EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.3.2021

COM(2021) 150 final

2021/0074(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

AKT–EU-suurlähettiläskomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta yritystoiminnan kehittämiskeskusta (YKK) koskevan AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 3/2016 muuttamiseen

PERUSTELUT

1.Ehdotuksen kohde

Tämä ehdotus koskee päätöstä AKT–EU-suurlähettiläskomiteassa unionin puolesta otettavasta kannasta AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 3/2016 muuttamista koskevan päätöksen hyväksymiseen. Päätöksen tarkoituksena on, että selvittäjä voi varmistaa yritystoiminnan kehittämiskeskuksen, jäljempänä ’YKK’, passiivisen vaiheen täytäntöönpanon siihen saakka, kun YKK on maksanut kaikki velkansa ja myynyt kaikki omaisuuseränsä.

2.Ehdotuksen tausta

2.1.Cotonoun kumppanuussopimus

Cotonoun kumppanuussopimus 1 , jäljempänä ’kumppanuussopimus’, on vuodesta 2000 alkaen muodostanut puitteet EU:n suhteille 79 AKT-maan kanssa. Sopimus tehtiin 20 vuodeksi (1. maaliskuuta 2000 – 29. helmikuuta 2020). Sopimusta on sittemmin tarkistettu vuosina 2005 ja 2010.

Cotonoun kumppanuussopimuksen määräysten soveltamista jatkettiin toisen kerran 4. joulukuuta 2020 siirtymävaiheen toimenpiteitä koskevalla AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksellä 2 30. marraskuuta 2021 asti tai kunnes uusi sopimus tulee voimaan tai kunnes unionin ja AKT-valtioiden välisen uuden sopimuksen väliaikainen soveltaminen alkaa, sen mukaan, mikä ajankohdista on aikaisin.

2.2.AKT–EU-suurlähettiläskomitea

Suurlähettiläskomitea on perustettu kumppanuussopimuksen 16 artiklan mukaisesti. Se muodostuu kunkin jäsenvaltion pysyvästä edustajasta EU:ssa ja komission edustajasta sekä kunkin AKT-valtion EU:ssa olevan edustuston päälliköstä.

Suurlähettiläskomitea avustaa ministerineuvostoa sen tehtävien hoidossa ja suorittaa neuvoston sille antamat toimeksiannot (kumppanuussopimuksen 16 artiklan 2 kohta). Tältä osin ministerineuvosto voi siirtää toimivaltaansa suurlähettiläskomitealle (kumppanuussopimuksen 15 artiklan 4 kohta). Suurlähettiläskomitea seuraa myös sopimuksen täytäntöönpanoa ja siinä asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Työjärjestyksensä 1 artiklan mukaan suurlähettiläskomitea kokoontuu säännöllisesti valmistellakseen ministerineuvoston istunnot ja aina tarvittaessa jonkin osapuolen pyynnöstä. 3 Suurlähettiläskomitean työjärjestyksen 5 artiklassa määrätään myös kirjallisesta menettelystä.

2.3.Suunniteltu AKT–EU-suurlähettiläskomitean säädös

AKT–EU-ministerineuvosto antoi 19. ja 20. kesäkuuta 2014 Nairobissa järjestetyssä 39. istunnossaan yhteisen julkilausuman, jossa päätettiin YKK:n hallitusta sulkemisesta. YKK on AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteen III mukaisesti perustettu yhteinen tekninen elin. Mainitussa yhteisessä julkilausumassa ministerineuvosto siirsi kumppanuussopimuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti AKT–EU-suurlähettiläskomitealle toimivallan tarvittavien päätösten antamiseksi, mukaan lukien Cotonoun sopimuksen liitteen III muuttamiseksi 4 .

AKT–EU-suurlähettiläskomitea valtuutti päätöksessään N:o 4/2014 5 YKK:n hallintoneuvoston ryhtymään kaikkiin asianmukaisiin toimiin YKK:n sulkemisen valmistelemiseksi. Sittemmin YKK:n hallintoneuvosto allekirjoitti selvittäjän kanssa sopimuksen, joka oli voimassa 31. joulukuuta 2016 saakka.

AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 3/2016 6 , jäljempänä ’päätös N:o 3/2016’, mukaisesti sulkemisvaihetta on seurannut passiivinen vaihe, jossa YKK on olemassa ainoastaan sen selvitystä varten.

Päätöksellä N:o 3/2016 on tehty tarvittavat muutokset AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteeseen III, ja se muodostaa YKK:n uuden oikeudellisen kehyksen 1. tammikuuta 2017 alkaen (päätöksen N:o 3/2016 3 artiklan 1 kohta).

