EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 5.5.2021

COM(2021) 223 final

2021/0114(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista

{SEC(2021) 182 final} - {SWD(2021) 99 final} - {SWD(2021) 100 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan unioni (EU) on tiiviisti sidoksissa maailmantalouteen. Vuonna 2019 tavara- ja palvelukaupan arvo oli 5 984 miljardia euroa 1 , ja sen osuus maailmankaupasta oli 16,4 prosenttia. Tämän seurauksena kaupan osuus EU:n bruttokansantuotteesta (BKT) on lähes 35 prosenttia, ja 35 miljoonaa työpaikkaa on riippuvainen viennistä. Tuotteiden, palvelujen ja pääoman virta EU:hun ja EU:sta edistää sen kasvua lisäämällä kilpailukykyä, luomalla työpaikkoja, piristämällä innovointia ja avaamalla uusia markkinoita 2 .

Vuonna 2017 kolmannes maailman sijoituskannoista kohdistui EU:n 28 jäsenvaltioon, joissa sijaitsee noin 100 000 ulkomaisten yritysten omistamaa yritystä 3 . Suorat ulkomaiset investoinnit ovat tervetullut työllistäjä (16 miljoonaa työpaikkaa 4 ) sekä kasvun ja kilpailukyvyn edistäjä.

Vahvojen, avointen ja kilpailukykyisten sisämarkkinoiden ansiosta sekä eurooppalaiset että ulkomaiset yritykset voivat kilpailla ansioiden perusteella, kunhan tasapuoliset toimintaedellytykset varmistetaan sisämarkkinoilla. Euroopan komissio esitteli 10. maaliskuuta 2020 Euroopan uuden teollisuusstrategian 5 , jossa kartoitetaan, miten EU voi toimia tienraivaajana teollisuuden vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä kilpailuun, avoimiin markkinoihin, huippututkimukseen ja -teknologiaan sekä vahvoihin sisämarkkinoihin perustuen. EU pyrkii avoimen strategisen riippumattomuuden 6 mallia noudattamalla muovaamaan maailmantalouden hallintaa ja kehittämään molempia osapuolia hyödyttäviä kahdenvälisiä suhteita ja suojelemaan samalla sisämarkkinoitaan epäoikeudenmukaisilta käytännöiltä ja väärinkäytöksiltä. Kauppapolitiikan uudelleentarkastelusta 18. helmikuuta 2021 annetussa tiedonannossa vahvistetaan suuntaviivat avoimelle, kestävälle ja määrätietoiselle kauppapolitiikalle, joka perustuu avoimuuteen strategisena valintana ja jossa on myös välineet hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi 7 .

Viime vuosina ulkomaiset tuet näyttävät joissakin tapauksissa vääristäneen EU:n sisämarkkinoita, mikä on luonut epätasapuoliset kilpailuedellytykset. Vaikka kolmansien maiden myöntämistä tuista ei edelleenkään ole saatavilla luotettavaa tietoa, ulkomaiset tuet näyttävät yhä useammin helpottavan EU:ssa toimivien yritysten hankintaa, vaikuttavan investointipäätöksiin, vääristävän palvelukauppaa tai vaikuttavan muulla tavoin tuensaajien käyttäytymiseen EU:n markkinoilla tasapuolisen kilpailun kustannuksella 8 .

Ulkomaisia tukia voidaan myöntää eri muodoissa, kuten nollakorkoisina lainoina, rajoittamattomina valtiontakuina, ulkomaisille investoinneille tai ulkomaankaupalle myönnettävinä verovapautuksina tai -alennuksina taikka erityisenä valtion rahoituksena. Monet ulkomaiset tuet osoittautuisivat ongelmallisiksi, jos ne olisivat EU:n jäsenvaltioiden myöntämiä ja jos niitä arvioitaisiin EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti.

EU on vuodesta 2017 lähtien osallistunut aktiivisesti kolmenvälisiin neuvotteluihin Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa monenvälisen yhteistyön parantamiseksi useilla keskeisillä aloilla. Eurooppa-neuvosto valtuutti komission kesäkuussa 2018 ”jatkamaan WTO:n nykyaikaistamista, jotta WTO:sta saataisiin merkityksellisempi ja muuttuvaan maailmaan paremmin mukautuva ja jotta WTO:n tehokkuutta saataisiin parannettua.” 9 . EU:n, Yhdysvaltojen ja Japanin johtavat kaupan alan edustajat sopivat tammikuussa 2020 10 , että teollisuustukia koskevia Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjä olisi vahvistettava. Tässä yhteydessä EU aikoo aloittaa sellaisten WTO:n sääntöjen kehittämisen, joilla voidaan puuttua valtion väliintulosta (mukaan lukien teollisuustuet) johtuviin monenlaisiin kilpailun vääristymiin, kuten kauppapolitiikan uudelleentarkastelusta annetun tiedonannon 11 liitteessä esitetään.

Koska tukiin on löydettävä monenvälinen ratkaisu kohtuullisessa ajassa, komissio sitoutui (osana uutta Euroopan teollisuusstrategiaa) tutkimaan, miten EU:n tukien vastaisia mekanismeja ja välineitä voitaisiin parhaiten vahvistaa 12 . Komissio antoi 17. kesäkuuta 2020 valkoisen kirjan ulkomaisista tuista 13 tarkastellakseen tätä kysymystä, käynnistääkseen julkisen keskustelun ja ehdottaakseen mahdollisia ratkaisuja. Valkoisessa kirjassa ja etenkin tämän ehdotuksen liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin 2 jaksossa kuvataan EU:n kilpailu-, kauppa- ja julkisia hankintoja koskevissa säännöissä olevaa sääntelyvajetta, joka tosiasiallisesti estää EU:ta ryhtymästä toimiin silloin, kun esimerkiksi keskittymien rahoituksen tai hankintatarjousten muodossa myönnetyt ulkomaiset tuet vääristävät sisämarkkinoita.

Valkoisessa kirjassa todetaan, että vaikka jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämä tuki kuuluu EU:n valtiontukien valvonnan piiriin, EU:n ulkopuolisten maiden myöntämää tukea varten ei ole olemassa vastaavaa järjestelmää. Tämä asettaa yritykset, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa EU:ssa ilman tukia, epäedulliseen asemaan ulkomaisten tukien saajiin nähden.

Valkoisessa kirjassa yksilöitiin myös ongelmia, jotka liittyvät ulkomaisia tukia saavien toimijoiden mahdollisuuteen saada EU:n rahoitusta, mikä saattaa vääristää kilpailua EU:n varoista. Tähän ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa todetaan, että kaikkia unionin toimenpiteitä, joilla puututaan ulkomaisten tukien vääristäviin vaikutuksiin julkisissa hankinnoissa, sovelletaan yhteisesti hallinnoitaviin EU:n talousarviomenoihin, jotka jaetaan julkisten hankintojen kautta. EU:n varojen suoraan hallinnointiin sovelletaan EU:n varainhoitoasetusta. Komissio tutkii mahdollisuutta ehdottaa lainsäätäjille muutoksia varainhoitoasetukseen seuraavan tarkistuksen yhteydessä ulkomaisten tukien vaikutusten huomioon ottamiseksi. Kun yhteisesti hallinnoitava EU:n rahoitus jaetaan julkisten hankintojen kautta, mahdollisiin vääristymiin puututtaisiin tämän ehdotuksen julkisia hankintoja koskevilla säännöksillä.

Useat jäsenvaltiot ovat viime aikoina ehdottaneet toimia, joilla pyritään puuttumaan ulkomaisten tukien mahdollisesti aiheuttamiin vääristymiin 14 . Lisäksi Saksan monopolikomissio on ehdottanut ulkomaisia valtiontukia koskevaa välinettä, jolla puututtaisiin ulkomaisten tukien kielteisiin vaikutuksiin sisämarkkinoilla 15 .

Lainsäätäjät ovat myös ottaneet useaan otteeseen esiin kysymyksen ulkomaisista tuista. Neuvosto viittasi 11. syyskuuta 2020 antamissaan päätelmissä 16 komission valkoiseen kirjaan ja kehotti 1. ja 2. lokakuuta 2020 antamissaan päätelmissä 17 kehittämään ”uusia välineitä, joilla puututaan ulkomaisten tukien vääristäviin vaikutuksiin sisämarkkinoilla”. Euroopan parlamentti kehotti helmikuussa 2020 kilpailupolitiikkaa koskevassa mietinnössään 18 komissiota ”tutkimaan mahdollisuutta lisätä EU:n kilpailulainsäädäntöön pilari, joka antaa komissiolle asianmukaiset tutkimusvälineet tapauksissa, joissa yrityksen katsotaan ryhtyneen kilpailua vääristävään toimintaan valtiontukien johdosta tai saaneen liikaa voittoja hallitsevan markkina-aseman ansiosta kotimaassaan”. Komission johtaville varapuheenjohtajille Vestagerille ja Dombrovskisille sekä komission jäsen Bretonille osoitetussa yhteisessä kirjeessä 19 41 Euroopan parlamentin jäsenentä ilmaisi voimakkaan tukensa välineelle, jolla puututaan merkittävää valtiontukea saaviin kolmansien maiden yrityksiin.

Kuten komission vuosien 2020–2021 työohjelmassa ilmoitettiin, tässä asetusehdotuksessa esitetään sen vuoksi sääntelyvajeen korjaamiseen ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseen sisämarkkinoilla tähtäävän uuden välineen piirteet. Myös kauppapolitiikan uudelleentarkastelusta annetun tiedonannon 3.2.6 kohdassa todetaan, että EU:n on keskityttävä täytäntöönpanoon ja sen valvontaan sekä tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseen.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus on johdonmukainen uuden teollisuusstrategian ja kauppapolitiikan uudelleentarkastelun kanssa, sillä se edistää EU:n kilpailukyvyn lisäksi avointa strategista riippumattomuutta vahvistamalla sen tukien vastaisia mekanismeja ja välineitä. Ehdotuksessa otetaan huomioon myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Se muodostaa johdonmukaisen, vaikuttavan ja oikeasuhteisen kehyksen sellaisten sisämarkkinoiden vääristymien käsittelemiseksi, joihin ei tällä hetkellä voida puuttua.

Tämä ehdotus täydentää Kansainvälistä julkisten hankintojen välinettä (IPI) koskevaa muutettua ehdotusta 23 , jonka tavoitteena on kannustaa kauppakumppaneita neuvottelemaan EU:n kanssa hankintamarkkinoidensa avaamisesta EU:n yrityksille. Komission esittämän IPI-ehdotuksen tavoitteena on helpottaa pääsyä julkisten hankintojen markkinoille EU:n ulkopuolella. Sillä ei kuitenkaan puututa sisämarkkinoilla ilmeneviin hankintaprosessien vääristymiin, jotka johtuvat EU:n hankintamarkkinoille osallistuville yrityksille myönnetyistä ulkomaisista tuista 24 .

Ehdotus on johdonmukainen EU:n kauppapolitiikan kanssa ja se täydentää nykyisiä kauppapoliittisia välineitä. Tuki‑ ja tasoitustulleja koskeva WTO:n sopimus (monenvälinen taso), kahdenväliset vapaakauppasopimukset ja EU:n tukien vastainen asetus 25 rajoittavat tukien käyttöä niiden soveltamisalalla ja sääntelevät toimia, joita voidaan toteuttaa tukien vaikutuksen torjumiseksi. Toimenpiteet hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi toteutetaan yleensä ylimääräisinä tuontitulleina muiden WTO-maiden myöntämien tukien aiheuttaman vahingon poistamiseksi. Tukien vastaisilla EU:n säännöillä puututaan kuitenkin ainoastaan vahinkoon, jota aiheutuu tuotaessa ulkomaista tukea saaneita tavaroita EU:hun. Kansainvälisellä tasolla EU voi nostaa kanteen WTO:n jäsentä vastaan tuki- ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen rikkomisesta, mutta myös kyseisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluu vain tavarakauppa. WTO:n palvelukaupan yleissopimukseen (GATS) sisältyy toimeksianto laatia tukia koskevia sääntöjä palvelukaupan alalla, mutta toistaiseksi tällaisia sääntöjä ei ole laadittu.

Tällä ehdotuksella täydennetään ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevaa asetusta 26 , jonka tarkoituksena on määrittää ulkomaisten suorien sijoitusten todennäköinen vaikutus turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen tarkastelemalla niiden vaikutuksia muun muassa kriittisiin infrastruktuureihin, teknologioihin ja tuotantopanoksiin. Sen sijaan tässä ehdotuksessa käsitellään etenkin tasapuolisten toimintaedellytysten vääristymistä, jota ulkomaiset tuetut investoinnit aiheuttavat sisämarkkinoilla, mukaan lukien strategiset alat, varat ja teknologiat.

Ehdotus on yhdenmukainen muiden EU:n välineiden, kuten EU:n perusoikeuskirjan, kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotetulla asetuksella asetettaisiin sääntöjä ulkomaisille tuille, joilla on vääristävä vaikutus sisämarkkinoihin, mukaan lukien tilanteet, joissa tuettu sijoittaja aikoo hankkia EU:ssa sijaitsevan kohteen tai osallistua EU:n julkiseen hankintamenettelyyn. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 1 kohdassa määritellään unionin yhteisen kauppapolitiikan soveltamisala siten, että se kattaa muun muassa toimenpiteet, jotka toteutetaan ”tukipalkkiotapauksissa”, ”ulkomaisten suorien sijoitusten osalta” sekä tavara- ja palvelukaupan alalla. Näin ollen ehdotettu asetus kuuluu suurelta osin SEUT-sopimuksen 207 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan, sillä siinä määrätään sellaisten toimenpiteiden hyväksymisestä, joilla määritellään puitteet yhteisen kauppapolitiikan toteuttamiseksi.

Samanaikaisesti ehdotettua asetusta voidaan soveltaa myös tiettyihin toimintoihin, joita jäsenvaltioon jo sijoittautunut yksikkö suorittaa toisessa jäsenvaltiossa. Tällaisia toimintoja voivat olla esimerkiksi toisen yksikön hankinta toisessa jäsenvaltiossa tai osallistuminen julkiseen tarjouskilpailuun jossakin toisessa jäsenvaltiossa. Tältä osin ehdotettu asetus voi vaikuttaa sijoittautumisoikeuteen sekä tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen unionissa. Tämän vuoksi ehdotuksen olisi perustuttava myös SEUT 114 artiklaan, jossa määrätään sisämarkkinoiden toteuttamista tai toimintaa koskevien jäsenvaltioiden toimenpiteiden lähentämiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Vaikka ulkomaisia tukia koskevia kansallisia sääntöjä ei ole vielä annettu, useat jäsenvaltiot 28 ovat ilmoittaneet haluavansa puuttua ulkomaisten tukien aiheuttamiin vääristymiin. On täysin mahdollista, että EU:n toimien puuttuessa ainakin jotkin jäsenvaltiot voisivat päättää antaa omaa kansallista lainsäädäntöään. Tämän vuoksi komission olisi ehdotettava vääristäviä ulkomaisia tukia koskevaa EU:n laajuista lainsäädäntöä, jotta vältetään kansallisten lainsäädäntöjen eroista mahdollisesti aiheutuvat tarpeettomat esteet.

Sen vuoksi ehdotetaan, että ehdotus perustuu SEUT 207 ja 114 artiklaan.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Jos ehdotus perustuisi yksinomaan SEUT 207 artiklaan, EU:n toimielimet voisivat antaa uutta lainsäädäntöä vääristävistä ulkomaisista tuista mutta jäsenvaltiot eivät.

Toisaalta sisämarkkinat kuuluvat jaettuun toimivaltaan. Jos siis ehdotus perustuu SEUT 114 artiklaan, myös jäsenvaltiot voivat antaa lainsäädäntöä ja oikeudellisesti sitovia säädöksiä, ellei ehdotuksen tavoitteita voida saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Tähän mennessä yksikään jäsenvaltio ei ole antanut kansallista lainsäädäntöä puuttuakseen ulkomaisten tukien mahdollisiin vääristäviin vaikutuksiin. Sen sijaan useat jäsenvaltiot ovat pyytäneet komissiota tekemään ehdotuksen tätä alaa koskevaksi säädökseksi 29 .

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään jäsenvaltioiden toimin. Ulkomaiset tuet vääristävät sisämarkkinoita myös EU:ssa sijaitsevien kohteiden hankinnan ja julkisten hankintojen yhteydessä. Tilanne on verrattavissa EU:n jäsenvaltioiden myöntämään valtiontukeen, jolla on luonteensa vuoksi vaikutuksia useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon. Myös ulkomaisten tukien aiheuttamilla vääristymillä voi olla unioninlaajuinen ulottuvuus, joka vaikuttaa useisiin jäsenvaltioihin.

Vääristäviin ulkomaisiin tukiin puuttuminen EU:n tasolla antaa mahdollisille ulkomaisten tukien saajille mahdollisuuden tietää etukäteen säännöt, joita komissio käyttää arvioidessaan ulkomaisten tukien olemassaoloa ja niiden mahdollisesti aiheuttamia vääristymiä. Tämä takaa ennustettavuuden ja parantaa järjestelmän oikeusvarmuutta kaikissa jäsenvaltioissa.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksella pyritään suojelemaan sisämarkkinoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä, jotta ulkomaiset tuet eivät vääristäisi niitä. Näin ollen siinä keskitytään vääristävien ulkomaisten tukien tunnistamiseen ja niiden aiheuttamien vääristymien korjaamiseen.

Keskittymien ja julkisten hankintojen osalta ehdotukseen sisältyy järjestelmä, jossa ilmoitetaan etukäteen suurimmista ja mahdollisesti eniten vääristävistä tapauksista. Ennakkoilmoitukseen perustuvalla lähestymistavalla varmistetaan vääristävien ulkomaisten tukien järjestelmällinen tunnistamisen tilanteissa, joissa taloudellinen arvo on kaikkein suuri. Kaikissa muissa markkinatilanteissa, myös pienemmissä keskittymissä ja hankintamenettelyissä, tällaisiin tukiin sovelletaan oma-aloitteisesti annettavaa ilmoitusta, minkä ansiosta komissio voi keskittyä tärkeimpiin tapauksiin. Tämän jälkeen valvontaviranomainen arvioi vääristymisen asteen asiaankuuluvien markkinatietojen perusteella. Joka tapauksessa ulkomaiset tuet, joiden arvo on alle 5 miljoonaa euroa, eivät todennäköisesti ole vääristäviä.

