EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 6.7.2021

COM(2021) 391 final

2021/0191(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2021) 390 final} - {SWD(2021) 181 final} - {SWD(2021) 182 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämä ehdotus on osa Euroopan komission laajempaa kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaa. Tällä ehdotuksella luodaan perusta yhteisille säännöille, jotka koskevat nimityksen ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina” käyttöä sellaisista joukkolainoista, joilla pyritään asetuksessa (EU) 2020/852 1 (luokitusjärjestelmäasetus) tarkoitettuihin ympäristön kannalta kestäviin tavoitteisiin. Lisäksi sillä perustetaan järjestelmä sellaisten yritysten rekisteröintiä ja valvontaa varten, jotka toimivat tässä ehdotetun kehyksen mukaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuolisina arvioijina. Ehdotuksella helpotetaan korkealaatuisten vihreiden joukkolainojen markkinoiden edelleenkehittämistä ja edistetään näin pääomamarkkinaunionia. Samalla minimoidaan tämänhetkisiin vihreiden joukkolainojen markkinoihin kohdistuvat häiriöt ja vähennetään viherpesun riskiä. Nimitys ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” on kaikkien sellaisten sekä unionissa että sen ulkopuolella olevien liikkeeseenlaskijoiden käytettävissä, jotka täyttävät tässä ehdotetussa asetuksessa säädetyt vaatimukset.

Tällä lainsäädäntöehdotuksella pyritään hyödyntämään paremmin sisämarkkinoiden ja pääomamarkkinaunionin tarjoamat mahdollisuudet edistää unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista vuoden 2016 Pariisin ilmastosopimuksen 2 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 3 mukaisesti.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa todettiin selkeästi, että kaikilla talouden aloilla tarvitaan merkittäviä investointeja, jotta voidaan siirtyä ilmastoneutraaliin talouteen ja saavuttaa unionin ympäristökestävyystavoitteet. Unionin tämänhetkisten vuodeksi 2030 asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaudella 2021–2030 yhteensä 336 miljardin euron (vuoden 2015 kiinteinä hintoina) vuotuisia investointeja energiajärjestelmiin (ilman liikennettä). Tämä vastaa 2,3:a prosenttia suhteessa BKT:hen. 4 Merkittävän osan näistä rahoitusvirroista on tultava yksityiseltä sektorilta. Tämän investointivajeen täyttäminen edellyttää, että yksityisiä pääomavirtoja suunnataan laajalti ympäristön kannalta kestävämpiin investointeihin ja että EU:n rahoituskehys suunnitellaan perusteellisesti uudelleen.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa korostettiin erityisesti sitä, että sijoittajien ja yritysten olisi voitava helpommin tunnistaa ympäristön kannalta kestävät investoinnit ja varmistaa niiden luotettavuus. Tähän voidaan päästä ottamalla käyttöön selkeät merkinnät vähittäissijoitustuotteille ja kehittämällä eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskeva standardi, joka parhaalla mahdollisella tavalla helpottaa ympäristön kannalta kestävää sijoittamista. Markkinoiden voimakkaasta kasvusta huolimatta vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskut ovat edelleen vain murto-osa kaikista joukkolainojen liikkeeseenlaskuista, ja niiden osuus yritysten joukkolainojen kaikista liikkeeseenlaskuista vuonna 2020 oli noin 4 prosenttia. 5 Korkealaatuisten vihreiden joukkolainojen markkinoiden kasvu tuottaa merkittäviä määriä vihreitä investointeja, joiden ansiosta voidaan kuroa umpeen investointivajetta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin nähden.

Tämän vuoksi Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmassa, joka hyväksyttiin 14. tammikuuta 2020 6 , ilmoitettiin vihreitä joukkolainoja koskevan standardin käyttöönotosta. Joulukuussa 2020 ilmastonmuutoksesta antamissaan päätelmissä Eurooppa-neuvosto 7 korosti, että on tärkeää edistää vihreää rahoitusta koskevia yhteisiä maailmanlaajuisia normeja, ja kehotti Euroopan komissiota esittämään kesäkuuhun 2021 mennessä lainsäädäntöehdotuksen vihreitä joukkolainoja koskevasta standardista. Vuoden 2021 työohjelmassaan komissio asetti ”ihmisten hyväksi toimivan talouden” yhdeksi ensisijaisista tavoitteistaan ja korosti, että on tärkeää kehittää kestävää rahoitusta edelleen, muun muassa ehdottamalla vihreitä joukkolainoja koskevan EU:n standardin käyttöönottoa. 8  

Koska vihreisiin joukkolainoihin sovelletaan laajalti markkinoiden omia markkinakehyksiä, ja vaikka jotkin näistä kehyksistä hyväksytään yleisesti standardeiksi, sijoittajille voi olla kallista ja vaikeaa määrittää tällaisilla joukkolainoilla rahoitettavien investointien myönteisiä ympäristövaikutuksia ja vertailla markkinoilla olevia erilaisia vihreitä joukkolainoja keskenään. Liikkeeseenlaskijoiden näkökulmasta ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhteisten määritelmien puuttuminen luo epävarmuutta siitä, mitä taloudellisia toimintoja voidaan perustellusti pitää vihreinä. Tällaisissa olosuhteissa liikkeeseenlaskijoille saattaa erityisesti siirtymäaloilla aiheutua maineriskejä mahdollisista väitteistä, jotka koskevat viherpesua. Lisäksi ulkopuolisen arvioinnin käytäntöjen hajanaisuus voi aiheuttaa niille lisäkustannuksia. Nämä esteet voivat vaikuttaa sellaisten hankkeiden kannattavuuteen, joilla on merkittäviä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, ja siten vähentää tällaisten investointimahdollisuuksien tarjontaa ja haitata unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Tällä ehdotuksella pyritään puuttumaan näihin esteisiin laatimalla korkealaatuisia vihreitä joukkolainoja koskeva standardi. Näin on tarkoitus 1) tehdä sijoittajille helpommaksi tunnistaa korkealaatuisia vihreitä joukkolainoja ja luottaa niihin, 2) helpottaa tällaisten korkealaatuisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskua selventämällä vihreiden taloudellisten toimintojen määritelmiä ja vähentämällä liikkeeseenlaskijoihin kohdistuvaa mahdollista maineriskiä siirtymäaloilla ja 3) standardoida ulkopuolisen arvioinnin käytännöt ja lisätä luottamusta ulkopuolisiin arvioijiin ottamalla käyttöön vapaaehtoinen rekisteröinti- ja valvontajärjestelmä.

Tämä eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskeva ehdotus perustuu luokitusjärjestelmäasetukseen. Luokitusjärjestelmäasetuksessa säädetään taloudellisten toimintojen luokittelusta ympäristön kannalta kestäviksi, ja yhtenä luokitusperusteena on, että vähimmäistason sosiaalisia suojatoimia noudatetaan kaikilta osin. Tätä kehystä voidaan käyttää vertailukohtana määritettäessä sitä, onko jokin taloudellinen toiminta vihreää ja ovatko näin myös siihen liittyvät omaisuuserät tai hankkeet vihreitä. Luokitusjärjestelmäasetuksen 9 4 artiklan mukaan unionin on sovellettava luokitusjärjestelmän kriteerejä aina laatiessaan ympäristön kannalta kestäviä yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia standardeja. 10 Näin ollen komissio ehdottaa, että eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen osalta luokitusjärjestelmäasetuksessa ja sitä koskevissa nykyisissä ja tulevissa delegoiduissa säädöksissä määritellään, mitä ”vihreällä” tarkoitetaan.

Tässä ehdotetulla asetuksella luodaan kehys kaikkia vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita varten. Tämä kehys kattaa muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin liikkeeseenlaskijat sekä rahoitusalan yritykset ja rahoitusalan ulkopuoliset yritykset. Tarkoituksena on, että kehystä voidaan käyttää myös, kun kyse on katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijoista sekä arvopaperistamisista, joihin liittyvät arvopaperit laskee liikkeeseen erillisyhtiö 11 . Yhteys luokitusjärjestelmäasetukseen mahdollistaa sen, että eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankittuja varoja voidaan käyttää monenlaisiin taloudellisiin toimintoihin, jotka edistävät merkittävästi ympäristökestävyystavoitteiden saavuttamista. Ehdotus perustuu vihreitä joukkolainoja koskeviin tämänhetkisiin markkinoiden parhaisiin käytäntöihin, ja se kattaa monenlaisia tilanteita, joissa vihreitä joukkolainoja voidaan hyödyntää. Esimerkkeinä voidaan mainita pankki, joka laskee liikkeeseen eurooppalaisen vihreän joukkolainan vihreiden kiinnelainojen rahoittamiseksi, teräksenvalmistaja, joka laskee liikkeeseen eurooppalaisen vihreän joukkolainan rahoittaakseen uutta vähäpäästöisempää tuotantoteknologiaa, tai valtionlainan liikkeeseenlaskija, joka laskee liikkeeseen eurooppalaisen vihreän joukkolainan rahoittaakseen uusiutuvan energian käyttöönottoa edistävän tukijärjestelmän.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tässä ehdotetulla asetuksella otetaan käyttöön säännöt, joita vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden on noudatettava, jotta ne voivat käyttää joukkolainasta nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina”. Ehdotettu asetus perustuu markkinoiden tämänhetkisiin parhaisiin käytäntöihin, ja siinä otetaan käyttöön lisävaatimuksia, jotka perustuvat jo voimassa olevaan asiaa koskevaan lainsäädäntöön. Nämä vaatimukset ovat linjassa kyseisellä politiikan alalla jo voimassa olevien säännösten, erityisesti luokitusjärjestelmäasetuksen, tavoitteiden kanssa. Ehdotetussa asetuksessa edellytetään, että eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijat varmistavat, että tällaisella joukkolainalla hankitut varat kohdennetaan omaisuuseriin ja menoihin täysin luokitusjärjestelmäasetuksen vaatimusten mukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että itse joukkolaina on kaikilta osin ympäristön kannalta kestävä. Tämä ehdotus on myös johdonmukainen muiden kestävää rahoitusta koskevien aloitteiden kanssa. Tällaisiin aloitteisiin kuuluu muun muassa yritysten kestävyysraportointia koskeva komission direktiiviehdotus 14 , jolla edistetään sitä, että kaikki suuret yritykset ja suurin osa säännellyillä markkinoilla noteeratuista yrityksistä raportoivat kestävyyteen liittyviä tietoja, minkä vuoksi kyseinen ehdotus koskee niin ikään monia joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita.

Tämä ehdotus on myös yhdenmukainen pääomamarkkinaunionin kanssa, jonka tavoitteena on parantaa unionin pääomamarkkinoiden kykyä saada liikkeelle ja kanavoida investointeja, jotka voivat auttaa vihreän siirtymän rahoittamisessa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämä ehdotus kuuluu jaettuun toimivaltaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti ja perustuu SEUT-sopimuksen 114 artiklaan, jossa annetaan toimivalta antaa aiheelliset säännökset, joiden tavoitteena on sisämarkkinoiden toteuttaminen ja toiminta.

SEUT-sopimuksen 114 artiklan mukaan unioni voi toteuttaa toimenpiteitä paitsi poistaakseen perusvapauksien käyttämisen nykyisiä esteitä myös estääkseen tällaisten esteiden todennäköisen syntymisen tulevaisuudessa. Tämä koskee myös niitä esteitä, joiden vuoksi markkinatoimijoiden, kuten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden tai sijoittajien, on vaikea täysin hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia etuja.

Nykyiset vihreiden joukkolainojen markkinat perustuvat täysin markkinoiden määrittelemiin standardeihin ja käytäntöihin, ja varmuuden tarjoajina sijoittajille ovat ulkopuolisina arvioijina toimivat yritykset. Nykyisissä standardeissa vahvistetaan korkean tason prosessipohjaiset suuntaviivat tai suositukset, mutta perustana olevat vihreiden hankkeiden määritelmät eivät ole riittävän standardoituja, perusteellisia ja kattavia. Tämän vuoksi sijoittajat eivät pysty helposti tunnistamaan joukkolainoja, joilla hankitut varat ovat ympäristötavoitteiden mukaisia tai edistävät niiden saavuttamista. Tämä koskee erityisesti tavoitetta pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteessa ja pyrkiä rajoittamaan tämä nousu 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan Pariisin sopimuksen mukaisesti. Nykyinen tilanne rajoittaa myös liikkeeseenlaskijoiden mahdollisuuksia hyödyntää ympäristön kannalta kestäviä joukkolainoja muuttaakseen toimintojaan ympäristön kannalta kestävämpien liiketoimintamallien mukaisiksi.

Lisäksi nykyisin käytetyt markkinapohjaiset standardit eivät riittävällä tavalla takaa ulkopuolisten arvioijien avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, eikä ulkopuolisina arvioijina toimiviin yrityksiin kohdisteta jatkuvaa valvontaa. Tämän vuoksi sijoittajien on entistäkin vaikeampi tunnistaa ympäristön kannalta kestävät joukkolainat, luottaa tällaisiin joukkolainoihin ja vertailla niitä.

Eri puolilla unionia on näin ollen käytössä erilaisia käytäntöjä, minkä vuoksi aitojen vihreiden joukkolainojen tunnistaminen on sijoittajille kallista. Samalla tämä tilanne estää vihreiden joukkolainojen markkinoita kasvamasta täyteen potentiaaliinsa.

Tähän mennessä yksikään jäsenvaltio ei ole vielä vahvistanut vihreitä joukkolainoja koskevaa virallista standardia kansallisessa lainsäädännössään. Kansallisissa merkintäjärjestelmissä on kuitenkin jo otettu käyttöön erilaisia ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita koskevia vaatimuksia, jotka voivat joissakin tapauksissa koskea myös joukkolainoja, esimerkiksi silloin kun on kyse joukkolainarahastoista. Pelkästään vertaamalla EU:n eri jäsenvaltioiden liikkeeseen laskemia vihreitä joukkolainoja voidaan jo löytää esimerkkejä siitä, että ympäristön kannalta kestävät toiminnot on eri jäsenvaltioissa määritelty eri tavoin. Kun lisäksi otetaan huomioon vihreiden joukkolainojen markkinoiden jatkuva kasvu ja niiden rooli Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien kiinteiden investointien rahoittamisessa, on todennäköistä, että jotkin jäsenvaltiot harkitsevat standardien tai suuntaviivojen laatimista kansallisella tasolla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Vihreiden joukkolainojen markkinat ovat lähtökohtaisesti kansainväliset, ja markkinatoimijat käyvät joukkovelkakirjoilla kauppaa yli kansallisten rajojen. Rahoitustuotteiden liikkeeseenlaskijat ja rahoitustuotteisiin sijoittavat tarvitsevat yhteisiä mittareita ja määritelmiä määrittääkseen, mitkä hankkeet ja toiminnot ovat ympäristön kannalta kestäviä, ja vertaillakseen rahoitustuotteita keskenään. Tällaisessa tilanteessa kansalliset lainsäädäntötoimet, joilla pyritään korjaamaan vihreiden joukkolainojen markkinoilla havaittuja toimintapuutteita, voisivat pirstaloittaa vihreiden joukkolainojen markkinoita Euroopassa.

Lisäksi vihreiden joukkolainojen ulkopuolisten arvioijien markkinat ylittävät valtioiden rajat. Jotta näitä palveluja tarjoavien toimijoiden toimintaedellytykset voidaan säilyttää tasapuolisina, Euroopan tasolla tarvitaan eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuolisten arvioijien keskitettyä rekisteröinti- ja valvontajärjestelmää, jota koordinoi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA).

Sen vuoksi tällaista aloitetta ei voida rajata koskemaan vain yhden jäsenvaltion aluetta, vaan tarvitaan koordinoituja toimia unionin tasolla. Ainoastaan unionin tason toimilla voidaan määritellä yhtenäiset ja standardoidut vaatimukset eurooppalaisille vihreille joukkolainoille sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja markkinoiden vääristymisen estämiseksi.

Kun otetaan huomioon eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan ehdotuksen ja muun asiaankuuluvan unionin tason lainsäädännön, kuten luokitusjärjestelmäasetuksen, välinen moninainen vuorovaikutus, vaikuttaa siltä, että nykytilanteeseen voidaan puuttua parhaiten unionin välineellä.

Edellä esitetyistä syistä perussopimuksen mukaisten vapauksien yhdenmukainen käyttö ja oikeusvarmuus niiden käytössä voidaan turvata paremmin unionin tason toimilla.

•Suhteellisuusperiaate

Vihreitä joukkolainoja koskevan vapaaehtoisen yhdenmukaistetun standardin käyttöönotolla unionin tasolla tarjotaan vertailukohta korkealaatuisille vihreille joukkolainoille Euroopan markkinoilla ja mahdollisesti myös maailmanlaajuisilla markkinoilla ilman, että nykyisiä markkinatoimijoita vaaditaan käyttämään standardia. Koska tämä asetus mahdollistaa tiettyjen, korkealaatuisten vihreiden joukkolainojen markkinoiden moitteetonta toimintaa haittaavien esteiden poistamisen, sillä voitaisiin myös auttaa ohjaamaan pääomavirtoja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin ja helpottaa rajat ylittäviä vihreitä investointeja. Koska on olemassa riski siitä, että toimimatta jättäminen johtaa markkinoiden pirstaloitumiseen ja aiheuttaa sekaannusta sijoittajien keskuudessa, tällä ehdotuksella varmistetaan oikeudellinen selkeys, läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen osalta kaikkialla unionissa.

Sekä sidosryhmiltä tästä ehdotuksesta saadussa palautteessa että tätä ehdotusta koskevassa vaikutustenarvioinnissa todettiin suurimpien ongelmien aiheutuvan siitä, ettei ympäristön kannalta kestäviä tapoja käyttää vihreillä joukkolainoilla hankittuja varoja ole määritelty yhdenmukaisesti, ja siitä, ettei ulkopuolisiin arvioijiin kohdisteta jatkuvaa valvontaa. Tässä ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kunkin ongelman ratkaisemiseksi ja korjaamiseksi erityisesti 1) luomalla vihreille joukkolainoille vapaaehtoinen standardi, jossa edellytetään, että tällaisilla joukkolainoilla hankittujen varojen käyttö täyttää luokitusjärjestelmäasetuksen vaatimukset, ja 2) velvoittamalla eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijat hankkimaan liikkeeseenlaskua edeltävä ja liikkeeseenlaskun jälkeinen arviointi ulkopuoliselta arvioijalta, joka on rekisteröity ja jota valvotaan tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti. Valtion tilintarkastajiin ja valtionlainan liikkeeseenlaskijoiden valtuuttamiin muihin julkisyhteisöihin ei sovelleta tämän asetuksen rekisteröinti- ja valvontavaatimuksia, koska ne ovat julkisten menojen valvonnasta vastaavia lakisääteisiä yhteisöjä, joiden riippumattomuus on yleensä taattu lainsäädännöllä.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio käynnisti 8. huhtikuuta 2020 avoimen julkisen kuulemisen uudistetusta kestävän rahoituksen strategiasta. Kuuleminen oli avoinna 16 viikon ajan. Kuulemiseen sisältyi yli 100 kysymystä, jotka koskivat muun muassa rahoitustuotteiden standardeja ja merkintöjä sekä vihreitä joukkolainoja koskevaa EU:n standardia, johon kuulemisajankohtana viitatattiin kyseisellä nimellä. Komissio sai kuulemiseen yli 600 vastausta useilta eri sidosryhmiltä. Saaduista vastauksista on julkaistu palauteyhteenveto komission verkkosivustolla. 18  

Komissio käynnisti osana kuulemismenettelyä myös kohdennetun kuulemisen 12. kesäkuuta 2020 saadakseen sidosryhmiltä lisäpalautetta vihreitä joukkolainoja koskevasta EU:n standardista. Kuuleminen oli avoinna 16 viikon ajan, ja se päättyi 2. lokakuuta 2020. Siihen saatiin 167 vastausta. Vastaukset on julkaistu verkossa. 19 Kuulemisasiakirjassa oli yhteensä 19 kysymystä, ja siinä keskityttiin kahteen pääaiheeseen: vihreitä joukkolainoja koskevaan EU:n standardiin sekä sosiaalivaikutteisiin joukkolainoihin ja covid-19:ään. Palautetta saatiin useilta eri sidosryhmiltä, kuten elinkeinoelämän järjestöiltä, yrittäjäjärjestöiltä, kuluttajajärjestöiltä, kansalaisjärjestöiltä ja viranomaisilta. Maantieteellisesti vastauksia saatiin 20 jäsenvaltiosta, kahdesta muusta Euroopan maasta ja kahdesta Euroopan ulkopuolisesta maasta.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komissio teki jäsenneltyjä perusteellisia haastatteluja 11:lle eri aloilta ja eri jäsenvaltioista valitulle sidosryhmälle touko- ja kesäkuussa 2020.

Lisäksi komissio järjesti 2.–23. joulukuuta 2020 lyhyen kuulemisen kansallisille velanhoidosta vastaaville virkamiehille neuvoston talous- ja rahoituskomitean (TRK) Euroopan valtionvelkamarkkinoita käsittelevän alaryhmän alaisen vihreitä joukkolainoja käsittelevän työryhmän kautta käyttäen kohdennettua kyselylomaketta. Kyselylomake toimitettiin myös kestävää rahoitusta käsittelevälle jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmälle, ja vastaajia pyydettiin koordinoimaan vastauksensa jäsenvaltioittain. Palautetta saatiin 17 jäsenvaltiolta.

Komissio oli myös säännöllisesti yhteydessä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiseen (ESMA) saadakseen siltä neuvontaa ja lausuntoja, jotka koskivat muun muassa mahdollista ulkopuolisten arvioijien unionin tason rekisteröinti- ja valvontajärjestelmää.

Komission Yhteinen tutkimuskeskus laati useita tieteellisiä asiakirjoja, työpapereita ja raportteja vihreistä joukkolainoista: (1) Vihreät joukkolainat ja yritysten ympäristönsuojelun taso: toteutettavuustutkimus (”Green bonds and companies’ environmental performance: a feasibility study”) (2) Vihreitä joukkolainoja ja niitä niillä hankittujen varojen käyttöä koskeva raportointi: mitä tiedämme markkinatietojen tarjoajien tietojen perusteella? (”Green bonds and use of proceeds reporting: what do we know from market data providers?”) 3) Vihreiden joukkolainojen hinnoittelu. Ovatko rahoituslaitokset erityisiä? (”The pricing of green bonds. Are financial institutions special?”; 4) Vihreät joukkolainat ilmastonmuutoksen torjunnan välineenä (”Green Bonds as a tool against climate change”).

Eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevasta aloitteesta on keskusteltu kestävää rahoitusta käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän säännöllisissä kokouksissa vuodesta 2019 lähtien. Jäsenvaltioille on annettu ajantasaista tietoa säännöllisesti, ja ne ovat osallistuneet keskusteluihin yksittäisistä kysymyksistä, kuten yhteydestä luokitusjärjestelmäasetukseen ja mahdollisen eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan aloitteen muodosta ja luonteesta.

•Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin useita toimintavaihtoehtoja kolmella keskeisellä politiikan osa-alueella sen perusskenaarion lisäksi, jossa unionin toimia ei toteuteta.