Selvittäjän hallinnoima passiivinen vaihe sisältää hallinnollisia tehtäviä, kuten YKK:n arkiston ylläpitäminen, mahdollisiin hallinnollisiin muodollisuuksiin vastaaminen tai sellaisten jäljellä olevien oikeusriitojen hoitaminen, joita ei ole saatu päätökseen sulkemisvaiheessa. Passiivinen vaihe alkoi sulkemisvaiheen päättymistä seuraavana päivänä eli 1. tammikuuta 2017. Päätöksen N:o 3/2016 johdanto-osan kappaleiden mukaan AKT–EU-suurlähettiläskomitean tarkoituksena oli, että passiivinen vaihe päättyisi neljän vuoden kuluttua tai kun YKK on maksanut kaikki velkansa ja myynyt kaikki omaisuuseränsä, sen mukaan, kumpi tapahtuu aiemmin.

Päätöksen N:o 3/2016 2 artiklan 1 kohdan mukaan ennen sulkemisvaiheen päättymistä 31. joulukuuta 2016 Euroopan komissio nimeää selvittäjän varmistamaan passiivisen vaiheen täytäntöönpanon 1. tammikuuta 2017 alkaen enintään neljän vuoden ajaksi tai kunnes YKK on maksanut kaikki velkansa ja myynyt kaikki omaisuuseränsä, sen mukaan, kumpi tapahtuu aiemmin. Komissio allekirjoitti 21. joulukuuta 2016 selvittäjän kanssa palvelusopimuksen, jonka alkuperäinen voimassaoloaika oli neljä vuotta.

Vuoden 2020 viimeisinä kuukausina kävi ilmi, että YKK ei maksaisi kaikkia velkojaan eikä myisi kaikkia omaisuuseriään 31. joulukuuta 2020 mennessä.

Sen vuoksi AKT–EU-suurlähettiläskomitean on määrä hyväksyä päätöksen N:o 3/2016 2 artiklan 1 kohtaa koskeva muutos, jotta selvittäjä voi varmistaa YKK:n passiivisen vaiheen täytäntöönpanon siihen asti, kunnes YKK on maksanut kaikki velkansa ja myynyt kaikki omaisuuseränsä. Näin varmistetaan selvittäjän hallinnoiman passiivisen vaiheen asianmukainen päättäminen. AKT-järjestön suurlähettiläskomitean jäsenet ilmoittivat tammikuussa 2021 hyväksyvänsä tämän muutoksen.

3.Unionin puolesta otettava kanta

Komissio ehdottaa, että unioni hyväksyy päätöksen N:o 3/2016 2 artiklan 1 kohdan suunnitellun muutoksen. Ehdotettu unionin kanta esitetään tapauksen mukaan AKT–EU-suurlähettiläskomitean kokouksessa tai kirjallista menettelyä noudattaen.

4.Oikeusperusta

4.1.Menettelyllinen oikeusperusta

4.1.1.Periaatteet

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.

Ilmaisu ’säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia’ kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla, mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa” 7 .

4.1.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

AKT–EU-suurlähettiläskomitea on sopimuksella perustettu elin; se on perustettu Cotonoun kumppanuussopimuksella.

Säädös, joka AKT–EU-suurlähettiläskomitean on määrä antaa, on säädös, jolla on oikeusvaikutuksia. Suunniteltu säädös on sitova kansainvälisen oikeuden nojalla kumppanuussopimuksen 15 ja 16 artiklan mukaisesti. Kumppanuussopimuksen 15 artiklan 3 kohdan nojalla ministerineuvosto voi tehdä sopimuksen osapuolia sitovia päätöksiä, ja kumppanuussopimuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti ministerineuvosto voi siirtää toimivaltaansa suurlähettiläskomitealle. Suurlähettiläskomitea on perustettu kumppanuussopimuksen 16 artiklalla. Kumppanuussopimuksen 16 artiklan 2 kohdan nojalla suurlähettiläskomitea voi tehdä tai tarkistaa osapuolia sitovia päätöksiä ministerineuvoston sille antaman toimeksiannon puitteissa.

Euroopan unioni on Cotonoun kumppanuussopimuksen osapuolena jäsenvaltioidensa rinnalla, ja siten suurlähettiläskomitean suunniteltu päätös sitoo sitä.

Suunnitellulla säädöksellä ei täydennetä eikä muuteta sopimuksen institutionaalisia rakenteita.

Tämän vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2.Aineellinen oikeusperusta

4.2.1.Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta, eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.

4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Neuvoston päätöksen aineellisen oikeusperustan olisi oltava sama kuin AKT–EU-suurlähettiläskomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteen III tarkistamiseen 4. heinäkuuta 2016 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2016/1098 8 aineellinen oikeusperusta, eli SEUT-sopimuksen 209 artiklan 2 kohta.

4.3.Päätelmä

Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla SEUT-sopimuksen 209 artiklan 2 kohta yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.

