EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 2.6.2021

COM(2021) 282 final

2021/0137(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

PERUSTELUT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään, että jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa ja työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevina asioina ja sovittavat toimensa yhteen neuvostossa. Siinä määrätään, että neuvosto hyväksyy työllisyyspolitiikan suuntaviivat (148 artikla) ja että niiden on oltava talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaisia (121 artikla).

Vaikka talouspolitiikan laajat suuntaviivat pysyvät voimassa toistaiseksi, työllisyyspolitiikan suuntaviivat on laadittava joka vuosi. Suuntaviivat hyväksyttiin ensimmäisen kerran yhdessä (ns. yhdennettynä pakettina) vuonna 2010 Eurooppa 2020 -strategian tueksi. Yhdennetyt suuntaviivat pysyivät vakaina vuoteen 2014 asti. Vuonna 2015 hyväksyttiin tarkistetut yhdennetyt suuntaviivat. Vuonna 2018 työllisyyspolitiikan suuntaviivat linjattiin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission marraskuussa 2017 julistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan edistää uudistuksia kansallisella tasolla ja näyttää suuntaa uudelle lähentymisprosessille kaikkialla Euroopassa. Suuntaviivat pysyivät muuttumattomina vuonna 2019. Vuonna 2020 niitä mukautettiin niin, että voitiin ottaa huomioon koronaviruskriisin seurauksiin, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä tekijöitä.

Työllisyyspolitiikan suuntaviivat esitetään yhdessä talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoja koskevassa neuvoston päätöksessä (yhdennettyjen suuntaviivojen II osa), ja ne muodostavat perustan maakohtaisille suosituksille eri aloilla.

Työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa mainitut yleiset tavoitteet ja painopistealueet pysyvät voimassa. SEUT-sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan nojalla työllisyyttä koskevien suuntaviivojen voimassaolo vuoden 2021 osalta on vahvistettava neuvoston päätöksellä, kun on ensin kuultu Euroopan parlamenttia, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa, alueiden komiteaa sekä työllisyyskomiteaa.

Työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat seuraavat:

Suuntaviiva 5: Työvoiman kysynnän lisääminen

Suuntaviiva 6: Työvoiman tarjonnan parantaminen sekä työhön pääsyn, taitojen ja osaamisen parantaminen

Suuntaviiva 7: Työmarkkinoiden toiminnan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden parantaminen

Suuntaviiva 8: Yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden torjuminen

2021/0137 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 148 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 1 ,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 2 ,

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon 3 ,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon 4 ,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Jäsenvaltiot ja unioni pyrkivät kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä tulevaisuuteen suuntautuvien ja talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä, jotta voidaan saavuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määrätyt täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä, tasapainoista kasvua, korkeatasoista ympäristönsuojelua ja ympäristön laadun parantamista koskevat tavoitteet. Jäsenvaltiot pitävät työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä koskevat toimensa neuvostossa yhteen, ottaen huomioon työnantajien ja työntekijöiden velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt.

(2)Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua. Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklan mukaisesti vaatimukset, jotka liittyvät korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun.

(3)Unioni on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan koordinointivälineitä talous- ja työllisyyspolitiikan alalla. Neuvoston päätöksen (EU) 2020/1512 5 liitteessä esitetyt jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jäljempänä ’suuntaviivat’, yhdessä neuvoston suosituksessa (EU) 2015/1184 6 vahvistettujen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ovat osa näitä välineitä ja muodostavat yhdennetyt suuntaviivat. Niiden tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita ja unionia politiikan täytäntöönpanossa niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus. Tämän tuloksena saatavilla koordinoiduilla eurooppalaisilla ja kansallisilla politiikoilla ja uudistuksilla pyritään muodostamaan asianmukainen kestävä talous- ja työllisyyspolitiikan yhdistelmä, jonka avulla saadaan myönteiset vaikutukset leviämään.

