa varainhoitovuoden (vuosi N) alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta seuraavana varainhoitovuonna (N + 1).

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta viimeistään 31 päivänä maaliskuuta seuraavana varainhoitovuonna.

Komission tilinpitäjä toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle rahanpesuntorjuntaviranomaisen alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta seuraavana varainhoitovuonna.

3.Saatuaan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset rahanpesuntorjuntaviranomaisen alustavasta tilinpäätöksestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 52 246 artiklan mukaisesti johtokunta antaa lausunnon rahanpesuntorjuntaviranomaisen lopullisesta tilinpäätöksestä.

4.Tilinpitäjä toimittaa vuoden N lopullisen tilinpäätöksen ja johtokunnan lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 heinäkuun 1 päivänä.

5.Linkki rahanpesuntorjuntaviranomaisen lopulliset tilinpäätöstiedot sisältävälle verkkosivustolle julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään vuoden N + 1 marraskuun 15 päivänä.

6.Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään vuoden N + 1 syyskuun 30 päivänä. Pääjohtaja toimittaa tämän vastauksen myös johtokunnalle.

7.Pääjohtaja antaa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki asianomaista varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi tarvittavat tiedot.

8.Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle vuoden N talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden viimeistään vuoden N + 2 toukokuun15 päivänä.

69 artikla

Varainhoitoa koskevat säännöt

Johtokunta hyväksyy rahanpesuntorjuntaviranomaiseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt voivat poiketa komission delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 2019/715 ainoastaan, jos rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

70 artikla

Petostentorjunta

1.Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi rahanpesuntorjuntaviranomaiseen sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 sekä asetuksen (EU) 2019/715 86 artiklaa.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen liittyy toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista ja antaa välittömästi asianmukaiset määräykset, jotka koskevat kaikkia rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöön kuuluvia.

3.Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia rahanpesuntorjuntaviranomaisen varojen edunsaajien tiloissa.

71 artikla

Tietotekninen turvallisuus

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen perustaa pääjohtajan tasolla sisäisen tietotekniikkahallinnon, joka laatii tietotekniikkabudjetin ja hallinnoi sitä sekä varmistaa sovellettavien tietoteknistä turvallisuutta koskevien sääntöjen ja standardien noudattamista koskevan säännöllisen raportoinnin johtokunnalle.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen on varmistettava, että vähintään 10 prosenttia sen tietoteknisistä menoista kohdennetaan läpinäkyvästi suoraan tietoturvaan. EU:n toimielinten, elinten ja laitosten tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) rahoitusosuus voidaan ottaa huomioon tässä vähimmäismenoa koskevassa vaatimuksessa.

3.CERT-EU:n palvelujen avulla perustetaan asianmukainen tietoturvaa koskeva seuranta-, havaitsemis- ja reagointipalvelu. Laajavaikutteisista poikkeamista on ilmoitettava CERT-EU:lle ja komissiolle 24 tunnin kuluessa niiden havaitsemisesta.

72 artikla

Vastuuvelvollisuus ja raportointi

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen on vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle tällä asetuksella sille annettujen tehtävien hoitamisesta kertomuksen, johon sisältyy tiedot 66 artiklassa mainittujen valvontamaksujen rakenteen ja määrän arvioidusta kehittymisestä. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja esittää kertomuksen julkisesti Euroopan parlamentille.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtajan on Euroopan parlamentin pyynnöstä osallistuttava Euroopan parlamentin toimivaltaisissa valiokunnissa kuulemiseen, joka koskee sen rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävien hoitamista.

4.Rahanpesuntorjuntaviranomainen vastaa suullisesti tai kirjallisesti Euroopan parlamentin sille esittämiin kysymyksiin.

V LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

HENKILÖSTÖ

73 artikla

Yleiset säännökset

1.Asioissa, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden säännösten täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu Euroopan unionin toimielinten yhteisellä päätöksellä.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, rahanpesuntorjuntaviranomaisen puheenjohtaja ja 53 artiklassa tarkoitetut viisi johtokunnan jäsentä rinnastetaan palkkajärjestelyjen ja eläkeiän osalta unionin yleisen tuomioistuimen jäseneen ja kirjaajaan, neuvoston asetuksessa (EU) 2016/300 53 määritellyn mukaisesti. Niiden seikkojen osalta, jotka eivät kuulu tämän asetuksen tai asetuksen (EU) N:o 2016/300 soveltamisalaan, sovelletaan vastaavasti henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja.

3.Johtokunta hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.

4.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi käyttää lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita tai muuta henkilöstöä, joka ei ole rahanpesuntorjuntaviranomaisen palveluksessa, mukaan lukien rahanpesun selvittelykeskuksen lähettämät työntekijät.

5.Johtokunta hyväksyy rahanpesuntorjuntaviranomaisen palvelukseen lähetettävää jäsenvaltioiden henkilöstöä koskevat säännöt ja päivittää niitä tarvittaessa. Kyseisiin sääntöihin on sisällyttävä erityisesti kyseisiin komennuksiin liittyvät rahoitusjärjestelyt, mukaan lukien vakuutukset ja koulutus. Näissä säännöissä on otettava huomioon se, että henkilöstö on lähetetty määräaikaisesti rahanpesuntorjuntaviranomaisen palvelukseen ja toimii sen henkilöstön jäseninä. Niissä on määrättävä myös lähettämisen ehdoista. Johtokunta pyrkii soveltuvin osin varmistamaan yhdenmukaisuuden henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön virkamatkakuluihin sovellettavien sääntöjen kanssa.

74 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Rahanpesuntorjuntaviranomaiseen ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa (N:o 7).

75 artikla

Salassapitovelvollisuus

1.Hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten ja kaikkien rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöön kuuluvien, mukaan lukien jäsenvaltioiden rahanpesuntorjuntaviranomaisen määräaikaiseen palvelukseen lähettämät virkamiehet, sekä kaikkien muiden rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtäviä suorittavien sopimussuhteisten henkilöiden on noudatettava salassapitovelvollisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan ja [julkaisutoimisto lisää rahanpesunvastaisen direktiivin COM(2021)423 tulevan numeron] 50 artiklan mukaisesti vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin.

2.Johtokunta varmistaa, että henkilöiden, jotka tarjoavat rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtäviin liittyviä palveluja suoraan tai välillisesti, pysyvästi tai satunnaisesti, mukaan lukien johtokunnan hyväksymät tai viranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten tätä tarkoitusta varten nimittämät virkamiehet ja muut henkilöt, on noudatettava samanlaista salassapitovelvollisuutta kuin 1 kohdassa säädetään.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi sille tällä asetuksella annettujen tehtävien hoitamiseksi vaihtaa asiaa koskevassa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä vahvistetuin rajoituksin ja edellytyksin tietoja kansallisten tai unionin tason viranomaisten ja elinten kanssa, kun nämä säädökset sallivat finanssialan valvojien luovuttaa tietoja näille tai kun jäsenvaltiot voivat säätää tällaisesta tietojen antamisesta asiaa koskevan unionin lainsäädännön nojalla.

4.Rahanpesuntorjuntaviranomainen hyväksyy 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen salassapitovelvollisuutta koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt.