Ehdotukseen sisältyvät korjaustoimenpiteet perustuvat EU:n valtiontukien valvonnassa sovellettaviin toimenpiteisiin valtiontuen vääristävän vaikutuksen poistamiseksi. Koska ulkomaisten tukien mahdollinen vääristävä vaikutus sisämarkkinoihin on samankaltainen kuin valtiontuella, myös valtiontuen osalta käytettävissä olevilla korjaustoimenpiteillä voidaan tehokkaasti korjata ulkomaisten tukien aiheuttamat vääristymät. Kun on kyse suurista keskittymistä ja laajoista hankintamenettelyistä, ennakkoilmoituksella varmistetaan, että toimenpiteistä voidaan tehdä päätös ennen liiketoimien päättämistä, mikä antaa asianomaisille yrityksille oikeusvarmuuden.

Ehdotukseen sisältyvät toimenpiteet ovat oikeasuhteisia, koska niillä saavutetaan niiden tavoite asettamalla rasite kohdennetusti vain sellaisille yrityksille, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa sisämarkkinoilla ja jotka saavat ulkomaisia tukia. Ehdotuksessa edellytetään tutkimuksen kohteena olevien yritysten yhteistyötä, mutta hallinnolliset kustannukset ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia. Kustannukset edellyttävät jonkin verran resursseja, jotta suurista tuetuista keskittymistä tai julkisista hankintamenettelyistä voidaan laatia ilmoituksia, vaihtaa tietoja komission kanssa ja vastata tietopyyntöihin.

•Toimintatavan valinta

Havaittuihin ongelmiin voidaan puuttua vaikuttavasti vain säädöksellä. Asetus on tarpeen, koska sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa, ja siinä vahvistetaan yksityisille osapuolille saman tasoiset oikeudet ja velvollisuudet ja mahdollistetaan sääntöjen johdonmukainen ja vaikuttava soveltaminen kaikkialla EU:ssa. Tämä on sopivin tapa puuttua ulkomaisten tukien mahdollisesti aiheuttamaan sisämarkkinoiden vääristymiseen.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio järjesti laajoja kuulemisia ehdotuksesta 30 .

–Komissio hyväksyi ja julkaisi 17. kesäkuuta 2020 ulkomaisia tukia koskevan valkoisen kirjan , jolla käynnistettiin 23. syyskuuta 2020 päättynyt 14 viikkoa kestänyt julkinen kuuleminen 31 .

–Komissio järjesti 6. lokakuuta 2020 alkaen sidosryhmien kuulemisen alustavasta vaikutustenarvioinnista, jossa luonnosteltiin mahdollisia toimintavaihtoehtoja, niiden mahdollisia vaikutuksia ja muita näkökohtia, jotka on arvioitava yksityiskohtaisessa vaikutustenarvioinnissa.

–Komissio järjesti lokakuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana kahdenvälisiä kohdennettuja kuulemisia tärkeimpien sidosryhmien edustajien kanssa 32 .

–Komissio kävi jäsenvaltioiden kanssa jäsenneltyä vuoropuhelua erityisesti neuvoston työryhmissä, julkisia hankintoja käsittelevässä asiantuntijaryhmässä, kahden- ja monenvälisissä tapaamisissa sekä toimintavaihtoehtojen suunnittelukonferensseissa.

Yleisesti ottaen sisämarkkinoita vääristäviin ulkomaisiin tukiin puuttuvat toimet saivat voimakasta tukea julkisissa kuulemisissa. Lähes kaikki alustavasta vaikutustenarvioinnista palautetta antaneet vastaajat tukivat EU:n tason lainsäädäntötoimia, joita mahdollisesti täydennetään kansainvälisillä säännöillä.

Valkoisesta kirjasta järjestetyssä kuulemisessa saadut vastaukset olivat erittäin merkityksellisiä ehdotuksen laatimisen kannalta. Lähes kaikki EU:n sidosryhmät, myös jäsenvaltiot, suhtautuivat aloitteeseen myönteisesti ja olivat yhtä mieltä toimien tarpeellisuudesta. Enemmistö oli samaa mieltä valkoisessa kirjassa luonnostellun lähestymistavan soveltamisalasta, kunhan toimenpide on oikeasuhteinen ja ulkomaisia investointeja ei tukahdutettaisi kokonaan. Myös EU:n ulkopuoliset sidosryhmät ilmoittivat olevansa huolissaan tästä. Monet vastaajat korostivat tarvetta parantaa ulkomaisten tukien avoimuutta.

Jotta vääristäviin ulkomaisiin tukiin voitaisiin puuttua ja yritysten ja viranomaisten hallinnollinen rasitus minimoida, ehdotetaan, että tuettuja hankintoja ja julkisia hankintamenettelyjä koskevat ilmoituskynnysarvot asetetaan suhteellisen korkeiksi, jotta huomioon otettaisiin vain mahdollisesti kaikkein pahimpia vääristymiä aiheuttavat tuet. Komissio voi omasta aloitteestaan käsitellä kynnysarvon alittavia tapauksia. EU:ssa taloudellista toimintaa harjoittavien yritysten oikeusvarmuuden parantamiseksi ehdotetaan, että asetetaan vähimmäistaso, jonka alittuessa ulkomaiset tuet eivät todennäköisesti vääristä sisämarkkinoita. Tällä on myönteinen vaikutus erityisesti pk-yrityksiin. Koska välineen soveltamisen halutaan olevan johdonmukaista, ehdotetaan, että komissio vastaa asetuksen täytäntöönpanon valvonnasta.

Lisäksi kohdennetuissa kuulemisissa saatua palautetta käytettiin esimerkkien laatimiseksi tukityypeistä, asianomaisista aloista ja konkreettisista vääristävistä vaikutuksista. Niistä keskusteltiin vaikutustenarvioinnissa, ja niitä käytettiin apuna ehdotusta laadittaessa.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Tähän aloitteeseen liittyy vaikutustenarviointi. Lisäksi komissio järjesti vuonna 2020 useita kuulemisia (katso edellä). Vaikutustenarvioinnissa käytettiin hyväksi myös Yhteisen tutkimuskeskuksen sisäistä taloustutkimusta. Jäsenvaltioita kuultiin useissa kilpailua ja julkisia hankintoja käsittelevien neuvoston työryhmien kokouksissa sekä asiantuntijaryhmien kokouksissa. Välineen suunnitteluun vaikuttivat myös useat jäsenvaltioiden kannanotot ulkomaisten tukien käsittelystä 33 sekä useat raportit ja tutkimukset 34 .

•Vaikutustenarviointi

Komission sääntelyntarkastelulautakunta tarkasteli ehdotuksen pohjana olevaa vaikutustenarviointia ja antoi siitä varauksia sisältävän puoltavan lausunnon 5. maaliskuuta 2021. Lautakunnan lausunto ja suositukset sekä selvitys siitä, kuinka ne on otettu huomioon, on sisällytetty tähän ehdotukseen liittyvän vaikutustenarvioinnin liitteeseen 1. Vaikutustenarvioinnin liitteessä 3 on yleiskatsaus siitä, keihin ehdotus vaikuttaisi ja miten.

Komissio tarkasteli erilaisia toimintavaihtoehtoja aloitteen yleistavoitteen saavuttamiseksi eli tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi sisämarkkinoilla ulkomaisia tukia saaville yrityksille. Vaihtoehdot ovat seuraavat:

Vaihtoehto 1 –    toimia ei toteuteta (status quo);

Vaihtoehto 2 –    annetaan ohjeita siitä, mitä tietoja julkisesta tuesta on annettava hankintaa koskevassa ilmoituksessa;

Vaihtoehto 3 –    muutetaan nykyistä lainsäädäntöä; ja

Vaihtoehto 4 –    kehitetään uusi EU:n lainsäädäntöväline, joka sisältää vaihtoehtoja erilaisten muuttujien soveltamiseksi.

Alustavassa vaikutustenarvioinnissa ehdotettiin viidettä vaihtoehtoa, joka edellyttäisi kansainvälisten sääntöjen muuttamista. Vaikutustenarvioinnissa ei enää ole tällaista viidettä vaihtoehtoa, mutta siinä olevaan perusskenaarioon sisällytettiin kyseisen vaihtoehdon olennaiset osatekijät, sillä komissio aikoo joka tapauksessa tehdä tällaisen poliittisen aloitteen eli edistää kansainvälisten sääntöjen kehittämistä tukien kielteisiin vaikutuksiin puuttumiseksi. Vaihtoehdot 2 ja 3 hylättiin alustavassa vaiheessa, koska ne eivät todennäköisesti ole tehokkaita. Näin ollen ainoastaan vaihtoehtoa 4 tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin.

Vaihtoehto 4 sisältää useita erilaisia toimintamalleja, joita on analysoitu. Kyseiset toimintamallit koskivat seuraavia muuttujia:

i) tutkinnallinen lähestymistapa;

ii) pätevyystaso;

iii) kynnysarvo, jonka alittuessa ulkomaisia tukia ei pidetä vääristävinä;

iv) arviointiperusteet;

v) tasapainotesti, jolla voidaan verrata kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia; ja

vi) korjaustoimenpiteet

Vaihtoehdon 4 vaikutusten arvioinnin perusteella edellä mainittuja muuttujia koskevat alavaihtoehdot yhdistettiin mahdollisten toimenpidekokonaisuuksien muodostamiseksi kaikille kolmelle alalle, joilla vääristäviä tukia voi esiintyä (eli keskittymät, julkiset hankintamenettelyt ja muut markkinatilanteet).

Kunkin alan parhaaksi katsottu vaihtoehto voidaan esittää kolmiosaisena tutkintavälineenä, joka koostuu seuraavista osista:

·Osa 1: Sellaisia keskittymiä koskeva ilmoitukseen perustuva tutkintaväline, joissa EU:ssa sijaitsevan kohteen liikevaihto on yli 500 miljoonaa euroa ja ulkomainen rahoitusosuus yli 50 miljoonaa euroa;

·Osa 2: Ilmoitukseen perustuva tutkintaväline sellaisissa julkisissa tarjouskilpailuissa tehtyjä tarjouksia varten, joissa tehtävän sopimuksen arvo on yli 250 miljoonaa euroa; ja

·Osa 3: Oma-aloitteinen tutkintaväline kaikkia muita markkinatilanteita sekä osien 1 ja 2 kynnysarvojen alittavia keskittymiä ja julkisia hankintoja varten.

Ehdotetaan, että komissio toimisi asetuksen täytäntöönpanon valvonnasta vastaavana viranomaisena. Joka tapauksessa alle 5 miljoonan euron ulkomaiset tuet eivät todennäköisesti ole vääristäviä.

Parhaaksi katsottu vaihtoehto vastaa suurelta osin valkoisessa kirjassa esitettyä lähestymistapaa kahta merkittävää poikkeusta lukuun ottamatta 35 :

·vaikka valkoisessa kirjassa kaavailtiin jäsenvaltioille roolia julkisten hankintamenettelyjen valvonnassa, ehdotuksen mukaan kaikkien osien täytäntöönpanon valvontaa tapahtuu EU:n tasolla. Sidosryhmät olivat nimittäin laajalti huolissaan siitä, että uutta ulkomaisia tukia koskevaa välinettä sovellettaisiin jäsenvaltioissa epäjohdonmukaisesti ja että se rasittaisi liikaa kansallisia viranomaisia; 36 ja

·parhaaksi katsottu vaihtoehto sisältää yksityiskohtaisemmat tiedot kuin valkoinen kirja. Tämä koskee erityisesti ilmoituskynnysarvoja sekä kynnysarvoa, jonka alittuessa ulkomaisten tukien ei katsota vääristävän sisämarkkinoita. Näissä kynnysarvoissa otettiin myös huomioon huoli hallinnollisesta rasituksesta ja useilta sidosryhmiltä 37 saatu palaute siitä, että kynnysarvon, jonka alittuessa tukia pidetään vääristämättöminä, pitäisi olla alkuperäisen ehdotusta mukaillen yli 200 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Suurimpia ja mahdollisesti pahiten vääristäviä tapauksia koskevalla ennakkoilmoituksella varmistetaan, että vääristävät ulkomaiset tuet voidaan tunnistaa järjestelmällisesti taloudellisesti merkittävimmissä tilanteissa. Kaikissa muissa markkinatilanteissa (mukaan lukien pienemmät keskittymät ja pienemmät hankintamenettelyt) vääristävät ulkomaiset tuet tunnistetaan oma-aloitteisessa menettelyssä. Tämän lähestymistavan ansiosta valvontaviranomainen voi keskittää huomionsa kaikkein merkittävimpiin tapauksiin. Parhaaksi katsottu vaihtoehto sisältää myös vaikuttavia korjaustoimenpiteitä, joilla ulkomaisten tukien aiheuttamien vääristymä voidaan korjata.

Yksi parhaaksi katsotun vaihtoehdon hyödyistä on se, että sillä varmistetaan sisämarkkinoiden tasapuoliset toimintaedellytykset ulkomaisia tukia saavien ja niitä saamattomien yritysten välillä. Tämä parantaa sellaisten yritysten kilpailukykyä, jotka eivät saa ulkomaisia tukia. Yrityksille ja erityisesti sellaisille yrityksille, jotka saavat ulkomaisia tukia paljon, voi aiheutua tiettyjä hallinnollisia kustannuksia ilmoitusten valmistelusta ja tietopyyntöihin vastaamisesta. Nämä kustannukset ovat kuitenkin kohtuullisia ja oikeasuhteisia.

Toimintavaihtoehtojen eri sidosryhmiin kohdistamia vaikutuksia kuvataan yksityiskohtaisesti vaikutustenarvioinnin liitteessä 3. Arviointi on mahdollisuuksien mukaan sekä laadullinen että määrällinen. Koska kynnysarvo, jonka alittuessa tukien ei katsota vääristävän sisämarkkinoita, on asetettu korkealle ja koska tuetuille keskittymille ja julkisille hankinnoille ehdotetut ilmoituskynnysarvot ovat myös korkeat, tämä aloite ei aiheuta lisärasitusta pk-yrityksille. Komissiolle tämän aloitteen täytäntöönpanosta aiheutuva rasitus on kohtuullinen (lähinnä virkojen uudelleenjärjestely tai perustaminen) verrattuna taloudellisiin hyötyihin.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotus ei liity REFIT-ohjelmaan, koska se koskee alaa, jolla ei tällä hetkellä ole EU:n (tai kansallista) lainsäädäntöä.

Koska tuetuille keskittymille ja julkisille hankinnoille on asetettu korkea ilmoituskynnys, tässä ehdotuksessa olevia toimenpiteitä sovelletaan pääasiassa niihin, jotka saavat kaikkein todennäköisimmin vääristymiä aiheuttavia suuria ulkomaisia tukia. Tämä vähentää yrityksille ja viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Lisäksi ehdotettujen korkeiden ilmoituskynnysten vuoksi ilmoitusten antamisvelvoite ei aiheuta pk-yrityksille hallinnollista lisärasitusta.

Koska ehdotuksella korjataan ulkomaisten tukien vääristävät vaikutukset sisämarkkinoilla, sillä luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset ulkomaisia tukia saavien ja niitä saamattomien yritysten välille, mikä parantaa EU:n yritysten kilpailukykyä. Kun otetaan huomioon yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen rasituksen vähäisyys ja ehdotuksessa vahvistetut selkeät puitteet, riskiä siitä, että uusi väline vaikuttaisi kielteisesti kauppa- ja investointivirtoihin, pidetään pienenä. Hallinnollisen rasituksen lisääntymisriskistä huolimatta uudella välineellä voidaan vähentää keskittymien määrää ehkäisemällä tuettuja keskittymiä. Tämä on kuitenkin haluttu vaikutus, ja vääristymättömien hintasignaalien ja yritysarviointien palautumisesta ja aiemmin estettyjen hankintojen helpottumisesta koituvien hyötyjen uskotaan olevan niitä suuremmat.

Ehdotus soveltuu sekä fyysiseen että digitaaliseen ympäristöön.‑

•Perusoikeudet

Ehdotus on yhdenmukainen EU:n perusoikeuskirjan kanssa, ja siinä kunnioitetaan elinkeinovapautta. Uuden säädöksen käyttöönotto vääristävien ulkomaisten tukien torjumiseksi edellyttää, että oikeudenmukaisten menettelyjen ja hyvää hallintoa koskevien perusoikeuksien kunnioittaminen varmistetaan täysimääräisesti.

Kun komissio käyttää tutkintavaltuuksiaan uuden lainsäädäntövälineen nojalla, niihin sovelletaan täysimääräisesti prosessuaalisia oikeuksia, kuten oikeutta perusteltuun päätökseen ja oikeutta muutoksenhakuun, mukaan lukien mahdollisuus riitauttaa täytäntöönpanon valvontaa ja seuraamuksia koskevat toimenpiteet. Näitä oikeuksia sovelletaan hallinnollisten menettelyjen tapauksessa.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Jotta tämän aloitteen tavoitteet saavutettaisiin mahdollisimman vaikuttavasti, on tarpeen rahoittaa useita komission tasolla toteutettavia toimia, kuten noin 145 kokoaikavastaavan viran uudelleenjärjestely tai perustaminen 38 . Henkilöstömenot ovat noin 80,490 miljoonaa euroa vuosina 2021‑2027. Muiden hallintomenojen arvioidaan nousevan 0,8 miljoonaan euroon kyseisenä aikana. Välineen tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi tarvittavan tietoteknisen infrastruktuurin, selvitysten ja kuulemisten rahoittamiseen käytettävät toimintamenot ovat noin 7,825 miljoonaa euroa. Tietotekniikan kehittämis- ja hankintavalinnoille on saatava ennakkohyväksyntä Euroopan komission tietotekniikka- ja kyberturvallisuuslautakunnalta. Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat muut hallintomäärärahat ovat noin 1,225 miljoonaa euroa.

Näin ollen vuosina 2021–2027 ehdotuksen täytäntöönpanoon liittyvät kokonaishallintomenot ovat 90,340 miljoonaa euroa, josta osa rahoitetaan sisämarkkinaohjelmasta. Rahoituksella tuetaan tutkintaan, täytäntöönpanon valvontaan ja seurantaan liittyviä toimia ja markkinatutkimuksia. Sillä tuetaan myös erityissäännösten säännöllistä uudelleentarkastelua, asetuksen arviointia sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden ja tehokkuuden jatkuvaa arviointia. Yksityiskohtainen erittely kustannuksista on tähän aloitteeseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Seuranta ja arviointi ovat tärkeä osa ehdotusta. Seuranta on jatkuvaa, ja se perustuu toiminnallisiin tavoitteisiin ja erityisindikaattoreihin. Säännöllinen ja jatkuva seuranta kattaa seuraavat keskeiset näkökohdat:

i) vääristävien ulkomaisten tukien määrä (tapausten perusteella); ja

ii) korjaustoimenpiteiden tehokkuus.