(4)Suuntaviivat ovat johdonmukaiset vakaus- ja kasvusopimuksen, voimassa olevan unionin lainsäädännön ja unionin eri aloitteiden kanssa, mukaan lukien 30 päivänä lokakuuta 2020 annettu neuvoston suositus 7 , 15 päivänä helmikuuta 2016 annettu neuvoston suositus 8 , 19 päivänä joulukuuta 2016 annettu neuvoston suositus 9 , 15 päivänä maaliskuuta 2018 annettu neuvoston suositus 10 , elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22 päivänä toukokuuta 2018 annettu neuvoston suositus 11 , 22 päivänä toukokuuta 2019 annettu neuvoston suositus 12 , 8 päivänä marraskuuta 2019 annettu neuvoston suositus 13 , 10 päivänä maaliskuuta 2014 annettu neuvoston suositus 14 , 24 päivänä marraskuuta 2020 annettu neuvoston suositus 15 , tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) 4 päivänä maaliskuuta 2021 annettu komission suositus 16 ja [eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta annettu neuvoston suositus 17 ].

(5)Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talous- ja työllisyyspolitiikan yhdennetyn monenvälisen koordinoinnin ja valvonnan kehykseen. Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään kestävyyteen, tuottavuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen, mutta samalla siihen sisältyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sen seurantavälineen, sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun, periaatteet ja sillä edistetään vahvaa sitoutumista toimintaan työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Sillä tuetaan myös kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Unionin ja jäsenvaltioiden työllisyys- ja talouspolitiikan olisi oltava tiiviissä yhteydessä Euroopan siirtymiseen ilmastoneutraaliin, ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen, samalla kun parannetaan kilpailukykyä, varmistetaan asianmukaiset työolosuhteet, edistetään innovointia, edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä torjutaan eriarvoisuutta ja alueellisia eroja.

(6)Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät haasteet, globalisaatio, digitalisaatio, tekoäly, etätyö, alustatalous ja väestörakenteen muutokset muuttavat Euroopan taloutta ja yhteiskuntia. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi toimittava yhdessä, jotta näihin rakenteellisiin tekijöihin voidaan puuttua tehokkaasti ja nykyisiä järjestelmiä voidaan mukauttaa tarpeen mukaan niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden ja niihin liittyvän politiikan tiivis keskinäinen riippuvuus. Tämä edellyttää koordinoituja, kunnianhimoisia ja tehokkaita toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja talouden ohjausjärjestelmää koskevien unionin säännösten mukaisesti. Tällaisten politiikkatoimien olisi katettava kestävien investointien edistäminen, entistä vahvempi sitoutuminen asianmukaisesti jaksotettuihin uudistuksiin, joilla vahvistetaan talouskasvua, laadukkaiden työpaikkojen luomista, tuottavuutta, asianmukaisia työolosuhteita, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä ja sietokykyä, sekä vastuullisen finanssipolitiikan harjoittaminen. Niissä olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä ottaen huomioon niiden vaikutukset ympäristöön, työllisyyteen ja yhteiskuntaan.

(7)Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat toimielinten välisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista 18 , jäljempänä ’pilari’. Pilarissa esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Ne on järjestetty kolmeen luokkaan: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus. Periaatteet ja oikeudet ohjaavat unionin strategiaa, ja niillä varmistetaan, että ilmastoneutraaliuteen, ympäristön kestävyyteen, digitalisaatioon sekä väestönrakenteen muutoksiin liittyvät siirtymät ovat sosiaalisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Pilari ja siihen liittyvä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu muodostavat viitekehyksen, jolla seurataan jäsenvaltioiden työllisyys- ja sosiaalipolitiikan toimivuutta, edistetään uudistuksia jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallistasolla sekä sovitetaan yhteen ”sosiaalinen” ja ”markkinat” tämän päivän modernissa taloudessa, myös edistämällä yhteisötaloutta. Komissio esitti 4 päivänä maaliskuuta 2021 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman 19 , joka sisältää työllisyyteen, osaamiseen, koulutukseen ja sosiaalialaan liittyviä kunnianhimoisia mutta realistisia yleistavoitteita ja täydentäviä alatavoitteita vuodeksi 2030.