5.Rahanpesuntorjuntaviranomainen soveltaa komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444 54 .

76 artikla
Turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen hyväksyy omat turvallisuussääntönsä, jotka vastaavat komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 55 ja (EU, Euratom) 2015/444 vahvistettuja Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen turvallisuussääntöjen on katettava muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista koskevat säännökset. Johtokunta hyväksyy rahanpesuntorjuntaviranomaisen turvallisuussäännöt komission hyväksynnän saatuaan.

2.Hallinnollisille järjestelyille, jotka koskevat turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa kolmannen maan asiaankuuluvien viranomaisten kanssa, tai, jos tällaisia järjestelyjä ei ole, Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen poikkeukselliselle tapauskohtaiselle luovuttamiselle tällaisille viranomaisille on saatava komission ennakkohyväksyntä.

2 JAKSO

YHTEISTYÖ

77 artikla

Yhteistyö Euroopan valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojaneuvoston kanssa

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen aloittaa tiiviin yhteistyön Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa ja ylläpitää sitä.

2.Laatiessaan 43 artiklan mukaisesti ohjeita ja suosituksia, joilla on merkittävä vaikutus henkilötietojen suojaan, rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee tiivistä yhteistyötä asetuksella (EU) 2016/679 perustetun Euroopan tietosuojaneuvoston kanssa päällekkäisyyksien, epäjohdonmukaisuuksien ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi tietosuojan alalla.

78 artikla

Yhteistyö muiden kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa 

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa 5 artiklassa lueteltujen tehtäviensä suorittamiseksi.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee tarvittaessa edellä 1 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa kuvataan yleisesti, miten ne tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoja suorittaessaan unionin lainsäädännön mukaisia valvontatehtäviään valittujen ilmoitusvelvollisten osalta.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomainen varmistaa tuloksellisen yhteistyön ja tietojenvaihdon kaikkien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvontajärjestelmään kuuluvien finanssialan valvojien ja 1 kohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien muiden kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten välillä, myös 11 artiklassa tarkoitetun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan keskustietokannan tietojen saatavuuden osalta.

79 artikla

Yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien yhteydessä

Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi tarvittaessa osallistua valvontaviranomaisten tai rahanpesun selvittelykeskusten yhteen tai useampaan jäsenvaltioon perustamiin olemassa oleviin yhteistyöjärjestelyihin II luvun 3 ja 6 jaksossa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi, jos tällaisiin järjestelyihin kuuluu muun muassa edellä mainittujen viranomaisten ja valittujen ilmoitusvelvollisten välinen yhteistyö ja tietojenvaihto. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen osallistuminen edellyttää tällaisen järjestelyn perustaneen kansallisen viranomaisen suostumusta.

80 artikla

Yhteistyö OLAFin, Europolin, Eurojustin ja EPPOn kanssa

1.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi sopia käytännön yhteistyöjärjestelyistä unionin toimielinten, unionin hajautettujen virastojen ja muiden unionin elinten kanssa, jotka toimivat lainvalvonnan ja oikeudellisen yhteistyön alalla. Nämä järjestelyt voivat olla luonteeltaan strategisia tai teknisiä, ja niillä on pyrittävä erityisesti helpottamaan osapuolten välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Käytännön yhteistyöjärjestelyt eivät muodosta perustaa henkilötietojen vaihtamisen sallimiseksi, eivätkä ne sido unionia tai sen jäsenvaltioita.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen luo läheiset suhteet OLAFiin, Europoliin, Eurojustiin ja EPPOon ja ylläpitää niitä. Tätä varten rahanpesuntorjuntaviranomainen sopii OLAFin, Europolin, Eurojustin ja EPPOn kanssa erillisistä yhteistyöjärjestelyistä, joissa vahvistetaan yhteistyön yksityiskohdat. Suhteella pyritään erityisesti varmistamaan unionin kohtaamiin rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviin uhkiin liittyvien strategisten tietojen ja kehityssuuntausten vaihto.

81 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1.Tässä asetuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi rahanpesuntorjuntaviranomainen voi luoda yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä kolmansien maiden sellaisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa, joilla on sääntely- ja valvontavaltuudet sekä rahanpesun selvittelykeskuksiin liittyvää toimivaltaa, sekä kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten toimivaltaa. Näistä järjestelyistä ei seuraa oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille, eivätkä ne estä jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahdenvälisiä järjestelyjä kolmansien maiden kanssa.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kehittää hallinnollisia järjestelyjä varten mallin, jotta unioniin voidaan luoda yhdenmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia käytäntöjä ja lujittaa kansainvälistä koordinointia ja yhteistyötä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa. Viranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan tällaista hallinnollisten järjestelyjen mallia.

3.Jos useiden unionin viranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten vuorovaikutus kolmansien maiden viranomaisten kanssa koskee 5 artiklassa määriteltyjen rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävien piiriin kuuluvia asioita, rahanpesuntorjuntaviranomaisella on johtava rooli tällaisen vuorovaikutuksen helpottamisessa tarvittaessa. Tämä rahanpesuntorjuntaviranomaisen tehtävä ei rajoita toimivaltaisten viranomaisten säännöllistä vuorovaikutusta kolmansien maiden viranomaisten kanssa.

4.Rahanpesuntorjuntaviranomainen osallistuu tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisten valtuuksiensa rajoissa unionin etujen yhtenäiseen, yhteiseen, johdonmukaiseen ja vaikuttavaan edustamiseen kansainvälisillä foorumeilla muun muassa auttamalla komissiota sen tehtävissä, jotka liittyvät komission jäsenyyteen rahanpesunvastaisessa toimintaryhmässä (FATF), ja tukemalla rahanpesun selvittelykeskusten Egmont-ryhmän työtä ja tavoitteita.

3 JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

82 artikla

Asiakirjoihin tutustuminen

1.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.Päätöksistä, jotka rahanpesuntorjuntaviranomainen tekee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle SEUT-sopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa SEUT-sopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

3.Oikeus tutustua asiakirjoihin ei koske luottamuksellisia tietoja, joihin kuuluvat:

a)rahanpesuntorjuntaviranomaisen, finanssialan valvojien tai ilmoitusvelvollisten 5 artiklan 2 kohdassa ja II luvun 3 jaksossa tarkoitettujen tehtävien ja toiminnan suorittamisessa saamat tiedot;

b)rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja rahanpesun selvittelykeskusten operatiivisiin tietoihin liittyvät operatiiviset tiedot, jotka ovat rahanpesuntorjuntaviranomaisen hallussa 5 artiklan 5 kohdassa ja II luvun 6 jaksossa tarkoitettujen tehtävien ja toiminnan suorittamisen vuoksi.

4.Edellä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut valvontamenettelyyn liittyvät luottamukselliset tiedot voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain ilmoitusvelvollisille, jotka ovat kyseisen valvontamenettelyn osapuolia, jollei muiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden kuin asianomaisen osapuolen liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus luovuttaa tietoja ei ulotu rahanpesuntorjuntaviranomaisen tai finanssialan valvojien sisäisiin asiakirjoihin eikä niiden väliseen kirjeenvaihtoon.

5.Johtokunta hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt ja valvontamenettelyihin liittyvien tietojen luovuttamista koskevat säännöt.