(1)Vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita koskevan standardin soveltamisalan osalta tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoja: 1) vapaaehtoinen lähestymistapa, jossa vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijat voisivat vapaasti valita, noudattavatko ne tulevaa eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevaa aloitetta, ja 2) pakollinen lähestymistapa, jossa kaikkien sellaisten vihreiden joukkolainojen, jotka on laskettu liikkeeseen EU:ssa tai joiden liikkeeseenlaskija on sijoittautunut EU:hun, olisi hyödynnettävä tulevaa eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevaa aloitetta.

(2)Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuolisten arvioijien sääntelykohtelun osalta tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoja: 1) ESMAn tehtäväksi annetaan eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuolisten arvioijien hyväksyntä soveltaen tässä yhteydessä rajallisia valvontaa koskevia vaatimuksia, ja 2) ESMAlle annetaan valtuudet hyväksyä vihreitä joukkolainoja koskevan EU:n standardin mukaiset ulkopuoliset arvioijat ja valvoa niitä tiukempien puitteiden mukaisesti.

(3)Siltä osin kuin on kyse sellaisille valtionlainan liikkeeseenlaskijoille muihin liikkeeseenlaskijoihin verrattuna mahdollisesti tarjottavasta joustavuudesta, jotka haluavat laskea liikkeeseen eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja, tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoja: 1) joustavuutta ei tarjota, 2) tarjotaan joustavuutta joukkolainaan liittyvien vaatimusten osalta mutta ei luokitusjärjestelmäasetuksen soveltamisen ja täytäntöönpanon osalta ja 3) tarjotaan joustavuutta sekä joukkolainaan liittyvien vaatimusten että luokitusjärjestelmäasetuksen osalta.

Asiasta järjestetyn kahden verkkokuulemisen tulokset osoittivat, että suuri enemmistö sidosryhmistä kannatti vihreitä joukkolainoja koskevaa EU:n standardia (silloinen nimi) sellaisena kuin kestävää rahoitusta käsittelevä tekninen asiantuntijaryhmä oli sitä ehdottanut ja myös vaatimusta standardin vapaaehtoisuudesta. Vain hyvin pieni vähemmistö kannatti pakollista standardia.

Suuri enemmistö vastaajista ilmoitti kannattavansa sääntelyjärjestelmää, jossa ulkopuoliset arvioijat ovat ESMAn valvonnan alaisia, ja monet katsoivat, että järjestelmän olisi oltava oikeasuhteinen. Tämän perusteella useimmat sidosryhmät myös kannattaisivat enimmäkseen kevyempää tai kohdennetumpaa valvontajärjestelmää.

Sellaisia nykyisiä ja potentiaalisia vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita unionissa, jotka ovat valtionlainan liikkeeseenlaskijoita, kuultiin valtionlainan liikkeeseenlaskijoihin mahdollisesti sovellettavasta joustavuudesta, ja kyseisten liikkeeseenlaskijoiden kannat jakautuivat tasan sen suhteen, tulisiko joustoa soveltaa myös luokitusjärjestelmäasetukseen. Vastauksissa kannatettiin kuitenkin voimakkaasti sitä, että valtionlainan liikkeeseenlaskijoihin ja yrityssektorin liikkeeseenlaskijoihin sovelletaan yhdenmukaista lähestymistapaa.

Eri vaihtoehtojen analyysin ja sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella vaikutustenarvioinnissa katsottiin parhaaksi seuraava vaihtoehto:

(1)eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskeva aloite perustuu vapaaehtoiseen standardiin, joka on markkinoiden parhaiden käytäntöjen ja luokitusjärjestelmäasetuksen mukainen

(2)ESMAlle annetaan tehtäväksi hyväksyä eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuoliset arvioijat soveltaen tässä yhteydessä rajallisia valvontaa koskevia vaatimuksia, ja

(3)valtionlainan liikkeeseenlaskijoille tarjotaan jonkin verran joustavuutta eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen täytäntöönpanon osalta mutta ei luokitusjärjestelmäasetuksen soveltamisessa ja tulkinnassa. 

Parhaaksi arvioitu vaihtoehto perustuu raportointia ja ulkopuolista arviointia koskeviin markkinoiden parhaisiin käytäntöihin sekä yhdenmukaisuuteen luokitusjärjestelmäasetuksen kanssa. Eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevasta aloitteesta tulisi näiden seikkojen ansiosta avoimuuden ja ympäristöuskottavuuden näkökulmasta tärkein standardi laadukkaampien vihreiden joukkolainojen markkinoiden kehittämistä ja tukemista koskevan tavoitteen mukaisesti. Ehdotetulla vapaaehtoisella standardilla ja kevyeen valvontaan perustuvalla lähestymistavalla varmistettaisiin yhdessä, että unionin tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaimmalla ja tuloksekkaimmalla tavalla.

Vapaaehtoinen standardi kiinnostaisi korkealaatuisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita, joista monet ilmaisivat tukensa eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevalle aloitteelle, sillä tällainen standardi antaisi niille mahdollisuuden viestiä selkeämmin sijoittajien ja muiden tahojen kanssa ympäristötuloksistaan ja -sitoumuksistaan. Sen avulla voitaisiin myös välttää haitalliset vaikutukset nykyisiin vihreiden joukkolainojen markkinoihin, jotka voivat jatkossakin toimia vapaasti. Tämä helpottaisi sellaisen kilpailuun perustuvan markkinaympäristön luomista, jossa tulevat liikkeeseenlaskut perustuisivat pikemminkin kysyntään sijoittajien taholta kuin sääntelyn asettamiin vaatimuksiin.

Ulkopuolisiin arvioijiin sovellettavalla kevyempään ja kohdennettuun valvontaan perustuvalla lähestymistavalla tehtäisiin ulkopuolisen arvioinnin menettelyistä liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien näkökulmasta avoimempia, yhdenmukaistettaisiin eri lähestymistapojen tiettyjä näkökohtia ja puututtaisiin eturistiriitoihin liittyviin kysymyksiin aiheuttamatta tilannetta, jossa nykyiset tarjoajat suhtautuvat epäröivästi järjestelmän mukaiseen rekisteröitymiseen ja eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen arvioijina toimimiseen.

Jos käyttöön otetaan vaihtoehto, jossa valtionlainan liikkeeseenlaskijoihin sovelletaan jonkinasteista joustavuutta, jäsenvaltiot voisivat laskea liikkeeseen eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja tasapuolisin toimintaedellytyksin yritysten kanssa ja silti hyötyä jonkinasteisesta joustavuudesta, jolla otetaan huomioon niiden institutionaaliset erityispiirteet. Valtionlainan liikkeeseenlaskijat voivat muiden liikkeeseenlaskijoiden tapaan vapaasti päättää, noudattavatko ne eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan aloitteen vaatimuksia.

Yleisesti ottaen standardi tarjoaisi selkeitä luottamuksen vahvistumiseen liittyviä etuja, jotka voivat johtaa etuihin joukkolainan hinnoittelussa ja antaa näin liikkeeseenlaskijoille lisäkannustimen käyttää standardia. Liikkeeseenlaskijat voivat myös haluta osoittaa, että ne ovat voimakkaasti sitoutuneita vihreään kehitykseen, toteuttamalla liikkeeseenlaskut standardin mukaisesti.

Ulkopuolisille arvioijille voi aiheutua lisäkustannuksia, jos ne haluavat noudattaa standardia. Arvioijien olisi valvontamaksujen, jotka olisi toistaiseksi pidettävä mahdollisimman pieninä, lisäksi katettava joitakin säännösten noudattamiseen ja oikeudelliseen neuvontaan liittyviä suoria kustannuksia sekä toiminnan järjestämiseen liittyviä kustannuksia saadakseen ESMAn hyväksynnän.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio ottaa tätä aloitetta arvioidessaan huomioon jäljempänä mainitut lähteet ja indikaattorit ja tukeutuu julkiseen kuulemiseen sekä ESMAn ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa käytäviin keskusteluihin. Arviointi toteutetaan paremmasta sääntelystä annettujen komission suuntaviivojen mukaisesti.

Indikaattorit:

(1)sellaisten joukkolainojen, joista käytetään nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai joihin viitataan ”vihreinä” joukkolainoina (vaikka niistä ei käytettäisi nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina”), vuosittain liikkeeseen laskettu kokonaismäärä, liikkeessä oleva kokonaismäärä, kokonaisarvo ja hinnat [EU:ssa ja maailmanlaajuisesti];

(2)tiedot sellaisten liikkeessä olevien joukkolainojen, joista käytetään nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai joihin viitataan ”vihreinä” joukkolainoina (vaikka niistä ei käytettäisi nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina”), markkinoiden likviditeetistä ja muiden liikkeessä olevien joukkolainojen markkinoiden likviditeetistä (vertailuarvona samoilta/samankaltaisilta liikkeeseenlaskijoilta);

(3)tässä ehdotetun asetuksen mukaisesti rekisteröityjen ulkopuolisten arvioijien lukumäärä;

(4)tiedot näiden ulkopuolisten arvioijien maksamista lakisääteisistä maksuista;

(5)kantelut ja/tai valvontaraportit, jotka koskevat tässä ehdotetun asetuksen noudattamista.

Lähteet:

(1)ESMAn tietokanta rekisteröidyistä ulkopuolisista arvioijista

(2)ESMAn tietokanta lakisääteisistä maksuista ja palkkioista

(3)ESMAn tietokanta ilmoituksista ja kanteluista

(4)joukkolainamarkkinoihin liittyvät ulkopuoliset tietokannat

(5)sidosryhmiltä suoraan ja kuulemisten yhteydessä saatu palaute.

Tietotekniikan kehittämis- ja hankintavalinnoille on saatava ennakkohyväksyntä Euroopan komission tietotekniikka- ja kyberturvallisuuslautakunnalta.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Asetuksen I osastossa olevassa 1 artiklassa säädetään asetuksen kohteesta toteamalla, että asetuksessa vahvistetaan sellaisiin joukkolainojen liikkeeseenlaskijoihin sovellettavat yhdenmukaiset vaatimukset, jotka vapaaehtoisesti haluavat käyttää sijoittajille unionissa tarjoamistaan ympäristön kannalta kestävistä joukkolainoista nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina”, ja perustetaan eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuolisia arvioijia koskeva rekisteröintijärjestelmä ja valvontakehys.

Asetuksen 2 artiklassa vahvistetaan asetuksessa käytetyt määritelmät.

Asetuksen II osastossa säädetään nimityksen ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina” käytölle asetetuista edellytyksistä.

Luvussa 1 käsitellään joukkolainaan liittyviä vaatimuksia.

Asetuksen 3 artiklassa säädetään, että nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina” saavat käyttää ainoastaan sellaisten joukkolainojen liikkeeseenlaskijat, jotka täyttävät II osaston vaatimukset erääntymiseensä saakka. Tarkoituksena on, että kehystä voivat käyttää kaikki joukkolainojen liikkeeseenlaskijat, myös katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijat tai arvopaperistamisen tapauksessa arvopaperit liikkeeseen laskevat erillisyhtiöt. Lisäksi tarkoituksena on, että kehystä voivat käyttää sekä unionissa että unionin ulkopuolella olevat liikkeeseenlaskijat silloin kun ne tarjoavat joukkolainoja unionin sijoittajille.

Asetuksen 4 artiklassa säädetään, että liikkeeseenlaskijoiden on osoitettava hankitut varat ainoastaan hyväksyttävien käyttöomaisuushyödykkeiden, hyväksyttävien menojen tai hyväksyttävien rahoitusvarojen taikka näiden yhdistelmien rahoittamiseen. Artiklan mukaan joukkolainojen liikkeeseenlaskijat eivät saa vähentää kustannuksia joukkolainoilla hankkimistaan varoista kohdentaessaan niitä edellä mainittuihin käyttötarkoituksiin. Artiklassa annetaan valtionlainan liikkeeseenlaskijoille mahdollisuus osoittaa joukkolainoilla hankitut varat 4 artiklan 1 kohdassa mainittujen menojen lisäksi tiettyihin muihin menoihin.

Asetuksen 5 artiklassa määritetään, mihin luokkiin hyväksyttävien rahoitusvarojen on kuuluttava tätä asetusta sovellettaessa sekä minkä tyyppisiä omaisuuseriä ja menoja tällaisilla rahoitusvaroilla olisi rahoitettava.

Asetuksen 6 artiklassa edellytetään, että joukkolainoilla hankittujen varojen kaiken käytön on liityttävä sellaiseen taloudelliseen toimintaan, joka täyttää asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklassa säädetyt ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat vaatimukset eli joka 1) edistää merkittävästi yhtä tai useampaa kyseisen asetuksen 9 artiklassa asetettua ympäristötavoitetta, 2) ei aiheuta merkittävää haittaa millekään näistä ympäristötavoitteista, 3) toteutetaan kyseisen asetuksen 18 artiklassa säädettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti ja joka 4) täyttää komission kyseisen asetuksen 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan tai 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistamat tekniset arviointikriteerit.

Kun otetaan huomioon ympäristökestävyyden alalla odotettavissa oleva teknologinen edistys, asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan tai 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti teknisistä arviointikriteereistä annettuja delegoituja säädöksiä todennäköisesti tarkistetaan ja muutetaan ajan mittaan. Tämän vuoksi 7 artiklassa säädetään, mitä 4–6 artiklassa tarkoitetuista luokitusjärjestelmän vaatimuksista liikkeeseenlaskijoiden on noudatettava.

Asetuksen 1 lukua sovellettaessa olisi otettava huomioon, että nimityksen ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina” käyttäminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 23 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 24 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129 25 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2033 26 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU 27 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU 28 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 29 vaatimusten soveltamista. Mitään tämän asetuksen säännöstä ei myöskään saisi tulkita siten, että se rajoittaa liikkeeseenlaskijan mahdollisuuksia käyttää joukkolainoja yhteisön muista toiminnoista, omaisuuseristä tai osista johtuvien tappioiden kattamiseen. Mitään tämän asetuksen säännöstä ei myöskään saisi tulkita siten, että se rajoittaa laitoksen valtuuksia kirjata alas tai muuntaa pääomainstrumenttejaan ja velkojaan direktiivin 2014/59/EU mukaisesti tai laukaisevan tapahtuman toteuduttua tapauksen mukaan joko asetuksen (EU) N:o 575/2013 tai asetuksen (EU) 2019/2033 mukaisesti.

Tätä lukua sovellettaessa olisi myös huomattava, että vaatimus kohdentaa eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankitut varat tukikelpoisten omaisuuserien tai menojen rahoittamiseen ei saisi estää tällaisten joukkolainojen liikkeeseenlaskijaa käyttämästä käyttöomaisuushyödykkeitä tai rahoitusvaroja tällaisen joukkolainan vakuutena eikä estää liikkeeseenlaskijoita sitomasta joukkovelkakirjojen haltijoille maksettavaa tuottoa tällaisella joukkolainalla rahoitettavan hankkeen tuloksiin.

Luvussa II vahvistetaan eurooppalaisiin vihreisiin joukkolainoihin sovellettavat avoimuutta ja ulkopuolista arviointia koskevat vaatimukset.

Ehdotuksen 8 artiklassa selvennetään, että joukkolainaa voidaan tarjota yleisölle unionissa vasta sen jälkeen, kun liitteen I mukaisesti laadittu eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskeva tietokooste on julkaistu liikkeeseenlaskijan verkkosivustolla yhdessä ulkopuolisen arvioijan kyseisestä tietokoosteesta ennen liikkeeseenlaskua tekemän arvioinnin kanssa.

Asetuksen 9 artiklassa säädetään, että liikkeeseenlaskijan on laadittava vuosittain liitteen II mukaisesti raportti eurooppalaisella vihreällä joukkolainalla hankittujen varojen kohdentamisesta, kunnes joukkolainalla hankitut varat on kokonaisuudessaan kohdennettu, ja julkaistava kyseiset raportit viimeistään kolmen kuukauden kuluttua viitevuoden päättymisestä. Liikkeeseenlaskijan on myös hankittava ulkopuoliselta arvioijalta liikkeeseenlaskun jälkeinen arviointi ensimmäisestä sen jälkeen laaditusta kohdentamisraportista, kun joukkolainalla hankitut varat kokonaisuudessaan kohdennettu.

Asetuksen 10 artiklassa säädetään, että liikkeeseenlaskijan on vähintään kerran joukkolainan juoksuaikana laadittava liitteen III mukainen vaikutusraportti sen jälkeen, kun hankitut varat on kokonaisuudessaan kohdennettu.

Liikkeeseenlaskijat, jotka ovat valtionlainan liikkeeseenlaskijoita, voivat 11 artiklan mukaisesti hankkia liikkeeseenlaskua edeltäviä ja liikkeeseenlaskun jälkeisiä arviointeja myös valtion tilintarkastajalta tai sellaiselta muulta julkisyhteisöltä, jonka ne ovat valtuuttaneet arvioimaan yhdenmukaisuutta tämän asetuksen kanssa.

Asetuksen 12 artiklassa asetetaan vaatimukset sellaisille eurooppalaisille vihreille joukkolainoille, joista on julkaistava esite.

Asetuksen 13 artiklassa asetetaan liikkeeseenlaskijoille velvollisuus säilyttää verkkosivustoillaan joukkolainojen erääntymiseen asti kaikki laatimansa asiakirjat, joihin sovelletaan 8–12 artiklaa, mukaan lukien liikkeeseenlaskua edeltävät ja liikkeeseenlaskun jälkeiset arvioinnit. Kyseisessä artiklassa säädetään myös kielten käyttöä koskevista vaatimuksista ja edellytetään tiettyjen asetuksen mukaisesti laadittujen asiakirjojen ilmoittamista ESMAlle.

Asetuksen III osastossa asetetaan edellytykset eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuolisen arvioijan toiminnan aloittamiselle. Tätä osastoa ei sovelleta valtion tilintarkastajiin eikä sellaisiin muihin julkisyhteisöihin, jotka valtionlainan liikkeeseenlaskijat ovat valtuuttaneet arvioimaan asetuksen noudattamista.

Luvussa I vahvistetaan edellytykset, jotka koskevat ulkopuolisen arvioijan toiminnan aloittamista. Niihin sisältyy vaatimus rekisteröityä ja täyttää jatkuvasti rekisteröinnin edellytykset. Asetuksen 15 artiklassa säädetään sellaisten teknisten sääntelystandardien ja teknisten täytäntöönpanostandardien antamisvaltuuksista, joissa määritetään tarkemmin tietyt ulkopuolisten arvioijien rekisteröintikriteerit ja tietyt vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt. Kun ulkopuolinen arvioija on rekisteröity, se voi harjoittaa toimintaansa koko unionin alueella. Ulkopuolisen arvioijan on haettava rekisteröintiä ESMAlta. Ulkopuolisen arvioijan on ilmoitettava ESMAlle alkuperäisen rekisteröinnin edellytyksiä koskevista olennaisista muutoksia ennen kuin tällaiset muutokset pannaan täytäntöön. ESMAlla on mahdollisuus olla rekisteröimättä ulkopuolista arvioijaa 15 artiklan nojalla ja mahdollisuus peruuttaa ulkopuolisen arvioijan rekisteröinti tietyin edellytyksin 51 artiklan nojalla. Asetuksen 59 artiklassa säädetään, että ESMAn on ylläpidettävä verkkosivustollaan tietokantaa, joka sisältää kaikki rekisteröidyt ulkopuoliset arvioijat, mukaan lukien ne, joita on väliaikaisesti kielletty harjoittamasta toimintaa tämän asetuksen nojalla tai joiden rekisteröinti on peruutettu.

Luvussa II säädetään vaatimuksista, joita sovelletaan ulkopuolisten arvioijien hallintoon liittyvään organisaatioon ja siihen liittyviin prosesseihin ja asiakirjoihin. Sen 18 artiklassa vahvistetaan yleiset periaatteet, joissa edellytetään, että ulkopuolinen arvioija käyttää asianmukaisia järjestelmiä, resursseja ja menettelyjä ja että se seuraa ja arvioi vähintään vuosittain järjestelmiensä, sisäisen valvonnan menetelmiensä ja järjestelyjensä riittävyyttä ja vaikuttavuutta ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Sen 19–28 artiklassa säädetään yksityiskohtaisemmin vaatimuksista, jotka koskevat ylempää johtoa; analyytikoita, työntekijöitä ja sellaisia muita henkilöitä, jotka osallistuvat arviointitoimintoihin suoraan; säännösten noudattamista valvovaa toimintoa; sisäisiä toimintatapoja ja menettelyjä; arviointimenetelmiä ja käytettyjä tietoja; virheitä arviointimenetelmissä tai niiden soveltamisessa; ulkoistamista; tietojen säilyttämistä; eturistiriitojen välttämistä; ja muiden palvelujen tarjoamista. Sen 18–23 ja 25 artiklassa säädetään valtuuksista antaa teknisiä sääntelystandardeja sellaisten kriteerien tarkemmaksi määrittämiseksi, joita tarvitaan ulkopuolisten arvioijien hallintoa koskevien organisatoristen vaatimusten, prosessien ja asiakirjojen arvioimiseksi.

Asetuksen III luvussa vahvistetaan liikkeeseenlaskua edeltäviä ja liikkeeseenlaskun jälkeisiä arviointeja koskevat vaatimukset. Sen 29 artiklassa selvennetään, ettei liikkeeseenlaskua edeltävässä eikä liikkeeseenlaskun jälkeisessä arvioinnissa saa viitata ESMAan tai mihinkään toimivaltaiseen viranomaiseen siten, että tämä voitaisiin tulkita osoitukseksi tai viitteeksi siitä, että ESMA tai asianomainen toimivaltainen viranomainen olisi hyväksynyt kyseisen asiakirjan tai ulkopuolisen arvioijan arviointitoiminnan. Sen 30 artiklassa vahvistetaan sellaisia tietoja koskevat vaatimukset, jotka ulkopuolisten arvioijien on asetettava maksutta saataville verkkosivustoillaan. Tällaisiin tietoihin sisältyvät kaikki tässä ehdotetun asetuksen mukaiset liikkeeseenlaskua edeltävät ja liikkeeseenlaskun jälkeiset arvioinnit.

Asetuksen IV luvussa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat kolmansissa maissa olevien ulkopuolisten arvioijien tarjoamia palveluja.

Asetuksen IV osaston I luvussa säädetään kansallisten toimivaltaisten viranomaisten valtuuksista valvoa joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita sen varmistamiseksi, että tässä ehdotetun asetuksen 8–13 artiklaa sovelletaan. Luku sisältää myös useita säännöksiä, joissa täsmennetään hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet, joita toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä, sekä säännöt kyseisten seuraamusten julkistamisesta ja ilmoittamisesta ESMAlle.

Kyseisen osaston II luvussa vahvistetaan ulkopuolisten arvioijien valvontaan liittyvät ESMAn valtuudet. Näihin kuuluvat valtuudet pyytää tietoja pelkällä pyynnöllä tai päätöksellä, valtuudet tehdä yleisiä tutkimuksia sekä valtuudet tehdä tarkastuksia paikan päällä. Luvussa vahvistetaan myös edellytykset, joiden täyttyessä ESMA voi käyttää valvontavaltuuksiaan. Se sisältää useita säännöksiä, joissa täsmennetään valvontatoimenpiteet sekä sakot ja uhkasakot, joita ESMA voi määrätä. ESMA voi myös periä rekisteröinti- ja valvontamaksuja.