Lisäksi komissio voi markkinatutkimuksen yhteydessä seurata vääristäviin ulkomaisiin tukiin liittyvää kehitystä.

Ehdotuksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta seurataan ennalta määriteltyjen indikaattoreiden avulla sen määrittämiseksi, tarvitaanko lisäsääntöjä (esimerkiksi täytäntöönpanon valvonnan osalta) sen varmistamiseksi, että ulkomaiset tuet eivät enää vääristä sisämarkkinoita. Toimenpiteiden vaikutuksesta tehdään arviointi, jolloin komissio voi uudelleentarkastelulausekkeen nojalla tarvittaessa ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin, mukaan lukien lainsäädäntöehdotukset.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Asetuksen 1 luvussa on yleiset säännökset, mukaan lukien asetuksen kohde ja soveltamisala (1 artikla). Siinä vahvistetaan, milloin ulkomaisen tuen katsotaan olevan olemassa (2 artikla), millä edellytyksillä sen katsotaan vääristävän sisämarkkinoita (3 artikla) ja minkä tyyppisillä tukimuodoilla on todennäköisimmin kilpailua vääristävä vaikutus (4 artikla). Siinä kuvataan komission ennen korjaustoimenpiteiden määräämistä tekemää tasapainotusta (5 artikla) ja mahdollisia korjaustoimenpiteiden ja sitoumusten tyyppejä (6 artikla).

Asetuksen 2 luvussa säädetään tukien oma- aloitteisesta tarkastelusta. Tarkemmin sanottuna siinä säädetään, että komissio voi omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta saatuja tietoja väitetyistä vääristävistä ulkomaisista tuista (7 artikla) ja tehdä alustavan tarkastelun (8 artikla) tai perusteellisen tutkimuksen (9 artikla). Tämän jälkeen siinä vahvistetaan säännöt erilaisista välineistä, joita voidaan käyttää asetuksen mukaisissa menettelyissä, kuten komission välitoimet (10 artikla) ja tietopyynnöt (11 artikla). Lisäksi komissio voi tehdä tarkastuksia paikan päällä unionissa (12 artikla) tai unionin ulkopuolella (13 artikla). Jos asianomainen yritys kieltäytyy yhteistyöstä, komissio voi tehdä päätöksen käytettävissä olevien tietojen perusteella (14 artikla). Se voi määrätä sakkoja ja uhkasakkoja (15 artikla) menettelyvirheistä, kuten virheellisten, puutteellisten tai harhaanjohtavien tietojen toimittamisesta tutkinnan yhteydessä taikka korjaus- tai välitoimia koskevien komission päätösten tai sitoumusten noudattamatta jättämisestä. Se voi myös kumota aiemman päätöksen ja tehdä uuden päätöksen (16 artikla), jos asianomainen yritys ei noudata sitoumuksiaan tai jos vaikuttaa siltä, että aiempi päätös perustui puutteellisiin, virheellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin.

Asetuksen 3 luvussa on erityisiä keskittymiä koskevia sääntöjä. Siinä säädetään erityisesti edellytyksistä, joiden täyttyessä keskittymälle myönnetyn ulkomaisen tuen katsotaan vääristävän sisämarkkinoita (17 artikla), vahvistetaan keskittymän määritelmä (18 artikla) ja säädetään, milloin keskittymästä on ilmoitettava (19 artikla). Siinä annetaan tarkempia tietoja ilmoitusvelvollisuudesta vahvistamalla määräysvallan määritelmä (20 artikla) ja selvittämällä, miten lasketaan liikevaihto (21 artikla) ja rahoitusosuuden taso (22 artikla). Siinä vahvistetaan, milloin keskittymän toteuttaminen on keskeytettävä, ja asiaankuuluvat määräajat (23 artikla). Siinä täsmennetään, mitä 2 luvun menettelysääntöjä sovelletaan ilmoitusta edellyttäviin keskittymiin alustavan tarkastelun ja perusteellisen tutkimuksen aikana. Kyseiset säännöt on mukautettu ilmoitusjärjestelmän erityispiirteisiin (24 artikla). Asetuksen 2 luvussa säädettyjä sakkoja ja uhkasakkoja (25 artikla) sovelletaan myös ilmoitetusta edellyttäviin keskittymiin. Lisäksi niitä voidaan määrätä, jos ilmoituksessa annetaan virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai jos keskeyttämisvelvoitetta tai keskittymän kieltävää päätöstä ei ole ilmoitettu tai noudatettu.

Asetuksen 4 luvussa on erityissäännöksiä julkisista hankintamenettelyistä. Siinä säädetään erityisesti edellytyksistä, joiden täyttyessä ulkomaisen tuen katsotaan vääristävän sisämarkkinoita julkisessa hankintamenettelyssä (26 artikla), vahvistetaan ilmoituskynnysarvot (27 artikla) ja säädetään, milloin tällaiseen menettelyyn liittyvä ilmoitus on pakollinen (28 artikla). Siinä täsmennetään, mitä 2 luvun menettelysääntöjä sovelletaan ilmoitusta edellyttäviin julkisen hankintamenettelyn rahoitusosuuksiin ja mitä määräaikoja perusteellisen tutkinnan aloittamiselle ja päättämiselle on asetettu (29 artikla). Siinä kuvataan, minkä tyyppisiä päätöksiä komissio voi hyväksyä (30 artikla) ja milloin julkisia hankintoja koskevan sopimuksen tekeminen mahdollisesti tuettujen tarjoajien kanssa olisi keskeytettävä julkisissa hankintamenettelyissä (31 artikla). Lopuksi siinä säädetään, että sakkoja ja uhkasakkoja voidaan määrätä 2 luvun mukaisesti. Niitä voidaan määrätä myös silloin, kun ilmoituksessa annetaan virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai jos ilmoitusta ei anneta (32 artikla).

Asetuksen 5 luku sisältää yhteisiä menettelysäännöksiä. Siinä kuvataan oma-aloitteisen tarkastelun, keskittymästä ilmoittamisen ja julkisia hankintoja koskevan ilmoituksen välistä suhdetta (33 artikla). Siinä säädetään mahdollisuudesta aloittaa markkinatutkimus (34 artikla) ja vanhentumisajoista (35 artikla). Se sisältää myös velvoitteen julkaista asetuksen nojalla tehdyt päätökset (36 artikla) ja siinä täsmennetään, kenelle tällaiset päätökset olisi osoitettava (37 artikla). Useissa säännöksissä vahvistetaan komission menettelytakeet, erityisesti puolustautumisoikeudet (38 artikla) ja salassapitovelvollisuus (39 artikla).

Asetuksen 6 luvussa kuvataan asetuksen ja muiden lainsäädäntövälineiden välistä suhdetta (40 artikla).

Asetuksen 7 luvussa on muita yleisiä säännöksiä, kuten päätösten komiteamenettely (41 artikla) sekä mahdollisuus antaa täytäntöönpanosäännöksiä (42 ja 43 artikla) ja delegoituja säädöksiä (44 artikla) säädösvallan siirtoa koskevien erityissääntöjen mukaisesti (45 artikla). Lisäksi asetuksessa on säännös sen uudelleentarkastelusta (46 artikla). Lopuksi asetuksessa on tiettyjä siirtymäsäännöksiä (47 artikla) ja ilmoitetaan, milloin se tulee voimaan ja milloin sen soveltaminen alkaa (48 artikla).

2021/0114 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 ja 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 39 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Vahvojen, avointen ja kilpailukykyisten sisämarkkinoiden ansiosta sekä eurooppalaiset että ulkomaiset yritykset voivat kilpailla ansioiden perusteella. Unioni hyötyy pitkälle kehittyneestä ja vaikuttavasta valtiontukien valvontajärjestelmästä, jolla pyritään varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille taloudellista toimintaa sisämarkkinoilla harjoittaville yrityksille. Tämä valtiontukien valvontajärjestelmä estää jäsenvaltioita myöntämästä sellaista valtiontukea, joka vääristää perusteettomasti kilpailua sisämarkkinoilla.

(2)Samaan aikaan yritykset voivat saada tukia kolmansilta mailta, jotka myöntävät julkisia varoja, jotka käytetään sitten esimerkiksi taloudellisen toiminnan rahoittamiseen sisämarkkinoilla jollakin talouden alalla. Toimintoihin voivat kuulua osallistuminen julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin tai yritysten hankinta, mukaan lukien sellaiset yritykset, joilla on kriittisen infrastruktuurin ja innovatiivisten teknologioiden kaltaista strategista omaisuutta. Unionin valtiontukisääntöjä ei tällä hetkellä sovelleta tällaisiin tukiin.

(3)Ulkomaiset tuet voivat vääristää sisämarkkinoita ja heikentää eri taloudellisten toimintojen tasapuolisia toimintaedellytyksiä unionissa. Näin voi käydä erityisesti silloin, kun kyseessä ovat unionin yritysten määräysvaltaa muuttavat keskittymät, jos tällaiset keskittymät rahoitetaan kokonaan tai osittain ulkomaisilla tuilla tai jos ulkomaisia tukia saavien yritysten kanssa tehdään julkisia hankintoja koskevia sopimuksia unionissa.

(4)Ulkomaisten tukien aiheuttamiin vääristymiin ei puututa millään olemassa olevalla unionin välineellä. Komissio voi käyttää kaupan suojatoimia silloin, kun tuettuja tavaroita tuodaan unioniin, mutta ei silloin, kun ulkomaiset tuet ovat tuettuja investointeja tai kun on kyse palveluista tai rahavirroista. Tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen nojalla unionilla on mahdollisuus aloittaa valtioiden välinen riitojenratkaisu tiettyjä WTO:n jäsenten myöntämiä ulkomaisia tukia vastaan, mutta ainoastaan tavaroiden osalta.

(5)Sen vuoksi on tarpeen täydentää nykyisiä unionin välineitä uudella välineellä, jolla voidaan puuttua vaikuttavalla tavalla ulkomaisten tukien aiheuttamiin sisämarkkinoiden vääristymiin ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset. Uudella välineellä täydennetään erityisesti unionin valtiontukisääntöjä, joilla puututaan jäsenvaltioiden tukien aiheuttamiin sisämarkkinoiden vääristymiin.

(6)Olisi vahvistettava säännöt ja menettelyt sellaisten ulkomaisten tukien tutkimiseksi, jotka vääristävät sisämarkkinoita tosiasiallisesti tai mahdollisesti, ja tarvittaessa kyseiset vääristymät olisi korjattava. Ulkomaiset tuet voivat vääristää sisämarkkinoita, jos ulkomaista tukea saava yritys harjoittaa taloudellista toimintaa unionissa. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi vahvistettava säännöt, jotka koskevat kaikkia unionissa taloudellista toimintaa harjoittavia yrityksiä. Kun otetaan huomioon pk-yritysten harjoittaman taloudellisen toiminnan merkitys ja se, miten ne edistävät unionin keskeisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista, tämän asetuksen niihin aiheuttamiin vaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota.

(7)Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi kaikkialla sisämarkkinoilla ja tämän asetuksen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komission olisi oltava ainoa viranomainen, joka on toimivaltainen soveltamaan tätä asetusta. Komissiolla olisi oltava valtuudet tutkia oma-aloitteisesti kaikista käytettävissä olevista lähteistä saatujen tietojen perusteella ulkomaisia tukia millä tahansa talouden alalla siinä määrin kuin ne kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan. Vaikuttavan valvonnan varmistamiseksi komissiolla olisi oltava valtuudet tarkastella ulkomaisia tukia yrityksen komissiolle antaman ennakkoilmoituksen perusteella silloin, kun kyseessä ovat suuret keskittymät (sulautumat ja hankinnat) ja tietyt kynnysarvot ylittävät julkiset hankintamenettelyt.

(8)Tätä asetusta sovellettaessa ulkomaiset tuet olisi katsottava tukitoimeksi, joka täyttää kolme kumulatiivista edellytystä.

(9)Ensimmäinen edellytys on se, että kolmannen maan viranomaiset ovat myöntäneet rahoitusosuuden suoraan tai välillisesti. Rahoitusosuuden on voinut myöntää joko julkinen tai yksityinen elin. Se, onko rahoitusosuus saatu julkisyhteisöltä, olisi määritettävä tapauskohtaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon asiaankuuluvan yhteisön ominaispiirteet ja sen maan oikeudellinen ja taloudellinen ympäristö, jossa yhteisö toimii, mukaan lukien valtion rooli taloudessa. Rahoitusosuudet on voitu saada myös yksityisen elimen kautta, jos niiden toiminnan voidaan katsoa kuuluvan kolmannelle maalle.

(10)Toinen edellytys on, että tällaisesta rahoitusosuudesta olisi koiduttava etua taloudellista toimintaa sisämarkkinoilla harjoittavalle yritykselle. Rahoitusosuutta, joka hyödyttää muuta kuin taloudellista toimintaa harjoittavaa elintä, ei katsota ulkomaiseksi tueksi. Edun olemassaolon määrittelyssä olisi käytettävä vertailevia viitearvoja, joita voivat olla esimerkiksi yksityisten sijoittajien sijoituskäytännöt, markkinoilta saatavilla olevan rahoituksen korot, vertailukelpoinen verokohtelu tai tietystä tavarasta tai palvelusta maksettava riittävä korvaus. Jos suoraan vertailukelpoisia viitearvoja ei ole käytettävissä, nykyisiä viitearvoja voidaan mukauttaa tai vaihtoehtoisia viitearvoja voidaan vahvistaa yleisesti hyväksyttyjen arviointimenetelmien perusteella.

(11)Kolmas edellytys on se, että etu koituu yhdelle tai useammalle yritykselle taikka yhdelle tai useammalla tuotannonalalle. Etu voidaan todeta joko lakisääteisesti tai tosiseikkojen perusteella.

(12)Kun ulkomaisen tuen olemassaolo on todettu, komission olisi arvioitava, vääristääkö ulkomainen tuki sisämarkkinoita. Toisin kuin jäsenvaltion myöntämä valtiontuki, ulkomaiset tuet eivät yleensä ole kiellettyjä. Vientirahoituksena myönnettävät tuet voivat olla erityisen ongelmallisia niiden vääristävien vaikutusten vuoksi. Näin ei kuitenkaan tapahdu, jos tällainen rahoitus myönnetään julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan OECD:n järjestelyn mukaisesti. Komission olisi arvioitava tapauskohtaisesti, vääristääkö ulkomainen tuki sisämarkkinoita.

(13)Monien ulkomaisten tukien yleinen avoimuuden puute ja kaupallisen todellisuuden monimutkaisuus voivat tehdä hankalaksi tunnistaa yksiselitteisesti, millaisia vaikutuksia tietyllä ulkomaisella tuella on sisämarkkinoilla, tai esittää vaikutukset määrällisesti. Vääristymän määrittämiseksi näyttää näin ollen tarpeelliselta käyttää ei-tyhjentävää indikaattorijoukkoa. Arvioitaessa, missä määrin ulkomainen tuki voi parantaa asianomaisen yrityksen kilpailuasemaa ja onko sillä siten tosiasiallisesti tai mahdollisesti kielteinen vaikutus kilpailuun sisämarkkinoilla, komissio voi ottaa huomioon tiettyjä indikaattoreita, joita ovat muun muassa tuen määrä ja luonne, ulkomaisen tuen tarkoitus ja ehdot sekä sen käyttö sisämarkkinoilla.

(14)Näitä indikaattoreita käytettäessä komissio voi ottaa huomioon eri tekijöitä, kuten tuen määrän absoluuttisena lukuna tai suhteessa markkinoiden kokoon tai investoinnin arvoon. Esimerkiksi kun ulkomainen tuki kattaa keskittymän yhteydessä merkittävän osan tavoitteen ostohinnasta, kyseessä on todennäköisesti vääristävä tuki. Myös ulkomaiset tuet, jotka kattavat merkittävän osan julkisessa hankintamenettelyssä tehtävän sopimuksen arvioidusta arvosta, aiheuttavat todennäköisesti vääristymiä. Jos ulkomaista tukea myönnetään toimintakustannuksiin, se näyttää aiheuttavan vääristymiä todennäköisemmin kuin jos se myönnetään investointikustannuksiin. Pk-yrityksille myönnettävien ulkomaisten tukien voidaan yleisesti ottaen katsoa aiheuttavan vääristymiä epätodennäköisemmin kuin suurille yrityksille myönnettävien ulkomaisten tukien. Lisäksi olisi otettava huomioon markkinoiden ominaispiirteet ja erityisesti niiden kilpailuolosuhteet, kuten markkinoille pääsyn esteet. Ulkomaiset tuet, jotka johtavat ylikapasiteettiin ylläpitämällä kannattamatonta omaisuutta tai kannustamalla investoimaan sellaiseen kapasiteetin laajennukseen, jota ei tehtäisi ilman tukia, aiheuttavat todennäköisesti vääristymiä. Sellaiselle tuensaajalle myönnetty ulkomainen tuki, jonka sisämarkkinoilla tapahtuva toiminta näyttää olevan vähäistä esimerkiksi unionissa saadulla liikevaihdolla mitattuna, aiheuttaa epätodennäköisemmin vääristymiä kuin sellaiselle tuensaajalle myönnetty ulkomainen tuki, jonka toiminta on merkittävämpää sisämarkkinoilla. Enintään 5 miljoonan euron suuruisten ulkomaisten tukien osalta olisi pääsääntöisesti katsottava, että on epätodennäköistä, että ne vääristävät sisämarkkinoita tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla.

(15)Tietyntyyppisten valtiontukien tavoin myös tietyt ulkomaisten tukien luokat, kuten rajoittamattomat takuut, vääristävät todennäköisesti sisämarkkinoita niiden luonteen vuoksi. Indikaattoreihin perustuvaa yksityiskohtaista arviointia ei olisi välttämätöntä tehdä näille luokille. Yritys voi joka tapauksessa osoittaa, että kyseinen ulkomainen tuki ei vääristä sisämarkkinoita tapaukseen liittyvissä erityisolosuhteissa.