83 artikla

Yleiset kielijärjestelyt

1.Rahanpesuntorjuntaviranomaiseen sovelletaan neuvoston asetusta N:o 1.

2.Johtokunta päättää rahanpesuntorjuntaviranomaisen sisäisistä kielijärjestelyistä, joiden on oltava 27 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen suorassa valvonnassa sovellettavien kielijärjestelyjen mukaisia.

3.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista huolehtii neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/94 56 perustettu Euroopan unionin elinten käännöskeskus.

84 artikla

Tietosuoja

1.Tämän asetuksen mukaisen henkilötietojen käsittelyn direktiivin [julkaisutoimisto lisää rahanpesunvastaisen asetuksen COM(2021)420 tulevan numeron] 53 artiklassa ja direktiivin [julkaisutoimisto lisää rahanpesunvastaisen direktiivin COM(2021)423 tulevan numeron] 55 artiklassa tarkoitettua rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumista varten katsotaan olevan tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rahanpesuntorjuntaviranomaiselle asetuksen (EU) 2018/1725 5 artiklan ja asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan nojalla kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen kuulee asetuksella (EU) 2018/1725 perustettua Euroopan tietosuojavaltuutettua komission valtuutuksen saatuaan laatiessaan 43 artiklan mukaisesti ohjeita ja suosituksia, joilla on merkittävä vaikutus henkilötietojen suojaan. Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi myös kutsua kansallisia tietosuojaviranomaisia tarkkailijoiksi laatiessaan tällaisia ohjeita ja suosituksia.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomainen hyväksyy asetuksen (EU) 2018/1725 25 artiklan mukaisesti sisäiset säännöt, joilla voidaan rajoittaa rekisteröityjen oikeuksien soveltamista, jos tällaiset rajoitukset ovat tarpeen [rahanpesun vastaisen direktiivin] 53 artiklassa ja [rahanpesun vastaisen asetuksen] 55 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.

85 artikla

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen vastuu 

1.Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, rahanpesuntorjuntaviranomaisen on jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti korvattava vahingot, joita se itsen tai sen henkilöstö tehtäviensä yhteydessä aiheuttaa. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisten vahinkojen korvaamiseen liittyvät riita-asiat.

2.Rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaista taloudellista ja kurinpidollista vastuuta rahanpesuntorjuntaviranomaista kohtaan säännellään rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöön sovellettavissa asiaa koskevissa määräyksissä.

86 artikla

Delegoidut säädökset

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto lisää päivämäärän = 6 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] määräämättömäksi ajaksi 25 artiklassa ja 65 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 25 ja 65 artiklassa tarkoitetun vallan antaa delegoituja säädöksiä. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevien 25 ja 65 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole yhden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan yhdellä kuukaudella.

87 artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaolosuhteet

1.Sijaintijäsenvaltion rahanpesuntorjuntaviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintijäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja sijaintijäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen, kun johtokunta on sen hyväksynyt.

2.Vastaanottavan jäsenvaltion on varmistettava rahanpesuntorjuntaviranomaisen moitteettomalle toiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja eurooppalaisesti suuntautuneet koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

88 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

3.Komissio arvioi suuntaviivojensa mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2029 mennessä ja joka viides vuosi sen jälkeen rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtäviin ja sijaintipaikkaan tai -paikkoihin. Arvioinnissa on erityisesti käsiteltävä

a)mahdollinen tarve muuttaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudelliset vaikutukset;

b)rahanpesuntorjuntaviranomaisen kaiken valvontatoiminnan ja valvontatehtävien vaikutus koko unionin etuihin ja erityisesti seuraavien vaikuttavuus:

i)valvontatehtävät ja -toiminta, jotka liittyvät valittujen ilmoitusvelvollisten välittömään valvontaan;

ii)muiden kuin valittujen ilmoitusvelvollisten välillinen valvonta;

iii)muiden ilmoitusvelvollisten välillinen valvonta;

c)rahanpesun selvittelykeskusten tukemiseen ja koordinointiin liittyvän toiminnan vaikutukset ja erityisesti rahanpesun selvittelykeskusten toteuttamien rajatylittävää toimintaa ja liiketoimia koskevien yhteisten analyysien koordinointi;

d)rahanpesuntorjuntaviranomaisen puolueettomuus, objektiivisuus ja riippumattomuus;

e)hallintojärjestelyjen asianmukaisuus, mukaan lukien johtokunnan kokoonpano ja äänestysjärjestelyt sekä sen suhde hallintoneuvostoon;

f)rahanpesuntorjuntaviranomaisen kustannustehokkuus tarvittaessa erikseen suhteessa sen erillisiin rahoituslähteisiin;

g)rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksiä koskevan oikaisumekanismin tuloksellisuus sekä rahanpesuntorjuntaviranomaiseen sovellettavat riippumattomuus- ja vastuuvelvollisuusjärjestelyt;

h)rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja muiden kuin rahanpesun torjunnasta vastaavien viranomaisten välisen yhteistyön ja tietojen jakamista koskevien järjestelyjen tuloksellisuus;

i)rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja muiden unionin valvontaviranomaisten ja -elinten, mukaan lukien EPV, Europol, Eurojust, OLAF ja EPPO, välinen vuorovaikutus;

j)rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvonta- ja seuraamusvaltuuksien tuloksellisuus;

k)valvontaviranomaisten saavuttamien valvontakäytäntöjen tuloksellisuus ja lähentyminen sekä rahanpesuntorjuntaviranomaisen rooli niissä.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa arvioidaan myös seuraavaa:

a)onko rahanpesuntorjuntaviranomaisella riittävät resurssit tehtäviensä suorittamiseen;

b)onko aiheellista antaa muita valvontatehtäviä, jotka koskevat finanssialan ulkopuolisten alojen ilmoitusvelvollisia, ja täsmentää tarvittaessa, minkä tyyppisiin ilmoitusvelvollisiin uusia valvontatehtäviä olisi sovellettava;

c)onko aiheellista antaa lisätehtäviä, jotka koskevat rahanpesun selvittelykeskusten työn tukemista ja koordinointia;

d)onko aiheellista antaa rahanpesuntorjuntaviranomaiselle lisää valtuuksia määrätä seuraamuksia.

5.Joka toisen arvioinnin yhteydessä arvioidaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen saavuttamia tuloksia suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin, mukaan lukien arvio siitä, onko rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnan jatkaminen edelleen perusteltua nämä tavoitteet, toimeksianto ja tehtävät huomioon ottaen.

6.Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

89 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 1093/2010

Muutetaan asetus (EU) N:o 1093/2010 seuraavasti:

1)Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)kumotaan 2 kohdan toinen alakohta;

b)kumotaan 5 kohdan h alakohta.

2)Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)kumotaan 1 a alakohta;

b)kumotaan 2 kohdan iii alakohta.

3)Kumotaan 8 artiklan 1 kohta.

4)Kumotaan 9 a ja 9 b artikla.