Delegoituja säädöksiä koskevassa V osastossa siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 60 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Loppusäännöksiä koskevassa VI osastossa vahvistetaan ulkopuolisia arvioijia koskeva siirtymäsäännös, jota sovelletaan ensimmäisten 30 kuukauden aikana asetuksen soveltamisen alkamisesta.

2021/0191 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 30 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Siirtyminen vähähiiliseen, kestävämpään, resurssitehokkaampaan, kiertotalouden periaatteen mukaiseen ja oikeudenmukaisempaan talouteen on avainasemassa unionin talouden pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja sen kansojen hyvinvoinnin varmistamisessa. Unioni teki vuonna 2016 Pariisin sopimuksen 31 . Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetetaan tavoitteeksi torjua ilmastonmuutosta entistä tehokkaammin muun muassa varmistamalla, että rahoitusvirrat tukevat vähän kasvihuonekaasupäästöjä tuottavaa ja ilmastonmuutoksen kestävää kehitystä.

(2)Tammikuun 14 päivänä 2020 hyväksytyn Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman 32 mukaan komissio aikoo ottaa käyttöön ympäristön kannalta kestäviä joukkolainoja koskevan standardin, jotta ympäristön kannalta kestäviin investointeihin liittyviä sijoitusmahdollisuuksia voitaisiin lisätä ja jotta tällaisten investointien tunnistamista voitaisiin helpottaa selkeän merkinnän avulla. Eurooppa-neuvosto kehotti joulukuussa 2020 antamissaan päätelmissä komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen vihreitä joukkolainoja koskevasta standardista. 33  

(3)Ympäristön kannalta kestävät joukkolainat ovat yksi tärkeimmistä välineistä, joiden avulla rahoitetaan vähähiilisiin teknologioihin, energia- ja resurssitehokkuuteen sekä kestävään liikenneinfrastruktuuriin ja tutkimusinfrastruktuuriin liittyviä investointeja. Tällaisia joukkolainoja voivat laskea liikkeeseen rahoitusalan yritykset, rahoitusalan ulkopuoliset yritykset ja valtionlainan liikkeeseenlaskijat. Tällä hetkellä on käynnissä useita ympäristön kannalta kestäviä joukkolainoja koskevia aloitteita, joissa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja ei ole määritelty yhdenmukaisella tavalla. Tämän vuoksi sijoittajat eivät pysty helposti tunnistamaan sellaisia joukkolainoja, joilla hankitut varat ovat Pariisin sopimuksessa vahvistettujen ympäristötavoitteiden mukaisia tai edistävät niiden saavuttamista.

(4)Toisistaan poikkeavat säännöt, jotka koskevat tietojen julkistamista, ympäristön kannalta kestäviä joukkolainoja arvioivien ulkopuolisten arvioijien vastuuvelvollisuutta ja niiden toiminnan läpinäkyvyyttä sekä hyväksyttävien ympäristön kannalta kestävien hankkeiden hyväksyttävyyskriteereitä, heikentävät sijoittajien mahdollisuuksia tunnistaa ympäristön kannalta kestäviä joukkolainoja, luottaa niihin sekä vertailla niitä ja ympäristön kannalta kestävien joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden mahdollisuuksia käyttää tällaisia joukkolainoja muuttaakseen toimintojaan ympäristön kannalta kestävämpien liiketoimintamallien mukaisiksi.

(5)Kun otetaan huomioon nykyiset erot ja yhteisten sääntöjen puuttuminen, on todennäköistä, että pyrkiessään varmistamaan yhdenmukaisuuden Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden kanssa eri jäsenvaltiot ottavat käyttöön toisistaan poikkeavia toimenpiteitä ja lähestymistapoja, mikä vaikuttaa suoraan kielteisesti sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja luo sille esteitä sekä haittaa ympäristön kannalta kestävien joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden toimintaa. Lisäksi rinnakkain kehittyvät, kaupallisiin prioriteetteihin perustuvat markkinaperusteiset käytännöt, jotka tuottavat eriäviä tuloksia, lisäävät markkinoiden pirstaloitumista ja saattavat jopa entisestään lisätä sisämarkkinoiden toiminnan tehottomuutta. Toisistaan poikkeavat standardit ja markkinakäytännöt vaikeuttavat erilaisten joukkolainojen vertailua, luovat liikkeeseenlaskijoille epätasapuoliset markkinaolosuhteet, luovat lisäesteitä sisämarkkinoille ja uhkaavat vääristää sijoituspäätöksiä.

(6)Ulkopuolisten arvioijien ympäristön kannalta kestävien joukkolainojen arvioinnissa käyttämiä menettelyjä koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen puuttuminen ja ympäristön kannalta kestävien toimintojen toisistaan poikkeavat määritelmät aiheuttavat sen, että sijoittajien on vaikeampi käytännössä vertailla sisämarkkinoilla joukkolainoja niiden ympäristötavoitteiden näkökulmasta. Ympäristön kannalta kestävien joukkolainojen markkinat ovat lähtökohtaisesti kansainväliset, ja markkinatoimijat käyvät kauppaa joukkovelkakirjoilla ja käyttävät kolmansien osapuolten tarjoamia ulkopuolisia arviointipalveluja yli rajojen. Unionin tason toimilla voitaisiin vähentää riskiä ympäristön kannalta kestävien joukkolainojen ja tällaisiin joukkolainoihin liittyvien ulkopuolisten arviointipalvelujen sisämarkkinoiden pirstaloitumisesta ja varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 34 soveltaminen tällaisten joukkolainojen markkinoilla.

(7)Sen vuoksi olisi vahvistettava yhdenmukaiset erityisvaatimukset sellaisten rahoitusalan yritysten, rahoitusalan ulkopuolisten yritysten ja valtionlainan liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemille joukkolainoille, jotka haluavat vapaaehtoisesti käyttää liikkeeseen laskemastaan joukkolainasta nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina”. Kun eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevat laatuvaatimukset vahvistetaan asetuksella, voidaan varmistaa, että tällaisten joukkolainojen liikkeeseenlaskuun sovelletaan yhdenmukaisia edellytyksiä, koska asetuksella estetään toisistaan poikkeavat kansalliset vaatimukset, joita voisi seurata direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja sillä voidaan lisäksi varmistaa, että kyseisiä edellytyksiä sovelletaan suoraan tällaisten joukkolainojen liikkeeseenlaskijoihin. Liikkeeseenlaskijoiden, jotka käyttävät vapaaehtoisesti nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina”, olisi kaikkialla unionissa noudatettava samoja sääntöjä, jotta markkinoiden tehokkuutta voidaan lisätä vähentämällä eroja ja näin myös tällaisten joukkolainojen arvioinnista sijoittajille aiheutuvia kustannuksia.

(8)Asetuksen (EU) 2020/852 4 artiklan mukaisesti ja selkeiden, määrällisten, yksityiskohtaisten ja yhteisten määritelmien tarjoamiseksi sijoittajille olisi käytettävä kyseisen asetuksen 3 artiklassa vahvistettuja kriteerejä määritettäessä, katsotaanko jokin taloudellinen toiminto ympäristön kannalta kestäväksi. Joukkolainoilla, joista käytetään nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina”, hankitut varat olisi käytettävä yksinomaan sellaisten taloudellisten toimintojen rahoittamiseen, jotka joko ovat ympäristön kannalta kestäviä ja siten asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa vahvistettujen ympäristötavoitteiden mukaisia tai edistävät toimintojen muuttamista ympäristön kannalta kestäviksi. Kyseisiä joukkolainoja voidaan kuitenkin käyttää sekä tällaisten ympäristön kannalta kestävien toimintojen rahoittamiseen suoraan siten, että rahoitetaan asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttäviin taloudellisiin toimintoihin liittyviä omaisuuseriä ja menoja, että välillisesti sellaisten rahoitusvarojen kautta, joilla rahoitetaan kyseiset vaatimukset täyttäviä taloudellisia toimintoja. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää ne meno- ja omaisuusluokat, joita voidaan rahoittaa sellaisilla joukkolainoilla hankituilla varoilla, joista käytetään nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina”.

(9)Eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankitut varat olisi käytettävä sellaisten taloudellisten toimintojen rahoittamiseen, joilla on pysyvä myönteinen vaikutus ympäristöön. Tällaiset pysyvät myönteiset vaikutukset voidaan saavuttaa monin keinoin. Koska käyttöomaisuushyödykkeet ovat pitkäaikaisia omaisuuseriä, ensimmäisenä keinona on käyttää eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankitut varat sellaisten aineellisten tai aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden rahoittamiseen, jotka eivät ole rahoitusvaroja, edellyttäen, että kyseiset käyttöomaisuushyödykkeet liittyvät sellaisiin taloudellisiin toimintoihin, jotka täyttävät asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklassa vahvistetut ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat vaatimukset, jäljempänä ’luokitusjärjestelmän vaatimukset’. Koska rahoitusvaroja voidaan käyttää sellaisten taloudellisten toimintojen rahoittamiseen, joilla on pysyvä myönteinen vaikutus ympäristöön, toisena keinona on käyttää hankitut varat rahoitusvarojen rahoittamiseen edellyttäen, että kyseisistä rahoitusvaroista saatavat varat kohdennetaan luokitusjärjestelmän vaatimukset täyttäviin taloudellisiin toimintoihin. Koska myös kotitalouksien varoilla voi olla pitkäaikainen myönteinen vaikutus ympäristöön, tällaisiin rahoitusvaroihin olisi sisällytettävä myös kotitalouksien varat. Koska pääomamenoja ja tiettyjä toimintamenoja voidaan käyttää käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan, parantamiseen tai ylläpitoon, kolmantena keinona on käyttää tällaisilla joukkolainoilla hankitut varat sellaisten pääoma- ja toimintamenojen rahoittamiseen, jotka liittyvät luokitusjärjestelmän vaatimukset täyttäviin taloudellisiin toimintoihin tai sellaisiin taloudellisiin toimintoihin, jotka tulevat täyttämään nämä vaatimukset kohtuullisen lyhyen ajan kuluessa kyseisen joukkolainan liikkeeseenlaskusta; tätä aikaa voidaan kuitenkin pidentää, jos se on asianmukaisesti perusteltua kyseisten taloudellisten toimintojen ja investointien erityispiirteiden vuoksi. Edellä esitetyistä syistä pääoma- ja toimintamenoihin olisi sisällytettävä myös kotitalouksien menot.

(10)Valtionlainan liikkeeseenlaskijat laskevat usein liikkeeseen ympäristön kannalta kestäviä joukkolainoja, minkä vuoksi myös niiden olisi voitava laskea liikkeeseen ”eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja” edellyttäen, että tällaisilla joukkolainoilla hankituilla varoilla rahoitetaan joko luokitusjärjestelmän vaatimukset täyttäviä omaisuuseriä tai menoja taikka sellaisia omaisuuseriä tai menoja, jotka tulevat täyttämään kyseiset vaatimukset kohtuullisen lyhyen ajan kuluessa kyseisen joukkolainan liikkeeseenlaskusta; tätä aikaa voidaan kuitenkin pidentää, jos se on asianmukaisesti perusteltua kyseisten taloudellisten toimintojen ja investointien erityispiirteiden vuoksi.

(11)Asetuksen (EU) 2020/852 4 artiklan mukaan jäsenvaltioiden ja unionin on sovellettava kyseisen asetuksen 3 artiklassa säädettyjä kriteerejä määrittääkseen, pidetäänkö taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, kaikissa sellaisissa toimenpiteissä, joissa finanssimarkkinatoimijoille tai liikkeeseenlaskijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä saataville asetettuja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia. Sen vuoksi on loogista, että asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklan d alakohdassa tarkoitettuja teknisiä arviointikriteerejä olisi käytettävä määritettäessä sitä, mitkä käyttöomaisuushyödykkeet, menot ja rahoitusvarat voidaan rahoittaa eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankituilla varoilla. Kun otetaan huomioon odotettavissa oleva teknologinen edistys ympäristökestävyyden alalla, asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan tai 15 artiklan 2 kohdan nojalla annettuja delegoituja säädöksiä todennäköisesti tarkistetaan ja muutetaan ajan mittaan. Tällaisista muutoksista riippumatta ja jotta liikkeeseenlaskijoille ja sijoittajille voitaisiin tarjota oikeusvarmuutta ja estää se, että teknisten arviointikriteerien muutokset vaikuttavat kielteisesti jo liikkeeseen laskettujen eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen hintoihin, liikkeeseenlaskijoiden olisi voitava eurooppalaisella vihreällä joukkolainalla hankittuja varoja hyväksyttäviin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai menoihin kohdentaessaan soveltaa kyseisen joukkolainan liikkeeseenlaskuajankohtana sovellettuja teknisiä arviointikriteerejä joukkolainan erääntymiseen asti. Jotta varmistettaisiin oikeusvarmuus sellaisten eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen osalta, joilla hankitut varat kohdennetaan rahoitusvaroihin, on tarpeen selventää, että kyseisillä rahoitusvaroilla rahoitettavien taloudellisten toimintojen olisi täytettävä rahoitusvarojen luontiajankohtana sovelletut tekniset arviointikriteerit. Jos kyseeseen tulevia delegoituja säädöksiä muutetaan, liikkeeseenlaskijan olisi kohdennettava hankkimansa varat muutettuja delegoituja säädöksiä soveltaen viiden vuoden kuluessa.

(12)Aika, joka tarvitaan omaisuuserän muuttamiseen siten, että siihen liittyvä taloudellinen toiminta saatetaan luokitusjärjestelmän vaatimusten mukaiseksi, ei saisi kohtuudella ylittää viittä vuotta, paitsi tietyissä olosuhteissa, joissa kyseinen aika voi olla enintään kymmenen vuotta. Hyväksyttävien pääomamenojen olisi tämän vuoksi liityttävä sellaisiin taloudellisiin toimintoihin, jotka täyttävät tai tulevat viiden vuoden kuluessa joukkolainan liikkeeseenlaskusta täyttämään luokitusjärjestelmän vaatimukset, paitsi jos pidempi, enintään kymmenen vuoden ajanjakso on perusteltu kyseeseen tulevien taloudellisten toimintojen ja investointien erityispiirteiden vuoksi.

(13)Sijoittajille olisi annettava kaikki tiedot, joita tarvitaan eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ympäristövaikutusten arviointia ja tällaisten joukkolainojen keskinäistä vertailua varten. Tätä varten on tarpeen vahvistaa erityiset ja standardoidut julkistamisvaatimukset, joiden avulla tarjotaan avoimuutta siitä, miten liikkeeseenlaskija aikoo kohdentaa joukkolainalla hankitut varat hyväksyttäviin käyttöomaisuushyödykkeisiin, menoihin ja rahoitusvaroihin ja miten kyseiset varat on tosiasiassa kohdennettu. Tällainen avoimuus voidaan parhaiten saavuttaa eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevien tietokoosteiden ja vuosittaisten kohdentamisraporttien avulla. Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi ja tarvittavien tietojen löytämisen helpottamiseksi on tarpeen vahvistaa mallit tällaisten tietojen julkistamista varten.

(14)Sijoittajien olisi voitava saada kustannustehokkaasti käyttöönsä luotettavaa tietoa eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista. Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden olisi sen vuoksi annettava toimeksi ulkopuolisille arvioijille liikkeeseenlaskua edeltävän arvioinnin tekeminen eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskevasta tietokoosteesta ja liikkeeseenlaskun jälkeisten arviointien tekeminen eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskevista vuotuisista kohdentamisraporteista.

(15)Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden olisi noudatettava sijoittajille antamiaan sitoumuksia ja kohdennettava joukkolainoilla hankkimansa varat kohtuullisen lyhyessä ajassa kyseisten joukkolainojen liikkeeseenlaskun jälkeen. Liikkeeseenlaskijoita ei kuitenkaan saisi rangaista siitä, että ne kohdentavat joukkolainoilla hankkimiaan varoja sellaisiin taloudellisiin toimintoihin, jotka eivät vielä täytä luokitusjärjestelmän vaatimuksia mutta jotka tulevat täyttämään kyseiset vaatimukset viiden vuoden (tai pidennetyn kymmenen vuoden) jakson kuluessa. Liikkeeseenlaskijoiden olisi joka tapauksessa kohdennettava kaikki eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankkimansa varat ennen kunkin joukkolainan erääntymistä.

(16)Toisin kuin liikkeeseenlaskijat, jotka ovat rahoitusalan yrityksiä tai rahoitusalan ulkopuolisia yrityksiä, liikkeeseenlaskijat, jotka ovat valtionlainan liikkeeseenlaskijoita, voivat käyttää eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankkimiaan varoja rahoittaakseen luokitusjärjestelmän vaatimusten mukaisia taloudellisia toimintoja välillisesti käyttämällä verotukiohjelmia tai siirto-ohjelmia, tukipalkkiot mukaan luettuina. Tällöin liikkeeseenlaskijoina olevat valtionlainan liikkeeseenlaskijat varmistavat, että tällaisilla ohjelmilla rahoitettavat taloudelliset toiminnot ovat kyseisten ohjelmien ehtojen ja edellytysten mukaisia. Tästä syystä silloin, kun ulkopuoliset arvioijat tekevät liikkeeseenlaskua edeltäviä ja liikkeeseenlaskun jälkeisiä arviointeja sellaisista valtionlainan liikkeeseenlaskijoiden liikkeeseen laskemista eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista, joilla hankitut varat kohdennetaan verotukiin tai tukipalkkioihin luokitusjärjestelmän vaatimusten kanssa yhdenmukaisten ehtojen ja edellytysten mukaisesti, ulkopuolisilta arvioijilta ei pitäisi edellyttää, että ne arvioivat kunkin tällaisilla ohjelmilla rahoitetun taloudellisen toiminnon osalta, onko se luokitusjärjestelmän vaatimusten mukainen. Tällaisissa tapauksissa olisi katsottava riittäväksi, että ulkopuoliset arvioijat arvioivat, vastaavatko kyseisten varainhankintaohjelmien ehdot ja edellytykset luokitusjärjestelmän vaatimuksia.

(17)Tietyt rahoitusalan yritykset, joilla on eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista muodostuva salkku, eivät välttämättä pysty yksilöimään kunkin eurooppalaisen vihreän joukkolainan osalta niitä erillisiä rahoitusvaroja, joihin kyseisellä joukkolainalla hankitut varat on kohdennettu. Tämä johtuu siitä, että kyseisten joukkolainojen maturiteetti ja niillä hankitun rahoituksen määrä ja toisaalta kyseisen rahoitusalan yrityksen taseessa olevien rahoitusvarojen maturiteetti ja määrä eivät vastaa toisiaan. Tällaisissa tapauksissa rahoitusalan yrityksiltä olisi edellytettävä, että ne julkistavat tiedot siitä, miten eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen salkulla hankitut kokonaisvarat on kohdennettu kyseisen yrityksen taseessa olevaan ympäristön kannalta kestävien rahoitusvarojen salkkuun. Näiden rahoitusalan yritysten olisi tämän jälkeen osoitettava vuotuisissa kohdentamisraporteissa, että kyseiset ympäristön kannalta kestävät rahoitusvarat täyttivät luokitusjärjestelmän vaatimukset ajankohtana, jona kyseiset varat luotiin. Sen varmistamiseksi, että kaikki eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankitut varat kohdennetaan ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, rahoitusalan yritysten olisi myös osoitettava, että kyseisten ympäristön kannalta kestävien rahoitusvarojen määrä ylittää tai on yhtä suuri kuin sellaisten eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen määrä, jotka eivät ole vielä erääntyneet. Sen varmistamiseksi, että annetut tiedot ovat aina täydellisiä ja ajantasaisia, ulkopuolisen arvioijan olisi arvioitava vuotuiset kohdentamisraportit vuosittain. Ulkopuolisen arvioijan olisi keskityttävä erityisesti niihin rahoitusvaroihin, jotka eivät olleet liikkeeseenlaskijan taseessa edellisen vuoden kohdentamisraportissa.

(18)Avoimuuden lisäämiseksi liikkeeseenlaskijoiden olisi myös julkistettava tiedot joukkolainojensa ympäristövaikutuksista julkaisemalla vaikutusraportit, jotka olisi julkaistava vähintään kerran joukkolainan juoksuaikana. Jotta sijoittajat saisivat kaikki tiedot, joilla on merkitystä eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ympäristövaikutusten arvioimisessa, vaikutusraporteissa olisi selkeästi täsmennettävä ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyt mittarit, menetelmät ja oletukset. Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi ja tarvittavien tietojen löytämisen helpottamiseksi on tarpeen vahvistaa mallit tällaisten tietojen julkistamista varten.

(19)Valtion tilintarkastajat tai sellaiset muut julkisyhteisöt, jotka valtionlainan liikkeeseenlaskija on valtuuttanut arvioimaan, kohdennetaanko eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankitut varat hyväksyttäviin käyttöomaisuushyödykkeisiin, menoihin ja rahoitusvaroihin, ovat lakisääteisiä yhteisöjä, jotka ovat vastuussa julkisten menojen valvonnasta ja joilla on sitä koskevaa asiantuntemusta ja joilla yleensä on lain takaama riippumattomuus. Eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja liikkeeseen laskevien valtionlainan liikkeeseenlaskijoiden olisi sen vuoksi voitava käyttää tällaisia valtion tilintarkastajia tai muita yhteisöjä liikkeeseen laskemiensa joukkolainojen ulkopuolisessa arvioinnissa. Tällaisia valtion tilintarkastajia tai muita yhteisöjä ei pitäisi rekisteröidä eikä valvoa tämän asetuksen mukaisesti.

(20)Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen markkinoiden tehokkuuden varmistamiseksi liikkeeseenlaskijoiden olisi julkaistava verkkosivustoillaan yksityiskohtaiset tiedot liikkeeseen laskemistaan eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista. Tietojen luotettavuuden ja sijoittajien luottamuksen varmistamiseksi niiden olisi lisäksi julkaistava liikkeeseenlaskua edeltävä arviointi ja kaikki mahdolliset liikkeeseenlaskun jälkeiset arvioinnit.

(21)Jotta voidaan lisätä avoimuutta siitä, miten ulkopuoliset arvioijat tekevät päätelmänsä, ja jotta voidaan varmistaa, että ulkopuolisilla arvioijilla on riittävä pätevyys ja riittävä ammatillinen kokemus ja että ne ovat riippumattomia, ja jotta voidaan vähentää mahdollisten eturistiriitojen riskiä ja siten varmistaa riittävä sijoittajansuoja, eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden olisi käytettävä ainoastaan sellaisia ulkopuolisia arvioijia, kolmansista maista tulevat arvioijat mukaan luettuina, jotka ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’ESMA’, rekisteröimiä ja sen jatkuvan valvonnan alaisia.

(22)Jotta sijoittajille voidaan tarjota lisää avoimuutta siitä, miten arvioidaan sitä, ovatko joukkolainoilla hankitut varat luokitusjärjestelmän vaatimusten mukaisia, ulkopuolisten arvioijien olisi annettava liikkeeseenlaskua edeltävien ja liikkeeseenlaskun jälkeisten arviointien käyttäjille riittävän yksityiskohtaiset tiedot arviointitoiminnassaan käyttämistään menetelmistä ja keskeisistä oletuksista ottaen samalla asianmukaisesti huomioon tietojen luottamuksellisuuden sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojan.