(16)Komission olisi otettava huomioon ulkomaisen tuen myönteiset vaikutukset asiaankuuluvan tuetun taloudellisen toiminnan kehitykseen. Komission olisi punnittava näitä ulkomaisen tuen myönteisiä vaikutuksia ja sen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia, jotka ilmenevät sisämarkkinoiden vääristymisenä, määrittääkseen tarvittaessa asianmukaisen korjaustoimenpiteen tai hyväksyäkseen sitoumuksia. Tällainen tasapainottaminen voi myös johtaa päätelmään, ettei korjaustoimenpiteitä tulisi toteuttaa. Niillä ulkomaisten tukien luokilla, joiden katsotaan kaikkein todennäköisimmin vääristävän sisämarkkinoita, on epätodennäköisemmin enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia.

(17)Kun komissio tutkii ulkomaista tukea oma-aloitteisesti, sillä olisi oltava valtuudet määrätä yritykselle korjaustoimenpiteitä ulkomaisen tuen sisämarkkinoilla aiheuttamien vääristymien korjaamiseksi. Korjaustoimenpiteiden olisi oltava oikeasuhteisia ja tarkoituksenmukaisia kyseessä olevan vääristymän korjaamiseksi. Niihin olisi sisällyttävä käyttäytymiseen liittyviä tai rakenteellisia korjaustoimenpiteitä tai ulkomaisen tuen takaisinmaksu.

(18)Asianomaisella yrityksellä olisi oltava mahdollisuus antaa sitoumuksia ulkomaisen tuen aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Jos komissio katsoo, että annetut sitoumukset korjaavat vääristymän kokonaan ja vaikuttavasti, se voi hyväksyä ne ja tehdä niistä sitovia päätöksellä.

(19)Asianomainen yritys voi tarjoutua maksamaan tuen takaisin sovellettavine korkoineen. Komission olisi hyväksyttävä sitoumuksena tarjottu takaisinmaksu, jos se voi varmistaa, että takaisinmaksu korjaa vääristymän kokonaan, että se toteutetaan avoimella tavalla ja että se on käytännössä vaikuttava, ottaen samalla huomioon riskin, että tämän asetuksen tavoitteita pyritään kiertämään.

(20)Jos asianomaiset yritykset eivät anna sitoumuksia, jotka poistaisivat todetun vääristymän kokonaan ja vaikuttavasti, komissiolla olisi oltava valtuudet kieltää keskittymä tai julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekeminen ennen sen toteuttamista. Jos keskittymä on jo toteutettu erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa ennakkoilmoitusta ei vaadittu, koska ilmoituskynnysarvoja ei saavutettu, vääristymä voi kuitenkin olla niin merkittävä, ettei sitä voida korjata käyttäytymiseen liittyvillä tai rakenteellisilla toimenpiteillä eikä tuen takaisinmaksulla. Tällaisissa tapauksissa komissio voi päättää korjata vääristymän määräämällä asianomaisia yrityksiä purkamaan keskittymän.

(21)Komissiolla olisi oltava valtuudet tutkia oma-aloitteisesti kaikkia ulkomaisia tukia koskevia tietoja. Tätä varten on tarpeen ottaa käyttöön menettely, joka koostuu kahdesta vaiheesta eli alustavasta tarkastelusta ja perusteellisesta tutkimuksesta.

(22)Komissiolle olisi annettava asianmukaiset tutkimusvaltuudet kaikkien tarvittavien tietojen keräämiseksi. Sen vuoksi sillä olisi oltava valtuudet pyytää tietoja miltä tahansa yritykseltä tai yritysten yhteenliittymältä koko menettelyn ajan. Komissiolla olisi myös oltava valtuudet määrätä sakkoja tai uhkasakkoja, jos pyydettyjä tietoja ei anneta ajoissa tai jos toimitetut tiedot ovat puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia. Komission olisi myös voitava esittää kysymyksiä jäsenvaltioille tai kolmansille maille. Lisäksi komissiolla olisi oltava valtuudet tehdä tiedonhankintamatkoja unionissa sijaitseviin yrityksen tiloihin tai, jos asianomainen yritys ja kolmas maa antavat siihen suostumuksensa, kolmannessa maassa sijaitseviin yrityksen tiloihin. Komissiolla olisi myös oltava valtuudet tehdä päätöksiä käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos kyseinen yritys ei tee yhteistyötä.

(23)Lisäksi komissiolla olisi oltava valtuudet toteuttaa väliaikaisia toimenpiteitä, jos se on tarpeen kilpailun palauttamiseksi välittömästi sisämarkkinoille ja peruuttamattoman vahingon estämiseksi.

(24)Aina kun komissiolla on alustavan tarkastelun tuloksena riittävästi viitteitä sisämarkkinoita vääristävästä ulkomaisesta tuesta, sillä olisi oltava valtuudet käynnistää perusteellinen tutkimus kerätäkseen asiaankuuluvia lisätietoja ulkomaisen tuen arvioimiseksi ja antaakseen asianomaisille osapuolille mahdollisuuden käyttää puolustautumisoikeuttaan.

(25)Komission olisi lopetettava perusteellinen tutkimus tekemällä asiasta päätös.

(26)Komissiolla olisi oltava asianmukaiset välineet sitoumusten ja korjaustoimenpiteiden vaikuttavuuden varmistamiseksi. Jos asianomainen yritys ei noudata sitoumuksia sisältävää päätöstä, korjaustoimenpiteiden toteuttamista koskevaa päätöstä tai väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamista koskevaa päätöstä, komissiolla olisi oltava valtuudet määrätä sakkoja ja uhkasakkoja.

(27)Tämän asetuksen moitteettoman ja vaikuttavan soveltamisen varmistamiseksi komissiolla olisi oltava valtuudet kumota päätös ja antaa uusi päätös, jos päätös perustui puutteellisiin, virheellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin tai jos yritys toimii sille asetettujen sitoumusten tai sille määrättyjen korjaustoimenpiteiden vastaisesti.

(28)Koska keskittymillä voi olla merkittävä vaikutus sisämarkkinoilla, komissiolla olisi ilmoituksen saatuaan oltava valtuudet tutkia tietoja ulkomaisista rahoitusosuuksista ehdotetun keskittymän osalta. Yritysten ei pitäisi voida toteuttaa keskittymää ennen komission tarkastelun päättymistä.

(29)Kyseisessä komission tarkastelussa olisi noudatettava samaa menettelyä kuin silloin, kun ulkomaista tukea tarkastellaan komission aloitteesta, jollei keskittymien erityispiirteiden huomioon ottamiseksi tehtävistä mukautuksista muuta johdu.

(30)On tarpeen löytää tasapaino sisämarkkinoiden vaikuttavan suojelun ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien yritysten hallinnollisen rasituksen rajoittamisen välillä. Sen vuoksi pakollinen ennakkoilmoitus olisi tehtävä ainoastaan sellaisista keskittymistä, joiden unionissa saatavan liikevaihdon suuruuteen ja tuen suuruuteen perustuvat yhteenlasketut kynnysarvot ovat vähintään tässä asetuksessa määriteltyjen suuruiset.

(31)Kyseisten ilmoituskynnysten alittuessa komissio voi vaatia ilmoitusta mahdollisesti tuetuista keskittymistä, joita ei ole vielä toteutettu, tai ilmoitusta mahdollisesti tuetuista tarjouksista, joista ei ole vielä tehty sopimusta, jos se katsoo, että keskittymästä tai tarjouksesta on tarpeen tehdä ennakkoarviointi sen unioniin kohdistuvan vaikutuksen vuoksi. Komissiolla olisi myös oltava mahdollisuus tehdä oma-aloitteinen tarkastelu jo toteutetuista keskittymistä tai tehdyistä julkisia hankintoja koskevista sopimuksista.

(32)Keskittymää koskevan tarkastelun yhteydessä tehtävässä sisämarkkinoiden vääristymän arvioinnissa olisi otettava huomioon ainoastaan asianomainen keskittymä ja sille keskittymää edeltäneiden kolmen vuoden aikana myönnetyt ulkomaiset tuet.

(33)Tarve puuttua vääristäviin ulkomaisiin tukiin on erityisen tärkeää julkisissa hankinnoissa, kun otetaan huomioon niiden taloudellinen merkitys sisämarkkinoilla ja se, että ne rahoitetaan veronmaksajien varoilla. Kun komissio saa ilmoituksen ennen julkista hankintaa koskevan sopimuksen tai käyttöoikeussopimuksen tekemistä, sillä olisi oltava valtuudet tutkia tietoja sellaisista ulkomaisista rahoitusosuuksista, jotka on myönnetty osallistuville yrityksille julkisessa hankintamenettelyssä. Ennakkoilmoitusten olisi oltava pakollisia, kun asetuksessa säädetty kynnysarvo, joka on asetettu kattamaan taloudellisesti merkittävät tapaukset, ylittyy, ja samalla olisi minimoitava hallinnollista rasitusta ja oltava estämättä pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Tätä kynnysarvon ylittävää ennakkoilmoitusvelvoitetta olisi sovellettava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU 40 26 artiklan 2 kohdassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 41 19 artiklan 2 kohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU 42 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin talouden toimijoiden ryhmiin. Sitä olisi sovellettava myös yrityksen tärkeimpiin alihankkijoihin ja suurimpiin toimittajiin.

(34)Kun ulkomaisesta rahoitusosuudesta ilmoitetaan julkisessa hankintamenettelyssä, arvioinnin olisi koskettava vain kyseistä menettelyä.

(35)Olisi varmistettava, että julkisia hankintoja koskevia periaatteita, erityisesti suhteellisuutta, syrjimättömyyttä, yhdenvertaista kohtelua ja avoimuutta koskevia periaatteita, noudatetaan kaikkien julkiseen hankintamenettelyyn osallistuvien yritysten osalta riippumatta tämän asetuksen nojalla käynnistetyistä ja vireillä olevista tutkimuksista.

(36)Ulkomaisten tukien, joiden avulla yritys voi tehdä asianomaisten rakennusurakoiden tai tavara- tai palveluhankintojen kannalta kohtuuttoman edullisen tarjouksen, olisi katsottava aiheuttavan tosiasiallisia tai mahdollisia vääristymiä julkisessa hankintamenettelyssä. Kyseisiä vääristymiä olisi sen vuoksi arvioitava johdanto-osan 13 ja 14 kappaleessa kuvatun ei-tyhjentävän indikaattorijoukon sekä kohtuuttoman edullisen tarjouksen käsitteen perusteella. Näiden indikaattorien avulla olisi voitava määrittää, miten ulkomainen tuki vääristää kilpailua parantamalla yrityksen kilpailuasemaa ja mahdollistamalla kohtuuttoman edullisen tarjouksen tekemisen. Yrityksille olisi annettava mahdollisuus perustella esimerkiksi direktiivin 2014/24/EU 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla selvityksillä, että tarjous ei ole kohtuuttoman edullinen. Sopimusten tekeminen olisi kiellettävä ainoastaan silloin, kun ulkomaisen tuen avulla tehdyn tarjouksen edullisuutta ei voida perustella ja kun tarjouksen tekijän kanssa on tarkoitus tehdä sopimus ja kun tarjouksen tehnyt yritys ei antanut sitoumuksia, joita pidettiin asianmukaisina ja riittävinä vääristymien poistamiseksi kokonaan ja vaikuttavasti.

(37)Kun otetaan huomioon keskittymiä ja julkisia hankintoja koskevan ennakkotarkastelumekanismin luonne ja oikeusvarmuuden tarve tällaisten liiketoimien osalta, komissio ei voi oma-aloitteisesti tarkastella uudelleen sellaista keskittymää eikä sellaista julkisia hankintoja koskevaa tarjouskilpailua, josta on ilmoitettu ja joka on arvioitu asiaankuuluvia menettelyjä noudattaen. Rahoitusosuuksilla, joista on ilmoitettu komissiolle ilmoitusmenettelyä noudattaen, voi kuitenkin olla merkitystä myös kyseisen keskittymä- tai hankintamenettelyn ulkopuolella. Tietojen keräämiseksi ulkomaisista tuista komissiolla olisi oltava mahdollisuus käynnistää tiettyjä talouden aloja, tietyntyyppistä taloudellista toimintaa tai tiettyjen ulkomaisten tukivälineiden käyttöä koskevia tutkimuksia.

(38)Samoista syistä on aiheellista säätää sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä ja täytäntöönpanon valvontaa koskevat vanhentumisajat.

(39)Avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi on aiheellista julkaista kaikki komission tekemät päätökset joko kokonaisuudessaan tai tiivistelmänä.

(40)Kun komissio julkaisee päätöksiään, sen olisi noudatettava salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä, myös kaikkien luottamuksellisten tietojen, liikesalaisuuksien ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä, SEUT 339 artiklan mukaisesti.

(41)Niissä tapauksissa, joissa yritysten luottamuksellisiksi tai liikesalaisuuksiksi merkitsemät tiedot eivät näytä kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin, on aiheellista, että on olemassa menettely, jota noudattaen komissio voi päättää, missä määrin kyseiset tiedot voidaan paljastaa. Kaikissa päätöksissä, joissa tietojen luottamuksellisuutta koskeva väite hylätään, olisi ilmoitettava ajankohta, jona tiedot paljastetaan, jotta kyseisten tietojen haltija voi turvautua käytettävissään oleviin oikeussuojakeinoihin, mukaan lukien mahdolliset välitoimenpiteet.

(42)Asianomaisilla yrityksillä tai yritysten yhteenliittymillä, joita tämän asetuksen mukainen tutkimus koskee, olisi oltava mahdollisuus esittää huomautuksensa. Samalla kun varmistetaan asianomaisten yritysten puolustautumisoikeuksien säilyttäminen, on olennaisen tärkeää suojella liikesalaisuuksia.

(43)Kun unioni panee tämän asetuksen täytäntöön, olisi noudatettava unionin oikeutta ja WTO-sopimusta sekä noudatettava sitoumuksia, jotka on annettu sellaisten muiden kauppa- ja investointisopimusten nojalla, joiden osapuolia unioni tai jäsenvaltiot ovat.

(44)SEUT 34, SEUT 49, SEUT 56 ja SEUT 63 artiklassa määrättyjen rajoitusten rajoittamista voidaan perustella tarpeella välttää vilpillistä kilpailua, edellyttäen että tällaiset rajoitukset noudattavat muiden perusvapauksien rajoitusten tapaan unionin oikeuden yleisiä periaatteita, kuten suhteellisuusperiaatetta ja oikeusvarmuuden periaatetta, sekä perusoikeuksia.

(45)Tämän asetuksen täytäntöönpano voi mennä päällekkäin alakohtaisten sääntöjen kanssa erityisesti meri- ja ilmaliikenteen alalla. Sen vuoksi on tarpeen selventää tämän asetuksen ja ulkomaisia tukia koskevien alakohtaisten välineiden, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1035 43 , neuvoston asetuksen (ETY) 4057/86 44 , ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/712 45 , välistä suhdetta.

(46)Kun komissio antaa päätöksen perusteellisen tutkimuksen päätteeksi, jäsenvaltioiden olisi ennen päätöksentekoa oltava asianmukaisella tavalla mukana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 46 4 artiklan mukaisessa neuvoa-antavassa menettelyssä. Kyseisen menettelyn valinta on perusteltua, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden rooli kilpailussa ja valtiontukivälineissä, joilla pyritään myös tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseen sisämarkkinoilla.

(47)Jotta voitaisiin varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa SEUT 291 artiklan mukaisesti. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä, jotta voitaisiin vahvistaa keskittymiä ja julkisiin hankintamenettelyihin liittyviä rahoitusosuuksia koskevien ilmoitusten muoto ja sisältö, tietojen paljastamisen yksityiskohdat, avoimuusvaatimusten muoto ja sisältö, määräaikojen laskeminen, sitoumusten ehdot ja määräajat sekä julkista hankintamenettelyä koskevien tutkimusten menettelyvaiheita koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(48)Jotta varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla myös pitkällä aikavälillä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat keskittymien ja julkisten hankintamenettelyjen ilmoituskynnysten muuttamista, tiettyjen yritysluokkien vapauttamista tämän asetuksen mukaisista ilmoitusvelvollisuuksista sekä ilmoitettuja keskittymiä tai julkisiin hankintamenettelyihin liittyviä ilmoitettuja rahoitusosuuksia koskevien alustavien tarkastelujen ja perusteellisten tutkimusten määräaikojen muuttamista, jotta voidaan varmistaa, että sekä ilmoitusten perusteella että oma-aloitteisesti tehtävät tutkimukset ovat riittävän kattavia. Julkiseen hankintamenettelyyn liittyvien rahoitusosuuksien osalta toimivaltaa hyväksyä tällaisia säädöksiä olisi käytettävä tavalla, jossa otetaan huomioon pk-yritysten edut. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa kyseisten säädösten valmistelun aikana asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 47 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi saatava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijat, ja niiden asiantuntijoilla olisi oltava järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(49)Jos keskittymästä on ilmoitettava tämän asetuksen nojalla, tämän asetuksen soveltamisen alkamista edeltävien kolmen vuoden aikana jollekin keskittymän osapuolelle myönnettyjen rahoitusosuuksien olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Tätä asetusta olisi julkisen hankintamenettelyn yhteydessä sovellettava myös rahoitusosuuteen, joka on myönnetty yritykselle tämän asetuksen soveltamisen alkamista edeltävien kolmen vuoden aikana,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 luku: Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

(1)Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt ja menettelyt sisämarkkinoita vääristävien ulkomaisten tukien tutkimiseksi ja tällaisten vääristymien korjaamiseksi. Tällaisia vääristymiä voi ilmetä missä tahansa taloudellisessa toiminnassa ja erityisesti keskittymissä ja julkisissa hankintamenettelyissä.

(2)Tällä asetuksella puututaan ulkomaisiin tukiin, joita myönnetään taloudellista toimintaa sisämarkkinoilla harjoittaville yrityksille. Yrityksen, joka hankkii määräysvallan unioniin sijoittautuneessa yrityksessä tai sulautuu unioniin sijoittautuneeseen yritykseen taikka osallistuu julkiseen hankintamenettelyyn, katsotaan harjoittavan taloudellista toimintaa sisämarkkinoilla.

2 artikla

Ulkomaisen tuen olemassaolo

(1)Tätä asetusta sovellettaessa ulkomaisen tuen katsotaan olevan olemassa, jos kolmas maa myöntää taloudellista toimintaa sisämarkkinoilla harjoittavalle yritykselle edun, joka oikeudellisesti tai tosiasiallisesti rajoittuu yhteen tai useampaan yritykseen tai yhteen tai useampaan tuotannonalaan.