5)Korvataan 17 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettua virallista lausuntoa kyseisessä kohdassa mainitun määräajan kuluessa ja jos on tarpeen tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi markkinoilla tai palauttamiseksi markkinoille taikka finanssijärjestelmän moitteettoman toiminnan ja eheyden varmistamiseksi saada viipymättä muutos siihen, että virallista lausuntoa ei noudateta, pankkiviranomainen voi silloin, kun tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin, tehdä finanssilaitoksille osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa sitä vaaditaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta menettelytavasta luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksen on oltava komission 4 kohdan nojalla antaman virallisen lausunnon mukainen.”

6)Korvataan 19 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata pankkiviranomaisen päätöstä ja jättää siten varmistamatta, että finanssilaitos noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla suoraan sovellettavissa, pankkiviranomainen voi tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa tätä vaaditaan toteuttamaan kaikki tarpeelliset toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna jostain käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.”

7)Kumotaan 33 artiklan 1 kohdan toinen alakohta.

8)Lisätään 40 artiklan 1 kohtaan g alakohta seuraavasti:

”g) yksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin.”

9) Kumotaan 81 artiklan 2 b kohta.

90 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 1094/2010

Muutetaan asetus (EU) N:o 1094/2010 seuraavasti:

1)Kumotaan 1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta.

2)Lisätään 40 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”f) yksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin.”

3)Kumotaan 54 artiklan 2 a kohta.

91 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 1095/2010

Muutetaan asetus (EU) N:o 1095/2010 seuraavasti:

1)Kumotaan 1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta.

2)Lisätään 40 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”f) yksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin.”

3)Kumotaan 54 artiklan 2 a kohta.

92 artikla

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnan aloittaminen

Komissio vastaa rahanpesuntorjuntaviranomaisen perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnan aloituspäivään saakka, joka on 93 artiklan mukaisesti 1 päivä tammikuuta 2024. Tätä varten

a)komissio voi nimetä komission virkamiehen toimimaan väliaikaisena pääjohtajana ja hoitamaan pääjohtajalle annettuja tehtäviä, kunnes rahanpesuntorjuntaviranomainen kykenee toteuttamaan oman talousarvionsa ja pääjohtaja on aloittanut tehtävänsä sen jälkeen, kun johtokunta on hänet 58 artiklan mukaisesti nimittänyt;

b)poiketen siitä, mitä 53 artiklan 4 kohdassa säädetään ja siihen asti, kunnes 58 artiklassa tarkoitettu päätös annetaan, väliaikainen pääjohtaja käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa;

c)komissio voi tarjota rahanpesuntorjuntaviranomaiselle apua, erityisesti siirtämällä tilapäisesti komission virkamiehiä hoitamaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen toimintaa väliaikaisen pääjohtajan tai pääjohtajan valvonnassa;

d)väliaikainen pääjohtaja voi antaa luvan maksujen suorittamiseen rahanpesuntorjuntaviranomaisen talousarviomäärärahoista johtokunnan annettua hyväksyntänsä ja tehdä sopimuksia, myös henkilöstön palvelukseenottoa koskevia sopimuksia, sen jälkeen kun rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstötaulukko on hyväksytty.

93 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024.

Sen 1, 4, 38, 42, 43, 44, 46, 56, 58, 86 ja 87 artiklaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2023.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus liittyy 

✓uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 57  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet) 

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet) 

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

1.4.4.Tulosindikaattorit 

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

✓ kesto on rajattu

◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV

◻    Rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY

✓kestoa ei ole rajattu

◻ Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2023 ja päättyy vuonna 2025,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 58   

✓ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

✓Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

✓70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) käypinä hintoina

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) käypinä hintoina

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) vuoden 2021 kiinteinä hintoina

Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla määrärahoilla ja/tai siirroilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset rahanpesuntorjuntaviranomaisen määrärahoihin 

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

✓    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) käypinä hintoina

3.2.3.Arvioidut vaikutukset rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöresursseihin 

3.2.3.1.Yhteenveto 

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

✓    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) käypinä hintoina – vain se osa, jonka unioni rahoittaa

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna): Unionin rahoittamien ja maksuilla rahoitettujen virkojen kokonaismäärä

Oletetaan, että kaikki vuonna 2023 palkattu henkilöstö työskentelee kuuden kuukauden ajan, koska rekrytointimenettely on aloitettu ennen viraston laillista perustamista, jotta sopimukset voidaan allekirjoittaa heti viraston perustamisen jälkeen. Vastaavasti vuonna 2024 palvelukseen otettavien 20 väliaikaisen toimihenkilön oletetaan työskentelevän koko vuoden ajan, koska rekrytointi on aloitettu vuonna 2023. Kaikki muu lisähenkilöstö oletetaan palkatuksi vuoden aikana, minkä vuoksi sen kustannukset ovat keskimäärin 50 prosenttia toimista. Oletetaan, että henkilöstö on täysilukuinen vuoden 2026 puoliväliin mennessä.

Tiedot Euroopan pankkiviranomaisen määrärahojen uudelleenkohdentamisesta

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna):

Euroopan pankkiviranomaisen henkilöstöä (henkilöstötaulukon virkoja ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrärahoja) vähennetään neljällä väliaikaisella toimihenkilöllä (AD7) ja neljällä sopimussuhteisella toimihenkilöllä (tehtäväryhmä IV), koska Euroopan valvontaviranomaisten arvioinnin yhteydessä Euroopan pankkiviranomaiselle osoitettuja rahanpesun torjuntatehtäviä alkaa hoitaa rahanpesuntorjuntaviranomainen.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve vastuupääosastossa

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

✓    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteessä V olevassa 3 kohdassa.

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

◻    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

✓    Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

◻    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista. 70

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

◻    Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

✓    Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Arvioidut vaikutukset tuloihin

✓    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

◻    vaikutukset omiin varoihin

◻    vaikutukset muihin tuloihin

◻    tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa.

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

LIITE – OLETUKSET

1. Yleiset oletukset

Rahanpesuntorjuntaviranomainen

Osasto I – Henkilöstömenot

Henkilöstömenojen laskennassa on sovellettu seuraavia oletuksia, jotka perustuvat jäljempänä kuvattuihin henkilöstötarpeisiin:

·Rahanpesuntorjuntaviranomaisen oikeudellinen perustamispäivä on välittömästi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen (todennäköisesti vuoden 2023 alussa), mutta vuonna 2023 rahanpesuntorjuntaviranomainen ei suorita mitään operatiivisia tehtäviä vaan ainoastaan tehtäviä, jotka liittyvät sen perustamiseen. Vuonna 2023 palvelukseen otettava henkilöstö (18 henkilöä) on yksinomaan hallinnollista ja henkilöstöhallinnon henkilöstöä.

·Kaikkien valittujen yhteisöjen suora valvonta aloitetaan vuonna 2026, minkä vuoksi vuoden 2025 loppuun mennessä on oltava käytettävissä 100 suoraa valvontaa suorittavaa henkilöä.

·Suoran valvonnan alaisten yhteisöjen valintaprosessi ja palkkioiden/maksujen määrittäminen saadaan päätökseen vuoden 2025 puoliväliin mennessä (luettelo yhteisöistä, joilta peritään maksuja, on laajempi kuin luettelo suoran valvonnan piiriin kuuluvista yhteisöistä). Vuodesta 2026 alkaen rahanpesuntorjuntaviranomainen rahoitettaisiin pääasiassa maksuilla.