(23)Ulkopuolisilla arvioijilla olisi oltava käytössä järjestelyt omaa hyvää hallintotapaa varten, jotta ne voivat varmistaa, että niiden laatimat liikkeeseenlaskua edeltävät ja liikkeeseenlaskun jälkeiset arvioinnit ovat riippumattomia, puolueettomia ja laadukkaita. Ulkopuolisten arvioijien ylemmällä johdolla olisi sen vuoksi oltava riittävästi asiantuntemusta rahoituspalveluista ja ympäristöasioista, ja sen olisi varmistettava, että ulkopuolisen arvioinnin tekemisestä vastaa riittävä määrä sellaisia työntekijöitä, joilla on tarvittava tietämys ja kokemus. Samasta syystä säännösten noudattamista valvovan toiminnon olisi voitava raportoida havainnoistaan joko valvontaelimelle tai hallintoelimelle.

(24)Ulkopuolisten arvioijien riippumattomuuden varmistamiseksi ulkopuolisten arvioijien olisi vältettävä eturistiriitatilanteita ja hallittava niitä asianmukaisesti silloin, kun ne ovat väistämättömiä. Ulkopuolisten arvioijien olisi sen vuoksi ilmoitettava eturistiriidoista oikea-aikaisesti. Niiden olisi myös pidettävä kirjaa kaikista riippumattomuuteensa sekä työntekijöidensä ja muiden ulkopuoliseen arviointiin osallistuvien henkilöiden riippumattomuuteen kohdistuvista merkittävistä uhkista. Niiden olisi myös pidettävä kirjaa suojatoimista, joita ne soveltavat tällaisten uhkien lieventämiseksi.

(25)On tarpeen välttää se, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset soveltavat tätä asetusta eri tavoin. Samalla on tarpeen vähentää ulkopuolisten arvioijien transaktio- ja toimintakustannuksia, vahvistaa sijoittajien luottamusta ja lisätä oikeusvarmuutta. Sen vuoksi on aiheellista antaa ESMAlle yleinen toimivalta rekisteröidä ulkopuoliset arvioijat ja valvoa rekisteröityjä ulkopuolisia arvioijia jatkuvalta pohjalta unionissa. Antamalla ESMAlle yksinomainen vastuu näistä tehtävistä on tarkoitus varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset rekisteröintivaatimusten ja jatkuvan valvonnan osalta ja poistaa riski sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöstä jäsenvaltioiden välillä. Samalla tällaisella yksinomaisella vastuulla on tarkoitus optimoida valvontaresurssien kohdentaminen unionin tasolla siten, että osaaminen keskitetään ESMAan ja valvonta tehostuu.

(26)ESMAn olisi voitava vaatia kaikki tiedot, jotka se tarvitsee voidakseen hoitaa valvontatehtävänsä tehokkaasti. Sen olisi tämän vuoksi voitava vaatia tällaisia tietoja ulkopuolisilta arvioijilta, ulkopuoliseen arviointitoimintaan osallistuvilta henkilöiltä, arvioinnin kohteena olevilta yhteisöiltä ja asiaan liittyviltä kolmansilta osapuolilta sekä sellaisilta kolmansilta osapuolilta, joille ulkopuoliset arvioijat ovat ulkoistaneet operatiivisia toimintoja, ja henkilöiltä, jotka muulla tavoin läheisesti ja merkittävästi liittyvät tai ovat yhteydessä ulkopuolisiin arvioijiin tai ulkopuoliseen arviointitoimintaan.

(27)Jotta ESMA voisi hoitaa valvontatehtävänsä ja erityisesti velvoittaa ulkopuoliset arvioijat lopettamaan rikkomisen, toimittamaan täydellisiä ja paikkansapitäviä tietoja tai toimimaan tutkimuksessa tai paikalla tehtävässä tarkastuksessa edellytetyllä tavalla, ESMAn olisi voitava määrätä seuraamuksia tai uhkasakkoja.

(28)Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijat voivat haluta käyttää kolmansien maiden ulkopuolisten arvioijien palveluja. Sen vuoksi on tarpeen säätää kolmansien maiden ulkopuolisia arvioijia koskevasta järjestelmästä, joka perustuu vastaavuuden arviointiin, tunnustamiseen tai hyväksymiseen ja jonka mukaisesti kolmansien maiden ulkopuoliset arvioijat voivat tarjota ulkopuoliseen arviointiin liittyviä palveluja.

(29)Jotta voitaisiin helpottaa kolmansien maiden ulkopuolisten arvioijien palvelujen tarjontaa silloin kun vastaavuuspäätöstä ei ole tehty, on tarpeen säätää menettelystä, jonka mukaisesti ESMA voi tunnustaa kolmannessa maassa sijaitsevat ulkopuoliset arvioijat.

(30)Jotta kolmansien maiden ulkopuolisten arvioijien olisi helpompi tarjota palvelujaan eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoille, olisi säädettävä hyväksymisjärjestelystä, jota käyttämällä unionissa sijaitsevat rekisteröidyt ulkopuoliset arvioijat voivat tietyin edellytyksin hyväksyä kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan tarjoamat palvelut. Ulkopuolisen arvioijan, joka on hyväksynyt kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan tarjoamat palvelut, olisi oltava täysin vastuussa tällaisista hyväksytyistä palveluista ja sen varmistamisesta, että kyseinen kolmannen maan ulkopuolinen arvioija täyttää tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

(31)Komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta määrittää menettely sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevien valtuuksien käyttämiseksi, mukaan lukien puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset ja sakkojen tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset sekä yksityiskohtaiset säännöt seuraamusten määräämiseen ja täytäntöönpanoon sovellettavista vanhentumisajoista ja maksujen tyypeistä, maksujen perusteista, maksujen määristä ja maksujen suoritustavasta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 35 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi oltava järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(32)Koska ESMAlla on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, olisi tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia ja toimittaa komissiolle luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi ja teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joihin ei liity toimintapoliittisia valintoja.

(33)ESMAlle olisi annettava valtuudet laatia teknisten sääntelystandardien luonnoksia sellaisten kriteerien tarkemmaksi määrittämiseksi, joita käyttämällä se voi arvioida ulkopuolisen arvioijan tekemän rekisteröintihakemuksen ja kyseisen ulkopuolisen arvioijan toimittamat tiedot määrittääkseen, missä määrin kyseinen arvioija noudattaa tämän asetuksen vaatimuksia. 36

(34)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 37 mukaisesti.

(35)ESMAlle olisi annettava valtuudet laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia, joissa täsmennetään vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt tietojen toimittamiseksi ulkopuolisten arvioijien rekisteröintiä varten. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä nämä tekniset täytäntöönpanostandardit täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan nojalla sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 38 15 artiklan mukaisesti.

(36)Jotta ulkopuolisia arvioijia voitaisiin kannustaa tarjoamaan palvelujaan eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoille tämän asetuksen voimaantulosta alkaen, tässä asetuksessa vahvistetaan siirtymäjärjestely ensimmäisten 30 kuukauden ajaksi tämän asetuksen voimaantulosta.

(37)Tällä asetuksella on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin sillä pyritään varmistamaan, että nimityksen ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina” käyttöön sovelletaan yhdenmukaisia vaatimuksia. Toiseksi sillä pyritään luomaan yksinkertainen rekisteröintijärjestelmä ja valvontakehys ulkopuolisia arvioijia varten antamalla ulkopuolisten arvioijien rekisteröinti ja valvonta unionissa tehtäväksi yhdelle valvontaviranomaiselle. Molemmilla tavoitteilla on tarkoitus helpottaa pääoman hankintaa sellaisia hankkeita varten, joilla pyritään ympäristön kannalta kestävien tavoitteiden saavuttamiseen. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa näitä tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I osasto
Kohde ja määritelmät

1 artikla
Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan sellaisiin joukkolainojen liikkeeseenlaskijoihin sovellettavat yhdenmukaiset vaatimukset, jotka vapaaehtoisesti haluavat käyttää sijoittajille unionissa tarjoamistaan ympäristön kannalta kestävistä joukkolainoista nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina”, ja perustetaan eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuolisia arvioijia koskeva rekisteröintijärjestelmä ja valvontakehys.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)’liikkeeseenlaskijalla’ kaikkia oikeushenkilöitä, jotka laskevat liikkeeseen joukkolainoja;

(2)’rahoitusalan yrityksellä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU 39 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2088 40 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiötä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 41 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä luottolaitosta, asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määriteltyä sijoituspalveluyritystä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY 42 13 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä vakuutusyritystä tai direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä jälleenvakuutusyritystä;

(3)’valtionlainan liikkeeseenlaskijalla’ mitä tahansa seuraavista:

(a)Euratom, unioni ja kaikki niiden virastot;

(b)valtio, mukaan lukien sen mikä tahansa ministeriö, virasto tai erillisyhtiö;

(c)jos valtio on liittovaltio, tämän liittovaltion osavaltio;

(d)alueellinen tai kunnallinen yksikkö;

(e)useiden valtioiden yhteisjärjestely, joka on muodoltaan organisaatio tai erillisyhtiö;

(f)yksityisoikeudellinen yhtiö, joka on yhden tai useamman a–e alakohdassa tarkoitetun yhteisön kokonaan omistama;

(4)’luokitusjärjestelmän vaatimuksilla’ asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia;

(5)’säännellyillä markkinoilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU 43 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa määriteltyä säänneltyä markkinaa.

II osasto
Nimityksen ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina” käytölle asetetut edellytykset

I luku
Joukkolainaan liittyvät vaatimukset

3 artikla
Nimitys

Nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina” saa käyttää ainoastaan sellaisista joukkolainoista, jotka täyttävät tässä osastossa säädetyt vaatimukset erääntymiseensä saakka.

4 artikla
Eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankittujen varojen käyttö

1.Eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankitut varat on kohdennettava ennen kyseisten joukkolainojen erääntymistä yksinomaan ja täysimääräisesti sekä kustannuksia vähentämättä seuraaviin kohteisiin tai niiden yhdistelmiin:

(a)sellaiset käyttöomaisuushyödykkeet, kotitalouksien käyttöomaisuushyödykkeet mukaan luettuina, jotka eivät ole rahoitusvaroja;

(b)pääomamenot, mukaan lukien kotitalouksien pääomamenot;

(c)toimintamenot, jotka ovat aiheutuneet myöhemmin kuin kolme vuotta ennen eurooppalaisen vihreän joukkolainan liikkeeseenlaskua;

(d)jäljempänä 5 artiklassa tarkoitetut rahoitusvarat.

Tätä kohtaa sovellettaessa pääomamenoilla tarkoitetaan joko lisäyksiä aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tilikaudella ennen poistoja, jaksotuksia ja mahdollisia uudelleenarvostuksia, mukaan lukien kyseisen tilikauden uudelleenarvostuksista ja arvonalentumisista johtuvat lisäykset ja lukuun ottamatta käypää arvoa, tai mahdollisia liiketoimintojen yhdistämisistä johtuvia lisäyksiä aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Tätä kohtaa sovellettaessa toimintamenoilla tarkoitetaan välittömiä pääomittamattomia kustannuksia, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, koulutukseen, rakennusten peruskorjaukseen, lyhytaikaiseen vuokraukseen tai huoltoon ja korjaukseen, sekä kaikkia muita aineellisten tai aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden päivittäiseen kunnossapitoon liittyviä välittömiä menoja, jotka ovat tarpeen tällaisten hyödykkeiden jatkuvan ja tosiasiallisen toiminnan varmistamiseksi.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, valtionlainan liikkeeseenlaskija voi kohdentaa liikkeeseen laskemillaan eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankkimansa varat myös seuraaviin kohteisiin tai mihin tahansa niiden yhdistelmään:

(a)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 44 liitteessä A olevassa 7.22 kohdassa tarkoitetut kiinteä varat;

(b)asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevassa 7.24 kohdassa tarkoitetut valmistamattomat muut kuin rahoitusvarat;

(c)asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevassa 20.167 kohdassa tarkoitetut verohelpotukset, jotka on myönnetty myöhemmin kuin kolme vuotta ennen eurooppalaisen vihreän joukkolainan liikkeeseenlaskua;

(d)asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevassa 4.30 kohdassa tarkoitetut tukipalkkiot, jotka on siirretty myöhemmin kuin kolme vuotta ennen eurooppalaisen vihreän joukkolainan liikkeeseenlaskua;

(e)asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevassa 20.104 kohdassa tarkoitetut pääomamenot.

3.Eurooppalainen vihreä joukkolaina voidaan jälleenrahoittaa laskemalla liikkeeseen uusi eurooppalainen vihreä joukkolaina.

5 artikla
Rahoitusvarat

1.Edellä 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla rahoitusvaroilla tarkoitetaan mitä tahansa seuraavista varoista tai mitä tahansa niiden yhdistelmää:

(a)velka;

(b)oma pääoma.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista rahoitusvaroista saatavat varat voidaan kohdentaa ainoastaan sellaisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, jotka eivät ole 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja rahoitusvaroja, tai 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin pääomamenoihin tai 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin toimintamenoihin.

3.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitetusta rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä saatavat varat voidaan kohdentaa muihin rahoitusvaroihin edellyttäen, että kyseisistä rahoitusvaroista saatavat varat kohdennetaan 2 kohdan mukaisesti.

6 artikla
Hankittujen varojen käytön luokitusjärjestelmän mukaisuus

1.Edellä 4 artiklassa tarkoitetun varojen käytön on liityttävä sellaisiin taloudellisiin toimintoihin, jotka täyttävät luokitusjärjestelmän vaatimukset tai jotka tulevat täyttämään kyseiset vaatimukset luokitusjärjestelmän mukaiseksi saattamista koskevassa suunnitelmassa asetetussa määräajassa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa luokitusjärjestelmän mukaiseksi saattamista koskevassa suunnitelmassa on kuvattava toimet ja menot, jotka ovat tarpeen, jotta taloudellinen toiminto täyttää luokitusjärjestelmän vaatimukset asetetussa määräajassa.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettu määräaika saa olla enintään viisi vuotta joukkolainan liikkeeseenlaskusta, paitsi jos pidempi, enintään kymmenen vuoden määräaika on perusteltu kyseisten taloudellisten toimintojen erityispiirteiden vuoksi sellaisina kuin ne on kuvattu luokitusjärjestelmän mukaiseksi saattamista koskevassa suunnitelmassa.

2.Jos eurooppalaisella vihreällä joukkolainalla hankitut varat kohdennetaan rahoitusvarojen kautta joko 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin pääomamenoihin tai 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin toimintamenoihin, 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määräaika alkaa kulua asianomaisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän luomisesta.

7 artikla
Luokitusjärjestelmän vaatimusten soveltaminen

1.Liikkeeseenlaskijoiden on kohdennettava joukkolainoilla hankitut varat 4 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tai 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin tai 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun omaan pääomaan soveltamalla niitä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan tai 15 artiklan 2 kohdan nojalla annettuja delegoituja säädöksiä, joita sovellettiin joukkolainan liikkeeseenlaskun ajankohtana.

Jos asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan tai 15 artiklan 2 kohdan nojalla annettuja delegoituja säädöksiä muutetaan joukkolainan liikkeeseenlaskun jälkeen, liikkeeseenlaskijan on kohdennettava joukkolainalla hankitut varat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin muutettuja delegoituja säädöksiä soveltaen viiden vuoden kuluessa niiden soveltamisen aloittamisesta.

2.Kohdentaessaan joukkolainalla hankittuja varoja 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun velkaan liikkeeseenlaskijoiden on sovellettava niitä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan tai 15 artiklan 2 kohdan nojalla annettuja delegoituja säädöksiä, joita sovellettiin velan syntymisajankohtana.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun velan syntymisajankohtana ei ollut voimassa yhtään asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan tai 15 artiklan 2 kohdan nojalla annettua delegoitua säädöstä, liikkeeseenlaskijoiden on sovellettava asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan tai 15 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjä ensimmäisiä delegoituja säädöksiä.

Jos asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan tai 15 artiklan 2 kohdan nojalla annettuja delegoituja säädöksiä muutetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun velan syntymisajankohdan jälkeen, liikkeeseenlaskijan on kohdennettava joukkolainalla hankitut varat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun velkaan muutettuja delegoituja säädöksiä soveltaen viiden vuoden kuluessa niiden soveltamisen aloittamisesta.

II luku
Avoimuus ja ulkopuolista arviointia koskevat vaatimukset

8 artikla
Eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskeva tietokooste ja eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskevan tietokoosteen liikkeeseenlaskua edeltävä arviointi

1.Ennen eurooppalaisen vihreän joukkolainan liikkeeseenlaskua liikkeeseenlaskijoiden on

(a)laadittava liitteessä I olevan mallin mukainen eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskeva tietokooste;

(b)varmistettava, että eurooppalaisesta vihreästä joukkolainasta laaditusta tietokoosteesta on tehty ennen joukkolainan liikkeeseenlaskua arviointi, jossa ulkopuolinen arvioija on antanut tietokoosteesta myönteisen lausunnon.

2.Eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskeva tietokooste voi liittyä yhteen tai useampaan eurooppalaisen vihreän joukkolainan liikkeeseenlaskuun.

3.Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun, tietokoosteen liikkeeseenlaskua edeltävän arvioinnin on sisällettävä kaikki seuraavat tiedot:

(a)arvio siitä, onko vihreästä joukkolainasta laadittu tietokooste tämän asetuksen 4–7 artiklan ja liitteen I mukainen;

(b)liitteessä IV luetellut tiedot.

9 artikla
Kohdentamisraportit ja liikkeeseenlaskun jälkeinen kohdentamisraporttien arviointi

1.Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden on laadittava vuosittain siihen asti, kun eurooppalaisella vihreällä joukkolainalla hankitut varat on kokonaisuudessaan kohdennettu, eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskeva kohdentamisraportti käyttämällä liitteessä II vahvistettua mallia, ja kyseisessä raportissa on osoitettava, että asianomaisella eurooppalaisella vihreällä joukkolainalla hankitut varat on kyseisen joukkolainan liikkeeseenlaskupäivästä sen vuoden loppuun asti, jota raportti koskee, kohdennettu 4–7 artiklan mukaisesti.

2.Eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskeva kohdentamisraportti voi liittyä yhteen tai useampaan eurooppalaisen vihreän joukkolainan liikkeeseenlaskuun.

3.Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden on hankittava ulkopuoliselta arvioijalta liikkeeseenlaskun jälkeinen arviointi kohdentamisraportista, joka on laadittu sen jälkeen, kun eurooppalaisella vihreällä joukkolainalla hankitut varat on kokonaisuudessaan kohdennettu 4–7 artiklan mukaisesti.

4.Jos sen jälkeen, kun kohdentamisraportti on julkaistu 13 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, varojen kohdentamista oikaistaan, asianomaisen eurooppalaisen vihreän joukkolainan liikkeeseenlaskijan on muutettava kohdentamisraporttia ja hankittava ulkopuoliselta arvioijalta liikkeeseenlaskun jälkeinen arviointi muutetusta kohdentamisraportista.

5.Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, liikkeeseenlaskijoiden, jotka ovat sellaisia rahoitusalan yrityksiä, jotka kohdentavat useista eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista muodostuvasta salkusta saatavat varat 5 artiklassa tarkoitetuista rahoitusvaroista muodostuvaan salkkuun, on hankittava ulkopuoliselta arvioijalta liikkeeseenlaskun jälkeinen arviointi jokaisesta kohdentamisraportista. Ulkopuolisen arvioijan on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin rahoitusvaroihin, joita ei ole sisällytetty mihinkään aiemmin julkaistuun kohdentamisraporttiin.

6.Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden on toimitettava 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut kohdentamisraportit ulkopuoliselle arvioijalle 30 päivän kuluessa sen vuoden päättymisestä, jota kyseiset kohdentamisraportit koskevat. Liikkeeseenlaskun jälkeinen arviointi on julkistettava 90 päivän kuluessa kohdentamisraportin vastaanottamisesta.

7.Edellä 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun, liikkeeseenlaskun jälkeisen arvioinnin on sisällettävä kaikki seuraavat tiedot:

(a)arvio siitä, onko liikkeeseenlaskija ulkopuoliselle arvioijalle toimitettujen tietojen perusteella kohdentanut joukkolainalla hankitut varat 4–7 artiklan mukaisesti;

(b)arvio siitä, onko liikkeeseenlaskija ulkopuoliselle arvioijalle toimitettujen tietojen perusteella noudattanut vihreästä joukkolainasta laaditussa tietokoosteessa esitettyä varojen aiottua käyttötarkoitusta;

(c)liitteessä IV luetellut tiedot.

8.Jos joukkolainoilla hankitut varat kohdennetaan 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin verohelpotuksiin tai 4 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tukipalkkioihin, liikkeeseenlaskun jälkeisessä arvioinnissa on arvioitava ainoastaan sitä, ovat ne ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti kyseiset menot on maksettu tai kyseiset siirrot suoritettu, 4–7 artiklan mukaisia.

10 artikla
Eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskeva vaikutusraportti

1.Sen jälkeen kun eurooppalaisilla vihreillä joukkolainoilla hankitut varat on kokonaisuudessaan kohdennettu ja vähintään kerran tällaisen joukkolainan juoksuaikana, eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden on laadittava eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskeva vaikutusraportti kyseisellä joukkolainalla hankittujen varojen käytön ympäristövaikutuksista käyttäen liitteessä III vahvistettua mallia.

2.Yksi vaikutusraportti voi kattaa useamman eurooppalaisen vihreän joukkolainan liikkeeseenlaskun.

11 artikla
Valtionlainan liikkeeseenlaskija liikkeeseenlaskijana

Liikkeeseenlaskija, joka on valtionlainan liikkeeseenlaskija, voi hankkia liikkeeseenlaskua edeltäviä ja liikkeeseenlaskun jälkeisiä arviointeja ulkopuoliselta arvioijalta tai valtion tilintarkastajalta tai miltä tahansa muulta julkisyhteisöltä, jonka kyseinen valtionlainan liikkeeseenlaskija on valtuuttanut arvioimaan tämän asetuksen noudattamista.

12 artikla
Eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskeva esite

1.Jos eurooppalaisesta vihreästä joukkolainasta on asetuksen (EU) 2017/1129 nojalla julkaistava esite, kyseisessä esitteessä on siltä osin kuin siinä on annettava tietoja hankittujen varojen kohdentamisesta ilmoitettava selkeästi, että kyseinen joukkolaina on laskettu liikkeeseen tämän asetuksen mukaisesti.

2.Sovellettaessa asetuksen (EU) 2017/1129 19 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ”säännellyt tiedot” sisältävät tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskevaan tietokoosteeseen sisältyvät tiedot.