(2)Tässä asetuksessa

a)rahoitusosuudella tarkoitetaan

i) varojen tai vastuiden siirtoa, kuten pääomanlisäyksiä, avustuksia, lainoja, lainatakauksia, verokannustimia, toimintatappioiden kuittaamista, julkisten viranomaisten asettamien taloudellisten rasitusten korvaamista taikka velkojen anteeksiantoa, pääomittamista tai uudelleenjärjestelyä;

ii) luopumista tuloista, jotka muutoin saataisiin; tai

iii) tavaroiden tai palvelujen tarjoamista tai tavaroiden ja palvelujen ostamista;

b)kolmannen maan myöntämään rahoitusosuuteen sisältyy rahoitusosuus, jonka myöntää

i) keskushallinto tai minkä tahansa muun hallintotason viranomainen;

ii) ulkomainen julkisyhteisö, jonka toiminnan voidaan katsoa kuuluvan kolmannelle maalle, ottaen huomioon sellaiset tekijät kuin yhteisön ominaispiirteet sekä oikeudellinen ja taloudellinen ympäristö siinä valtiossa, jossa yhteisö toimii, mukaan lukien hallituksen rooli taloudessa; tai

iii) mikä tahansa yksityinen yhteisö, jonka toiminnan voidaan katsoa kuuluvan kolmannelle maalle, ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat olosuhteet.

3 artikla

Sisämarkkinoiden vääristymät

(1)Sisämarkkinoiden vääristymän katsotaan olevan olemassa, jos ulkomainen tuki on omiaan parantamaan asianomaisen yrityksen kilpailuasemaa sisämarkkinoilla ja jos sillä on siten tosiasiallisesti tai mahdollisesti kielteinen vaikutus kilpailuun sisämarkkinoilla. Sisämarkkinoiden vääristymä määritetään indikaattorien perusteella, ja tällaisia indikaattoreita voivat olla muun muassa seuraavat:

a)tuen määrä; 

b)tuen luonne;

c)yrityksen ja asianomaisten markkinoiden tilanne;

d)asianomaisen yrityksen taloudellisen toiminnan taso sisämarkkinoilla;

e)ulkomaisen tuen tarkoitus ja ehdot sekä sen käyttö sisämarkkinoilla.

(2)Ulkomainen tuki ei todennäköisesti vääristä sisämarkkinoita, jos sen kokonaismäärä on alle 5 miljoonaa euroa kolmen peräkkäisen verovuoden aikana.

4 artikla

Ulkomaisten tukien luokat, jotka todennäköisimmin vääristävät sisämarkkinoita

Ulkomainen tuki, joka kuuluu johonkin seuraavista luokista, vääristää todennäköisimmin sisämarkkinoita:

(1)ulkomainen tuki, joka myönnetään vaikeuksissa olevalle yritykselle eli sellaiselle yritykselle, joka ilman tukea todennäköisesti joutuisi lopettamaan liiketoimintansa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jollei ole olemassa rakenneuudistussuunnitelmaa, joka voi johtaa kyseisen yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen ja johon sisältyy yrityksen oma merkittävä rahoitusosuus;

(2)ulkomainen tuki, joka myönnetään yrityksen velkoja tai vastuita koskevana rajoittamattomana takuuna eli ilman tällaisen takuun määrää tai kestoa koskevia rajoituksia;

(3)ulkomainen tuki, joka helpottaa keskittymää suoraan;

(4)ulkomainen tuki, jonka avulla yritys voi tehdä kohtuuttoman edullisen tarjouksen, jonka perusteella yrityksen kanssa tehdään julkista hankintaa koskeva sopimus.

5 artikla

Tasapainotus

(1)Komissio vertaa tarvittaessa ulkomaisen tuen kielteisiä vaikutuksia, jotka ilmenevät sisämarkkinoiden vääristymänä, asiaankuuluvan taloudellisen toiminnan kehitykseen kohdistuviin myönteisiin vaikutuksiin.

(2)Kun komissio tekee päätöksen siitä, määrääkö se korjaustoimenpiteitä tai hyväksyykö se sitoumuksia, se ottaa huomioon kielteisten ja myönteisten vaikutusten välisen tasapainon ja kyseisten korjaustoimenpiteiden tai sitoumusten luonteen ja tason.

6 artikla

Sitoumukset ja korjaustoimenpiteet

(1)Komissio voi määrätä korjaustoimenpiteitä ulkomaisen tuen tosiasiallisesti tai mahdollisesti aiheuttaman sisämarkkinoiden vääristymän korjaamiseksi. Asianomainen yritys voi myös tarjota sitoumuksia.

(2)Sitoumuksilla tai korjaustoimenpiteillä on poistettava ulkomaisen tuen aiheuttama vääristymä sisämarkkinoilla kokonaan ja vaikuttavasti.

(3)Sitoumuksia tai korjaustoimenpiteitä voivat olla muun muassa seuraavat:

a)pääsyn tarjoaminen oikeudenmukaisin ja syrjimättömin ehdoin sellaiseen infrastruktuuriin, joka on hankittu tai jota on tuettu vääristävillä ulkomaisilla tuilla, jollei tällaisesta oikeudenmukaisesta ja syrjimättömästä pääsystä ole jo säädetty unionissa voimassa olevassa lainsäädännössä;

b)kapasiteetin tai markkinaläsnäolon vähentäminen;

c)tietyistä investoinneista pidättäytyminen;

d)ulkomaisilla tuilla hankittujen tai kehitettyjen omaisuuserien lisensointi oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin;

e)tutkimus- ja kehitystyön tulosten julkaiseminen;

f)tietyistä omaisuuseristä luopuminen;

g)asianomaiselle yrityksille asetettava vaatimus purkaa keskittymä;

h)ulkomaisen tuen takaisinmaksu sovellettavine korkoineen.

(4)Komissio voi asettaa raportointi- ja avoimuusvaatimuksia.

(5)Jos yritys tarjoaa sitoumuksia, joilla korjataan sisämarkkinoiden vääristymä kokonaan ja vaikuttavasti, komissio voi hyväksyä ne ja tehdä niistä yritystä sitovia 9 artiklan 3 kohdan mukaisella sitoumuksia sisältävällä päätöksellä.

(6)Jos asianomainen yritys ehdottaa ulkomaisen tuen takaisinmaksua sovellettavine korkoineen, komissio hyväksyy tällaisen takaisinmaksun sitoumuksena, jos se voi varmistua takaisinmaksun avoimuudesta ja vaikuttavuudesta ottaen samalla huomioon toimenpiteiden kiertämisen riskin.

2 luku: Ulkomaisten tukien oma-aloitteinen tarkastelu

7 artikla

Ulkomaisten tukien oma-aloitteinen tarkastelu

Komissio voi omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta saatuja tietoja väitetyistä vääristävistä ulkomaisista tuista.

8 artikla

Alustava tarkastelu

(1)Komissio hankkii kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot tehdäkseen alustavan arvioinnin siitä, onko tutkittava rahoitusosuus ulkomaista tukea ja vääristääkö se sisämarkkinoita. Tätä varten komissio voi erityisesti

a)pyytää tietoja 11 artiklan mukaisesti;

b)tehdä tarkastuksia unionissa ja sen ulkopuolella 12 tai 13 artiklan mukaisesti.

(2)Jos komissio alustavan tarkastelun perusteella katsoo, että on riittävästi viitteitä siitä, että yritykselle on myönnetty sisämarkkinoita vääristävää ulkomaista tukea, se

a)tekee päätöksen perusteellisen tutkimuksen vireillepanosta, jäljempänä ’perusteellisen tutkimuksen vireillepanopäätös’, jossa on yhteenveto asiaankuuluvista oikeudellisista seikoista ja tosiseikoista sekä alustava arvio ulkomaisen tuen olemassaolosta ja sisämarkkinoiden tosiasiallisesta tai mahdollisesta vääristymisestä;

b)ilmoittaa asiasta asianomaiselle yritykselle; ja

c)julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa asianomaisia osapuolia, jäsenvaltioita ja asianomaista kolmatta maata kehotetaan esittämään asetetussa määräajassa näkemyksensä kirjallisesti.

(3)Jos komissio alustavan arvioinnin jälkeen toteaa, että perusteellisen tutkimuksen vireillepanolle ei ole riittäviä perusteita joko sen vuoksi, että ulkomaista tukea ei ole olemassa tai koska ei ole viitteitä sisämarkkinoiden tosiasiallisesta tai mahdollisesta vääristymisestä, se lopettaa alustavan tarkastelun ja ilmoittaa asiasta asianomaiselle yritykselle.

9 artikla

Perusteellinen tutkimus

(1)Perusteellisen tutkimuksen aikana komissio arvioi tarkemmin perusteellisen tutkimuksen vireillepanopäätöksessä yksilöityä sisämarkkinoita vääristävää ulkomaista tukea ja hankkii kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot 11, 12 ja 13 artiklan mukaisesti.

(2)Jos komissio toteaa, että ulkomainen tuki vääristää sisämarkkinoita 3–5 artiklan mukaisesti, se voi määrätä korjaustoimenpiteitä, jäljempänä ’korjaustoimenpiteitä sisältävä päätös’.

(3)Jos komissio toteaa, että ulkomainen tuki vääristää sisämarkkinoita 3–5 artiklan mukaisesti, ja asianomainen yritys antaa sitoumuksia, jotka komissio katsoo asianmukaisiksi ja riittäviksi poistamaan vääristymän kokonaan ja vaikuttavasti, se voi määrätä nämä sitoumukset yritystä sitoviksi päätöksellä, jäljempänä ’sitoumuksia sisältävä päätös’. Päätös, jolla hyväksytään ulkomaisen tuen takaisinmaksu 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti, katsotaan sitoumuksia sisältäväksi päätökseksi.

(4)Komissio tekee vastustamatta jättämistä koskevan päätöksen, jos se toteaa, että

a)perusteellisen tutkimuksen vireillepanopäätöksessä olevaa alustavaa arviota ei ole vahvistettu; tai

b)5 artiklassa tarkoitetut myönteiset vaikutukset kompensoivat sisämarkkinoiden vääristymän.

10 artikla

Välitoimet

Komissio voi toteuttaa välitoimia, jos

(1)on viitteitä siitä, että rahoitusosuus on ulkomaista tukea ja vääristää sisämarkkinoita; ja

(2)on olemassa vakava vaara siitä, että kilpailulle aiheutuu huomattavaa ja peruuttamatonta vahinkoa sisämarkkinoilla.

11 artikla

Tietopyynnöt

(1)Komissio voi vaatia asianomaista yritystä antamaan kaikki tarvittavat tiedot.

(2)Komissio voi pyytää tällaisia tietoja myös muilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä.

(3)Yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle esitettävässä tietopyynnössä

a)ilmoitetaan sen oikeusperusta ja tarkoitus, täsmennetään, mitä tietoja tarvitaan, ja asetetaan asianmukainen määräaika, jonka kuluessa tiedot on annettava;

b)on maininta siitä, että jos annetut tiedot ovat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia, 15 artiklassa säädettyjä sakkoja ja uhkasakkoja on mahdollista määrätä;

c)on maininta siitä, että komissio voi 14 artiklan nojalla tehdä päätöksen käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos asianomainen yritys ei tee yhteistyötä.

(4)Komission pyynnöstä jäsenvaltioiden on annettava sille kaikki tarvittavat tiedot tällä asetuksella sille annettujen tehtävien suorittamiseksi.

(5)Komissio voi myös pyytää asianomaista kolmatta maata antamaan kaikki tarvittavat tiedot.

12 artikla

Unionissa tehtävät tarkastukset

(1)Komissio voi tehdä tarvittavat yrityksiä koskevat tarkastukset.

(2)Jos komissio tekee tällaisen tarkastuksen, sen tarkastuksen tekemiseen valtuuttamilla virkamiehillä on valtuudet

a)päästä asianomaisen yrityksen kaikkiin tiloihin ja kaikille maa-alueille;

b)tutkia kirjanpitoa ja muita liikeasiakirjoja sekä ottaa tai pyytää jäljennöksiä;

c)pyytää keneltä tahansa yrityksen edustajalta tai henkilöstön jäseneltä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyviä selvityksiä tosiseikoista ja asiakirjoista ja tallentaa saamansa vastaukset;

d)sinetöidä kaikki yrityksen tilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siltä osin kuin on tarpeen tarkastuksen tekemiseksi.

(3)Asianomaisen yrityksen on suostuttava komission päätöksellä määrättyihin tarkastuksiin. Virkamiesten ja muiden mukana olevien henkilöiden, jotka komissio on valtuuttanut tekemään tarkastuksen, on valtuuksia käyttäessään esitettävä komission päätös, jossa

a)eritellään tarkastuksen kohde ja tarkoitus;

b)on maininta siitä, että komissio voi 14 artiklan nojalla tehdä päätöksen käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos asianomainen yritys ei tee yhteistyötä;

c)viitataan mahdollisuuteen määrätä 15 artiklassa säädettyjä sakkoja ja seuraamuksia.

(4)Komissio ilmoittaa tarkastuksesta hyvissä ajoin ennen sen tekemistä sille jäsenvaltiolle, jonka alueella tarkastus on määrä tehdä.

(5)Komission virkamiesten ja sen jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus on määrä tehdä, valtuuttamien tai nimittämien virkamiesten on kyseisen jäsenvaltion tai komission pyynnöstä aktiivisesti avustettava virkamiehiä ja muita mukana olevia henkilöitä, jotka komissio on valtuuttanut. Tätä tarkoitusta varten virkamiehillä on 2 kohdassa eritellyt valtuudet.

(6)Jos komission virkamiehet tai muut sen valtuuttamat mukana olevat henkilöt toteavat, että yritys vastustaa tässä artiklassa tarkoitettua tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion on annettava heille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat tehdä tarkastuksensa.

(7)Jäsenvaltion on komission pyynnöstä tehtävä omalla alueellaan tarkastuksia tai toteutettava muita tutkimustoimenpiteitä kansallisen lainsäädäntönsä nojalla selvittääkseen, onko kyse sisämarkkinoita vääristävästä ulkomaisesta tuesta.

13 artikla

Unionin ulkopuolella tehtävät tarkastukset

Jotta komissio voi suorittaa tällä asetuksella sille annetut tehtävät, se voi tehdä tutkimuksia kolmannen maan alueella edellyttäen, että asianomainen yritys on antanut suostumuksensa ja että kyseisen kolmannen maan hallitukselle on virallisesti ilmoitettu asiasta ja se on hyväksynyt tarkastuksen tekemisen. Sovelletaan 12 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 3 kohdan a ja b alakohtaa soveltuvin osin.

14 artikla

Yhteistyöstä kieltäytyminen

(1)Komissio voi 8 tai 9 artiklan nojalla tehdä päätöksen käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos asianomainen yritys tai kolmas maa

a)antaa puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena 11 artiklan mukaiseen tietopyyntöön;

b)ei toimita pyydettyjä tietoja komission asettamassa määräajassa;

c)kieltäytyy suostumasta 12 tai 13 artiklan nojalla määrättyyn unionissa tai sen ulkopuolella tehtävään komission tarkastukseen; tai

d)vaikeuttaa muulla tavoin alustavaa tarkastelua tai perusteellista tutkimusta.

(2)Jos yritys tai yritysten yhteenliittymä, jäsenvaltio tai kolmas maa on toimittanut komissiolle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, näitä tietoja ei oteta huomioon.

(3)Jos asianomainen yritys, mukaan lukien valtion suorassa tai välillisessä määräysvallassa oleva julkinen yritys, ei anna tarvittavia tietoja sen määrittämiseksi, koituuko rahoitusosuudesta sille etua, tällaisen edun voidaan katsoa koituneen kyseiselle yritykselle.

(4)Käytettävissä olevia tietoja sovellettaessa menettelyn tulos voi olla asianomaisen yrityksen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi tehnyt yhteistyötä.

15 artikla

Sakot ja uhkasakot

(1)Komissio voi päätöksellä määrätä sakkoja ja uhkasakkoja, jos asianomainen yritys tai yritysten yhteenliittymä tahallaan tai tuottamuksesta

a)antaa virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena 11 artiklan nojalla esitettyyn pyyntöön tai ei anna tietoja asetetussa määräajassa;

b)toimittaa vaaditun kirjanpidon tai muut vaadittavat liiketoimintaan liittyvät asiakirjat puutteellisina 12 artiklan mukaisten tarkastusten aikana;

c)vastauksena 12 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla esitettyyn kysymykseen

i) antaa virheellisen tai harhaanjohtavan vastauksen,

ii) jättää oikaisematta henkilöstön jäsenen antaman virheellisen, puutteellisen tai harhaanjohtavan vastauksen komission asettamassa määräajassa, tai

iii) jättää antamatta tai kieltäytyy antamasta täydellistä vastausta tosiseikoista, jotka koskevat 12 artiklan 3 kohdan nojalla tehdyllä päätöksellä määrätyn tarkastuksen kohdetta ja tarkoitusta;

d)ei suostu 12 artiklan nojalla määrättyihin tarkastuksiin tai on rikkonut 12 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla kiinnitetyt sinetit.

(2)Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa määrätyt sakot saavat olla enintään 1 prosenttia asianomaisen yrityksen tai yritysten yhteenliittymän edellisen tilikauden kokonaisliikevaihdosta.

(3)Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa uhkasakot saavat olla enintään 5 prosenttia asianomaisen yrityksen tai yritysten yhteenliittymän edellisen tilikauden keskimääräisestä päivittäisestä kokonaisliikevaihdosta kultakin työpäivinä lasketulta viivästyspäivältä päätöksessä säädetystä päivästä alkaen, kunnes se antaa täydelliset ja virheettömät tiedot, joita komissio on pyytänyt.

(4)Ennen 1 kohdan mukaisen päätöksen tekemistä komissio asettaa lopullisen kahden viikon pituisen määräajan puuttuvien tietojen vastaanottamiselle asianomaiselta yritykseltä tai yritysten yhteenliittymältä.