·Muun operatiivisen toiminnan kuin suoran valvonnan osalta rahanpesuntorjuntaviranomainen alkaa hoitaa tehtäviään vuonna 2024 ja saavuttaa täysilukuisen henkilöstön kolmen vuoden aikana eli vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuonna 2026 rekrytoitava henkilöstö työskentelee finanssialan ulkopuolisten alojen välillisen valvonnan ja rahanpesun selvittelykeskusten tuen parissa. Näin ollen vuosi 2027 on ensimmäinen vuosi, jolloin rahanpesuntorjuntaviranomaisella on täysi henkilöstö koko vuoden ajan.

·Vuosina 2023, 2024, 2025 ja 2026 palkattavan henkilöstön kustannukset kattavat kuusi kuukautta, kun otetaan huomioon lisähenkilöstön rekrytointiin tarvittava aika. Vuoden 2024 alussa palvelukseen otettavien 20 uuden henkilön kustannukset kattavat kuitenkin täydet 12 kuukautta, koska rekrytointimenettely toteutettaisiin vuonna 2023.

·Väliaikaisen toimihenkilön keskimääräiset vuotuiset kustannukset vuonna 2021 ovat 152 000 euroa, sopimussuhteisen toimihenkilön 82 000 euroa ja kansallisen asiantuntijan 86 000 euroa, joihin kaikkiin sisältyy 25 000 euroa toimitiloihin liittyviä kustannuksia (rakennukset, tietotekniikka jne.) osaston II mukaisesti. Nämä luvut on laskettu vuotuisella 2 prosentin indeksillä vuodesta 2023 alkaen, jotta säädösehdotukseen liittyvä rahoitusselvitys voidaan esittää käypinä hintoina.

·Positiivista tai negatiivista korjauskerrointa ei sovelleta, koska rahanpesuntorjuntaviranomaisen kotipaikka ei ole tiedossa (on tavanomaista, että uuden viraston perustamista koskevassa komission ehdotuksessa on tyhjä kohta kotipaikan kohdalla).

·Väliaikaisten toimihenkilöiden ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden työnantajan eläkemaksut perustuvat vuoden 2021 keskimääräisiin vuosikustannuksiin sisältyvään vakioperuspalkkaan (96 724 euroa ja 54 200 euroa vastaavasti), ja niihin lisätään kahden prosentin vuotuinen indeksikorotus vuodesta 2023 alkaen käypien hintojen määrittämiseksi.

Osasto II – Infrastruktuuri- ja toimintamenot

Kustannukset perustuvat työntekijöiden määrään kerrottuna vuoden aikaisella palveluksessaoloajalla ja toimitiloihin liittyvillä vakiokustannuksilla (25 000 euroa lisättynä 2 500 eurolla työntekijää kohti 73 ), jotta voidaan kattaa muut hallintokulut. Molemmat määrät ovat vuoden 2021 hintoina, ja ne on indeksoitu käypien hintojen määrittämiseksi.

Ensimmäisen toimintavuoden (2024) aikana on kuitenkin vuokrattava riittävän suuri toimistotila viraston koko henkilöstölle. Näin ollen toimitiloihin liittyvien vakiokustannusten (25 000 euroa kerrottuna 82,5 kokoaikavastaavalla) lisäksi on budjetoitu kaksi miljoonaa euroa (käypinä hintoina) vuokrasopimuksiin ja mahdollisiin rakennusten käyttökustannuksiin.

Komissio

Uusien virastojen perustamisesta saatujen viimeaikaisten kokemusten perusteella tarvitaan 12 henkilön määräaikainen työryhmä (8 AD-virkamiestä ja 4 sopimussuhteista toimihenkilöä) vuosiksi 2023 ja 2024, jotta rahanpesuntorjuntaviranomainen voidaan perustaa tehokkaasti ja nopeasti, mukaan lukien komissiosta siirretty väliaikainen pääjohtaja sekä henkilöstöhallinnon, tietotekniikan, rahoituksen ja hankintojen asiantuntijaryhmä. Nämä henkilöt saadaan Euroopan komission sisäisellä henkilöstön uudelleenkohdentamisella. Muutaman työryhmän jäsenen (tämän arvion mukaan neljän) on oltava sopimussuhteista henkilöstöä työryhmän lyhytaikaisuuden vuoksi. Virkamatkoja edellytetään erityisesti sen jälkeen, kun rahanpesuntorjuntaviranomainen on aloittanut toimintansa kotipaikassaan vuodesta 2024 alkaen. Työryhmän kustannukset ovat vuonna 2021 keskimäärin 152 000 euroa virkamiestä kohden (osuus sisältää rakennus- ja IT-kustannukset eli toimitiloihin liittyvät kustannukset) ja 82 000 euroa sopimussuhteista toimihenkilöä kohden.

2. Tarkemmat tiedot

Henkilöstön määrä

Tähän ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa olevan liitteen 5 mukaisesti rahanpesuntorjuntaviranomaisen suunniteltu kokonaishenkilöstömäärä on 250, joista 100 henkilöä osallistuu tiettyjen ilmoitusvelvollisten suoraan valvontaan. Jos rahanpesuntorjuntaviranomainen sijaitsee kuitenkin sellaisen olemassa olevan EU:n viraston lähellä, jonka kanssa se voi jakaa tukitoimintoja, henkilöstön kokonaismäärä voi olla hieman alle 250. Jos näin on, tätä säädösehdotukseen liittyvää rahoitusselvitystä olisi muutettava lainsäädäntöprosessin aikana.

Suoraan valvontaan osallistuvien 100 henkilöstön jäsenen määrä perustuu siihen, että arvioitu suoraan rahanpesuntorjuntaviranomaisen valvonnassa olevien yhteisöjen määrä on 12–20 ja kunkin suoraan valvotun yhteisön parissa työskentelevien rahanpesuntorjuntaviranomaisen henkilöstön jäsenten määrä on keskimäärin 5–8. Lähes kaikki 100 työntekijää sijoittuvat jäsenvaltioihin, eivätkä rahanpesuntorjuntaviranomaisen kotipaikkaan, sillä he johtavat yhteisiä valvontaryhmiä, joihin osallistuu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien kansallisten valvojien henkilöstöä.

Suoraan valvontaan osallistumattomien 150 henkilöstön jäsenen määrä vastaa vähimmäistasoa, joka on tarpeen rahanpesuntorjuntaviranomaisen erilaisten tehtävien suorittamiseksi. Se on merkittävästi pienempi kuin kolmen Euroopan valvontaviranomaisen henkilöstömäärä keskimäärin vuonna 2020. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen suunniteltu 150 hengen muu kuin suorassa valvonnassa työskentelevä henkilöstö voidaan jakaa seuraaviin toimintoihin:

·johtokunnan jäsenet, pääjohtaja ja puheenjohtaja (kokoaikaiseksi muunnettuna 7 työntekijää);

·keskushallinto ja tukihenkilöstö (talousarvio, hankinnat, henkilöstöhallinto, tietotekniikka, oikeudelliset asiat jne.);

–välillinen valvonta (kansallisten valvojien koordinointi ja valvonta) finanssialalla;

–välillinen valvonta (kansallisten valvojien koordinointi ja valvonta) finanssialan ulkopuolella;

·rahanpesun selvittelykeskusten toiminnan koordinointi ja tukeminen.