13 artikla
Julkaiseminen liikkeeseenlaskijan verkkosivustolla ja ilmoittaminen ESMAlle ja kansallisille toimivaltaisille viranomaisille

1.Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden on julkaistava verkkosivustollaan erillisessä ”Eurooppalaiset vihreät joukkolainat” -osiossa ja asetettava saataville maksutta vähintään kyseisten joukkolainojen erääntymiseen saakka kaikki seuraavassa luetellut:

(a)edellä 8 artiklassa tarkoitettu eurooppalaisesta vihreästä joukkolainasta laadittu tietokooste ennen kyseisen joukkolainan liikkeeseenlaskua;

(b)edellä 8 artiklassa tarkoitettu eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskevasta tietokoosteesta tehty liikkeeseenlaskua edeltävä arviointi ennen kyseisen joukkolainan liikkeeseenlaskua;

(c)edellä 9 artiklassa tarkoitetut eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskevat vuotuiset kohdentamisraportit vuosittain siihen asti, kun kyseisellä eurooppalaisella vihreällä joukkolainalla hankitut varat on kokonaisuudessaan kohdennettu, viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jota kyseinen kohdentamisraportti koskee;

(d)edellä 9 artiklassa tarkoitetut eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskevista kohdentamisraporteista tehdyt liikkeeseenlaskun jälkeiset arvioinnit;

(e)10 artiklassa tarkoitettu eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskeva vaikutusraportti.

2.Edellä 1 kohdan a, c ja e alakohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin sisältyvät tiedot on annettava yhdellä tai useammalla seuraavista kielistä:

(a)kun eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja tarjotaan yleisölle tai ne on noteerattu markkinoilla vain yhdessä jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen 36 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä;

(b)kun eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja tarjotaan yleisölle tai ne on noteerattu markkinoilla kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, joko kunkin jäsenvaltion tämän asetuksen 37 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä tai kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä, liikkeeseenlaskijan valinnan mukaan.

3.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jos eurooppalaisesta vihreästä joukkolainasta on julkaistava esite asetuksen (EU) 2017/1129 mukaisesti, 1 kohdan a, c ja e alakohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin sisältyvät tiedot on annettava kyseisen esitteen kielellä tai kielillä.

4.Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava 36 artiklassa tarkoitetulle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle kaikkien 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen julkaisemisesta.

5.Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden on ilmoitettava ESMAlle kaikkien 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen julkaisemisesta 30 päivän kuluessa.

III osasto
Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuoliset arvioijat

I luku
Edellytykset eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuolisen arvioijan toiminnan aloittamiselle

14 artikla
Rekisteröinti

1.Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuolisten arvioijien on oltava ESMAn rekisteröimiä ennen kuin ne aloittavat toimintansa.

2.ESMAn rekisteröimien ulkopuolisten arvioijien on jatkuvasti täytettävä 15 artiklan 2 kohdassa säädetyt rekisteröinnin edellytykset.

3.Valtion tilintarkastajiin ja sellaisiin muihin julkisyhteisöihin, jotka valtionlainan liikkeeseenlaskijat ovat valtuuttaneet arvioimaan tämän asetuksen noudattamista, ei sovelleta tämän asetuksen III ja IV osastoa.

15 artikla
Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuoliseksi arvioijaksi rekisteröitymistä koskeva hakemus

1.Eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuoliseksi arvioijaksi rekisteröitymistä koskevan hakemuksen on sisällettävä kaikki seuraavassa luetellut tiedot:

(a)hakijan täydellinen nimi, unionissa sijaitsevan sääntömääräisen kotipaikan osoite, hakijan verkkosivusto ja hakijan oikeushenkilötunnus (LEI), jos kyseinen tunnus saatavilla;

(b)yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot;

(c)hakijan oikeudellinen muoto;

(d)hakijan omistusrakenne;

(e)hakijan ylemmän johdon jäsenten henkilöllisyys ja heidän pätevyytensä, kokemuksensa ja koulutuksensa;

(f)analyytikkojen, työntekijöiden ja muiden arviointitoimintoihin suoraan osallistuvien henkilöiden lukumäärä ja heillä olevan hakijalle työskentelyn aikana hankitun ja muun kokemuksen ja koulutuksen taso;

(g)kuvaus menettelyistä ja menetelmistä, joita hakija käyttää 8 artiklassa tarkoitettujen liikkeeseenlaskua edeltävien arviointien ja 9 artiklassa tarkoitettujen liikkeeseenlaskun jälkeisten arviointien laatimisessa;

(h)toimintatavat tai menettelyt, joita hakija käyttää 27 artiklassa tarkoitettujen mahdollisten eturistiriitojen tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi ja niistä ilmoittamiseksi;

(i)tapauksen mukaan asiakirjat ja tiedot, jotka liittyvät tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ulkopuolisen arvioijan toimintojen mahdollisiin tämänhetkisiin tai suunniteltuihin ulkoistamisjärjestelyihin, mukaan lukien tiedot, jotka koskevat ulkoistetuista toiminnoista huolehtivia yhteisöjä;

(j)tapauksen mukaan tiedot hakijan harjoittamista muista toiminnoista.

2.ESMA rekisteröi hakijan ulkopuoliseksi arvioijaksi vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)hakijan ylemmällä johdolla on

i)riittävän hyvä aine;

ii)riittävä osaaminen sen varmistamiseksi, että hakija pystyy suorittamaan ulkopuolisilta arvioijilta tämän asetuksen mukaisesti vaaditut tehtävät;

iii)riittävä ammatillinen pätevyys;

iv)kokemusta laadunvarmistuksesta, laadunvalvonnasta, liikkeeseenlaskua edeltävien ja liikkeeseenlaskun jälkeisten arviointien tekemisestä ja rahoituspalveluista;

(b)analyytikkojen, työntekijöiden ja muiden arviointitoimintoihin suoraan osallistuvien henkilöiden lukumäärä ja heillä olevan kokemuksen ja koulutuksen taso ovat riittävät ulkopuolisilta arvioijilta tämän asetuksen mukaisesti vaadittujen tehtävien suorittamiseksi;

(c)sisäiset järjestelyt, joilla on tarkoitus varmistaa tämän jakson II luvun vaatimusten noudattaminen, ovat asianmukaiset ja vaikuttavat.

3.ESMAn on 20 työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta arvioitava, onko hakemus täydellinen.

Jos hakemus on puutteellinen, ESMAn on ilmoitettava asiasta hakijalle ja asetettava määräaika, johon mennessä hakijan on toimitettava lisätiedot.

Jos hakemus on täydellinen, ESMAn on ilmoitettava siitä hakijalle.

4.ESMAn on rekisteröitävä hakija tai evättävä hakijalta rekisteröinti 45 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta.

ESMA voi pidentää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua määräaikaa 15 työpäivällä, jos hakija aikoo käyttää ulkoistamista ulkopuolisen arvioijan toimintojensa suorittamiseksi.

ESMAn on ilmoitettava hakijalle kirjallisesti sen rekisteröinnistä ulkopuoliseksi arvioijaksi tai hakijan rekisteröinnin epäämisestä. Päätös rekisteröinnistä tai rekisteröinnin epäämisestä on perusteltava, ja kyseinen päätös tulee voimaan viidentenä työpäivänä sen tekemisestä.

5.ESMA laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut kriteerit.

ESMA toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

6.ESMA laatii luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseksi.

ESMA ottaa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia laatiessaan huomioon digitaaliset rekisteröintikeinot.

ESMA toimittaa kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

16 artikla
Rekisteröinnin kannalta olennaiset muutokset

1.Ulkopuolisen arvioijan on ilmoitettava ESMAlle kaikista olennaisista muutoksista 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin tai 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskeviin tosiseikkoihin ennen tällaisten muutosten tekemistä.

ESMA analysoi tällaiset olennaiset muutokset. Jos ESMA vastustaa tällaisia olennaisia muutoksia, sen on ilmoitettava tästä ulkopuoliselle arvioijalle kahden kuukauden kuluessa kyseisten muutosten ilmoittamisesta ja esitettävä vastustamisen syyt. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut muutokset voidaan tehdä ainoastaan, jos ESMA ei vastusta muutoksia kyseisen ajan kuluessa.

2.ESMA laatii luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseksi.

ESMA ottaa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia laatiessaan huomioon digitaaliset rekisteröintikeinot.

ESMA toimittaa kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

17 artikla
Kielijärjestelyt

Ulkopuolisen arvioijan on toimitettava 15 artiklassa tarkoitettu rekisteröintihakemus millä tahansa unionin toimielinten virallisella kielellä. Muuhun ESMAn sekä ulkopuolisten arvioijien ja niiden henkilöstön väliseen viestintään sovelletaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun asetuksen N:o 1 45 säännöksiä soveltuvin osin.

II luku
Hallintoa koskevat organisatoriset vaatimukset, prosessit ja asiakirjat

18 artikla
Yleiset periaatteet

1.Ulkopuolisten arvioijien on käytettävä asianmukaisia järjestelmiä, resursseja ja menettelyjä täyttääkseen tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

2.Ulkopuolisten arvioijien on seurattava ja arvioitava tämän asetuksen mukaisesti perustettujen järjestelmiensä, resurssiensa ja menettelyjensä riittävyyttä ja vaikuttavuutta vähintään kerran vuodessa ja toteutettava asianmukaiset toimenpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.

3.ESMA laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään kriteerit 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen, ulkopuolisten arvioijien järjestelmien, resurssien, menetelmien ja menettelyjen asianmukaisuuden, riittävyyden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi.

ESMA toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

19 artikla
Ylempi johto

1.Ulkopuolisen arvioijan ylemmän johdon on varmistettava kaikki seuraavat:

(a)ulkopuolisen arvioijan järkevä ja vakaa johtaminen;

(b)arviointitoimintojen riippumattomuus;

(c)se, että eturistiriidat havaitaan, niitä hallitaan ja niistä ilmoitetaan asianmukaisesti;

(d)se, että ulkopuolinen arvioija noudattaa tämän asetuksen vaatimuksia jatkuvasti.

2.ESMA laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään kriteerit 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun, ulkopuolisen arvioijan järkevän ja vakaan johtamisen arvioimiseksi.

ESMA toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

20 artikla
Ulkopuolisten arvioijien analyytikot ja työntekijät sekä muut ulkopuolisten arvioijien arviointitoimintoihin suoraan osallistuvat henkilöt

1.Ulkopuolisten arvioijien on varmistettava, että niiden analyytikoilla ja työntekijöillä sekä kaikilla muilla sellaisilla luonnollisilla henkilöillä, joiden palvelut ovat kyseisten arvioijien käytettävissä tai määräysvallassa ja jotka osallistuvat suoraan arviointitoimintoihin, on heille osoitettujen tehtävien hoitamiseen tarvittava tietämys ja kokemus.

2.Ulkopuolisten arvioijien on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt eivät saa käynnistää neuvotteluja palkkioista tai maksuista eivätkä osallistua niihin minkään arvioitavan yhteisön, asianomaisen kolmannen osapuolen tai kenenkään sellaisen henkilön kanssa, joka on määräysvallan kautta suoraan tai välillisesti sidoksissa arvioitavaan yhteisöön.

3.ESMA laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään kriteerit 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tietämyksen ja kokemuksen asianmukaisuuden arvioimiseksi.

ESMA toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

21 artikla
Säännösten noudattamista valvova toiminto

1.Ulkopuolisten arvioijien on perustettava pysyvä ja tehokas säännösten noudattamista valvova toiminto ja pidettävä sitä yllä tämän asetuksen nojalla suoritettavia toimintoja varten.

2.Ulkopuolisten arvioijien on varmistettava, että säännösten noudattamista valvova toiminto on sellainen, että

(a)sillä on valmiudet hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti ja riippumattomasti;

(b)sillä on tarvittavat resurssit ja tarvittava asiantuntemus sekä pääsy kaikkiin merkityksellisiin tietoihin;

(c)se ei seuraa tai arvioi omaa toimintaansa;

(d)se ei saa korvausta suhteessa ulkopuolisen arvioijan liiketoiminnan tuloksiin.

3.Säännösten noudattamista valvovan toiminnon havainnot on annettava joko valvontaelimen tai tapauksen mukaan ulkopuolisen arvioijan hallintoelimen saataville.

4.ESMA laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään kriteerit sen arvioimiseksi, onko säännösten noudattamista valvovalla toiminnolla 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut valmiudet hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti ja riippumattomasti, sekä kriteerit sen arvioimiseksi, onko säännösten noudattamista valvovalla toiminnolla 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tarvittavat resurssit ja asiantuntemus sekä kyseisessä alakohdassa tarkoitettu pääsy kaikkiin merkityksellisiin tietoihin.

ESMA toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

22 artikla
Sisäiset toimintatavat ja menettelyt

1.Ulkopuolisten arvioijien on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön sisäiset due diligence- toimintatavat ja -menettelyt, joilla varmistetaan, että niiden liiketoiminnalliset edut eivät vaaranna niiden arviointitoimintojen riippumattomuutta tai asianmukaisuutta.

2.Ulkopuolisten arvioijien on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön moitteettomat hallinto- ja kirjanpitomenettelyt, sisäisen valvonnan menetelmät sekä tietojenkäsittelyjärjestelmiä varten tarkoitetut tehokkaat valvonta- ja turvajärjestelyt.

3.ESMA laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään kriteerit 2 kohdassa tarkoitettujen moitteettomien hallinto- ja kirjanpitomenettelyjen, sisäisen valvonnan menetelmien sekä tietojenkäsittelyjärjestelmien tehokkaiden valvonta- ja turvajärjestelyjen arvioimiseksi.

ESMA toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

23 artikla
Liikkeeseenlaskua edeltävissä ja liikkeeseenlaskun jälkeisissä arvioinneissa käytettävät arviointimenetelmät ja tiedot

1.Ulkopuolisten arvioijien on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että niiden 8 artiklassa tarkoitetut liikkeeseenlaskua edeltävät arvioinnit ja 9 artiklassa tarkoitetut liikkeeseenlaskun jälkeiset arvioinnit perustuvat kaikkien sellaisten tietojen perusteelliseen analyysiin, jotka ovat niiden käytettävissä ja jotka ovat niiden käyttämien menetelmien mukaisesti analyysin kannalta merkityksellisiä.

2.Ulkopuolisten arvioijien on käytettävä riittävän laadukkaita ja luotettavista lähteistä saatuja tietoja tehdessään liikkeeseenlaskua edeltäviä tai liikkeeseenlaskun jälkeisiä arviointeja.

3.ESMA laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään kriteerit sen arvioimiseksi, ovatko 2 kohdassa tarkoitetut tiedot riittävän laadukkaita ja ovatko 2 kohdassa tarkoitetut lähteet luotettavia.

ESMA toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

24 artikla
Virheet arviointimenetelmissä tai niiden soveltamisessa

1.Ulkopuolisten arvioijien, jotka havaitsevat arviointimenetelmissään tai niiden soveltamisessa sellaisia virheitä, joilla on olennainen vaikutus 8 artiklassa tarkoitettuun liikkeeseenlaskua edeltävään arviointiin tai 9 artiklassa tarkoitettuun liikkeeseenlaskun jälkeiseen arviointiin, on välittömästi ilmoitettava näistä virheistä ja annettava niistä selitys ESMAlle ja kyseeseen tulevien eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoille.

2.Ulkopuolisten arvioijien on julkaistava 1 kohdassa tarkoitetut virheet verkkosivustoillaan tarvittaessa yhdessä liikkeeseenlaskua edeltävän tai liikkeeseenlaskun jälkeisen tarkistetun arvioinnin kanssa. Tarkistetuissa asiakirjoissa on perusteltava muutokset.

25 artikla
Ulkoistaminen

1.Sellaisten ulkopuolisten arvioijien, jotka ulkoistavat arviointitoimintojaan palveluntarjoajina oleville kolmansille osapuolille, on varmistettava, että tällaisilla kolmansiin osapuoliin kuuluvilla palveluntarjoajilla on valmiudet ja kapasiteetti suorittaa kyseiset arviointitoiminnot luotettavasti ja ammattimaisesti. Tällaisten ulkopuolisten arvioijien on lisäksi varmistettava, että ulkoistaminen ei olennaisesti heikennä niiden sisäisen valvonnan laatua eikä ESMAn mahdollisuutta valvoa, että kyseiset ulkopuoliset arvioijat noudattavat tätä asetusta.

2.Ulkopuoliset arvioijat eivät saa ulkoistaa säännösten noudattamista valvovaa toimintoaan.

3.Ulkopuolisten arvioijien on ilmoitettava ESMAlle arviointitoiminnoistaan ne, jotka ne aikovat ulkoistaa, mukaan lukien määrällinen erittely kunkin ulkoistettavan toiminnon suorittamiseen tarvittavista henkilöstöresursseista ja teknisistä resursseista.

4.Arviointitoimintoja ulkoistavien ulkopuolisten arvioijien on varmistettava, että ulkoistaminen ei vähennä tai heikennä ulkopuolisen arvioijan ylemmän johdon tai ylimmän hallintoelimen jäsenten kykyä hoitaa tehtäviään.

5.Ulkopuolisten arvioijien on varmistettava, että palveluntarjoajina olevat kolmannet osapuolet tekevät yhteistyötä ESMAn kanssa kaikkien ulkoistettujen arviointitoimintojen yhteydessä.

6.Ulkopuoliset arvioijat ovat vastuussa kaikista ulkoistetuista toiminnoista, ja niiden on toteutettava organisatorisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan

(a)että ne arvioivat, suorittaako palveluntarjoajana oleva kolmas osapuoli ulkoistetut arviointitoiminnot tehokkaasti ja sovellettavaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä ja sääntelyä noudattaen, ja puuttuvat havaittuihin laiminlyönteihin asianmukaisesti;

(b)ulkoistettuihin arviointitoimintoihin liittyvien mahdollisten riskien tunnistaminen;

(c)ulkoistettujen arviointitoimintojen riittävä säännöllinen seuranta;

(d)ulkoistettuihin arviointitoimintoihin kohdistuvat riittävät valvontamenettelyt, mukaan lukien ulkoistettujen arviointitoimintojen ja mahdollisten riskien tehokas valvonta palveluntarjoajana olevassa kolmannessa osapuolessa;

(e)asianmukainen liiketoiminnan jatkuvuus ulkoistettujen arviointitoimintojen osalta.

Edellä olevan e alakohdan soveltamiseksi ulkopuolisten arvioijien on hankittava tietoja palveluntarjoajina olevien kolmansien osapuolten toiminnan jatkuvuutta koskevista järjestelyistä, arvioitava näiden järjestelyjen laatua ja pyydettävä tarvittaessa niihin parannuksia.

7.ESMA laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään

(a)kriteerit, joita käytetään arvioitaessa palveluntarjoajina olevien kolmansien osapuolten kykyä ja kapasiteettia suorittaa arviointitoiminnot luotettavasti ja ammattimaisesti;

(b)kriteerit, joilla varmistetaan, että arviointitoimintojen suorittaminen ei olennaisesti heikennä ulkopuolisten arvioijien sisäisen valvonnan laatua tai ESMAn mahdollisuutta valvoa, että ulkopuoliset arvioijat noudattavat tätä asetusta.

ESMA toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

26 artikla
Tietojen säilyttämistä koskevat vaatimukset

1.Ulkopuolisten arvioijien on säilytettävä asianmukaisesti tiedot kaikista seuraavista:

(a)niiden henkilöiden henkilöllisyys, jotka osallistuvat 8 artiklassa tarkoitettujen liikkeeseenlaskua edeltävien arviointien ja 9 artiklassa tarkoitettujen liikkeeseenlaskun jälkeisten arviointien määrittelyyn ja hyväksymiseen, sekä näiden arviointien hyväksymisestä tehtyjen päätösten päivämäärät;

(b)asiakirjat, jotka koskevat ulkopuolisten arvioijien liikkeeseenlaskua edeltävien ja liikkeeseenlaskun jälkeisten arviointien tekemisessä ja laatimisessa käyttämiä vakiintuneita menettelyjä ja menetelmiä;

(c)sisäiset asiakirjat, mukaan lukien ei-julkiset tiedot ja työasiakirjat, joita on käytetty julkaistujen liikkeeseenlaskua edeltävien tai liikkeeseenlaskun jälkeisten arviointien perustana;

(d)tiedot menettelyistä ja toimenpiteistä, joita ulkopuoliset arvioijat ovat toteuttaneet tämän asetuksen noudattamiseksi;

(e)kopiot arviointitoimintoihin liittyvästä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, sähköinen viestintä mukaan luettuna, eli ulkopuolisen arvioijan ja sen työntekijöiden vastaanottamista ja lähettämistä arviointitoimintoihin liittyvistä viesteistä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan, ja ne on asetettava ESMAn saataville sen pyynnöstä.

3.Jos ESMA on peruuttanut ulkopuolisen arvioijan rekisteröinnin 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kyseisen ulkopuolisen arvioijan on varmistettava, että tietoja ja asiakirjoja säilytetään edellä mainitun jakson jälkeen vielä viiden vuoden pituisen lisäjakson ajan. Tiedot ja asiakirjat, joista käyvät ilmi arviointipalvelujen tarjoamista koskevan sopimuksen mukaiset, ulkopuolisen arvioijan ja eurooppalaisen vihreän joukkolainan liikkeeseenlaskijan oikeudet ja velvollisuudet, on säilytettävä ulkopuolisen arvioijan ja kyseisen liikkeeseenlaskijan välisen suhteen keston ajan.

27 artikla
Eturistiriidat ja tietojen luottamuksellisuus

1.Ulkopuolisten arvioijien on havaittava ja poistettava kaikki todelliset ja mahdolliset eturistiriidat sekä hallittava niitä ja ilmoitettava niistä läpinäkyvällä tavalla riippumatta siitä, koskeeko tällainen eturistiriita niiden analyytikkoja tai työntekijöitä tai sellaisia niihin sopimussuhteessa olevia henkilöitä, jotka osallistuvat suoraan arviointitoimintoihin, tai liikkeeseenlaskua edeltäviä ja liikkeeseenlaskun jälkeisiä arviointeja hyväksyviä henkilöitä.

2.Ulkopuolisten arvioijien arviointipalveluista perimät palkkiot eivät saa olla riippuvaisia liikkeeseenlaskua edeltävän tai liikkeeseenlaskun jälkeisen arvioinnin tuloksesta tai mistään muusta suoritetun työn tuloksesta.

3.Ulkopuolisen arvioijan analyytikkoja ja työntekijöitä sekä sellaisia muita ulkopuoliseen arvioijaan sopimussuhteessa olevia henkilöitä, jotka osallistuvat suoraan arviointitoimintoihin, sitoo salassapitovelvollisuus.

4.Ulkopuolisten arvioijien on varmistettava, että niiden analyytikot ja työntekijät ja sellaiset muut ulkopuoliseen arvioijaan sopimussuhteessa olevat luonnolliset henkilöt, jotka osallistuvat suoraan arviointitoimiin,

(a)toteuttavat kaikki kohtuulliset toimenpiteet suojatakseen ulkopuolisen arvioijan hallussa olevaa omaisuutta ja sen hallussa olevia tietoja petoksilta, varkauksilta ja väärinkäytöksiltä ottaen huomioon sen liiketoiminnan luonne, laajuus ja monimutkaisuus ja sen arviointitoimintojen luonne ja laajuus;

(b)eivät ilmaise mitään tietoja liikkeeseenlaskua edeltävistä tai liikkeeseenlaskun jälkeisistä arvioinneista tai mahdollisista tulevista liikkeeseenlaskua edeltävistä tai liikkeeseenlaskun jälkeisistä arvioinneista muille osapuolille kuin niille liikkeeseenlaskijoille, jotka ovat pyytäneet arviointia ulkopuoliselta arvioijalta;

(c)eivät käytä eivätkä luovuta luottamuksellisia tietoja mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin arviointitoimintoja varten.