(8)EU-johtajat totesivat 8 päivänä toukokuuta 2021 Portossa järjestetyssä sosiaalialan huippukokouksessa 20 , että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on keskeinen osatekijä EU:n elpymisessä ja että sen täytäntöönpanolla vahvistetaan unionin pyrkimyksiä kohti digitaalista, vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää ja edistetään ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen ja taloudellisen lähentymisen tavoitteen saavuttamista ja väestörakenteellisten haasteiden käsittelemistä. EU-johtajat korostivat, että sosiaalinen ulottuvuus, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työmarkkinaosapuolten aktiivinen osallistuminen kuuluvat erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden keskiöön. Jäsenvaltiot totesivat, että komission esittämässä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevassa toimintasuunnitelmassa annetaan hyödyllisiä ohjeita pilarin täytäntöönpanoa varten, muun muassa työllisyyden, osaamisen, terveydenhuollon sekä sosiaalisen suojelun aloilla. Ne olivat tyytyväisiä vuodeksi 2030 asetettuihin uusiin EU:n yleistavoitteisiin, jotka koskevat työllisyyttä (78 prosenttia 20–64-vuotiaista on työelämässä), taitoja (60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen vuosittain) ja köyhyyden vähentämistä (ainakin 15 miljoonalla, johon sisältyy 5 miljoonaa lasta), sekä tarkistettuun sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun, jolla voidaan seurata edistymistä sosiaalisen oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanossa osana politiikan koordinointikehystä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Lisäksi ne totesivat, että Euroopan elpyessä vähitellen koronaviruspandemiasta etusijalle on asetettava työpaikkojen suojelemisen sijaan työpaikkojen luominen ja niiden laadun parantaminen, ja korostivat, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpano on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa uusien ja parempien työpaikkojen luominen osallistavan elpymisen puitteissa. Jäsenvaltiot korostivat myös, että on tärkeää seurata tiiviisti, myös korkeimmalla tasolla, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja vuotta 2030 koskevien EU:n yleistavoitteiden täytäntöönpanon edistymistä.

(9)Työmarkkinoiden, myös kansallisten palkanmuodostusmekanismien, uudistuksissa olisi noudatettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kansallisia käytäntöjä tavoiteltaessa oikeudenmukaisia palkkoja, jotka mahdollistava kohtuullisen elintason ja kestävän kasvun. Uudistusten olisi myös mahdollistettava laaja pohdinta sosioekonomisista kysymyksistä, kuten kestävyyteen, kilpailukykyyn, innovointiin, laadukkaiden työpaikkojen luomiseen, työoloihin, työssäkäyvien köyhyyteen, koulutukseen ja osaamiseen, kansanterveyteen ja osallisuuteen sekä reaalituloihin liittyvistä parannuksista. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi varmistettava, että koronaviruskriisin sosiaalisia ja työllisyys- ja talousvaikutuksia lievennetään ja että siirtymät ovat sosiaalisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Olisi vahvistettava elpymistä ja siirtymistä osallistavaan ja selviytymiskykyiseen yhteiskuntaan, jossa ihmisiä suojellaan ja jossa he pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. Työmarkkinasiirtymien tueksi tarvitaan johdonmukaista aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, johon sisältyy tilapäisiä työhönotto- ja siirtymäkannustimia, osaamispolitiikkaa ja parannettuja työvoimapalveluja, kuten komission suosituksessa tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) korostetaan.

(10)Kaiken muotoista syrjintää olisi torjuttava, sukupuolten tasa-arvo varmistettava ja nuorisotyöllisyyttä tuettava. Kaikille olisi taattava mahdollisuudet, ja köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, myös lasten, olisi vähennettävä erityisesti varmistamalla työmarkkinoiden ja asianmukaisten ja osallistavien sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumista, myös investoimalla varhaiskasvatukseen ja digitaaliseen osaamiseen. Kohtuuhintaisten pitkäaikaishoidon ja terveydenhuollon palvelujen, myös ennaltaehkäisevien ja terveydenhuoltoa edistävien palvelujen, nopea ja tasapuolinen saatavuus on erityisen merkityksellistä koronaviruskriisin ja yhteiskuntien ikääntymisen yhteydessä. Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia myötävaikuttaa talouskasvuun ja sosiaaliseen kehitykseen olisi parannettava edelleen. Uusien talous- ja liiketoimintamallien saadessa jalansijaa unionin työpaikoilla myös työsuhteet muuttuvat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uusiin työmuotoihin perustuvissa työsuhteissa säilytetään Euroopan sosiaalinen malli ja vahvistetaan sitä.