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen perustamista koskevassa asetusehdotuksessa johtokunnan jäsenten lukumääräksi vahvistetaan viisi puheenjohtajan lisäksi. He eivät ole rahanpesuntorjuntaviranomaisen vakituisia henkilöstön jäseniä vaan itsenäisiä kokoaikaisia luottamushenkilöitä. Euroopan valvontaviranomaisten kokemusten perusteella tarvittavan keskushallinnon ja tukihenkilöstön määräksi voidaan arvioida 20 henkilöä (vähemmän, jos tukipalvelut jaetaan toisen viraston kanssa). Rahanpesuntorjuntaviranomainen voi kohdentaa loput 123 tointa eri toimintoihin, mutta arviolta noin 70 kokoaikaista työntekijää työskentelee finanssialan välillisen valvonnan parissa (tämä koskee maksuja – ks. jäljempänä).

III osaston kustannukset: Toimintamenot

Kustannukset arvioidaan seuraavin yleisin oletuksin:

·Käännöskustannusten arvioidaan olevan hieman yli 0,5 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2021 hintoina toiminnan ollessa täysimittaisesti käynnissä, ja ne muunnetaan indeksin mukaisesti käypiin hintoihin. Vuoden 2024 osuuden oletetaan olevan 50 prosenttia ja vuoden 2025 osuuden 75 prosenttia.

·Siirtymävaiheen tietotekniikkakustannuksia ovat muun muassa seuraavat: tietotekniikkajärjestelmien siirtämisestä rahanpesuntorjuntaviranomaiselle aiheutuvien kertaluonteisten kustannusten ja muiden tietotekniikkaan liittyvien käynnistyskustannusten oletetaan olevan miljoona euroa vuonna 2023 ja 400 000 euroa vuonna 2024 (molemmat vuoden 2021 hintoina).

·Paikan päällä suoritettavan valvonnan kustannukset ovat 2 500 euroa henkilöä ja käyntiä kohden. Kahden miljoonan euron (vuoden 2021 hintoina) virkamatkabudjetti toiminnan ollessa täysimittaisesti käynnissä (eli vuodesta 2027 lähtien) kattaa 800 yksittäistä virkamatkaa (vuoden 2024 virkamatkabudjetti on 50 % ja vuoden 2025 virkamatkabudjetti 75 % täysimittaisesti käynnissä olevan toiminnan virkamatkabudjetista).

·Oikeudenkäyntikulut liittyvät ulkopuolisen neuvonantajan käyttöön riita-asioissa, jotka koskevat suoraan valvottavia yhteisöjä niille osoitetuista päätöksistä, yhteisöjä, joilta peritään maksuja, niitä koskevien maksujen tasosta, ja kansallisia valvontaviranomaisia tapauksissa, joissa rahanpesuntorjuntaviranomainen katsoo niiden suorittamassa yhteisön valvonnassa olevan puutteita ja ehdottaa valvontavallan siirtämistä rahanpesuntorjuntaviranomaiselle. Vuotuisten oikeudenkäyntikulujen arvioidaan olevan 0,75 miljoonaa euroa (vuoden 2021 hintoina) toiminnan ollessa täysimittaisesti käynnissä.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen ottaa EPV:ltä vastuulleen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan tietokannan, jonka perustaminen annettiin EPV:n tehtäväksi asetuksella (EU) 2019/2175 (Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten muuttamista koskeva asetus) ja johon viitataan EPV:n perustamisesta annetun asetuksen 9 a artiklassa (ks. säädösehdotukseen liittyvän rahoitusselvityksen 1.5.5 kohta). Asetuksella (EU) 2019/2175 annettiin ensin EPV:lle rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvät valtuudet ja kahdeksan virkaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviin tehtäviin. Komission ehdotukseen (COM(2018) 646 final), jolla nämä lisävaltuudet annettiin EPV:lle, liittyvässä rahoitusselvityksessä EPV:lle ennakoitu määrä oli 0,53 miljoonaa euroa unionin talousarviosta vuosittain jatkuvasti (40 prosenttia kokonaiskustannuksista Euroopan valvontaviranomaisten rahoituksen yhdistelmäluonteen vuoksi). Tämä (asianmukaisesti indeksiin sidottu) rahoitus siirrettäisiin rahanpesuntorjuntaviranomaiselle.

Rahanpesuntorjuntaviranomainen ottaa komissiolta vastuulleen myös rahanpesun selvittelykeskusten tiedonvaihtojärjestelmän eli FIU.net-verkon ylläpidon. Verkon ylläpito siirretään Europolista komissiolle vuoden 2021 aikana. Tarkoituksena on, että komissio ylläpitää verkkoa väliaikaisesti, kunnes rahanpesuntorjuntaviranomainen voi ottaa ylläpidon pysyvästi vastuulleen. Siirtokustannuksista riippumatta FIU.net-verkon ylläpitokulut koostuvat pääasiassa tietoteknisistä kustannuksista (suojattujen laitteiden ja ohjelmistojen ylläpidosta arkaluonteisten tietojen rajatylittävää vaihtoa varten rahanpesun selvittelykeskusten välillä). Vuotuiset kustannukset FIU.net-verkon ylläpidosta komissiossa ovat noin 2 miljoonaa euroa. Tämä on varovainen arvio, jolla voidaan vain turvata suojattu järjestelmä toistaiseksi. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen on kehitettävä lisätoimintoja, jotta voidaan tarjota toimivia välineitä rahanpesun selvittelykeskusten väliseen tietojenvaihtoon. FIU.net-järjestelmän arvioitu talousarvio on näin ollen 3 miljoonaa euroa (vuoden 2021 hintoina), joista noin 2 miljoonaa euroa (käypinä hintoina) vastaa säästöjä EU:n talousarviossa, koska FIU.net siirretään komissiolta rahanpesuntorjuntaviranomaiselle vuoden 2025 puolivälistä lähtien (2025 on ensimmäinen vuosi, jolloin FIU.net on realistisesti mahdollista siirtää komissiolta).

Maksutulo

Rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminta, joka rahoitetaan maksutuloilla, koskee finanssialan suoraan ja välilliseen valvontaan liittyviä kustannuksia. I ja II osaston osalta näihin kahteen toimintaan osallistuvan kokoaikaisen henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan olevan 192. III osaston osalta tähän luokkaan kuuluvat kaikki III osaston kustannukset lukuun ottamatta FIU.net-verkon toimintaa ja 20:tä prosenttia käännös-, virkamatka- ja oikeudenkäyntikuluista. Toiminnan ollessa täysimittaisesti käynnissä nämä kustannukset ovat 4,9 miljoonaa euroa vuodessa osaston III 9 miljoonasta eurosta (molemmat määrät käypinä hintoina). Näiden arvioiden mukaan maksutulo on noin 40 miljoonaa euroa yhden toimintavuoden aikana, mikä vastaa noin 75:tä prosenttia rahanpesuntorjuntaviranomaisen menoista, jolloin unionin talousarvioon jää hieman yli 13,3 miljoonaa euroa menoja.