5.Suunnitellun säädöksen julkaiseminen

Koska AKT–EU-suurlähettiläskomitean säädöksellä muutetaan AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöstä N:o 3/2016, on aiheellista julkaista säädös Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen jälkeen kun se on hyväksytty.

2021/0074 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

AKT–EU-suurlähettiläskomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta yritystoiminnan kehittämiskeskusta (YKK) koskevan AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 3/2016 muuttamiseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen, jäljempänä ’AKT–EU-kumppanuussopimus’,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)AKT–EU-kumppanuussopimuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti AKT–EU-ministerineuvosto voi siirtää toimivaltaansa AKT–EU-suurlähettiläskomitealle.

(2)AKT–EU-ministerineuvosto antoi 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2014 Nairobissa järjestetyssä 39. istunnossaan yhteisen julkilausuman, jossa päätettiin yritystoiminnan kehittämiskeskuksen, jäljempänä ’YKK’, hallitusta sulkemisesta. Tätä tarkoitusta varten AKT–EU-ministerineuvosto päätti valtuuttaa AKT–EU-suurlähettiläskomitean toteuttamaan toimenpiteitä tarvittavien päätösten tekemiseksi.

(3)AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteen III tarkistus hyväksyttiin 12 päivänä heinäkuuta 2016 annetulla AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksellä N:o 3/2016 9 , jolla tehtiin tarvittavat muutokset AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteeseen III ja vahvistettiin 1 päivästä tammikuuta 2017 YKK:n uusi oikeudellinen kehys, jonka aikana sen oikeushenkilöllisyys säilytetään yksinomaan sen selvitystä varten.

(4)Päätöksen N:o 3/2016 2 artiklan 1 kohdassa määrätään, että selvittäjän olisi varmistettava passiivisen vaiheen täytäntöönpano 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen neljän vuoden ajaksi tai kunnes YKK on maksanut kaikki velkansa ja myynyt kaikki omaisuuseränsä, sen mukaan, kumpi tapahtuu aiemmin.

(5)YKK ei ole maksanut kaikkia velkojaan eikä myynyt kaikkia omaisuuseriään ennen 31 päivää joulukuuta 2020. Sen vuoksi katsotaan tarpeelliseksi muuttaa AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöstä N:o 3/2016, jotta varmistetaan selvittäjän hallinnoiman passiivisen vaiheen asianmukainen päättäminen.

(6)AKT–EU-suurlähettiläskomitean on määrä hyväksyä päätöksen N:o 3/2016 muutos kokouksessaan tai kirjallista menettelyä noudattaen.

(7)On aiheellista vahvistaa AKT–EU-suurlähettiläskomiteassa unionin puolesta otettava kanta, koska suunniteltu säädös on unionia sitova,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

AKT–EU-suurlähettiläskomiteassa otettava YKK:ta koskeva unionin kanta on seuraava:

–korvataan AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 3/2016 2 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”Euroopan komissio nimeää selvittäjän varmistamaan passiivisen vaiheen täytäntöönpanon siihen asti, kunnes YKK on maksanut kaikki velkansa ja myynyt kaikki omaisuuseränsä.”;

–AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöstä AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 3/2016 muuttamisesta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen jälkeen, kun se on annettu.

Tehty Brysselissä

(1)    Sopimus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen muuttamisesta (EUVL L 317, 15.12.2000, s. 3; EUVL L 287, 28.10.2005, s. 4; EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3).

(2)    AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätös N:o 2/2020, annettu 4 päivänä joulukuuta 2020, AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisten siirtymävaiheen toimenpiteiden hyväksymisestä annetun AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 3/2019 muuttamisesta (EUVL L 420, 14.12.2020, s. 32)

(3)    AKT–EU-ministerineuvoston päätös N:o 3/2005, tehty 8 päivänä maaliskuuta 2005, AKT–EY-suurlähettiläskomitean työjärjestyksen vahvistamisesta (EUVL L 95, 14.4.2005, s. 51).

(4)    Yritystoiminnan kehittämiskeskusta (YKK) koskeva AKT:n ja EU:n yhteinen julistus, 3. heinäkuuta 2014, ACP-UE 2120/14.

(5)    AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätös N:o 4/2014, annettu 23 päivänä lokakuuta 2014, yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (YKK) hallintoneuvostolle annettavasta valtuutuksesta (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 61).

(6)    AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätös N:o 3/2016 AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteen III tarkistamisesta (EUVL L 192, 16.7.2016, s. 77).

(7)    Unionin tuomioistuimen tuomio, 7. lokakuuta 2014, Saksa v. neuvosto, C-399/12, ECLI:EU:C:2014:2258, 61–64 kohta.

(8)    EUVL L 182, 7.7.2016, s. 39–43.

(9)    AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätös N:o 3/2016 AKT–EU-kumppanuussopimuksen liitteen III tarkistamisesta (EUVL L 192, 16.7.2016, s. 77).