(5)Jos asianomainen yritys laiminlyö 9 artiklan 3 kohdan mukaisen sitoumuksia sisältävän päätöksen, 10 artiklan mukaisen väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamista koskevan päätöksen tai 9 artiklan 2 kohdan mukaisen korjaustoimenpiteiden toteuttamista koskevan päätöksen noudattamisen, komissio voi päätöksellään määrätä

a)sakon, joka on enintään 10 prosenttia asianomaisen yrityksen edellisen tilikauden kokonaisliikevaihdosta; ja

b)uhkasakon, joka on enintään 5 prosenttia asianomaisen yrityksen edellisen tilikauden keskimääräisestä päivittäisestä kokonaisliikevaihdosta kultakin laiminlyöntipäivältä siitä päivästä alkaen, jona komissio tekee päätöksen tällaisten uhkasakkojen määräämisestä, siihen päivään saakka, jona komissio toteaa asianomaisen yrityksen noudattavan päätöstä.

(6)Sakon tai uhkasakon suuruutta vahvistettaessa on otettava huomioon rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto sekä otettava asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate ja tarkoituksenmukaisuusperiaate.

16 artikla

Kumoaminen

Komissio voi kumota 9 artiklan 2, 3 tai 4 kohdan nojalla tehdyn päätöksen ja tehdä uuden päätöksen seuraavissa tapauksissa:

(1)asianomainen yritys toimii antamiensa sitoumusten tai sille määrättyjen korjaustoimenpiteiden vastaisesti;

(2)päätös perustui puutteellisiin, virheellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin.

3 luku: Keskittymät

17 artikla

Ulkomaisten tukien aiheuttamat sisämarkkinoiden vääristymät keskittymien osalta

Kun keskittymän osalta arvioidaan, onko sisämarkkinoilla tapahtunut 3 tai 4 artiklassa tarkoitettu vääristymä, arviointi on rajoituttava koskemaan vain kyseistä keskittymää. Arvioinnissa otetaan huomioon ainoastaan sellaiset ulkomaiset tuet, jotka on myönnetty sopimuksen tekemistä, julkisen osto- tai vaihtotarjouksen julkistamista tai määräysvallan tuottavan osuuden hankkimista edeltäneiden kolmen kalenterivuoden aikana.

18 artikla

Keskittymien määritelmä ja ilmoituskynnykset

(1)Tätä asetusta sovellettaessa keskittymän katsotaan syntyvän, jos määräysvallan pysyvä vaihtuminen johtuu jostakin seuraavista:

a)kaksi yritystä tai yrityksen osaa tai useampi yritys tai yrityksen osa, jotka ovat aikaisemmin olleet itsenäisiä, sulautuu;

b)yksi tai useampi henkilö, jolla jo on määräysvalta ainakin yhdessä yrityksessä, tai yksi tai useampi yritys hankkii ostamalla osakkeita tai osuuksia taikka varoja, sopimuksella tai muulla tavoin suoran tai välillisen määräysvallan, joka koskee yhtä tai useampaa yritystä kokonaisuudessaan tai jotakin sen tai niiden osaa.

(2)Sellaisen yhteisyrityksen perustaminen, joka hoitaa pysyvästi kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan, muodostaa 1 kohdassa tarkoitetun keskittymän.

(3)Sovellettaessa 19 artiklaa ’ilmoitusta edellyttävän keskittymän’ katsotaan syntyvän, jos

a)hankittu yritys tai vähintään yksi sulautuvista yrityksistä on sijoittautunut unioniin ja sen kokonaisliikevaihto unionissa on vähintään 500 miljoonaa euroa; ja

b)asianomaiset yritykset saivat kolmansilta mailta yhteensä yli 50 miljoonan euron rahoitusosuuden ilmoitusta edeltäneiden kolmen kalenterivuoden aikana.

(4)Edellä 2 kohdassa tarkoitettua yhteisyritystä perustettaessa ’ilmoitusta edellyttävän keskittymän’ katsotaan syntyvän, jos:

a)itse yhteisyritys tai jokin sen emoyrityksistä on sijoittautunut unioniin ja sen kokonaisliikevaihto unionissa on vähintään 500 miljoonaa euroa; ja

b)itse yhteisyritys ja sen emoyritykset saivat kolmansilta mailta yhteensä yli 50 miljoonan euron rahoitusosuuden ilmoitusta edeltäneiden kolmen kalenterivuoden aikana.

19 artikla

Ennakkoilmoitus keskittymistä

(1)Komissiolle on ilmoitettava ilmoitusta edellyttävistä keskittymistä ennen niiden toteuttamista ja sopimuksen tekemisen, julkisen osto- tai vaihtotarjouksen julkistamisen tai määräysvallan tuottavan osuuden hankkimisen jälkeen.

(2)Asianomaiset yritykset voivat myös ilmoittaa ehdotetusta keskittymästä, jos ne osoittavat komissiolle vilpittömän aikomuksen tehdä sopimus tai ne ovat ilmoittaneet julkisesti aikovansa tehdä julkisen osto- tai vaihtotarjouksen, jos suunniteltu sopimus tai osto- tai vaihtotarjous johtaisi 1 kohdan mukaiseen ilmoitusta edellyttävään keskittymään.

(3)Jos keskittymä syntyy 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla sulautumisella tai 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla yhteisen määräysvallan hankkimisella, sulautuvien tai yhteisen määräysvallan saaneiden osapuolten on yhdessä tehtävä ilmoitus. Kaikissa muissa tapauksissa ilmoituksen antaa se henkilö tai yritys, joka on saanut määräysvallan yhdessä tai useammassa yrityksessä kokonaisuudessaan tai joiltakin osin.

(4)Jos asianomaiset yritykset eivät noudata ilmoitusvelvollisuuttaan, komissio voi tarkastella ilmoitusta edellyttävää keskittymää tämän asetuksen mukaisesti pyytämällä ilmoitusta kyseisestä keskittymästä. Tässä tapauksessa 23 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitetut määräajat eivät sido komissiota.

(5)Komissio voi pyytää ennakkoilmoitusta sellaisesta keskittymästä, joka ei ole 18 artiklassa tarkoitettu ilmoitusta edellyttävä keskittymä, milloin tahansa ennen sen toteuttamista, jos komissio epäilee, että asianomaiset yritykset ovat voineet saada ulkomaisia tukia keskittymää edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Kyseistä keskittymää pidetään tässä asetuksessa tarkoitettuna ilmoitusta edellyttävänä keskittymänä.

20 artikla

Määräysvallan määritelmä

(1)Edellä olevaa 18 artiklaa sovellettaessa määräysvallalla tarkoitetaan oikeuksia, sopimuksia ja muita keinoja, jotka joko erikseen tai yhdessä ja ottaen huomioon asiaan liittyvät tosiasialliset ja oikeudelliset olosuhteet antavat mahdollisuuden käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa yrityksessä, erityisesti:

a)antamalla omistusoikeuden tai käyttöoikeuden yrityksen kaikkiin tai joihinkin varoihin;

b)oikeuksin tai sopimuksin, joiden perusteella saadaan ratkaiseva vaikutusvalta yrityksen toimielinten kokoonpanossa, äänestyksissä tai päätöksissä.

(2)Määräysvallan ovat saaneet henkilöt tai yritykset, jotka:

a)ovat kyseisten oikeuksien haltijoita tai kyseisten sopimusten mukaisia edunsaajia; tai

b)olematta kyseisten oikeuksien haltijoita tai kyseisten sopimusten mukaisia edunsaajia voivat käyttää niiden mukaisia oikeuksia.

21 artikla

Liikevaihdon laskeminen

(1)Kokonaisliikevaihto käsittää tuotot, jotka ovat kertyneet asianomaisille yrityksille edellisen tilikauden aikana niiden tavanomaiseen toimintaan kuuluvasta tuotteiden myynnistä ja palvelujen tarjoamisesta, kun niistä on vähennetty myyntialennukset, arvonlisävero ja muut suoraan liikevaihdosta määrättävät maksut. Asianomaisen yrityksen kokonaisliikevaihtoon ei sisälly 4 kohdassa tarkoitettujen yritysten välinen tuotteiden myynti tai palvelujen tarjoaminen.

Liikevaihto sisämarkkinoilla käsittää sisämarkkinoilla yrityksille tai kuluttajille myydyt tuotteet ja sisämarkkinoilla yrityksille tai kuluttajille tarjotut palvelut.

(2)Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos keskittymä syntyy yhden tai useamman yrityksen jonkin osan hankkimisella, vain hankittuihin osiin liittyvä liikevaihto otetaan myyjän tai myyjien osalta huomioon siitä riippumatta, ovatko hankitut osat oikeushenkilöitä vai eivät.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja kahta tai useampaa hankintaa pidetään kuitenkin, jos ne tapahtuvat kahden vuoden kuluessa ja niiden osapuolina ovat samat henkilöt tai yritykset, yhtenä ja samana keskittymänä, joka on toteutettu viimeisimmän hankinnan päivänä.

(3)Liikevaihdon asemesta seuraavien yritysryhmien luokkien osalta käytetään:

a)luottolaitosten ja muiden rahoituslaitosten osalta seuraavien tulolähteiden määrää, sellaisina kuin ne määritellään neuvoston direktiivissä 86/635/ETY 48 , vähennettynä tarvittaessa arvonlisäveron ja kyseisiin tulolähteisiin suoraan liittyvien muiden verojen määrällä:

i) korkotuotot ja muut vastaavat tuotot;

ii) tuotot arvopapereista:

–tuotot osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista,

–tuotot omistusyhteyksistä,

–tuotot sidosyhtiöiden osakkeista;

iii) saadut palkkiot;

iv) arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotto;

v) muu liikevoitto;

b)vakuutusyritysten osalta vakuutusmaksujen kokonaismäärää, johon sisältyvät kaikki vakuutusyrityksen tekemiin tai sen lukuun tehtyihin vakuutussopimuksiin liittyvät perityt ja perittävät maksut, menevään jälleenvakuutukseen liittyvät maksut mukaan lukien, kun on vähennetty sellaiset verot ja veronluonteiset suoritukset tai pakolliset maksut, jotka määräytyvät yksittäisten vakuutusmaksujen tai vakuutusmaksujen kokonaismäärän perusteella;

Sovellettaessa a alakohtaa sisämarkkinoilla toimivan luotto- tai rahoituslaitoksen liikevaihto käsittää kyseisessä alakohdassa määritellyt tulolähteet, jotka kyseisen laitoksen sisämarkkinoille sijoittautunut sivuliike tai osasto saa.

(4)Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista asianomaisen yrityksen kokonaisliikevaihto saadaan laskemalla yhteen seuraavat:

a)asianomaisen yrityksen liikevaihto;

b)sellaisten yritysten liikevaihto, joissa asianomainen yritys suoraan tai välillisesti:

i) omistaa yli puolet pääomasta tai liikevaroista;

ii) on valtuutettu käyttämään yli puolta äänimäärästä;

iii) on valtuutettu nimittämään yli puolet yrityksen hallintoneuvoston, hallituksen tai yritystä laillisesti edustavan toimielimen jäsenistä;

iv) on valtuutettu johtamaan yrityksen liiketoimintaa;

c)sellaisten yritysten liikevaihto, joilla on asianomaisessa yrityksessä b alakohdassa tarkoitettuja oikeuksia tai valtuuksia;

d)sellaisten yritysten liikevaihto, joissa c alakohdassa tarkoitetulla yrityksellä on b alakohdassa tarkoitettuja oikeuksia tai valtuuksia;

e)sellaisten yritysten liikevaihto, joissa kahdella tai useammalla a–d alakohdassa tarkoitetulla yrityksellä on yhdessä b alakohdassa tarkoitettuja oikeuksia tai valtuuksia.

(5)Kun asianomaisilla yrityksillä on yhdessä 4 kohdan b alakohdassa lueteltuja oikeuksia tai valtuuksia, asianomaisten yritysten kokonaisliikevaihtoa laskettaessa

a)otetaan huomioon yhteisyrityksen ja mahdollisten kolmansien yritysten välisestä tuotteiden myynnistä ja palvelujen tarjoamisesta kertynyt liikevaihto, ja tämä liikevaihto jaetaan tasan asianomaisten yritysten välillä;

b)huomioon ei oteta yhteisyrityksen ja kunkin asianomaisen yrityksen tai muun, johonkin niistä 4 kohdan b–e alakohdassa tarkoitetussa suhteessa olevan yrityksen välisestä tuotteiden myynnistä tai palvelujen tarjoamisesta kertynyttä liikevaihtoa.

22 artikla

Rahoitusosuuksien yhteen laskeminen

Asianomaiselle yritykselle myönnetty kokonaisrahoitusosuus saadaan laskemalla yhteen rahoitusosuudet, jotka kaikki 21 artiklan 4 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetut yritykset ovat saaneet kolmansilta mailta.

23 artikla

Keskittymien toteuttamisen keskeyttäminen ja määräajat

(1)Ilmoitusta edellyttävää keskittymää ei saa toteuttaa ennen kuin siitä on ilmoitettu.

Lisäksi sovelletaan seuraavia määräaikoja:

a)kun komissio saa täydellisen ilmoituksen, keskittymää ei saa toteuttaa ennen kuin ilmoituksen vastaanottamisesta on kulunut 25 työpäivää;

b)kun komissio panee vireille perusteellisen tutkimuksen viimeistään 25 työpäivän kuluttua täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta, keskittymää ei saa toteuttaa ennen kuin perusteellisen tutkimuksen vireillepanosta on kulunut 90 työpäivää; kyseistä määräaikaa pidennetään 15 työpäivällä, jos asianomaiset yritykset antavat 6 artiklan mukaisia sitoumuksia sisämarkkinoiden vääristymien korjaamisesta;

c)jos 24 artiklan 3 kohdan a tai b alakohdan nojalla tehdyssä päätöksessä todetaan, että keskittymä ei vääristä sisämarkkinoita, se voidaan toteuttaa sen jälkeen.

Kukin määräaika alkaa sitä päivää seuraavana työpäivänä, jona täydellinen ilmoitus on vastaanotettu tai jona asiaa koskeva komission päätös on tehty.

(2)Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä julkisen osto- tai vaihtotarjouksen tai arvopapereita koskevien liiketoimien sarjan toteuttamista, joilla määräysvalta saadaan useilta myyjiltä, mukaan lukien muiksi arvopapereiksi vaihdettavia arvopapereita koskevat liiketoimet, jos arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi arvopaperipörssin kaltaisilla markkinoilla, edellyttäen että

a)keskittymästä ilmoitetaan komissiolle 19 artiklan mukaisesti viipymättä; ja

b)ostaja ei käytä kyseessä oleviin arvopapereihin liittyvää äänioikeuttaan tai käyttää sitä vain säilyttääkseen näiden sijoitusten täyden arvon komission 3 kohdan nojalla myöntämällä poikkeusluvalla.

(3)Komissio voi pyynnöstä myöntää poikkeuksen 1 tai 2 kohdassa säädetyistä velvoitteista. Poikkeuksen myöntämistä koskevassa pyynnössä on esitettävä poikkeuksen perusteet. Päättäessään pyynnöstä komissio ottaa huomioon etenkin keskeytyksen vaikutukset yhteen tai useampaan asianomaiseen yritykseen tai kolmanteen osapuoleen sekä keskittymän aiheuttaman sisämarkkinoiden vääristymisen riskin. Tällainen poikkeus voidaan myöntää tietyin edellytyksin ja velvoittein sen varmistamiseksi, että sisämarkkinat eivät vääristy. Poikkeusta voidaan hakea ja se voidaan myöntää koska tahansa joko ennen ilmoituksen tekemistä tai keskittymistoimen toteuttamisen jälkeen.

(4)Edellä 1 kohdan b alakohdassa säädettyjä määräaikoja pidennetään, jos asianomaiset yritykset esittävät sitä koskevan pyynnön 15 työpäivän kuluessa 8 artiklan mukaisen perusteellisen tutkimuksen vireillepanosta. Asianomaiset yritykset voivat esittää vain yhden tällaisen pyynnön. Komissio voi myös milloin tahansa perusteellisen tutkimuksen vireillepanon jälkeen pidentää 1 kohdan b alakohdassa säädettyjä määräaikoja asianomaisten yritysten suostumuksella. Määräaikojen pidentäminen tai pidentämiset tämän kohdan nojalla eivät saa kokonaisuudessaan ylittää 20:tä työpäivää.

(5)Edellä 1 kohdassa säädetyt määräajat voidaan poikkeuksellisesti keskeyttää, jos yritykset eivät ole toimittaneet komission 11 artiklan nojalla pyytämiä täydellisiä tietoja tai jos ne ovat kieltäytyneet 12 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä määrätystä tarkastuksesta.

(6)Komissio voi tehdä 24 artiklan 3 kohdan mukaisen päätöksen sitoutumatta 1–4 kohdassa tarkoitettuihin määräaikoihin, jos

a)se toteaa, että keskittymä on toteutettu vastoin sellaiseen 24 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla tehtyyn päätökseen liitettyjä sitoumuksia, jonka mukaan ilman sitoumuksia keskittymä vääristäisi sisämarkkinoita; tai

b)päätös on kumottu 24 artiklan 1 kohdan nojalla.

(7)Edellä olevan 1 kohdan vastaisesti toteutettuja keskittymistoimia pidetään pätevinä vasta sen jälkeen, kun 24 artiklan 3 kohdan mukainen päätös on tehty.

(8)Mitä tässä artiklassa säädetään, ei vaikuta arvopapereita koskevien liiketoimien pätevyyteen, mukaan lukien muiksi arvopapereiksi vaihdettavia arvopapereita koskevat liiketoimet, jos arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi arvopaperipörssin kaltaisilla markkinoilla, elleivät ostaja ja myyjä olleet tietoisia tai ellei heidän olisi pitänyt olla tietoisia, että liiketoimi oli 1 kohdan vastainen.

24 artikla

Ilmoitusta edellyttäviä keskittymiä koskeviin alustavaan tarkasteluun ja perusteelliseen tutkimukseen sovellettavat menettelysäännöt

(1)Ilmoitusta edellyttäviin keskittymiin sovelletaan 8 artiklaa, 9 artiklan 1, 3 ja 4 kohtaa sekä 10, 11, 12, 13, 14 ja 16 artiklaa.

(2)Komissio voi panna vireille 8 artiklan 2 kohdan mukaisen perusteellisen tutkimuksen viimeistään 25 työpäivän kuluttua täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

(3)Perusteellisen tutkimuksen jälkeen komissio tekee jonkin seuraavista päätöksistä:

a)9 artiklan 3 kohdan mukainen sitoumuksia sisältävä päätös;

b)9 artiklan 4 kohdan mukainen vastustamatta jättämistä koskeva päätös;

c)keskittymän kieltävä päätös, jos komissio toteaa, että ulkomainen tuki vääristää sisämarkkinoita 3–5 artiklan mukaisesti.