Toimintavuosiksi 1 ja 2 (2024 ja 2025) suunnitellaan nollatuloja, koska rahanpesuntorjuntaviranomainen ei vielä pysty perimään tai määräämään maksuja. Yhteisöjen, joilta peritään maksuja, valinta kestää rahanpesuntorjuntaviranomaisen toiminnan ensimmäiset puolitoista vuotta. Elokuussa 2025 julkaistaan luettelo yhteisöistä, ja laskut vuoden 2026 etukäteen suoritettavista rahoitusosuuksista lähetetään välittömästi sen jälkeen. Näiden oletusten kokonaisvaikutus on se, että rahanpesuntorjuntaviranomaisen kustannukset unionin talousarviossa (lukuun ottamatta rahanpesuntorjuntaviranomaisen perustamiseksi perustettavan komission väliaikaisen työryhmän kustannuksia) ovat hieman yli miljoona euroa vuonna 2023, hieman alle 16 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 30 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tämän jälkeen ne laskevat 12,8 miljoonaan euroon vuonna 2026 ja ovat hieman yli 13 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja sen jälkeen.

Vuoden N tukikelpoisia menoja vastaavat maksut kerätään vuonna N-1 vuoden N talousarvioesityksen perusteella. Jos suorasta valvonnasta tiettynä vuonna aiheutuvat arvioidut menot ovat budjetoitua suuremmat tai pienemmät, seuraavan vuoden maksut olisi mukautettava sen mukaisesti.

Sellaisten ilmoitusvelvollisten osalta, joilta peritään maksuja, rahanpesuntorjuntaviranomaisen perustamista koskevassa asetusehdotuksessa suljetaan pois finanssialan ulkopuoliset ilmoitusvelvolliset ja rajoitetaan maksut tiettyihin finanssialan yhteisöihin, jotka määritetään komission delegoidussa säädöksessä.

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto rahanpesuntorjuntaviranomaisen maksutulojen suunnitellusta kehityksestä.

(1)    Europol: ”From suspicion to action: Converting financial intelligence into greater operational impact”, 2017.

(2)    Komission tiedonanto – Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n kehyksen täytäntöönpanon parantaminen (COM(2019) 360 final), komission kertomus viimeaikaisten väitettyjen EU:n luottolaitoksiin liittyneiden rahanpesutapausten arvioinnista (COM(2019) 373 final) ja muut kertomukset.

(3)    COM(2020) 605 final.

(4)    Komission tiedonanto Toimintasuunnitelma rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa kokonaisvaltaista unionin toimintapolitiikkaa varten, 2020/C 164/06; C/2020/2800; EUVL C 164, 13.5.2020, s. 21–33: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52020XC0513(03)  

(5)    Euroopan parlamentin 10. heinäkuuta 2020 antama päätöslauselma: Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva kokonaisvaltainen unionin toimintapolitiikka – komission toimintasuunnitelma ja muu viimeaikainen kehitys (2020/2686(RSP)), P9_TA (2020)0204; https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2020-0204_FI.html  

(6)     https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-12608-2020-INIT/fi/pdf  

(7)    Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavan EU:n tason valvojan olisi tässä vaiheessa keskityttävä valvonnassa muun muassa luottolaitoksiin, maksulaitoksiin, valuutanvaihtopisteisiin, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksiin sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten soveltamisalaan kuuluviin kryptovarapalvelun tarjoajiin. Tähän olisi liitettävä mahdollisuus arvioida valvonnan laajentamista tulevaisuudessa muihin riskialttiisiin ilmoitusvelvollisiin, mutta on myös otettava huomioon finanssialan yhtenäisempi luonne ja vakavaraisuusvaatimusten yhdenmukaisuus verrattuna muihin aloihin. Riskiperusteisessa EU:n tason valvonnassa olisi otettava huomioon seuraavat tekijät: ilmoitusvelvollisen liiketoiminnan luonteesta johtuva riski – erityisesti sen asiakaskunta, tuotteet, toimituskanavat, maantieteellinen altistuminen ja rajat ylittävät näkökohdat, sekä kehittyviin jakelumenetelmiin liittyvät uudet riskit, erityisesti rahoituspalvelujen digitalisaatiosta johtuvat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan haasteet sekä riskien mahdollisen toteutumisen seuraukset.

(8)    Lisätietoja on ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa. [Julkaisutoimisto lisää linkin asiakirjaan SWD(2021)190]

(9)    EBA/Rep/2020/06, saatavissa osoitteessa https://eba.europa.eu/file/744071/download?token=Tf9XDqWX  

(10)    Ei julkisesti saatavissa.

(11)    Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus ”EU:n toimet rahanpesun torjumiseksi pankkisektorilla ovat hajanaisia ja täytäntöönpano on riittämätöntä”: https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR21_13/SR_AML_FI.pdf  

(12)    Lisätietoja on ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa [Julkaisutoimisto lisää linkin asiakirjaan SWD(2021)190].

(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/843 (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 43–74).

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/847, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja asetuksen (EY) N:o 1781/2006 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 1–18).

(15)    Direktiivit (EU) 2015/2366, 2014/92/EU ja 2009/110/EY.

(16)    Direktiivi (EU) 2019/1153.

(17)    Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 2.5.2006, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt kuningaskunta v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto, C-217/04, ECLI:EU:C:2006:279, 44 kohta, ja unionin tuomioistuimen tuomio 22.1.2014, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto, C-270/12, ECLI:EU:C:2014:18, 104 kohta.

(18)     https://ec.europa.eu/info/publications/190724-anti-money-laundering-terrorism-financing-communication_en  

(19)    Annettiin EPV:lle asetuksella (EU) 2019/2175 (asetus Euroopan valvontaviranomaisten tarkistamisesta).

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/843, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta.

(21)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2021)190 – Vaikutustenarviointi, joka liittyy rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa sekä lainvalvontaa koskevien komission lainsäädäntöehdotusten pakettiin, joka sisältää seuraavat asiakirjat: rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta annettu asetusehdotus, jolla myös muutetaan nykyistä varainsiirtoasetusta (asetus (EU) 2015/847), ehdotus rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta annetun direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta, asetusehdotus rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta sääntelyviraston muodossa ja ehdotus säännöistä, joilla helpotetaan rahoitus- ja muiden tietojen käyttöä tiettyjen rikosten ennalta estämistä, paljastamista, tutkimista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia varten, annetun direktiivin (EU) 2019/1153 muuttamisesta.

(22)    Ks. ehdotukseen liittyvä vaikutustenarviointi [Julkaisutoimisto lisää linkin asiakirjaan SWD(2021)190].

(23)    Lisäpohdintoja rahanpesun selvittelykeskusten tuki- ja koordinointimekanismista on ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa [Julkaisutoimisto lisää linkin asiakirjaan SWD(2021)190].

(24)    Asetus (EU) 2018/1725 luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta.

(25)    Tämä tietokanta luotiin asetuksella (EU) 2019/2175 (asetus Euroopan valvontaviranomaisten tarkistamisesta), jolla samalla laajennettiin EPV:n toimivaltaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla.

(26)    Europol on ylläpitänyt FIU.net-verkkoa vuodesta 2016, mutta se on määrä siirtää komissiolle väliaikaisesti ennen syyskuuta 2021, kunnes rahanpesuntorjuntaviranomainen perustetaan. Tämä on seurausta Euroopan tietosuojavaltuutetun joulukuussa 2019 tekemästä päätöksestä, jonka mukaan FIU.net-verkon ylläpito ylittää Europolin toimivaltuudet henkilötietojen käsittelyssä.