(11)Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi muodostettava perusta maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Koska elpymis- ja palautumissuunnitelmat ovat kattavia ja tulevaisuuteen suuntautuvia ja kaikki jäsenvaltiot toimittivat tällaiset suunnitelmat, komissiolla ei ollut tarvetta esittää maakohtaisia suosituksia vuonna 2021. Komissio esitti kuitenkin vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti suosituksia jäsenvaltioiden julkisen talouden tilanteesta vuonna 2021.

(12)Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti REACT-EU-välinettä 21 , jolla vahvistetaan koheesiopolitiikan rahastoja vuoteen 2023 asti, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, uutta elpymis- ja palautumistukivälinettä 22 ja muita unionin rahastoja, mukaan lukien oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja InvestEU-rahasto, edistääkseen työllisyyttä, sosiaalisia investointeja, sosiaalista osallisuutta, esteettömyyttä, työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä korkealaatuista koulutusta kaikille, mukaan lukien digitaalinen lukutaito ja digitaalinen osaaminen. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana.

(13)Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean olisi perussopimuksessa määritettyjen toimeksiantojensa mukaisesti seurattava, miten työllisyyspolitiikan suuntaviivat toteutuvat asianomaisten politiikkojen täytäntöönpanossa. Kyseisten komiteoiden ja muiden talous- ja sosiaalipolitiikkojen koordinointiin osallistuvien neuvoston valmisteluelinten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä. Poliittista vuoropuhelua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä olisi pidettävä yllä erityisesti jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista.

(14)Sosiaalisen suojelun komiteaa on kuultu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Neuvoston päätöksen (EU) 2020/1512 liitteessä vahvistetut jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat pidetään voimassa vuonna 2021, ja jäsenvaltioiden on otettava ne huomioon työllisyyspolitiikassaan ja uudistusohjelmissaan.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

(1)    EUVL C , , s. .

(2)    EUVL C , , s. .

(3)    EUVL C , , s. .

(4)    EUVL C , , s. .

(5)    Neuvoston päätös (EU) 2020/1512, annettu 13 päivänä lokakuuta 2020, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 344, 19.10.2020, s. 22).

(6)    Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27).

(7)    Neuvoston suositus, annettu 30 päivänä lokakuuta 2020, ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” ja nuorisotakuun perustamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen korvaaminen (2020/C 372/01, EUVL C 372, 4.11.2020, s. 1).

(8)    Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä helmikuuta 2016, pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1).

(9)    Neuvoston suositus, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille (EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1).

(10)    Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2018, laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1).

(11)    Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1).

(12)    Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2019, laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (EUVL C 189, 5.6.2019, s. 4).

(13)    Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1).

(14)    Neuvoston suositus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014, harjoittelun laatupuitteista (EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1).

(15)    Neuvoston suositus, annettu 24 päivänä marraskuuta 2020, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (2020/C 417/01, EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1).

(16)    Komission suositus (EU) 2021/402, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2021, tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) (C/2021/1372, EUVL L 80, 8.3.2021, s. 1).

(17)    …

(18)    Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).

(19)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma (COM(2021) 102 final).

(20)    Eurooppa-neuvosto, Porton julistus , 8.5.2021.

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/2221, annettu 23 päivänä joulukuuta 2020, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta lisämäärärahojen ja toteuttamisjärjestelyjen osalta tuen antamiseksi covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen (REACT-EU-väline) (EUVL L 437, 28.12.2020, s. 30).

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).