(4)Edellä olevan 3 kohdan mukaiset päätökset on tehtävä 90 työpäivän kuluessa perusteellisen tutkimuksen vireillepanosta, ja kyseistä määräaikaa pidennetään tarvittaessa 23 artiklan 1 kohdan b alakohdan taikka sen 4 tai 5 kohdan nojalla. Jos komissio ei tee päätöstä kyseisessä määräajassa, asianomaiset yritykset voivat toteuttaa keskittymän.

(5)Kaikissa yritykselle osoitetuissa tietopyynnöissä komissio täsmentää, keskeytetäänkö määräajat 23 artiklan 5 kohdan nojalla, jos yritys ei toimita täydellisiä tietoja asetetussa määräajassa.

(6)Jos komissio toteaa, että keskittymä on jo toteutettu ja että sen on todettu vääristävän sisämarkkinoita 3–5 artiklan mukaisesti, se voi toteuttaa jonkin seuraavista toimenpiteistä:

a)se vaatii asianomaisia yrityksiä purkamaan keskittymän, erityisesti purkamalla sulautuman tai luopumalla hankituista osakkeista tai varoista, jotta ennen keskittymän toteuttamista vallinnut tilanne palautettaisiin; jos tilanteen palauttaminen ei ole mahdollista purkamalla sulautuma, komissio voi toteuttaa muita aiheellisia toimenpiteitä ennen keskittymän toteuttamista vallinneen tilanteen palauttamiseksi mahdollisimman suuressa määrin;

b)se määrää muita aiheellisia toimenpiteitä varmistaakseen, että asianomaiset yritykset purkavat keskittymän tai toteuttavat muita korjaavia toimenpiteitä komission päätöksen mukaisesti.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet voidaan määrätä joko 3 kohdan c alakohdan nojalla tehdyllä päätöksellä tai erillisellä päätöksellä.

Komissio voi toteuttaa minkä tahansa a tai b alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jos se toteaa, että keskittymä on toteutettu vastoin 3 kohdan a alakohdan nojalla tehtyä päätöstä, jossa todetaan, että ilman sitoumuksia keskittymä täyttäisi 3 kohdan c alakohdassa säädetyn arviointiperusteen.

(7)Komissio voi määrätä 10 artiklassa tarkoitettuja välitoimia myös, jos

a)keskittymä on toteutettu 19 artiklan vastaisesti;

b)keskittymä on toteutettu tämän artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen sitoumuksia sisältävän päätöksen vastaisesti.

25 artikla

Keskittymille määrättävät sakot ja uhkasakot

(1)Komissio voi määrätä 15 artiklan mukaisia sakkoja ja uhkasakkoja.

(2)Lisäksi komissio voi päätöksellä määrätä asianomaisille yrityksille sakkoja, jotka ovat enintään 1 prosenttia niiden edellisen tilikauden kokonaisliikevaihdosta, jos ne tahallaan tai tuottamuksesta antavat virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja 19 artiklan mukaisessa ilmoituksessa tai sitä täydentävässä ilmoituksessa.

(3)Komissio voi päätöksellä määrätä asianomaisille yrityksille sakkoja, jotka ovat enintään 10 prosenttia niiden edellisen tilikauden kokonaisliikevaihdosta, jos ne tahallisesti tai tuottamuksellisesti

a)eivät anna ilmoitusta 19 artiklan mukaisesti ilmoitusta edellyttävästä keskittymästä ennen sen toteuttamista, paitsi jos niille on annettu siihen lupa 23 artiklan nojalla;

b)toteuttavat ilmoitusta edellyttävän keskittymän 23 artiklan vastaisesti;

c)toteuttavat 24 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti kielletyn ilmoitusta edellyttävän keskittymän.

4 luku: Julkiset hankintamenettelyt

26 artikla

Ulkomaisten tukien aiheuttamat vääristymät sisämarkkinoilla julkisten hankintamenettelyjen osalta

Ulkomaiset tuet, jotka aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vääristymän julkisessa hankintamenettelyssä, katsotaan ulkomaisiksi tuiksi, joiden avulla yritys voi tehdä asianomaisten rakennusurakoiden tai tavara- tai palveluhankintojen kannalta kohtuuttoman edullisen tarjouksen. Arviointi siitä, onko sisämarkkinoilla 3 artiklan mukainen vääristymä ja onko tarjous kohtuuttoman edullinen asianomaisten rakennusurakoiden tai tavara- tai palveluhankintojen kannalta, on rajattava koskemaan vain kyseessä olevaa julkista hankintamenettelyä. Arvioinnissa otetaan huomioon ainoastaan ilmoitusta edeltävien kolmen vuoden aikana myönnetyt ulkomaiset tuet.

27 artikla

Julkisten hankintamenettelyjen määritelmä ja ilmoituskynnykset

(1)Sovellettaessa 28 artiklaa julkisella hankintamenettelyllä tarkoitetaan

a)mitä tahansa direktiivissä 2014/24/EU tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/25/EU säädettyä menettelyä direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa määritellyn julkisia hankintoja koskevan sopimuksen tai direktiivin 2014/25/EU 2 artiklan 1 kohdassa määritellyn tavarahankinta-, rakennusurakka- tai palveluhankintasopimuksen tekemiseksi;

b)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU 5 artiklan 1 kohdassa määritellyn käyttöoikeusurakan tai palvelujen käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyä;

c)direktiivin 2014/23/EU 10 artiklan 4 kohdan a alakohdassa, direktiivin 2014/24/EU 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja direktiivin 2014/25/EU 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen sopimusten tekomenettelyjä.

(2)Sovellettaessa 28 artiklaa ulkomaisesta rahoitusosuudesta on annettava ilmoitus EU:n julkisessa hankintamenettelyssä, jos kyseisen julkisen hankinnan arvioitu arvo on vähintään 250 miljoonaa euroa.

(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY 49 soveltamisalaan kuuluvat sopimusten tekomenettelyt eivät kuulu tämän luvun soveltamisalaan.

(4)Tässä luvussa sovelletaan direktiivin 2014/23/EU 6 artiklassa, direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdassa, direktiivin 2014/25/EU 3 artiklassa olevia ’hankintaviranomaisen’ määritelmiä sekä direktiivin 2014/23/EU 7 artiklassa ja direktiivin 2014/25/EU 4 artiklassa olevia ’hankintayksikön’ määritelmiä.

28 artikla

Ulkomaisten rahoitusosuuksien ennakkoilmoitus julkisissa hankintamenettelyissä

(1)Kun yritykset jättävät julkisessa hankintamenettelyssä tarjouksen tai osallistumishakemuksen, niiden on joko ilmoitettava hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle kaikki kyseistä ilmoitusta edeltäneiden kolmen vuoden aikana saadut ulkomaiset rahoitusosuudet tai annettava vakuutus siitä, että ne eivät ole saaneet ulkomaisia rahoitusosuuksia viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana. Sopimusta ei tehdä sellaisten yritysten kanssa, jotka eivät toimita tällaisia tietoja tai tällaista vakuutusta.

(2)Tämän kohdan mukainen velvollisuus ilmoittaa ulkomaisista rahoitusosuuksista koskee talouden toimijoita, direktiivin 2014/23/EU 26 artiklan 2 kohdassa, direktiivin 2014/24/EU 19 artiklan 2 kohdassa ja direktiivin 2014/25/EU 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja talouden toimijoiden ryhmiä, pääasiallisia alihankkijoita ja pääasiallisia toimittajia. Alihankkijaa tai toimittajaa pidetään pääasiallisena, jos sen osallistumisella varmistetaan sopimuksen toteuttamisen keskeiset osatekijät ja joka tapauksessa, jos sen rahoitusosuus on yli 30 prosenttia sopimuksen arvioidusta arvosta.

(3)Johtava talouden toimija varmistaa, että talouden toimijoiden ryhmät, pääasialliset alihankkijat ja pääasialliset toimittajat antavat ilmoituksen.

(4)Hankintaviranomaisen tai -yksikön on viipymättä toimitettava ilmoitus komissiolle.

(5)Jos 1 kohdassa tarkoitettu yritys, talouden toimija tai talouden toimijoiden ryhmä ei ilmoita ulkomaisesta rahoitusosuudesta tai jos ilmoitusta ei toimiteta komissiolle, komissio voi panna vireille tarkastelun.

(6)Jos komissio epäilee, että yritys on saattanut saada ulkomaisia tukia tarjouksen jättämistä tai julkisen hankintamenettelyn osallistumishakemusta edeltävien kolmen vuoden aikana, se voi milloin tahansa ennen sopimuksen tekemistä pyytää ilmoitusta kyseisen yrityksen missä tahansa sellaisessa julkisessa hankintamenettelyssä saamista ulkomaisista rahoitusosuuksista, josta ei 27 artiklan 2 kohdan nojalla edellytetä ilmoitusta tai jotka kuuluvat tämän artiklan 5 kohdan soveltamisalaan. Kun komissio on pyytänyt ilmoitusta tällaisesta rahoitusosuudesta, se katsotaan ilmoitusta edellyttäväksi julkisen hankintamenettelyn ulkomaiseksi rahoitusosuudeksi.

29 artikla

Ilmoitusta edellyttäviä julkisen hankintamenettelyn ulkomaisia rahoitusosuuksia koskeviin alustavaan tarkasteluun ja perusteelliseen tutkimukseen sovellettavat menettelysäännöt

(1)Ilmoitusta edellyttäviin julkisen hankintamenettelyn ulkomaisiin rahoitusosuuksiin sovelletaan 8 artiklaa, 9 artiklan 1, 3 ja 4 kohtaa sekä 11, 12, 13, 14, 16 ja 22 artiklaa.

(2)Komissio tekee alustavan tarkastelun viimeistään 60 päivän kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta.

(3)Komissio päättää alustavan tarkastelun päätökseen saattamiselle asetetun määräajan kuluessa, paneeko se vireille perusteellisen tutkimuksen, ja ilmoittaa asiasta viipymättä asianomaiselle yritykselle ja hankintaviranomaiselle tai -yksikölle.

(4)Komissio voi tehdä päätöksen perusteellisen tutkimuksen päätökseen saattamisesta viimeistään 200 päivän kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tätä määräaikaa voidaan pidentää asianomaisen hankintaviranomaisen tai -yksikön kuulemisen jälkeen.

30 artikla

Komission päätökset

(1)Jos komissio toteaa perusteellisen tutkimuksen jälkeen, että yritys on saanut sisämarkkinoita 3–5 artiklan mukaisesti vääristävää ulkomaista tukea, ja jos asianomainen yritys antaa sitoumuksia, joilla sisämarkkinoiden vääristymä poistetaan kokonaan ja vaikuttavasti, komissio tekee sitoumuksia sisältävän päätöksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Edellä olevan 5 artiklan mukainen arviointi ei saa johtaa siihen, että yrityksen alkuperäiseen tarjoukseen tehdään muutos, joka on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa.

(2)Jos asianomainen yritys ei anna sitoumuksia tai jos komissio katsoo, että 1 kohdassa tarkoitetut sitoumukset eivät ole asianmukaisia eivätkä riittäviä vääristymän poistamiseksi kokonaan ja vaikuttavasti, komissio tekee päätöksen, jolla kielletään sopimuksen tekeminen asianomaisen yrityksen kanssa, jäljempänä ’sopimuksen tekemisen kieltävä päätös’.

(3)Jos komissio toteaa perusteellisen tutkimuksen jälkeen, ettei yritys saa sisämarkkinoita vääristävää ulkomaista tukea, se tekee päätöksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

31 artikla

Julkisissa hankintamenettelyissä tehtävät arvioinnit ja ilmoitukset sekä sopimusten tekemisen keskeyttäminen

(1)Tarjousten arviointia voidaan jatkaa julkisissa hankintamenettelyissä alustavan tarkastelun ja perusteellisen tutkimuksen aikana. Sopimusta ei saa tehdä ennen 29 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan päättymistä.

(2)Jos perusteellisen tutkimuksen vireillepanosta tehdään 29 artiklan 3 kohdan mukainen päätös, sopimusta ei saa tehdä sellaisen yrityksen kanssa, joka antaa 28 artiklan mukaisen ilmoituksen, ennen kuin komissio on tehnyt 30 artiklan 3 kohdan mukaisen päätöksen tai 29 artiklan 4 kohdassa asetettu määräaika on kulunut umpeen. Jos komissio ei ole tehnyt päätöstä kyseisessä määräajassa, sopimus voidaan tehdä minkä tahansa yrityksen kanssa, mukaan lukien ilmoituksen antanut yritys.

(3)Sopimus voidaan tehdä sellaisen yrityksen kanssa, joka antaa 28 artiklan mukaisen ilmoituksen ennen kuin komissio tekee jonkin 30 artiklassa tarkoitetuista päätöksistä tai ennen kuin 29 artiklan 4 kohdassa säädetty määräaika päättyy, ainoastaan, jos tarjouksen arvioinnissa todetaan, että kyseinen yritys on joka tapauksessa tehnyt kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen.

(4)Jos komissio tekee 30 artiklan 2 kohdan mukaisen päätöksen kokonaistaloudellisesti edullisimmasta tarjouksesta, sopimus voidaan tehdä sen yrityksen kanssa, joka on tehnyt toiseksi parhaan tarjouksen ja josta ei ole tehty 30 artiklan 2 kohdan mukaista päätöstä.

(5)Jos komissio tekee 30 artiklan 1 tai 3 kohdan mukaisen päätöksen, sopimus voidaan tehdä sellaisen yrityksen kanssa, joka on tehnyt kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen, mukaan lukien tapauksen mukaan yritys (yritykset), joka (jotka) on (ovat) antanut (antaneet) 28 artiklan mukaisen ilmoituksen.

(6)Hankintaviranomaisen tai -yksikön on kaikissa tapauksissa ilmoitettava komissiolle kaikista päätöksistä, jotka koskevat julkisen hankintamenettelyn tulosta.

(7)Julkisia hankintoja koskevia periaatteita, mukaan lukien suhteellisuutta, syrjimättömyyttä, yhdenvertaista kohtelua ja avoimuutta koskevia periaatteita, on noudatettava kaikkien julkiseen hankintamenettelyyn osallistuvien yritysten osalta. Tämän asetuksen mukainen ulkomaisten tukien tutkiminen ei saa johtaa siihen, että hankintaviranomainen tai -yksikkö kohtelee asianomaista yritystä näiden periaatteiden vastaisesti.

(8)Kukin määräaika alkaa sitä päivää seuraavana työpäivänä, jona ilmoitus on vastaanotettu tai jona asiaa koskeva komission päätös on tehty.

32 artikla

Julkisissa hankintamenettelyissä myönnettäviin rahoitusosuuksiin sovellettavat sakot ja uhkasakot

(1)Komissio voi määrätä 15 artiklan mukaisia sakkoja ja uhkasakkoja.

(2)Lisäksi komissio voi päätöksellä määrätä asianomaisille yrityksille sakkoja, jotka ovat enintään 1 prosenttia niiden edellisen tilikauden kokonaisliikevaihdosta, jos ne tahallaan tai tuottamuksesta antavat virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja 28 artiklan mukaisessa ilmoituksessa tai sitä täydentävässä ilmoituksessa.

(3)Komissio voi päätöksellä määrätä asianomaisille yrityksille sakkoja, jotka ovat enintään 10 prosenttia niiden edellisen tilikauden kokonaisliikevaihdosta, jos ne tahallaan tai tuottamuksesta jättävät antamatta 28 artiklan mukaisen ilmoituksen tuesta julkisen hankintamenettelyn aikana.

5 luku: Yhteiset menettelysäännökset

33 artikla

Menettelyjen välinen suhde

(1)Rahoitusosuus, josta on ilmoitettu keskittymän osalta 19 artiklan nojalla, voi olla merkityksellinen, ja sitä voidaan arvioida uudelleen suhteessa muuhun taloudelliseen toimintaan.

(2)Rahoitusosuus, josta on ilmoitettu julkisen hankintamenettelyn osalta 28 artiklan nojalla, voi olla merkityksellinen, ja sitä voidaan arvioida uudelleen suhteessa muuhun taloudelliseen toimintaan.

34 artikla

Markkinatutkimus

(1)Jos käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan perustellusti epäillä, että ulkomaiset tuet, jotka myönnetään tietyllä alalla tai tietyntyyppistä taloudellista toimintaa varten tai jotka perustuvat tiettyyn tukivälineeseen, voivat vääristää sisämarkkinoita, komissio voi tehdä markkinatutkimuksen kyseisestä alasta tai taloudellisesta toiminnasta taikka asianomaisen tukivälineen käytöstä. Komissio voi markkinatutkimuksen aikana pyytää asianomaisia yrityksiä tai yritysten yhteenliittymiä toimittamaan tarvittavat tiedot, ja se voi tehdä tarvittavat tarkastukset. Komissio voi myös pyytää asianomaista jäsenvaltiota tai kolmatta maata toimittamaan tietoja.

(2)Komissio voi julkaista kertomuksen tiettyjä aloja, tietyntyyppistä taloudellista toimintaa tai tiettyjä tukivälineitä koskevan markkinatutkimuksensa tuloksista ja pyytää huomautuksia asianomaisilta osapuolilta.

(3)Komissio voi käyttää tällaisista markkinatutkimuksista saatuja tietoja tämän asetuksen mukaisissa menettelyissä.

(4)Sovelletaan tämän asetuksen 11, 12, 13 ja 15 artiklaa.

35 artikla

Vanhentumisajat

(1)Komission 9 artiklan mukaisiin valtuuksiin sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa, joka alkaa päivänä, jona ulkomainen tuki myönnetään asianomaiselle yritykselle. Kaikki komission 8, 11, 12 tai 13 artiklan nojalla ulkomaisen tuen osalta toteuttamat toimet keskeyttävät vanhentumisajan kulumisen. Vanhentumisaika alkaa uudelleen kunkin keskeytymisen jälkeen.

(2)Komission valtuuksiin määrätä sakkoja ja uhkasakkoja 15, 25 ja 32 artiklan nojalla sovelletaan kolmen vuoden vanhentumisaikaa, joka alkaa päivänä, jona 15, 25 tai 32 artiklassa tarkoitettu rikkominen tapahtui. Jatketun tai toistuvan rikkomisen osalta vanhentumisaika alkaa kulua päivänä, jona rikkominen lakkaa. Komission 15, 25 tai 32 artiklassa tarkoitetun rikkomisen johdosta toteuttamat toimet keskeyttävät sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettavan vanhentumisajan. Vanhentumisaika alkaa uudelleen kunkin keskeytymisen jälkeen.