28 artikla
Muiden palvelujen tarjoaminen

Ulkopuolisten arvioijien, jotka tarjoavat arviointitoimintojen lisäksi muita palveluja, on varmistettava, että nämä muut palvelut eivät aiheuta eturistiriitoja niiden harjoittamien eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevien arviointitoimintojen kanssa. Tällaisten ulkopuolisten arvioijien on annettava liikkeeseenlaskua edeltävissä ja liikkeeseenlaskun jälkeisissä arvioinneissaan tiedot kaikista muista arvioinnin kohteena olevalle yhteisölle tai jollekin asianomaiselle kolmannelle osapuolelle tarjoamistaan palveluista.

III LUKU
Liikkeeseenlaskua edeltävät ja liikkeeseenlaskun jälkeiset arvioinnit

29 artikla
Viittaukset ESMAan tai muihin toimivaltaisiin viranomaisiin

Ulkopuoliset arvioijat eivät saa liikkeeseenlaskua edeltävissä tai liikkeeseenlaskun jälkeisissä arvioinneissa viitata ESMAan tai mihinkään toimivaltaiseen viranomaiseen siten, että tämä voitaisiin tulkita osoitukseksi tai viitteeksi siitä, että ESMA tai asianomainen toimivaltainen viranomainen hyväksyy kyseisen arvioinnin tai ulkopuolisen arvioijan arviointitoiminnan.

30 artikla
Liikkeeseenlaskua edeltävien ja liikkeeseenlaskun jälkeisten arviointien julkaiseminen

1.Ulkopuolisten arvioijien on julkaistava ja asetettava saataville maksutta verkkosivustoillaan kaikki seuraavat tiedot:

(a)erillisessä jaksossa, jonka otsikko on ”eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskeva standardi – liikkeeseenlaskua edeltävät arvioinnit”, esitetään liikkeeseenlaskua edeltävät arvioinnit, jotka se on julkaissut;

(b)erillisessä jaksossa, jonka otsikko on ”eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskeva standardi – liikkeeseenlaskun jälkeiset arvioinnit”, esitetään liikkeeseenlaskun jälkeiset arvioinnit, jotka se on julkaissut.

2.Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut liikkeeseenlaskua edeltävät arvioinnit on asetettava yleisön saataville kohtuullisessa ajassa ennen kyseisen eurooppalaisen vihreän joukkolainan yleisölle tarjoamisen aloittamista tai kaupankäynnin kohteeksi ottamista.

3.Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut liikkeeseenlaskujen jälkeiset arvioinnit on asetettava yleisön saataville viipymättä sen jälkeen, kun ulkopuolinen arvioija on arvioinut kohdentamisraportit.

4.Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut liikkeeseenlaskua edeltävät arvioinnit ja 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut liikkeeseenlaskun jälkeiset arvioinnit on pidettävä julkisesti saatavilla ainakin joukkolainan erääntymiseen saakka sen jälkeen, kun ne on julkaistu ulkopuolisen arvioijan verkkosivustolla.

5.Ulkopuolisten arvioijien, jotka päättävät lopettaa liikkeeseenlaskua edeltävän tai sen jälkeisen arvioinnin tarjoamisen, on ilmoitettava päätöksen perustelut 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa jaksoissa viipymättä tällaisen päätöksen jälkeen.

IV LUKU
Kolmansien maiden ulkopuolisten arvioijien tarjoamat palvelut

31 artikla
Yleiset säännökset

1.Kolmannen maan ulkopuolinen arvioija voi tarjota palvelujaan tämän asetuksen mukaisesti liikkeeseenlaskijoille, jotka laskevat liikkeeseen eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja, jos kyseinen kolmannen maan ulkopuolinen arvioija on rekisteröity ESMAn ylläpitämään kolmansien maiden ulkopuolisten arvioijien rekisteriin 59 artiklan mukaisesti.

2.ESMA rekisteröi kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan, joka on hakenut lupaa tarjota ulkopuolisia arviointipalveluja kaikkialla unionissa tämän asetuksen mukaisesti, 1 kohdan mukaisesti vain seuraavien edellytysten täyttyessä:

(a)komissio on hyväksynyt päätöksen 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

(b)kolmannen maan ulkopuolinen arvioija on rekisteröity tai sillä on lupa tarjota unionissa tarjottavia ulkopuolisia arviointipalveluja, ja se on tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alainen, jotta varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa sovellettavia vaatimuksia noudatetaan täysimääräisesti;

(c)yhteistyöjärjestelyt on otettu käyttöön 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.Jos kolmannen maan ulkopuolinen arvioija rekisteröidään tämän artiklan mukaisesti, kolmannen maan ulkopuoliselle arvioijalle ei aseteta lisävaatimuksia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan on toimitettava hakemuksensa ESMAlle komission hyväksyttyä 32 artiklassa tarkoitetun päätöksen, jossa todetaan, että sen kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehys, jossa kolmannen maan ulkopuoliselle arvioijalle on myönnetty toimilupa tai se on rekisteröity, vastaa 32 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

5.Kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan on toimitettava ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu hakemuksensa 15 artiklassa tarkoitettuja lomakkeita ja malleja käyttäen.

6.Hakemuksen esittävän kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan on toimitettava ESMAlle kaikki rekisteröinnin kannalta tarpeelliset tiedot.

7.ESMA arvioi kahdenkymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, onko hakemuksessa annettu kaikki vaadittavat tiedot. Jos hakemus on puutteellinen, ESMA asettaa määräajan, jossa hakemuksen esittäneen kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan on annettava lisätietoja.

8.Rekisteröintipäätöksen on perustuttava 2 kohdassa vahvistettuihin edellytyksiin.

9.ESMA antaa hakemuksen jättäneelle kolmannen maan ulkopuoliselle arvioijalle 45 työpäivän kuluessa kaikki vaadittavat tiedot sisältävän hakemuksen jättämisestä perustellun kirjallisen selvityksen siitä, onko rekisteröinti myönnetty vai evätty.

10.Tämän artiklan mukaisesti palveluita tarjoavien kolmannen maan ulkopuolisten arvioijien on ennen palvelujen tarjoamista unioniin sijoittautuneille eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoille tarjouduttava saattamaan kyseisiin palveluihin liittyvät mahdolliset riidat jäsenvaltion tuomioistuimen tai välimiesoikeuden käsiteltäviksi.

32 artikla
Vastaavuuspäätös

1.Komissio voi tehdä kolmatta maata koskevan päätöksen, jossa todetaan, että kyseisen kolmannen maan oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa rekisteröidyt tai toimiluvan saaneet ulkopuoliset arvioijat noudattavat oikeudellisesti sitovia organisaatiota ja liiketoiminnan harjoittamista koskevia vaatimuksia, joilla on vastaava vaikutus kuin tässä asetuksessa ja tämän asetuksen nojalla hyväksytyissä täytäntöönpanotoimenpiteissä, ja että kyseisen kolmannen maan oikeudellisessa kehyksessä säädetään tosiasiassa vastaavasta järjestelmästä sellaisten ulkopuolisten arvioijien tunnustamiseksi, jotka on rekisteröity tai joilla on toimilupa kolmannen maan oikeusjärjestelmissä.

2.Kolmannessa maassa sovellettavaa toiminnan harjoittamista ja liiketoiminnan harjoittamista koskevaa kehystä voidaan pitää vaikutukseltaan vastaavana, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

(a)ulkopuolisia arviointipalveluja kyseisessä kolmannessa maassa tarjoavat yhteisöt on rekisteröity tai niillä on toimilupa, ja ne ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alaisia;

(b)ulkopuolisia arviointipalveluja tarjoaviin yhteisöihin sovelletaan asianmukaisia organisaatiota ja liiketoiminnan harjoittamista koskevia vaatimuksia sisäisten valvontatoimintojen alalla; ja

(c)ulkopuolisia arviointipalveluja tarjoaviin yhteisöihin sovelletaan asianmukaisia liiketoiminnan menettelytapasääntöjä.

3.ESMA perustaa yhteistyöjärjestelyitä niiden kolmansien maiden asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden lainsäädäntö- ja valvontakehykset on tunnustettu tosiasiassa vastaaviksi 1 kohdan mukaisesti. Tällaisissa järjestelyissä on määritettävä kaikki seuraavat seikat:

(a)ESMAn ja kyseisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten väliset tietojenvaihtojärjestelmät, mukaan lukien ESMAn oikeus saada kaikki pyytämänsä tiedot kolmansissa maissa rekisteröidyistä tai toimiluvan saaneista ulkopuolisista arvioijista;

(b)järjestelmä, jota käytetään välittömän ilmoituksen antamiseen ESMAlle siinä tapauksessa, että kolmannen maan toimivaltainen viranomainen katsoo, että kolmannen maan ulkopuolinen arvioija, jota se valvoo ja jonka ESMA on rekisteröinyt 59 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin, rikkoo rekisteröintiään tai toimilupaansa koskevia edellytyksiä tai muuta lakia, jota sen on noudatettava;

(c)valvontatoiminnan koordinointia koskevat menettelyt, mukaan lukien tarvittaessa paikalla tehtävät tarkastukset.

4.Kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan, joka on sijoittautunut maahan, jonka oikeudellinen ja valvontakehys on tunnustettu tosiasiassa vastaaviksi 1 kohdan mukaisesti, ja joka on rekisteröity 59 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin, on voitava tarjota rekisteröinnin kattamia palveluja eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoille kaikkialla unionissa.

5.Kolmannen maan ulkopuolinen arvioija ei saa enää käyttää 31 artiklan mukaisia oikeuksia, jos komissio peruuttaa tämän artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksensä kyseisen kolmannen maan osalta.

33 artikla
Kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan rekisteröinnin peruuttaminen

1.ESMA peruuttaa kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan rekisteröinnin 59 artiklan mukaisesti perustetussa rekisterissä, jos yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

(a)ESMAlla on dokumentoituun näyttöön pohjautuvia perusteltuja syitä uskoa, että tarjotessaan palveluja unionissa kolmannen maan ulkopuolinen arvioija toimii tavalla, joka on selvästi sijoittajien etujen vastainen tai haittaa markkinoiden moitteetonta toimintaa;

(b)ESMAlla on dokumentoituun näyttöön pohjautuvia perusteltuja syitä uskoa, että tarjotessaan palveluja unionissa kolmannen maan ulkopuolinen arvioija on rikkonut vakavasti säännöksiä, joita siihen sovelletaan kolmannessa maassa ja joiden perusteella komissio on hyväksynyt päätöksen 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

(c)ESMA on siirtänyt asian kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi eikä kyseinen kolmannen maan toimivaltainen viranomainen ole toteuttanut aiheellisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sijoittajien suojaamiseksi ja markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi unionissa, tai pystynyt osoittamaan, että kyseinen kolmannen maan ulkopuolinen arvioija noudattaa vaatimuksia, joita siihen sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa;

(d)ESMA on ilmoittanut kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan peruuttaa kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan rekisteröinti vähintään 30 päivää ennen rekisteröinnin peruuttamista.

2.ESMA ilmoittaa viipymättä komissiolle 1 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja julkaisee päätöksensä verkkosivustollaan.

3.Komissio arvioi, täyttyvätkö edellytykset, joiden perusteella 32 artiklan 1 kohdan mukainen päätös hyväksyttiin, edelleen suhteessa kyseiseen kolmanteen maahan.

34 artikla
Kolmannessa maassa sijaitsevan ulkopuolisen arvioijan tunnustaminen

1.Kolmannen maan ulkopuolinen arvioija voi tarjota palvelujaan tämän asetuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes 32 artiklan 1 kohdan mukainen vastaavuuspäätös on tehty, edellyttäen, että kolmannen maan ulkopuolinen arvioija saa ESMAlta ennakolta annettavan tunnustuksen tämän artiklan mukaisesti.

2.Kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan, joka aikoo saada 1 kohdassa tarkoitetun ennakolta annettavan tunnustuksen, on noudatettava 15–30 artiklassa ja 47–49 artiklassa säädettyjä vaatimuksia.

3.Kolmannen maan ulkopuolisella arvioijalla, joka aikoo saada 1 kohdassa tarkoitetun ennakolta annettavan tunnustuksen, on oltava unionissa sijaitseva laillinen edustaja. Kyseisellä laillisella edustajalla on seuraavat velvoitteet:

(a)se vastaa yhdessä kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan kanssa sen varmistamisesta, että kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan tämän asetuksen nojalla tarjoamat palvelut täyttävät 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, ja oltava tältä osin vastuussa ESMAlle kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan toiminnasta unionissa;

(b)se toimii kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan puolesta pääasiallisena yhteyspisteenä ESMAn ja minkä tahansa muun unionissa olevan henkilön kanssa ulkopuolisen arvioijan tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden osalta;

(c)sillä on oltava riittävät tiedot, asiantuntemus ja resurssit täyttääkseen tämän kohdan mukaiset velvoitteensa.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ESMAn ennakolta annettavaa tunnustusta koskevassa hakemuksessa on oltava kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen vakuuttamiseksi, että kolmannen maan ulkopuolinen arvioija on toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttämiseksi, ja tarvittaessa ilmoitettava toimivaltainen viranomainen, joka vastaa sen valvonnasta kolmannessa maassa.

5.ESMA arvioi 20 työpäivän kuluessa ennakolta annettavaa tunnustusta koskevan hakemuksen vastaanottamisesta, sisältääkö hakemus kaikki vaaditut tiedot.

Jos hakemus on puutteellinen, ESMAn on ilmoitettava asiasta hakijalle ja asetettava määräaika, johon mennessä hakijan on toimitettava lisätiedot.

Jos hakemus sisältää kaikki vaaditut tiedot, ESMAn on ilmoitettava siitä hakijalle.

ESMA tarkistaa 45 työpäivän kuluessa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vaaditut tiedot sisältävän hakemuksen vastaanottamisesta, että 2 ja 3 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

ESMA ilmoittaa hakijalle, onko se hyväksynyt vai hylännyt hakemuksen kolmannen maan ulkopuolisena arvioijana toimimisesta. Hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva päätös on perusteltava, ja se tulee voimaan viidentenä työpäivänä päätöksen tekemisestä.

6.ESMAn on tarvittaessa peruutettava 5 kohdan mukaisesti myönnetty tunnustus tai keskeytettävä sen voimassaolo, jos sillä on perustellut, asiakirjatodisteisiin perustuvat syyt katsoa, että kolmannen maan ulkopuolinen arvioija toimii tavalla, joka on selvästi sen palvelujen käyttäjien etujen vastainen tai haittaa markkinoiden asianmukaista toimintaa, tai että kolmannen maan ulkopuolinen arvioija on rikkonut vakavasti tässä asetuksessa säädettyjä asianomaisia vaatimuksia tai antanut vääriä ilmoituksia tai käyttänyt muita sääntöjenvastaisia keinoja tunnustuksen saamiseksi.

7.ESMA laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään 4 kohdassa tarkoitetut hakemuksessa vaaditut tiedot sekä hakemuksen muoto ja sisältö.

ESMA toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Lisätään päivämäärä, joka on 16 kuukautta voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

35 artikla
Kolmannessa maassa tarjottujen tämän asetuksen mukaisten palvelujen hyväksyminen

1.Unionissa sijaitseva ulkopuolinen arvioija, joka on rekisteröity 15 artiklan mukaisesti ja merkitty rekisteriin 59 artiklan mukaisesti, voi hakea ESMAlta kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan unionissa tarjoamien palvelujen hyväksymistä jatkuvasti edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)hyväksynnän myöntävä ulkopuolinen arvioija on varmistanut, että kolmannen maan hyväksytyn ulkopuolisen arvioijan tarjoamat palvelut täyttävät pakollisuuden tai vapaaehtoisuuden perusteella vaatimukset, jotka ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin tämän asetuksen vaatimukset, ja pystyy milloin tahansa osoittamaan tämän ESMAlle;

(b)hyväksynnän myöntävällä ulkopuolisella arvioijalla on tarvittava asiantuntemus, jotta se voi tehokkaasti seurata kyseisen kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan tämän asetuksen nojalla harjoittamaa palvelujen tarjontaa ja hallita siihen liittyviä riskejä;

(c)kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan käytön peruste on jokin seuraavista objektiivisista syistä:

i.kyseessä olevien markkinoiden tai sijoitusten erityispiirteet;

ii.hyväksytyn arvioijan läheisyys kolmansien maiden markkinoihin, liikkeeseenlaskijoihin tai sijoittajiin nähden;

iii.kolmannen maan arvioijan asiantuntemus ulkopuolisen arvioinnin palvelujen tarjoamisessa tai tietyillä markkinoilla tai investoinneissa.

2.Ulkopuolisen arvioijan, joka hakee 1 kohdassa tarkoitettua hyväksyntää, on toimitettava kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella ESMA voi varmistua siitä, että kaikki mainitussa kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät hakuajankohtana.

3.ESMA arvioi 20 työpäivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun hyväksyntää koskevan hakemuksen vastaanottamisesta, sisältääkö hakemus kaikki vaaditut tiedot.

Jos hakemus on puutteellinen, ESMAn on ilmoitettava asiasta hakijalle ja asetettava määräaika, johon mennessä hakijan on toimitettava lisätiedot.

Jos hakemus sisältää kaikki vaaditut tiedot, ESMAn on ilmoitettava siitä hakijalle.

ESMAn on 45 päivän kuluessa kaikki vaaditut tiedot sisältävän hakemuksen vastaanottamisesta tutkittava hakemus ja tehtävä päätös joko sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

ESMAn on ilmoitettava hakijalle 1 kohdassa tarkoitettua hyväksyntää koskevasta päätöksestään. Päätös on perusteltava, ja se tulee voimaan viidentenä työpäivänä päätöksen tekemisestä.

4.Kolmannen maan hyväksytyn ulkopuolisen arvioijan tämän asetuksen mukaisesti tarjoamat palvelut katsotaan hyväksynnän myöntäneen ulkopuolisen arvioijan tarjoamiksi palveluiksi. Hyväksynnän myöntävä ulkopuolinen arvioija ei saa käyttää hyväksyntää kiertääkseen tämän asetuksen vaatimuksia.

5.Ulkopuolinen arvioija, joka on hyväksynyt kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan tämän asetuksen nojalla tarjoamat palvelut, on edelleen täysin vastuussa näistä palveluista ja tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisesta.

6.Jos ESMAlla on perustellut syyt katsoa, että 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty, sillä on toimivalta vaatia hyväksynnän myöntävää ulkopuolista hallinnoijaa lakkauttamaan hyväksynnän.

7.Ulkopuolisen arvioijan, joka hyväksyy kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan tämän asetuksen nojalla tarjoamat palvelut, on julkaistava 13 artiklassa tarkoitetut tiedot verkkosivustollaan.

8.Ulkopuolisen arvioijan, joka hyväksyy kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan tämän asetuksen nojalla tarjoamat palvelut, on raportoitava ESMAlle vuosittain palveluista, jotka se on hyväksynyt viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.

IV OSASTO
Toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn suorittama valvonta

1 LUKU
Toimivaltaiset viranomaiset

36 artikla
Toimivaltaisten viranomaisten suorittama valvonta

Asetuksen (EU) 2017/1129 31 artiklan mukaisesti nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että tämän asetuksen 8-13 artiklaa sovelletaan.

37 artikla
Toimivaltaisten viranomaisten valtuudet

1.Voidakseen hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava kansallisen lain mukaisesti seuraavat valvonta- ja tutkintavaltuudet:

(a)vaatia liikkeeseenlaskijoita sisällyttämään liitteessä I tarkoitetut tiedot eurooppalaista vihreää joukkolainaa koskevaan tietokoosteeseen;

(b)vaatia liikkeeseenlaskijoita julkaisemaan vuotuiset kohdentamisraportit tai sisällyttämään vuosittaisiin kohdentamisraportteihin tiedot kaikista liitteessä II tarkoitetuista seikoista;

(c)vaatia liikkeeseenlaskijoita julkaisemaan vaikutusraportti tai sisällyttämään vaikutusraporttiin tiedot kaikista liitteessä III tarkoitetuista seikoista;

(d)vaatia liikkeeseenlaskijan tilintarkastajia ja ylintä johtoa toimittamaan tietoja ja asiakirjoja;

(e)valtuudet lykätä eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen yleisölle tarjoamista kerrallaan enintään 10 peräkkäisellä työpäivällä, jos on perusteltu syy epäillä, että tämän asetuksen 8–13 artiklan säännöksiä on rikottu;

(f)kieltää tai keskeyttää mainonta tai vaatia eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita lopettamaan mainonta tai keskeyttämään se kerrallaan enintään 10 peräkkäiseksi työpäiväksi, jos on perusteltu syy epäillä, että tämän asetuksen 8–13 artiklan säännöksiä on rikottu;

(g)julkistaa se tosiseikka, että eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskija ei noudata tämän asetuksen 8-13 artiklan mukaisia velvoitteitaan;

(h)toteuttaa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia tai tutkimuksia muissa tiloissa kuin luonnollisten henkilöiden yksityisasunnoissa, ja tätä varten valtuudet päästä tiloihin asiakirjoihin ja muihin tietoihin tutustumiseksi niiden muodosta riippumatta, jos voidaan perustellusti epäillä, että asiakirjoilla ja muilla tiedoilla, jotka liittyvät tarkastuksen tai tutkimuksen kohteeseen, voi olla merkitystä osoitettaessa tämän asetuksen rikkominen.

Toimivaltainen viranomainen voi pyytää asianomaisia oikeusviranomaisia päättämään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen valtuuksien käyttämisestä, jos kansallisessa laissa näin edellytetään.

2.Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava 1 kohdassa tarkoitetut tehtävänsä ja käytettävä kyseisessä kohdassa tarkoitettuja valtuuksiaan jollain seuraavista tavoista:

(a)suoraan;

(b)yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa;

(c)omalla vastuullaan antamalla valtuudet tällaisille viranomaisille;

(d)saattamalla asia toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaiset toimenpiteet on toteutettu sen varmistamiseksi, että toimivaltaisilla viranomaisilla on kaikki tehtäviensä hoitamisen edellyttämät valvonta- ja tutkintavaltuudet.

4.Henkilön, joka saattaa toimivaltaisen viranomaisen saataville tietoja tämän asetuksen mukaisesti, ei katsota rikkovan mitään tietojen ilmaisemista koskevaa rajoitusta, joka on asetettu sopimuksella taikka lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä, eikä kyseistä henkilöä saa asettaa minkäänlaiseen vastuuvelvollisuuteen tällaisen ilmoituksen osalta.

38 artikla 
Toimivaltaisten viranomaisten yhteistyö

1.Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä keskenään tätä asetusta sovellettaessa. Niiden on vaihdettava tietoja ilman aiheetonta viivytystä ja tehtävä yhteistyötä tutkinta-, valvonta- ja täytäntöönpanotoimissa.

Jos jäsenvaltiot ovat 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti päättäneet vahvistaa rikosoikeudellisia seuraamuksia tämän asetuksen rikkomisesta, niiden on varmistettava, että on otettu käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittavat valtuudet olla yhteydessä oikeusviranomaisiin niiden lainkäyttöalueella ja saada yksityiskohtaisia tietoja rikosoikeudellisista tutkimuksista tai menettelyistä, jotka on käynnistetty tämän asetuksen mahdollisista rikkomisista, ja niiden on toimitettava tiedot muille toimivaltaisille viranomaisille täyttääkseen velvollisuutensa tehdä yhteistyötä keskenään tätä asetusta sovellettaessa.