(27)    Tämä tietokanta luotiin asetuksella (EU) 2019/2175 (asetus Euroopan valvontaviranomaisten tarkistamisesta), jolla samalla laajennettiin EPV:n toimivaltaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla.

(28)    Europol on ylläpitänyt FIU.net-verkkoa vuodesta 2016, mutta se on määrä siirtää komissiolle väliaikaisesti ennen syyskuuta 2021, kunnes rahanpesuntorjuntaviranomainen perustetaan. Tämä on seurausta Euroopan tietosuojavaltuutetun joulukuussa 2019 tekemästä päätöksestä, jonka mukaan FIU.net-verkon ylläpito ylittää Europolin toimivaltuudet henkilötietojen käsittelyssä.

(29)    https://europa.eu/european-union/sites/europaeu/files/docs/body/joint_statement_and_common_approach_2012_fi.pdf

(30)    EUVL C , , s. .

(31)    [lisätään viite] EUVL C , , s. .

(32)     https://europa.eu/european-union/sites/default/files/docs/body/joint_statement_and_common_approach_2012_fi.pdf  

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1).

(34)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1073/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(36)    Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).

(37)     https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52013JC0001  

(38)    Neuvoston asetus N:o 31/ETY, 11/Euratom, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL 045, 14.6.1962, s. 1385).

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(40)    Neuvoston asetus N:o 1 Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385).

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(43)    Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

(45)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/49/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, talletusten vakuusjärjestelmistä (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 149).

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(47)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).

(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/847, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja asetuksen (EY) N:o 1781/2006 kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 1).

(50)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(51)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(52)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(53)    Neuvoston asetus (EU) 2016/300, annettu 29 päivänä helmikuuta 2016, EU:n korkean tason julkisen viran haltijoiden palkkajärjestelyistä (EUVL L 58, 4.3.2016, s. 1).

(54)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).

(55)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).

(56)    Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1).

(57)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(58)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(59)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(60)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(61)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(62)    Vuosien 2023 ja 2024 likimääräinen arvio, kun otetaan huomioon otsakkeen 1 ja otsakkeen 7 menoihin sovellettavat eri perusteet (ks. edellä).

(63)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(64)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(65)    Vuodesta 2026 alkaen maksuilla rahoitetaan yhteensä 250 toimesta 192 (77 %), joista 164 väliaikaista toimihenkilöä (141 AD- ja 23 AST-toimihenkilöä), 25 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 3 kansallista asiantuntijaa

(66)    Yhteensä ennakoidulla täysilukuisella henkilöstöllä.

(67)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL= paikalliset toimihenkilöt, END= kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(68)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(69)    Pääasiassa EU:n koheesiopolitiikan rahastoille, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle (maaseuturahasto) ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastolle (EMFAF).

(70)    Ks. vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17 päivänä joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2093/2020 artikla 12 ja 13.

(71)    Henkilöstön kokonaiskustannukset (mukaan lukien siihen liittyvät II osaston kustannukset ja eläkemaksut) sekä suorista valvontatoimista ja rahoituslaitosten välillisestä valvonnasta aiheutuvat toimintakustannukset. 

(72)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

(73)    Euroopan valvontaviranomaisten II osaston kustannukset rakennuksia ja tieto- ja viestintätekniikkaa lukuun ottamatta vaihtelevat niiden vuoden 2021 talousarvioissa 1 700 eurosta lähes 5 000 euroon työntekijää kohti.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.7.2021

COM(2021) 421 final

LIITTEET

asiakirjaan

ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta

LIITE I

Luettelo raskauttaviin ja lieventäviin tekijöihin liittyvistä kertoimista artiklan soveltamista varten

Luettelo raskauttaviin ja lieventäviin tekijöihin liittyvistä kertoimista 20 artiklan soveltamista varten

Seuraavia kertoimia sovelletaan kumulatiivisesti 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin perusmääriin kunkin seuraavan raskauttavan ja lieventävän tekijän perusteella:

I Raskauttaviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet:

1. Jos rikkominen on ollut toistuvaa, kultakin toistolta sovelletaan lisäkerrointa 1,1.

2. Jos rikkominen on kestänyt yli kuusi kuukautta, sovelletaan kerrointa 1,5.

3. Jos rikkominen on paljastanut valitun ilmoitusvelvollisen organisaatiossa järjestelmään liittyviä heikkouksia, erityisesti sen menettelyissä, hallintojärjestelmissä tai sisäisessä valvonnassa, sovelletaan kerrointa 2,2.

4. Jos rikkominen on ollut tahallista, sovelletaan kerrointa 3.

5. Jos rikkomisen havaitsemisen jälkeen ei ole toteutettu korjaavia toimia, sovelletaan kerrointa 1,7.

6. Jos valitun ilmoitusvelvollisen ylin johto ei ole tehnyt yhteistyötä rahanpesuntorjuntaviranomaisen kanssa sen suorittaessa tutkimuksiaan, sovelletaan kerrointa 1,5.

II Lieventäviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet:

1. Jos valitun ilmoitusvelvollisen ylin johto voi osoittaa, että se on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet rikkomisen estämiseksi, sovelletaan kerrointa 0,7.

2. Jos valittu ilmoitusvelvollinen on ilmoittanut rikkomisesta rahanpesuntorjuntaviranomaiselle ripeästi, tehokkaasti ja täydellisesti, sovelletaan kerrointa 0,4.

3. Jos valittu ilmoitusvelvollinen on vapaaehtoisesti toteuttanut toimenpiteitä varmistaakseen, ettei vastaavaa rikkomista voi enää tapahtua, sovelletaan kerrointa 0,6.

LIITE II

Luettelo 21 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista suoraan sovellettavista vaatimuksista

1.Asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevat 21 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut vaatimukset on esitetty seuraavissa: [rahanpesuntorjunta-asetuksen] 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 27, 28, 30, 31, 32, 34, 36 ja 37 artikla

2.Konsernin toimintaperiaatteita ja menettelyjä koskevat 21 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut vaatimukset on esitetty seuraavissa: [rahanpesuntorjunta-asetuksen] 13 ja 14 artikla

3.Ilmoitusvelvollisuuksia koskevat 23 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut vaatimukset on esitetty seuraavissa: [rahanpesuntorjunta-asetuksen] 50, 51 ja 52 artikla ja [uudelleenlaaditun varainsiirtoasetuksen] 9, 13 ja 18 artikla.

4.Sisäisiä toimintaperiaatteita, valvontatoimenpiteitä ja menettelyjä koskevat 23 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut vaatimukset on esitetty seuraavissa: [rahanpesuntorjunta-asetuksen] 7, 8, 9, 38, 39 ja 40 artikla.

5.23 artiklan 3 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut muut vaatimukset on esitetty seuraavissa: [rahanpesuntorjunta-asetuksen] 54, 56, 57 ja 58 artikla ja [varainsiirtoasetuksen] 7, 8, 10, 11, 12, 14, 16, 17, 19 ja 21 artikla.