(3)Komission 15, 25 ja 32 artiklan mukaisiin valtuuksiin valvoa sakkojen ja uhkasakkojen määräämisestä tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa sovelletaan viiden vuoden vanhentumisaikaa, joka alkaa päivänä, jona komission päätös sakon tai uhkasakon määräämisestä tehtiin. Komission toteuttamat toimet tai jäsenvaltion komission pyynnöstä toteuttamat toimet, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön sakon tai uhkasakon maksaminen, keskeyttävät vanhentumisajan kulumisen. Vanhentumisaika alkaa kulumaan uudelleen kunkin keskeytymisen jälkeen.

36 artikla

Päätösten julkaiseminen

(1)Komissio julkaisee tiivistelmän 8 artiklan 2 kohdan nojalla tehdyistä päätöksistä.

(2)Komissio julkaisee 9 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan, 24 artiklan 3 kohdan ja 30 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan nojalla tehdyt päätökset Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(3)Komissio ottaa tiivistelmiä ja päätöksiä julkaistessaan asianmukaisesti huomioon yritysten oikeutetut edut suojella liikesalaisuuksiaan ja muita luottamuksellisia tietoja.

37 artikla

Päätösten vastaanottajat

(1)Edellä 8, 9, 15, 24 artiklan 3 kohdan, 25 artiklan, 30 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan nojalla annetut päätökset osoitetaan asianomaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle. Komissio antaa päätökset viipymättä tiedoksi päätöksen vastaanottajalle ja antaa sille tilaisuuden ilmoittaa komissiolle, minkä tietojen se katsoo olevan luottamuksellisia. Komissio toimittaa asianomaiselle hankintaviranomaiselle tai -yksikölle jäljennöksen niistä komission päätöksistä, jotka on osoitettu julkiseen hankintamenettelyyn osallistuvalle yritykselle.

(2)Edellä 30 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla annetut päätökset osoitetaan asianomaiselle hankintaviranomaiselle tai -yksikölle. Komissio toimittaa yritykselle, jonka kanssa julkista hankintaa koskevaa sopimusta ei saa tehdä, jäljennöksen kyseisestä päätöksestä.

38 artikla

Tietojen paljastaminen ja puolustautumisoikeus

(1)Komissio antaa ennen 9 ja 15 artiklan, 24 artiklan 3 kohdan c alakohdan, 25 artiklan, 30 artiklan 2 kohdan tai 32 artiklan nojalla tehdyn päätöksen hyväksymistä asianomaiselle yritykselle tilaisuuden esittää huomautuksia syistä, joiden perusteella komissio aikoo hyväksyä päätöksensä.

(2)Komissio perustaa päätöksensä yksinomaan syihin, joista asianomaisille yrityksille on annettu tilaisuus esittää huomautuksensa.

39 artikla

Salassapitovelvollisuus

(1)Tämän asetuksen nojalla saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne hankittiin.

(2)Komissio, sen virkamiehet ja muut sen valvonnassa työskentelevät henkilöt eivät saa paljastaa tämän asetuksen nojalla saamiaan salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja.

(3)Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei estä julkaisemasta tilastoja ja kertomuksia, jotka eivät sisällä sellaisia tietoja, joiden perusteella tietyt yritykset tai yritysten yhteenliittymät voidaan tunnistaa.

6 luku: Suhde muihin välineisiin

40 artikla

Suhde muihin välineisiin

(1)Tämä asetus ei rajoita perussopimuksen 101, 102, 106, 107 ja 108 artiklan eikä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 50 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 51 soveltamista.

(2)Tämä asetus ei rajoita 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/1037 52 soveltamista.

(3)Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452 53 soveltamista.

(4)Tällä asetuksella on etusija Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/1035 nähden, kunnes mainitun asetuksen soveltaminen alkaa sen 18 artiklan nojalla. Jos ulkomainen tuki kuuluu kyseisen päivän jälkeen sekä asetuksen (EU) 2016/1035 että tämän asetuksen soveltamisalaan, asetusta (EU) 2016/1035 sovelletaan ensisijaisesti. Julkisiin hankintoihin ja keskittymiin sovellettavilla tämän asetuksen säännöksillä on kuitenkin etusija asetukseen (EU) 2016/1035 nähden.

(5)Tämä asetus on etusijalla neuvoston asetukseen (ETY) N:o 4057/86 nähden.

(6)Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/712 soveltamista. Tämän asetuksen 18 artiklassa määriteltyihin ilmoitusta edellyttäviin keskittymiin, joissa on mukana lentoliikenteen harjoittajia, sovelletaan 3 luvun säännöksiä. Tämän asetuksen 27 artiklassa määriteltyihin julkisiin hankintamenettelyihin, joissa on mukana lentoliikenteen harjoittajia, sovelletaan 4 luvun säännöksiä.

(7)Tämän asetuksen mukaista tutkimusta ei tehdä eikä toimenpiteitä määrätä tai pidetä voimassa, jos tällainen tutkimus tai tällaiset toimenpiteet olisivat jossakin oleellisessa kansainvälisessä sopimuksessa unionille asetettujen velvoitteiden vastaisia. Tämän asetuksen nojalla ei etenkään toteuteta mitään sellaisia toimia, jotka muodostaisivat tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen vastaisen erityisen toimen. Tämä asetus ei estä unionia käyttämästä sellaisia oikeuksiaan tai täyttämästä sellaisia velvoitteitaan, joista määrätään kansainvälisissä sopimuksissa.

7 luku: Siirtymä- ja loppusäännökset

41 artikla

Päätösten komiteamenettely

Edellä 9 artiklan, 24 artiklan 3 kohdan ja 30 artiklan nojalla tehdyt päätökset hyväksytään 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

42 artikla

Täytäntöönpanosäädösten komiteamenettely

(1)Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat:

a)19 artiklan mukaisten keskittymiä koskevien ilmoitusten muotoa, sisältöä ja menettelyn yksityiskohtia;

b)28 artiklan mukaisten julkisissa hankintamenettelyissä myönnettäviä ulkomaisia rahoitusosuuksia koskevien ilmoitusten muotoa, sisältöä ja menettelyn yksityiskohtia;

c)38 artiklan mukaista tietojen paljastamista koskevia yksityiskohtia;

d)avoimuusvaatimusten muotoa, sisältöä ja menettelyn yksityiskohtia;

e)määräaikojen laskemista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä;

f)30 artiklan nojalla annettavien sitoumusten ehdottamista koskevia edellytyksiä ja määräaikoja;

g)28, 29, 30 ja 31 artiklassa tarkoitettuja julkisissa hankintamenettelyissä tehtävien tutkimusten menettelyvaiheita koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä.

(2)Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

43 artikla

Komitea

(1)Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

(2)Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

44 artikla

Delegoidut säädökset

(1)Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

a)18 ja 27 artiklassa säädettyjen ilmoitusten kynnysarvojen muuttamista tämän asetuksen viiden ensimmäisen soveltamisvuoden aikaisen komission käytännön valossa ja soveltamisen vaikuttavuus huomioon ottaen;

b)tiettyjen asianomaisten yritysten luokkien vapauttamista 19 ja 28 artiklan mukaisesta ilmoitusvelvoitteesta tämän asetuksen viiden ensimmäisen soveltamisvuoden aikaisen komission käytännön valossa, jos tämä käytäntö mahdollistaa taloudellisen toiminnan tunnistamisen silloin, kun ulkomaiset tuet eivät todennäköisesti vääristä sisämarkkinoita;

c)tarkastelua ja perusteellisia tutkimuksia koskevien 24 ja 29 artiklassa säädettyjen määräaikojen muuttamista.

(2)Edellä 1 kohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset annetaan 45 artiklan mukaisesti.

45 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

(1)Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

(2)Siirretään komissiolle 44 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi, joka alkaa kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

(3)Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 44 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

(4)Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(5)Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(6)Edellä olevan 44 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

46 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa asiaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia, kun komissio katsoo tämän aiheelliseksi.

47 artikla

Siirtymäsäännökset

(1)Tätä asetusta sovelletaan ulkomaisiin tukiin, jotka on myönnetty tämän asetuksen soveltamisen alkamista edeltävien kymmenen vuoden aikana, jos tällaiset ulkomaiset tuet vääristävät sisämarkkinoita tämän asetuksen soveltamisen aloittamisen jälkeen.

(2)Tätä asetusta sovelletaan ulkomaisiin rahoitusosuuksiin, jotka on myönnetty tämän asetuksen soveltamisen alkamista edeltävien kolmen vuoden aikana, jos tällaiset ulkomaiset rahoitusosuudet on myönnetty yritykselle, joka ilmoittaa keskittymästä tai julkisessa hankintamenettelyssä myönnetystä rahoitusosuudesta tämän asetuksen nojalla.

(3)Tätä asetusta ei sovelleta keskittymiin, joiden osalta sopimus on tehty, julkinen osto-tai vaihtotarjous on julkistettu tai määräysvallan tuottava osuus on hankittu ennen asetuksen soveltamisen alkamista.

(4)Tätä asetusta ei sovelleta ennen tämän asetuksen soveltamisen alkamista aloitettuihin julkisiin hankintamenettelyihin.

48 artikla

Voimaantulo ja soveltamisen alkamispäivä

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [päivämäärä: kuuden kuukauden kuluttua voimaantulosta].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

☒ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 54  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

☒ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2022 ja päättyy vuonna 2025,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 55  

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

–

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–☒    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–☒    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–◻    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–☒    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–☒    vaikutukset muihin tuloihin

–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    TRADE-pääosaston Statistical Guide, jossa ei käsitellä EU:n sisäistä kauppaa, elokuu 2020    
https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2013/may/tradoc_151348.pdf  

(2)    ”Kaikkien kauppa” -strategian täytäntöönpanoa koskeva komission kertomus: Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla (COM(2017) 491 final).

(3)    Eurostat, Foreign AffiliaTes Statistics (FATS), Foreign control of enterprises by economic activity and a selection of controlling countries (from 2008 onwards) [fats_g1a_08]. Luku 100 000 sisältää Yhdistyneen kuningaskunnan yhtenä EU:n 28 jäsenvaltiona. Alustavien tietojen mukaan tämä luku ei todennäköisesti muutu merkittävästi, kun Yhdistynyt kuningaskunnan osuus poistetaan. Vuonna 2018 ulkomaiset yritykset omistivat arviolta 84 000 yritystä EU:n 27 jäsenvaltiossa (eli Yhdistynyt kuningaskunta pois lukien), kun taas vuosina 2015–2017 EU:n 27 jäsenvaltiossa oli noin 18 000 brittiläisomisteista yritystä.

(4)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Foreign direct investment in the EU (SWD(2019) 108 final), joka on jatkoa komission tiedonannolle Welcoming foreign direct investment while protecting essential interests (13. syyskuuta 2017).

(5)    Komission tiedonanto – Euroopan uusi teollisuusstrategia, (COM(2020) 102 final), sellaisena kuin se on päivitettynä vuonna 2021. Katso myös komission tiedonanto Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä (COM(2021) 32).

(6)    Komission tiedonanto Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle (COM(2020) 456 final). Katso myös komission tiedonanto Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä (COM(2021) 32).

(7)    Komission tiedonanto Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu – Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka (COM(2021) 66 final).

(8)    Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tuoreen kertomuksen mukaan tietyt Kiinan myöntämät tuet katsottaisiin valtiontuiksi, jos jokin EU:n jäsenvaltio myöntäisi ne. Lisäksi siinä todetaan, että ”tämä erilainen kohtelu voi vääristää kilpailua EU:n sisämarkkinoilla; Euroopan tilintarkastustuomioistuin, ”EU:n vastaus Kiinan valtiovetoiseen investointistrategiaan”, katsaus 3/2020;    
https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/RW20_03/RW_EU_response_to_China_FI.pdf

(9)    Euroopan komission yhteenvetoasiakirja: WTO:n nykyaikaistaminen (syyskuu 2018).

(10)    Japanin, Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden kauppaministerienkolmenvälisen kokouksen yhteinen julkilausuma (Washington, D.C., 14.1.2020).

(11)    Komission tiedonannon Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu – Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka liite (COM(2021) 66 final).

(12)    Euroopan uusi teollisuusstrategia, (COM(2020) 102 final), sellaisena kuin se on päivitettynä vuonna 2021.

(13)    Valkoinen kirja toimintaedellytysten tasapuolistamisesta ulkomaisten tukien osalta (COM(2020) 253 final).

(14)    Alankomaat on ehdottanut, että väline koskisi yrityksiä, jotka saavat ulkomaisia tukia tai joilla on sääntelemätön määräävä asema EU:n ulkopuolisilla markkinoilla, mahdollisesti häiritsevän käyttäytymisen estämiseksi.    
https://www.permanentrepresentations.nl/documents/publications/2019/12/09/non-paper-on-level-playing-field .Italia, Puola, Ranska ja Saksa ovat vaatineet unionin kilpailusääntöjen mukauttamista, jotta erityisesti ulkomaisen valtiontuen ja suojattujen markkinoiden mahdollisesti aiheuttamat vääristymät otettaisiin huomioon.    
https://g8fip1kplyr33r3krz5b97d1-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2020/02/Letter-to-Vestager.pdf.

(15)    Biennial Report XXIII of the Monopolies Commission (”Competition 2020”);    
https://www.monopolkommission.de/images/HG23/Main_Report_XXIII_Chinese_state_capitalism.pdf  

(16)    Euroopan unionin neuvoston Päätelmät sisämarkkinoiden syventämisestä tavoitteena vahva elpyminen ja kilpailukykyinen, kestävä Eurooppa (11. syyskuuta 2020);    
https://www.consilium.europa.eu/media/45641/council-conclusions-on-a-deepened-single-market-for-a-strong-recovery-and-a-competitive-sustainable-europa.pdf  

(17)    Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous (1. ja 2. lokakuuta 2020) – Päätelmät (2. lokakuuta 2020);    
https://www.consilium.europa.eu/media/45910/021020-euco-final-conclusions.pdf  

(18)    Euroopan parlamentin Mietintö kilpailupolitiikasta – vuosikertomus 2019 (A9-0022/2020; 25.2.2020);    
https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/A-9-2020-0022_FI.pdf  

(19)    Kirje EU:n jäsenvaltioiden televiestintä- ja kauppaministereille sekä komission jäsenille Breton, Vestager ja Dombrovskis (14. lokakuuta 2020):    
https://reinhardbuetikofer.eu/2020/10/14/letter-to-eu-telecom-and-trade-ministers-and-to-european-commissioners-thierry-breton-margrethe-vestager-and-valdis-dombrovskis/

(20)    SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artikla.

(21)    Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

(23)

   Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä (COM(2016) 34 final, 29.1.2016). Ehdotus on käsiteltävänä neuvostossa.

(24)    Komission ja Eurooppa-neuvoston kehotettua maaliskuussa 2019 jatkamaan neuvotteluja lainsäätäjät käyvät parhaillaan rakentavia keskusteluja IPI:stä komission vuonna 2016 antaman muutetun lainsäädäntöehdotuksen pohjalta.

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1037 muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/452, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (EUVL L 79I, 21.3.2019, s. 1).

(27)    Asetus (EU) 2016/1035 (jota ei kuitenkaan sovelleta, koska 18 artiklan edellytykset eivät täyty), asetus (EY) 1008/2008 ja asetus (EU) 2019/712.

(28)    Muun muassa Alankomaat, Ranska, Saksa, Puola ja Italia.

(29)    Katso esimerkiksi edellä mainitut Alankomaiden, Ranskan, Saksan, Puolan ja Italian vastaukset.

(30)    Yksityiskohtainen katsaus kuulemisten tuloksiin vaikutustenarvioinnin liitteissä 2 ja 6.

(31)     https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12621-Addressing-distortions-caused-by-foreign-subsidies  

(32)     https://ec.europa.eu/competition/international/overview/foreign_subsidies.html

(33)    Katso alaviite 15.

(34)    Biennial Report XXIII of the Monopolies Commission (”Competition 2020”);    
https://www.monopolkommission.de/images/HG23/Main_Report_XXIII_Chinese_state_capitalism.pdf  Mercator Institute for China Studies (MERICS), Made in China 2025: The making of a high-tech superpower and consequences for industrial countries, MERICS Papers on China No 2 (joulukuu 2016);    
https://merics.org/sites/default/files/2020-04/Made%20in%20China%202025.pdf

(35)    Vaikka jotkin sidosryhmät suhtautuivat epäillen valkoisessa kirjassa esitettyyn lähestymistapaan, valtaosa EU:n sidosryhmistä (jäsenvaltiot ja muut sidosryhmät) ja jotkin EU:n ulkopuoliset sidosryhmät kannattavat aloitetta (katso kannanotot, joihin viitataan vaikutustenarvioinnin liitteissä 2 ja 6).

(36)    Katso vaikutustenarvioinnin liitteissä 2 ja 6 olevat kannanotot, joita antoivat muun muassa Alankomaat, European Services Forum (ESF), European Semiconductor Industry Association (ESIA), julkisia hankintoja käsittelevä hallitusten asiantuntijaryhmä ja muut sidosryhmät.

(37)    Muun muassa Tšekki, Puola, European Round Table for Industry, Confederation of Danish Industry Bundesverband der Deutschen Industrie ja Eurometaux.

(38)    Katso myös vaikutustenarviointi (liitteessä III oleva 2 kohta).

(39)    EUVL C , , s. .

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1035, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, alusten vahinkoa aiheuttavalta hinnoittelulta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 1).

(44)    Neuvoston asetus (ETY) N:o 4057/86, annettu 22 päivänä joulukuuta 1986, kohtuuttomasta hinnoittelusta meriliikenteessä (EYVL L 378, 31.12.1986, s. 14).

(45)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/712, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, kilpailun turvaamisesta lentoliikenteessä ja asetuksen (EY) N:o 868/2004 kumoamisesta (EUVL L 123, 10.5.2019, s. 4).

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(47)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016, paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(48)    Neuvoston direktiivi 86/635/ETY, annettu 8 päivänä joulukuuta 1986, pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä (EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1).

(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).

(50)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(51)    Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EY:n sulautuma-asetus) (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

(52)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1037 muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55).

(53)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/452, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (EUVL L 79I, 21.3.2019, s. 1).

(54)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(55)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(56)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(57)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(58)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(59)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(60)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(61)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(62)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(63)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(64)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.