2.Toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä toimittamasta pyydettyjä tietoja tai tekemästä yhteistyötä tutkinnassa ainoastaan seuraavissa poikkeuksellisissa tilanteissa:

(a)pyynnön noudattaminen vaikuttaa todennäköisesti haitallisesti sen omaan tutkintaan, täytäntöönpanon valvontaan tai rikostutkintaan;

(b)oikeudenkäyntejä on samojen toimien osalta ja samoja henkilöitä vastaan jo pantu vireille sen jäsenvaltion viranomaisissa, jolle pyyntö on osoitettu;

(c)pyynnön saaneessa jäsenvaltiossa on jo annettu näitä henkilöitä ja näitä tekoja koskeva lainvoimainen tuomio.

3.Toimivaltainen viranomainen voi pyytää toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta apua paikan päällä tehtäviä tarkastuksia tai tutkimuksia varten.

Kun toimivaltainen viranomainen saa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta pyynnön, joka koskee paikalla suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen tekemistä, se voi toimia jollakin seuraavista tavoista:

(a)se voi tehdä itse paikalla suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen;

(b)se voi antaa pyynnön esittäneen toimivaltaisen viranomaisen osallistua paikalla suoritettavaan tarkastukseen tai tutkimukseen;

(c)se voi antaa pyynnön esittäneen toimivaltaisen viranomaisen tehdä paikalla suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen itse;

(d)se voi nimetä tarkastajat tai asiantuntijat tekemään paikalla suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen;

(e)se voi antaa valvontatoimiin liittyviä erityistehtäviä myös toisille toimivaltaisille viranomaisille.

4.Toimivaltaiset viranomaiset voivat saattaa ESMAn käsiteltäväksi tilanteet, joissa yhteistyöpyyntö, erityisesti tietojen vaihtoa koskeva pyyntö, on hylätty tai siihen ei ole vastattu kohtuullisessa ajassa. ESMA voi tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuissa tilanteissa toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla siirretyn toimivallan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan soveltamista.

5.ESMAlla on valtuudet laatia teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa täsmennetään tiedot, joita toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat 1 kohdan mukaisesti.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6.ESMA voi laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia toimivaltaisten viranomaisten välisessä yhteistyössä ja tietojenvaihdossa käytettävien vakiomuotoisten lomakkeiden, mallipohjien ja menettelyjen laatimista varten.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

39 artikla 
Salassapitovelvollisuus

1.Kaikki toimivaltaisten viranomaisten välillä tämän asetuksen mukaisesti vaihdettavat tiedot, jotka koskevat liiketoiminta- tai toimintaolosuhteita ja muita taloudellisia tai henkilökohtaisia asioita, on katsottava luottamuksellisiksi, ja niihin on sovellettava salassapitovelvollisuutta koskevia vaatimuksia, paitsi jos toimivaltainen viranomainen ilmoittaa tietoja toimittaessaan, että tällaiset tiedot saa ilmaista, tai jos niiden ilmaiseminen on tarpeen oikeudellisia menettelyjä varten.

2.Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet toimivaltaisen viranomaisen tai sellaisen kolmannen osapuolen palveluksessa, joille toimivaltainen viranomainen on siirtänyt tehtäviä. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa ilmaista toiselle henkilölle eikä toiselle viranomaiselle, jollei unionin oikeudessa tai kansallisessa laissa toisin säädetä.

40 artikla
Turvaamistoimenpiteet

1.Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jolla on selkeät ja todennettavissa olevat perusteet uskoa, että eurooppalaisen vihreän joukkolainan liikkeeseenlaskija on syyllistynyt sääntöjenvastaisuuksiin tai että se on rikkonut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, on ilmoitettava näistä havainnoista kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja ESMAlle.

2.Jos eurooppalaisen vihreän joukkolainan liikkeeseenlaskija jatkaa tämän asetuksen rikkomista kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toteuttamista toimenpiteistä huolimatta, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja ESMAlle ilmoitettuaan toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet sijoittajien suojaamiseksi ja ilmoitettava niistä ilman aiheetonta viivytystä komissiolle ja ESMAlle.

3.Jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä toisen toimivaltaisen viranomaisen 2 kohdan nojalla toteuttamista toimenpiteistä, se voi ilmoittaa asiasta ESMAlle. ESMA voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

41 artikla
Hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet

1.Jäsenvaltioiden on kansallisen lakinsa mukaisesti annettava toimivaltaisille viranomaisille valtuudet määrätä hallinnollisia seuraamuksia ja toteuttaa muita asianmukaisia hallinnollisia toimenpiteitä, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 37 artiklan mukaisia toimivaltaisten viranomaisten valvonta- ja tutkintavaltuuksia sekä jäsenvaltioiden oikeutta säätää rikosoikeudellisista seuraamuksista ja määrätä niitä. Näitä hallinnollisia seuraamuksia ja muita hallinnollisia toimenpiteitä sovelletaan seuraaviin tapauksiin:

(a)8–13 artiklan rikkominen;

(b)kieltäytyminen yhteistyöstä tai tietojen toimittamisesta 37 artiklan soveltamisalaan kuuluvan tutkimuksen tai pyynnön yhteydessä.

Jäsenvaltiot voivat päättää, että ne eivät vahvista ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja hallinnollisia seuraamuksia koskevia sääntöjä, jos kyseisen alakohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuihin rikkomisiin jo sovelletaan niiden kansallisen lain nojalla rikosoikeudellisia seuraamuksia viimeistään [tämän asetuksen soveltamispäivänä]. Jos jäsenvaltiot päättävät toimia näin, niiden on annettava asianomaiset rikoslainsäädäntönsä osat yksityiskohtaisesti tiedoksi komissiolle ja ESMAlle.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset säännöt komissiolle ja ESMAlle viimeistään [tämän asetuksen soveltamispäivänä]. Niiden on ilmoitettava komissiolle ja ESMAlle kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä.

2.Jäsenvaltioiden on kansallisen lakinsa mukaisesti varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet määrätä seuraavat hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet 1 kohdan a alakohdassa luetelluista rikkomisista:

(a)julkinen ilmoitus, josta käy ilmi vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi sekä rikkomisen luonne 37 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti;

(b)määräys, jossa vastuussa olevaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kielletään jatkamasta rikkomisen käsittävää toimintaa;

(c)hallinnolliset taloudelliset enimmäisseuraamukset, jotka ovat vähintään kaksi kertaa niin suuret kuin rikkomisen johdosta saadut voitot tai vältetyt tappiot, jos ne voidaan määrittää;

(d)oikeushenkilön tapauksessa vähintään [500 000] euron suuruiset hallinnolliset taloudelliset enimmäisseuraamukset tai niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava arvo kansallisena valuuttana ... päivänä ...kuuta... [lisätään voimaantulopäivä], tai 0,5 prosenttia kyseisen oikeushenkilön vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta viimeisimmän käytettävissä olevan, ylimmän hallintoelimen hyväksymän tilinpäätöksen mukaisesti;

(e)luonnollisen henkilön osalta vähintään [50 000] euron suuruiset hallinnolliset taloudelliset enimmäisseuraamukset tai niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava arvo kansallisena valuuttana ... päivänä ...kuuta... [lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä].

Sovellettaessa d alakohtaa, jos oikeushenkilö on emoyritys tai sellaisen emoyrityksen tytäryritys, jonka on laadittava konsolidoitu tilinpäätös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/34/EU 46 määritellyllä tavalla, kyseisellä yhteenlasketulla vuotuisella liikevaihdolla tarkoitetaan perimmäisen emoyrityksen ylimmän hallintoelimen hyväksymän uusimman käytettävissä olevan konsolidoidun tilinpäätöksen mukaista yhteenlaskettua vuotuista liikevaihtoa tai vastaavan tyyppistä tuloa tilinpäätöksiin sovellettavan asiaankuuluvan unionin lainsäädännön mukaisesti.

3.Jäsenvaltiot voivat säätää lisäseuraamuksista tai -toimenpiteistä sekä tässä asetuksessa säädettyjä korkeammista hallinnollisista taloudellisista seuraamuksista.

42 artikla
Valvontavaltuuksien ja seuraamusten määräämistä koskevien valtuuksien käyttö

4.Toimivaltaisten viranomaisten on hallinnollisten seuraamusten ja muiden hallinnollisten toimenpiteiden tyyppiä ja tasoa määrittäessään otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, joihin kuuluvat soveltuvin osin mukaan muun muassa seuraavat:

(a)rikkomisen vakavuus ja ajallinen kesto;

(b)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuun aste;

(c)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuositulot ja nettovarallisuus;

(d)rikkomisen vaikutukset yksityissijoittajien etuihin;

(e)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen vuoksi saamien voittojen tai välttämien tappioiden taikka rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneiden tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;

(f)se, missä määrin rikkomisesta vastuussa oleva henkilö on tehnyt yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tarpeeseen varmistaa, että kyseinen henkilö joutuu luopumaan saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;

(g)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön aiemmat rikkomiset;

(h)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen jälkeen toteuttamat toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi.

5.Käyttäessään valtuuksiaan määrätä hallinnollisia seuraamuksia ja muita hallinnollisia toimenpiteitä 41 artiklan nojalla toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että niiden valvonta- ja tutkintavaltuuksien käyttö sekä niiden määräämät hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet ovat tehokkaita ja asianmukaisia tämän asetuksen mukaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten on sovitettava yhteen toimintansa, jotta vältetään mahdolliset kaksinkertaiset ja päällekkäiset toimet niiden käyttäessä valvonta- ja tutkintavaltuuksiaan sekä määrätessä hallinnollisia seuraamuksia ja muita hallinnollisia toimenpiteitä rajat ylittävissä tapauksissa.

43 artikla
Muutoksenhakuoikeus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen mukaisesti tehdyt päätökset on asianmukaisesti perusteltu ja että niihin voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa.

44 artikla
Päätösten julkaiseminen

1.Toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava tämän asetuksen rikkomisen perusteella määrättyä hallinnollista seuraamusta tai muuta hallinnollista toimenpidettä koskeva päätös virallisilla verkkosivustoillaan välittömästi, kun henkilölle, jota päätös koskee, on ilmoitettu päätöksestä. Julkaistuissa tiedoissa on oltava tiedot rikkomisen tyypistä ja luonteesta sekä rikkomisesta vastuussa olevien henkilöiden nimet. Tätä velvollisuutta ei sovelleta päätöksiin, joissa määrätään luonteeltaan tutkinnallisia toimenpiteitä.

2.Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että oikeushenkilöiden henkilöllisyyden taikka luonnollisten henkilöiden henkilöllisyyden tai henkilötietojen julkaiseminen on tällaisten tietojen julkaisemisen oikeasuhteisuudesta tehdyn tapauskohtaisen arvioinnin perusteella kohtuutonta, tai jos tällainen julkaiseminen vaarantaisi finanssimarkkinoiden vakauden tai meneillään olevan tutkinnan, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat jonkin seuraavista:

(a)lykkäävät seuraamuksen tai toimenpiteen määräämistä koskevan päätöksen julkaisemista, kunnes ei enää ole perusteita olla julkaisematta näitä tietoja;

(b)julkaisevat päätöksen seuraamuksen tai toimenpiteen määräämisestä nimettömänä kansallisen lain mukaisella tavalla, mikäli nimettömän julkaisemisen avulla varmistetaan kyseisten henkilötietojen tehokas suojelu;

(c)jättävät seuraamuksen tai toimenpiteen määräämistä koskevan päätöksen julkaisematta, jos katsotaan, että a ja b alakohdassa säädetyt vaihtoehdot eivät ole riittäviä varmistamaan sitä, että:

i)finanssimarkkinoiden vakaus ei vaarannu;

ii)tällaisten päätösten julkaiseminen on oikeassa suhteessa toimenpiteisiin, jotka katsotaan luonteeltaan vähäisiksi.

Kun kyse on ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetusta päätöksestä julkaista seuraamus tai toimenpide nimettömänä, kyseisten tietojen julkaisemista voidaan lykätä kohtuulliseksi ajaksi, jos oletetaan, että sen kuluessa syyt nimettömään julkaisemiseen raukeavat.

3.Jos seuraamuksen tai toimenpiteen määräämistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta asiaankuuluvissa oikeus- tai muissa viranomaisissa, toimivaltaisten viranomaisten on lisäksi viipymättä julkistettava virallisella verkkosivustollaan tällaiset tiedot ja kaikki tällaisen muutoksenhaun lopputulokseen liittyvät myöhemmät tiedot. Lisäksi on julkistettava kaikki päätökset, joilla kumotaan seuraamuksen tai toimenpiteen määräämistä koskeva aikaisempi päätös.

4.Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että tämän artiklan mukaisesti julkistetut tiedot pysyvät niiden virallisella verkkosivustolla vähintään viiden vuoden ajan niiden julkistamisen jälkeen. Julkaistujen tietojen sisältämiä henkilötietoja pidetään toimivaltaisen viranomaisen virallisella verkkosivustolla ainoastaan tarvittavan ajan, sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti.

45 artikla
Seuraamuksista ilmoittaminen ESMAlle

1.Toimivaltaisen viranomaisen on vuosittain toimitettava ESMAlle yhteen kootut tiedot kaikista 41 artiklan mukaisesti määrätyistä hallinnollisista seuraamuksista ja muista hallinnollisista toimenpiteistä. ESMA julkistaa nämä tiedot vuosikertomuksessaan.

Jos jäsenvaltiot ovat päättäneet 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistaa rikosoikeudellisia seuraamuksia kyseisessä kohdassa tarkoitettujen säännösten rikkomisesta, niiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vuosittain ESMAlle nimettömiksi tehdyt ja yhdistetyt tiedot kaikista suoritetuista rikostutkinnoista ja määrätyistä rikosoikeudellisista seuraamuksista. ESMA julkaisee määrättyjä rikosseuraamuksia koskevat tiedot vuosikertomuksessa.

2.Toimivaltaisen viranomaisen, joka on julkistanut hallinnolliset seuraamukset, muut hallinnolliset toimenpiteet tai rikosoikeudelliset seuraamukset, on samanaikaisesti ilmoitettava kyseisistä seuraamuksista tai toimenpiteistä ESMAlle.

3.Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava ESMAlle kaikista määrätyistä hallinnollisista seuraamuksista tai muista hallinnollisista toimenpiteistä, joita ei ole julkaistu 44 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti, sekä niitä koskevasta mahdollisesta muutoksenhausta ja sen lopputuloksesta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset saavat kaikkia määrättyjä rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevat tiedot ja lopulliset tuomiot ja toimittavat ne ESMAlle. ESMAn on ylläpidettävä sille ilmoitetuista seuraamuksista keskustietokantaa pelkästään toimivaltaisten viranomaisten välistä tiedonvaihtoa varten. Tietokantaan on pääsy ainoastaan toimivaltaisilla viranomaisilla, ja sitä pidetään ajan tasalla toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tietojen perusteella.

2 LUKU
ESMA

46 artikla
47, 48 ja 49 artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö

ESMAn, sen virkamiesten tai sen valtuuttamien muiden henkilöiden 47, 48 ja 49 artiklan mukaisesti saamia valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.

47 artikla
Tietopyynnöt

1.ESMA voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia seuraavia henkilöitä antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen:

(a)henkilöt, jotka tosiasiallisesti johtavat ulkopuolisen arvioijan liiketoimintaa;

(b)ulkopuolisen arvioijan valvonta-, johto- tai hallintoelimen jäsenet;

(c)ulkopuolisen arvioijan ylimmän johdon jäsenet;

(d)kaikki henkilöt, jotka osallistuvat suoraan ulkopuolisen arvioijan arviointitoimintaan;

(e)sellaisten yhteisöjen lailliset edustajat ja työntekijät, joille ulkopuolinen arvioija on ulkoistanut tiettyjä tehtäviä 25 artiklan mukaisesti;

(f)henkilöt, jotka muulla tavoin läheisesti ja merkittävästi liittyvät tai ovat yhteydessä ulkopuolisen arvioijan johtamisprosessiin;

(g)kuka tahansa, joka toimii ulkopuolisen arvioijan tavoin tai esiintyy sellaisena ilman, että häntä rekisteröidään, ja kuka tahansa henkilö, joka suorittaa jonkin af alakohdassa tarkoitetuista tehtävistä tällaisen henkilön puolesta.

2.Lähettäessään 1 kohdan mukaisen tietojensaantia koskevan pyynnön ESMAn on

(a)viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;

(b)ilmoitettava pyynnön tarkoitus;

(c)täsmennettävä, mitä tietoja pyydetään;

(d)asetettava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;

(e)ilmoitettava henkilölle, jolta tietoja pyydetään, ettei sillä ole velvollisuutta antaa tietoja, mutta jos se vastaa pyyntöön vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä tai harhaanjohtavia;

(f)ilmoitettava potentiaalisesta sakosta, josta 52 artiklassa säädetään sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.

3.Vaatiessaan 1 kohdan nojalla toimittamaan tietoja päätöksen nojalla ESMAn on

(a)viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;

(b)ilmoitettava pyynnön tarkoitus;

(c)täsmennettävä, mitä tietoja pyydetään;

(d)asetettava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;

(e)ilmoitettava uhkasakoista, joista 53 artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;

(f)ilmoitettava sakosta, josta säädetään 52 artiklassa, sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia;

(g)ilmoitettava oikeudesta hakea päätökseen muutosta valituslautakunnalta asetuksen (EU) N:o 1095/2010 58 ja 59 artiklan mukaisesti ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi kyseisen asetuksen 60 ja 61 artiklan mukaisesti.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt tai näiden edustajat sekä oikeushenkilöiden ja oikeuskelpoisuutta vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöt, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, ovat velvoitetut antamaan pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa pyydetyt tiedot asiakkaidensa nimissä. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia.

5.ESMA toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, joita tietojensaantipyyntö koskee, on kotipaikka tai johon ne ovat sijoittautuneet.

48 artikla
Yleiset tutkimukset

1.ESMA voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia tarvittavia tutkimuksia. Tätä varten ESMAn valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla henkilöillä on valtuudet

(a)tutkia kaikki asiakirjat, tiedot, menettelyt ja muu aineisto, joilla on merkitystä sen tehtävien suorittamisessa riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu;

(b)ottaa tai hankkia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita kyseisistä asiakirjoista, tiedoista, menettelyistä ja muusta aineistosta;

(c)pyytää keneltä tahansa 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta henkilöltä tai sen edustajilta tai henkilöstöltä suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;

(d)haastatella ketä tahansa muuta haastatteluun suostuvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämiseksi;

(e)vaatia puhelin- ja dataliikennetietoja.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tutkimusten suorittamiseksi ESMAn virkamiesten ja muiden sen valtuuttamien henkilöiden on oikeuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa määritellään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Lisäksi valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista 53 artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin ei anneta lainkaan tai niitä ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista 52 artiklassa säädetään sen varalta, että 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.

3.Edellä 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava ESMAn päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on mainittava tutkimuksen kohde ja tarkoitus, 53 artiklassa säädetyt uhkasakot, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevat oikeussuojakeinot sekä oikeus viedä päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

4.ESMAn on hyvissä ajoin ennen tutkimusta annettava tieto tutkimuksesta ja sitä suorittamaan valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyydestä 36 artiklassa tarkoitetulle sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on tarkoitus suorittaa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten on ESMAn pyynnöstä avustettava kyseisiä valtuutettuja henkilöitä heidän tehtäviensä hoitamisessa. Myös asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä osallistua tutkimuksiin.

5.Jos 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu puhelin- tai tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää, että kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on haettava kansallisten sääntöjen mukaisesti oikeusviranomaisen lupaa, ESMAn on myös pyydettävä tällaista lupaa. ESMA voi pyytää tällaista lupaa myös turvaamistoimenpiteenä.

6.Jos 5 kohdassa tarkoitettua lupaa pyydetään, kansallisen oikeusviranomainen tarkastaa, että ESMAn päätös on pätevä ja että suunnitellut pakkokeinot eivät ole tutkimusten kohteeseen nähden mielivaltaisia eivätkä liiallisia. Tarkastaessaan pakkokeinojen oikeasuhteisuutta kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää ESMAlta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla ESMA epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan ESMAn asiakirja-aineistossa olevia tietoja. ESMAn päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

49 artikla
Paikalla tehtävät tarkastukset

1.ESMA voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden liiketiloissa, maa-alueilla tai kiinteistöissä kaikki tarpeelliset paikalla tehtävät tarkastukset. Milloin tarkastusten moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, ESMA voi suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta.

2.ESMAn virkamiehet ja muut henkilöt, jotka se on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla ESMAn tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien oikeushenkilöiden liiketiloihin, maa-alueille tai kiinteistöihin, ja heillä on kaikki 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat, kiinteistöt ja kirjanpito tai asiakirjat siksi ajaksi ja siltä osin, kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.

3.ESMA ilmoittaa tarkastuksesta riittävän ajoissa ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle, jossa tarkastus on määrä suorittaa. Tämän artiklan mukaiset tarkastukset tehdään edellyttäen, että asianomainen viranomainen on vahvistanut, ettei se vastusta kyseisiä tarkastuksia.

4.ESMAn virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka se on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa määritetään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista 53 artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen. ESMAn on ilmoitettava tarkastuksesta hyvissä ajoin ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä suorittaa.

5.Edellä 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava ESMAn päätöksen nojalla määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava 53 artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. ESMA tekee kyseiset päätökset kuultuaan sen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista, jossa tarkastus on määrä suorittaa.

6.Sen jäsenvaltion, jossa tarkastus on määrä suorittaa, toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten ja kyseisen viranomaisen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on ESMAn pyynnöstä aktiivisesti avustettava ESMAn virkamiehiä ja muita sen valtuuttamia henkilöitä. Tätä varten heillä on 2 kohdassa säädetyt valtuudet. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

7.ESMA voi myös pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan puolestaan tässä artiklassa ja 48 artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Tätä varten toimivaltaisilla viranomaisilla on samat tässä artiklassa ja 48 artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet kuin ESMAlla.

8.Jos ESMAn virkamiehet ja muut sen valtuuttamat mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava heille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen.

9.Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 8 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää sovellettavan kansallisen oikeuden mukaan oikeusviranomaisen lupaa, ESMAn on myös pyydettävä tällaista lupaa. ESMA voi pyytää tällaista lupaa myös turvaamistoimenpiteenä.

10.Jos 9 kohdassa tarkoitettua lupaa pyydetään, kansallinen oikeusviranomainen tarkastaa, että ESMAn päätös on pätevä ja että suunnitellut pakkokeinot eivät ole tutkimusten kohteeseen nähden mielivaltaisia eivätkä liiallisia. Tarkastaessaan pakkokeinojen oikeasuhteisuutta kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää ESMAlta yksityiskohtaisia selvityksiä. Tällainen yksityiskohtaisia selvityksiä koskeva pyyntö voi erityisesti liittyä niihin perusteisiin, joilla ESMA epäilee tämän asetuksen rikkomista, samoin kuin epäillyn rikkomisen vakavuuteen ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallistumisen luonteeseen. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan ESMAn asiakirja-aineistossa olevia tietoja. ESMAn päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

50 artikla
Tietojenvaihto

1.Edellä 36 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten, ESMAn ja muiden asianomaisten viranomaisten on viipymättä toimitettava toisilleen tiedot, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi.

2.Edellä 36 artiklassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, ESMA, muut asianomaiset viranomaiset ja muut elimet taikka luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka vastaanottavat luottamuksellisia tietoja hoitaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään, saavat käyttää niitä ainoastaan tehtäviensä hoidon yhteydessä.

51 artikla
ESMAn valvontatoimenpiteet

1.Jos ESMA toteaa 55 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että henkilö on syyllistynyt johonkin 52 artiklan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, se toteuttaa yhden tai useamman seuraavista:

(a)peruuttaa kolmannen maan ulkopuolisen arvioijan rekisteröinnin

(b)peruuttaa kolmannessa maassa sijaitsevan ulkopuolisen arvioijan tunnustuksen

(c)kieltää tilapäisesti ulkopuolista arvioijaa harjoittamasta tämän asetuksen mukaista toimintaa unionissa, kunnes rikkominen on lopetettu

(d)tekee päätöksen, jossa se vaatii henkilöä lopettamaan rikkomisen

(e)tekee 52 artiklan nojalla päätöksen sakkojen määräämisestä

(f)tekee 53 artiklan nojalla päätöksen uhkasakkojen määräämisestä

(g)antaa julkisia ilmoituksia.

2.ESMA peruuttaa ulkopuolisen arvioijan rekisteröinnin tai tunnustuksen seuraavissa olosuhteissa:

(a)ulkopuolinen arvioija on nimenomaisesti luopunut rekisteröinnistä tai tunnustuksen tai ei ole käyttänyt rekisteröintiä tai tunnustusta 36 kuukauden kuluessa rekisteröinnin tai tunnustuksen myöntämisestä;

(b)ulkopuolinen arvioija on saanut toimiluvan tai tunnustuksen väärien ilmoitusten perusteella tai muilla sääntöjenvastaisilla keinoilla;

(c)ulkopuolinen arvioija ei enää täytä niitä edellytyksiä, joiden mukaisesti se on rekisteröity tai tunnustettu.

Jos ESMA peruuttaa ulkopuolisen arvioijan rekisteröinnin tai tunnustuksen, sen on perusteltava päätöksensä kaikilta osin. Peruuttaminen tulee voimaan välittömästi.

3.ESMA ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä tehdessään huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien perusteiden osalta:

(a)rikkomisen kesto ja toistumistiheys;

(b)onko rikkominen aiheuttanut talousrikoksen tai helpottanut sitä taikka muuten vaikuttanut siihen;

(c)onko rikkominen tapahtunut tahallisesti vai tuottamuksellisesti;

(d)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuun aste;

(e)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuositulot ja nettovarallisuus;

(f)rikkomisen vaikutukset yksityissijoittajien etuihin;

(g)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen vuoksi saamien voittojen tai välttämien tappioiden taikka rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneiden tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;

(h)missä määrin rikkomisesta vastuussa oleva henkilö on tehnyt yhteistyötä ESMAn kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarvetta varmistaa, että kyseinen henkilö joutuu luopumaan saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;

(i)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön aiemmat rikkomiset;

(j)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen jälkeen toteuttamat toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi.

4.ESMA antaa kaikki 1 kohdan nojalla toteutetut toimet viipymättä tiedoksi rikkomisesta vastuussa olevalle henkilölle sekä ilmoittaa niistä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Se julkaisee kaikki tällaiset toimet verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa toimen toteutuspäivästä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun julkaisemiseen on sisällyttävä vähintään seuraavat:

(a)maininta siitä, että rikkomisesta vastuussa olevalla henkilöllä on oikeus hakea muutosta päätökseen;

(b)tarvittaessa maininta siitä, että muutosta on haettu ja että muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta;

(c)maininta siitä, että ESMAn valituslautakunnalla on mahdollisuus keskeyttää riitautetun päätöksen soveltaminen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 artiklan 3 kohdan nojalla.

52 artikla
Sakot

1.Jos ESMA toteaa 55 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että ulkopuolinen arvioija ja 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt ovat tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistyneet yhteen tai useampaan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 3 kohdan mukaisen sakon määräämisestä.

Rikkominen katsotaan tahalliseksi, jos ESMA havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että henkilö toimi tarkoituksellisesti syyllistyessään rikkomiseen.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rikkomiset ovat seuraavat:

(a)18–30 artiklan noudattamatta jättäminen;

(b)väärien tietojen antaminen, kun haetaan rekisteröintiä ulkopuolisena arvioijana, tai muiden sääntöjenvastaisten keinojen käyttö tällaisen rekisteröinnin saamiseksi;

(c)tämän asetuksen 47 artiklan nojalla annetulla päätöksellä vaadittujen tietojen toimittamatta jättäminen tai virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen toimittaminen vastauksena tietopyyntöön tai päätökseen;

(d)tämän asetuksen 48 artiklan 1 kohdan a, b, c tai e alakohdan mukaisen tutkinnan estäminen tai noudattamatta jättäminen;

(e)tämän asetuksen 49 artiklan noudattamatta jättäminen laiminlyömällä selityksen antamisen tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista tai antamalla virheellisen tai harhaanjohtavan selityksen;

(f)ulkopuolisen arvioijan toiminnan aloittaminen tai sellaisena esiintyminen ilman rekisteröitymistä ulkopuoliseksi arvioijaksi.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon vähimmäismäärä on 20 000 euroa. Enimmäismäärä on 200 000 euroa.

Päättäessään 1 kohdan mukaisen sakon määrästä ESMA ottaa huomioon 51 artiklan 3 kohdassa esitetyt perusteet.

4.Jos henkilö on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti, sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty.

5.Jos teko tai laiminlyönti muodostuu useiden rikkomisten yhdistelmästä, sovelletaan ainoastaan suurimmasta rikkomuksesta määrättävää sakkoa.

53 artikla
Uhkasakot

1.ESMA määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen

(a)henkilön lopettamaan rikkomisen 52 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti;

(b)47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön

i)toimittamaan täydellisinä tiedot, joita on pyydetty 47 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;

ii)suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu 48 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa;

iii)suostumaan 49 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä määrättyyn paikalla tehtävään tarkastukseen.

2.Uhkasakkoja on määrättävä kutakin viivästyspäivää kohden.

3.Uhkasakkojen määrä on kolme prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päiväliikevaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, kaksi prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se lasketaan uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.

4.Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi ESMAn päätöksen tiedoksiantamisen jälkeen. Tämän ajanjakson päätyttyä ESMA tarkastelee toimenpidettä uudelleen.

54 artikla
Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen

1.ESMA julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty 52 ja 53 artiklan mukaisesti, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille. Tällainen julkistaminen ei saa sisältää asetuksessa (EY) N:o 45/2001 tarkoitettuja henkilötietoja.

2.Edellä olevien 52 ja 53 artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.

3.Jos ESMA päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt.

4.Edellä olevien 52 ja 53 artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.

Sakkojen ja uhkasakkojen täytäntöönpanoa varten ESMA soveltaa siinä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa voimassa olevia riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevia sääntöjä, jossa menettely toteutetaan.

5.Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan unionin yleiseen talousarvioon.

55 artikla
Menettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja sakkojen määräämiseksi

1.Jos ESMA tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman 52 artiklan 2 kohdassa luetelluista rikkomisista, ESMA nimeää ESMAn sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Tutkiva virkamies ei saa osallistua eikä saa olla osallistunut asianomaisen ulkopuolisen arvioijan suorassa tai epäsuorassa valvonnassa tai rekisteröintimenettelyssä, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava riippumaton ESMAn hallintoneuvostosta.

2.Tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot, ja hän esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston ESMAn hallintoneuvosto hallintoneuvostolle.

3.Tutkiva virkamies voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää valtuutta vaatia tietoja 47 artiklan mukaisesti sekä valtuutta suorittaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 48 ja 49 artiklan mukaisesti. Näitä valtuuksia käyttäessään tutkivan virkamiehen on noudatettava 46 artiklaa.

4.Tehtäviään hoitaessaan tutkivalla virkamiehellä on oikeus saada kaikki ESMAn valvontatoimintansa puitteissa keräämät asiakirjat ja tiedot.

5.Tutkiva virkamies, joka on saattanut tutkimuksensa päätökseen, antaa tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuuden tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista ESMAn hallintoneuvostolle. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan tosiseikkoihin, joista tutkinnan kohteena olevilla henkilöillä on ollut mahdollisuus esittää huomautuksensa.

6.Tämän artiklan mukaisten tutkimusten aikana on kunnioitettava täysin asianomaisten henkilöiden puolustautumisoikeuksia.

7.Toimittaessaan havaintonsa sisältävän asiakirja-aineiston ESMAn hallintoneuvostolle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.

8.Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 56 artiklan mukaisesti asianomaisia henkilöitä, jos nämä ovat sitä pyytäneet, ESMA päättää, ovatko tutkimuksen kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan 52 artiklan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa valvontatoimenpiteen 51 artiklan mukaisesti ja määrää sakon 52 artiklan mukaisesti.

9.Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn ESMAn hallintoneuvostossa eikä puutu muullakaan tavalla ESMAn hallintoneuvoston päätöksentekoprosessiin.

10.Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 12 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 60 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan valtuuden käyttöä koskevaa menettelyä, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset ja sakkojen tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset sekä yksityiskohtaiset säännöt seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisajoista.

11.ESMA antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia osoituksia sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa rikoksen. Lisäksi ESMA pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samojen tosiseikkojen tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn tuloksena.

56 artikla
Niiden henkilöiden kuuleminen, joita menettely koskee

1.Ennen kuin ESMA antaa 51 ja 53 artiklan nojalla päätöksen, se antaa menettelyn kohteena oleville henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa ESMAn toteamista seikoista. ESMA perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.

2.Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan 51 artiklan nojalla kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon aiheutuminen rahoitusjärjestelmälle. Tällöin ESMA voi tehdä välipäätöksen, ja sen on annettava kyseisille henkilöille tilaisuus esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.

3.Menettelyissä on kunnioitettava täysin niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita menettely koskee. Heillä on oikeus tutustua ESMAn asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä ESMAn sisäisiin valmisteluasiakirjoihin.

57 artikla
Muutoksen hakeminen Euroopan unionin tuomioistuimelta

Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla ESMA on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.

58 artikla
Rekisteröinti-, tunnustamis- ja valvontamaksut

1.ESMA veloittaa ulkopuolisilta arvioijilta kustannukset, jotka liittyvät heidän rekisteröintiinsä, tunnustamiseensa ja valvontaansa, sekä kustannukset, joita sille saattaa aiheutua tämän asetuksen mukaisten töiden suorittamisesta.

2.Maksun, jonka ESMA perii hakijalta, rekisteröidyltä ulkopuoliselta arvioijalta tai tunnustetulta ulkopuoliselta arvioijalta, on katettava kaikki hallinnolliset kustannukset, joita ESMAlle aiheutuu toiminnastaan suhteessa kyseiseen hakijaan tai ulkopuoliseen arvioijaan. Maksun on oltava oikeassa suhteessa kyseisen ulkopuolisen arvioijan liikevaihtoon.

3.Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 12 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 60 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään maksujen laji, maksujen kohteet, maksujen määrä ja maksutapa.

59 artikla
ESMAn rekisteri ulkopuolisista arvioijista ja kolmansien maiden ulkopuolisista arvioijista

1.ESMA pitää verkkosivustollaan julkisesti saatavilla olevaa rekisteriä, jossa luetellaan kaikki seuraavat:

(a)kaikki 15 artiklan mukaisesti rekisteröidyt ulkopuoliset arvioijat;

(b)ulkopuoliset arvioijat, joita kielletään tilapäisesti harjoittamasta toimintaansa 51 artiklan mukaisesti;

(c)ulkopuoliset arvioijat, joiden rekisteröinti on peruutettu 51 artiklan mukaisesti;

(d)kolmansien maiden ulkopuoliset arvioijat, joilla on lupa tarjota palveluja unionissa 31 artiklan mukaisesti;

(e)34 artiklan mukaisesti tunnustetut kolmansien maiden ulkopuoliset arvioijat;

(f)15 artiklan mukaisesti rekisteröidyt ulkopuoliset arvioijat, jotka hyväksyvät kolmansien maiden ulkopuolisten arvioijien palveluja 35 artiklan mukaisesti;

(g)ne kolmansien maiden ulkopuoliset arvioijat, joiden rekisteröinti on peruutettu ja jotka eivät saa enää käyttää 31 artiklan mukaisia oikeuksia, kun komissio tekee kyseistä kolmatta maata koskevan 32 artiklassa tarkoitetun peruuttamispäätöksen;

(h)kolmansien maiden ulkopuoliset arvioijat, joiden tunnustaminen on keskeytetty tai peruutettu, ja 15 artiklan mukaisesti rekisteröidyt ulkopuoliset arvioijat, jotka eivät enää hyväksy kolmansien maiden ulkopuolisten arvioijien palveluja.

2.Rekisterin on sisällettävä ulkopuolisten arvioijien yhteystiedot, heidän verkkosivustonsa sekä päivämäärät, joihin mennessä kyseisiä ulkopuolisia arvioijia koskevat ESMAn päätökset tulevat voimaan.

3.Kolmansien maiden arvioijien osalta rekisterissä on oltava myös tiedot palveluista, joita kolmansien maiden ulkopuoliset arvioijat voivat tarjota, sekä heidän valvonnastaan kolmannessa maassa vastaavan toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot.

V OSASTO
Delegoidut säädökset

60 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän] alkaen määräämättömäksi ajaksi valta antaa delegoituja säädöksiä, joita tarkoitetaan valvontatoimenpiteiden toteuttamista ja sakkojen määräämistä koskevia menettelysääntöjä sekä rekisteröinti-, tunnustamis- ja valvontamaksuja käsittelevissä 55 artiklan 10 kohdassa ja 58 artiklan 3 kohdassa.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa valvontatoimenpiteiden toteuttamista ja sakkojen määräämistä koskevia menettelysääntöjä sekä rekisteröinti-, tunnustamis- ja valvontamaksuja käsittelevissä tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Valvontatoimenpiteiden toteuttamista ja sakkojen määräämistä koskevia menettelysääntöjä sekä rekisteröinti-, tunnustamis- ja valvontamaksuja käsittelevien artiklojen nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole [kahden kuukauden] kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].

61 artikla
Komiteamenettely

Komissiota avustaa komission päätöksellä 2001/528/EY 47 perustettu Euroopan arvopaperikomitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 48 tarkoitettu komitea.

Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VI OSASTO
Loppusäännökset

62 artikla
Siirtymäsäännös

1.Ulkopuolinen arvioija, joka aikoo tarjota palveluja tämän asetuksen mukaisesti sen voimaantulosta [julkaisutoimisto lisää päivämäärä, joka on 30 kuukauden kuluttua tämän asetuksen ensimmäisestä soveltamispäivästä] saakka, saa tarjota tällaisia palveluja vasta ilmoitettuaan asiasta ESMAlle ja toimitettuaan 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ulkopuolisten arvioijien on [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukautta tämän asetuksen ensimmäisestä soveltamispäivästä] saakka noudatettava 16–30 artiklaa, lukuun ottamatta 16 artiklan 2 kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa, 20 artiklan 3 kohdassa, 21 artiklan 4 kohdassa, 22 artiklan 3 kohdassa, 23 artiklan 3 kohdassa ja 25 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettuja vaatimuksia.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut ulkopuoliset arvioijat saavat [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukautta tämän asetuksen ensimmäisestä soveltamispäivästä] jälkeen tarjota palveluja tämän asetuksen mukaisesti vasta sen jälkeen, kun ne on rekisteröity 15 artiklan mukaisesti, ja noudattavat 14 ja 16–30 artiklaa, sellaisina kuin ne ovat täydennettyinä 2 kohdassa tarkoitetuilla delegoiduilla säädöksillä.

4.ESMA tutkii [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukautta tämän asetuksen ensimmäisestä soveltamispäivästä] jälkeen, täyttävätkö 1 kohdassa tarkoitetut ulkopuoliset arvioijat ja kyseisten palveluntarjoajien tarjoamat palvelut [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukautta tämän asetuksen ensimmäisestä soveltamispäivästä] saakka tässä asetuksessa säädetyt edellytykset.

Jos ESMA katsoo, että ulkopuolinen arvioija tai ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tarjotut palvelut eivät täytä tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä, ESMA toteuttaa yhden tai useamman toimen 52 artiklan mukaisesti.

63 artikla
Kolmansien maiden ulkopuolisia arvioijia koskeva siirtymäsäännös

1.Kolmannen maan ulkopuolinen arvioija, joka aikoo tarjota palveluja tämän asetuksen mukaisesti sen voimaantulosta [julkaisutoimisto lisää päivämäärä, joka on 30 kuukauden kuluttua tämän asetuksen ensimmäisestä soveltamispäivästä] saakka, saa tarjota tällaisia palveluja vasta ilmoitettuaan asiasta ESMAlle ja toimitettuaan 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden ulkopuolisiin arvioijiin sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

(a)niiden on noudatettava 16–30 artiklaa, lukuun ottamatta 16 artiklan 2 kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa, 20 artiklan 3 kohdassa, 21 artiklan 4 kohdassa, 22 artiklan 3 kohdassa, 23 artiklan 3 kohdassa ja 25 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettuja vaatimuksia;

(b)niillä on oltava unioniin sijoittautunut laillinen edustaja, joka noudattaa 34 artiklan 3 kohdan a–c alakohdan säännöksiä.

3.Tämän asetuksen 32, 34 ja 35 artiklaa sovelletaan [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukautta ja yhden päivän tämän asetuksen ensimmäisestä soveltamispäivästä] jälkeen.

4.ESMA tutkii [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukautta tämän asetuksen ensimmäisestä soveltamispäivästä] jälkeen, täyttävätkö 1 kohdassa tarkoitetut ulkopuoliset arvioijat ja kyseisten palveluntarjoajien tarjoamat palvelut [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukautta tämän asetuksen ensimmäisestä soveltamispäivästä] saakka tässä asetuksessa säädetyt edellytykset.

Jos ESMA katsoo, että ulkopuolinen arvioija tai ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tarjotut palvelut eivät täytä tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä, ESMA toteuttaa yhden tai useamman toimen 52 artiklan mukaisesti.

64 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(2)    Neuvoston päätös (EU) 2016/1841, annettu 5 päivänä lokakuuta 2016, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).

(3)    Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, COM(2019) 640 final.

(4)    Tiedonantoon ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi” liitetty vaikutustenarviointi SWD/2020/176 final .

(5)     2021 European Financial Stability and Integration Review .

(6)    Komission tiedonanto ”Kestävä Eurooppa -investointiohjelma / Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma”, COM(2020) 21 final.

(7)    Eurooppa-neuvoston päätelmät, 12. joulukuuta 2020. (EUCO 22/20).

(8)    Komission työohjelma 2021, 20.10.2020, KOM(2020) 690 lopullinen.

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta.

(10)    EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen 4 artikla: ”Jäsenvaltioiden ja unionin on sovellettava 3 artiklassa säädettyjä kriteerejä määrittääkseen pidetäänkö taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä kaikissa sellaisissa toimenpiteissä, joissa finanssimarkkinatoimijoille tai liikkeeseenlaskijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä saataville asetettuja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia.”

(11)    Tässä yhteydessä voidaan todeta, että yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle annetun asetuksen (EU) 2017/2402 muuttamisesta covid-19-kriisistä elpymisen helpottamiseksi 31 päivänä maaliskuuta 2021 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/557 edellytetään, että komissio laatii Euroopan pankkiviranomaisen kertomuksen perusteella kertomuksen erityisen, kestävää arvopaperistamista koskevan kehyksen luomisesta läheisessä yhteistyössä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa 1. marraskuuta 2021 mennessä. Tämä ehdotus ei vaikuta tähän kertomukseen. Mahdollisesti luotava erityinen kestävän arvopaperistamisen kehys voisi poiketa soveltamisalaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan EuGB-joukkolainoiksi katsottavista arvopaperistamiseen liittyvistä arvopapereista, jos tätä pidetään toivottavana.

(12)    https://ec.europa.eu/info/publications/sustainable-finance-high-level-expert-group_en.

(13)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma, 8.3.2018 (COM(2018)097 final).

(14)    https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52021PC0189.

(15)    Komissio hyväksyi 4. maaliskuuta 2020 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (2020/0036 (COD)), jossa ehdotetaan, että tavoitteesta, joka koskee ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, tehdään EU:ta oikeudellisesti sitova.

(16)    Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä, 19.1.2021, COM(2021) 32 final.

(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10. helmikuuta 2021.

(18)    https://ec.europa.eu/info/consultations/finance-2020-sustainable-finance-strategy_en.

(19)    https://ec.europa.eu/info/consultations/finance-2020-eu-green-bond-standard_en.

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1).

(21)    CBI:n vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan ulkopuolisten arviointien markkinoita hallitsi pääasiassa eurooppalaisista palveluntarjoajista muodostuva ryhmä, jonka markkinaosuus on tällä hetkellä yli 90 prosenttia, ja kuudella yksittäisellä palveluntarjoajalla, jotka ovat CICERO, Sustainalytics, Vigeo Eiris, EY, ISS-oekom ja DNV GL, on lähes 75 prosentin markkinaosuus. Arvio perustuu oletukseen, jonka mukaan puolet näistä päättää hakea rekisteröintiä ESMAlta eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevan kehyksen mukaisesti, ks. ulkopuolista arviointia koskevan vaikutustenarvioinnin liite 9.

(22)    https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32019R2175

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 1).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2033, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta.

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2034, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta.

(30)    EUVL C , , s. .

(31)    Neuvoston päätös (EU) 2016/1841, annettu 5 päivänä lokakuuta 2016, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).

(32)    COM(2020) 21 lopullinen.

(33)    EUCO 22/20.

(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(35)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).

(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(45)    EYVL 17, 6.10.1958, s. 385/58.

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(47)    2001/528/EY: komission päätös, tehty päivänä 6 kesäkuuta 2001, Euroopan arvopaperikomitean perustamisesta.

(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 6.7.2021

COM(2021) 391 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista

{SEC(2021) 390 final} - {SWD(2021) 181 final} - {SWD(2021) 182 final}

LIITE I

EUROOPPALAISTA VIHREÄÄ JOUKKOLAINAA KOSKEVA TIETOKOOSTE

LIITE II

EUROOPPALAISTA VIHREÄÄ JOUKKOLAINAA KOSKEVA VUOTUINEN KOHDENTAMISRAPORTTI

LIITE III

EUROOPPALAISTA VIHREÄÄ JOUKKOLAINAA KOSKEVA VAIKUTUSRAPORTTI

LIITE IV:

LIIKKEESEENLASKUA EDELTÄVIEN JA LIIKKEESEENLASKUN JÄLKEISTEN ARVIOINTIEN SISÄLTÖ

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).    

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).